Eurooppa 2020 Teidän näkemyksenne Loppuraportti Kesäkuu 2010

EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Kuulemismenettely Eurooppa 2020 Teidän näkemyksenne Loppuraportti Kesäkuu 2010 EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Rue Belliard/Belliardstraat, 101_1040 Bruxelles/Brussel _ BELGIQUE/BELGIË Tel. +32 2/282 22 11 _ Fax +32 2/282 23 25 http://www.cor.europa.eu

Sisällys JOHDANTO... 5 KESKEISET TULOKSET, NIIDEN ARVIOINTI JA POLIITTISET VAIKUTUKSET... 6 1. LUKU... 11 EUROOPPA 2020 -STRATEGIAAN HALUTAAN ALUEKOHTAISESTI MUOKATTAVIA TAVOITTEITA... 11 1.1 EUROOPPA 2020 -STRATEGIAN TASAPAINOINEN LÄHESTYMISTAPA TALOUS-, SOSIAALI- JA YMPÄRISTÖASIOIHIN... 11 1.2 YLEISTAVOITTEIDEN TÄYDENTÄMINEN KAIKKIEN ASIANOMAISTEN SIDOSRYHMIEN YHDESSÄ SOPIMILLA MAAKOHTAISILLA JA ALUEELLISILLA TAVOITTEILLA... 11 1.3 KOMMENTTEJA JA EHDOTUKSIA YLEISTAVOITTEISTA... 12 1.3.1 Työllisten osuus 20 64-vuotiaista 75 prosenttiin... 12 1.3.2 T&k-toimintaan investoitava 3 prosenttia EU:n bkt:sta... 13 1.3.3 Ilmasto- ja energiakysymyksiä koskevat 20-20-20-tavoitteet... 13 1.3.4 Koulutustavoitteet... 13 1.3.5 Vähintään 20 miljoonaa ihmistä pois köyhyysuhan alta... 14 1.4 EHDOTUKSIA UUSIKSI TAVOITTEIKSI... 14 2. LUKU... 15 POLIITTISTEN TOIMIEN MUOTOILU HYÖDYNTÄMÄLLÄ BKT:N OHELLA UUSIA KESTÄVÄN KEHITYKSEN JA ELÄMÄNLAADUN INDIKAATTOREITA... 15 2.1 EUROOPPA 2020 -STRATEGIAN MUOKKAAMISTA JA SEURANTAA VARTEN TARVITAAN UUSIA INDIKAATTOREITA BKT:N RINNALLE... 15 2.2 MILLAISIA INDIKAATTOREITA PÄÄPIIRTEISSÄÄN KAIVATTIIN?... 15 2.3 UUSIEN INDIKAATTORIEN MÄÄRITTELY... 16 2.4 EHDOTUKSIA EUROOPPA 2020 -STRATEGIAN YHTEYDESSÄ KÄYTETTÄVIKSI INDIKAATTOREIKSI. 16 3. LUKU... 19 MITEN KUNNAT JA ALUEET VOIVAT OSALLISTUA AKTIIVISESTI... 19 EUROOPPA 2020 -STRATEGIAAN?... 19 3.1 ERI HALLINTOTASOJEN KUMPPANUUS ON ELINTÄRKEÄÄ EUROOPPA 2020 -STRATEGIALLE... 19 3.2 PAIKALLIS- JA ALUEVIRANOMAISTEN OSALLISTUMINEN EUROOPPA 2020 -STRATEGIAAN... 20 3.3 LIPPULAIVAHANKKEIDEN TOTEUTTAMINEN KUMPPANUUSPERIAATTEEN MUKAISESTI... 21 3.3.1 Innovaatiounioni... 21 3.3.2 Nuoret liikkeellä... 22 3.3.3 Eurooppalainen digitaalistrategia... 22 3.3.4 Resurssitehokas Eurooppa... 22 3.3.5 Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka... 23 3.3.6 Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma... 23 3.3.7 Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi... 23 3.4 EPÄILEVÄÄ SUHTAUTUMISTA LIPPULAIVAHANKKEISIIN... 23 3.5 UUSIEN RATKAISUJEN ETSIMINEN STRATEGIAN PAIKALLISEEN JA ALUEELLISEEN OHJAUKSEEN TAI NYKYISTEN PARANTAMINEN... 24 3.5.1 Nykyisten ohjausjärjestelmien laaja kirjo... 24 3.5.2 Uusien ohjausjärjestelmien käyttöönotto... 25 3.5.3 Alueiden ja kuntien nykyisten osallistumiskanavien kehittäminen... 26 3

4. LUKU... 28 EUROOPPA 2020 -STRATEGIA JA KOHEESIOPOLITIIKKA: TOISTENSA TÄYDENTÄJÄT JA VAHVISTAJAT... 28 4.1 EUROOPPA 2020 -STRATEGIAN JA KOHEESIOPOLITIIKAN KESKINÄINEN VAHVISTAVUUS... 28 4.1.1 Eurooppa 2020 -strategia tarpeen koheesiotavoitteiden saavuttamiseksi... 28 4.1.2 Koheesio tarpeen Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamiseksi... 28 4.1.3 Kriisiaikana kaivataan koheesiota... 28 4.2 EUROOPPA 2020 -STRATEGIAN JA KOHEESIOPOLITIIKAN KYTKEMINEN TOISIINSA... 29 4.3 KOHEESIOPOLITIIKAN JA EUROOPPA 2020 -STRATEGIAN HUOMIOIMINEN EU:N TALOUSARVIOTA LAADITTAESSA... 30 4.4 ASIANMUKAISEN RAHOITUKSEN VARMISTAMINEN... 31 4.5 VARAINKÄYTÖN TARKEMPI KOHDENTAMINEN, YKSINKERTAISTAMINEN JA SUUNTAAMINEN TULOKSIIN... 31 4.6 VAROJEN KÄYTTÖ KUMPPANUUSSOPIMUSTEN PUITTEISSA... 33 5. LUKU... 35 KOHDENNETTU JA YLEISÖÖN VETOAVA TIEDOTTAMINEN EUROOPPA 2020 -STRATEGIASTA... 35 5.1 EUROOPPA 2020 -TIEDOTUKSEN LISÄÄMINEN JA PARANTAMINEN... 35 5.2 VIESTIEN RÄÄTÄLÖINTI KOHDEYLEISÖJEN MUKAAN... 35 5.3 STRATEGIA TUTUKSI SEKÄ SUURELLE YLEISÖLLE ETTÄ ERI SIDOSRYHMILLE... 36 5.4 KAIKKIEN HALLINTOTASOJEN VOIMAVAROJEN YHDISTÄMINEN EUROOPPA 2020 -VIESTINNÄSSÄ37 5.5 EUROOPPA 2020 -VIESTINNÄN VÄLINEET... 37 LUETTELO KYSELYYN VASTANNEISTA... 39 4

