NOKIAN KAUPUNKI TEKNINEN KESKUS TILAPALVELU RAKENNUSHANKKEIDEN

NOKIAN KAUPUNKI TEKNINEN KESKUS TILAPALVELU RAKENNUSHANKKEIDEN SUUNNITTELUOHJE Versio 1.2015

RAKENNUSHANKKEIDEN SUUNNITTELUOHJE ALUKSI Ohjeiden tarkoituksena on selkeyttää sekä kaupungin omalle henkilöstölle että ulkopuolisille palveluntuottajille millä periaatteilla ja minkälaisin vaatimuksin tilatekniikan suunnittelu- ja rakennuttamistyöt tehdään. Ohjeissa on kuvattu tavoitteellisia suunnitteluratkaisuja. Ohjeet koskevat kaikkia Nokian kaupungin julkisia rakennuksia, ja ne käsittävät sekä uudisrakentamisen että peruskorjauksen. Näiden ohjeiden lisäksi rakennushankkeissa tulee noudattaa olemassa olevia viranomaismääräyksiä ja ohjeistuksia sekä hyvän rakentamistavan periaatteita. Mikäli laadituista ohjeista on teknisistä ja/tai taloudellisista syistä tarvetta poiketa, on asiasta sovittava hankkeen rakennuttajan kanssa suunnittelukokouksessa. Poikkeaminen perusteluineen kirjataan suunnittelukokouspöytäkirjaan. Täydentävien suunnitteluohjeiden yleisessä osiossa esitettyjen linjausten lisäksi tulee aina noudattaa yksityiskohtaisempia aihealuekohtaisia ohjeita, jotka ovat osa tätä suunnitteluohjeita. 1. YLEISET LINJAUKSET - Rakennushankkeiden kokonaistoteutuksessa on mietittävä hanketta koko elinkaaren ajalta, löydettävä kokonaistaloudellisesti edullinen ja kestävä ratkaisu ja tarkasteltava aina myös vaihtoehtojen hyöty- ja kustannusvaikutuksia koko hankkeen elinkaaren aikana. - Suunnittelussa on otettava aina huomioon tilojen ja laitteiden toiminnallinen tarkoituksenmukaisuus, turvallisuus, helppokäyttöisyys, huolettavuus ja muuntojoustavuus. - Peruskorjaushankkeiden suunnittelun käynnistyessä suunnittelijan tulee arvioida käytettävien lähtötietojen riittävyys, ja tarvittaessa pyytää tilaajalta täydentäviä kartoituksia ja tutkimuksia. - Suunnittelutyön tulee edetä asetetussa suunnitteluaikataulussa. Aikataulussa pysyminen osoitetaan piirustusluettelon mukaisilla piirustuksilla noudattaen suunnittelukokouksessa päätettyjä välitavoitteita. - Rakennushankkeen suunnittelussa pääsuunnittelijan/pääsuunnittelijoiden on kiinnitettävä erityistä huomiota arkkitehti- ja rakennesuunnittelun sekä talotekniikan suunnittelun yhteensovittamiseen sekä suunnitelmien ristiriidattomuuteen ja virheettömyyteen. - Oman alansa suunnittelija suorittaa suunnitelmakatsauksen ennen kohteen laskentaa. - Suunnittelijoiden tulee esittää suunnittelukokouksessa oman alansa rakennusta koskevat käyttöikämitoitukset (rakenteet, talotekniikka)

2. ENERGIATEHOKKUUTEEN PANOSTAMINEN Rakennussuunnittelussa on aina otettava huomioon energiatehokkuus. Lisäksi huomioitava: - Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiaan kirjattu kasvihuonepäästöjen vähennystavoite, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä päästöjä vähennetään vähintään 40 % vuoden 1990 tasosta asukasta kohden laskettuna, minkä lisäksi tavoitteena on pyrkiä 30 % kokonaisvähennykseen - KET-sopimuksen 9% energiansäästötavoite vuoteen 2016 mennessä. - Uudisrakennukset suunnitellaan siten että niiden E-luku jää alle seuraavien rajaarvojen rakennuksen käyttötarkoitusluokan mukaisesti: o Erilliset pientalot: 100-144 rakennuksen pinta-alasta riippuen o Rivi- ja ketjutalot: 100 o Asuinkerrostalot: 90 o Toimistorakennukset: 110 o Liikerakennukset: 170 o Majoitusliikerakennukset: 170 o Opetusrakennukset ja päiväkodit: 110 o Liikuntahallit pois lukien uima- ja jäähallit: 130 o Sairaalat: 350 - Peruskorjattavat rakennukset suunnitellaan siten, että niiden energiatehokkuusluokka on peruskorjauksen jälkeen yhtä astetta parempi kuin alkuperäinen luokka. E- ja G-luokkien välillä rakennukset suunnitellaan siten, että niiden energiatehokkuusluokka on peruskorjauksen jälkeen vähintään D. Mikäli E- G-luokkien rakennuksissa on kohtuullisin toimenpitein ja kustannuksin mahdollista saavuttaa D-luokkaa korkeampi energialuokka, suunnitellaan rakennus sen energialuokan vaatimukset täyttäväksi. - Erityistapauksissa ja perustelluista syistä voidaan poiketa energialuokkavaatimuksista. Poikkeavia syitä voivat olla esimerkiksi erityisen vanhat rakennukset, suojellut rakennukset tai rakenteiltaan erityisen ongelmalliset rakennukset. Poikkeamisesta on aina sovittava hankkeen rakennuttajan kanssa tai suunnittelukokouksessa. Poikkeaminen perusteluineen kirjataan suunnittelukokousmuistioon. - Rakennuksen tulee olla kompakti ja muodoltaan yksinkertainen - Kaikki uudet ja peruskorjattavat rakennukset liitetään Nokian kaupungin kulutusseurantaan ja kaukovalvontaan. - Mikäli kyseessä on rakennusryhmä, varustetaan kukin rakennus omalla kulutuksen mittauksella (sähkö, lämpö, vesi). Lisäksi rakennussuunnittelussa tulee huomioida valmius alamittauksien myöhempään toteuttamiseen. - Jos rakennuksen osassa tai tilaryhmässä tarvitaan sähkö ja(tai) veden erillismittausta sovitaan siitä suunnittelukokouksessa tapauskohtaisesti ja kirjataan päätös suunnittelukokouspöytäkirjaan. - Auringosta aiheutuvan haitallisen säteilylämmön vaikutukset torjutaan ensisijaisesti rakennusteknisillä suunnitteluratkaisuilla (tilojen suuntaus, aukotus, räystäät, ulkopuoliset kaihtimet, istutukset ym.) - Rakennusten ensisijainen lämmitysmuoto on aina kaukolämpö. Mikäli kaukolämpöä ei ole saatavilla, tulee suunnittelijan esittää lähinnä edullisin lämmöntuotantotapa. - Eri lämmitysmuodot (esim. öljy-, maalämpö-, pelletti-, ilmalämpö-, sähkölämmitys jne. tai yhdistelmä) tulee tarkastella elinkaarikustannuksen mukaan laskettuna

