4 KORKEAMMAN KERTALUVUN LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT. Kertaluvun n lineaarinen differentiaaliyhtälö ns. standardimuodossa on

Samankaltaiset tiedostot
4 Korkeamman kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt

3 Toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 11: Lineaarinen differentiaaliyhtälö

3 TOISEN KERTALUVUN LINEAARISET DY:T

Matematiikka B3 - Avoin yliopisto

4 KORKEAMMAN KL:N LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3

6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset

10. Toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt

4 Korkeamman kertaluvun differentiaaliyhtälöt

a 1 y 1 (x) + a 2 y 2 (x) = 0 vain jos a 1 = a 2 = 0

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

Osa 11. Differen-aaliyhtälöt

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

5 DIFFERENTIAALIYHTÄLÖRYHMÄT

Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat. Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat

1 Peruskäsitteet. Dierentiaaliyhtälöt

RATKAISUT x 2 3 = x 2 + 2x + 1, eli 2x 2 2x 4 = 0, joka on yhtäpitävä yhtälön x 2 x 2 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan

Mat Matematiikan peruskurssi K2

Esimerkki: Tarkastellaan korkeudella h ht () putoavaa kappaletta, jonka massa on m (ks. kuva).

Differentiaaliyhtälöt

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 6. viikolle /

2. kl:n DY:t. Lause. Yleisesti yhtälöllä ẍ = f(ẋ, x, t) on (sopivin oletuksin) aina olemassa 1-käs. ratkaisu. (ẋ dx/dt, ẍ d 2 x/dt 2.

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta

Matemaattinen Analyysi

Matemaattinen Analyysi

Insinöörimatematiikka D

Luoki?elua: tavallinen vs osi?ais. Osa 11. Differen0aaliyhtälöt. Luoki?elua: kertaluku. Luoki?elua: lineaarisuus 4/13/13

Dierentiaaliyhtälöistä

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

Tarkastelemme sitten epähomogeenista toisen kertaluvun yhtälöä

EX1 EX 2 EX =

Insinöörimatematiikka D

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

4. Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

Matemaattinen Analyysi

Dierentiaaliyhtälöistä

SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D

Epähomogeenisen yhtälön ratkaisu

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

S Laskennallinen systeemibiologia

Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaarisista differentiaaliyhtälöistä

Johda jakauman momenttiemäfunktio ja sen avulla jakauman odotusarvo ja varianssi.

Harjoitus Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia:

Mat Lineaarinen ohjelmointi

5 Ominaisarvot ja ominaisvektorit

Normaaliryhmä. Toisen kertaluvun normaaliryhmä on yleistä muotoa

Insinöörimatematiikka D

Matematiikan tukikurssi

Insinöörimatematiikka IA

2.5. Eksponenttifunktio ja eksponenttiyhtälöt

MS-A Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Harjoitus 6 loppuviikko

Matemaattinen Analyysi

HY, MTL / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIb, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

5.3 Matriisin kääntäminen adjungaatilla

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) MS-A0207 Hakula/Vuojamo Kurssitentti, 12.2, 2018, arvosteluperusteet

Pseudoalkuluvuista ja alkulukutestauksesta

Lineaarinen toisen kertaluvun yhtälö

BM20A0900, Matematiikka KoTiB3

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

YKSIULOTTEINEN JÄNNITYSTILA

Jouni Sampo. 15. huhtikuuta 2013

Osittaisdifferentiaaliyhtälöt

Kompleksiluvun logaritmi: Jos nyt z = re iθ = re iθ e in2π, missä n Z, niin saadaan. ja siihen vaikuttava

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi I Harjoitus alkavalle viikolle Ratkaisuehdoituksia Rami Luisto Sivuja: 5

5 OMINAISARVOT JA OMINAISVEKTORIT

MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta

Laaja matematiikka 2 Kertaustehtäviä Viikko 17/ 2005

DEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

(a) Järjestellään yhtälöitä siten, että vasemmalle puolelle jää vain y i ja oikealle puolelle muut

2 avulla. Derivaatta on nolla, kun. g( 3) = ( 3) 2 ( 3) 5 ( 3) + 6 ( 3) = 72 > 0. x =

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33

Solmu 3/ toteutuu kaikilla u,v I ja λ ]0,1[. Se on aidosti konveksi, jos. f ( λu+(1 λ)v ) < λf(u)+(1 λ)f(v) (2)

BM20A5830 Differentiaaliyhtälöiden peruskurssi

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla!

