tua kalliota. Palolammen ja rikastamon puoleisella sivulla alueen pohjamaa on moreenia. Tutkimuksissa alueen pohjamaan on todettu soveltuvan hyvin altaan rakentamisen, mikäli altaan rakenteita ei viedä liian lähelle Palolampea. Alue ei sijoitu Asuntotalon louhoksen ympärillä olevalle sortumavaaralliseksi alueeksi määritellylle alueelle. Allas sijoittuisi myös kokonaisuudessaan samalle pienvaluma-alueelle kuin nykyinen CoNi-allas, joten mahdollisen tulva-aallon kulkeutumisreitit tunnetaan hyvin. Kettukallio Kettukallion alueella on tehty vuonna 2013 painokairauksia. Tutkimusten perusteella alueen maaperä on pääosin hyvin altaan rakentamiseen soveltuvaa moreenimaata. Alueen alapuolella on vanha Kunttisuon maanalainen kaivos. Tiettävästi maanalaisia kaivostiloja ei ole täytetty, jolloin altaan rakentamiseen vanhan kaivoksen päälle voi liittyä sortumavaara. Alue sijoittuu myös eri pienvaluma-alueelle suhteessa nykytilanteeseen, jolloin vaikutusalue on osittain uusi. Kunttisuo Kunttisuon alueella on tehty pohjatutkimuksia talvella 2013. Tutkimusten perusteella turve- ja silttikerroksen paksuus on suurella osalla aluetta yli neljä metriä ja suurimmillaan kairauksissa noin seitsemän metriä. Rakentamiseen kelpaamattoman alueen pinta-ala on noin kolme hehtaaria. Alueella tulisi tehdä massanvaihtoa tai ratkaista pohjamaan kantavuusongelmat muutoin. Mikäli alueella tehdään massanvaihtoa, tulee myös pohjaveden pintaa alentaa arviolta useita metrejä, johon liittyy myös turvallisuusriskejä. Alueen alapuolella on vanha Kunttisuon maanalainen kaivos. Tiettävästi maanalaisia kaivostiloja ei ole täytetty, jolloin altaan rakentamiseen vanhan kaivoksen päälle voi liittyä sortumavaara. Alue sijoittuu Kettukallion tapaan eri pienvaluma-alueelle suhteessa nykytilanteeseen, jolloin vaikutusalue on osittain uusi. Pajamalmin ja Asuntotalon vanhat louhokset Pajamalmin ja Asuntotalon louhosten alueella on tehty selvityksiä niiden soveltuvuudesta kaivannaisjätteiden ja rikasteiden sijoittamiseen. Louhoksiin rikasteet ja kaivannaisjätteet sijoitettaisiin veden alle. Alueella on tehty koepumppauksia, joiden yhteydessä todettiin louhosten olevan yhteydessä toisiinsa. Louhokset eivät ole täysin suljettuja eli pohjavesi liikkuu niiden läpi. Louhosten kuivattamisessa on myös riski Palolammen sortumisesta Asuntotalon louhokseen. Louhosten täyttäminen ympäristökelpoisella materiaalilla (esimerkiksi rikastushiekalla) voi vähentää vanhoihin louhoksiin liittyvää stabiilisuusriskiä. 8.15.6 TARKASTELU VAIHTOEHDOITTAIN Vaihtoehto VE0 Vaihtoehdon VE0 toteutuessa CoNi-altaan, Martikkalan altaan ja rikastushiekka-altaan käyttämätön luvan mukainen täyttökapasiteetti tulee täyteen eikä uusia altaita rakenneta tai olemassa olevien altaiden patoja koroteta jo suunniteltujen ja luvitettujen vaiheiden yli. Vaihtoehdossa VE0 patoturvallisuuteen liittyvät riskit ovat nykytilanteen kaltaisia. Nykyisten patoaltaiden vahingonvaaratarkasteluissa altaiden vahingonvaarasta on todettu seuraavaa: Rikastushiekka-altaan ja selkeytysaltaan padot (Ramboll Finland Oy 2011) Mahdolliseksi vahinkotapahtumaksi on tunnistettu patomurtuma. Patomurtuma voi tapahtua rakenteen sortuman, harjan yli virtaavan veden synnyttämän eroosion tai patorungon tai patopohjan kautta tapahtuvan putkieroosion synnyttämänä. Padot on suunniteltu siten, että niiden stabiliteetti kaikissa käyttötilanteissa riittävä, kokonaisvarmuuskerroin F>1,5. Suodatinrakenteet on suunniteltu stabiileiksi ja mitoitettu kapasiteetiltään riittäviksi. Patoaltaat täytetään pumppaamalla ja altaiden yläpuoliset, allasta ympäröivien mäkien, valuma-alueet ovat hyvin pieniä. Näin ollen ei ylivuodosta johtuva sortuminen ole käytännössä mahdollinen. Jonkun piiloon jääneen syyn takia saattaa patorungon tai -pohjan sisäinen eroosio aiheuttaa vuodon ja johtaa padon sortumaan. Sisäisen eroosion kehittyminen oireilee usein kasvavana suotovirtauksena, samentumina ja lähteilynä, jolloin eroosion kehittyminen patomurtumaksi ehditään pysäyttää rakenteellisin toimin. Murtumasuunnat Mahdollisen patosortuman vaarallisuuden arvioimiseksi patoaltaita ja patoja on tarkasteltu patojaksoittain. Tarkastelukohdat (nrot 1 7) on esitetty kuvassa 8-22. Tarkasteluissa on huomioitu murtumajaksolta mahdollisesti purkautuvan veden määrä sekä tulva-aallon etenemisreitti, tulva-aallolle altistuvat kohteet sekä reitillä olevat alavat alueet, jolle vesi voi väliaikaisesti levitä. Alapuolisen reitin tarkastelussa on käytetty topografiseen karttaan perustuvaa yksinkertaista menetelmää. Valumasuunnassa on paikallistettu maastokynnyksiä, joiden yläpuolelle padottuvien altaiden varastokapasiteetti (tilavuus) on laskettu kartoitustietojen pohjalta tehdystä maastomallista. Varastokapasiteettia on verrattu patoaltaasta purkautuvan veden määrään. Rikastushiekka- ja selkeytysaltaiden sekä Suurisuon ja rikastamon alueelta oli käytettävissä tarkka maastokartta. Heinälammen altaan tiedot perustuvat patoturvallisuuskansiossa esitettyihin tilavuus- ja pinta-alatietoihin. 189
Kuva 8-22. Rikastushiekka-altaan patosortuman mahdolliset murtumasuunnat. 190
Pato 1 Sijaitsee rikastushiekka-alueen korkeimmalla osalla lähellä rikastamoa, alueella jonne rikastushiekkaa aikaisemmin purettiin. Vesi valui pois alueelta eikä padottu reunapengertä vasten. Patoa 1 vasten ei jatkossakaan ole tarkoitus padottaa vettä, vaan vesi valuu rikastushiekan pintaa pitkin etelään. Toiminnan alkaessa vettä jää vain rikastushiekan ottokaivantoon. Murtumakohta 1 Rikastushiekan ottokaivantoon varastoituu joksikin aikaa vettä noin 60 000 m 3. Kaivannossa vedenpinta on alempana kuin CoNi-altaalle johtavan tulvapenkereen pinta, joten murtuman sattuessa vesi pidättyisi painanteeseen, jota rajaavat pato 1, CoNi-altaan patopenger, tulvapenger ja Enkelinmäki aiheuttamatta vaaraa ympäristölle. Murtumakohta 2 Murtumakohdan 2 kohdalle ei ole suunniteltu padottavaksi vettä, vaan alue toimii rikastushiekan purkupaikkana, josta vesi virtaa etelään, pitkin läjittyvän rikastushiekan pintaa. Patoa vasten ei ole kuin vähäinen määrä avovettä, joka padon läpi murtuessaan ei aiheuta vaaraa. Murtumakohdasta 2 vesi virtaa rikastamoalueelle, jossa on sekä henkilökuntaa että vaurioille alttiita rakenteita. Pato 2 (murtumakohta 3) Pato 2 on korkea patojakso. Murtuman sattuessa vesi virtaa Suurisuolle. Suolta vesi purkautuu pohjoiseen rikastamon itäpuolitse ja padottu Juuantien pengertä vasten. Kapea painanne ja rautatien penger jakaa Suurisuon kahteen osa-altaaseen. Eteläisessä osassa vedenpinta voi nousta tasoon +120 aiheuttamatta vaaraa. Tällä korkeustasolla etäiselle Suurisuon osalle mahtuu noin 250 000 m 3 vettä. Pohjoisella osalla vedenpinta voi nousta tasolle +118 ennen kuin se vesi lähtee purkautumaan Juuantien yli. Vieressä olevan rikastamon alimmat pihat ovat tasossa +120. Juuantien varteen mahtuu padottumaan noin 50 000 m 3 vettä. Patoa 2 