GEMENSAM MORGONDAG - YHDESSÄ HUOMISEEN

Samankaltaiset tiedostot
GEMENSAM MORGONDAG - YHDESSÄ HUOMISEEN. Pietarsaaren seutukunnan päihdestrategia Jakobstads regions rusmedelsstrategi

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Sisältö LÄHTÖKOHDAT 3. MÄÄRITELMÄT.4 Paikallinen alkoholipolitiikka Moniammatillinen yhteistyö Päihdepalvelut Kaksikielisyys

Päihdeavainindikaattorit

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Saara Lång Kehittämissuunnittelija Kokkolan kaupunki

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä

6. Päihteet. 6.1Johdanto

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Jorma Posio

Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

Kouvolan päihdestrategia

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Pienet päihdepäivät Seinäjoki Tuula Kekki/Stakes

Saara Lång Pirjo Knif

Tupakointi ja päihteiden käyttö on kielletty kouluaikana ja koulun tapahtumissa sekä koulualueella. Vrt. tupakkalaki

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

Suuntana lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin lisääntyminen ja päihteidenkäytön väheminen

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke ( ) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa

PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN POHJANMAA HANKKEESSA

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt. Päihdepoliittinen työryhmä

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.

Näin meillä Tampereella nääs

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

A. YLEISINDIKAATTORIT

ALKOHOLIOHJELMAN KUMPPANUUSSOPIMUKSET. Levin kevätseminaari Aluekoordinaattori Sanna Ylitalo Lapin lääninhallitus

A. YLEISINDIKAATTORIT

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

SUONENJOEN PERHEKESKUSPALVELUT

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

Kuntani ehkäisevän päihdetyön ilon ja huolen aiheita. Ehkäisevän päihdetyön työkokous

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Ehdottaja Pilotti/kehittämistehtävä Toimijat Muuta, kysymyksiä Next step Sosiaalipäivystys/ Sirpa Määttä

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

ENNAKKOTEHTÄVÄN YHTEENVETOA Kuntien päihdepalvelujen nykytilaa. Jarkko Lumio

Kokemusasiantuntija päihdeasiakkaan apuna Vantaan terveysasemilla

Monitoimijainen malli yhteistoiminta-alueella. Tiia Krooks, Perusturvajohtaja Kaskisten kaupunki LAPE-Pohjanmaa ohjausryhmän puheenjohtaja

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ

Kohtaamisia lastensuojelussa

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Lapsen puheeksi ottaminen

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit

Transkriptio:

GEMENSAM MORGONDAG - YHDESSÄ HUOMISEEN Pietarsaaren seutukunnan päihdestrategia 2008-2010 Jakobstads regions rusmedelsstrategi 2008-2010 Updatering 2009 / Päivitys 2009

Sisältö 1. JOHDANTO........2 2. YLIKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN...3 Paikallisen alkoholipolitiikan kehittäminen...3 Kaksikielisten, lakisääteisten päihdepalvelujen turvaaminen...3 A-klinikan työn kehittäminen...3 Selviämis- ja katkaisuhoidon kehittäminen...4 Päivätoiminnan järjestäminen...4 Kaksoisdiagnoosipotilaan hoidon kehittäminen...4 3. PAIKALLISTEN TOIMINTAMALLIEN TOTEUTUMINEN... 5 4. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN INDIKAATTORITIEDON VALOSSA...5 5. STRATEGIAN TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN JA KÄYTÄNTÖÖNPANO...9 Palveluiden organisoinnin tehostaminen...9 Palvelurakenteen kehittäminen...9 Strategian käytäntöönpano...10 LIITTEET: Paikalliset toimintamallit 1

1. JOHDANTO Pietarsaaren seutukunnan sosiaalijohtajat sopivat 9.3.2006 alueellisen päihdestrategian tekemisestä. Strategiatyön tueksi Kruunupyyn, Luodon, Pedersören, Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kunnat allekirjoittivat kumppanuussopimuksen sosiaali- ja terveysministeriön Alkoholiohjelman ja Pohjanmaa-hankkeen kanssa. Kunnat nimesivät päihdestrategiayhdyshenkilöt, jotka aloittivat toimintansa 16.5.2006. Yhdyshenkilöistä muodostui strategiatyöryhmä, joka kuuli useita eri asiantuntijoita päihdestrategiatyönsä tueksi. Seutukunnan päihdestrategiatyössä veturikuntana toimi Pietarsaari ja strategiatyötä koordinoi Pietarsaaren A-klinikka yhdessä Pohjanmaa-hankkeen kanssa. Strategiatyön pohjaksi tehtiin nykytilaselvitys Päihdepalvelujen tilanne ja seudulliset kehittämistarpeet Pietarsaaren seutukunnassa kuntakierroksen raportti. Strategiatyöryhmä laati nykytilaselvityksen ja asiantuntijakuulemisten pohjalta sekä ylikunnalliset että paikalliset toimintamallit. Kuntien huumetyöryhmät arvioivat ja täydensivät paikalliset toimintamallit. Strategiatyön keskeisenä tavoitteena oli saada aikaan yhteinen suunnitelma, joka palvelisi alueen päihdehuollon kehittämistarpeita. Strategia jakautuu kolmeen dimensioon; paikallisen alkoholipolitiikan, päihdepalveluiden ja moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen. Strategian keskeisenä punaisena lankana on turvata kaksikieliset palvelut Pietarsaaren seutukunnassa. Pietarsaaren seutukunnan päihdestrategia-aika on 2008-2010. Strategia päivitetään vuosittain strategian seurantatyöryhmän toimesta. Strategian seurantatyöryhmään kuuluvat alueen sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat sekä kihlakunnan poliisijohtaja. Strategian päivittämisen suorittaa Pietarsaaren A-klinikka. Strategian toimintamallien päivittämisestä vastasi yhdyshenkilöistä muodostuva strategiatyöryhmä. Indikaattoreina käytetään tilastotietoja, jotka on valittu asetettujen tavoitteiden pohjalta. Päivitystyötä ovat tukeneet Pohjanmaahanke ja Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus. Tässä päivitysasiakirjassa arvioidaan tavoitteiden saavuttamista ensimmäisen strategiavuoden osalta. Ylikunnallisten toimintamallien kohdalla myönteistä kehitystä on kuvattu + merkillä. Jos tilanne on säilynyt ennallaan, tavoitetta ei ole saavutettu tai tilanne on muuttunut, kuvataan sitä merkillä. Strategian seurantatyöryhmä 2

2. YLIKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN PAIKALLISEN ALKOHOLIPOLITIIKAN KEHITTÄMINEN Paikallisen alkoholipolitiikan kehittämisen tavoitteena on vähentää alkoholihaittoja ja kääntää humalahakuinen alkoholinkulutus laskuun. Tämä toteutetaan jo aloitetulla yhteistyöllä Länsi-Suomen lääninhallituksen alkoholitarkastuksen kanssa. Alueen anniskeluoikeuden omaaville yrityksille järjestetään koulutusta, jonka tavoitteena on vähentää alaikäisille ja humalaisille anniskelua. Yritysten omavalvontaa ja työhyvinvointia kehitetään saatujen tulosten pohjalta. + Vastuullisen alkoholimyynnin koulutus on toteutunut vuosina 2008 ja 2009 Toinen osa paikallista alkoholipolitiikkaa on alkoholin suurkulutuksen ja siitä aiheutuvien haittojen tunnistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä työhallinnossa. Tunnistamiseen liittyy varhainen puuttuminen, joka toteutetaan niin, että asiakastyössä olevaa henkilökuntaa koulutetaan mini-intervention käyttöön. Koulutuksesta vastaa ja sitä koordinoi Pietarsaaren A-klinikan mini-interventiokouluttajat. + Perus- ja työterveyshuollossa on toteutettu mini-interventio koulutukset. Lisäksi on koulutettu seutukunnan sosiaali- ja perhetyöntekijät ja nuorisotoimi. + Päihdeperheiden lasten varhainen tunnistaminen ja päihteidenkäytön puheeksiotto koulutusta on toteutunut Pietarsaaren alakoulujen opettajille. Seuraavaksi koulutetaan Pietarsaaren suomenkieliset perhepäivähoitajat ja päivähoidon henkilökunta. Tämän jälkeen aloitetaan seutukunnan alakoulujen opettajien, perhepäivähoitajien ja päivähoitohenkilökunnan kouluttaminen molemmilla kielillä. + Luodossa ja Kruunupyyssä on järjestetty tiedotusta koulujen opettajille lastensuojeluilmoituksen tekemisestä + Uudessakaarlepyyssä on järjestetty vastaava info koulujen rehtoreille Indikaattoritiedon valossa voidaan todeta nuorten humalahakuisen päihteiden käytön vähentyneen strategia-alueella, lukuun ottamatta Kruunupyyn kuntaa. Erityisen merkittävää tämä vähentyminen on ollut Uudessakaarlepyyssä. KAKSIKIELISTEN, LAKISÄÄTEISTEN PÄIHDEPALVELUJEN TURVAAMINEN Tavoitteena on se, että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. Strategia-alueen kunnissa on mahdollisuus saada päihdepalveluita omalla äidinkielellä. A-KLINIKKATYÖN KEHITTÄMINEN Nykyinen verkostokeskeinen työote ennaltaehkäisee lastensuojelun tarvetta ja vähentää sen piiriin tulevien lasten lukumäärää. Pietarsaaren A-klinikka haluaa jatkossa olla kehittämässä yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa lastensuojeluperheiden ohjautumiseksi A-klinikalle avohuollon tukitoimenpiteenä. + Yhteistyö lastensuojelun kanssa on aloitettu koulutusten ja hoitoonohjauskäytäntöjen suunnittelun muodossa Tulevaisuuden haasteena klinikkatoiminnalle on vanhusväestön lisääntynyt päihteidenkäyttö ja siihen vastaaminen avohuollon toimintatapoja kehittämällä. + Siirtyy tulevalle strategiavuodelle 3