edullisuusvertailuna, huomioiden mahdolliset energiainvestointituet sekä Nokian ilmastopoliittisen ohjelman vaatimukset. Edullisuusvertailulaskelma tehdään nykyarvolaskelmana, ja siinä on huomioitava kaikki kustannukset (ml. tilakustannus, huollot, uusimistarpeet ym.) - Tilojen ja piha-alueiden valaistuksen suunnittelussa (sijoitus, valaisintyypit ym.) on erityistä huomiota kiinnitettävä suunnitteluratkaisun energiatehokkuuteen sekä otettava huomioon luonnonvalon hyödyntämismahdollisuudet. - Ilmanvaihtojärjestelmää ja sen ohjausta suunniteltaessa on otettava huomioon kaikki rakennuksen tai sen tilaryhmien käyttöajat ja käyttötavat. Ilmanvaihto on oltava säädettävissä kunkin käyttötilanteen edellyttämän todellisen ilmanvaihtotarpeen mukaiseksi. - Suunnittelun yhteydessä selvitetään aina energia-avustuksen sekä muiden vastaavien avustusten saantimahdollisuus. Avustuksen hakee käyttäjäorganisaatio. - Rakennusten energiatehokkuuden suunnittelussa ja energiatehokkaassa rakentamisessa ja käytössä on aina erityisesti kiinnitettävä huomiota rakennuksen rakenteiden rakennusfysikaaliseen toimintaan niin, etteivät toimenpiteet huononna rakennuksen sisäilmastoa tai vaaranna rakenteiden toimintaa. Lisäksi varmistettava, että rakenteet sekä ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmä muodostavat toimivan kokonaisuuden. 3. LAATU- JA TURVALLISUUSVAATIMUKSET Yleiset puhtaustasot: Sisäilmasto - Tavanomaisten toimisto-, päiväkoti-, koulu- yms. rakennusten sisäilmaston laatuluokka on S2, mikä tulee saavuttaa rakenteellisella suunnittelulla, siten ettei perustiloihin rakenneta koneellista jäähdytystä. Rakennustyöt - Rakennuskohteiden puhtausluokan laatutaso on P1 (rakennustyöt, LVIjärjestelmät). Vaadittavat tasot määritetään ensimmäisessä suunnittelukokouksessa kohdekohtaisesti. Rakennusmateriaalit - Rakennusmateriaalien päästöluokan laatutaso on M1. Yleiset laatutasot vahvistetaan suunnittelukokouksissa, ja perustelut sovitulle laatutasolle kirjataan suunnittelukokouspöytäkirjaan. - Suunnitteluratkaisujen valintaperusteena on kokonaistaloudellisuus; investointi-, käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä kiinteistön arvon säilyminen. - Suunnittelu toteutettava niin, että rakennuksen arvon säilyttäminen ei edellytä poikkeuksellisia ylläpito- tai siivoustoimenpiteitä. - Suunnittelulla ohjataan myös laitteiden valintaa niin, että laitteet ovat energiatehokkaita sekä helposti käytettäviä ja huollettavia. - Rakennushankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota sekä rakennusaikaiseen että tilojen käytönaikaiseen turvallisuuteen. - Suunnittelijoiden tulee huomioida oman alansa työturvallisuustehtävät. Rakennesuunnittelija voi hyödyntää esimerkiksi SKOL: ohjetta Rakennesuunnittelijan työturvallisuustehtävät.

- Urakoitsijan tulee antaa kaikille koneille ja laitteille vähintään YSE:n mukainen kahden vuoden takuu. Takuuajan huollot tulee sisällyttää urakoihin. - Suunnittelija on velvollinen osallistumaan toimivuustarkastukseen 6 kk urakkakohteen valmistumisesta. - Suunnittelijoiden tulee mahdollistaa esteetön liikkuminen sekä kaikissa peruskorjattavissa kohteissa että uudisrakennuksissa.

ARKKITEHTI JA RAKENNESUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA 1. RAKENNUKSEN SIJOITUS - Rakennus tulee sijoittaa tontille niin, että sinne voidaan suunnitella riittävän väljät ja selkeät huoltoväylät ja pelastustiet. Huoltoväylät on suunniteltava siten, että ylläpidon työkoneet pystyvät liikkumaan tontilla ongelmitta. - Tontille tulee varata tilaa tontin oman aurauslumen läjitykseen. Lumenläjityspaikat on osoitettava suunnitelmissa. Pihat suunnitellaan siten, että lumenpoisto ja puhtaanapito voidaan tehdä mahdollisimman suurelta osin konetyönä. - Hulevesien poisjohtamiseen, myös ympäristön hulevesien hallintaan tulee kiinnittää - erityistä huomiota. - Pysäköintipaikkojen määrä on suunniteltava rakennuksen käyttötarkoituksen mukaiseksi. Tontin pysäköintipaikat on sijoitettava siten, että ne liittyvät joustavasti tontin ulkopuolella olevaa katuverkkoon. Pysäköintipaikkojen suunnittelussa on otettava huomioon rakennuksen kaikki käyttötilanteet Pyöräpysäköinti suunnitellaan pyöräilyyn kannustavasti pysäköinnin hyvä sijainti ja laadukkaat telineet ja sadesuojat huomioon ottaen. - Peruskorjauksen ja uudisrakentamisen yhteydessä autolämmityspistorasiat suunnitellaan enintään vain puolelle henkilöstömäärästä ja mahdollisuudet niiden energiatehokkaaseen käyttöön huomioidaan. - Suunnittelussa pyritään ratkaisuihin, joissa hyödynnetään auringon energiaa passiivisesti esimerkiksi sijoittamalla ne siten, että ne saavat ja varastoivat maksimaalisesti auringon energiaa kasvattamatta kuitenkaan tarpeettomasti rakennuksen jäähdytystarvetta 2. PIHA-, PYSÄKÖINTI JA ISTUSTUSALUEIDEN SUUNNITTELU - Rakennuksen vierustäyttö on suunniteltava voimassa olevan RakMk C2 mukaisesti. - Rakenne- ja pintakerrosten suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon myös ennakoitavissa olevat poikkeavat liikennekuormat. Häiriintyvillä maapohjilla on käytettävä aina rakennekerroksen alla suodatinkangasta. Suunnitelmaasiakirjoissa on aina määriteltävä täyttöjen tiiveysvaatimukset. - Piha- ja pysäköintialueet on viemäröitävä. Myös avo-ojia voidaan tapauskohtaisesti käyttää pintavesien poistoon. Sadevesikaivot on sijoitettava riittävän tiheään ja suunniteltava ja rakennettava niin, etteivät ne pääse jäätymään. - Pohjamaan routimisen vähentämiseksi käytetään vähän vettä läpäiseviä päällysteitä. - Reunuskiviä käytettäessä niiden tulee olla raskaita ja upotettavia. Liimatut kivet irtoavat lumenpoiston yhteydessä. - Istutuksia ei saa sijoittaa seinänvierelle. Istutuksia kasteltaessa kastuvat myös perusmuurirakenteet ja kasvien juuret täyttävät salaojat. Marjakasvit eivät ole suositeltavia. - Puut sijoitetaan riittävän kauas rakennuksesta (huomioitava puiden tuleva koko). Liian lähelle istutettujen puiden juuret tukkivat salaojat ja voivat vaurioitta myös perustuksia. Lehdet ja neulaset tukkivat kattokaivot, räystäskourut ja syöksytorvet. - Koulujen- ja päiväkotien piha-alueiden suunnittelussa on noudatettava julkisia leikkipaikkoja koskevia turvallisuusnormeja SFS-EN 1176 ja SFS-EN 1177.

