Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI 3.2.2017 Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Onko ammatillisen koulutuksen reformi sinulle tuttu? Vastaa käyttämällä webex-työkalua Kyllä Ei
Ammatillisen koulutuksen reformi Ammatillinen koulutus uudistetaan osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä puretaan sääntelyä ja päällekkäisyyksiä. - Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi Ammatillista koulutusta on välttämätöntä uudistaa, koska tulevaisuuden työelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista ja ammattitaitoa. Uudistumista edellyttää myös se, että koulutukseen on käytettävissä aiempaa vähemmän rahaa. Reformissa uudistetaan kaikki ammatillisen koulutuksen osat: rahoitus, ohjaus, säätely sekä tutkintoja, järjestäjärakennetta ja koulutuksen toteuttamismuotoja. Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat poistetaan. Jokaiselle opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus rakentaa itselleen sopivin opintopolku.
Vähemmän laaja-alaisia tutkintoja
Rahoitusjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus Koulutuksen järjestäjän rahoitus määräytyisi kaikissa ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen muodoissa kolmen peruselementin perusteella: perusrahoitus 50% opiskelijavuosista suoritusrahoitus 35% tutkinnon osista ja tutkinnoista vaikuttavusrahoitus 15% työllistymisestä, jatkoopintoihin sijoittumisesta ja palautteesta strategiarahoitus enintään 4% valtion talousarviossa ammatilliseen koulutukseen osoitetusta määrärahasta.
Koulutuksen järjestäjät Järjestäjäverkko muodostuu pääasiassa monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja toimintaedellytyksiltään vahvoista erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä. Koulutuksen järjestäjällä on palveluvalikoimassaan pääsääntöisesti kaikki koulutusalat. Monialaisilla koulutuksen järjestäjillä on pääsääntöisesti palveluvalikoimassaan riittävällä volyymilla kaikki ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämistutkinnonsuorittamismuodot.
Koulutuksen järjestäjät Koulutuksen suuntaaminen ja toteuttaminen: Enemmän toimivaltaa rakentaa erilaisia koulutusratkaisuja Toimintaa ohjaa työelämän ja opiskelijoiden tarpeet Rajallisten resurssien oikeudenmukainen ja tehokas kohdentaminen Päällekkäinen työ vähenee Yksi tutkinnon suorittamistapa yhtenäistää ja vähentää sopimuksia, suunnitelmia, asiakirjoja ja dokumentointijärjestelmiä Erilaisia ja eri tasoilla olevia toimielimiä vähemmän
Laadunhallinta Koulutuksen järjestäjiltä edellytetään toimivaa laadunhallintaa järjestämisluvan edellytyksenä Keskeinen osa toiminnan johtamista ja toiminnan tulosten laadunvarmistusta Koulutuksen järjestäjä voi valita laadunhallinnan menettelyt omaan toimintaansa soveltuviksi Työelämätoimikunnat varmistamaan tutkintojen laatua (korvaavat toimielimen ja tutkintotoimikunnat) Valtakunnalliset palaute-, seuranta- ja arviointitiedot
Koulutukseen hakeutuminen ja opiskelijaksi ottaminen Joustava haku hakeutumisen pääväylä (non-stop) Koulutuksen hakeutumismahdollisuus ympäri vuoden Koulutuksen järjestäjä päättää hakuajat, hakumenettelyn ja valintaperusteet Yhteishaku suunnataan esim. perusopetuksen päättäneille.