SELVIÄMIS- JA KATKAISUHOIDON KEHITTÄMINEN Pietarsaaren seutukunnassa ei ole selviämishoitoasemaa. Katkaisuhoito tapahtuu Pietarsaaren A-klinikan avokatkaisuhoitona ja alueen terveyskeskuksissa vuodeosastoilla. Malmin terveydenhuoltoalue kehittää omaa katkaisuhoitoaan varaamalla siihen erillisen tilan remontin yhteydessä (2 vuodepaikkaa). Tulevaisuudessa katkaisuhoidot on tarkoitus keskittää alueelta sinne. Katkaisuhoidon sisältöä kehitetään tulohaastattelun, jatkohoitoon motivoimisen ja ohjautumisen osalta. Kokkolan kaupunki on yhdessä Keski-Pohjanmaan kuntien kanssa suunnittelemassa alueellista selviämis-, katkaisu-, avohoito- ja laitoskuntoutusyksikköä. Selviämis- ja katkaisuhoidon osalta tehdään yhteistyötä myös Kokkolaan perustettavan uuden yksikön kanssa. Katkaisu- ja selviämishoitoon liittyvä kehittämistyö MSHO:ssa on kesken johtuen tulevasta organisaatiomuutoksesta + Avokatkaisu Pietarsaaren A-klinikalla jatkuu PÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Päiväkeskustoiminnan käynnistämisen tavoitteena on tukea päihdeasiakkaan elämänhallintaa raittiiden ihmissuhteiden ja mielekkään tekemisen avulla. Päiväkeskuksen perustamisella on tarkoitus ennaltaehkäistä päihdeasiakkaan syrjäytymistä yhteiskunnasta ja tukea sitä moniammatillista työtä, jota eri toimintayksiköt päihdeasiakkuuksissa jo tekevät. Tavoitteena on lisätä matalankynnyksen hoitoa päiväkeskustoiminnan kehittämisen avulla ja purkaa eri yksiköissä olemassa olevaa päihdeasiakasasiakasruuhkaa. Strategia-alueen kunnista ainoastaan Uudessakaarlepyyssä on järjestettyä päiväkeskustoimintaa päihdeongelmaisille. Uudenkaarlepyyn päivätoiminnan järjestämisestä vastaa Garantiföreningen för Cafè Hyddan rf. Pietarsaaren A-klinikka on vastannut ko. tarpeeseen Pietarsaaressa oman toimintansa ohella järjestämällä matalan kynnyksen vastaanottoa asiakkaille. Päiväkeskustoiminnan perustamisen myötä A-klinikan antamia terapia-aikoja vapautuu laajemman asiakaskunnan käyttöön. + Vapaaseurakunnat ja Jakobstads sociala samarbetsorganisation rf Pietarsaaren so siaalinen yhteistyöjärjestö ry järjestävät päivätoimintaa 1 x/ viikko Uusi päiväkeskustoiminta ei ole vaikuttanut A-klinikan asiakaskunnan vähenemiseen aamuryhmistä Päiväkeskustoimintaan ei saatu ulkopuolista rahoitusta KAKSOISDIAGNOOSIPOTILAAN HOIDON KEHITTÄMINEN Päihdeongelmiin liittyy usein mielenterveyden häiriöitä. Päihteidenkäytöstä saattaa seurata mielenterveyden ongelmia, liiallinen päihteiden käyttö saattaa osaltaan aiheuttaa niitä tai molempien ongelmien taustalla saattaa olla yhteisiä altistavia tekijöitä. Näiden ongelmien hoidossa yhteistyö päihdehuollon, psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kanssa on tarpeen. Kaksoisdiagnoosipotilaille varataan hoitopaikkoja moduliin ja Pohjanmaa-hanke järjestää kaksoisdiagnoosipotilaan kanssa työskenteleville koulutusta. + Pohjanmaa-hanke on järjestänyt koulutuskokonaisuuden kaksoisdiagnoosipotilaan hoitoon liittyen Pietarsaaren seutukunnassa Malmin terveydenhuoltoalueella kehitetään yhdessä Pietarsaaren A-klinikan 4

kanssa toimintamalli, jossa turvataan kaksoisdiagnoosipotilaan hoidon saaminen. Kaksoisdiagnoosipotilaan liittyvä kehittämistyö MSHO:ssa on kesken johtuen tulevasta organisaatiomuutoksesta 3. PAIKALLISTEN TOIMINTAMALLIEN TOTEUTUMINEN Strategiayhdyshenkilöt alueen kunnista tapasivat Pietarsaaressa joulukuussa 2008. Tässä yhteydessä päivitettiin matriisit koskien paikallisia toimintamalleja. Paikalliset toimintamallit ovat liitetiedostoina. Pohjanmaa-hankkeen ja Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksen työntekijät kokosivat strategian päivitysluonnoksen, jonka strategian yhdyshenkilöt veivät lausunnoille huumetyöryhmiin. 4. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN INDIKAATTORITIEDON VALOSSA Indikaattoreina käytetään tilastotietoja, jotka on valittu asetettujen tavoitteiden pohjalta. Strategian tavoitteena on humalahakuisen päihteidenkäytön väheneminen ja lakisääteisten sekä ruotsin että suomenkielisten päihdepalveluiden turvaaminen takaamalla riittävät resurssit. Humalahakuista päihteidenkäyttöä seurataan SOTKAnetistä saatavien indikaattoreiden pohjalta. Päihdestrategian suunniteltu arviointi BIKVAhaastattelumenetelmällä vaatii oman, erillisen ajan ja resursoinnin eikä sitä ole tätä arviointia varten toteutettu. Jatkossa asiakasarviointia voidaan tehdä yhteistyössä mm. alueen oppilaitosten kanssa. Alla olevissa taulukoissa (taulukot 1-5) on esitetty aluksi kuntakohtaisia indikaattoritietoja liittyen päihteiden käyttöön ja siitä aiheutuviin palvelun tarpeisiin. Niiden jälkeen taulukoissa 6-8 kuvataan vuoden 2007 indikaattorit liittyen päihdepalveluiden asiakasmääriin ja kustannuksiin, alkoholin kulutukseen ja poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin sekä nuorten päihteiden käyttöön. Nämä indikaattorit ovat samat, joita on käytetty päihdestrategiassa. Taulukot mahdollistavat muutoksen seurannan sekä seutukunnallisen ja kuntien välisen vertailun.. Taulukko 1. Kruunupyy/Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvia palveluiden tarpeita 5

2005 2006 2007 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukastaz Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Päihdesairauksien hoitojaksot 15-24 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 1,2 1,3 1,4 10,14-11,97 0,60-0,58 4 1,3 5,1 1,5 1,5 1,5 0,1 0,1 0,1 0,4 0,7 0,6 1,2-1,2 2,3 0 1,2 Taulukko 2. Luoto/Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvia palveluiden tarpeita 2005 2006 2007 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Päihdesairauksien hoitojaksot 15-24 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 0,6 0,6 0,6 5,52-4,43 2,04-2,32 4,1 4,2 5,2 2,0 1,3 2,0 0 0,2 0,2 0,2 0 0,4 - - - 0 0 0 Taulukko 3. Pedersöre/Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvia palveluiden tarpeita. 2005 2006 2007 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 0,6 0,7 0,6 13,22-10,5 1,23-4,5 3,5 3,1 2,7 6

Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Päihdesairauksien hoitojaksot 15-24 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 2,4 2,9 2,4 0 0 0 0 0,5 0,8 0,9 0,5 0,8 0 0,6 0 Taulukko 4. Pietarsaari/Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvia palveluiden tarpeita. 2005 2006 2007 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Päihdesairauksien hoitojaksot 15-24 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 7,7 7,9 8,4 11,77-11,45 3,58-3,24 22,6 22,4 24,2 21,9 23,4 25,2 1,3 0,8 1 0,5 0,8 0,5 2,5 3,9 3,8 0,9 4,2 2,1 Taulukko 5. Uusikaarlepyy/Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvia palveluiden tarpeita. 2005 2006 2007 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 3,6 4 4,1 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Päihdesairauksien hoitojaksot 15-24 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 23,45-11,15 2,1-3,28 4,9 3,6 3,9 2,6 2,3 3,1 0,3 0,1 0 0,4 0,4 0,4 1,5 1,9 1,9 0 1,9 2,9 7

Taulukko 6. Päihdehuollon asiakasmääriä ja siitä aiheutuvia kustannuksia Pietarsaaren seutukunnassa, Kruunupyyn, Luodon, Pedersören, Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kunnissa. Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 2007 2007 2007 2007 2007 2007 Pietarsaaren seutukunta Kruunupyy Luoto Pedersören kunta Pietarsaari 0,4 0,1 0,2 0 1 0 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 11,5 1,5 2 2,4 25,2 3,1 0,5 0,6 0,4 0,8 0,5 0,4 12,1 5,1 5,2 2,7 24,2 3,9 Taulukko 7. Päihteiden kulutus ja poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä Pietarsaaren seutukunnassa, Kruunupyyn, Luodon, Pedersören, Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kunnissa. Alkoholijuo-mien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet rattijuopumus-tapaukset / 1000 asukasta 2007 2007 2007 2007 2007 2007 Pietarsaaren seutukunta Kruunupyy Luoto Pedersören kunta Pietarsaari Uusikaarlepyy Uusikaarlepyy 4,3 1,4 0,6 0,6 8,4 4,1 6,7 0,7 0,7 1,4 14,4 3 3,1 2,8 1,3 1,4 4,4 3,4 8

Taulukko 8. Nuoren päihteiden käyttö ja päihdesairauksien hoitojaksot 15 24 -vuotiailla. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Päihdesairauksien hoitojaksot 15-24 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäi-sistä 2007 2007 2007 2007 2007 2007 Pietarsaaren seutukunta Kruunupyy Luoto Pedersören kunta Pietarsaari Uusikaarlepyy 3,15 0,58 2,32 4,5 3,24 3,28 10,44 11,97 4,43 10,5 11,45 11,15 1,4 1,2 0 0 2,1 2,9 5. STRATEGIAN TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN JA KÄYTÄNTÖÖNPANO PALVELUIDEN ORGANISOINNIN TEHOSTAMINEN Pietarsaaren yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta järjestää päihdepalvelut Pietarsaaren, Luodon, Uudenkaarlepyyn ja Pedersören alueella. Kruunupyyn kunta ostaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Kokkolasta. Päihdepalveluita on mahdollisuus ostaa myös Pietarsaaresta. Pietarsaaren A-klinikan rooli päihdepalveluiden koordinoijana on ollut keskeinen. Työtä on johtanut A-klinikan johtaja, jolla ei ole ollut muodollista vastuuta siitä kokonaistyöalueesta, jota hän on hoitanut. Tämän vuoksi esitetään, että A-klinikan johtajan nimike muutetaan päihdepalvelujohtajaksi työalueenaan avohuollon-, laitoskuntoutuksen ja asumispalveluiden kehittäminen ja koordinointi. Tähän työhön liittyy strategiatyön toimeenpano ja seuranta. PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN Organisointi Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvä palveluiden uudelleen organisointi on käynnissä. Tähän liittyen Pietarsaaren yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa tulee selkeästi olla kuvattuna päihde- ja mielenterveystyö omina kokonaisuuksinaan, tasa-arvoisina esim. vammais- ja vanhustyön kanssa. Selviämishoito Selviämishoitoa ei alueella ole. Päihtyneitä on säilytetty poliisivankilassa Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä, joka ei ole oikea paikka suurimalle osalle päihtyneistä. Poliisivankilan tilat Pietarsaaresta ja Uudestakaarlepyystä ovat siirtyneet Kokkolaan. 9

Malmin terveydenhuoltoalue haluaa kehittää selviämishoitoa ja suunnitelmissa on kaksipaikkaisen yksikön saaminen. Mikäli Kokkolaan saadaan suunnitteilla oleva selviämis-, katkaisu- avohoito- ja laitoskuntoutusyksikkö niin selviämishoitoa voidaan ostaa myös sieltä. Katkaisuhoito Pietarsaaren A-klinikalla on toimiva avokatkaisuhoito, minkä vuoksi laitoskatkaisuhoidon tarve on vähäisempää. Huumekatkaisuhoidot hoidetaan psykiatrisessa sairaalahoidossa, Vaasan katkaisuhoitoasemalla ja joissakin tapauksissa päihdekuntoutuslaitoksissa. Avohuollon kehittäminen Seutukunnan päihdepalveluiden parantamiseksi Pietarsaaren A-klinikan työtiimiin palkataan yksi jalkautuva työntekijä, joka palvelee seutukunnan kuntien avohuollon tarpeita. Tämän hetkisellä resursoinnilla ei voida alueen jalkautuvaa avohuoltoa järjestää. Laitoskuntoutus Laitoskuntoutukseen ohjautumisen sopimuskäytännöt tulisi yhtenäistää. Tällä hetkellä Pietarsaarella on Pixne -klinikan kanssa erityissopimus laitoksen käytöstä. Avohuollon ja laitoskuntoutuksen välistä yhteistyötä tulisi kehittää (esim. hoitosuunnitelmat, jatkohoidosta sopiminen). Laitoskuntoutuksen kilpailuttamisen mahdollisuutta selvitetään. STRATEGIAN KÄYTÄNTÖÖNPANO Strategian käytäntöönpanosta vastaa päihdepalvelujohtaja, jonka työalueena on avohuollon-, laitoskuntoutuksen ja asumispalveluiden kehittäminen ja koordinointi sekä työhön liittyvä strategiatyön toimeenpano ja seuranta. Strategiayhdyshenkilöt valvovat omissa kunnissaan strategian käytäntöön panoa. Sosiaalijohtajat yhdessä sosiaali- ja terveyslautakunnan kanssa tarkistavat strategian käytäntööpanon ja valvovat strategian päivittämisen. 10

Pietarsaaren seutukunta/ Kruunupyyn toimintamalli Toimijataho KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, VASTUUHLÖT, AIKATAULU Neuvola Motivaatio riskikäytön tunnistamiseen, hoitoon ja hoitoonohjaukseen. Rohkeus puuttua perheen päihteidenkäyttöön. Koulutus. Tunnistaa odottavien perheiden päihdeongelma, motivoida muutokseen riskiperheet ja ohjata tarvittaessa perheen jäsen ja/ tai koko perhe hoitoon. Ensimmäisen äitiysneuvolan yhteydessä seulotaan päihteidenkäyttö. Audit- lomake lähetetään kirjeen yhteydessä, joka lähetetään ensimmäistä käyntiä varten. Henkilökunta koulutetaan varhaisen puheeksioton ja mini-intervention käyttöön. Koulutuksen suorittaa Pietarsaaren A- klinikka. Indikaattorina käytetään puheeksi oton ja hoitoonohjausten määrää. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii ylilääkäri. Ja toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Päivitys 2009 Nykytila 2008: Miniinterventiokoulutusta on tarjottu, mutta osallistujia ei ole ollut. Toimenpidelisäys 2009: Koulutusta tarjotaan uudelleen Päivähoito Yksiköllä on tieto palvelujärjestelmästä tai tieto yhdyshenkilöstä., johon voi ottaa tarvittaessa yhteyden. Tavoitteena on lapsen itsetunnon kehittäminen ja tunteiden tunnistaminen ja nimen antaminen niille tunteille. Tavoitteena on varhaisessa vaiheessa ottaa vanhempien kanssa puheeksi ongelmatilanne. Koulutus varhaiseen puheeksiottamiseen ja lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Opetetaan, että kaikkia tunteita voi tuntea, mutta kaikkien tunteiden mukaan ei voi tomia. Lapselle annetaan lupa olla lapsi ja leikin avulla opetella tunnistamaan tunteita. Lapsen ja vanhempien häiriökäyttäytymisen dokumentointi. Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus. Järjestetään huolen puheeksiottamiskoulutus ja lastensuojeluilmoituksen tekemiseen liittyvä koulutus henkilökunnalle Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Puheeksiottamiskoulutusta on tarjottu. Päiväkotihenkilökuntaa on informoitu uudesta lastensuojelulaista ja lastensuojeluilmoitusten tekemisestä. Indikaattorina toimii neuvolan yhteydenottojen määrä lastensuojeluun. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii päivähoidon ohjaaja. ja toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. 11

