Asemakaavan muutos osassa korttelia 620

180 Sepänkylä, Gäddan alue Asemakaavan muutos osassa korttelia 620 KAAVASELOSTUS Kaavoitusosasto Ehdotus 29.3.2016 Asemakaava hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.xx.xxxx xx

Sivu 1 Sisällys 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi 2 1.2 Kaava-alueen sijainti 2 1.3 Kaavan tarkoitus 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 2 2. YHTEENVETO... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 3 2.2 Asemakaava 3 2.3 Asemakaavan toteutus 3 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset 3 3. LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 4 3.1.2 Luonnonympäristö 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö 5 3.1.4 Palvelut 5 3.1.5 Liikenne 5 3.1.6 Virkistys 5 3.1.7 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot 6 3.1.8 Tekniset palvelut 6 3.1.9 Maanomistus 6 3.2 Suunnittelutilanne 6 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 6 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen 10 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 10 4.2.1 Osalliset 10 4.2.2 Vireilletulo 10 4.2.3 Osallistuminen kaavoitukseen ja vuorovaikutusmenettelyt 10 4.2.4 Viranomaisyhteistyö 11 4.3 Asemakaavan tavoitteet 11 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 12 5.1 Kaavan rakenne 12 5.1.1 Mitoitus 12 5.2 Aluevaraukset 12 5.2.1 Korttelialueet 12 5.2.2 Muut alueet 12 5.3 Kaavan vaikutukset 12 5.3.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 12 5.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 12 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset 12 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 13 6.1 Toteuttamisen seuranta 13

Sivu 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi Kunta: Mustasaari Kunnanosa: 180, Sepänkylä Kiinteistöt: Vapaa-Aika RN:o 3:346 ja Tontti 2/620 RN:o 3:344 Kaavan nimi: Asemakaavan muutos osassa korttelia 620 Kaavan mittakaava: 1:2 000 Kaavatunnus: 499-732/15 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaava käsittää alueen, joka sijaitsee noin 1,5 kilometriä kunnan ydinkeskustasta Sepänkylästä itään. Alue sijaitsee niin kutsutulla Gäddan alueella Vanhakaupungintien pohjoispuolella Köyhäinmaidentien varrella. Alueen likimääräinen sijainti käy ilmi kuvasta 1. Kuva 1. Alueen likimääräinen sijainti. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tutkia mahdollisuudet jakaa korttelin 620 tontti 3 kahdeksi erilliseksi omakotitontiksi. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Asemakaava koostuu kartasta, kaavamääräyksistä ja kaavaselostuksesta. Kaavaselostuksessa esitellään kaava-alueen lähtötiedot sekä asemakaavan tavoitteet ja perustelut. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Asemakaavan seurantalomake

Sivu 3 2. YHTEENVETO 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Heinäkuu 2015 Maanomistaja jätti kuntaan hakemuksen asemakaavan muuttamisesta. 25.1.2016 4 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti tutkia edellytykset alueen asemakaavan muutoksen käynnistämiselle. 15.2.2016 28 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asemakaavaluonnoksen nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten. 23.2. 24.3.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan muutosluonnos olivat nähtävillä. xx.xx.xxxx xx Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville. xx. xx.xx.xxxx Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä. xx.xx.xxxx xx Yhdyskuntarakentamisen lautakunta hyväksyi asemakaavan. xx.xx.xxxx xx Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan. xx.xx.xxxx xx Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla muodostetaan jo asemakaavoitetulle alueelle uusi omakotitontti (AO). Alue on tällä hetkellä varattu erillispientalojen alueeksi (AO). 2.3 Asemakaavan toteutus Alue on yksityisomistuksessa. Kaavanmuutoksen toteuttaminen voidaan aloittaa, kun kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan ja kaava on saanut lainvoiman. 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon seuraavasti: Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa asemakaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaavaalueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia.

Sivu 4 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaava käsittää noin 0,45 hehtaarin alueen, joka sijaitsee hieman Sepänkylän keskustan ulkopuolella. Alue rajautuu asemakaavoitettuihin alueisiin kaikissa ilmansuunnissa. Kuva 2. Alueen rajaus. Kuva 3. Näkymä kaava-alueelta.