3. PERUSTUKSET, PERUSMUURIT JA ULKOPUOLISET RAKENTEET - Rakennuksen perustukset suunnitellaan aina pohjatutkimuksen ja pohjatutkijan antamien ohjeiden mukaisesti. - Perusvedet poistetaan aina salaojittamalla, korjaushankkeissa tutkitaan onko rakennus salaojitettu ja toimivatko salaojat. - Suunnitelmissa on annettava yksityiskohtaiset ohjeet salaojista, salaojakaivoista, salaojituksen asennustavasta ja perusmuurin vierustäytöstä. Perusmuurin vierustäyttö määrätään tehtäväksi salaojasepelillä. - Routaeristeet eivät saa olla kosteutta sitovia eikä niiden lämmöneristävyys saa eristeen kastuessa olennaisesti heiketä. - Suunnitelmissa tulee antaa ohjeet perusmuurien ja maanvastaisten seinien kosteus- ja lämpöeristyksestä. Suunnittelussa on otettava huomioon koko rakenteen rakennusfysikaalinen toiminta. - Kylmien rakenteiden suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakenteen pakkasenkestävyyteen. - Kylmiä betonirakenteita ei yleensä pinnoiteta. Jos pinnoitus syystä tai toisesta tarvitaan, on pinnoitteen valinnassa kiinnitettävä erityistä huomiota pinnoitteen kosteuden ja vesihöyryn läpäisevyyteen. 4. MAANVARAISET JA KANTAVAT ALAPOHJAT - Suunnitelmissa määrätään, että laatan alle tehtävä salaojituskerros tehdään salaojasepelistä. - Routaeristeet eivät saa olla kosteutta sitovia eikä niiden lämmöneristävyys saa eristeen kastuessa olennaisesti heiketä. - Maanvaraisten lattioiden alle suunnitellaan radon-tuuletusputkisto ja siihen liittyvä poistojärjestelmä. Suunnitelmissa tulee antaa yksityiskohtaiset ohjeet myös pystyrakenteiden ja alapohjan liittymistä. - Kantavan alapohjan alle on suunniteltava riittävän tilava ryömintätila, joka tuuletetaan koneellisesti. Korvausilma-aukot suunnitellaan riittävästi maanpinnan yläpuolelle tai käytetään kuumasinkittyjä teräsputkia. Puurakenteet suunnitellaan riittävästi irti maapohjasta (ryömintätilan korkeus). - Maanvaraisen laatan ja seinärakenteiden välisen sauman tiivistys on suunniteltava ja rakennettava huolellisesti. 5. RUNKO- JA VESIKATTORAKENTEET - Suunnitelmissa on annettava riittävää yksityiskohtaiset ohjeet rakennusvaipan tiivistämisestä. - Yläpohjan puhallettavista lämpöeristeistä annetuissa ohjeissa on huolehdittava siitä, että painumisen jälkeenkin eristepaksuus on lämpöeristevaatimusten mukainen. - Laitteiden ja järjestelmien huoltoreitit ja rakenteet on esitettävä suunnitelmissa. Reitit on suunniteltava myös ullakolle ja yläpohjan onteloihin siten, että huolto voidaan tehdä esteettömästi. - Rakennuksen ulkovaipan ja sisäpuolisten osastoivien rakenteiden lävistykset ja niiden tiivistystapa on esitettävä yksityiskohtaisesti suunnitelmissa. - Ullakoille ja yläpohjan onteloihin on suunniteltava riittävä tuuletus. - Väliseinärakenteiden ylä- ja välipohjaliittymiä suunniteltaessa on otettava huomioon ylä- ja välipohjien kuormitusmuutoksista johtuvat taipumien muutokset - Lasikatteet ovat riskirakenteita. Niitä suunniteltaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä rakenteiden yksityiskohtien suunnitteluun ja ohjeisiin kokonaisuuden huolellisesta rakennusaikaisesta toteutuksesta (asennus ja tiivistys).

6. IKKUNAT - Uusien ikkunoiden ulkopintamateriaaliksi tulee yleensä valita vähän huoltoa tarvitseva materiaali esim. kova-anodisoitu tai polttomaalattu alumiini. - Ikkunoiden vesipellit on kallistettava vähintään 1:3 ulospäin. - Ikkunan karmin ja seinärakenteen väli tiivistetään pehmeällä eristeellä, esim. mineraalivillalla tai pu-vaahdolla. Karmit kiinnitetään karmiruuveilla. Karmin ja seinärakenteen liittymä tiivistetään sisäpuolelta elastisella saumamassalla. - Kattoikkunat ovat riskirakenteita. Niitä suunniteltaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä rakenteiden yksityiskohtien suunnitteluun ja ohjeisiin kokonaisuuden huolellisesta rakennusaikaisesta toteutuksesta (asennus ja tiivistys). - Ikkunoiden valinnassa tulee kiinnittää huomiota ikkunan u-arvoon lisäksi myös g- arvoon. G-arvo on otettava huomioon etenkin aurinkojulkisivuilla. Nauhaikkunoita suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota ikkunoiden välisten umpiosien rakenteiden suunnitteluun. Ikkunoiden lämmöneristävyyden tulee olla sellainen, että niiden energialuokitus on vähintään tasoa A. 7. OVET - Ovien materiaali ja rakenne on valittava käyttötavan mukaan. - Märkiin tiloihin suunnitellaan vain märäntilan ovia. Myös oven rungon on oltava kosteudenkestävä. - Vältä automaattisilla aukaisulaitteilla ja kääntöovikoneistoilla varustettujen ovien suunnittelua vilkkaasti liikennöidyille kulkureiteille. Jos tarvitset automaattisesti avautuvia ovia, ovat liukuoviautomatiikalla varustetut ovet toiminnallisesti luotettavimpia. - Tilatekniikalta on pyydettävä ohjeet lukitusjärjestelmien ja sähkölukituksen valinnasta. - Oviin on valittava oikean kokoiset ovipumput. Valinnassa otetaan huomioon mm. oven paino ja käyttö. 8. VÄLISEINÄRAKENTEET - Märkien ja kosteiden tilojen väliseinät tulee yleensä suunnitella kivirakenteisiksi. Poikkeustapauksessa voidaan kostean tai märän tilan seinä suunnitella tehtäväksi levyrakenteisena. Rakennuslevyn on siinä tapauksessa oltava erityisesti siihen tarkoitukseen valmistettua. Seinien kosteus- tai vesieristys suunnitellaan voimassa olevien rakennusmääräysten mukaiseksi. - Seinärakenteita suunniteltaessa on varmistuttava siitä, että seinillä, käytetyillä tasoitteilla ja pintaverhouksilla on käyttötarkoitukseen riittävä mekaaninen kestävyys. - Suihkutilojen kevyet jakoseinät tehdään täyslaminaatista tai lasista (karkaistu/laminoitu). - Taitto-ovissa on käytettävä pvc-saranoita 9. KAITEET, HOITOTASOT JA SILLAT VESIKATOLLA - Teräsrakenteiden on aina oltava vähintään kuumasinkittyjä. - Puurakenteiden on oltava painekyllästettyä tai lämpökäsiteltyä puuta. - Kiinnityksiä ei saa viedä vesikaton läpi. - Lumen kertyminen ja poisto on suunnittelussa otettava huomioon.

10. PINTARAKENTEET 10.1 Vesikate - Konesaumatun peltikaton saumoissa on aina käytettävä saumakittiä Räystäille on suunniteltava tuulenohjauslevyt ja oikein mitoitetut riittävän isot myrskypellit. Konesaumakatoissa ei saa käyttää valmiiksi pinnoitettua peltiä (maalaus ks. kohta 11). Ylösnostot on suunniteltava riittävän korkeiksi. - Pystykourujen suunnittelua konesaumattuihin peltikattoihin tulee välttää, koska sulamisvesi talvisin padottuu kouruihin ja voi aiheuttaa katon saumojen vuotamista. - Sisäpuolisella vedenpoistolla varustettujen kermikatteiden kaltevuuden kattokaivoihin päin on oltava riittävä (min. 1:40). Kermeinä käytetään kumibitumikermejä ja ne suojataan tarvittaessa singelikerroksella. - Peltikatot varustetaan kondenssisuojatulla aluskatteella, tiilikatot kermialuskatteella. - Asennus, lävistykset ja kaikki yksityiskohdat suunnitellaan valmistajan ohjeiden mukaisiksi. - Räystäskouruiksi tulisi suunnitelmissa määrätä kouruja, jotka ovat pohjanmuodoltaan puolipyöreitä ja ulkopuolisilla kannakkeilla ripustettuja. Muoto edesauttaa kourun puhdistumista sateella. - Kattovedet on aina johdettava putkella sadevesiviemäriin. Tarvittaessa vaikka kahta syöksytorvea käyttäen. 10.2 Sisäpuolen pintarakenteet - Kosteat ja märät tilat laatoitetaan betoni-, tiili- tai siporex-alustalle. - Rakenteiden lävistykset ja niiden tiivistystapa on esitettävä yksityiskohtaisesti - suunnitelmissa. Yksityiskohtien suunnittelussa on otettava huomioon alustan muodonmuutokset, esimerkiksi betonin kuivumiskutistuminen. - Pintarakenteita valittaessa on varmistuttava siitä, että käytettävillä pinnoitteilla ja niiden kiinnitystarvikkeilla on käyttötarkoitukseen riittävä mekaaninen kestävyys. - Kellarikerroksen seinä- ja kattopintojen sekä kostean tilan seinien taustapinnat tasoitteena käytetään myös kuivissa tiloissa sementtisideaineisia tasoitteita. - Saunan sisäpuolisena pintaverhouksena käytetään lämpökäsiteltyä puuta. 10.3 Sisäkattojen pintarakenteet - Pintarakenteita valittaessa on varmistuttava siitä, että käytettävillä pinnoitteilla ja niiden kiinnitystarvikkeilla on käyttötarkoitukseen riittävä mekaaninen kestävyys. - Laitoskeittiöiden alakattojen märän tilan pintaverhouksissa ei saa olla avosaumoja ja alakatto on voitava myös pestä (= hygieniakatto). - Vaaleiden katto- ja lattiapintojen hyvä heijastumissuhde vähentää valaistuksen tarvetta ja on siten energiataloudellinen 10.4 Vesikattojen ja julkisivujen pintarakenteet - Räystäät suojelevat ulkoseinärakenteita. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että julkisivupinnan on oltava riittävästi vesihöyryä läpäisevä tai taustastaan tuuletettu. Sen kautta ei saa päästä kosteutta seinärakenteisiin. Julkisivupinnan tulee lisäksi olla mekaanisesti kestävä, kaunis, ympäristöön soveltuva ja mahdollisimman vähän huoltoa kaipaava. Julkisivuverhousten taustalle on suunniteltava riittävä tuuletus. - Suunnitteluasiakirjoissa on julkisivuelementtien saumauksesta annettava yksityiskohtaiset ohjeet. - Vaakasaumoja tulee käyttää mahdollisimman vähän.