vasten padottuu rikastushiekan ottokaivantoon aluksi noin 120 000 m 3 vettä. Kaakkoispatoa vasten padottuneen vedenpinnan noustessa voi osa siitäkin purkautua murtumakohdan 3 kautta kunnes vedenpinta laskee rikastushiekka-altaan pohjan tasalle tyrehdyttäen virtauksen. Kaikkiaan murtumakohdan 3 kautta purkautuva vesimäärä jää alle 200 000 m 3 :n. Patomurtuman sattuessa tulva-aalto mahtuu Suurisuolle, josta se purkautuu ojien ja Juuantien sadevesirumpujen kautta Petkellahteen aiheuttamatta merkittävää vaaraa. Virtaamareitti kulkee rikastamon tulotien yli ja yli virtaava vesi saattaa vaurioittaa tietä. Murtumavirtaaman mukana valuu myös rikastushiekkaa, joka laskeutuu Suurisuolle. Välipato (murtumakohta 4) Välipadon murtuessa rikastushiekka-altaan vesi purkautuu selkeytysaltaaseen. Toiminnan alkaessa rikastushiekka-altaan vedenpinta padotetaan noin tasoon +140,0 +140,5, jolloin rikastushiekka-altaaseen mahtuu 120 000 190 000 m 3 vettä. Selkeytysaltaassa on hätävarastokapasiteettia 200 000 m 3, eli HW-tason +137,50 ja hätä-hw-tasoon +139,5 välinen tilavuus. Altaaseen mahtuu vielä 50 000 m 3 ennen kuin vesi alkaa virrata padon 7 harjan yli (+140,0). Selkeytysaltaan toisen reunapadon, pato 3, yläpinta on tasossa +140,10, joten ylivuoto tapahtuu padon 7 harjan yli, josta vesi virtaa edelleen Heinälampeen. Normaalikäytössä rikastushiekka-altaan selkeytystilavuus on alle 200 000 m 3, joten patomurtuman sattuessa vesi mahtuu selkeytysaltaaseen. Tulva-aallon mukana kulkeutuva rikastushiekka mahtuu selkeytysaltaaseen. Kaakkoispato (murtumakohta 5) Kaakkoispadon murtuessa vesi valuu kallio- ja moreenimäkien rajaamaan maastopainanteeseen, josta se purkautuu edelleen kaakkoispadon vierustaa pitkin selkeytysaltaaseen aiheuttamatta vaaraa. Painanne sijaitsee kaivoksen apualueella ja sillä sijaitsee ylijäämämaan läjitysalue, jossa tulva-aallon mukana kulkeutunut rikastushiekka ei aiheuta haittaa. Pato 3 (murtumakohta 6) Padon 3 murtuessa selkeytysaltaan vesi virtaa Suurisuon eteläosaan, josta se virtaa aluksi rikastamon tien ali kulkevan sadevesirummun kautta ja vedenpinnan noustessa tiepenkereen yli varsinaiselle Suurisuolle. Selkeytysaltaan tilavuus HW-pinnassa on 110 000 m 3 ja kaikki vesi mahtuu suolle aiheuttamatta vaaraa. Niin myös tulva-aallon mukanaan kuljettama rikastushiekka. Suurisuolle ja sen pohjoisosalle mahtuu yhteensä noin 300 000 m 3 vettä, joten välipadon ja padon 3 ketjusortumatapauksessakin vahingot jäisivät vähäisiksi. Pato 7 (murtumakohta 7) Padon 7 murtuessa vesi valuu laaksopainannetta pitkin Heinälammen altaaseen. Selkeytysaltaan tilavuus on 110 000 m 3. Heinälammen altaan hätäkapasiteetti on 400 000 m 3, joten padon 7 murtumasta ei aiheudu vaaraa. Heinälammen hätäkapasiteetti riittää myös ottamaan vastaan välipadon ja padon 7 ketjusortumasta aiheutuvan vesimäärän. Tulva-aallon mukana kulkeutuva rikastushiekka pidättyy Heinälampeen aiheuttamatta vaaraa. Muita murtumaskenaarioita Murtumatarkastelujen pohjalta ei patomurtuman tulvaaallosta aiheudu merkittävää vaaraa henkilöille, ympäris- 191
tölle tai muille patorakenteille jos rikastushiekka-altaan vapaan veden tilavuus pidetään alle 200 000 m 3. Jos rikastushiekka-altaan vapaan veden määrä patomurtuman sattuessa ylittää 300 000 m 3, aiheuttaa Suurisuon suuntaan tapahtuva patomurtuma riskin Juuantien sortumiselle. Riski henkilövahingoille on vähäinen. Jos murtumasuunta on etelään, aiheutuu tästä Padon 7 ylivirtaama ja mahdollisesti ketjusortuma Heinälammen altaaseen. Vesi mahtuisi Heinälampeen aiheuttamatta merkittävää vaaraa. Jos rikastushiekka-altaan vapaan veden määrä on yli 400 000 m 3 voi patomurtuma aiheuttaa Suurisuon murtumasuunnalla tulva-aallon, joka ulottuu rikastamon alemmille osille. Vesi ei ulottuisi asuinrakennuksiin Juuantien tai Tyynelän alueilla. Selkeytysaltaan ketjusortumassa padon 7 yli, olisi seurauksena myös Heinälammin reunapatojen ylivuoto. Padon 4 sortuma päästäisi veden rautatien ja Outokummuntien yli Luikonlahteen aiheuttaen rata- ja tiepenkereen sortumavaaran. Padon 5 sortuma päästäsi veden Kyläpuron uomaan, jota pitkin vesi virtaisi rautatiepengertä vasten ja sen jälkeen Outokummuntien pengertä vasten aiheuttaen vaaran radan- ja tien penkereille. Luikonlahden rannassa on Kylmäpuronniemessä vapaaajanasutusta, joka saattaa olla vaarassa jos ratapenger padotettuaan vettä sattuisi sortumaan rakennusten kannalta vaarallisessa paikassa. Patojen äkillisen sortuman seurauksena vesi virtaa joko Suurisuolle tai Heinälampeen. Reiteillä ei sijaitse vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta tai vedenhankintavesistöä eikä merkittäviä luonto- tai suojeluarvoja. CoNi-rikasteallas 3. vaiheen padot (Ramboll Finland Oy 2013a) Mahdollisiksi vahinkotapahtumiksi on tunnistettu altaan eristerakenteen vuototilanne sekä padon sortuminen. Altaan tiivistämisessä käytetty joustava LLDPE-kalvo kestää vaurioitta pieniä muodonmuutoksia allaspohjan tiivistyessä vedenpaineen ja CoNi-rikasteen painosta. Kalvon alapuolinen bentoniittimatto ja moreenitiiviste kestävät myös hyvin muodonmuutoksia. Jos altaan pohjan suojakalvo ja bentoniittimatto kuitenkin vaurioituisivat, niin vesi valuisi pohjatäyttöön. Vesi ei pääse esteettä ympäristöön, sillä altaan reunapatojen moreenitiiviste on ulotettu tiiviiseen pohjamaahan, moreeniin tai kallioon. Reunapadot muodostavat tavanomaisen maapadon koko allasalueen piirille, mikä estää virtauksena havaittavan vuodon. Patoluiskassa vesi suotautuu hitaasti moreenitiivisteen läpi eikä aiheuta vaaraa padon rakenteelle. Suotautuminen jää niin vähäiseksi, ettei sitä havaita. Pohjatäyttöön päässyt vesi purkautuisi salaojan kautta ulos. Tällainen vuoto havaitaan helposti, jolloin voidaan ryhtyä korjaustoimiin. Salaojan kautta purkautuva vesimäärä on niin pieni, ettei siitä aiheudu vaaraa imisille tai ympäristölle. Salaoja voidaan myös vaaratta tulpata. Tästä aiheutuu allasveden hidasta suotautumista patorakenteiden ali pohjamaassa. Vyöhykepadon louhetukipenkereen pohjalla ei ole suodatinta, mikä hyvin pitkään jatkuvassa (vuosia tai vuosikymmeniä) tilanteessa saattaa johtaa putkieroosion syntymiseen patorungon ali. Altaan vapaan veden määrä on kuitenkin rajallinen. Altaaseen mahtuu heti korotuksen jälkeen enimmillään noin 180 000 m 3 vettä ja altaan varastokapasiteetin täyttyessä altaassa on noin 46000 m 3 vapaata vettä. Koska allasta ei täytetä tarpeettomasti vedellä, on vapaan veden määrä rajallinen, eikä putkieroosiotapauksessa kykene syövyttämään patopohjaa siten, että patopenger sortuisi. Putkieroosiossa muodostuva virtausaukko kuristaa virtaaman niin pieneksi, että vuodosta ei aiheudu vaaraa ihmisille tai omaisuudelle. Altaan vesi sisältää hyvin vähän haitta-aineita, mutta sen ph on korkea. Ympäristöön kohdistuva vaaraa on näin ollen vähäinen ja rajoittuu lähinnä vuotopaikan lähellä olevaan maastoon ja mahdollisesti purkureitin päässä olevaan