Sivu 5 3.1.2 Luonnonympäristö Koska alue on jo nykyisellään tonttimaata ja alue on hyödynnetty, kaavaalueella ei ole suurempia luonnontilaisia alueita. Alueen pohjoispuolella on suurehko yhtenäinen viheralue, joka muodostuu ylävästä metsäisestä mäestä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alueelle on rakennettu kaksi omakotitaloa. Lähialueen asutus muodostuu yksittäisistä, iältään ja tyyliltään vaihtelevista pientaloista. Kuva 4. Rakennettua ympäristöä kaava-alueen läheisyydessä. 3.1.4 Palvelut Sepänkylän ydinkeskustassa noin 1,5 kilometrin päässä kaava-alueesta on laaja palvelutarjonta. Noin 1,0 1,5 kilometrin päässä kaava-alueesta on kouluja, päiväkoteja ja terveysasema. Laajempi palvelutarjonta löytyy seutukeskuksesta Vaasasta noin 2,5 4,5 kilometrin päässä kaavaalueesta. 3.1.5 Liikenne Liikenne alueelle tulee Köyhäinmaidentieltä ja Aurinkomäentieltä. Köyhäinmaidentiellä on kevyen liikenteen väylä. Köyhäinmaidentien nopeusrajoitus on 40 km/h. Sepänkylän ja Vaasan keskustan välinen joukkoliikenne käsittää koulupäivisin 10 bussivuoroa. Koulujen loma-aikoina liikennöi päivittäin 6 7 bussivuoroa. Lähimmät näiden vuorojen bussipysäkit sijaitsevat noin 1,3 kilometrin päässä kaava-alueesta. 3.1.6 Virkistys Liikunta- ja urheilumahdollisuuksia on asemakaava-alueen ulkopuolella.

Sivu 6 3.1.7 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alue ei sijaitse seudullisesti tai valtakunnallisesti arvokkaalla kulttuurialueella tai valtakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa ympäristössä. Alueella ei tiettävästi ole muinaisjäännöksiä tai muinaismuistoja. 3.1.8 Tekniset palvelut Alueelle on rakennettu tekniset palvelut eli vesi- ja viemärijohto sekä sähköt. Alueella on myös Anvian maanalaisia kaapeleita. Uudisrakentamisessa tehdään kiinteistökohtaiset uudet liittymät olemassa olevaan verkkoon. 3.1.9 Maanomistus Koko kaava-alue on yksityisomistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriön päätöksellä 21.12.2010. Maakuntakaava sisältää maakunnan tai sen osa-alueiden alueidenkäytön yleissuunnittelun. Maakuntakaava korvaa kaikki alueella voimassa olevat seutuvaihekaavat. Maakuntakaava sisältää seuraavat asiakokonaisuudet: maakunnan keskeiset kehittämisen kohdealueet tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen edellyttämät maankäyttövaraukset ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt luonnonvarojen kestävän käytön edellyttämät vesi- ja maaainesvarat alueiden käytön ekologisen kestävyyden turvaavat suojelualueet maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimisen edellyttämät aluevaraukset sekä riittävät virkistysalueet. Taajamatoimintojen alue (A) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan asemakaavoitettujen ja asemakaavoitettaviksi tarkoitettujen alueiden taajamatoiminta-aluetta. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Kaupunkikehittämisen vyöhyke (kk) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkimaisen kehittämisen vyöhykkeet. Kehittämisperiaatemerkinnät sisältävät taajamatoimintojen aluevarausmerkinnät sekä keskusten luokittelua kuvaavat alue- ja kohdemerkinnät sekä muita keskeisiä merkintöjä.