Lastensuojelu ja perhetyö Tarpeeksi koulutettua henkilökuntaa, jolla on halua moniammatilliseen yhteistyöhön. Varhainen puuttuminen riskiperheiden tilanteeseen; perheen tukeminen ja heidän resurssiensa löytäminen, sekä lapsen iän mukaisen kasvun ja kehityksen turvaaminen. Riskiperheiden lasten ja nuorten tukeminen. Järjestetään yhteisiä tapaamisia neuvolan kanssa ja kehitetään yhteistyötä koulun oppilashuollon kanssa. Kouluttaudutaan verkostodialogin käyttöön. Perhettä ja lasta/nuorta ohjataan tukitoimenpiteiden piiriin aikaisemmin. Kunta resurssoi perhetyöntekijöihin. Päivitys 2009: Nykytilanne 2008: Lastensuojelun tukiryhmä toimii. Sosiaalityöntekijä osallistuu oppilashuoltotyöryhmään kerran kuukaudessa. Toimenpide 2009: 1.2 2009 vakinainen perheohjaaja aloitti työnsä. Koulu Kyky katsoa asioita ennakkoluulottomasti ja halu hankkia tietoa. Uskallus vastuuttaa vanhemmat kasvattamaan ja huolehtimaan lapsestaan. Tukea lapsen ja nuoren kasvua hänen kotioloistaan riippumatta. Koulun henkilökunnan rohkeuden lisääntyminen ottaa puheeksi ongelmatilanteet perheen kanssa. Tunnistaa päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien perheiden lapset ja rohkeus puuttua perheiden tilanteeseen ja ohjata heitä tarvittaessa hoitoon Henkilökunta koulutetaan päihdeperheiden lasten tunnistamiseen ja varhaisen puheeksioton käyttöön. Päivitys 2009 Päivityslisäys 2009: Järjestetään koulutus henkilökunnalle päihdeperheiden lasten tunnistamiseen ja varhaisen puheeksioton käyttöön syksyllä 2009. Vapaaaikatoimi/ Nuorisotoimi Koulutus päihde- ja mielenterveysongelmaisten perheiden lasten tunnistamiseen ja heidän tukemiseensa. Kyky laajaalaiseen yhteistyöhön muiden lasten Tavoitteena päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien perheiden lasten kyky itsenäistyä ja irrottautua perheen ongelmista, sekä antaa lapselle/nuorelle tukea, Varhais- ja erityisnuorisotyön kehittäminen tunnistamaan päihde- ja mielenterveysongelmaisten perheiden lapset. Yhteistyön kehittäminen Folkhälsanin ja muiden kolmannen Indikaattorina toimii neuvolan ja koulun kautta tulleiden lasten lukumäärän kasvu perhetyön piiriin. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen serutanta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii kuntien ja kaupunkien sosiaalijohtajat ja toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii toteutuneiden puheeksiottojen määrä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilöinä toimivat koulujen rehtorit. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii nuorisotiloihin tulevien nuorten lukumäärä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vatuuhenkilöinä toimivat nuorisotyönjohtejat. Toteutumista seuraa 12

ja nuorten kanssa työtä tekevien yhteisöjen ja yhdistysten kanssa. virikkeitä ja mahdollisuuden saada uutta perspektiiviä omaan elämäänsä. sektorin lapsi- ja nuorisotyötä tekevien ryhmien kanssa. strategian seurantaryhmä. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Vapaa-aikasihteeri toimii aktiivisesti. Järjestetään päihteetöntä toimintaa ja tuetaan eri liikuntamuotoja. Huumetyöryhmä kokoontuu säännöllisesti Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto Riittävästi aikaa potilaan kohtaamiseen. Päihdeongelman tunnistaminen. Päihdehaittojen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen päihdeongelmaan, sekä hoitoonohjaus. AUDIT-lomakkeen ja mini-intervention käyttöönotto ja hoitoonohjaus. Indikaattorina toimii suurkuluttajien määrän väheneminen. Toteutumista seurataan vuosittainen. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimivat johtavat lääkärit ja - hoitajat. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Päivitys 2009 Poliisi Halu tehdä moniammatillista yhteistyötä. Eri viranomaiset kokevat, että ovat tulleet yhteistyössä kuulluksi. Perheen kokonaistilanteen näkeminen kotikäynneillä (esim. lasten tilanne) Moniammatillisen yhteistyön lisääminen päihdeasiakkuuksissa. Laittomien päihteiden saamisen vaikeutuminen. Nykytilanne 2008: AUDIT-lomake on käytössä. Poliisilaitoksen sosiaalityön kehittäminen yhdessä Pietarsaaren seutukunnan kuntien kanssa. Valvonnan lisääminen laittomien päihteiden saamisen vaikeuttamiseksi. Indikaattorina toimii laittomien päihteiden käytön väheneminen alueella. Yhteistyötapaamisten määrä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii kihlakunnan poliisipäällikkö. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Sosiaalityöntekijä on käynyt aikaisemmin poliisilaitoksella kerran kuukaudessa. Henkilökuntavaihdoksen vuoksi käyntejä ei ole ollut Päivityslisäys 2009: Sosiaalityöntekijän käynnit poliisilaitoksella kerran kuukaudessa aloitetaan uudelleen. Seurakunnat Ennakkoluulottomuus; kaikki Kutsua päihde- ja Järjestää tukihenkilökoulutusta. Indikaattorina toimii laittomien päihteiden 13

Päivitys 2009 ihmiset ovat samanarvoisia. Uskallus päihdeasiakkaan vastuuttamiseen. mielenterveysasiakasta seurakunnan tilaisuuksiin. Vastuuttaa päihdeasiakasta oman elämänsä hallinnassa. Tukea päihde- ja mielenterveysasiakasta tukihenkilötoiminnalla. Vaaditaan päihdeasiakkaalta vastuullisuutta omien asioidensa hoitamisessa. Madaltaa erityisryhmien kynnystä seurakunnan tilaisuuksiin. Nykytilanne 2008: Tukihenkilökoulutukseen on osallistuttu. Teerijärven seurakunnalla on keskusteluryhmä mielenterveys- ja päihdeongelmaisille. Teerijärven seurakunta järjestää tukihenkilötoimintaa. käytön väheneminen alueella. Yhteistyötapaamisten määrä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii kirkkoherra. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. 14

Pietarsaaren seutukunta/ Luodon toimintamalli Toimijataho KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, VASTUUHLÖT, AIKATAULU Neuvola Motivaatio riskikäytön tunnistamiseen, hoitoon ja hoitoonohjaukseen. Rohkeus puuttua perheen päihteidenkäyttöön. Koulutus. Tunnistaa odottavien perheiden päihdeongelma, motivoida muutokseen riskiperheet ja ohjata tarvittaessa perheen jäsen ja/ tai koko perhe hoitoon. Ensimmäisen neuvolan yhteydessä seulotaan päihteidenkäyttö. Auditlomake lähetetään kirjeen yhteydessä, joka lähetetään ensimmäistä käyntiä varten. Henkilökunta koulutetaan varhaisen puheeksioton ja miniintervention käyttöön. Koulutuksen suorittaa Pietarsaaren A-klinikka. Indikaattorina käytetään puheeksi oton ja hoitoonohjausten määrää. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii ylilääkäri. Ja toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Mini-interventiokoulutus on toteutunut Toimenpidelisäys 2009: Päihdeperheiden lasten tunnistaminen ja puheeksiottamiskoulutus on tulossa Päivähoito Yksiköllä on tieto palvelujärjestelmästä tai tieto yhdyshenkilöstä., johon voi ottaa tarvittaessa yhteyden. Tavoitteena on lapsen itsetunnon kehittäminen ja tunteiden tunnistaminen ja nimen antaminen niille tunteille. Tavoitteena on varhaisessa vaiheessa ottaa vanhempien kanssa puheeksi ongelmatilanne. Koulutus varhaiseen puheeksiottamiseen ja lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Lastensuojelu ja perhetyö Tarpeeksi koulutettua henkilökuntaa, jolla on halua moniammatilliseen yhteistyöhön. Varhainen puuttuminen riskiperheiden tilanteeseen; perheen tukeminen ja heidän resurssiensa löytäminen, sekä lapsen iän Opetetaan, että kaikkia tunteita voi tuntea, mutta kaikkien tunteiden mukaan ei voi tomia. Lapselle annetaan lupa olla lapsi ja leikin avulla opetella tunnistamaan tunteita. Lapsen ja vanhempien häiriökäyttäytymisen dokumentointi. Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus. Järjestetään huolen puheeksiottamiskoulutus ja lastensuojeluilmoituksen tekemiseen liittyvä koulutus henkilökunnalle Koulutus lastensuojeluilmoituksen tekemiseksi on järjestetty. Toimenpidelisäys 2009: Päihdeperheiden lasten tunnistaminen ja puheeksiottokoulutus on tulossa Järjestetään yhteisiä tapaamisia neuvolan, päivähoidon, poliisin ja seurakunnan kanssa ja kehitetään yhteistyötä koulun oppilashuollon kanssa. Kouluttaudutaan Indikaattorina toimii neuvolan yhteydenottojen määrä lastensuojeluun. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii päivähoidon ohjaaja. ja toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii neuvolan ja koulun kautta tulleiden lasten lukumäärän kasvu perhetyön piiriin. Toteutumista seurataan vuosittain. 15