vesistöön (ks. luku 6.9). Ihmisiin, ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuva vahinko voi pahimmassa tapauksessa tapahtua patojen CoNi1, CoNi3 tai Coni4 patojen sortumisesta aiheutuvasta tulva-aallosta. Tällaisen tapauksen voisi laukaista poikkeuksellinen luonnonkatastrofi kuten voimakas maanjäristys tai poikkeuksellinen tulva. CoNi-altaan patosortuman aiheuttamat tulva-aallon purkautumisreitit on esitetty kuvassa 8-23. Reitit on määritelty karttatarkasteluna maastonmuotojen perusteella. CoNi 1 padon sortuminen Padon mahdollinen sortuminen aiheuttaisi tulva-aallon Asuntotalon louhoksen ja Palolammen suuntaan. Louhos ja Palolampi toimivat virtausta tasaavina altaina, mutta virtaus kasvaa myös Palolammen alapuolella Petkellahteen johtavassa ojassa. Karttatarkastelun perusteella tulva-aallon vaikutusalueella ei ole asumusta, rakennuksia tai vedenhankintaa soveltuvaa pohjavesialuetta tai veden hankintavesistöä eikä merkittäviä luonto- tai suojeluarvoja. CoNi 3 padon sortuminen Padon mahdollinen sortuminen aiheuttaisi tulva-aallon rikastamoalueen ja tuotantolaitosten suuntaan. Padon alapuolelle on rakennettu tieyhteys, joka toimii tulvapenkereenä rikastamon suuntaan. Lisäksi rikastushiekka-altaan ja CoNi -altaan välinen suoalue on täytetty suurelta osin ylijäämämailla, mikä rajoittaa ja hidastaa tulva-aallon leviämistä maastoon. Karttatarkastelun perusteella arvioidaan, että tulva-aallon vaikutus rikastamoalueella on hyvin vähäinen tai lähes olematon. Tulva-aallon vaikutusalueella ei ole 192
Kuva 8-23. CoNi-rikastealtaan 3. vaiheen mahdollisen patosortuman tulva-aallon kulkeutumisreitit eri tilanteissa. asumusta tai vedenhankintaa soveltuvaa pohjavesialuetta tai veden hankintavesistöä eikä merkittäviä luonto- tai suojeluarvoja. CoNi 4 padon sortuminen Padon mahdollinen sortuminen aiheuttaisi tulva-aallon Asuntotalon louhoksen ja Palolammen sekä rikastamoalueen suuntaan. Karttatarkastelun perusteella arvioidaan, että tulva-aallon vaikutus rikastamoalueella on hyvin vähäinen tai lähes olematon. Tulva-aallon vaikutusalueella ei ole asumusta tai vedenhankintaa soveltuvaa pohjavesialuetta tai veden hankintavesistöä eikä merkittäviä luonto- tai suojeluarvoja. Martikkalan CoNi-rikastealtaan padot (Ramboll Finland Oy 2013b) Mahdollisiksi vahinkotapahtumiksi on tunnistettu altaan eristerakenteen vaurioituminen sekä padon sortuminen. Eristerakenteen vaurioituminen Altaan geomembraanin mahdollinen vaurioituminen tulee vaikuttamaan patorakenteen/altaan pohjan läpi suotautuvan veden määrään. Suotautuvan veden määrää ja laatua voidaan tarkkailla altaan käytön aikana. Patojen sortuminen Ihmisiin, ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuva vahinko voi tapahtua altaan patojen vuodosta ja siitä pahimmassa tapauksessa seuraavasta patojen sortumisesta ja sen aiheuttamasta tulva-aallosta. Patojen mahdollisen sortuman purkautumisreitit on esitetty kuvassa 8-24. Purkautumisreitit on määritelty karttatarkasteluna maastonmuotojen perusteella. Suurimmat vahingot aiheutuisivat tilanteessa, kun allas on täynnä vettä ja jolloin altaan kokonaistilavuus HW tasolla olisi noin 186 000 m 3. Käytännössä altaan täyttäminen tapahtuu hitaasti veden pintaa nostamalla rikasteen määrän mukaan jolloin altaan veden määrä on rajallinen ja altaan varastokapasiteetin täyttyessä vapaan veden määrä on noin 36 000 m 3. Martikkalan pato 1 sortuminen Padon mahdollinen sortuminen aiheuttaisi tulva-aallon Palolammen suuntaan. Palolampi toimii virtausta tasaavana altaana, mutta virtaus kasvaa myös Palolammen alapuolella Petkellahteen johtavassa ojassa. Karttatarkastelun perusteella tulva-aallon vaikutusalueella ei ole asumusta, rakennuksia tai vedenhankintaa soveltuvaa pohjavesialuetta tai veden hankintavesistöä eikä merkittäviä luonto- tai suojeluarvoja. Martikkalan pato 2 sortuminen Padon mahdollinen sortuminen aiheuttaisi tulva-aallon kaakon suuntaan. Tulva-aallon leviäminen rajoittuisi kuitenkin vain noin 0,3 hehtaarin alueelle johtuen ympäröivän maaston muodoista. Karttatarkastelun perusteella tulva-aallon vaikutusalueella ei ole asumusta, rakennuksia tai vedenhankintaa soveltuvaa pohjavesialuetta tai veden hankintavesistöä eikä merkittäviä luonto- tai suojeluarvoja. 193
Kuva 8-24. Martikkalan CoNi-rikastealtaan mahdollisen patosortuman tulva-aallon kulkeutumisreitit eri tilanteissa. Martikkalan pato 3 sortuminen Padon mahdollinen sortuminen aiheuttaisi tulva-aallon etelän suuntaan. Tulva-aallon leviäminen rajoittuisi kuitenkin vain noin kahden hehtaarin alueelle johtuen ympäröivän maaston muodoista. Karttatarkastelun perusteella tulva-aallon vaikutusalueella ei ole asumusta, rakennuksia tai vedenhankintaa soveltuvaa pohjavesialuetta tai veden hankintavesistöä eikä merkittäviä luonto- tai suojeluarvoja. Martikkalan pato 4 sortuminen Padon mahdollinen sortuminen aiheuttaisi tulva-aallon Palolammen suuntaan. Karttatarkastelun perusteella tulvaaallon vaikutusalueella ei ole asumusta, rakennuksia tai vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta tai veden hankintavesistöä eikä merkittäviä luonto- tai suojeluarvoja. Vaihtoehdot VE1 ja VE2 Vaihtoehdon VE1 toteutuessa CoNi-altaan, Martikkalan altaan ja rikastushiekka-altaan käyttämätön luvan mukainen täyttökapasiteetti tulee täyteen ja Martikkalan allasta joudutaan korottamaan tai uusia altaita rakentamaan, jolloin patoturvallisuuteen liittyvät riskit luonnollisesti kasvavat nykyisestä. Riskit ovat hallittavissa kiinnittämällä erityistä huomiota altaiden ja patojen suunnittelussa, rakentamisessa sekä tarkkailussa. Patoturvallisuusriskit kuitenkin vähenevät toiminnan päättyessä. 194 Vaihtoehtoon VE0 verrattuna erona Martikkalan altaan korotuksen ohella on mahdollisten uusien sijoituspaikkojen käyttöönotto, jolloin tulee uusia vaikutusalueita. Vaihtoehdossa VE2 riskit ovat pienemmät toiminnan aikana pienemmästä varastointikapasiteetista johtuen. Riskien kohdistuminen sekä suuruus riippuvat siten vastaavalla tavalla käyttöön otettavista sijoituspaikoista. Toiminnan lopettaminen vaikuttaa patoturvallisuuteen liittyviin riskeihin ja vaikutus riippuu toteutuvasta hankevaihtoehdosta sekä valittavista maisemointimenetelmistä. Toteutusvaihtoehdosta riippuen koboltti-nikkeli-rikasteen varastoaltaat joko tyhjennetään (jatkojalostus, vaihtoehdot VE0 ja VE1) tai maisemoidaan (vaihtoehto VE2), niin että altaiden sisäisen veden pintaa lasketaan merkittävästi, jolloin patoturvallisuuteen liittyvät riskit vähenevät tai poistuvat kokonaan. Rikastushiekka-altaan padot ovat suotavia ja altaan sisäisen veden pinta laskee useita metrejä toiminnan päättymisen jälkeen, kun rikasteen syöttö altaaseen lopetetaan, jolloin patoturvallisuuteen liittyvät riskit vähenevät merkittävästi. Selkeytysaltaan osalta riskitaso laskee myös, mikäli alueella ei enää padoteta vettä. Jos allas jää selkeytyskäyttöön, riskitaso pysyy nykyisenä.