JOHDANTO Euroopan komissio julkaisi 3. maaliskuuta 2010 ehdotuksensa "Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia", ja Eurooppa-neuvosto hyväksyi strategian maalis- ja kesäkuun 2010 kokouksissaan. 1 Uuden strategian yleistavoitteet ja uudet yhdennetyt suuntaviivat on määritelty. Euroopan komission odotetaan esittävän strategiaan liittyvät seitsemän lippulaivahanketta vuoden 2010 loppuun mennessä, ja sitä odotellessa luodaan vuotuinen seuranta- ja raportointimenettely uuden strategian toteutuksen edistämiseksi ja ohjaamiseksi. Alueiden komitea käynnisti jo maaliskuussa 2009 Euroopan alueiden ja kuntien kuulemisen uudesta kestävän kasvun strategiasta. 2 AK antoi joulukuussa 2009 kuulemisen tuloksiin pohjautuvan omaaloitteisen lausunnon 3, jonka komissio otti osittain huomioon edellä mainitussa ehdotuksessaan. Luonnoksessa Eurooppa 2020 -strategiaksi jää kuitenkin edelleen avoimeksi eräitä paikallis- ja alueviranomaisten kannalta tärkeitä kysymyksiä, kuten aluetason eriytettyjen tavoitteiden ja bkt:ta kattavampien indikaattoreiden tarve sekä paikallis- ja alueviranomaisten asema uuden strategian laatimisessa ja toteuttamisessa. Avoimeksi jäävät myös Eurooppa 2020 -strategian, koheesiopolitiikan ja EU:n talousarvion väliset yhteydet sekä se, miten uudesta strategiasta tiedotetaan kaikille EU:n kansalaisille. Siksi AK päätti pohtia näitä kysymyksiä tarkemmin ja antaa kaikille EU:n paikallis- ja alueviranomaisille tilaisuuden esittää kantansa kuulemismenettelyssä "Eurooppa 2020 Teidän näkemyksenne", joka on jatkoa edelliselle kuulemiselle. Tämänkertainen kuuleminen käynnistettiin maaliskuussa 2010 julkaisemalla kyselylomake kaikilla EU:n virallisilla kielillä Eurooppa 2020 -seurantafoorumin verkkosivuilla. Käsillä olevaan raporttiin on kiteytetty kyselyyn 28. huhtikuuta 2010 mennessä saadut 97 vastausta, jotka ovat peräisin 21 valtiosta 27 jäsenvaltion EU:ssa. 4 Vastauksia tuli suurin piirtein samassa suhteessa kuntaja aluetasoilta. Vastauksista 24 saatiin Eurooppa 2020 -seurantafoorumin jäseniltä. Foorumi on noin 120 kunnan ja alueen muodostama verkosto, joka on seurannut Lissabonin strategian täytäntöönpanoa ruohonjuuritasolla vuodesta 2006. Kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen osapuolilta saatiin 10 vastausta. Kyseessä on Euroopan komission tukema, noin 1 700 EU:n kaupungin muodostama energiatehokkuuspolitiikkojen käyttöönottoa edistävä yhteenliittymä. Lisäksi vastauksia saatiin kansallisilta ja EU:n laajuisilta paikallis- ja alueviranomaisten järjestöiltä sekä rajatylittäviltä alueiden yhteenliittymiltä. Kyselylomake sekä kaikki vastaukset alkukielisinä ja englanninkielisenä käännöksenä ovat luettavissa Eurooppa 2020 -seurantafoorumin verkkosivuilla (www.cor.europa.eu/europe2020). Seuraavassa esitettävissä keskeisissä tuloksissa tuodaan esille ne seikat, joista vastaajat olivat laajimmin samaa mieltä. Kannanottoihin sisältyviä näkemyksiä ja ehdotuksia käsitellään laveammin varsinaisessa raporttiosiossa. Raportin sisältö ei välttämättä edusta alueiden komitean näkemystä. 1 2 3 4 Eurooppa 2020 -strategiaa koskevat viralliset asiakirjat ovat saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/eu2020/index_en.htm. Koko raportti ja kuulemiseen saadut vastaukset ovat saatavilla osoitteessa http://portal.cor.europa.eu/europe2020/pages/library.aspx. Lissabonin strategian tulevaisuus vuoden 2010 jälkeen (CdR 25/2009). Vastauksia ei saatu Bulgariasta, Irlannista, Kyproksesta, Latviasta, Maltasta ja Sloveniasta. Vastaajaluettelo on tämän asiakirjan lopussa. 5

KESKEISET TULOKSET, NIIDEN ARVIOINTI JA POLIITTISET VAIKUTUKSET EU:N KUNNAT JA ALUEET: EUROOPPA 2020 -STRATEGIALLA ON MERKITYSTÄ Alueiden komitean tutkimukseen osallistui 97 Euroopan aluetta ja kuntaa 21:stä EU:n jäsenvaltiosta. Niiden toimittamat korkealaatuiset vastaukset ovat osoitus niiden sitoutumisesta älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua tukevaan uuteen Eurooppa 2020 -strategiaan. Vastaajat esittivät myös lukuisia kommentteja ja ehdotuksia sekä antoivat käytännön esimerkkejä siitä, miten ne voisivat osallistua strategian täytäntöönpanoon. Vastaajat arvostivat Eurooppa 2020 -strategialuonnoksen painopisteistä heijastuvaa tasapainoista lähestymistapaa sekä kunnianhimoista sitoutumista EU:n laajuisiin tavoitteisiin. Lisäksi ne pitivät lippulaivahankkeita konkreettisina keinoina tuoda Eurooppa 2020 -strategia lähemmäksi kansalaisia. Komission strategialuonnoksessa ei kuitenkaan kiinnitetä riittävästi huomiota siihen, että uudessa strategiassa tulee huomioida alueelliset erot, lisätä poliittisen toiminnan ohjaukseen bkt:n rinnalle muitakin indikaattoreita, päästä eroon poliittisten ohjelmien ja niihin liittyvien rahoituskanavien nykyisestä hajanaisuudesta, asettaa hallinnon yksinkertaistaminen keskeiseksi tavoitteeksi, edistää kumppanuusperiaatteen toteuttamista valtio-, alue- ja paikallistason viranomaisten suhteissa sekä tarttua viestintähaasteeseen, eli uuden strategian tuomiseen lähemmäksi tavallisten kansalaisten elämää. Näistä syistä uuden strategian erittäin tiukka hyväksymisaikataulu sellaisena kuin se esitettiin kuulemisen toteuttamishetkellä herätti useimmissa vastaajissa huolta siitä, että niiden osuus Eurooppa 2020 -strategian hyväksymisessä ja onnistuneessa toteutuksessa saattaa jäädä suppeaksi. 5 Vastaajat tekivät näin ollen runsaasti erilaisia käytännön ehdotuksia siitä, miten voitaisiin parantaa nykyistä Eurooppa 2020 -strategialuonnosta ja varmistaa sen onnistunut täytäntöönpano. UUDEN STRATEGIAN SUUNNITTELU JA TÄYTÄNTÖÖNPANO: HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET 1. Eurooppa 2020 -strategiassa ei oteta huomioon vallitsevia yhteiskunnallisia ja taloudellisia eroja eikä mahdollisuuksien epätasaista jakautumista alueiden ja kuntien kesken ja niiden sisällä. Nämä viime vuosikymmenen aikana kasvaneet erot heijastavat "perinteistä" kuilua kehittyneiden ja kehityksessä jäljessä olevien alueiden välillä. Niitä on kuitenkin havaittavissa myös eräiden kaikkein kehittyneimpien alueiden sisällä; esimerkiksi monissa EU:n kaupungeissa on ongelmaisia kaupunginosia. Ehdotetussa Eurooppa 2020 -strategiassa 5 Kesäkuun 2010 tietojen mukaan kansalliset uudistusohjelmat, joiden avulla jäsenvaltioiden on määrä edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista, on pyydetty laatimaan vuoden 2010 syksyyn mennessä. 6

asetetaan vain EU- ja jäsenvaltiotason tavoitteita ylhäältä alaspäin suuntautuvalla menettelyllä. Siihen liittyvä ohjausjärjestelmä ei siten takaa mahdollisuutta muokata päämääriä, indikaattoreita ja tavoitteita paikallisten ja alueellisten erojen huomioimiseksi. Uudesta strategiasta tulisi realistisempi ja vaikuttavampi, jos sen päämäärät, indikaattorit ja tavoitteet mukautettaisiin erilaisiin paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin: paikalliset voimavarat edistävät kestävää kasvua ja parantavat EU:n kansalaisten elämänlaatua vahvistaen siten koheesiota. 2. Kestävän kehityksen indikaattorien käytön lisääminen bkt:ta täydentävinä indikaattoreina ei sisälly Eurooppa 2020 -strategiaan. Jotta uutta strategiaa voidaan toteuttaa joustavasti asianomaisilla hallintotasoilla ja muiden sidosryhmien keskuudessa, on tällaisia indikaattoreja otettava käyttöön, kun paikallisia ja alueellisia tavoitteita asetetaan. Tämä auttaa myös määrittämään sopivimmat tavat panna strategia täytäntöön paikallistasolla. Mahdollisista indikaattoreista annettiin useita esimerkkejä. 3. Eurooppa 2020 -strategian poliittiset välineet ja niihin liittyvät rahoituskanavat ovat Lissabonin strategian tavoin edelleen hajanaisia, mikä saattaa viedä niiden tehon. Eurooppa 2020 -strategiassa ei myöskään ole asetettu hallinnon yksinkertaistamista keskeiseksi tavoitteeksi. Poliittisia välineitä olisi koordinoitava ja niiden käyttöä yksinkertaistettava kohdentamalla ne johdonmukaisesti ja tehokkaasti rajalliseen määrään tavoitteita. Tämä takaisi myös EU:n eri politiikkojen tarvittavan integroinnin, koheesiopolitiikka ja muut asiaan liittyvät alakohtaiset politiikat mukaan luettuina. 4. Eurooppa 2020 -tavoitteiden tehokas toteutus ei viime kädessä ole riippuvaista ainoastaan siitä, mitä eri valtiot tekevät, vaan ennen kaikkea siitä, toimivatko ne koordinoidusti ja synkronoidusti. Paikallis- ja alueviranomaisilla on ensisijainen rooli ehdotettujen seitsemän lippulaivahankkeen useiden osien täytäntöönpanossa. Niiden asemaan ei kuitenkaan kiinnitetä huomiota tavoitteenasettelussa ja lippulaivahankkeissa eikä varsinkaan kansallisten uudistusohjelmien laadinnassa. Useissa EU-maissa ainakin osa uuden strategian tekijöistä kuuluu paikallis- ja alueviranomaisten vastuulle. Komission ehdotuksen lähestymistapa on kuitenkin hätiköity ja ylhäältä alaspäin suuntautuva. Strategian lupausten lunastamiseksi kaikkien asianomaisten hallintotasojen toimintaa olisi koordinoitava pysyvästi alusta alkaen. Paikallis- ja alueviranomaisten, jäsenvaltioiden ja EU:n olisi erityisesti vuonna 2010 työskenneltävä kumppaneina ensinnäkin tavoitteiden asettelussa myös aluetasolla ja toiseksi lippulaivahankkeiden ja kansallisten uudistusohjelmien suunnittelussa ja käynnistämisessä. 7

