Luento 4: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt

Samankaltaiset tiedostot
Luento 2: Liikkeen kuvausta

Luento 3: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

BM20A0900, Matematiikka KoTiB3

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

y + 4y = 0 (1) λ = 0

Kompleksiluvun logaritmi: Jos nyt z = re iθ = re iθ e in2π, missä n Z, niin saadaan. ja siihen vaikuttava

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

Liikemäärä ja voima 1

12. Differentiaaliyhtälöt

13. Ratkaisu. Kirjoitetaan tehtävän DY hieman eri muodossa: = 1 + y x + ( y ) 2 (y )

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

Normaaliryhmä. Toisen kertaluvun normaaliryhmä on yleistä muotoa

Dierentiaaliyhtälöistä

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 1: Moniulotteiset integraalit

2. Viikko. CDH: luvut (s ). Matematiikka on fysiikan kieli ja differentiaaliyhtälöt sen yleisin murre.

Insinöörimatematiikka D

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

x (t) = 2t ja y (t) = 3t 2 x (t) + + y (t) Lasketaan pari käyrän arvoa ja hahmotellaan kuvaaja: A 2 A 1

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Opetusperiodi:I, suunnattu hakukohteille:

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 11: Lineaarinen differentiaaliyhtälö

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

Matemaattinen Analyysi

Fysiikka ei kerro lopullisia totuuksia. Jokin uusi havainto voi vaatia muuttamaan teorioita.

Opetusperiodi:I, suunnattu hakukohteille: Teknillinen fysiikka ja matematiikka

Antti Rasila. Kevät Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0204 Kevät / 16

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) MS-A0207 Hakula/Vuojamo Kurssitentti, 12.2, 2018, arvosteluperusteet

Luento 5: Käyräviivainen liike. Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio.

Viikon aiheet. Funktion lineaarinen approksimointi

Luento 10: Työ, energia ja teho

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 11. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 11 () Numeeriset menetelmät / 37

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

Luento 3: Käyräviivainen liike

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 6. viikolle /

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Kanta ja Kannan-vaihto

Harjoitus Tarkastellaan luentojen Esimerkin mukaista työttömyysmallinnusta. Merkitään. p(t) = hintaindeksi, π(t) = odotettu inflaatio,

3.1 Lineaarikuvaukset. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 3.1 Lineaarikuvaukset. 3.1 Lineaarikuvaukset

Tehtävä 4.7 Tarkastellaan hiukkasta, joka on pakotettu liikkumaan toruksen pinnalla.

Harjoitus 5 -- Ratkaisut

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

4. Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 8: Newtonin iteraatio. Taso- ja avaruusintegraalit

1 Di erentiaaliyhtälöt

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 /

Insinöörimatematiikka D

Talousmatematiikan perusteet: Luento 16. Integraalin käsite Integraalifunktio Integrointisääntöjä

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 4: Derivaatta

= 6, Nm 2 /kg kg 71kg (1, m) N. = 6, Nm 2 /kg 2 7, kg 71kg (3, m) N

1 Peruskäsitteet. Dierentiaaliyhtälöt

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 1: Moniulotteiset integraalit

Luento 6: Liikemäärä ja impulssi

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

Ratkaisu: Tutkitaan derivoituvuutta Cauchy-Riemannin yhtälöillä: f(x, y) = u(x, y) + iv(x, y) = 2x + ixy 2. 2 = 2xy xy = 1

Luento 3: Käyräviivainen liike

Mat Matematiikan peruskurssi K2

Dierentiaaliyhtälöistä

Numeerinen integrointi

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Oletetaan, että funktio f on määritelty jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Sen derivaatta pisteessä x 0 on

Insinöörimatematiikka D

MS-A0202 Di erentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 8: Taso- ja avaruusintegraalit

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Ei välttämättä, se voi olla esimerkiksi Reuleaux n kolmio:

Matematiikka B3 - Avoin yliopisto

4 Korkeamman kertaluvun differentiaaliyhtälöt

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

Luento 8: Liikemäärä ja impulssi. Liikemäärä ja impulssi Liikemäärän säilyminen Massakeskipiste Muuttuva massa Harjoituksia ja esimerkkejä

Mapu 1. Laskuharjoitus 3, Tehtävä 1

Juha Merikoski. Jyväskylän yliopiston Fysiikan laitos Kevät 2009

ax + y + 2z = 0 2x + y + az = b 2. Kuvassa alla on esitetty nesteen virtaus eräässä putkistossa.