8.15.7 RISKIEN HALLINTA Altaisiin ja niiden patoihin liittyviä riskejä voidaan minimoida altaiden suunnittelussa, rakentamisessa sekä tarkkailussa. Seuraavassa on kuvattu lyhyesti eri altaisiin liittyvien riskien minimoimista. Rikastushiekka-allas ja selkeytysallas Patojen toimivuus testataan altaiden täyttämisen yhteydessä, jolloin rakenteiden toimintaa seurataan tehostetusti ja mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua nopeasti. Käytön aikana patoja ja suotovesiä tarkkaillaan säännöllisesti tarkkailuohjelman mukaisesti. Altaiden pienistä valuma-alueista ja suuresta kuivavarasta johtuen ei rankkasateiden aiheuttama pinnan nousu muodosta vaaraa altaiden täyttymiselle. Tarkkailutoimenpiteistä ja pienistä valumaalueista johtuen on mahdollisuus patojen äkilliselle sortumiselle eritäin pieni. Mikäli patojen tarkkailussa havaitaan viitteitä padon mahdollisesta murtumisesta, on patojen läheisyyteen varattu moreeninottoalue, josta saadaan nopeasti maa-ainesta sortuman estämiseksi tai hidastamiseksi. CoNi-allas ja Martikkalan CoNi-allas Suurien luonnonkatastrofien, kuten merkittävien maanjäristysten tai poikkeuksellisten rankkasateiden ja siitä aiheutuvaa tulvaa ei voida pitää todennäköisenä. Todennäköisimmän vahinkotapahtumaketjun eli ympäristöteknisen eristerakenteen vuotaminen tullaan havaitsemaan, jolloin patojen rakennetta on mahdollista vahvistaa. Altaan patorakenteet on suunniteltu siten, että eristerakenteen mahdollinen vaurioituminen ei aiheuta patojen sortumaa, vaan allas "tyhjenee" suotautumalla. Suurien luonnon katastrofien, kuten merkittävien maanjäristysten tai poikkeuksellisten rankkasateiden ja siitä aiheutuvaan tulvaa ei voida pitää todennäköisenä. Tulva-aallon aiheuttamia vaikutuksia voidaan lieventää muun muassa seuraavilla toimenpiteillä: Altaan länsipuolelle kulkevaan Palolampeen laskevan ojaan rakennetaan Asuntolan lampeen johtava haara, jonka kautta päävirtaama ohjataan Asuntolan lampeen vuodon sattuessa. Haarautumiskohtaan tehdään seuraavanlainen virtauksia ohjaava rakenne: Normaali virtaama maastosta Palolammen suuntaan esimerkiksi sadevesirummulla d=400 mm (kapasiteetti n. 0,2 m 3 /s). Hätäylivuoto putkieroosion vuototilanteessa Asuntotalon lammen suuntaan esimerkiksi sadevesirummulla d=1200 mm (kapasiteetti n. 3 m 3 /s). Putken vesijuoksu 500 mm Palolammen suuntaan johtavan rummun vesijuoksun yläpuolella. Hätäylivuoto padon sortumatapauksessa, jossa Asuntolan lammen vastaanottokapasiteetti saattaisi ylittyä: Ylivuotokynnys Palolammen suuntaan, d=400 mm rummun päälle rakennettu penger, jonka harja noin kaksi metriä rummun vesijuoksun yläpuolella. Petkellahteen laskevan ojan virtausta on mahdollista vähentää rakentamalla "hätäpato", jonka sijainti on esitetty kuvassa 8-23 Rikastushiekka- ja CoNi altaan välillä olevaa tulvapenkereenä toimivaa tietä voidaan korottaa tarvittaessa. Altaan rakenteiden toimivuus testataan ensimmäisen täyttökerran yhteydessä, jolloin tilannetta seurataan tehostetusti, jotta mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua riittävän nopeasti. Käytön aikainen vahinkojen estäminen perustuu muun muassa altaan alapuolisen kuivatusrakenteen veden määrän ja laadun tarkkailuun. Lisäksi patorakenteiden kuntoa seurataan säännöllisesti laadittavan turvallisuustarkkailuohjelman mukaisesti. Rankkasateen aiheuttaman äkillisen veden nousun hallitsemiseksi altaaseen voidaan rakentaa tulvaputket ylimmän suunnitellun vesipinnan yläpuolelle, jotka estävät altaan täyttymisen kokonaan vedellä. Tehtävillä tarkkailutoimenpiteillä pyritään estämään patojen vaurioituminen siten, että ne aiheuttaisivat vaaraa ympäristölle. Todennäköisimmän vahinkotapahtumaketjun eli ympäristöteknisen eristerakenteen vuotaminen tullaan havaitsemaan, jolloin voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, joita voivat olla esimerkiksi seurannan tehostaminen, altaan täytön keskeyttäminen ja lisäksi altaassa olevan irtoveden määrää voidaan vähentää pumppaamalla sitä takaisin rikastamolle tai RHK -altaalle. Altaan käytön yhteydessä on pyrittävä minimoimaan altaassa oleva vapaan veden määrä. Edellä mainituin perustein mahdollisuus altaan patojen äkilliselle sortumiselle on erittäin pieni. Patojen 1 ja 4 mahdollisessa sortumatilanteessa purkautuvan veden vaikutusta Palolammen alapuolelle voidaan rajoittaa padottamalla lampea ja Petkellahteen johtavaa purkureittiä esimerkiksi rakentamalla hätäpato kuvassa 8-24 esitettyyn kohtaan. Näin ollen padon sortumasta aiheutuva riski ei olisi ympäristönsuojelullisesti merkittävä. Patojen 2 ja 3 mahdollisessa sortumatilanteessa tulva-aallon leviämisalue ja vaikutusalue on hyvin pieni. Näin ollen padon sortumasta aiheutuva riski ei olisi ympäristönsuojelullisesti merkittävä. 8.15.8 ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT Rikastushiekka-altaan, selkeytysaltaan sekä rikasteiden varastoaltaiden patojen vahingonvaaraa on arvioitu olemassa olevien suunnitelmien ja aiemmin tehtyjen vaaranarvioi- 195
196 den pohjalta. Suunnitelmien mahdollisesti muuttuessa on vahingonvaara-arviot päivitettävä. CoNi- ja rikkirikasteen varastoaltaiden eristerakenteiden pitkäaikaiskestävyyttä ei ole arvioitu erikseen tämän ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Eristerakenteiden toimintaikää on vaikea määritellä tarkasti tai yleispätevästi. Kyseessä on aina tapauskohtainen arvio, joka perustuu mm. varastoitavan materiaalin ominaisuuksiin, alueen geoteknisiin ominaisuuksiin sekä mahdollisen vaikutusalueen ympäristön ominaispiirteisiin. Eristerakenteiden pitkäaikaiskestävyyttä on selvitetty Suomessa eniten liittyen kaatopaikkojen pohja- ja pintarakenteisiin. Kaatopaikkalainsäädäntö perustuu ajatukselle, että rakennetut pohjatiivisteet estävät päästön ympäristöön kaatopaikan käytön ja jälkihoidon (yhteensä noin 50 vuotta) ajan. Hyvällä sijaintipaikalla rakenteen suunnitellun kestävyyden arvioidaan olevan 50-100 vuotta. Tämän jälkeen päästöjen estäminen perustuu tiiviiseen pintarakenteeseen sekä luontaiseen geologiseen esteeseen. Tiivis pintarakenne estää suotoveden muodostumisen sekä hidastaa kemiallisia prosesseja. Luikonlahden rikastamon varastoaltaiden suunnittelussa on huomioitu em. seikat ja geologiset olosuhteet.
9. YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA Suurin osa alueella toteutetusta ympäristötarkkailusta (muun muassa pinta- ja pohjavesitarkkailu) koskee koko rikastamotoiminnan ja alueella sijaitsevien kaikkien kuormituslähteiden (ml. vanha kaivostoiminta) aiheuttamia vaikutuksia. Näin ollen tarkkailutulokset kuvaavat kaikkien alueella olevien toimintojen ja päästölähteiden yhteisvaikutuksia. Niin ikään kaikissa tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitetyissä tarkasteluissa on huomioitu kaivannaisjätteiden ja rikasteiden sijoittamisen ja varastoalueiden rakentamisen vaikutusten lisäksi tarvittavilta osin myös alueen muun toiminnan vaikutukset sekä päästölähteet. Rikastamoalueen läheisyydessä ei ole muita laitoksia tai sellaista toimintaa, joista aiheutuu ympäristövaikutuksia. Näin ollen mistään tässä YVA:ssa tarkasteltavasta vaihtoehdosta ei aiheudu yhdessä muiden lähialueen toimintojen tai hankkeiden kanssa kumuloituvia tai toisiaan vahvistavia ympäristövaikutuksia. Rikkirikasteen mahdollista käyttöä stabiloitavana kaivostäyttönä Kylylahdella ei ole tarpeen huomioida tämän ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä, sillä Kylylahden kaivoshankkeen YVA:ssa (2006) on tarkasteltu ja kaivoksen ympäristöluvassa (2007) hyväksytty sulfidipitoisen rikastushiekan käyttö maanalaisten kaivostilojen täytöissä. Mikäli Luikonlahden rikastamon rikkirikasteen käytön Kylylahden kaivoksella kuitenkin tulkitaan vaativan YVA-lain mukaista menettelyä, se toteutetaan tarvittaessa erillisenä hankkeena, jossa yhteysviranomaisena on Pohjois-Karjalan ELYkeskus. 197
198
OSA III: VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA JATKOTOIMENPITEET 199
10. YHTEENVETO JA TOTEUTTAMISKELPOISUUS 10.1 YHTEENVETO VAIHTOEHTOJEN VERTAILUSTA Ympäristövaikutuksia tässä arvioinnissa on tarkasteltu muutoksena nykytilanteeseen. Vertailtavat vaihtoehdot ovat tässä hankkeessa Vaihtoehto VE0: rikasteiden ja kaivannaisjätteiden varastoiminen tai loppusijoittaminen 3.7.2014 myönnetyn ympäristöluvan mukaisesti CoNi-altaaseen, Martikkalan altaaseen ja/tai Kylylahden kaivokseen stabiloituna täyttönä. Vaihtoehto VE1: koboltti-nikkelirikaste sekä rikkirikaste toimitetaan jatkokäyttöön Luikonlahden rikastamon ulkopuolelle rikastamon toiminnan aikana tai toiminnan päätyttyä. Rikasteet varastoidaan olemassa olevaan CoNi-altaaseen, Martikkalan altaaseen ja sen mahdollisiin korotuksiin tai uusiin sijoituspaikkoihin. Vaihtoehto VE2: rikkirikasteen käyttäminen stabiloituna täyttönä Kylylahden kaivoksessa ei toteudu. Kobolttinikkelirikaste sekä rikkirikaste loppusijoitetaan kokonaisuudessaan Luikonlahden rikastamon varastoaltaisiin, jotka suljetaan ja maisemoidaan toiminnan päätyttyä. Mahdolliset uudet rikasteiden ja kaivannaisjätteiden varastointi-/sijoituspaikkavaihtoehdot ovat vastaavat kuin vaihtoehdossa VE1. YVA-ohjelmasta poiketen ympäristövaikutusten arvioinnissa ei ole tarkasteltu rikkirikasteen sijoittamista Kylylahden kaivokseen stabiloituna täyttönä, kaivoksen ympäristössä, koska sijoittamisen ympäristövaikutukset on arvioitu Kylylahden kaivoksen YVA-menettelyn aikana. Rikkirikasteen sijoittamiselle Kylylahden kaivokseen stabiloituun täyttöön on voimassa oleva ympäristölupa. Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto edellä esitetyistä hankevaihtoehdoista. Mahdollisten uusien varastointi-/sijoituspaikkojen sijainnit on esitetty selostuksen kääntölehdellä esitetyssä kartassa. Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 mahdollisia uusia rikasteiden ja kaivannaisjätteiden varastointi-/sijoituspaikkavaihtoehtoja ovat Martikkalan altaan korotus, Enkelinmontun alue, Kettukallion alue, Kunttisuon alue, sijoittaminen veden alle Pajamalmin vanhaan louhokseen sekä sijoittaminen veden alle Asuntotalon vanhaan louhokseen. Vaihtoehtojen vertailu on koottu jäljempänä esitettäviin yhteenvetoihin. Niissä kuvataan kunkin vaikutuksen suuruutta ja merkittävyyttä eri vaihtoehdoissa toiminnan aikana ja sen jälkeen. Suuruutta kuvataan joko laadullisesti tai määrällisesti. Merkittävyyden arvioinnin periaatteista on kerrottu luvussa 7.5 ja kunkin vaikutuksen osalta merkittävyyden arvioinnissa hyödynnetyt kriteerit on kuvattu vaikutusarviointien yhteydessä. Merkittävyyden arviointi on tehty ristiintaulukoimalla vaikutuskohteen herkkyys ja vaikutuksen suuruus. Vaikutus voi olla joko negatiivinen tai positiivinen. Vaihtoehtojen vertailussa on verrattu eri vaihtoehtojen aiheuttamien muutosten suuruutta kunkin tarkastellun vaikutuksen, kuten maiseman tai melun, suhteen erikseen. Kaikkien vaikutusten samanaikainen vertailu edellyttäisi vaikutustiedon yhdistämistä ja eri vaikutusten painotusten määrittämistä. 200
Vaihtoehto VE0 Vaihtoehto VE1 Vaihtoehto VE2 Vuosittain rikastettavan malmin määrä Rikastettavan malmin määrä toiminnan aikana max. 800 000 t/a max. 800 000 t/a max. 800 000 t/a n. 4 milj. t n. 7,7 milj. t n. 4 milj. t Luikonlahden rikastamon elinkaari jäljellä noin 6 vuotta (nykyinen LOM-suunnitelma) jäljellä noin 9 vuotta jäljellä noin 6 vuotta (nykyinen LOM-suunnitelma) Koboltti-nikkelirikasteen ja rikkirikasteen käsittely Jatkokäyttöä ei toiminnan aikana ole ja koboltti-nikkelirikaste varastoidaan CoNialtaaseen sekä Martikkalan altaaseen. Rikkirikaste varastoidaan osin CoNialtaaseen ja sijoitetaan osin Kylylahden kaivokseen kovettuvana täyttönä (0,5 milj. m 3 ). Altaiden varastokapasiteetti yhteensä noin 0,5 milj. m 3. Rikasteet toimitetaan jatkokäyttöön rikastamon toiminnan aikana tai sen päätyttyä. Ennen jatkokäyttöä rikasteet varastoidaan CoNi-altaaseen, Martikkalan altaaseen ja sen mahdollisiin korotuksiin tai uusiin sijoituspaikkoihin. Varastokapasiteetin tarve yhteensä max. noin 1,3 milj. m 3 jatkokäytön ajankohdasta riippuen. Rikasteet sijoitetaan kokonaisuudessaan Luikonlahden rikastamon varastoaltaisiin ja uusiin sijoituspaikkoihin, jotka suljetaan ja maisemoidaan. Varastokapasiteetti yhteensä noin 1,0 milj. m 3. Rikastushiekan määrä ja käsittely n. 2,5 milj. t, sijoitetaan nykyiselle rikastushiekka-alueelle, jonka patoja korotetaan vaiheittain. n. 4,8 milj. t, sijoitetaan nykyiselle rikastushiekka-alueelle korottamalla altaan patoja vaiheittain. Lisää tilavuutta saadaan tarvittaessa selkeytysaltaasta sekä mahdollisista uusista sijoituspaikoista. 