Tässä prosessissa olisi otettava tarkoin huomioon toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet. 4. Vaikka strategialuonnoksessa aivan oikein todetaan koheesiopoliittisten välineiden edistävän Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista, siinä ei kuitenkaan korosteta Eurooppa 2020 -strategian tarjoamia mahdollisuuksia vahvistaa koheesiota kaikkialla EU:ssa. Jos strategiaa toteutetaan joustamattomasti, saatetaan menettää mahdollisuus hyödyntää paikallisia henkilö- ja muita resursseja järkevän, kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseen. Vastaajat painottivat yksimielisesti, että Eurooppa 2020 -strategia ja koheesiopolitiikka on miellettävä toisiaan vahvistaviksi poliittisiksi välineiksi, joiden avulla pyritään edistämään kestävää kasvua samalla kun vahvistetaan sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Koska alueellisesta yhteenkuuluvuudesta ollaan yhä huolestuneempia jopa EU:n rikkaimmilla alueilla, koheesiopolitiikan olisi vastaisuudessakin katettava kaikki alueet ja täytettävä resurssien uudelleenjakamista koskevat tavoitteensa. Eurooppa 2020 -strategian ja koheesiopolitiikan rahoitusta ei pitäisi vähentää vaan mahdollisuuksien mukaan lisätä. Vielä tärkeämpää on kuitenkin järkeistää, yksinkertaistaa ja tehostaa varainkäyttöä parantamalla seuranta- ja arviointimenettelyjä. Kannattaisi myös tutkia eri mahdollisuuksia palkita tehokkaaseen varainkäyttöön kykeneviä alueita, tukea niitä alueita ja kuntia, jotka ovat halukkaita parantamaan käytäntöjään, sekä rangaista alisuoriutujia. Kaupunkialueiden hallinnoilla olisi oltava keskeinen rooli Eurooppa 2020 -strategian onnistumisessa, koska ne voivat toimia kasvun liikkeelle panevina voimina. Ne kärsivät kuitenkin merkittävistä taloudelliseen ja sosiaaliseen koheesioon liittyvistä ongelmista. Maaseutualueita olisi tuettava niiden pyrkimyksissä edistää uutta vahvapohjaista kasvua. Eurooppa 2020 -strategiaan olisi sisällytettävä lisätoimenpiteitä perusinfrastruktuurien parantamiseksi tarvittaessa, sillä se edistäisi kasvua EU:ssa ja varmistaisi yhteenkuuluvuuden. Useat vastaajat korostivat lisäksi, että myös päätäntävaltaa käyttävien alueiden yhteenliittymiä, muun muassa rajatylittäviä yhtymiä (kuten EAYY:t ja makroalueet), olisi pidettävä mahdollisina kumppaneina. 5. Koska Euroopan unioni on monille EU:n kansalaisille etäinen, siitä tiedottaminen kansalaisille on aina ollut lannistava tehtävä eikä Eurooppa 2020 -strategian esittely tule olemaan yhtään sen helpompaa. 8

Eurooppa 2020 -strategiasta tiedottamisen vaikeudesta huolimatta viestinnässä olisi keskityttävä siihen, että strategia edistää kestävää kehitystä aidosti myös paikallisja aluetasolla koko väestön ja eri väestöryhmien näkökulmasta. Lisäksi olisi käytettävä ajanmukaisia viestintävälineitä, ja paikallis- ja alueviranomaisten olisi aktiivisesti osallistuttava viestintätoimiin. ARVIOINTI JA POLIITTISET VAIKUTUKSET Vastaajien suuri kiinnostus Eurooppa 2020 -strategiaa kohtaan ei ole yllättävää, kun otetaan huomioon, että uusi strategia käynnistetään samaan aikaan kun pahin taantuma vuosikymmeniin koettelee epätasaisesti jäsenvaltioita ja niiden alueita ja kuntia, mikä kasvattaa sosiaalisia ja taloudellisia eroja entisestään ja vaikuttaa haitallisesti koko EU:n kasvunäkymiin nykyinen huoli euroalueen rahapolitiikan vakaudesta lisää entisestään tarvetta parantaa koko EU:n pitkän aikavälin kasvunäkymiä samalla kun julkisen talouden kuria tiukennetaan. Tavoitteena on varmistaa jäsenvaltioiden budjettipolitiikan kestävyys ja välttää taantuman pidentyminen. Huolestuttavien talousnäkymien vuoksi on erittäin tärkeää korvata Lissabonin strategia uudella, entistä tehokkaammalla strategialla, jonka avulla voidaan parantaa Euroopan unionin kilpailukykyä ja luoda edellytykset kasvulle. Saadut vastaukset osoittavat, että EU:n paikallis- ja alueviranomaiset ovat selvillä haasteiden vakavuudesta. Ne ovat sitoutuneet asiaa koskeviin tavoitteisiin ja ovat valmiit täyttämään velvollisuutensa sen varmistamiseksi, että tavoitteet onnistutaan saavuttamaan (esim. kaupunginjohtajien ilmastosopimus). Kyselyyn vastanneet viranomaiset pitävät kuitenkin epävarmana, onnistutaanko ehdotetunlaisen Eurooppa 2020 -strategian avulla lunastamaan siinä tehdyt lupaukset. Jotta kyettäisiin mahdollisimman tehokkaasti hyödyntämään tämä erittäin tervetullut tilaisuus irtaantua talouskriisistä, vauhdittaa kestävää kehitystä pitkällä aikavälillä sekä kaventaa eroja ja parantaa EU:n kansalaisten elämänlaatua, olisi kaikille hallintotasoille, myös paikallis- ja alueviranomaisille, annettava mahdollisuus osallistua Eurooppa 2020 -strategian suunnitteluun ja täytäntöönpanoon pysyvinä kumppaneina. Vuonna 2010 niiden tulisi voida osallistua tavoitteiden asettamiseen sekä lippulaivahankkeiden ja kansallisten uudistusohjelmien laatimiseen. Tämän vuoksi AK on ehdottanut, että laaditaan alueellinen Eurooppa 2020 -strategiaa koskeva alue- ja paikallisviranomaisten sopimus. Sopimuksen tavoitteena olisi varmistaa EU-, valtio-, alue- ja paikallistason viranomaisten tehokkaan kumppanuuden avulla, että kaikki tasot 9

tuntevat uuden strategian omakseen. Sopimuksen lisäksi olisi laadittava maakohtaisia alueellisia sopimuksia, joiden nojalla jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä alueiden ja kuntien kanssa hyödyntämällä olemassa olevia institutionaalisia välineitä. Alueiden komitea seuraa jatkossakin Eurooppa 2020 -seurantafooruminsa välityksellä uuden Eurooppa 2020 -strategian edistymistä ruohonjuuritasolla ja raportoi asiasta säännöllisesti neuvostolle, Euroopan komissiolle ja Euroopan parlamentille. 10