- Suunnitelmiin on sisällytettävä yksityiskohtaiset ohjeet julkisivupellitysten kiinnityksestä sekä kaikkien julkisivuun tulevien ripustusten kiinnityksestä. Ulkotiloissa kiinnitykseen käytetään ruostumattomia kiinnikkeitä. 10.5 Lattian päällysteet - Kiinnitysalustan kuivuusvaatimukset on määriteltävä suunnitelma-asiakirjoissa erikseen jokaiselle eri lattiapäällysteelle. Asiakirjoissa on määriteltävä myös kosteuden mittaustapa. - Maanvaraisissa alapohjissa, missä betonilaattaan voi myöhemmin kertyä kosteutta, on päällysteenä käytettävä hengittävää materiaalia, esimerkiksi lasittamattomia kuivapuristelaattoja sementtisideaineisella saumausaineella saumattuna. - Puuparkettia valittaessa tulee ulkonäön lisäksi ottaa huomioon puun kovuusluokka, joka on aina määriteltävä asiakirjoissa. - Lattiakaivollisten tilojen lattian kallistuksista tehdään erillinen suunnitelma. - Lattiamateriaalin valinnassa on puhtaana pidettävyys yksi tärkeä valintaperuste. Lisäksi lattiamateriaalin valinnassa on sisäilman laadun turvaamiseksi kiinnitettävä huomiota alustan ja käyttöolosuhteiden aiheuttamiin rajoituksiin. - Orgaanisia aineita sisältävät lattian päällysteet ovat riskimateriaaleja maanvaraisissa lattiarakenteissa sekä kosteusriskikohteissa. Tällaisissa tilanteissa ko. materiaalien käytöstä on aina sovittava suunnittelukokouksessa ja perustelut materiaalien käytölle, etenkin käytävissä, aulatiloissa sekä tiloissa joissa oleskellaan paljon lattiatasossa ja tilojen siivoustarve on suuri, tulee aina kirjata suunnittelupöytäkirjaan. 11. MAALAUSTYÖT - Suunnitteluasiakirjoissa on määriteltävä maalattavien pintojen puhdistus. - Huoltomaalauksessa puhdistus on erityisen tärkeää. - Suunnitelma-asiakirjoissa on määriteltävä sinkitylle teräspeltikatteelle riittävän pitkä hapettumisaika ennen maalausta ( > 3 v.) maalin irtoamisen välttämiseksi. - Maalattavien teräspintojen puhdistusasteet on aina määriteltävä asiakirjoissa. - Uusien teräsrakenteiden puhdistus- ja pohjamaalaus on aina, mikäli mahdollista, määrättävä tehtäväksi tehdasolosuhteissa. 12. KALUSTEET - Asiakirjoissa on määriteltävä kalusteiden laminaatin laatu, paksuus ja malli, joka määrittelee hintaluokan. - Märissä tiloissa käytetään levyrakenteisten kalusteiden asemesta esim. Rstkalusteita. - Kalustevalinnoissa on otettava huomioon tilan käyttötarkoitus - WC-istuimia ei saa kiinnittää ruuveilla tai pulteilla muovimaton läpi. Kiinnitystavasta on annettava tarkat ohjeet suunnitelma-asiakirjoissa. 13. VARUSTEET - Varusteita valittaessa on otettava huomioon käyttöolosuhteet. Valinta tehdään käyttöolosuhteiden, ei hinnan mukaan. - Varusteiden sijoituksessa on otettava huomioon käyttäjien tarpeet. - Kiinteistön ylläpitoon liittyvien varusteiden (esim. pyyhepaperiannostimet) mallista on sovittava tilapalvelun kiinteistöhuollon kanssa. 14. KIINTEISTÖNHOITO

- Kiinteistön huoltokirjan sekä kiinteistönhoitosuunnitelman laadinta aloitetaan jo suunnitteluvaiheessa. Aikataulu ja vastuuhenkilöt sovitaan suunnittelukokouksessa ja ne kirjataan suunnittelukokouksen pöytäkirjaan. - Tontin huoltoreitit on mitoitettava niin, että ylläpidon vaatimat työkoneet mahtuvat liikkumaan alueella ongelmitta. - Kiinteistön laitteiden valinnassa on varmistuttava siitä, että laitemerkillä on järjestettävissä alueellinen huolto aina kun mahdollista. Kiinteistön laitteet tulee sijoittaa niin, että ne on mahdollista huoltaa ilman erityisiä apuvälineitä, esimerkiksi korkeita telineitä. - Rakennusten iv-konehuoneiden sijoittelussa on kiinnitettävä huomiota kulkuhelppouteen. Kiinteistönhoitajan on työkaluineen ja varaosineen päästävä ivkonehuoneeseen vaivattomasti. - Porttien salpojen tulee olla toimivia ja kestäviä. Salvat on valittava kiinteistön käyttötarkoituksen mukaan. - Päiväkotien pihoilla tulee metallirakenteet (esim. valopylväät) suojata 1m korkeuteen. Siten estetään lasten kielen ja sormien kiinnijäätyminen. - Koneille ja laitteille vaaditaan vähintään YSE:n mukainen kahden vuoden takuu. - Energiankulutuksen seuranta ja raportointi sisällytetään huoltokirjaan. - Rakennuksen kunnossapitohenkilökunnalle annetaan koulutusta rakennuksen energiatehokkaasta käytöstä, kun rakennus- tai kunnostustyöt ovat päättyneet.