mukaisen kasvun ja kehityksen turvaaminen. Riskiperheiden lasten ja nuorten tukeminen. verkostodialogin käyttöön. Perhettä ja lasta/nuorta ohjataan tukitoimenpiteiden piiriin aikaisemmin. Kunta resurssoi perhetyöntekijöihin. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Sosiaalitoimen perhetyöllä on säännölliset tapaamiset neuvoloiden kanssa. Sosiaalitoimi on mukana oppilashuoltotyössä. Toimenpidelisäys 2009: Lisäresursointina saadaan uusi perhetyöntekijä (75 %) Koulu Kyky katsoa asioita ennakkoluulottomasti ja halu hankkia tietoa. Uskallus vastuuttaa vanhemmat kasvattamaan ja huolehtimaan lapsestaan. Tukea lapsen ja nuoren kasvua hänen kotioloistaan riippumatta. Opettajien, kuraattorien ja oppilashuoltoryhmän rohkeuden lisääntyminen ottaa puheeksi ongelmatilanteet perheen kanssa. Tunnistaa päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien perheiden lapset ja rohkeus puuttua perheiden tilanteeseen ja ohjata heitä tarvittaessa hoitoon Henkilökunta koulutetaan päihdeperheiden lasten tunnistamiseen ja varhaisen puheeksioton käyttöön. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Koulutus lastensuojeluilmoituksen tekemiseksi on järjestetty. Toimenpidelisäys 2009: Päihdeperheiden lasten tunnistaminen ja puheeksiottokoulutus on tulossa Vapaaaikatoimi/ järjestöt Koulutus päihde- ja mielenterveysongelmaisten perheiden lasten tunnistamiseen ja heidän tukemiseensa. Kyky laajaalaiseen yhteistyöhön muiden lasten ja nuorten kanssa työtä tekevien yhteisöjen ja yhdistysten kanssa. Tavoitteena päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien perheiden lasten kyky itsenäistyä ja irrottautua perheen ongelmista, sekä antaa lapselle/nuorelle tukea, virikkeitä ja mahdollisuuden saada uutta perspektiiviä omaan elämäänsä. Varhais- ja erityisnuorisotyön kehittäminen tunnistamaan päihde- ja mielenterveysongelmaisten perheiden lapset. Yhteistyön kehittäminen Folkhälsanin ja muiden kolmannen sektorin lapsi- ja nuorisotyötä tekevien ryhmien kanssa. Päivitys 2009 Nykytilanne: Kunnassa ei ole erityisnuorisotyöntekijää. Ensimmäinen serutanta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii kuntien ja kaupunkien sosiaalijohtajat ja toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii toteutuneiden puheeksiottojen määrä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilöinä toimivat koulujen rehtorit. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii nuorisotoimintoihin tulevien nuorten lukumäärä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vatuuhenkilöinä toimivat nuorisotyönjohtejat. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. 16

Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto Riittävästi aikaa potilaan kohtaamiseen. Päihdeongelman tunnistaminen. Päihdehaittojen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen päihdeongelmaan, sekä hoitoonohjaus. Vapaa-aikatoimi tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa. Vapaa-aikatoimiston tarjoamia palveluja käyttää 60 asiakasta vuodessa. AUDIT lomakkeen ja mini-intervention käyttöönotto ja hoitoonohjaus. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Miniinterventiokoulutukset on järjestetty Poliisi Halu tehdä moniammatillista yhteistyötä. Eri viranomaiset kokevat, että ovat tulleet yhteistyössä kuulluksi. Perheen kokonaistilanteen näkeminen kotikäynneillä (esim. lasten tilanne) Moniammatillisen yhteistyön lisääminen päihdeasiakkuuksissa. Laittomien päihteiden saamisen vaikeutuminen. Poliisilaitoksen sosiaalityön kehittäminen yhdessä Pietarsaaren seutukunnan kuntien kanssa. Valvonnan lisääminen laittomien päihteiden saamisen vaikeuttamiseksi. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Sosiaalityöntekijä on kerran kuukaudessa poliisilaitoksella Seurakunnat Ennakkoluulottomuus; kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Uskalletaan antaa vastuuta päihdeasiakkaille. Kutsua päihde- ja mielenterveysasiakas seurakunnan tilaisuuksiin. Annetaan vastuuta henkilöille, joilla on päihdeongelma, oman elämänsä hallintaan. Tukea henkilöä, jolla on päihde- tai mielenterveysongelma. Järjestää ystäväpalvelukoulutusta Vaaditaan päihdeasiakkaalta vastuullisuutta omien asioidensa hoitamisessa. Madaltaa erityisryhmien kynnystä seurakunnan tilaisuuksiin. Päivitys 2009 Indikaattorina toimii suurkuluttajien määrän väheneminen. Toteutumista seurataan vuosittainen. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimivat johtavat lääkärit ja - hoitajat. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii laittomien päihteiden käytön väheneminen alueella. Yhteistyötapaamisten määrä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii kihlakunnan poliisipäällikkö. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii laittomien päihteiden käytön väheneminen alueella. Yhteistyötapaamisten määrä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii kirkkoherra. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. 17

Pietarsaaren seutukunta/ Pedersöre Toimijataho KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, VASTUUHLÖT, AIKATAULU Neuvola Motivaatio riskikäytön tunnistamiseen, hoitoon ja hoitoonohjaukseen. Rohkeus puuttua perheen päihteidenkäyttöön. Koulutus. Päivityslisäys 2009 Päivähoito Yksiköllä on tieto palvelujärjestelmästä tai tieto yhdyshenkilöstä., johon voi ottaa tarvittaessa yhteyden. Lastensuojelu ja perhetyö Tarpeeksi koulutettua henkilökuntaa, jolla on halua moniammatilliseen yhteistyöhön. Tunnistaa odottavien perheiden päihdeongelma, motivoida muutokseen riskiperheet ja ohjata tarvittaessa perheen jäsen ja/ tai koko perhe hoitoon. Tavoitteena on lapsen itsetunnon kehittäminen ja tunteiden tunnistaminen ja nimen antaminen niille tunteille. Tavoitteena on varhaisessa vaiheessa ottaa vanhempien kanssa puheeksi ongelmatilanne. Koulutus varhaiseen puheeksiottamiseen ja lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Varhainen puuttuminen riskiperheiden tilanteeseen; perheen tukeminen ja heidän resurssiensa löytäminen, sekä lapsen iän mukaisen kasvun ja kehityksen turvaaminen. Riskiperheiden lasten ja nuorten tukeminen. Ensimmäisen äitiysneuvolan yhteydessä seulotaan päihteidenkäyttö. Auditlomake lähetetään kirjeen yhteydessä, joka lähetetään ensimmäistä käyntiä varten. Henkilökunta koulutetaan varhaisen puheeksioton ja miniintervention käyttöön. Koulutuksen suorittaa Pietarsaaren A-klinikka. Nykytila 2008: Henkilökunta koulutettu miniinterventioon, oli suosittu! Opetetaan, että kaikkia tunteita voi tuntea, mutta kaikkien tunteiden mukaan ei voi tomia. Lapselle annetaan lupa olla lapsi ja leikin avulla opetella tunnistamaan tunteita. Lapsen ja vanhempien häiriökäyttäytymisen dokumentointi. Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus. Järjestetään huolen puheeksiottamiskoulutus ja lastensuojeluilmoituksen tekemiseen liittyvä koulutus henkilökunnalle Järjestetään yhteisiä tapaamisia neuvolan kanssa ja kehitetään yhteistyötä koulun oppilashuollon kanssa. Kouluttaudutaan verkostodialogin käyttöön. Perhettä ja lasta/nuorta ohjataan tukitoimenpiteiden piiriin aikaisemmin. Kunta resurssoi perhetyöntekijöihin. Indikaattorina käytetään puheeksi oton ja hoitoonohjausten määrää. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii ylilääkäri. Ja toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii neuvolan yhteydenottojen määrä lastensuojeluun. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii päivähoidon ohjaaja. ja toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii neuvolan ja koulun kautta tulleiden lasten lukumäärän kasvu perhetyön piiriin. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen serutanta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii kuntien ja kaupunkien sosiaalijohtajat ja toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Päivityslisäys 2009 Nykytila 2008: Lastensuojelun tukiryhmää ei tällä hetkellä ole olemassa. Sen sijaan sosiaalityöntekijät tapaavat kunnan 18