Sivu 7 Kaava-alue sijaitsee kohdealueella: Vaasan kaupunkiseutu (kk-1) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Vaasan seudun yhtenäisen yhdyskuntarakenteen aluetta, joka muodostaa maakuntakeskuksen ydinalueen. Alueella on tarvetta kuntien yhteistoimintaan alueidenkäytön suunnittelussa ja hankkeiden yhteensovittamisessa. Suunnittelumääräys: Vaasan asemaa valtakunnan osakeskuksena ja maakuntakeskuksena tulee edistää. Vaasan kaupunkiseudulla kasvu tulee kohdistaa ensisijaisesti kaupunki- ja kuntakeskuksiin sekä alakeskuksiin, missä kaupunki- ja taajamarakennetta tulee täydentää ja eheyttää. Uudet asuntoalueet tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta edullisesti. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Kehitettäessä alueen vetovoimaa merenläheisenä asumisympäristönä tulee maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus sekä virkistystarpeet turvata. Maakunnallisesti merkittävät palvelut tulee ohjata kaupungin keskustaan tai keskustan läheisyyteen niille alueille, jotka ovat hyvin saavutettavissa. Maankäytön suunnittelussa tulee kehittää kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja mahdollista kuntien yhteistä yleiskaavoitusta. Kaupunki maaseutu-vuorovaikutusvyöhyke (kmk) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuun liittyvää vyöhykettä, jolla kehitetään erityisesti kaupungin, hyvien liikenneyhteyksien ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. Suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa asutus, palvelut ja työpaikat tulee ohjata ensisijaisesti olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Alueen uudisrakentamista on ohjattava siten, että se sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olemassa olevan asutuksen, palveluiden sekä liikenneyhteyksien läheisyyteen. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota joukkoliikenteen kehittämiseen. Maankäytön suunnittelussa on turvattava joki- ja kulttuurimaiseman sekä hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen. Alueidenkäytöllä tulee jokilaaksojen valuma-alueilla tapahtuvat toiminnot ohjata niin, että edistetään vesistöjen tilan paranemista. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille.

Sivu 8 Kuva 5. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Yleiskaava Sepänkylän osayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 25.4.2002 29. Osayleiskaavassa asemakaava-alueella on seuraavat aluevaraukset: pientalovaltainen asuntoalue (AP-1). Osayleiskaavan tarkistaminen on käynnissä. Tarkistetussa kaavaehdotuksessa, joka pidetään julkisesti nähtävillä huhti toukokuussa 2016, alueella on merkintä pientalovaltainen alue (AP).

Sivu 9 Kuva 6. Ote Sepänkylän osayleiskaavasta. Asemakaava Alueella on asemakaava, joka on vahvistettu 11.6.1987 lääninhallituksen päätöksellä BA 1523. Kuva 7. Ote vahvistetusta asemakaavasta.

Sivu 10 Rakennusjärjestys Mustasaaren kunnan tarkistettu rakennusjärjestys on saanut lainvoiman 1.8.2013 kunnanvaltuuston päätöksen 10.6.2013 91 nojalla. Mustasaaren, Närpiön, Kaskisten ja Kristiinankaupungin ympäristönsuojelumääräykset Mustasaaren kunnanvaltuusto hyväksyi ympäristönsuojelumääräykset 22.9.2014 60, ja määräykset tulivat voimaan 3.11.2014. Pohjakartta Kaavaa laadittaessa on käytetty kunnan pohjakarttaa (1:2 000). 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Kiinteistön Vapaa-Aika RN:o 3:346 omistaja jätti kuntaan heinäkuussa 2015 hakemuksen, jossa toivottiin asemakaavoituksen käynnistämistä kiinteistöllä. Maanomistaja toivoo, että alue jaetaan kahdeksi erilliseksi omakotitontiksi. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta on 25.1.2016 4 päättänyt tutkia edellytykset asemakaavan muutoksen käynnistämiseen alueella. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Asukkaat, maanomistajat ja kaikki ne, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Mustasaaren kunnan hallintoyksiköt kunnanhallitus yhdyskuntarakentamisen lautakunta rakennuslautakunta ympäristöjaosto Muut Etelä-Pohjanmaan ely-keskus Pohjanmaan pelastuslaitos Pohjanmaan liitto Vaasan Sähköverkko Oy Anvia 4.2.2 Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta tiedotettiin Vasabladetissa ja Pohjalaisessa sekä kunnan verkkosivuilla www.mustasaaari.fi ja kunnan virallisella ilmoitustaululla virastotalossa. 4.2.3 Osallistuminen kaavoitukseen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan muutosluonnos olivat nähtävillä 23.2. 24.3.2016.