2,5 milj. t, sijoitetaan nykyiselle rikastushiekka-alueelle, jonka patoja korotetaan vaiheittain. Maaperä Rikastamotoiminnan maa- ja kallioperävaikutukset nykytilassa keskittyvät kaivospiirin alueelle. Nykytilassa havaittuihin maaperän kohonneisiin metallipitoisuuksiin vaikuttaa alueen vanha kaivostoiminta. Pitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia. Kaivospiirin alueelle kohdistuvat merkittävät erot rikastamon maa- ja kallioperävaikutuksissa arvioitavien hankevaihtoehtojen kesken rajoittuvat vaihtoehtojen välillä rakennettavien altaiden lukumäärään ja sijainteihin. Arvioitavien hankevaihtoehtojen (VE0, VE1 ja VE2) vaikutukset keskittyvät kaivospiirin alueelle. Rikastealtaiden vaikutukset maa- ja kallioperään ovat rakentamisvaiheessa pieniä ja paikallisia sekä toiminnan aikana normaalitilanteessa nykytilaan verrattavissa. Äkillistä rikastealtaan rakenteiden onnettomuustilannetta, joka aiheuttaa ympäristövahinkoa, pidetään hyvin epätodennäköisenä. Tällaisen tilanteen vaikutukset voisivat olla merkittävät kyseisen rikastealtaan lähiympäristön maaperässä. Kallioperään vaikutuksien ei arvioida ulottuvan. Vaikutuksia ennaltaehkäistään rikastealtaiden asianmukaisilla pohja- ja pintarakenteilla. Rikkirikasteen loppusijoitus avolouhoksiin ei vaikuta alueen maa- tai kallioperän laatuun. Rikkirikasteen loppusijoitus voi mahdollisesti tukea ja stabiloida avolouhoksien alueella kallioperää. Pohjavedet Pohjavesivaikutuksia on havaittavissa Rikkaveden Petkellahden ja Luikonlahden valuma-alueilla. Nykytilan pohjavesivaikutuksia ei voida erotella vanhan kaivostoiminnan ja nykyisen rikastamotoiminnan välillä. Luikonlahteen kohdistuvat merkittävät erot rikastamon pohjavesikuormituksessa arvioitavien hankevaihtoehtojen kesken rajoittuvat vaihtoehtojen välillä rakennettavien altaiden lukumäärään ja sijainteihin. Rikastealtaiden vaikutukset pohjavesiin ovat normaalitilanteessa pieniä. Vaihtoehdoissa VE0 ja VE1 rikasteiden mahdollinen kaupallinen hyödyntäminen vähentää alueen pohjaveteen kohdistuvia riskejä. Toiminnan loppumisen jälkeen kaikissa vaihtoehdoissa (VE0, VE1 ja VE2) pintavesivaikutusten vähennyttyä Luikonlahden suuntaan myös alueen pohjaveden laatu voi parantua hitaasti. Äkillistä rikastealtaan rakenteiden onnettomuustilannetta, joka aiheuttaa ympäristövahinkoa, pidetään hyvin epätodennäköisenä. Tällaisen tilanteen vaikutukset voisivat olla merkittävät rikastealtailta Petkellahden suuntautuvassa maa- ja kallioperän pohjavedessä. Rikkirikasteen loppusijoitus avolouhoksiin voi lisätä kallioperän ruhjeiden välityksellä pohjavesivaikutuksia, jotka voivat ilmetä Petkellahden suunnassa. Vaikutukset lähialueen kaivojen veden laadussa muodostuvat tässä hankkeessa muutoksista pohjavesien laadussa. Toiminnan aikaisten negatiivisten vaikutusten suuruusluokka sekä niiden merkittävyys arvioidaan vähäi- 201
siksi kaikissa tarkasteluvaihtoehdoissa (VE0, VE1 ja VE2). Vaikutuksia ennaltaehkäistään rikastealtaiden asianmukaisilla pohja- ja pintarakenteilla. Pohjavesivaikutuksia seurataan säännöllisesti tarkkailulla myös toiminnan loppumisen jälkeen. Tarkkailussa seurataan altaiden kuntoa ja muodostuvien suotovesien laatua. Pintavedet, kalastus ja kalatalous Rikastamotoiminnan vaikutukset nykytilassa keskittyvät Rikkaveden Luikonlahden valuma-alueelle. Luikonlahteen kohdistuvat merkittävät erot rikastamon kuormituksessa arvioitavien hankevaihtoehtojen kesken rajoittuvat vaihtoehdon VE1 kolme vuotta pidempään toiminta-aikaan ja sitä myötä pidempään kuormituksen kestoon. Arvioitavien hankevaihtoehtojen (VE0, VE1 ja VE2) pintavesivaikutukset keskittyvät Retusen Petkellahden valuma-alueelle. Rikastealtaiden vaikutukset pintavesiin ovat normaalitilanteessa pieniä. Äkillistä rikastealtaan rakenteiden onnettomuustilannetta, joka aiheuttaa ympäristövahinkoa, pidetään hyvin epätodennäköisenä. Tällaisen tilanteen pintavesivaikutukset voisivat olla merkittävät välillä Palolampi- Retunen. Rikkirikasteen loppusijoitus avolouhoksiin nykyisellä tekniikalla voi lisätä kaivoksen ylivuotovesien ja mahdollisten kallioruhjeiden kautta johtuvien vesien aiheuttamia pintavesivaikutuksia. Vaikutukset alueen kalastukseen sekä kalatalouteen muodostuvat tässä hankkeessa muutoksista pintavesien laadussa. Toiminnan aikaisten negatiivisten vaikutusten suuruusluokka sekä niiden merkittävyys arvioidaan vähäisiksi kaikissa tarkasteluvaihtoehdoissa (VE0, VE1 ja VE2). Vaikutuksia ennaltaehkäistään minimoimalla toiminnasta aiheutuva vesistökuormitus ja niitä voidaan kompensoida muun muassa kalanistutuksilla sekä kunnostustoimilla. Pintavesivaikutukset vähenevät oleellisesti muutama vuosi toiminnan loppumisen jälkeen, jolloin myös negatiiviset vaikutukset pienenevät. Kasvillisuus, eläimet ja suojelualueet Hankkeen luontovaikutukset aiheutuvat lähinnä varasto-/ sijoitusalueiden rakentamisen ja jossain määrin toiminnasta johtuvan pölyämisen aiheuttamasta alkuperäisten elinympäristöjen muutoksesta. Mikään tarkasteltavista sijoituspaikkavaihtoehdoista ei luontovaikutusten kannalta omaa huomattavaa herkkyyttä muutoksille. Martikkalan sekä Kunttisuo Kettukallion alue ovat luontovaikutusten kannalta herkkyydeltään keskinkertaisia, niillä tai niiden läheisyydessä esiintyvien luontoarvojen johdosta. Muilla alueilla ei ole erityisiä luontoarvoja ja ne ovat luontovaikutusten kannalta herkkyydeltään matalia. Vaihtoehdossa VE0 luontovaikutuksiin ja niiden merkittävyyteen ei tapahdu muutosta nykytilaan verrattuna. Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 mukaisen toiminnan, kun rakentaminen tapahtuu Kettukallion ja/tai Kunttisuon alueella, arvioidaan aiheuttavan keskisuuren negatiivisen muutoksen, koska toiminta sijoittuu alueelle, jossa ei ennestään ole vastaavaa toimintaa ja joissa pysyvästi muutetaan nykyisiä luonnontilaa. Myös Martikkalan laajennus vaihtoehtojen VE1 ja VE2 mukaisesti aiheuttaa keskisuuren negatiivisen muutoksen, koska laajennus sijoittuisi vesilain mukaiseksi arvokkaaksi pienvedeksi luokiteltavan noron alueelle. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 Enkelinmontun rakentaminen tai Asuntotalon ja/tai Pajamalmin louhoksen käyttöönotto eivät aiheuta toimintojen laajentumista merkityksellisiä luontoarvoja omaavalle alueelle ja vaikutukset luontoon ovat siten pienet. Toiminnan aikaisia luontovaikutuksia voidaan ehkäistä minimoimalla pölyn leviäminen ympäristöön. Toiminnan jälkeen toiminnan luontovaikutuksen vähenevät olennaisesti maisemointitoimenpiteiden seurauksena. Ilmanlaatu Toiminta-alueella ja sen ympäristössä tehtyjen ilmanlaatumittausten, leviämislaskelmien ja havaintojen perusteella merkittävimmät ilmanlaatuvaikutukset aiheutuvat liikenteestä sekä lämpölaitoksen ja päämurskan toiminnasta. Pölypäästöjen määrä ja leviäminen vaihtelevat sääolosuhteiden mukaan ja ilmanlaatuvaikutukset ovat suurimmillaan kuivina ajanjaksoina. Pölypäästöjen vaihtelu eri vaihtoehtojen välillä on suhteellisen vähäistä. Vaihtoehdoissa VE0 ja VE1 pölyämistä aiheutuu nykyisten pölypäästöjen lisäksi rikasteiden lastauksesta ja patorakentamisesta, joten pölypäästöt kasvavat toiminta-alueella. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 pölypäästöjä muodostuu patorakentamisen yhteydessä. Luikonlahden rikastamon normaalitoiminnan vaikutukset ilmanlaatuun arvioitiin suhteellisen vähäisiksi verrattuna ilmanlaadulle asetettuihin raja-, ohje- ja tavoitearvoihin. Ilmasto Kaikissa vaihtoehdoissa VE0, VE1 ja VE2 rikastamon ilmastoon kohdistuvat päästöt muodostuvat työkoneiden sekä rikaste- ja kuljetusautojen pakokaasupäästöistä, öljylämpölaitoksesta sekä vähäisissä määrin räjähdysaineiden typpipäästöistä. Ilmastovaikutuksen globaalista luonteesta johtuen vaikutuksen vastaanottavan ympäristön herkkyyttä ei ole määritelty, joten merkittävyys määräytyy suoraan vaikutuksesta. Vaihtoehtojen hiilidioksidipäästöt ovat vaihtoehdoissa VE0 ja VE1 samat, vaihtoehdossa VE2 hieman pienemmät, koska rikastekuljetuksia on vähemmän. Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön muodostuvat hankkeen toimintojen säilymisestä nykyisellään tai niiden muutoksista. Vaihtoehdon VE0 mukaisesta 202
toiminnasta ei aiheudu merkittävää muutosta nykytilaan. Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 pieni negatiivinen vaikutus muodostuu sijoituspaikkojen osittaisesta sijoittumisesta maakuntakaavassa esitetyn kaivostoiminta-alueen ulkopuolelle. Toiminnan jälkeisten, todennäköisesti positiivisten, vaikutusten merkittävyyttä on vaikea arvioida etukäteen. Mahdollisia haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää huomioimalla ja yhteen sovittamalla eri maankäyttömuodot kaavasuunnittelussa. Maisema ja kulttuuriympäristö Vaihtoehdossa VE0 rikastushiekka-altaasta aiheutuvia maisemavaikutuksia voi syntyä vähäisessä määrin järven selän yli Retusen Koivu- ja Soidinlahteen. Vaikutukset voimistuvat vain vähäisissä määrin jo luvitetun mukaisesta lopputilanteesta. CoNi-altaan ja Martikkalan aiheuttamat maisemavaikutukset kohdistuvat jo ennestään maisemavaurioista kärsivän Juuantien varteen. Retusen länsiosaan näkyvyyksiä ei pääse etäisyydestä johtuen syntymään. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 CoNi-, Enkelinmontun- ja Martikkalan altaiden maisemavaikutukset kohdistuvat pääasiassa jo ennestään maisemavaurioista kärsiville alueille Juuantien varteen. Lisäksi altaat muodostavat Retuselle uusia ja laajentavat vanhoja näkyvyysalueita. Altaiden aiheuttamat maisemavaikutukset jäävät etäisyydestä johtuen pääasiassa vähäisiksi. Kunttisuon ja Kettukallion aiheuttamat maisemavaikutukset kohdistuvat lähes samalle alueelle Retusen länsirannalle kuin CoNi-, Enkelinmontun- ja Martikkalan altaiden maisemavaikutukset. Rikastushiekkaaltaasta aiheutuvia maisemavaikutuksia voi muodostua Retusen Koivu- ja Soidinlahteen. Lisäksi vaihtoehdossa VE1 rikastushiekka-allas voi lisätä maisemavaikutuksia myös Luikonlahden taajaman alueelle, puusto kuitenkin estää suurempien näkyvyysalueiden syntymisen. Etäisyydestä johtuen maisemavaikutuksia ei alueelle pääse kohdistumaan vaikka avohakkuut avaisivatkin näkymiä. Kokonaisuudessaan suurimmat vaikutukset kohdistuvat Retuselle vaihtoehtojen VE1 ja VE2 jokaisessa allasvaihtoehdossa. Etäisyydestä johtuen nämä vaikutukset tulevat olemaan pieniä tai olemattomia. Paikallisesti arvokkaalle järvimaisemavyöhykkeelle ei kohdistu merkittäviä maisemavaikutuksia hankevaihtoehdoissa VE0, VE1 tai VE2 Kaivannaisjätteet ja luonnonvarojen hyödyntäminen Vaihtoehdossa VE0 muodostuville rikasteille ja kaivannaisjätteille on sijoituspaikat olemassa, eikä hankkeella ole vaikutuksia Luikonlahden rikastamon kaivannaisjätteiden käsittelyyn. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 rikasteille ja kaivannaisjätteille rakennetaan uudet sijoituspaikat, jolloin vaikutukset kaivannaisjätteiden käsittelyyn ovat positiivisia. Vaihtoehtojen VE0 ja VE1 mukaisissa tilanteessa jatkokäyttöön toimitettavilla rikasteilla voidaan korvata luonnonvaroja, jolloin vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ovat positiivisia. Vaihtoehdossa VE2 muodostuvat rikasteet ja kaivannaisjätteet loppusijoitetaan alueelle pysyvästi, jolloin vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ovat kielteisiä. Elinkeinoelämä ja palvelut Vaikutukset muodostuvat hankkeen aiheuttamista muutoksista eli millä tavoin hanke edesauttaa tai haittaa lähialueen elinkeinoelämää. Elinkeinoelämän kannalta Kaavin alueen herkkyys muutoksille arvioidaan olevan huomattava. 