Tuntuuko sinusta, että ammatillisen koulutuksen reformi on mahdollisuus paremman koulutuksen järjestämiseen? Vastaa käyttämällä webex-työkalua Kyllä Ei
Yksi näyttöön perustuva tapa suorittaa tutkinto Ammatillisen koulutuksen erilaisten asiakkaiden osaamistarpeisiin vastataan tutkinnoilla, tutkinnon osilla ja ei-tutkintotavoitteisella koulutuksella sekä valmentavilla koulutuksilla Ammatilliset tutkinnot koostuvat nykyiseen tapaan ammatillisista tutkinnon osista Ammatilliseen perustutkintoon sisältyy kolme yhteistä tutkinnon osaa Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattisluonnontieteellinen osaaminen sekä yhteiskunta- ja työelämäosaaminen Yhteiset tutkinnon osat ovat pakollisia ammatillista perustutkintoa suorittaville opiskelijoille (myös aikuisille) Ammatillisten perustutkintojen vapaasti valittavista tutkinnon osista erillisinä tutkinnon osina luovutaan
Tutkinnon rakenne nyt Tutkinnon rakenne tulevaisuudessa? Ammatilliset tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat Vapaasti valittavat tutkinnon osat Ammatilliset tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat Pakolliset ja valinnaiset tutkinnon osat Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Matemaattisluonnontie-teellinen osaaminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen Tutkinnon osa ammattitaitoa syventävistä tai laajentavista ammatillisista tutkinnon osista Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa Tutkinnon osa yhteisistä tutkinnon osista tai lukio-opinnoista Tutkinnon osa jatkoopintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevista opinnoista Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva tutkinnon osa Vähintään yksi pakollinen ja yksi valinnainen tutkinnon osa 1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 2. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 3. Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen Uusi tutkintorakenne sisältää saman valinnaisuuden, mutta uudella tavalla sijoiteltuna. Vapaasti valittavat tutkinnon osat poistuvat, mutta sama valinnaisuus on mahdollista toteuttaa ammatillisten ja yhteisten tutkinnon osien kautta. Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen poistuu omana korinaan ja sisältö sijoitetaan kolmeen jäljelle jäävään koriin.
Asiakaslähtöiset koulutuspolut Osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset koulutuspolut ja oppimisympäristöt Osaaminen osoitettaisiin pääasiallisesti aidoissa työtilanteissa ja -prosesseissa Myös muut ympäristöt mahdollisia erityisin perustein esim. oppilaitoksessa tai oppilaitoksen työmaalla Osaaminen arvioidaan tutkinnon osittain Mukauttaminen mahdollista perustutkinnoissa
Henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistamisen avulla varmistetaan, että kaikki ammatillista tutkintoa suorittavat saavat tarvitsemansa opetuksen ja ohjauksen tavoitteena olevan tutkinnon, tutkinnon osan tai muun osaamiskokonaisuuden suorittamiseksi Tutkinnon suorittajalle laaditaan henkilökohtaistamisesta asiakirja, joka on nimeltään henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma = HOS Opiskeluhuoltopalvelut kytketään osaksi HOSia
Henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistamisprosessissa Valitaan ammatilliseen koulutukseen hakeutuvalle soveltuva tutkinto, tutkinnon osa tai muu osaamiskokonaisuus Tunnistettaan ja tunnustetaan olemassa oleva osaaminen Suunnitellaan tarvittavan osaamisen hankkiminen ja osaamisen osoittaminen ja arviointi sekä tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat tukitoimet Hakeutumiseen ja opiskelijaksi ottamiseen liittyvät henkilökohtaistamista koskevat vastuut ja menettelyt voisivat poiketa hakeutumisväylän mukaan
Henkilökohtaistaminen Koulutussopimuksessa sovitaan työpaikalla järjestettävästä tavoitteellisesta ja ohjatusta opiskelusta (korvaa käsitteen työssäoppiminen) Työpaikan, koulutuksen järjestäjän ja opiskelijan välinen sopimus Soveltuu tutkinto- ja ei-tutkintotavoitteiseen koulutukseen, erilaisissa työympäristöissä Koulutussopimus sisällytetään opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan Vähimmäis- ja enimmäismäärää ei ole säädetty
Lähde: OKM:n Ammatillisen koulutuksen reformi sivusto http://www.okm.fi/osaaminenjakoulutus/ammatti koulutusreformi/index.html www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisu t/2016/liitteet/okm8.pdf