1. LUKU EUROOPPA 2020 -STRATEGIAAN HALUTAAN ALUEKOHTAISESTI MUOKATTAVIA TAVOITTEITA 1.1 Eurooppa 2020 -strategian tasapainoinen lähestymistapa talous-, sosiaali- ja ympäristöasioihin Vastaajien ylivoimainen enemmistö arvosti ehdotetun Eurooppa 2020 -strategian painopisteissä älykäs, kestävä ja osallistava kasvu heijastuvaa tasapainoista lähestymistapaa sekä kunnianhimoista sitoutumista EU:n laajuisiin yleistavoitteisiin 6. Erityisesti on syytä todeta seuraavaa: Vastaajien mielestä ratkaisevan tärkeä on (kestävän) kasvun edistämistä koskeva tavoite, joka edellyttää maiden ja alueiden kilpailukyvyn parantamista. Ne totesivat, että ympäristönäkökohtiin ja erityisesti ilmastonmuutokseen olisi kiinnitettävä runsaasti huomiota. Miltei kaikki vastaajat näkivät osallistavan kasvun osana laajempaa tarvetta kohentaa sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Sosiaalisessa yhteenkuuluvuudessa on kyse työllistymismahdollisuuksien lisäämisestä ja alueellisessa yhteenkuuluvuudessa puolestaan sosioekonomisten juopien umpeenkuromisesta sekä valtioiden ja alueiden välillä että alueiden sisällä, erityisesti EU:n kehittyneimmillä alueilla. 1.2 Yleistavoitteiden täydentäminen kaikkien asianomaisten sidosryhmien yhdessä sopimilla maakohtaisilla ja alueellisilla tavoitteilla Useimmat vastaajat olivat samaa mieltä siitä, että tavoitteiden olisi oltava poliittista toimintaa ohjaavia, eli niiden avulla olisi tarjottava kaikille asianomaisille sidosryhmille mahdollisuus osallistua monitasoiseen politiikan suunnitteluun, joka kattaa eri hallintotasot (EU-, valtio-, alueja paikallistaso). Tässä yhteydessä suurin osa vastaajista totesi, että indikaattorien ja tavoitteiden pitäisi olla määrältään suppeita, niin kuin nyt ehdotetussa Eurooppa 2020 -strategiassa selvästi strategian pitkän aikavälin tavoitteisiin liittyviä ja kansalaisten ymmärrettävissä mitattavissa sellaisten vakiomääritelmien perusteella, jotka tekevät niistä vertailukelpoisia toisiinsa nivoutuvia ja johdonmukaisia, jotta ei synny ristiriitoja eri poliittisten tavoitteiden välillä samanaikaisesti sekä realistisia että kunnianhimoisia joustavasti mukautettavissa kunkin alueen sosioekonomisiin ominaispiirteisiin. 6 Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteet esitetään seuraavassa kohdassa. 11

Viimeksi mainittu on yksi kyselyn keskeisistä tuloksista: useimmat vastaajat totesivat, että erilaiset lähtötilanteet ja aloitustasot edellyttävät erilaisia poliittisia tavoitteita ja erilaista politiikkaa. Sen varmistamiseksi, että jokainen jäsenvaltio edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista omien olosuhteidensa mukaisesti ja omista lähtökohdistaan, komissio kehotti jäsenvaltioita asettamaan edellä mainittujen tavoitteiden pohjalta kansalliset tavoitteet ennen Eurooppa-neuvoston kesäkuun kokousta. Lähes kaikki vastaajat totesivat tätä lähestymistapaa koskevissa kommenteissaan, ettei EU-tason tavoitteita tule pitää oletusarvoisesti kaikkiin EU:n alue- ja paikallisyhteisöihin kohdistuvina tavoitteina. Tarkkoja tavoitteita ja päämääriä olisi vastaajien mielestä asetettava jäsenvaltiotason lisäksi myös aluetasolla, ja tässä yhteydessä pitäisi kiinnittää huomiota myös taajama- ja maaseutualueisiin. Kehityksessä jälkeen jääneillä alueilla tavoitteenasettelun tulisi helpottaa kaikkien käytettävissä olevien voimavarojen kohdentamista siihen, että pyritään kaventamaan eroa kehittyneempiin alueisiin. Näin Eurooppa 2020 -strategia ja koheesiopolitiikka saataisiin palvelemaan yhdessä samaa tarkoitusta. Edellytyksenä on, että koheesiopolitiikkaan osoitetaan tarvittava rahoitus julkisten investointien tukemiseksi lähentymisalueilla. (Vastaajien näkemyksiä Eurooppa 2020 -strategian ja EU:n koheesiopolitiikan suhteesta on jäljempänä 4. luvussa.) Jotta tavoitteista tulisi uskottavia ja alueellisten toimijoiden osallistumista tuettaisiin, kaikkien asianomaisten sidosryhmien olisi voitava osallistua tavoitteiden asettamiseen. Useat vastaajat huomauttivat, että tavoitteenasettelussa on noudatettava toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita. Tavoitteiden määrittelyä pidetään kaiken kaikkiaan mutkikkaana tehtävänä, joka on kuitenkin ratkaiseva uuden strategian onnistumisen kannalta. Tämän vuoksi vastaajien ylivoimainen enemmistö katsoi, että Eurooppa 2020 -strategian etenemissuunnitelman olisi mahdollistettava tasapuolinen ja tehokas sidosryhmien kuuleminen sekä koordinointi erityisesti eri hallintotasojen välillä. 1.3 Kommentteja ja ehdotuksia yleistavoitteista Useilla vastaajilla oli huomautettavaa kaikista viidestä yleistavoitteesta ja ehdotuksia lisätavoitteiksi, joita heidän oma maansa voisi harkita. 1.3.1 Työllisten osuus 20 64-vuotiaista 75 prosenttiin Monet korostivat korkean työllisyysasteen merkitystä mutta epäilivät omien alueidensa mahdollisuuksia saavuttaa EU:n tavoitetta. Muutamat vastaajat totesivat, että tässä tavoitteessa pitäisi ottaa huomioon (määrän lisäksi) myös työpaikkojen laatu: tavoitteena tulisi olla pitkäkestoinen työllistyminen eivätkä epävarmat työpaikat niiden vähentäminen voisi eräiden 12

mielestä olla oma tavoitteensa. Monet vastaajat kehottivat kiinnittämään erityishuomiota nuorten pääsyyn työmarkkinoille. Useiden mielestä tavoitteena tulisi myös olla työvoiman liikkuvuuden lisääminen. 1.3.2 T&k-toimintaan investoitava 3 prosenttia EU:n bkt:sta Vastaajien mielipiteet toisesta tavoitteesta (t&k-toimintaan olisi investoitava 3 prosenttia EU:n bkt:sta) menivät kiinnostavasti ristiin: toiset pohtivat sen realistisuutta (pitivät tavoitetta mahdottomana saavuttaa) ja toiset sen kunnianhimoisuutta (katsoivat, että tavoitetason pitäisi olla paljon korkeampi). Tämä ero heijastaa eri alueiden lähtökohtien eroja. Monet kritisoivat tätä tavoitetta siitä, ettei se ole tarpeeksi konkreettinen (tai tuloslähtöinen) johtaakseen kouriintuntuviin tuloksiin ja ettei se myöskään auta edistämään tietämyksen siirtoa yrityksiin. T&k-tavoitteita asetettaessa olisi vahvistettava reaalitalouden tarpeiden sekä korkeakoulutusta ja tutkijakoulutusta koskevien tavoitteiden keskinäistä kytköstä. 1.3.3 Ilmasto- ja energiakysymyksiä koskevat 20-20-20-tavoitteet Eurooppa 2020 -strategian kolmas tavoitepaketti liittyy ilmasto- ja energiakysymyksiä koskeviin 20-20-20-tavoitteisiin. Vastaajat olivat niihin yleisesti ottaen tyytyväisiä, mutta useiden mielestä ne voisivat olla kunnianhimoisempia. Osa vastaajista muistutti, että näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tarvittavien (taloudellisten, oikeudellisten, teknisten) ehtojen täyttymistä. Eräät mainitsivat, että tarvitaan uusia tavoitteita nykyisten ympäristösäännösten täytäntöönpanon arvioimiseksi ja että toimet tulee kohdentaa entistä selvemmin biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen sekä vesivarojen suojeluun ja järkevään hyödyntämiseen. 1.3.4 Koulutustavoitteet Monet korostivat, että koulutusasioissa toimivalta on edelleen jäsenvaltioilla (tai eräissä tapauksissa alueilla), ja muistuttivat toissijaisuusperiaatteesta. Asiasisällöstä todettiin, että tavoite olisi määriteltävä selvemmin ja että hyväksyttävyyden varmistamiseksi siinä pitäisi ottaa huomioon myös koulutuksen laatu. Osa vastaajista piti jopa vääränä painottaa koulutusvuosien lukumäärää, sillä se ei aina takaa koulutuksen laatua. Muutamien mielestä koulutuksen laadun ja tarjolla olevien työpaikkojen väliltä puuttuu yhteys. Yleistavoitteessa ei huomioida elinikäisen oppimisen tarvetta. Tavoitteissa olisi viitattava selvemmin koulutuksen avulla hankittuihin taitoihin (luku-, kirjoitus-, lasku- ja tietokonelukutaidon taso), ja ne olisi eriteltävä sukupuolen mukaan. Koulutusjärjestelmiä tulisi kehittää tavoitteita arvioiden kohti huipputasoa ja kykyä edistää yrittäjyyttä (esim. verkottamalla korkeakoulut, ammattioppilaitokset ja yritykset tehokkaasti keskenään). 13