Koulu Kyky katsoa asioita ennakkoluulottomasti ja halu hankkia tietoa. Uskallus vastuuttaa vanhemmat kasvattamaan ja huolehtimaan lapsestaan. Vapaaaikatoimi/ Nuorisotoimi Koulutus päihde- ja mielenterveysongelmaisten perheiden lasten tunnistamiseen ja heidän tukemiseensa. Kyky laaja-alaiseen yhteistyöhön muiden lasten ja nuorten kanssa työtä tekevien yhteisöjen ja yhdistysten kanssa. Päivityslisäys 2009 Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto Riittävästi aikaa potilaan kohtaamiseen. Päihdeongelman tunnistaminen. Päivityslisäys 2009 Poliisi Halu tehdä moniammatillista yhteistyötä. Eri viranomaiset kokevat, että ovat Tukea lapsen ja nuoren kasvua hänen kotioloistaan riippumatta. Koulun henkilökunnan rohkeuden lisääntyminen ottaa puheeksi ongelmatilanteet perheen kanssa. Tunnistaa päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien perheiden lapset ja rohkeus puuttua perheiden tilanteeseen ja ohjata heitä tarvittaessa hoitoon Tavoitteena päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien perheiden lasten kyky itsenäistyä ja irrottautua perheen ongelmista, sekä antaa lapselle/nuorelle tukea, virikkeitä ja mahdollisuuden saada uutta perspektiiviä omaan elämäänsä. Päihdehaittojen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen päihdeongelmaan, sekä hoitoonohjaus. Perheen kokonaistilanteen näkeminen kotikäynneillä (esim. lasten tilanne) kuraattorit (3 klp) joka viides viikko. Perhetyö on vakaata. Tällä hetkellä on kaksi perhetyöntekijän virkaa lastensuojelussa. (+ kotipalvelusta yksi työntekijä tekee töitä vain lapsiperheissä.) Henkilökunta koulutetaan päihdeperheiden lasten tunnistamiseen ja varhaisen puheeksioton käyttöön. Varhais- ja erityisnuorisotyön kehittäminen tunnistamaan päihde- ja mielenterveysongelmaisten perheiden lapset. Yhteistyön kehittäminen Folkhälsanin ja muiden kolmannen sektorin lapsi- ja nuorisotyötä tekevien ryhmien kanssa. Nykytila 2008: Sosiaalityöntekijät ovat informoineet uudesta lastensuojelulaista! Huumetyöryhmä kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. AUDIT lomakkeen ja miniintervention käyttöönotto ja hoitoonohjaus. Nykytila 2008: Audit käytössä Poliisilaitoksen sosiaalityön kehittäminen yhdessä Pietarsaaren seutukunnan kuntien kanssa. Indikaattorina toimii toteutuneiden puheeksiottojen määrä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilöinä toimivat koulujen rehtorit. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii nuorisotiloihin tulevien nuorten lukumäärä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vatuuhenkilöinä toimivat nuorisotyönjohtajat. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii suurkuluttajien määrän väheneminen. Toteutumista seurataan vuosittainen. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimivat johtavat lääkärit ja -hoitajat. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii laittomien päihteiden käytön väheneminen alueella. Yhteistyötapaamisten määrä. Toteutumista 19

tulleet yhteistyössä kuulluksi. Moniammatillisen yhteistyön lisääminen päihdeasiakkuuksissa. Laittomien päihteiden saamisen vaikeutuminen. Päivityslisäys 2009 Seurakunnat Ennakkoluulottomuus; kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Uskalletaan antaa vastuuta päihdeasiakkaille Päivityslisäys 2009 Kutsua päihde- ja mielenterveysasiakasta seurakunnan tilaisuuksiin. Vastuuttaa päihdeasiakasta oman elämänsä hallinnassa. Tukea päihdeja mielenterveysasiakasta tukihenkilötoiminnalla. Valvonnan lisääminen laittomien päihteiden saamisen vaikeuttamiseksi. Nykytila 2008: Sosiaalityöntekijä käynyt säännöllisesti poliisilaitoksella. Järjestää tukihenkilökoulutusta. Vaaditaan päihdeasiakkaalta vastuullisuutta omien asioidensa hoitamisessa. Madaltaa erityisryhmien kynnystä seurakunnan tilaisuuksiin. Nykytila 2008: Päivityslisäys 2009: seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii kihlakunnan poliisipäällikkö. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii laittomien päihteiden käytön väheneminen alueella. Yhteistyötapaamisten määrä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii kirkkoherra. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. 20

Pietarsaari Toimijataho KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, VASTUUHLÖT, AIKATAULU Neuvola Motivaatio riskikäytön tunnistamiseen, hoitoon ja hoitoonohjaukseen. Rohkeus puuttua perheen päihteidenkäyttöön. Koulutus. Tunnistaa odottavien perheiden päihdeongelma, motivoida muutokseen riskiperheet ja ohjata tarvittaessa perheen jäsen ja/ tai koko perhe hoitoon. Ensimmäisen äitiysneuvolan yhteydessä seulotaan päihteidenkäyttö. Auditlomake lähetetään kirjeen yhteydessä, joka lähetetään ensimmäistä käyntiä varten. Henkilökunta koulutetaan varhaisen puheeksioton ja miniintervention käyttöön. Koulutuksen suorittaa Pietarsaaren A-klinikka. Indikaattorina käytetään puheeksi oton ja hoitoonohjausten määrää. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii ylilääkäri. Ja toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Henkilökunta on koulutettu miniintervention käyttöön. Koulutuksen on suorittanut Pietarsaaren A-klinikka. Päivähoito Yksiköllä on tieto palvelujärjestelmästä tai tieto yhdyshenkilöstä., johon voi ottaa tarvittaessa yhteyden. Tavoitteena on lapsen itsetunnon kehittäminen ja tunteiden tunnistaminen ja nimen antaminen niille tunteille. Tavoitteena on varhaisessa vaiheessa ottaa vanhempien kanssa puheeksi ongelmatilanne. Koulutus varhaiseen puheeksiottamiseen ja lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Opetetaan, että kaikkia tunteita voi tuntea, mutta kaikkien tunteiden mukaan ei voi toimia. Lapselle annetaan lupa olla lapsi ja leikin avulla opetella tunnistamaan tunteita. Lapsen ja vanhempien häiriökäyttäytymisen dokumentointi. Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus. Järjestetään huolen puheeksiottamiskoulutus ja lastensuojeluilmoituksen tekemiseen liittyvä koulutus henkilökunnalle Lastensuojelu ja perhetyö Tarpeeksi koulutettua henkilökuntaa, jolla on halua moniammatilliseen yhteistyöhön. Varhainen puuttuminen riskiperheiden tilanteeseen; perheen tukeminen ja heidän resurssiensa löytäminen, sekä lapsen iän mukaisen kasvun ja kehityksen turvaaminen. Riskiperheiden lasten Päivitys 2009 Päivityslisäys 2009: Henkilökunta tulee saamaan koulutuksen päihdeperheiden lasten tunnistamiseen ja puheeksiottamiskoulutuksen. Ensimmäinen koulutus huhtikuussa. Järjestetään yhteisiä tapaamisia neuvolan kanssa ja kehitetään yhteistyötä koulun oppilashuollon kanssa. Kouluttaudutaan verkostodialogin käyttöön. Perhettä ja lasta/nuorta ohjataan tukitoimenpiteiden piiriin aikaisemmin. Kunta resurssoi Indikaattorina toimii päivähoidon yhteydenottojen määrä lastensuojeluun. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii päivähoidon ohjaaja. ja toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii neuvolan, päivähoidon ja koulun kautta tulleiden lasten lukumäärän kasvu perhetyön piiriin. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii kuntien ja kaupunkien sosiaalijohtajat ja toteutumista 21