LVI-SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA ALUKSI Tämä LVI suunnitteluohje täydentää Suomen rakentamismääräyskokoelmaa, RT-kortistoa sekä RYL-asiakirjoja. Tarkoitus on ollut määritellä tavoitteellisia, ja suositeltavia rakentamistapoja sekä teknisiä ratkaisuja. Esitykset suositusten kehittämisestä ja parantamisesta ovat suunnittelijoille luvallisia ja jopa suositeltavia. Urakoitsijan on annettava kaikille koneille ja laitteille vähintään YSE:n mukainen kahden vuoden takuu. Takuuajan huollot tulee sisällyttää urakoihin. Suunnittelija on velvollinen osallistumaan toimivuustarkastukseen 6 kk urakkakohteen valmistumisesta. 1. LVI-JÄRJESTELMÄT LVI-järjestelmien yleiset laatuvaatimukset: - LVI-suunnitelmat tulee laatia voimassa olevia määräyksiä ja ohjeita noudattaen. Lisäksi noudatetaan tätä suunnitteluohjetta soveltuvasti. - Suunnitelmat laaditaan erillisen laadintaohjeen mukaiseen muotoon. - Suunnittelussa on huomioitava laitteiden vaatimat haalausreitit. - Suunnittelija on velvollinen pitämään yhteyttä tarvittaviin viranomaisiin ja kunnallisiin laitoksiin sekä toimittamaan suunnitelmapiirustukset ja muut tarvittavat asiapaperit näiden hyväksyttäväksi niin, että ne hyväksyttyinä ovat käytettävissä rakennustöiden alkaessa. - Järjestelmä- ja laitevalintoja tehtäessä tulee kiinnittää huomiota laitteiden ja järjestelmien elinkaareen ja energiankulutukseen. Suunnitelmissa esitetään laitemääritykset riittävän tarkasti yksilöiden sekä työselityksessä menettely laitteiden hyväksyttämisestä ja laitevaihdosta vastaavaan. Laitevalinnassa huomioidaan myös laitteiden äänitekniikka, mistä mahdollisen laitevaihdon yhteydessä tulee saada urakoitsijan selvitys. Kaikkien laitteiden on oltava tyyppihyväksyttyjä. - Suunnitelmia laadittaessa sekä laitevalintoja tehtäessä tulee erityinen huomio kiinnittää laitteiden käytettävyyteen ja huollettavuuteen. Huollettavat, suljettavat tai säädettävät laitteet sijoitetaan ensisijaisesti teknisiin tiloihin ja käytäville. - Suunnitelmissa talotekniikan laitteet koodataan rakennuttajan ohjeen mukaan; vaatimukset laitteiden merkinnästä esitetään asiakirjoissa. - LVI-suunnittelija tekee urakkalaskentapiirustuksiin lämmönjakohuoneesta ja ivkonehuoneista suunnitelmatietoihin perustuvat asennuspiirustukset leikkauksineen - mittakaavassa 1:20. Näissä piirustuksissa esitetään myös muut talotekniikan laitteet tilavarauksineen. Mikäli urakoitsija valitsee suunnitelmista poikkeavat laitteet, niin LVI-suunnittelijan tulee päivittää asennuspiirustukset urakoitsijan lukuun ennen asennustöitä. - Suunnitelmissa tulee esittää vastaanottoon, laitteiden koekäyttöön ja toimintakokeisiin liittyvät vaatimukset siten, että kunkin toimenpiteen suorittamiselle on edellytykset niin kohteen valmiusasteen kuin ajankäytön suhteen ennen kohteen luovuttamista. Samoin tulee esittää vaatimukset, että urakoitsijat suorittavat omat tarkastuksensa siten, että laitteistot ovat täydessä toimintakunnossa ennen rakennuttajan tarkastuksia. - Suunnitelmissa esitetään yksityiskohtaisesti urakoitsijoille kuuluvat velvoitteet luovutuskansioiden ja tarkepiirustusten laatimisesta. Suunnitelmissa velvoitetaan urakoitsija toimittamaan lämmönjako- ja ilmanvaihtokonehuoneiden seinälle

laminoidut kytkentäkaaviot kohteen vastaanottoon mennessä. Urakoitsijan tulee päivityttää loppupiirustuksiin suunnitelmista poikkeavien laitteiden tiedot. Takuuajan huoltojen suorittamista varten laaditaan huoltotaulukko urakoitsijakohtaisesti. - Urakoitsijoiden toimitettavaksi kuuluvista varasarjoista ja tarvikkeista laaditaan yksilöity luettelo urakoitsijakohtaisesti. 2. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT 2.1 Lämmöntuotanto - Rakennukset liitetään kaukolämpöön aina kun se on mahdollista. Suunnittelija esittää luonnosvaiheessa lämpökeskuksen tilantarpeen. - LVIA- suunnittelija laatii kaukolämmön alajakokeskuksen kaavion, jossa esitetään tekniset arvot mm. seuraavasti: o lämmönsiirtimien mitoituslämpötilat ja painehäviöt o pumppujen ja säätöventtiilien mitoitusarvot o menoveden lämpötila ulkolämpötilan funktiona verkostokohtaisesti o toimintakaavio ja -selostukset sekä pisteluettelo o laitteiden sähkötekniset arvot o paisunta-astioiden ja varoventtiileiden mitoitusarvot o painehälytykset painelähettimillä o energiamittarin arvot - Mikäli kaukolämpöä ei ole saatavilla, tulee suunnittelijan esittää lähinnä edullisin lämmöntuotantotapa. Eri lämmitysmuodot (esim. öljy-, maalämpö-, pelletti-, ilmalämpö-, sähkölämmitys jne. tai yhdistelmä) tulee tarkastella elinkaarikustannuksen mukaan laskettuna edullisuusvertailuna, huomioiden mahdolliset energiainvestointituet sekä Nokian ilmastopoliittisen ohjelman vaatimukset. Edullisuusvertailulaskelma tehdään nykyarvolaskelmana, ja siinä on huomioitava kaikki kustannukset (ml. tilakustannus, huollot, uusimistarpeet ym.) 2.2 Lämmönjakelu - Rakennusten lämmitysmuotona on normaalisti vesikeskuslämmitys. - Lämmönjakohuoneen paikka valitaan optimaalisesti niin, että verkoston tasapainotus on myös käytännössä mahdollinen ja kaukolämmön liittymismatka on järkevin. Lämmitysenergian alamittaukset tarkastellaan kiinteistökohtaisesti. - Lämmitysverkosto suunnitellaan teräsputkista, mahdolliset lattialämmitykset happidiffuusio suojatusta muoviputkista. Lämmönjako suunnitellaan kaksiputkijärjestelmänä käyttäen ensisijaisesti yläjakoista putkitusta. Suuret yli 15000 m3 huomioidaan fasadikohtainen ryhmittely- ja säätömahdollisuus ( omat piirit käyttötarkoituksen esim. päivystys- ja iltakäyttö). - Lattialämmitys toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti säädettäviin piireihin, joita säädetään termostaatein. Piirien menovesiputket lämpöeristetään piirin vaikutusalueen rajalle saakka. Liikuntasaumojen kohdat varustetaan suojaputkin. - Ilmastointikoneille ja lattialämmitykselle suunnitellaan erilliset lämmitysverkostot. - Pääovien tuulikaapit varustetaan kierrätysilmakoneilla, joita ohjataan ovikytkin- /termostaattiohjauksin. - Käytettävät verkostot ja niiden lämpötilat ovat: o lämmitysverkosto 70 / 40 ºC o ilmanvaihtoverkosto 70 / 40 ºC o lattialämmitysverkosto 40 / 35 ºC - Olevat järjestelmät:

o Peruskorjaustapauksessa verkostojen uusimisen tarve selvitetään esim. kuntokartoituksella. Piirustuksiin ja huoltokirjaan tulee merkitä selvästi jäävät verkostot ja laitteet. o Mikäli verkostoja ei uusita, niiden perussäädön suunnittelu ja vaatimukset ovat samat kuin uudelle verkostolle. Jäävän verkoston mitoituslämpötilat harkitaan tapauskohtaisesti. o Suunnittelija mitoittaa tietokoneohjelmalla kaikki verkostot ja laskee esisäätöarvot linjasäätö- ja patteriventtiileille. Piirustuksiin merkitään putkimitoitukset, säätöventtiilien esisäätö-, virtaama- ja painehäviöarvot. o Patterin kohdalle merkitään patteritiedot ja patteriventtiilin mitoitusarvot sekä huonetilan laskettu lämpötehontarve. 2.3 Pumput - Lämpöjohto-, lämminkäyttövesi-, lämmön talteenotto- ja jäähdytysvesiverkostojen pumput ovat vesivoideltuja tai kuivamoottoripumppuja keskipakopumppuja. - Urakoitsijan tulee toimittaa rakennuttajalle ja LVI-suunnittelijalle pumppujen käyrästöt ja toimintapisteet ja saada rakennuttajan kirjallinen hyväksyntä ennen pumppujen tilaamista. - Pumput ovat mallia esim. Kolmeks, Grundfos tai Wilo. Pumppujen tehot, kytkentätapa ja ryhmittely ilmenevät piirustuksista. Vakionopeuspumppu - Pumput ovat suoraan putkijohtoihin asennettavia IN-line yksöis- tai kaksoispumppuja. - Pumpun materiaalien on sovelluttava pumpattavalle nesteelle. Pumput on valittava niin, että kokonaishyötysuhde jää hyötysuhdekäyrän parhaimmalle alueelle. - Pumput on valittava niin, että tuottoa voidaan muuttaa 10% suuremmaksi, joko juoksupyörää vaihtamalla tai kierrosnopeutta nostamalla, ilman moottorin suurentamista Taajuusmuuttajapumppu - Integroidut taajuusmuuttajapumpuksi pyritään valitsemaan A- energialuokan pumppu. - Ns. kuivamoottoriset integroidut taajuusmuuttajapumput tulee varustaa, erillisellä paine-erolähettimellä - Mikäli taajuusmuuttajissa ei ole erillistä näyttöä ( esim. nostokorkeus, ohjaustapa, käyrä jne.), tulee urakoitsijan toimittaa erillinen kaukosäädin tiedon saamiseksi taajuusmuuttajista. - Valvonta-alakeskuksiin liitettävien pumppujen tulee sisältää lisälaitteet, joilla rakennusautomaatio, esim. indikointi, hälytys, ohjaus ja säätö on mahdollista. Käyttövesipumppu - Pumppu on kuiva- tai vesivoideltu keskipakoispumppu. - Pumppupesän on sovelluttava pumpattavalle nesteelle, pronssi, haponkestävä- tai ruostumaton teräs Pumppujen varasarjat - Pumpuille toimitetaan täydelliset varasarjat seuraavasti: o Lämpöjohtoverkostot. lämmitysverkoston pääpumppu