1.3.5 Vähintään 20 miljoonaa ihmistä pois köyhyysuhan alta Köyhyydenvähentämistavoitetta pitäisi arvioida sukupuolen, iän ja etnisen alkuperän mukaan ryhmittäin. Olisi määriteltävä tarkemmin, mitä köyhyysuhan alaisella tarkoitetaan, sillä sosiaaliturvajärjestelmät ja käsitykset elämänlaadusta vaihtelevat. Vallitseva kriisi vain korostaa tarvetta puuttua köyhyyteen, mutta budjettirajoitukset voivat toisaalta hankaloittaa lisäinvestointeja sosiaalisten kysymysten ratkaisemiseen. Monet huomauttivat, että sosiaalisissa tavoitteissa pitäisi kiinnittää huomiota yleensä hyvinvoinnin jakaantumisen oikeudenmukaisuuteen eikä vain köyhien määrään (esim. sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tavoitteet). Terveydenhuoltopalvelujen saatavuus on sekin oman tavoitteensa arvoinen. Muutamat pohtivat, miten sosiaalisia innovaatioita voitaisiin tukea asianmukaisten tavoitteiden avulla. Sosiaalisilla innovaatioilla tarkoitetaan sellaisia uusia sosiaalipoliittisia ratkaisuja, joihin osallistuu ruohonjuuritason toimijoita ja joita rahoitetaan sekä julkisin että yksityisin varoin. Tällaisilla ratkaisuilla voisi olla merkitystä pyrittäessä yhdistämään sosiaalipolitiikan vahvistaminen ja (julkisten) talousarvioiden rajoitukset. Muutamat korostivat, että tarvitaan lisätavoitteita, jotka koskevat aktiivisena ikääntymistä, sukupuolten tasa-arvoa, keskimääräistä elinajanodotetta ja sosiaalisista ongelmista kärsivien pääsyä työmarkkinoille. 1.4 Ehdotuksia uusiksi tavoitteiksi Monet ehdottivat, että asetettaisiin talouteen, perusrakenteisiin ja kestävään kasvuun liittyviä lisätavoitteita, jotka koskisivat esim. uusien yritysten määrää, liikenneinfrastruktuurien kattavuutta, kestävää matkailua, paikallisen ruoantuotannon lisäämistä ja tasavertaisia kestävän kehityksen edellytyksiä maaseudulla. Niin ikään ehdotettiin alueiden välisten erojen pienentämistä koskevan kuudennen yleistavoitteen asettamista. Tämä heijastaa monien vastaajien esittämää ajatusta koheesiopolitiikan ja Eurooppa 2020 -strategian kytkemisestä vahvasti toisiinsa (lisähuomioita 4. luvussa). Tässä yhteydessä ei kuitenkaan annettu käytännön esimerkkejä siitä, että Eurooppa 2020 -strategiassa esitetty lähestymistapa tämän tavoitteen saavuttamiseksi voisi poiketa koheesiopolitiikan nykyisestä lähestymistavasta, jonka mukaan suurin osa rakennerahastovaroista ohjataan kehityksessä jälkeen jääneille alueille. Muutamat vastaajat kehottivat vahvistamaan tavoitteiden rajatylittävää ulottuvuutta ja ottamaan huomioon rajaseutualueiden tarpeet ja pyrkimykset. 14

2. LUKU POLIITTISTEN TOIMIEN MUOTOILU HYÖDYNTÄMÄLLÄ BKT:N OHELLA UUSIA KESTÄVÄN KEHITYKSEN JA ELÄMÄNLAADUN INDIKAATTOREITA 2.1 Eurooppa 2020 -strategian muokkaamista ja seurantaa varten tarvitaan uusia indikaattoreita bkt:n rinnalle Eurooppa 2020 -strategian tavoitteista EU-, jäsenvaltio- ja mahdollisesti alue- tai paikallistasolla tehtäviä päätöksiä varten tarvitaan joukko tarkoituksenmukaisia, helppokäyttöisiä ja vertailukelpoisia indikaattoreita, joiden avulla voidaan muokata tavoitteita yhteistyössä kaikkien asianomaisten sidosryhmien kanssa seurata niiden toteuttamista arvioida niistä saatavia tuloksia. Kysymykseen siitä, millaisilla indikaattoreilla edistystä EU-tasolla asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa tulisi mitata, saatiin useimmilta osanottajilta kaksiosainen vastaus: Bkt:ta ei voida hylätä, koska se on maailmanlaajuisesti vertailukelpoinen mittari, mutta sen ohella pitäisi käyttää muita indikaattoreita, joiden avulla arvioidaan elämänlaatua sekä sosiaalisia ja kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä. Indikaattoreita pitäisi hyödyntää paitsi seurannassa myös politiikan muotoilussa. Suurin osa vastaajista pohjasi vastauksensa tähän peruslähtökohtaan sekä perusteli yksityiskohtaisesti tarvittavien indikaattorien ominaispiirteitä ja esitti runsaasti esimerkkejä ja ehdotuksia. 2.2 Millaisia indikaattoreita pääpiirteissään kaivattiin? Hyvin laajalti oltiin sitä mieltä, että Eurooppa 2020 -strategiaan liittyvien indikaattorien olisi oltava tietyiltä peruspiirteiltään yhtenäisiä. Ensinnäkin niiden pitäisi olla tarkoituksenmukaisia ja yhteensopivia kasvun, kestävyyden ja yhteenkuuluvuuden perustavoitteiden kanssa. Tätä pidettiin välttämättömänä, jotta strategia voi tukeutua kaikkiin kolmeen pilariinsa taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen ja siitä voidaan tiedottaa ja tehdä selkoa kaikille EU:n kansalaisille. Toiseksi, jotta indikaattoreita voidaan hyödyntää politiikan muotoilussa ja seurannassa uuden strategian koko voimassaolon ajan, niiden pitää täyttää seuraavat edellytykset: Yhtäältä ne pitää määritellä selvästi, jotta ne olisivat vertailukelpoisia sekä EU:n koko alueen laajuisesti että ajallisesti. Esimerkiksi koulutuksen alalla maiden väliset erot on otettava huomioon EU:n tavoitteita asetettaessa. Toisaalta niiden pitää olla riittävän joustavia, jotta ne voidaan mukauttaa eri alueilla ja paikkakunnilla vallitseviin erilaisiin sosioekonomisiin tilanteisiin. 15