ja nuorten tukeminen. perhetyöntekijöihin. seuraa strategian seurantaryhmä. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Lastensuojelutyöntekijät käyttävät työmetodinaan alkuarviointia ja läheisneuvonpitoa. Tämä korvaa verkostodialogin käytön. Perhetyöntekijöiden lukumäärätilanne ennallaan. Lastensuojelu- ja perhetyöntekijöille annettu miniinterventiokoulutus. Koulu Kyky katsoa asioita ennakkoluulottomasti ja halu hankkia tietoa. Uskallus vastuuttaa vanhemmat kasvattamaan ja huolehtimaan lapsestaan. Tukea lapsen ja nuoren kasvua hänen kotioloistaan riippumatta. Koulun henkilökunnan rohkeuden lisään-tyminen ottaa puheeksi ongelmatilan-teet perheen kanssa. Tunnistaa päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien perheiden lapset ja rohkeus puuttua perheiden tilanteeseen ja ohjata heitä tarvittaessa hoitoon Henkilökunta koulutetaan päihdeperheiden lasten tunnistamiseen ja varhaisen puheeksioton käyttöön. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Suomenkielisillä alaasteilla opettajille on pidetty koulutus päihdeperheiden lasten tunnistamisesta. Päivityslisäys 2009: Edellä mainittu koulutus jatkuu syksyllä ruotsinkielisillä ala-asteilla. Indikaattorina toimii toteutuneiden puheeksiottojen määrä ja lastensuojeluilmoitusten määrä Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilöinä toimivat koulujen rehtorit. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Vapaaaikatoimi/ Nuorisotoimi Koulutus päihde- ja mielenterveysongelmaisten perheiden lasten tunnistamiseen ja heidän tukemiseensa. Kyky laaja-alaiseen yhteistyöhön muiden lasten ja nuorten kanssa työtä tekevien yhteisöjen ja yhdistysten kanssa. Tavoitteena päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien perheiden lasten kyky itsenäistyä ja irrottautua perheen ongelmista, sekä antaa lapselle/nuorelle tukea, virikkeitä ja mahdollisuuden saada uutta perspektiiviä omaan elämäänsä. Varhais- ja erityisnuorisotyön kehittäminen tunnistamaan päihde- ja mielenterveysongelmaisten perheiden lapset. Yhteistyön kehittäminen, MLL:n, Folkhälsanin ja muiden kolmannen sektorin lapsi- ja nuorisotyötä tekevien ryhmien kanssa. Positiivisena indikaattorina toimii nuorisotiloihin tulevien nuorten lukumäärä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vatuuhenkilöinä toimivat nuorisotyönjohtajat. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Yhteistyö Folkhälsanin kanssa on toiminut hyvin. Mini-interventiokoulutus on pidetty nuorisotyöntekijöille 22

Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto Riittävästi aikaa potilaan kohtaamiseen. Päihdeongelman tunnistaminen. Päihdehaittojen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen päihdeongelmaan, sekä hoitoonohjaus. Päivityslisäys 2009: Nuoriso-ohjaajille pidetään päihdeperheiden lasten tunnistamiskoulutus Pietarsaaren A- klinikalla toukokuussa 2009.. AUDIT-lomakkeen ja mini-intervention käyttöönotto ja hoitoonohjaus. Indikaattorina toimii AUDIT/mini-intervention kautta todettujen suurkuluttajien määrän väheneminen. Toteutumista seurataan vuosittainen. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimivat johtavat lääkärit ja hoitajat. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Malmion terveydenhuoltoalueen lääkäreille, sekä työterveyden hoitohenkilöstölle annettu miniinterventiokoulutus. Poliisi Halu tehdä moniammatillista yhteistyötä. Eri viranomaiset kokevat, että ovat tulleet yhteistyössä kuulluksi. Tiedonvaihdon lisääntyminen eri viranomaisten välillä Perheen kokonaistilanteen näkeminen kotikäynneillä (esim. lasten tilanne) Moniammatillisen yhteistyön lisääminen päihdeasiakkuuksissa. Laittomien päihteiden saamisen vaikeutuminen. Poliisilaitoksen sosiaalityön kehittäminen yhdessä Pietarsaaren seutukunnan kuntien kanssa. Valvonnan lisääminen laittomien päihteiden saamisen vaikeuttamiseksi. Indikaattorina toimii laittomien ja muiden päihteiden käyttö alueella. Yhteistyötapaamisten määrä, sekä lastensuojeluilmoitusten määrä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii kihlakunnan poliisipäällikkö. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Sosiaalityöntekijä käy poliisilaitoksella viikoittain (Pedersören ja Pietarsaaren sosiaalityöntekijät) Alaikäisistä kiinniotetuista ilmoiteaan sosiaaliviranomaisille. Valtakunnalliset kampanjat esim. alkoholin myyminen nuorille. Seurakunnat Ennakkoluulottomuus; kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Uskalletaan antaa vastuuta päihdeasiakkaalle. Kutsua päihde- ja mielenterveysasiakasta seurakunnan tilaisuuksiin. Annetaan vastuuta päihdeasiakkaalle oman elämänsä hallinnassa. Tukea päihde- ja mielenterveysasiakasta tukihenkilötoiminnalla. Järjestää tukihenkilökoulutusta. Vaaditaan päihdeasiakkaalta vastuullisuutta omien asioidensa hoitamisessa. Madaltaa erityisryhmien kynnystä seurakunnan tilaisuuksiin. Indikaattorina toimii laittomien ja muiden päihteiden käyttö alueella. Yhteistyötapaamisten määrä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii kirkkoherra. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. 23

Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Tukihenkilöille tarjottu tukihenkilökoulutusta Cafe Hyddan toimesta. Päihdetyöryhmä Päihteiden ongelmallisen käytön vähentäminen alueella Kerätä informaatiota päihteiden käytöstä alueella ja tiedottaa päihteiden haitoista. Yhteistyön kehittäminen kaikkien viranomaisten kanssa. Ennalta ehkäisevän toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen alueella. Toimintasunnitelman mukaan aktiivisesti työskennellä päihteidenkäyttöä ehkäisevässä tarkoituksessa ja keskittyä siinä työssä lapsiin, nuoriin ja heidän vanhempiinsa. Alueellinen yhteistyö ennalta ehkäisevissä asioissa. Aikuiset kaupungilla -toiminta jatkuu aktiivisesti vuoden aikana, ja toimintaa yritetään laajentaa seudun eri yhdistyksiin. Päihderyhmä tahtoo lisätä yhteistyötään kaupungin koulujen kanssa ja tukea kouluissa tehtävää päihteidenkäyttöä ehkäisevää työtä. Päihderyhmä tahtoo työskennellä aktiivisesti yhteistyössä Pietarsaaren nuorisovaltuuston kanssa. Päihderyhmä sponsoroi ja järjestää kursseja, ja raittiita tilaisuuksia järjestävien ryhmien kanssa. 8. vuosikurssille järjestetään vuosittain ainekirjoitus-kilpailuja tavoitteena saada oppilaat pohtimaan päihteitä ja niiden haittavaikutuksia terveyteen ja ympäristöön. Yläasteen oppilaille sponsoroidaan tietoiskuja.yleinen informaatio lehdistössä. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Huumetyöryhmä on jatkanut työtään, kuten aikaisemmin. Sovitut toimenpiteet ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti ja toiminta jatkuu samalla tavalla ensi vuonna. Indikaattorina toimii laittomien ja muiden päihteiden käyttö alueella. Indikaattorina koululaisten päihteiden käytöstä on Kouluterveystutkimusten tulokset (joka 2. vuosi) päihteiden käytöstä. Toteutumista seurataan vuosittain huumetyöryhmän toimintakertomuksen käsittelyssä. 24

Uusikaarlepyy/ toimintamallit 2009 Toimijataho KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, VASTUUHLÖT, AIKATAULU Neuvola Motivaatio riskikäytön tunnistamiseen, hoitoon ja hoitoonohjaukseen. Rohkeus puuttua perheen päihteidenkäyttöön. Koulutus. Tunnistaa odottavien perheiden päihdeongelma, motivoida muutokseen riskiperheet ja ohjata tarvittaessa perheen jäsen ja/ tai koko perhe hoitoon. Ensimmäisen äitiysneuvolan yhteydessä seulotaan päihteidenkäyttö. Auditlomake lähetetään kirjeen yhteydessä, joka lähetetään ensimmäistä käyntiä varten. Henkilökunta koulutetaan varhaisen puheeksioton ja mini-intervention käyttöön. Koulutuksen suorittaa Pietarsaaren A- klinikka. Indikaattorina käytetään puheeksi oton ja hoitoonohjausten määrää. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii ylilääkäri. Ja toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Henkilökunta on koulutettu varhaisen puheeksioton ja päihdeperheiden lasten tunnistamiseen Moniammatillinen työryhmä, joka kokoontuu (perhetyöntekijät, sosiaalityöntekijä ja neuvolan työntekijät) Päivähoito Yksiköllä on tieto palvelujärjestelmästä tai tieto yhdyshenkilöstä., johon voi ottaa tarvittaessa yhteyden. Päivitys 2009 Tavoitteena on lapsen itsetunnon kehittäminen ja tunteiden tunnistaminen ja nimen antaminen niille tunteille. Tavoitteena on varhaisessa vaiheessa ottaa vanhempien kanssa puheeksi ongelmatilanne. Koulutus varhaiseen puheeksiottamiseen ja lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Opetetaan, että kaikkia tunteita voi tuntea, mutta kaikkien tunteiden mukaan ei voi tomia. Lapselle annetaan lupa olla lapsi ja leikin avulla opetella tunnistamaan tunteita. Lapsen ja vanhempien häiriökäyttäytymisen dokumentointi. Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus. Järjestetään huolen puheeksiottamiskoulutus ja lastensuojeluilmoituksen tekemiseen liittyvä koulutus henkilökunnalle Päivityslisäys 2009: Henkilökunta tulee saamaan koulutuksen varhaisen puheeksioton ja mini-intervention käyttöön syksyllä. Indikaattorina toimii päivähoidon yhteydenottojen määrä lastensuojeluun. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii päivähoidon ohjaaja. ja toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. 25