tuloilmakojeille kutakin pumppukokoa kohden varasarjoja ei toimiteta rinnakkain toimiville pumpuille. Vain huoltolaippa kaksoispumpuille - Lämmitysverkosto varustetaan linjasäätöventtiilein, joissa on mittausyhteet. - Linjasäätöventtiilit suunnitellaan järjestysnumeroilla. Sulkuventtiilit ovat täysaukollisia palloventtiileitä. Kukin lämmitysverkosto varustetaan omalla paisuntaastialla. Paisunta-astian ja varoventtiilin väliin asennetaan erillinen tyhjennys- ja sulkuventtiili huoltotöiden helpottamiseksi. - Suunnitelmissa esitetään vaatimus lämmitysverkoston huuhtelusta. Huuhtelua varten putkistoon tulee suunnitella yhteet. Lämmitysverkostot varustetaan sivuvirtasuodattimella ja mikrokuplailmanpoistimilla. - Lämmönsäädöstä laaditaan toteutusohje, jossa määritellään työvaiheet ja tarkastusmittaukset, huomioiden ulkolämpötila ja ilmanvaihdon käyttö säätötyön aikana. Mikäli suunnitelmien mukaisilla asennuksilla, laitteilla ja asetusarvoilla ei saavuteta tyydyttävää lopputulosta, sisältyy yksi lisäsäätökierros urakkaan. - Mittauksen suorittamista varten lvi-suunnittelija laatii taulukon, johon on merkitty yhteen sarakkeeseen kaikki linjasäätöventtiilit mitoitusarvoineen verkostokohtaisesti. Taulukkoon rinnalle varataan tyhjät sarakkeet urakoitsijan täytettäväksi mitatuille ja säädetyille arvoille. 2.4 Lämmönluovutus - Lämmityspattereina käytetään malleja, joissa ei ole irtoavia osia (ritilöitä tms.). Kannakointi suunnitellaan tehtäväksi perinteisillä työkalulla avattavilla ylä- ja alakannakkeella. Koulujen käytävillä yms. tiloissa kannakoinnin tulee olla ilkivallan kestävää. - Patterit varustetaan termostaattisilla patteriventtiileillä, jotka ovat portaattomasti esisäädettäviä. Liittimet ns kovia liittimiä. Irtoanturit määritetään niihin pattereihin, joissa käyttö on perusteltua. Termostaatin lämpötila lukittuna max. yleisesti 21 ºC, hoivalaitosten potilastilat, päiväkodit max. 22 ºC, varastot, käytävät porrashuoneet max. 18 ºC. Koulujen oppilastiloissa termostaatit ns. kovis-mallia. 3. VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT 3.1 Yleistä - Vesi- ja viemärijärjestelmien ääniteknisessä suunnittelussa noudatetaan ohjetta LVI 20-10328. Viemäreiden paloteknisessä suunnittelussa noudatetaan ohjetta LVI 23-10311. Lisäksi apuna voidaan käyttää rinnalla Uponorin HPT- käsikirjaa. - Kiinteistön vesijohtojen nousulinjat sijoitetaan omaan nousukuiluunsa tai yhteisessä LVI-kuilussa erilliseen osaan. Nousujohtojen alapäät varustetaan vuodonilmaisimilla, jotka suunnitellaan tapauskohtaisesti. - Kiinteistö liitetään kunnalliseen vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoon. Kiinteistön pinta-, katto- ja perusvedet johdetaan sadevesiviemäriverkostoon tai poikkeustapauksissa maastoon. - LVI-suunnittelijan on yhteistyössä pintavesi- ja sähkösuunnittelijan kanssa varmistuttava sadevesikaivojen riittävästä määrästä ja sijoituksesta, sekä routasuojauksista ja tarvittavista saattolämmityksistä. - Suunnittelija mitoittaa tietokoneohjelmalla käyttövesiverkoston ja laskee linjasäätöventtiileiden esisäätöarvot ja vesimäärät, jotka merkitään piirustuksiin. - Käyttövesiverkostoon voidaan liittää kuivauspattereita.

- Verkostojen säätö- ja mittaustoimenpiteet määritetään suoritettavaksi vesimäärien ja kiertopiirien jäähtymän osalta. Lisäksi suoritetaan verkoston painetason säätö- ja kalustekohtainen normivirtaamien tarkistus ja säätö. 3.2 Vesijohtotarvikkeet - Sulkuventtiileinä käytetään tyyppihyväksyttyjä palloventtiileitä ja lämpimän käyttöveden kiertojohdoissa mittausyhteellisiä säätö/sulkuventtiileitä. Jakotukit sijoitetaan helposti luokse päästäviin paikkoihin tehdasvalmisteisiin jakotukkikaappeihin. 3.3 Vesiliittymä - Suunnitelmissa esitetään vesijohdon liitospaikka sekä korkeusasema ja painetaso. (paineen tasaus) 3.4 Viemäriliittymät - Suunnitelmissa esitetään jäte- ja sadevesiviemärin liitospaikka, liitos- ja padotuskorkeudet. 3.5 Vesijohdot - Vesijohtoverkoston materiaalina käytetään yleensä kupariputkea. Sosiaalitilojen pinta-asenteiset putket laatoitetuissa seinissä ovat kromattuja. 3.6 Viemäritarvikkeet - WC-tilat varustetaan lattiakaivoin. Päiväkotien kuraeteiset varustetaan hiekanerotuslattiakaivoilla. Koulujen fysiikan, kemian ja kuvaamataidon luokkien kaatoaltaat varustetaan erottimilla; erottimien huoltomahdollisuus tulee suunnittelijan tarkastaa. - Lattiakaivojen paikat on aina määriteltävä arkkitehdin/rakennesuunnittelijan kanssa, jotta tarvittavat kosteuseristeet tulee huomioitua. - Kiinteistön siivouskeskus varustetaan nukan ja hiekan erotuskaivolla ja pesukoneen vesi- ja poistoliitännöin, siivouskomerot lattiakaivolla sakkapesin sekä lämpimään käyttövesiverkkoon kytkettävällä kuivauspatterilla. - Ilmastointikonehuoneiden lattiakaivot ovat haihtumisen estäviä tai kuivakaivoja. - Ilmanottokammioihin, tuloilma suodatinosaan, jäähdytys- ja lto- pattereihin suunnitellaan vedenpoistoputket vesilukkoineen (vesilukkona läpinäkyvä pingispallo malli ventloc 126464 tai vastaava). - Kattojen sadeveden poisto tulee suunnitella yhdessä rakennesuunnittelijan kanssa. - Suunnittelija tarkistaa ja määrittelee asiakirjoihin lattiakaivon kannen lattiapäällysteeseen sopivaksi (laattalattiat RST neliökannet ruuvikiinnityksellä) - Kattokaivot varustetaan sähkösaatoilla. Kattokaivojen toimituksen ja asennuksen urakkarajat esitetään suunnitelmissa yksityiskohtaisesti. Rakennuksen ulkopuoliset, maanpinnan alapuolelle ulottuvat porrassyöksyt tulee viemäröidä sadevesiviemäriin ( lämmitykset ja tulviminen huomioiden ). Porrassyvennyksiin rakennetaan mahdollisuuksien mukaan ylivuotoputki. - Ulkopuoliset syöksytorvet otetaan kiinni kiinteällä liitoksella. Liitoskohtaan sähkölämmitys. - Sisäpuolisessa sadevesipoistossa ei käytetä UV-sadevesijärjestelmää!