Kolmanneksi, alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvan painottamisen johdosta (ks. myös 1. ja 4. luku), indikaattorien pitäisi olla selvästi määriteltyjä ja helppotajuisia, mutta myös eriteltyjä aluetasolla (ja mahdollisesti sitä alemmalla hallintotasolla). Erityisen tärkeää on, että indikaattorit olisivat saatavilla aluetasolla ja osa myös sitä alemmalla hallintotasolla (NUTS 3). Vastaajat tiedostivat, että tiedon aluekohtaiseen saatavuuteen liittyy rahoitusongelmia, sillä otosten tulee olla hyvin laajoja. Tästä huolimatta korostettiin, että ongelmat pitää ratkaista, jotta Eurooppa 2020 -strategia ei jäisi vaille kipeästi kaivattua toteutusja seurantavälinettä. 2.3 Uusien indikaattorien määrittely Eurooppa 2020 -strategiaan liittyviä indikaattoreita ja niiden tavoitearvoja ei voida sanella ylhäältä alaspäin. Päinvastoin: jos näitä indikaattoreita aiotaan hyödyntää politiikkaa muotoiltaessa esim. uuden strategian suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa sekä siitä tiedottamisessa EU:n kansalaisille ja yrityksille, olisi kaikkien asianomaisten sidosryhmien voitava osallistua niiden määrittelyyn kuulemisten ja koordinoinnin avulla. Kyselyyn osallistuneet paikallis- ja alueviranomaiset haluavat kantaa vastuunsa ja edistää uuden strategian onnistumista. Ne eivät kuitenkaan katso voivansa tehdä niin, ellei niitä kutsuta mukaan prosessiin myös uusien indikaattorien ja niihin liittyvien tavoitteiden määrittämiseen. 2.4 Ehdotuksia Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä käytettäviksi indikaattoreiksi Vastauksissaan kysymykseen siitä, millaisia indikaattoreita Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä pitäisi käyttää, monet kyselyyn osallistuneet esittivät ehdotuksia uuden strategian toteutuksessa jäsenvaltio- ja aluetasolla käytettäviksi indikaattoreiksi. Osa vastaajista epäili, soveltuvatko ehdotetut EU:n tavoitteet heidän maansa oloihin. Seuraavassa oleva teksti pohjautuu kyselyssä saatuihin vastauksiin. Kullekin tavoitteelle ehdotettiin useita indikaattoreita, joita voitaisiin hyödyntää joko Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa tai muiden valtakunnallisten ja alueellisten poliittisten prioriteettien toteuttamisessa. Monet alueet käyttävät jo osaa näistä indikaattoreista. 16

Vastaajien ehdotukset Eurooppa 2020 -strategian indikaattoreiksi Monet näistä indikaattoreista ja niiden lähteistä ovat laajalti tunnettuja. Osaa taas ehdotettiin vain alustavasti, ja niiden käyttöönotto edellyttäisi metodologista arviointia ja valmistelua. Tavoite 1 Työllisyys Pitkäaikaisten työsuhteiden osuus Vasta perustettujen pitkäaikaisten työpaikkojen määrä Naisten, nuorten ja pätevöityneiden työntekijöiden työllisyysaste Huipputekniikka-alojen työpaikkojen osuus Laillisten maahanmuuttajien työllisyysaste ja sen vaikutus bkt:hen Pitkäaikaistyöttömyysaste Niiden nuorten määrä, jotka eivät ole yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutuksessa tai työssä Tavoite 2 T&k-toiminta, innovointi T&k-toimintaan ja innovointiin osoitettu bkt-osuus Yksityiset t&k-menot / pk-yritysten t&k-investoinnit (prosentteina liikevaihdosta) Suuren yleisön ja talouden toimijoiden mahdollisuudet käyttää uutta teknologiaa / missä määrin sitä käytetään tuotantokanavissa Tuote- ja prosessi-innovaatiot (prosentteina kaikista myydyistä teollisista tuotteista ja innovaatioita käyttöön ottaneiden yritysten lukumäärä) Myönnettyjen (Euroopan patenttiviraston rekisteröimien) patenttien määrä miljoonaa ihmistä kohden Nopeiden internetyhteyksien kattavuus / niiden kotitalouksien ja yritysten prosenttiosuus, joilla on mahdollisuus käyttää laajakaistainternetiä Tavoite 3 Ympäristö Ekologinen jalanjälki Ilman ja veden laatu/saastuneisuus Tuotetun jätteen määrä Materiaalien uudelleenkäyttö / kierrätetyn aineksen vuotuinen määrä Myrkylliset aineet Energia o uusiutuvan energian käytön osuus (kaikesta primaarienergian käytöstä) o yritysten investoinnit uusiutuvaan energiaan o uusiutuvalla energialla tuotettujen hyödykkeiden osuus o kokonaisenergiankulutus / energian säästö Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä Viheralueiden pinta-ala asukasta kohden Taloudellisen kehityksen ympäristökustannukset Kestävän kehityksen indeksi Luonnonvarapotentiaali Kokoavat indikaattorit, joissa otetaan huomioon pysyvän ja kestävän kehityksen sekä ympäristönsuojelun keskeiset osatekijät; esimerkkeinä voidaan mainita o Euroopan ympäristökeskuksen määrittelemät keskeiset indikaattorit o EU:n määrittelemät kestävän kehityksen indikaattorit o yksilöiden elinolosuhteita kuvaava indeksi o aidon kehityksen indikaattori o (alueellinen) kestäväpohjaisen taloudellisen hyvinvoinnin indeksi yhteiskunnan kestävyysindeksi o Tavoite 4 Koulutus Koulutustasot ja koulutuksella saavutetut tulokset o tutkinnon suorittaneiden nuorten määrä o opiskelijoiden osuus eri ikäryhmissä o oppivelvollisuuden suorittaneiden osuus eri ikäryhmissä o toisen asteen opinnoista virallisen tutkintotodistuksen saaneiden oppilaiden osuus o ammatilliset pätevyydet Korkeakoulutus o tohtorintutkinnon suorittaneiden osuus (100 000 ihmistä kohden) o luonnontieteellisten alojen tutkinnon suorittaneiden prosenttiosuus kielitaito o

Koulutusjärjestelmän kustannustehokkuus Edistyminen käytännön lukutaidottomuuden vähentämisessä Koulunkäynnin keskeyttäneiden osuus Tavoite 5 Sosiaaliset kysymykset Inhimillisen kehityksen indeksi Elämänlaatu ja hyvinvointi o asumistaso ja asunnonsaanti o terveydenhuolto ja terveyspalvelujen saatavuus o elintaso (esim. ansiotaso ja ostovoima) o elinajanodote (ja kuolevuus) o koettu elämänlaatu o turvallisuus ja rikollisuuden yleisyys Sosiaalinen osallisuus o sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden indeksi o yhteiskuntaan integroitumisen indeksi (koulutuksen, liikennepalvelujen ja julkisten palvelujen saatavuus) o eri sosioekonomisten ryhmien terveydenhuollon erot o sosiaaliset suhteet o tulonjako o digitaalinen jako Köyhyys o tulotaso henkeä kohden o alueellinen köyhyysindeksi o köyhyysrajan alapuolella elävän väestön osuus valtakunnallisten tilastojen mukaan o köyhyysuhan alla elävien määrä o moniongelmaisuusindeksi (keskeiset taloudelliset ja sosiaaliset tiedot) o sosiaaliavustuksiin turvautuminen (sosiaaliavustuksia ja -etuuksia saavien määrä) Väestökehitys (ikärakenne) Sukupuolten tasa-arvoa kuvaava indeksi Markkinatonta toimintaa koskevat indikaattorit Muut ehdotetut indikaattorit Indikaattorit talouden suorituskyvyn ja sosiaalisen edistyksen mittaamiseksi Stieglitzin raportin perusteella Investointien määrä Tuottavuus (bruttokansantuote / alueellinen bruttokansantuote) Uudet yritykset Kuljetettujen tavaroiden määrä (tilavuus suhteessa bkt:hen) Saadut investoinnit ja yksityinen rahoitus (julkisen rahoituksen vipuvaikutus) Olemassa olevat perusrakenteet Ohjelmiin osallistuvien ja niiden kohderyhmiin kuuluvien paikallisviranomaisten määrä Indikaattorit vertailujen tekemiseksi mm. Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa Saaristoasemaa kuvaava indikaattori (jonka avulla arvioidaan saaristoaseman haittavaikutuksia) ESPON-ohjelman avulla saadut tiedot (Nuts 3 -tasoa koskevat SPAN 3-hankkeen aluekehitysskenaariot) Osallistavan demokratian kriteerien mukaisesti kehitetyt OECD:n indeksit 18