Sosiaalityöntekijät informoivat uudesta lastensuojelulaista ja ilmoitusvelvollisuudesta. Lastensuojelu ja perhetyö Tarpeeksi koulutettua henkilökuntaa, jolla on halua moniammatilliseen yhteistyöhön. Varhainen puuttuminen riskiperheiden tilanteeseen; perheen tukeminen ja heidän resurssiensa löytäminen, sekä lapsen iän mukaisen kasvun ja kehityksen turvaaminen. Riskiperheiden lasten ja nuorten tukeminen. Järjestetään yhteisiä tapaamisia neuvolan kanssa ja kehitetään yhteistyötä koulun oppilashuollon kanssa. Kouluttaudutaan verkostodialogin käyttöön. Perhettä ja lasta/nuorta ohjataan tukitoimenpiteiden piiriin aikaisemmin. Kunta resurssoi perhetyöntekijöihin. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Perhetyöntekijät ovat osa Lastensuojelufoorumia (kuusi kertaa vuodessa). He saavat foorumin kautta menetelmäkoulutusta ammattitaidon päivittämiseen. Koulu Kyky katsoa asioita ennakkoluulottomasti ja halu hankkia tietoa. Uskallus vastuuttaa vanhemmat kasvattamaan ja huolehtimaan lapsestaan. Tukea lapsen ja nuoren kasvua hänen kotioloistaan riippumatta. Koulun henkilökunnan rohkeuden lisääntyminen ottaa puheeksi ongelmatilanteet perheen kanssa. Tunnistaa päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien perheiden lapset ja rohkeus puuttua perheiden tilanteeseen ja ohjata heitä tarvittaessa hoitoon Henkilökunta koulutetaan päihdeperheiden lasten tunnistamiseen ja varhaisen puheeksioton käyttöön. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Keväällä oli koulutus lastensuojelulaista ja -ilmoituksen tekemisestä rehtoreille ja yhden koulun henkilökunnalle. Päivityslisäys 2009: Henkilökunta tulee saamaan koulutuksen varhaisen puheeksioton ja päihdeperheiden lasten tunnistamiseen. Kaikille kouluille järjestetään koulutus lastensuojelulaista ja -ilmoituksen tekemisestä. Indikaattorina toimii neuvolan, päivähoidon ja koulun kautta tulleiden lasten lukumäärän kasvu perhetyön piiriin. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen serutanta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii kuntien ja kaupunkien sosiaalijohtajat ja toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii toteutuneiden puheeksiottojen määrä ja lastensuojeluilmoitusten määrä Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilöinä toimivat koulujen rehtorit. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. 26

Vapaaaikatoimi/ Nuorisotoimi Koulutus päihde- ja mielenterveysongelmaisten perheiden lasten tunnistamiseen ja heidän tukemiseensa. Kyky laaja-alaiseen yhteistyöhön muiden lasten ja nuorten kanssa työtä tekevien yhteisöjen ja yhdistysten kanssa. Tavoitteena päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien perheiden lasten kyky itsenäistyä ja irrottautua perheen ongelmista, sekä antaa lapselle/nuorelle tukea, virikkeitä ja mahdollisuuden saada uutta perspektiiviä omaan elämäänsä. Varhais- ja erityisnuorisotyön kehittäminen tunnistamaan päihde- ja mielenterveysongelmaisten perheiden lapset. Yhteistyön kehittäminen, MLL:n, Folkhälsanin ja muiden kolmannen sektorin lapsi- ja nuorisotyötä tekevien ryhmien kanssa. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Nuorille järjestetään päihteettömiä tilaisuuksia. Yhteistyö nuorisotoimen ja sosiaalitoimen välillä on paljon. Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto Riittävästi aikaa potilaan kohtaamiseen. Päihdeongelman tunnistaminen. Päihdehaittojen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen päihdeongelmaan, sekä hoitoonohjaus. AUDIT lomakkeen ja mini-intervention käyttöönotto ja hoitoonohjaus. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Mini-interventiokoulutuksiin on osallistuttu ja AUDIT-lomake on käytössä. Poliisi Halu tehdä moniammatillista yhteistyötä. Eri viranomaiset kokevat, että ovat tulleet yhteistyössä kuulluksi. Tiedonvaihdon lisääntyminen eri viranomaisten välillä Perheen kokonaistilanteen näkeminen kotikäynneillä (esim. lasten tilanne) Moniammatillisen yhteistyön lisääminen päihdeasiakkuuksissa. Laittomien päihteiden saamisen vaikeutuminen. Poliisilaitoksen sosiaalityön kehittäminen yhdessä Pietarsaaren seutukunnan kuntien kanssa. Valvonnan lisääminen laittomien päihteiden saamisen vaikeuttamiseksi. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Sosiaalityöntekijä on poliisilaitoksella kerran kuukaudessa Positiivisena indikaattorina toimii nuorisotiloihin tulevien nuorten lukumäärä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vatuuhenkilöinä toimivat nuorisotyönjohtajat. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii AUDIT/mini-intervention kautta todettujen suurkuluttajien määrän väheneminen. Toteutumista seurataan vuosittainen. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimivat johtavat lääkärit ja hoitajat. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii laittomien ja muiden päihteiden käyttö alueella. Yhteistyötapaamisten määrä, sekä lastensuojeluilmoitusten määrä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii kihlakunnan poliisipäällikkö. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. 27

Seurakunnat Ennakkoluulottomuus; kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Uskallus päihdeasiakkaan vastuuttamiseen. Kutsua päihde- ja mielenterveysasiakasta seurakunnan tilaisuuksiin. Vastuuttaa päihdeasiakasta oman elämänsä hallinnassa. Tukea päihde- ja mielenterveysasiakasta tukihenkilötoiminnalla. Järjestää tukihenkilökoulutusta. Vaaditaan päihdeasiakkaalta vastuullisuutta omien asioidensa hoitamisessa. Madaltaa erityisryhmien kynnystä seurakunnan tilaisuuksiin. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Cafe Hyddan on järjestänyt koulutuksia ja päivätoimintaa päihdeasiakkaille viitenä päivänä viikossa Huumetyöryhmä Päihteiden ongelmallisen käytön vähentäminen alueella Kerätä informaatiota päihteiden käytöstä alueella ja tiedottaa päihteiden haitoista. Yhteistyön kehittäminen kaikkien viranomaisten kanssa. Ennalta ehkäisevän toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen alueella. Toimintasunnitelman mukaan aktiivisesti työskennellä päihteidenkäyttöä ehkäisevässä tarkoituksessa ja keskittyä siinä työssä lapsiin, nuoriin ja heidän vanhempiinsa. Alueellinen yhteistyö ennalta ehkäisevissä asioissa.. Aikuiset kaupungilla -toiminta jatkuu aktiivisesti vuoden aikana, ja toimintaa yritetään laajentaa seudun eri yhdistyksiin. Päihderyhmä tahtoo lisätä yhteistyötään kaupungin koulujen kanssa ja tukea kouluissa tehtävää päihteidenkäyttöä ehkäisevää työtä. Päihderyhmä tahtoo työskennellä aktiivisesti yhteistyössä Pietarsaaren nuorisovaltuuston kanssa. Päihderyhmä sponsoroi ja järjestää kursseja, ja raittiita tilaisuuksia järjestävien ryhmien kanssa. 8. vuosikurssille järjestetään vuosittain Indikaattorina toimii laittomien ja muiden päihteiden käyttö alueella. Yhteistyötapaamisten määrä. Toteutumista seurataan vuosittain. Ensimmäinen seuranta 1/2009. Vastuuhenkilönä toimii kirkkoherra. Toteutumista seuraa strategian seurantaryhmä. Indikaattorina toimii laittomien ja muiden päihteiden käyttö alueella. Indikaattorina koululaisten päihteiden käytöstä on Kouluterveystutkimusten tulokset (joka 2. vuosi) päihteiden käytöstä. Toteutumista seurataan vuosittain huumetyöryhmän toimintakertomuksen käsittelyssä. 28

ainekirjoitus-kilpailuja tavoitteena saada oppilaat pohtimaan päihteitä ja niiden haittavaikutuksia terveyteen ja ympäristöön. Yläasteen oppilaille sponsoroidaan tietoiskuja. Yleinen informaatio lehdistössä. Päivitys 2009 Nykytilanne 2008: Huumetyöryhmä on jatkanut työtään, kuten aikaisemmin. 29