Dierentiaaliyhtälöistä

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 4: Taso- ja avaruuskäyrät

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

Kerrataan harmoninen värähtelijä Noste, nesteen ja kaasun aiheuttamat voimat Noste ja harmoninen värähtelijä (laskaria varten)

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

4. Differentiaaliyhtälöryhmät 4.1. Ryhmän palauttaminen yhteen yhtälöön

Laskuvarjohyppy. painovoima, missä on maan vetovoiman aiheuttama kiihtyvyys, sekä ilmanvastus, jota arvioidaan yhtälöllä

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta

OPETUSSUUNNITELMALOMAKE

Liikkeet. Haarto & Karhunen.

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

Luento 5: Käyräviivainen liike

Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä. Yksinkertaisimmillaan voimme esitellä ja tallentaa 1x1 vektorin seuraavasti: >> a = 9.81 a = 9.

Transkriptio:

Luento 4: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt Digress: vakio- vs. muuttuva kiihtyvyys käytännössä Kinematiikkaa yhdessä dimensiossa taustatietoa Matlab-esittelyä 1 / 20

Luennon sisältö Digress: vakio- vs. muuttuva kiihtyvyys käytännössä Kinematiikkaa yhdessä dimensiossa taustatietoa Matlab-esittelyä 2 / 20

Vertaa kahta tv-käyrää Jos kyseessä auto, vkumman kyydissä on mukavampi olla? t 0 t 1 t 2 t 3 t v t 0 t 1 t 2 t 3 t

Nykäisy ja napse Nykäisy (engl. jerk, ruotsi ryck?) on kiihtyvyyden aikaderivaatta [m s 3 ] Napse (engl. snap/jounce, ruotsi??) on nykäisyn aikaderivaatta [m s 4 ] Tärkeitä suureita esim. moottorin ohjauksessa Pysyykö vesi kuljetettavassa lasissa? Onko hississä/bussissa mukava matkustaa? Tulostaako 3D-tulostin siististi? Tutkitaan laskareissa, aiheesta enemmän koneensuunnittelua/(sähkö)moottoreita/automaatiota/robotiikkaa käsittelevillä kursseilla 4 / 20

Luennon sisältö Digress: vakio- vs. muuttuva kiihtyvyys käytännössä Kinematiikkaa yhdessä dimensiossa taustatietoa Matlab-esittelyä 5 / 20

Kinematiikkaa yhdessä dimensiossa Kinematiikassa ollaan kiinnostuneita hiukkasen liikkeestä, mutta ei siitä mikä sen saa aikaan Suureet aika t, paikka x, nopeus v ja kiihtyvyys a Valitaan akseli: hiukkanen liikkuu x-akselin suuntaisesti Tarkastellaan muutamia perustehtävätyyppejä, ja miten ne ratkaistaan Harjoitellaan näitä pitkin syksyä laskuharjoituksissa Tapaat niitä myös matematiikan kurssilla MS-A010x Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 6 / 20

Kinematiikan perustehtävätyypit Jokin suureista a, v tai x annettu toisen suureen tai ajan t funktiona Aina pätee Paikan ilmaisee funktio x(t) Hetkellinen nopeus v = dx dt Hetkellinen kiihtyvyys a = dv = d 2 x dt dt 2 Ratkaistaan hiukkasen liike näiden tietojen perusteella a(t) v(t) x(t) a(v) v(x) a(x)

Johdatus differentiaaliyhtälöihin 1. kertaluvun tavallinen differentiaaliyhtälö (DY) (first order ordinary differential equation) ( f x, y, dy ) = 0, y = y(x) dx Yhtälön yleinen ratkaisu (general solution) y = f (x, C), C = jokin vakio Alkuehdon (initial condition) y 0 = y(x 0 ) ja yleisen ratkaisun avulla saadaan erityisratkaisu (particular solution) y = f (x, C 0 ), missä C 0 määräytyy alkuehdosta 8 / 20

Perustehtävätyyppi 1: tunnettu x(t) Jos x(t) tunnetaan, saadaan muut suureet suoraan paikan yhteydestä nopeuteen ja kiihtyvyyteen a(t) = dv(t) dt v(t) = dx(t) dt = d dt dx(t) dt = d 2 x(t) dt 2 Ratkaisu saadaan derivoimalla paikan lauseketta a(t) v(t) x(t) 9 / 20

Perustehtävätyyppi 2: tunnettu a(t) a(t) tunnetaan ja halutaan v(t) sekä x(t) Nopeuden yhteydestä kiihtyvyyteen a(t) a(t) = dv(t) dt = dv dt = Separoituva 1. kertaluvun DY Ratkaistaan integroimalla = dv = a(t)dt v(t) x(t) 10 / 20