1960-luvulta lähtien toimineen rikastamon voidaan katsoa vakiinnuttaneen paikkansa osana elinkeinoelämää ja sillä arvioidaan olevan suhteellisen suuri merkitys alueelle. Positiivisten vaikutusten arvioidaan olevan vähintään keskisuuria riippumatta tarkasteluvaihtoehdosta (VE0, VE1 ja VE2). Rikastamotoiminnalla arvioidaan olevan pieni negatiivinen vaikutus vapaa-aika- ja luontomatkailuun. Vaihtoehdon VE1 elinkaari pidentää vaikutusaikaa. Rikastamotoiminnan päättyminen vaikuttaa negatiivisesti alueen elinkeinoelämään. Liikenne Kaikissa vaihtoehdoissa (VE0, VE1 ja VE2) raskaan liikenteen suuri määrä heikentää liikenneturvallisuutta varsinkin asutusalueiden kohdilla. Raskas liikenne aiheuttaa melua ja heikentää muiden tienkäyttäjien olosuhteita ja turvallisuutta. Tien varrella ei ole kevyen liikenteen väylää ja sen pientareet ovat kapeat, joten malmikuljetukset heikentävät jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita. Raskaan liikenteen määrä lisää myös turvattomuutta alueen asukkaissa. Vaihtoehtojen VE0 ja VE1 liikennevaikutukset ovat yhtä suuret. Vaihtoehdossa VE2 liikennevaikutukset ovat hieman pienemmät, koska koboltti-nikkelirikastekuljetuksia ei ole. Vaihtoehdossa VE1 vaikutusten ajallinen kesto on kolme vuotta pidempi. Toiminnan päättymisen jälkeen rikastamon toiminnasta aiheutuvat liikennevaikutukset loppuvat. Positiiviset vaikutukset arvioidaan keskisuuriksi Luikonlahden rikastamon ja Kylylahden kaivoksen välille maanteille 502 ja 573 sekä pieniksi muilla tarkastelluilla tieosuuksilla. Melu ja tärinä Hankeen meluvaikutukset aiheutuvat malmin murskauksesta, rikastamoalueen rakennusten ilmanvaihdosta ja malmin sekä rikasteen kuljetuksista. Hankkeen tärinävaikutukset aiheutuvat työkoneiden ja kuljetusten aiheuttamasta tärinästä, talviaikaan malmisiiloissa jäätyneen kiven irrotuksesta ja maarakennustoimintaan liittyvistä räjäytyksistä. 203
Alueen nykytilan herkkyys muutoksille on arvioitu keskinkertaiseksi, sillä alueella on jo rikastamotoimintaa, mutta rikastamon läheisyydessä sijaitsee jonkin verran vakinaista asutusta. Vaihtoehdon VE0 mukaisesta toiminnasta, kun rakentaminen tapahtuu Martikkalan alueella, ei aiheudu merkittävää muutosta nykytilaan. Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 mukaisen toiminnan, kun rakentaminen tapahtuu Kettukallion ja/tai Kunttisuon alueella, arvioidaan aiheuttavan pienen negatiivisen muutoksen, koska melu- ja tärinälähteet sijaitsevat lähempänä häiriintyviä kohteita. Kettukallion louhinnasta voi tulla melu- ja tärinähaittoja lähiasutukselle, mutta sen kesto on lyhytaikainen. Toiminnan lopettamisen jälkeen alueella ei ole melu- tai tärinälähteitä, jolloin myös melu- ja tärinävaikutukset poistuvat. Sosiaaliset ja terveysvaikutukset Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 sosiaaliset vaikutukset ovat lähes yhtä suuret. Liikennevaikutukset ovat hieman suuremmat vaihtoehdoissa VE0 ja VE1 kuin vaihtoehdossa VE2. Nämä erot ovat kuitenkin sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta arvioituna merkityksettömät. Vaihtoehdossa VE0 rikasteiden sijoitusalueita ei laajenneta uusille alueille. Terveysvaikutukset arvioidaan kaikissa vaihtoehdoissa nykytilan kaltaisiksi. Hanke on herättänyt vastustusta varsinkin nykyisten liikennevaikutuksien takia. Asukkaita pelottavat myös hankkeen vaikutukset vesistöjen tilaan. Muiden kaivosten uutisointi on vaikuttanut selkeästi myös kaavilaisten suhtautumiseen kaivostoimintaa kohtaan. Asukkaiden pelkoja voi lieventää häiriö- ja riskitilanteiden ennakoinnilla ja minimoimisella sekä avoimella tiedottamisella. Asukaskyselyn perusteella tämän hankkeen vaikutuksia on pidetty negatiivisempina kuin aiemman hankkeen, rikastamon tuotantokapasiteetin nostamisen, vaikutuksia. Tämä on ymmärrettävää, sillä asukkaat ovat nähneet esimerkiksi rekkaliikenteen vaikutukset, käytännössä, minkä lisäksi sijoituspaikat tulevat laajenemaan uusille alueille. Suomessa kaivostoiminnan viime aikoina saama negatiivinen julkisuus on mahdollisesti myös vaikuttanut asukkaiden suhtautumiseen. Rikastamoalueen läheisyydessä on vähän asutusta, mutta jos toiminta laajenee Kettukallion ja Kunttisuon alueelle tulee lähivaikutusalueelle muutamia asuintaloja lisää. Näiden asuinviihtyvyyttä voi heikentää rakennusaikainen melu, tärinä ja pöly. Aluetta tai sen patoja rakennetaan muutaman kuukauden jaksoissa, joten haittavaikutukset ovat lyhytaikaisia. Toiminnan aikana alueelta ei tule merkittävässä määrin melua tai pölyä. Hankealueen lähellä, eikä liikennevaikutusten vaikutusalueella, sijaitse herkkiä kohteita eli kouluja, päiväkoteja tai vastaavia. Lähimmille kouluille on matkaa noin kaksi kilometriä. 10.2 VAIHTOEHTOJEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS Hankkeen toteuttaminen vaatii tarvittavat luvat, joista on kerrottu tarkemmin luvussa 12. 10.2.1 YMPÄRISTÖLLINEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS Tehtyjen vaikutusarvioiden perusteella molemmat hankevaihtoehdot VE1 ja VE2 ovat toteuttamiskelpoisia ympäristöllisestä näkökulmasta katsottuna, mikäli arviointityössä tunnistetut keskeisimpien ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi tehtävissä olevat toimet huomioidaan. Kaikissa vaihtoehdoissa tulee huomioida samat ympäristövaikutukset. Vaihtoehtojen osalta ympäristövaikutusten keskeisimmät huomiot on esitetty kootusti edellä luvussa 10.1 ja yksityiskohtaisemmin luvun 8 arvioinneissa. Kaikkien vaihtoehtojen osalta keskeistä on ihmisiin kohdistuvien viihtyvyyshaittojen, kuten melun ja pölyn, sekä liikennevaikutusten haittojen ehkäiseminen. Martikkalan varastoalueen laajentamisessa on huomioitava toiminnan laajeneminen vesilain mukaiseksi arvokkaaksi pienvedeksi luokiteltavan noron alueelle, joka edellyttää poikkeuslupaa Aluehallintovirastolta. Lisäksi rikastamon toiminnassa keskeistä on patoturvallisuusriskien sekä muiden mahdollisten häiriötilanteiden minimoiminen. 10.2.2 YHTEISKUNNALLINEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS Yhteiskunnallisesti voidaan hankkeen todeta olevan toteuttamiskelpoinen kaikkien vaihtoehtojen osalta. Hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 mukainen toiminta ei vaadi välitöntä kaavamuutosta, vaikka osa sijoitusalueista sijoittuu osin maakuntakaavassa esitetyn kaivosalueen ulkopuolelle. Hankkeella on merkittävä vaikutus alueen elinkeinoelämään, koska se on yksi merkittävimmistä työnantajista alueella. 10.2.3 TEKNINEN JA TALOUDELLINEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS Hankekuvauksessa esitetyt toiminnat ovat varsin vakiintunutta tekniikkaa ja siten toteuttamiskelpoisia. Luikonlahden rikastamolla on jo hankekuvauksessa esitettyä toimintaa, joten varastointi-/sijoitusalueiden toteutus on paikan päällä jo olemassa ja arvioitavissa. Teknisestä näkökulmasta molemmat hankevaihtoehdot (VE1 ja VE2) arvioidaan olevan toteuttamiskelpoista, mutta erityisesti Kunttisuon, Kettukallion tai vanhojen louhosten käyttöönotto edellyt- 204