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2017 Harjoitus 8, ratkaisuista

Talousmatematiikan perusteet: Luento 17. Osittaisintegrointi Sijoitusmenettely

MS-A0104 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2) MS-A0106 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ENG2)

Esimerkki 1 Ratkaise differentiaaliyhtälö

6 MATRIISIN DIAGONALISOINTI

Seuraavat peruslauseet 1-8 voidaan helposti todistaa integraalin määritelmästä. Integroimisjoukko R oletetaan rajoitetuksi Jordanmitalliseksi

1 Ominaisarvot ja ominaisvektorit

Insinöörimatematiikka D

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

1. osa, ks. Solmu 2/ Kahden positiivisen luvun harmoninen, geometrinen, aritmeettinen ja + 1 u v 2 1

2 dy dx 1. x = y2 e x2 2 1 y 2 dy = e x2 xdx. 2 y 1 1. = ex2 2 +C 2 1. y =

Analyysi A. Harjoitustehtäviä lukuun 1 / kevät 2018

2. Viikko. CDH: luvut (s ). Matematiikka on fysiikan kieli ja differentiaaliyhtälöt sen yleisin murre.

1 Di erentiaaliyhtälöt

Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Harjoitus 4 / Ratkaisut

Äärettämän sarjan (tai vain sarjan) sanotaan suppenevan eli konvergoivan, jos raja-arvo lims

5 Differentiaaliyhtälöryhmät

Transkriptio:

4 4 KORKEAAN KERTAUVUN INEAARISET DIFFERENTIAAIYHTÄÖT Kertalukua olevassa differetiaalihtälössä F(x,,,, () ) = 0 esiit :e kertaluvu derivaatta () = d /dx ja mahdollisesti alempia derivaattoja, :tä ja x:ää. Kertaluvu lieaarie differetiaalihtälö s. stadardimuodossa o () + p - (x) (-) + + p (x) + p 0 (x) = r(x) () Edellise luvu teoria ja ratkaisumeetelmät leistvät suoraviivaisesti :e kertaluvu htälöihi. 4. Homogeeiset lieaariset differetiaalihtälöt Jos r(x) = 0, htälö o homogeeie: () + p - (x) (-) + + p (x) + p 0 (x) = 0 () Homogeeise DY: () leie ratkaisu välillä I o (x) = C (x) + + C (x) (3) missä C,,C ovat vakioita ja,, ovat htälö () lieaarisesti riippumattomia ratkaisuja eli muodostavat ratkaisuje kaa. Yksitisratkaisu saadaa kiiittämällä vakioide C,,C arvot. Alkuarvotehtävä koostuu htälöstä () ja alkuehdoista (x 0 ) = k 0, (x 0 ) = k (-) (x 0 ) = k -. (4) Jos fuktiot p 0 (x),, p - (x) ovat jatkuvia avoimella välillä I jolle piste x 0 kuuluu, ii alkuarvotehtävällä () & (4) o ksikäsitteie ratkaisu (x) välillä I. Fuktiot (x),, (x) ovat lieaarisesti riippumattomia välillä I, jos k (x) + + k (x) = 0 välillä I (5) toteutuu vai, ku kaikki vakiot k,, k ovat ollia. Fuktiot (x),, (x) ovat lieaarisesti riippuvia välillä I, jos (5) toteutuu kertoimilla, jotka eivät kaikki ole ollia.

ause 4.. a) Jos fuktiot p 0 (x),, p - (x) ovat jatkuvia avoimella välillä I, ii DY: () ratkaisut,, ovat lieaarisesti riippuvia välillä I, jos iide muodostama roski determiatti 5 (,..., ) = ( ) ( ) O ( ) (6) o olla jossaki väli I pisteessä x 0. Voidaa osoittaa, että tällöi = 0 koko välillä I. Tästä seuraa: b) Jos fuktiot p 0 (x),, p - (x) ovat jatkuvia avoimella välillä I, ii ratkaisut,, ovat lieaarisesti riippumattomia välillä I, jos 0 jossaki väli pisteessä x. Silloi 0 koko välillä I. Ratkaisut,, muodostavat silloi ratkaisuje kaa. ause 4.. Jos fuktiot p 0 (x),, p - (x) ovat jatkuvia avoimella välillä I, ii homogeeisella DY:llä () o leie ratkaisu, joka o muotoa (x) = C (x) + + C (x) missä ratkaisut,, ovat lieaarisesti riippumattomia ja C,, C ovat vakioita. Esimerkki 4.. Ovatko seuraavat ratkaisut lieaarisesti riippumattomia? a) e x, e -x, e x e -x b) e x, e x, e -x 4. Vakiokertoimiset homogeeiset differetiaalihtälöt Vakiokertoimie. kertaluvu homogeeie DY o muotoa () + a - (-) + + a + a 0 = 0 (7) missä a -,, a 0 ovat vakioita. Sijoittamalla htälöö rite = e x ja se derivaatat (kute luvussa 3.) saadaa karakteristie htälö + a - - + + a + a 0 = 0 (8) Tapaus : Jos karakteristise htälö juuret ovat reaaliset ja keskeää erisuuret, ratkaisut = e λx λx,..., = e (9) muodostavat ratkaisuje kaa. Seuraavat tapaukset 4 voivat esiitä eriksee tai hdessä:

Tapaus : Jos kaikki juuret eivät ole erisuuria, ratkaisut (9) ovat lieaarisesti riippuvia. 6 Olkoo m-kertaie reaalijuuri. Sitä vastaavat lieaarisesti riippumattomat ratkaisut ovat e x, xe x,, x m- e x (0) Tapaus 3: Jos karakteristisella htälöllä o kojugaattiset kompleksiset juuret = ± i, iitä vastaavat lieaarisesti riippumattomat, reaaliset ratkaisut ovat = e x cos( x), = e x si( x) () Tapaus 4: Jos karakteristella htälöllä o kaksikertaiset kompleksiset juuret = ± i, iitä vastaavat lieaarisesti riippumattomat, reaaliset ratkaisut ovat e x cos( x), e x si( x), xe x cos( x), xe x si( x) () Esimerkki 4.. a) Ratkaise alkuarvotehtävä + = 0 ehdoi (0) =, (0) = -, (0) =. (4) () b) Ratkaise + 4 = 0 4.3 Epähomogeeiset differetiaalihtälöt Epähomogeeie htälö o missä r(x) 0. () + p - (x) (-) + + p (x) + p 0 (x) = r(x) (3) Epähomogeeise DY: (3) leie ratkaisu o (x) = h (x) + p (x) (4) missä h (x) = C (x) + + C (x) o vastaava homogeeise DY: leie ratkaisu ja p (x) o mikä tahasa epähomogeeise DY: (3) ratkaisu. Alkuarvotehtävä koostuu htälöstä (3) ja alkuehdoista (x 0 ) = k 0, (x 0 ) = k,, (-) (x 0 ) = k -. Oletetaa, että kerroifuktiot p 0,,p - ovat jatkuvia välillä I. Tällöi alkuarvotehtävällä o ksikäsitteie ratkaisu (x) välillä I. 4.3. ääräämättömie kertoimie meetelmä eli ritemeetelmä Vakiokertoimie epähomogeeie differetiaalihtälö: () + a - (-) + + a + a 0 = r(x) (5) missä r(x) o jotai seuraavista muodoista: ke ax, kx (tai. astee polomi), k cos( x), k si( x), ke ax cos( x), ke ax si( x)

Ratkaisemie: Esi haetaa homogeeise DY: leie ratkaisu h luvu 4. meetelmällä. Sitte haetaa epähomogeeise DY: (5) ksitisratkaisu p kute toise kertaluvu vakiokertoimise DY: ratkaisut luvussa 3.4.. Valitaa ritteeksi oikea puole fuktiota r(x) vastaava samatppie fuktio: taulukko sivulla. Tutemattomat kertoimet ratkaistaa sijoittamalla rite derivaattoiee htälöö (5). Koska karakteristisella htälöllä voi olla korkeamma kertaluvu juuria, muuttuu modifikaatiosäätö seuraavaa muotoo: Jos p : termi o homogeeise htälö ratkaisu, p (x) kerrotaa x k :lla, missä k o piei positiivie kokoaisluku site, ettei ksikää x k p (x): termi ole homogeeise htälö ratkaisu. Yleie ratkaisu = h + p. Esimerkki 4.3. Ratkaise määräämättömie kertoimie meetelmällä a) + = si x x b) + 3 + 3 + = 30e (4) () c) + 4 = x 7 4.3. Parametrie varioitimeetelmä eli vakioide varioitimeetelmä Yhtälö ksitisratkaisu o () + p - (x) (-) + + p (x) + p 0 (x) = r(x) (3) (x) (x) (x) p (x) = r(x)dx + r(x)dx + K + r(x) dx (6) (x) (x) (x) missä,, o homogeeise DY: ratkaisuje kata ja j = roski determiatti, jossa j:s sarake o korvattu sarakkeella [0 0 0 ] T. Huom. erkitt (x), j (x) koska sijoittamalla x:stä riippuvat j :t mös determiateista tulee x: fuktioita. Yleie ratkaisu = h + p. Kaava pätee muilleki kui vakiokertoimisille DY:ille, mutta esi o ratkaistava homogeeie DY. Esim. ku = = 0 0 = = = = - ja kaava o sama kui luvu 3.4. kaava (35).

8 Esimerkki 4.3. x Ratkaise + 3 + 3 + = 30e parametrie varioiilla. Korkeamma kertaluvu Euler-Cauch-differetiaalihtälöt Kertalukua oleva homogeeie Euler-Cauch-htälö o muotoa () ( ) x + a x ax + K + + a 0 = 0 (7) ja epähomogeeie Euler-Cauch-htälö () ( ) x + a x ax + K + + a 0 = r(x) (8) Homogeeise Euler-Cauch DY: ratkaisut lödetää kättämällä ritettä = x m, kute. kertaluvu tapauksessa Epähomogeeie Euler-Cauch DY muutetaa stadardimuotoo jakamalla se x () :llä: () a ( ) a a 0 + + K + + = x x x r(x) x Etsitää se ksitisratkaisu p soveltamalla vakio varioitia. ääräämättömie kertoimie meetelmä ei kä, koska kseessä ei ole vakiokertoimie DY. Esimerkki 4.3.3 3 Ratkaise x 3x + 6x 6 = x 4 l x