Talouden kestävyys Vesa Vihriälä 14.8. 2013
Näkökulmia talouden kestävyyteen Kestävä kehitys: kansantalouden varallisuuden vähentymättömyys Julkisen talouden kestävyys Sopeutuminen
Taloudellinen kestävyys: varallisuuden vähentymättömyys Brundtlandin komissio 1987: sustainable development is development that meets the needs of the present without compromising the ability of future generations to meet their own needs Taloustieteilijöiden suosikki taloudellisen kestävyyden määritelmäksi (Arrow ym., Suomessa M. Pohjola): talouden laajasti mitatun varallisuuden arvo ei saa vähentyä p A A + p K K + p H H + p S S + p E E 0, jossa p t ovat varallisuuserien yhteiskunnallisia arvoja ( = muutos) Kansantalouden laajasti mitattu varallisuus teknologiavaranto A aineellinen pääoma K henkinen pääoma H luonnonvarat S ympäristön tila E
Arvioita varallisuuden kehityksestä Varallisuuden muutosta vaikea arvioida Volyymeja koskeva tieto epävarmaa (luonnonvarat, ympäristön tila) Varallisuuserien keskinäinen korvattavuus epäselvää => relevantit hinnat epäselviä YK-yliopiston Inclusive Wealth Report yritys tähän Tulosten mukaan pääosassa maita varallisuus kasvaa, mutta ei kaikissa Suomi ei mukana analyysissä, Matti Pohjolan arvio: myös Suomessa laaja varallisuus kasvaa ympäristön tila on parantunut useimmilla indikaattoreilla aineellinen ja henkinen pääoma sekä teknologia ovat kasvaneet nopeasti Iso uhka kuitenkin: ilmaston lämpenemisen vaikutukset
Julkisen talouden kestävyys Julkisen talouden kestävyys = kyky rahoittaa nykyinen velka sekä julkiset palvelut ja etuudet pitkällä aikavälillä = julkisen sektorin velkasuhde pysyy pitkällä aikavälillä vakaana. Kestävyysvaje = tarve leikata menoja tai korottaa verotusta välittömästi ja pysyvästi velkasuhteen vakauttamiseksi Suomella kestävyysvaje, vaikka sen suuruusluokka epävarma (EU-maiden joukossa iso vakiolaskutavalla) Kestävyysvajeen päälähde väestörakenteen muutos Eläke- ja hoivamenojen kasvu Veropohjan heikentyminen asukasta kohden lasketun työpanoksen supistuessa Mutta myös lähtötilanteen velka tärkeä tekijä
Arvioita kestävyysvajeesta EU-komissio 2013 6,2 % Suomen Pankki 2012 4,0 % Valtiovarainministeriö 2012 3,5 % ETLA (2013) Hyvä vaihtoehto, keskiarvo 1,0 % (25 % todennäköisyydellä yli 2 %) Huono vaihtoehto, keskiarvo 2,5 % (25 % todennäköisyydellä yli 3,5 %)
EU-komission kestävyysvajearviot EU-maille* Luxemburg Slovenia Belgia Malta Alankomaat Suomi Iso-Britannia Liettua Espanja Tsekki Slovakia Romania Itävalta EU-27 Puola Ruotsi EA Ranska Tanska Saksa Viro Bulgaria Unkari Latvia Italia -4-2 0 2 4 6 8 10 * S2-indikaattori; Lähde: Report on Public finances in EMU 2013
Kestävyysvajeen supistaminen Verojen ja maksujen korotus Menojen leikkaus Palveluiden ja tulonsiirtojen vähentäminen (tarve, etuuksien taso) Palveluiden tuotannon tuottavuuden lisäys +0,25 %/vuosi = -0,7 %-yks. Veropohjan laajennus Suurempi työpanos asukasta kohden 1 vuosi pidemmät työurat rakent. työttömyys -1%-yks. = - 0,7 %-yks. = - 0,3 %-yks Kansantalouden suurempi tuottavuus 0,25 %/vuosi Vaikutusarviot: valtiovarainministeriö = - 0,3 %-yks.
Suomen osallistumis- ja työllisyysasteet Ruotsia heikompia kaikissa ikäryhmissä, eniten yli 55 v. -ryhmässä
Ruotsin osallistumisasteilla työvoima olisi noin 200 000 suurempi, mikä riittäisi työvoiman kasvuun ikääntymisestä huolimatta
Työttömyysaste ei pitkän päälle riipu työvoiman määrästä, ainakaan positiivisesti Työttömyysaste, % työvoimasta 16,0 Työttömyysaste ja osallistumisaste keskimäärin 2003-2012 14,0 Espanja 12,0 10,0 Kreikka Portugal Ranska Saksa Irlanti 8,0 6,0 Italia Belgia Luxembourg Suomi UK USA Ruotsi Tanska Islanti 4,0 Itävalta Alankomaat Norja 2,0 0,0 40,0 45,0 50,0 55,0 60,0 65,0 70,0 75,0 Lähde: OECD Osallistumisaste: työvoima % työikäisestä väestöstä
Sopeutuminen Kestämätön tila ei kestä (Herbert Stein?) Talous sopeutuu aina tavalla tai toisella kestämättömään tilanteeseen Politiikkakysymys: miten minimoida sopeutumisen kustannukset? Yksilö: kulutuksen leikkaus kestävän tason alle, työttömyys, syrjäytyminen Kansantalous: voimavarojen haaskaus (työvoiman ja erimuotoisen pääoman vajaakäyttö)
Kustannusten minimoinnin keinot Vahvat taseet (kotitaloudet, yritykset, julkinen talous) Toimiva riskinjakojärjestelmä (rahoitusmarkkinat, sosiaalivakuutus, muu julkinen tulontasaus) Vähentävät tarvetta paniikkireaktioihin Hyvä sopeutumiskyky viime kädessä ratkaisevaa
Suomen sopeutustarpeet ja reaktiot Useita yhtäaikaisia shokkia Ikääntymisen vaikutus julkiseen talouteen (pysyvä) Suomen kilpailukyvyn heikentyminen (ei vielä korjaantumassa) ICT- ja metsäteollisuuden taantuminen Globaali / Euroopan suuri taantuma (hellittää hitaasti) Reagointi Eläkejärjestelmän asteittaiset remontit Kotitaloudet: velkaantuminen Yritykset: investointien lasku Julkistalous: elvyttävä fipo -> säästöt + veronkorotukset Arvioitava uudelleen Velkaantumiseen liittyvät riskit kasvavat Investointien vähäisyys alkaa vaikuttaa tuottavuuteen Julkistalouden säästöjen ja veronkorotusten haitat kasvavat
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kotitalouksien ja julkistalouden velka kasvussa; julkinen velka kohti 60 % BKT:sta % BKT:sta 120,0 100,0 80,0 Yritykset Julkisyhteisöt Kotitaloudet 60,0 40,0 20,0 0,0
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Investointien alentuminen hillinnyt yritysten velkaantumista Indeksi, 1999 = 100 250 230 210 190 170 150 Bruttoinvestoinnit Toimintaylijäämä Bruttovelat 130 110 90 70 50
Aika entinen ei palaa: on sopeuduttava Kustannuskilpailukyvyn palautus: palkkamaltti Työvoiman tarjonnan lisääminen Eläkeuudistus Muut Julkisen sektorin tehokkuuden lisäys: kunnollinen sote-uudistus Tuottavuuskasvun tuki Koulutus- ja innovaatiojärjestelmästä huolehtiminen Tuottavuutta vahvistavan rakennemuutoksen edistäminen (kilpailu, työvoiman liikkuvuus)
Kiitos