Sivu 11 Nähtävilläoloaikana saatiin lausunnot Pohjanmaan pelastuslaitokselta, rakennuslautakunnalta, ympäristöjaostolta, Anvialta ja Vaasan Sähköverkko Oy:ltä. Pohjanmaan pelastuslaitoksella ei lausuntonsa mukaan ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Vastine-ehdotus: Todetaan. Ei aiheuta toimenpiteitä. Rakennuslautakunta yhtyy lausunnossaan kaavaluonnokseen ja pitää tämänkaltaisia kaavanmuutoksia erinomaisina, sillä ne mahdollistavat viihtyisän asumisen ja tiivistävät samalla kunnan keskusta-aluetta. Vastine-ehdotus: Todetaan. Ei aiheuta toimenpiteitä. Ympäristöjaostolla ei lausuntonsa mukaan ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta, vaan se puoltaa kaavaluonnosta. Vastine-ehdotus: Todetaan. Ei aiheuta toimenpiteitä. Anvia muistuttaa lausunnossaan alueelle kaivetuista kaapeleistaan ja että kaapelit on otettava huomioon kaava-alueen kaivutöissä. Vastine-ehdotus: Kaavaa täydennetään maanalaisten johtojen aluevarauksilla. Vaasan Sähköverkko Oy antaa lausuntonaan, että sillä ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Vastine-ehdotus: Todetaan. Ei aiheuta toimenpiteitä. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä xx. xx.xx.xxxx. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot/muistutukset xxxx. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Kunnan hallintoyksiköiltä ja asianomaisilta viranomaisilta pyydetään lausunnot sekä kaavaluonnoksesta että tarvittaessa myös kaavaehdotuksesta. Tarvittaessa pidetään työkokous/viranomaisneuvottelu. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavalla pyritään jakamaan korttelin 620 tontti 3 kahdeksi erilliseksi tontiksi. Kaavalla halutaan tiivistää alueen asutusta. Kaavanmuutos tukeutuu olemassa oleviin rakenteisiin ja mahdollistaa niiden kehittämisen.

Sivu 12 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Asemakaava käsittää yhteensä kolme erillispientalon (AO) rakennuspaikkaa, joista kaksi tonttia on rakennettu. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue (AO) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa kolme tonttia. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,25, ja tonteille on sallittua rakentaa 1¾-kerroksisia taloja. Tehokkuusluvut ja kerrosluvut ovat samat kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Korttelin tontin 3 alkuperäinen pinta-ala on 3 383 m², mutta kaavanmuutoksella tontti jaetaan kahdeksi tontiksi. Rakennetun tontin 3 pinta-alaksi tulee 2 026 m², ja uuden tontin 4 pinta-alaksi tulee 1 357 m². AO-tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 0,4454 hehtaaria. 5.2.2 Muut alueet Asemakaava-alueen rajauksen sisäpuolella ei ole muita alueita. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alue on kokonaisuudessaan lähes täysin rakennettu, joten luontoon ja luonnonympäristöön kohdistuvat toimenpiteet on toteutettu jo aikaisemmin. Näin ollen asemakaavan muutos ei vaikuta suuremmin alueen luontoon ja luonnonympäristöön. 5.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan toteuttaminen merkitsee, että alueelle muodostetaan yksi uusi rakennuspaikka. Asemakaava ei kuitenkaan aiheuta merkittäviä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, koska tehokkuuslukua tai kerroslukua ei koroteta ja koska rakentamaton alue on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa tonttimaaksi. Asemakaavan toteuttamisella tiivistetään luontevasti rakennuskantaa ja tuetaan olemassa olevia rakenteita. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät esitellään kohdassa 5.2 Aluevaraukset.

Sivu 13 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen seuranta Toteutusta valvovat rakentamisen osalta rakennusvalvontaviranomaiset (rakentaminen ja puusto), kunnallistekniikan osalta yhdyskuntarakentamisen lautakunta (tiet, vesi- ja viemärijohdot) ja muilta osin ympäristöviranomaiset (ympäristönsuojelu, jätehuolto). Mustasaaressa 29.3.2016 Kaavoitusosasto Kaavoituspäällikkö Barbara Påfs Kaavoittaja Martina Bäckman