3.7 Viemäriveden käsittely - Suunnittelijoiden tulee yhteistyössä määritellä rakennuksen korkotasot siten, että jäte- ja sadevesiä ei jouduta tarpeettomasti pumppaamaan. - Pumppaamot määritellään kokonaistoimituksena ohjauskeskuksineen ja johdotuksineen. Niille esitetään suunnitelmissa kytkentä- ja hälytysrajat; urakoitsija velvoitetaan suorittamaan pumppaamoille toimintakoe pöytäkirjoineen. - Pumppaamot suunnitellaan ankkuroituna, varustettuna tarvittaessa kuormantauslaatalla ja kaasutiivein kansistoin. - Rasvanerotuskaivot suunnitellaan ankkuroituna varustettuna tarvittaessa kuormantauslaatalla ja kaasutiivein kansistoin. Rasvakaivoon tuleva viemäri varustetaan tarkastusputkella, josta käsin rasvaviemäri voidaan pestä vastavirtaan. - Mikäli rasvanerotuskaivossa ei ole näytteenottomahdollisuutta, asennetaan rasvanerotuskaivon yhteyteen näytteenottokaivo. - Muut erottimet (bensiini-, hiekanerottimet) D1:n sekä paikallisten viranomaisten vaatimusten mukaan, sijoiteltuna siten, että tyhjennys on vaivatonta. - Kaikkiin valmistus- ja jakelukeittiöihin tulee suunnitella rasvanerotin D1:n sekä paikallisten viranomaisten vaatimusten mukaan, sijoiteltuna siten, että tyhjennys on vaivatonta. 3.8 Viemäriputkistot - Ulkopuoliset viemärit ja pohjaviemärit tehdään maa-asennukseen soveltuvista PVCmuoviviemäriputkista kumirengastiivistein, viemärin tyyppi peitesyvyyden mukaan. - Sisäpuoliset viemärit tehdään polypropeeni-viemäriputkista (Uponor HTP). Vaihtoehtoisesti, palo-, ääni- ja käyttöteknisistä syistä johtuen, sisäpuoliset viemärit voidaan tehdä myös valurautaviemäreistä pantaliitoksin. - Rasvaviemärit suunnitellaan ruostumattomasta muhvi viemärijärjestelmästä. - Kantavien alapohjien alle sijoitetuille viemäreille tulee määrittää yksityiskohtaiset kannakointiohjeet. Kannakemateriaalin tulee olla kokonaisuudessaan haponkestävää terästä. - Ulkopuolisina jätevesi- ja sadevesikaivoina käytetään tehdasvalmisteisia muovikaivoja. Sadevesikaivot tulee varustaa jäätymisenestoelementillä. Kaivoihin merkitään liittymien suunnat ja korot sekä kansien korkeusasemat. - Jäte- ja sadevesiviemäreiden pohjajohdot määrätään suunnitelmissa videokuvattaviksi ja kaivot puhdistettaviksi ennen vastaanottotarkastusta. Puhdistus kuuluu rakennusurakkaan. 3.9 Kalusteet - Suunnittelija laatii kohdekohtaisen kalusteluettelon, jossa kalusteet määritellään joko laitevalmistajien tai LVI-tarvikeluettelon mukaisilla koodeilla. - Altaina käytetään normaalisti valkoisia vakiomallisia altaita. Teknisissä tiloissa ja koulujen teknisen käsityön luokissa käytetään teräsaltaita. Erikoismallit esitetään ko. valmistajan koodeilla. Tasoon upotettavat altaat rakennusurakassa. - Vesikalusteina käytetään ensimmäiseen ääniluokkaan tyyppihyväksyttyjä yksiotehanoja, jotka varustetaan kalustekohtaisin suluin. Sekoittimien virtaamien tulee olla säädettävissä. Urheilutilojen ryhmäsuihkuille ja vastaaville käytetään yleensä valokenno-ohjattuja suihkupaneeleita. Miesten WC:n pisoaarit suunnitellaan valokenno-ohjatuin hanoin. Valokenno-ohjatut hanat ovat paristokäyttöisiä. - Ulkoalueiden kastelua ja pesua varten rakennuksen ulkosivuille tulee suunnitella ulkovesipostit. Vesipostit varustetaan erillisellä sisäpuolisella sululla ilkivallan käytön

estämiseksi. Urheilukenttien jäädytystä varten rakennettava vesiposti varustetaan erillisellä vesimittarilla. - Kalustevalintoja tehtäessä tulee kiinnittää huomiota laitteiden vedenkulutukseen. 4. ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT 4.1 Yleistä - Kohteessa käytettävät puhtausluokat määritellään yleisesti näiden täydentävien suunnitteluohjeiden yleisessä osiossa, ja ne tarkennetaan aina tapauskohtaisesti suunnittelukokouksessa. - Tavanomaisissa toimisto-, koulu-, päiväkoti- yms. rakennuksissa sisäilmaston laatuluokaksi valitaan S2 (hyvä sisäilmasto). Kyseinen sisäilmastoluokka tulee saavuttaa ensisijaisesti rakenteellisella suunnittelulla, siten ettei perustilojen koneellista jäähdytystä rakenneta. - Suunnittelussa käytettävät S2- laatuluokan tavoitearvot: huonelämpötila, talvi 21 22 ºC huonelämpötila, kesä 23 25 ºC ilman nopeus, talvi (+21 ºC) 0,17 m/s ilman nopeus, kesä (+25 ºC) 0,25 m/s ulkoilmavirta, normaali käyttö 8 10 l/s,hlö; toimistot 1,5 2,0 l/s,m2 hiilidioksidin enimmäisarvo 900 ppm (1650 mg/m3) - Tilakohtaiset ulkoilmavirrat ja suurimmat sallitut äänitasot määritellään D2- ohjeen sekä sisäilmaluokitus 2008 mukaan ja ilmoitetaan suunnitelma-asiakirjoissa. - Ilmavirtojen mitoitusperusteet erikoistiloissa, kuten mikroluokat, ATK-laitetilat, valmistuskeittiöt, tai vastaavat erikoistilat, joissa tulee laitteista lämpökuormaa, tarkastellaan lämpökuormien perusteella ja tarvittaessa jäähdytetään koneellisesti. - Jäähdytykset tulee suunnitella siten, että jäähdytystä ja lämmitystä ei käytetä samassa tilassa yhtä aikaa. - Ilmastoinnin koneellisen jäähdytyksen tarve ratkaistaan aina tapauskohtaisesti, ja siitä päätetään suunnittelukokouksessa, ja päätös kirjataan suunnittelukokouspöytäkirjaan. - Ilmastointijärjestelmistä suunnittelija laatii pystykaavion, jossa rakennusosittain ja kerroksittain esitetään keskuslaitteet sekä kentällä olevat säätö- ja varolaitteet. - Ilmastointijärjestelmät suunnitellaan siten, että rakennuksen käyttötarkoitus huomioidaan mahdollisten osa- tai iltakäytön vaatimat ilmanvaihdon tarpeet voidaan toteuttaa energiataloudellisesti (kaavio/esitystapa palvelualueista.) - LVI-suunnittelija varaa konehuonetilat ja kanavointitilat luonnosvaiheen suunnittelun yhteydessä. Konehuoneissa tulee olla riittävät huoltotilat koneille ja sähkökeskuksille ja taajuusmuuttajille sekä riittävät sisäpuoliset huolto- ja kuljetusreitit konehuoneisiin. Paloteknisesti ilmastointikuilut suunnitellaan kuuluviksi ilmastointikonehuoneeseen, tällöin palopellit tulevat kuiluista lähteviin kanavahaaroihin. - Raitisilman sisäänotto suunnitellaan ilmastointikoneille edullisimmasta ilmansuunnasta, yleensä rakennuksen lähinnä pohjoista olevalta sivulta. Lisäksi tulee varmistaa, että etäisyydet poistoilmapisteistä ja tuuletusviemäreistä ovat määräysten mukaiset. Huomiota on myös kiinnitettävä raitisilmasäleikön sijoitukseen ja riittävän kokoiseen ulkoilmakammioon, jotta estetään mahdollisuuksien mukaan lumen pääsy koneille. Ulkoilmakammio rakennetaan konehuoneen lattian päälle rakennutulle alustalle. Kammio varustetaan