3. LUKU MITEN KUNNAT JA ALUEET VOIVAT OSALLISTUA AKTIIVISESTI EUROOPPA 2020 -STRATEGIAAN? 3.1 Eri hallintotasojen kumppanuus on elintärkeää Eurooppa 2020 -strategialle Vastaajien ylivoimainen enemmistö totesi, ettei tarvetta toimia kumppanuusperiaatteella yhdessä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa ole vielä käytännössä realisoitu Eurooppa 2020 -strategiassa ja että tämä on strategialuonnoksen suurimpia puutteita. Strategiassa olisi vastaajien mielestä viitattava paikallis- ja alueviranomaisiin nykyistä selvemmin. Monet vastaajat korostivat, että ellei paikallis- ja alueviranomaisia kutsuta kunnolla mukaan aina kansallisesta tavoitteenasettelusta alkaen, vaarana on, että alueiden olosuhteet jäävät ottamatta huomioon uudessa strategiassa uuden strategian koordinointi muiden asiaankuuluvien politiikkojen kanssa jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla jää puuttumaan. Jotta strategiassa voitaisiin ottaa huomioon alueelliset ja paikalliset erot ja se voitaisiin muokata erilaisiin olosuhteisiin sopivaksi, alue- ja paikallisviranomaisten pitäisi voida osallistua aktiivisemmin uuden strategian laadinnan, toteutuksen ja arvioinnin kaikkiin vaiheisiin. Näin varmistettaisiin, kuten eräät vastaajat korostivat, toissijaisuusperiaatteen noudattaminen etenkin koulutus- ja sosiaalipolitiikkaan liittyvissä asioissa. Tämän johdosta on erityisesti tehtävä huolellista työtä indikaattorien ja tavoitteiden jakamiseksi sekä lippulaivahankkeiden suunnittelemiseksi eri hallintotasojen kesken. Uskottavien tavoitteiden asettaminen ja niiden sisällyttäminen alueellisiin poliittisiin ohjelmiin vie aikaa. Useat vastaajat korostivat myös, että Eurooppa 2020 -strategian hyväksymisaikataulu on yksinkertaisesti liian tiukka, jotta valtiotasoa alemmilla hallintotasoilla toimivat kumppanit voisivat osallistua prosessiin rakentavalla tavalla. 7 Monissa sellaisissa maissa, joissa on keskushallinnon ja valtiotasoa alemman hallintotason välisiä järjestelmällisiä yhteistyörakenteita, vastaajat suhtautuivat epäilevästi siihen, voidaanko niitä hyödyntää strategian suunnittelemiseksi kumppanuusperiaatteella, sillä etenemisaikataulu on hyvin tiukka. Monien vastaajien mukaan Lissabonin strategiasta opittiin muun muassa se, että ellei kuntia ja alueita kohdella kumppaneina, ne eivät katso voivansa hyötyä itse strategiasta eivätkä siksi tunne sitä omakseen. 7 Myös Euroopan parlamentin valiokuntien puheenjohtajakokous kiinnitti kokouksessaan 5. toukokuuta 2010 huomiota ongelmaan, jonka "strategian ja yhdennettyjen suuntaviivojen hyväksymiselle asetettu äärimmäisen tiukka aikataulu" aiheuttaa. Eurooppa-neuvosto ei kuitenkaan vielä 17. kesäkuuta 2010 pitämässään kokouksessa vahvistanut maakohtaisia tavoitteita. Ne asetetaan todennäköisesti syksyllä 2010.

Lyhyesti sanottuna kumppanuuden puute johtaa väistämättä sitoutumisen puutteeseen, jonka takia eri hallintotasojen välinen koordinointi jää uupumaan ja kansalaisille odotettavissa oleva lisäarvo pienenee. 3.2 Paikallis- ja alueviranomaisten osallistuminen Eurooppa 2020 -strategiaan Monet yhtyivät siihen näkemykseen, että Eurooppa 2020 on laaja strateginen katsaus, joka on pantava täytäntöön kouriintuntuvin aluetason toimin. Näiden toimien olisi perustuttava alhaalta ylöspäin suuntautuvaan paikkalähtöiseen lähestymistapaan, kuten Barcan raportissa suositellaan. Useimmat vastaajat katsovat näin ollen olevansa Eurooppa 2020 -strategian toteuttamiseen aktiivisesti osallistuvia toimijoita. Vastaajat toivat esille tavoitteisiin ja indikaattoreihin liittyvään käsitteiden määrittelyyn ja käytännön työhön osallistumisen (ks. edellä oleva selostus) lisäksi kymmeniä mahdollisia tapoja edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista: Vastaajat kiinnittivät huomiota rooliinsa EU:n rakennerahastovarojen hallinnoijina ja Eurooppa 2020 -strategiaan liittyvien politiikkojen osarahoittajina. Tässä tehtävässään ne voivat edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista koheesiopolitiikan keinoin. Ne voivat tarvittaessa tarkistaa alueellisia ohjelmiaan niin, että niissä otetaan Eurooppa 2020 -strategia paremmin huomioon. Vastaajat viittasivat rooliinsa tiedon levittäjinä sekä EU:n suuntaviivojen ja ehdotusten ymmärtämisen edistäjänä. Ne voivat hallinnoida keskeisiä lippulaivahankkeisiin sisältyviä toimia, jotka voidaan toteuttaa yhteistyössä muiden aluehallintoyksiköiden tai muiden sidosryhmien kanssa. Rajaseutualueilla ja -kunnissa toimivat vastaajat viittasivat tehtäviinsä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavissa rajatylittävissä ja kansainvälisissä hankkeissa. Paikallis- ja alueviranomaiset koordinoivat hyvin usein toimiaan sellaisten valtiosta riippumattomien toimijoiden kanssa, jotka osallistuvat Eurooppa 2020 -strategiaan liittyvään toimintaan (esim. korkeakoulut, yrittäjät, kauppakamarit, sosiaaliset organisaatiot). Ne voivat toimia välittäjinä ja innostaa mukaan alempien hallintotasojen toimijoita sekä varmistaa, että toimet ovat entistä tehokkaampia ja vaikuttavampia. Useat vastaajat korostivat mahdollisuuksiaan hoitaa julkiset hankinnat Eurooppa 2020 -tavoitteita tukevalla tavalla. 20

3.3 Lippulaivahankkeiden toteuttaminen kumppanuusperiaatteen mukaisesti Alueet ja kunnat haluavat osallistua ja antaa panoksensa Eurooppa 2020 -strategian kaikkiin lippulaivahankkeisiin, vaikkakin eri mitassa hankkeesta riippuen. Tällä on erityisen suuri merkitys silloin, kun kyseessä on monilla eri aloilla lainsäädäntävaltaa käyttävä alue. Lippulaivahankkeet tulee sovittaa yhteen paikallisten ja alueellisten painopisteiden ja toimien kanssa (esim. erilaiset hankkeet, joiden avulla parannetaan elinolosuhteita) niin, että korostetaan EU-tasolta paikallis- ja aluetasolle ulottuvaa loogista ketjua, jota Eurooppa 2020 -strategian onnistuminen edellyttää. Monet vastaajat korostivat, että kaikki seitsemän lippulaivahanketta erityisesti ne, joita osarahoitetaan rakennerahastovaroista olisi otettava huomioon meneillään olevassa aluepolitiikan ohjelmasuunnitteluvaiheessa ja että jo toteutettavia ohjelmia tulee tarvittaessa muuttaa. Lippulaivahankkeille voitaisiin antaa vielä keskeisempi sija myöhemmin, kun suunnitellaan seuraavaa ohjelmakautta. Paikallis- ja alueviranomaisia pitäisi kuulla ja/tai niiden tulisi voida osallistua lippulaivahankkeisiin aina, kun se on tarkoituksenmukaista (suunnittelu ja toteutus yhteistyössä EU:n ja jäsenvaltioiden hallitusten kanssa) 8. Tämän on tarpeen, jotta niiden erityisrooli ja niiden tuoma lisäarvo voidaan punnita eri hallintotasojen välisen koordinoinnin yhteydessä. Lisäksi lippulaivahankkeiden toteuttamiskumppaneiksi olisi kutsuttava muita asiaankuuluvia aluetason toimijoita, kuten rajaseutuyhteenliittymiä, makroalueita ja EAYY:itä. Sangen monet vastaajat kuvailivat, miten ne jo nyt osallistuvat (ja voivat tulevaisuudessa osallistua) seitsemässä lippulaivahankkeessa kaavailtujen toimien toteuttamiseen. Seuraavassa esitetty luettelo esimerkeistä ei ole tyhjentävä. 3.3.1 Innovaatiounioni Monet vastaajat aikovat laatia innovaatioaloitteita varten omia innovaatio- ja tutkimusohjelmia. Ne korostivat rooliaan yksityisen sektorin ja tiedelaitosten kanssa tehtävässä yhteistyössä. Alueelliset kasvuohjelmat sisältävät usein innovaatiostrategian, joka perustuu seuraaviin kolmeen pilariin: yrittäjähenki, innovatiiviset pienet ja keskisuuret yritykset sekä tutkimusklusterit. Tämä mahdollistaa esimerkiksi julkiseen liikenteeseen, tietotekniikkaan ja ympäristöön liittyvien uusien tekniikoiden testaamisen. Tällainen yhteistyö on äärimmäisen hyödyllistä, ja sitä on helpotettava. 8 Päätöslauselmassaan alue- ja paikallisviranomaisten aktiivisemmasta osallistumisesta Eurooppa 2020 -strategiaan alueiden komitea "ehdottaa vankan tuen antamista Euroopan parlamentissa esitetylle ehdotukselle laatia 'Eurooppa 2020 -strategiaa koskeva alue- ja paikallisviranomaisten alueellinen sopimus', jonka tavoitteena olisi unionin, kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten tehokkaan kumppanuuden avulla varmistaa, että kaikki tasot kokevat tulevan strategian omakseen". 21