Perustehtävätyyppi 2: tunnettu a(t) Integrointivakio C katoaa käyttämällä alkuehtoa (tunnetut t 0 ja v 0 ) ja määrättyä integraalia a(t) dv = a(t)dt = v t v 0 dv = t 0 a(t)dt v(t) Hiukkasen paikka x(t) saadaan vastaavasti integroimalla v(t):tä x(t) 11 / 20

Perustehtävätyypit 3 ja 4: tunnettu a(v) tai v(x) v(t) Ratkaistaan annetusta a(v):stä v(t) separoimalla ja integroimalla a(v) = dv dt = t t 0 dt = v v 0 dv a(v) Integraalista saadaan v(t), jota integroimalla saadaan x(t) a(v) x(t) v(x)

Perustehtävätyypit 3 ja 4: tunnettu a(v) tai v(x) Samalla tavalla v(x):lle v(x) = dx dt = t t 0 dt = x x 0 dx v(x) v(t) x(t) josta voidaan ratkaista x(t)? Miksi a(v):tä tai v(x):ää ei voitu integroida suoraan? a(v) v(x) 13 / 20

Perustehtävätyyppi 5: tunnettu a(x) Kun tunnetaan a(x) niin v(x) saadaan järjestelemällä derivaattoja a(x) = dv dt = x = dx dv dt dx = v dv dx x 0 a(x) dx = v v 0 v dv Tästä saadaan edelleen menetelmällä 4 ratkaistua x(t) x(t) v(x) a(x) 14 / 20

Perustehtävätyyppi 6: v(x) suoraan a(v):stä v(x) Kun tunnetaan a(v) niin siitä saadaan v(x) suoraan separoimalla ja integroimalla a(x) = v dv dx = x x 0 dx = v v 0 v dv a(v) a(v) Vaihtoehtoisesti voidaan myös a(v) v(t) x(t) ja sitten eliminoida t v(t):n ja x(t):n muodostamasta yhtälöryhmästä Sangen monimutkainen tapa

Numeerinen ratkaisu Tehtävätyypeissä 2-6 analyyttisen ratkaisun löytyminen riippuu integroitavan funktion muodosta Laskuharjoitustehtävissä on yleensä analyyttinen ratkaisu Todellisen elämän probleemissa ei ole Mikäli analyyttistä ratkaisua ei löydy, voidaan integraali laskea numeerisesti tietokoneella ja saada siten approksimaatio oikealle ratkaisulle! Tärkeintä onkin saada muodostettua tarkasteltavalle systeemille sitä kuvaavat differentiaaliyhtälöt 16 / 20

Luennon sisältö Digress: vakio- vs. muuttuva kiihtyvyys käytännössä Kinematiikkaa yhdessä dimensiossa taustatietoa Matlab-esittelyä 17 / 20

Matlab Yksi yleisimmistä kaupallisista numeerisen laskennan ohjelmistoista (nykyään osaa myös jonkin verran symbolista laskentaa) Yleispätevä, kelpaa monenlaisiin ongelmiin Peruslaskentayksikkönä Matlabissa on n m-matriisi Tehokkaimmillaan jos osaat muotoilla ratkaistavan ongelman matriisin inversioksi tai muuksi matriisilaskennan operaatioksi Käytännössä suurin osa teknistieteellisistä probleemista voidaan esittää matriisien laskuina Kallis... mutta Aalto on hankkinut kampuslisenssin (opiskelijat voivat asentaa omille koneilleen) Open source -vaihtoehtojakin löytyy (esim. Octave, Python+Scipy+Numpy)

Matlab Oikeastaan ohjelmointiympäristö: Matlabia ohjelmoidaan pitkälti Fortrania muistuttavalla ohjelmointikielellä Sisältää ison osan oikean ohjelmointikielen rakenteista: Ehtolausekkeet (if-lauseet) Silmukka-/toistorakenteet (for-lauseet) Jonkinlaista olio-ohjelmointiviritystä Graafisen käyttöliittymän (GUI) rakentelumahdollisuus Joskus hieman kankea ja jotkut ominaisuudet ovat hieman päälleliimatun tuntuisia Use the right tool for the right job! 19 / 20

Käytön alkeet Esitellään luennolla Valmistajan ohjevideoita ja opetusmateriaalia verkossa http://mathworks.com Muita hyviä paikkoja etsiä apua spesifeihin ongelmiin http://stackoverflow.com Matlab kalliina funktiolaskimena Matlab simulaattorina Matlab ratkaisijana 20 / 20