vesieristysmatolla ja lämmitetyllä kuivakaivolla, joka viemäröidään sisätilaan sijoitetun vesilukon kautta. Hygieniarakenteiset koneet on määriteltävä erikseen. 4.2 Ilmastointikoneisiin liittyvät osat Puhaltimet - Koteloitujen tulo- ja poistoilmakoneiden puhaltimet ovat ensisijaisesti taaksepäin kaartuvin siivin varustettuja, suorakäyttöisiä keskipakoispuhaltimia, jotka varustetaan taajuusmuuttajakäytöllä. Mikäli puhaltimet ovat kiilahihnakäyttöisiä, on hihnoja oltava vähintään 2 kpl. - Suunnitelmissa ilmoitetaan kunkin puhaltimen tekniset arvot ilmavirta kanaviston painehäviö (iv-koneen ulkopuoliset painehäviöt) hyötysuhde äänitaso oktaavikaistoittain sähkötehokkuusluku SFPv. Suodattimet - Ilmastointikoneiden suodattimet tapauskohtaisesti vähimmäisvaatimus: tuloilmasuodatin EU7 poistoilmasuodatin LTO- laitteille EU5 - Hienosuodattimet ovat lasikuitupussisuodattimia. Suodattimien luokka sekä mitoitus- ja loppupaine-häviöt esitetään suunnitelmissa. Suodattimille määritellään varasuodattimia yksi vaihtokerta. Suodattimet merkitään konekohtaisesti ja sijoitetaan toimituslaatikoissa konehuoneeseen. Ilmastoinnin patterit - Pattereiden tekniset arvot mitoitustilanteessa, tehot sekä ilman ja nesteen lämpötilat ennen ja jälkeen patterin, esitetään suunnitelma-asiakirjoissa. - Etulämmityspattereiden vesipuolen mitoituslämpötila on 60 / 40 ºC.Etulämmityspatterin mitoituksessa on huomioitava mahdollisen LTO- laitteen huurteen sulatuksen aiheuttama hyötysuhteen aleneminen. Lämmöntalteenotto (LTO) - LTO- laitteena käytetään ensisijaisesti korkean hyötysuhteen regeneratiivista LTO kiekkoa tai LTO levysiirrintä. Suunnittelussa on huomioitava RYL 2002:ssa esitetyt rajoitukset. - Suunniteltaessa laitosta sisäilmastoluokan S1 (osin myös S2, esim. hoivatilat) mukaan, ei regeneratiivista LTO laitetta voi käyttää hajujen leviämisvaaran takia, vaan tällöin tulee kysymykseen joko levy- tai nestekiertoinen lämmöntalteenottolaite. - Vaativissa kohteissa, joissa ilmastointia ei voida pysäyttää, voidaan nestekiertoisen LTO- laitteen tuloilmakoneen patterina käyttää Retermia- neulaputkipatteria sulattamaan lumen ennen suodattimia. Retermia- patterin yhteydessä on huolehdittava patterin pesun vaatimista huoltotiloista ja vedenpoistosta. - Nestekiertoisissa LTO- järjestelmissä käytetään liuoksena toimittajan valmiiksi sekoittamaa inhibiitein lisättyä 30 % etyleeniglykoli-vesiliuosta. Glykoliliuoksen osalta suunnitelmissa tulee olla vaatimus liuoksen koostumuksen laboratoriotutkimuksesta ja raportin toimittamisesta rakennuttajalle sekä laitoksen vastaanottovaiheessa että takuuajan huoltojen yhteydessä.

4.3 Ilmastointikoneet - Suunnittelija laatii esim. laitevalmistajan mitoitusohjelmalla mitoitustietojen pohjalta esimerkkikoneen mittapiirustuksen, jossa ovat koneosat suunnitelman mukaan ja todellisilla mitoilla. Samoin suunnittelija laatii esimerkkikoneesta laiteluettelon, jossa ovat osien mitoitustiedot sekä puhaltimien ääniarvot, hyötysuhteet ja sähkötehokkuusluvut. - Suunnittelijan tulee äänitasolaskelmilla varmistaa, että esimerkkikoneen ääniarvoilla huonetiloille vaaditut äänitasot saavutetaan. - Ilmastointikoneiden tiiveys määritellään D2:n mukaan vähintään luokkaan A. - Ilmastointikoneet suunnitellaan niin, että niiden huoltamiselle jää riittävät tilat, ohjeena on ko. koneen kokoinen tila. Ilmastointikoneet tulee asentaa säädettäville muototeräsalustoille siten, että koneen alustan tarkastusta ja puhdistusta varten jää 200 mm:n vapaa tila. Tarvittaessa isoille kaksikerroksisille koneille määritellään hoitotasot myös yläosan koneille. - Ilmastointikoneiden otsapintanopeus suunnitteluarvoilla ei saa ylittää 3,0 m/s. Mikäli koneosina on pattereita, joissa tiivistyy vettä, otsapintanopeus ei saa ylittää 2,5 m/s. Kuitenkin em. otsapintanopeudet voidaan ylittää käytössä, mikäli kone mitoitetaan tilapäistä tehostettua ilmanvaihtoa, esim. kesäyöjäähdytystä varten. - Ilmastointikoneiden sähkötehokkuus lasketaan konekohtaisesti LVI- ohjekortin LVI 30-10349 mukaan. Sähkötehokkuusluvun tulee olla alle 2,3 kw/m3/s. 4.4 Kanavistot ja kanaviston varusteet - Kanavistot suunnitellaan ensisijaisesti pyöreille kanaville. Suorakaidekanavia käytetään vain ilmastointikoneiden jako- ja kokoojalaatikoissa. Kanavien materiaali on yleensä sinkitty teräs. - Kun suunnitellaan luokan S2 (tai S1) kanavistoa, tulee kanavien ja kanavaosien olla tyyppihyväksyttyjä ja puhtausluokan P1 edellyttämällä tavalla valmistettuja. Tällaisen kanaviston tiiveysluokka määritellään luokkaan C (SFS 4699).0 Kanavisto tulee tehdä tehdasvalmisteisia kumirengastiivisteisiä kulma- ja T- kappaleita käyttäen; lähtökauluksia saa käyttää vain kun haarakanavan kokoero on kolme dimensiota tai enemmän sekä ilmastointikoneiden jakolaatikoissa. - Äänen siirtyminen kanavien kautta huoneiden välillä tulee estää vaimennuksilla. - Kanavat mitoitetaan käyttäen seuraavia maksimi kanavanopeuksia: Runkokanavat Huonekanavat ø 100 2 m/s 2 m/s ø 200 4 m/s 3 m/s ø 400 5 m/s 4 m/s ø 630 6 m/s 5 m/s ø 800 7 m/s ø 1000 8 m/s - Vain erikoistapauksissa, kuten kohdepoistoissa yms., voidaan käyttää suurempia kanavanopeuksia. - Kanavisto tulee suunnitella puhdistettavaksi kauttaaltaan. Puhdistusluukut (PL) merkitään suunnitelmapiirustuksiin. Kanavistoon tulevien säätöpeltien tulee olla täysaukkomallisia ja muiden laitteiden, kuten ilmavirtasäätimien (IMS) ja sisäkartiollisten ääniloukkujen, irrotettavissa puhdistusta varten. Palopellit varustetaan tarkastus- ja puhdistusluukuilla. Kanavissa käytettävien materiaalien (esim. äänenvaimentimissa) tulee kestää kanavien sisäpuolinen puhdistus.