3.3.2 Nuoret liikkeellä Paikallisviranomaiset edistävät konkreettisia nuorisovaihtoon liittyviä toimia erityisesti käynnistämällä uusia ystävyyshankkeita eurooppalaisten kumppanien kanssa ja myöntämällä nuorille opiskelustipendejä. Euroopan nuorisopääkaupunki -aloitteen avulla tietty kunta pääsee esittelemään nuorisoon liittyviä kulttuuri-, yhteiskunta-, poliittisen ja talouselämänsä puolia ja kehitystä Euroopan yhdentymisen puitteissa. 3.3.3 Eurooppalainen digitaalistrategia Alueilla ja paikallisviranomaisilla on jo nykyisellään merkittävä rooli näissä kysymyksissä, ja ne ovat siten valmiita osallistumaan yhä tiiviimmin strategian toteutukseen. Ne tukevat erityisesti laajakaistayhteyksien kehittämistä maaseudulla ja heikommin kehittyneillä alueilla, joilla suurikapasiteettisen laajakaistaverkon edistyminen on hidasta julkisen tuen puutteen takia. Laajakaistan avulla nämä alueet voivat hyötyä tietoteknologiasta esim. innovatiivisten uusien ityritysten myötä. Meneillään on jo muita hankkeita, joiden tavoitteena on julkishallinnon tehostaminen sähköisen hallinnon sovellusten avulla. Jotta näihin kysymyksiin liittyviä paikallisia toimia voitaisiin tukea vielä paremmin, olisi EUtasolla parannettava sähköisen allekirjoituksen käyttöä koskevaa kehystä ja edistettävä sen soveltamista yhdessä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa, sillä niillä on keskeinen asema yhteydenpidossa kansalaisiin ja yrityksiin. Lisäksi paikallis- ja alueviranomaiset voivat auttaa kehittämään esimerkiksi terveydenhuollon ja koulutusalan sähköisiä sovelluksia. 3.3.4 Resurssitehokas Eurooppa Tällä saralla paikallis- ja alueviranomaiset osallistuvat jo yhteyksien luomiseen ekoinnovaatioiden, yrittäjyyden ja teollisuuspolitiikan sekä kuluttajien välillä. Eräät vastaajat mainitsivat jäsenyydestään kaupunginjohtajien ilmastosopimuksessa. Paikallis- ja alueviranomaiset pystyvät määrittelemään sopivat paikat pienimuotoiselle uusiutuvan energian tuotannolle sekä auttamaan kuntia, kotitalouksia ja paikallisia yrityksiä valitsemaan niiden sijainnille ja rakennustyypille parhaiten soveltuvat uusiutuvaan energiaan perustuvat ja energiatehokkuutta edistävät tekniikat. Monet paikallis- ja alueviranomaiset ovat laatineet energiatehokkuuskulttuurin kehittämiseksi "vihreän ohjelman", joka sisältää esimerkiksi sellaisia toimia kuin vesi- ja viemäriverkoston ajanmukaistaminen ja parantaminen, kierrätys- ja jätehuoltopalvelut ja -laitokset, kestävyysperiaatteiden mukaista liikkumista koskevat hankkeet sekä biologista monimuotoisuutta, maataloutta ja luonnonvarojen suojelua koskevat aloitteet. Eräät valtiotasoa alemman hallintotason viranomaiset hyödyntävät julkisia hankintoja tietoisesti ympäristöpoliittisessa tuotanto- ja kulutustottumusten ohjaamisessa. 22

3.3.5 Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka Alueet ovat investoineet laajamittaiseen yrityshautomotoimintaan, johon on monissa tapauksissa saatu osarahoitusta EU:n aluetuesta. Paikallis- ja alueviranomaisilla on usein hyvät suhteet yksityisiin kumppaneihin. Paikallisten ja alueellisten aloitteiden tavoitteena on parantaa etenkin pk-yritysten toimintaoloja ja edistää vahvan, lujan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen teollisen rakenteen muodostumista. Osalla vastaajaorganisaatioista on oma osasto, joka vastaa yritystoiminnan seurannasta ja investointien houkuttelusta tai hallinnollisten menettelyjen sujuvoittamisesta aina kun se on mahdollista. Useat vastaajat korostivat, että paikallis- ja alueviranomaisilla on oleellinen rooli pyrkimyksissä modernisoida autoteollisuutta (esim. ympäristöystävällisemmät autot). 3.3.6 Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma Vastaajat korostivat rooliaan EU:n (esim. Euroopan sosiaalirahaston välityksellä) rahoittamissa työllisyyshankkeissa. Toiset viittasivat aloitteisiin, joiden tavoitteena on uusien työpaikkojen luominen ja osaamisen kehittäminen. Tällaisia aloitteita ovat mm. matkailuinvestointien edistäminen, kouluille suunnatut tiedotuskampanjat yrittäjähenkisyyden edistämiseksi kaikkien koulutustasojen opetuksessa, toimet nuorisotyöttömyyden torjumiseksi ja etenkin suurkaupunkien ongelma-alueille kohdistetut integrointitoimet. 3.3.7 Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi Kansallisen tason osaamisesta eräät vastaajat totesivat, että jäsenvaltioiden pitäisi ottaa ohjakset käsiinsä aloitteiden määrittelyssä ja vastata köyhyysuhan alla olevien erityisryhmien tarpeisiin. Toimet kohdistuvat sellaisen laadukkaan paikallisen sosiaalipalvelujärjestelmän kehittämiseen, joka on kaikkien ulottuvilla ja jossa ennaltaehkäisy on köyhyydentorjunnan perusta. Yhteiskunnallisten toimijoiden ja kolmannen sektorin sekä kaikkien hallintotasojen toimijoiden pitäisi luoda ohjausjärjestelmä, jossa pyritään hyödyntämään mahdollisimman tarkoin aloitteet sosiaalisen osallisuuden tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Osa paikallisviranomaisista harjoittaa omaa paikallista sosiaalipolitiikkaa (mm. toteuttamalla innovatiivisia ratkaisuja). 3.4 Epäilevää suhtautumista lippulaivahankkeisiin Eräät vastaajat suhtautuvat kuitenkin epäilevästi Eurooppa 2020 -asiakirjassa esitettyihin lippulaivahankkeisiin, eikä vain siksi, ettei näitä hankkeita ole vielä määritelty selkeästi. Osa vastaajista pelkäsi, että lippulaivahankkeet voivat palvella tarkoitustaan vain muutamissa maissa tai muutamilla alueilla, kun muut alueet samaan aikaan syrjäytyvät entisestään. Yksi vastaaja katsoi, että ehdotetut lippulaivahankkeet heijastavat alakohtaista eivätkä niinkään yhdennettyä lähestymistapaa. 23