0n-+ç I. Palveluverkkoien tavoitetila 2O2O -luvulla. Kokkolan varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut. Kaupunglnhallltus 19.L2.20 t6

n-+ç I Kokkolan varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut Palveluverkkoien tavoitetila 2O2O -luvulla o 217 Kaupunglnhallltus 19.L2.2 t6

P ølv e I uv erkkoie n tavoi tetilo 22 -l uv u llo 19.72-276 SISALLYS TIIVISTELMÄ 3 I Taustaa 4 2 Kokkolan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ia lukiokoulutuksen palveluverkkojen uudelleen arv oinnin tarue la periaatteet 4 3 Kokkolan lukiokoulutuksen palveluverkon kehittäminen 5 4 Kokkolan perusopetuksen palveluverkon tiivistäminen ja kehittäminen 8 4.1 Perusopetuksen ratkaisut tukemaan yhtenäistä perusopetusta 9 4.2 Perusopetuksen 1-6 vuosiluokkien kouluverkon tiiviståminen ia kehittäminen 1 4.3 Ratkaisujen taustalla vaikuttavat tekijät ia erityiskysymykset 12 5 Vingenkadun kiinteistö perusopetuksen väistötiloina sekä lukion ia varhaiskasvatuksen tilaresurssina 13 6 Varhaiskasvetuksen palveluverkon kehittäminen 14 7 Toimenpiteiden talousvaikutuksien arviointi 23 7.1 Toimenpiteiden vaikutukset henkilöstömenoihin 23 7.2 Toimenpiteiden vaikutus kiinteistö-, kuljetus-, ruoka- ja tukipalvelujen menoihin 24 7.2.1 Kilnteistökustannukset 24 T.2.2Kulietuskustannukset 25 7.2.3 Puhtaus- ja ruokapalvelukustannukset 26 7.4 Peruskoriauksien säästöt lakkaavista kouluista ja varhaiskasvatusyksiköistä 27 7.5 Kokonaisarviot palvelujen ja talouden näkökulmasta pitkällä tähtäimellä 28 LIITTEET (Erillisinä dokumentteina) 3 2

Po lve I uve rkkoje n tovo iteti lo 22-l uv u I la L9.12.216 TIIVISTELMÄ. Kokkolan varha skasvatus- ja opetuspalvelut. Palveluverkkojen tavoitetila 22-luvu I la. Raportti 1 9.1 2.21 6. Kokkola n ka u pu n gi nha I titus. Vuoden 217 talousarvion laadinnan yhteydessä vs. kaupunginjohtaja Stina Mattlla asettl päätöksellään (6'1.216 $ 93) vlranhalt[atyöryhmän, jonka tehtävänä oll arvioida uudelleen kaupunglnvaltuuston perusopetuksen palveluverkosta tehty påätös (S 86 21.12.215). Tehtävänanto kattol opetus- ja varhatskasvatuspalvelujen palveluverkot kokonalsuudessaan (varhaiskasvatuksen, peruskoulujen Ja lukion yksiköt), Työryhmässä oli kaupungin keskushallinnon, taloushallinnon, opetus- Ja varhalskasvatuspalvelujen sekä tilapáfuelu- Jen Johtavia viranhaltijoita. PuheenjohtaJana toimi vt. kaupunginjohtaja. FCG on tehnyt vuonna 215 Kokkolan perusopetuksen palveluverkosta alemman selvltyksen, joka on käsltelty opetus- Ja kasvatuslautakunnassa, kaupunginhallltuksessa ja valtuustossa syksyn 215 aikana. Tolmlvalta kouluverkkoasioissa kuuluu Kokkolassa kaupunginvaltuustolle, Perusteluna palveluverkkojen uudelleen arviolnnllle ovat kaupungin valkea taloustilanne, varhaiskasvatuksen ja opetuksen lisääntyvä palvelutarve Kokkolassa sekä sote-uudlstus. Yli puolet kaupungin palvelulsta siirtyy ensin maakunnalllselle Soite-kuntayhtymälle vuoden 217 alusta ja sen jälkeen maakuntahalllnnolle vuonna 219, mikäli sote-lakiuudlstus toteutuu. Sen myötä myös kaupunglntalouden veropohja kavêntuu Ja valtlonosuudet muuttuvat. Valkka vllme vuosina Kokkolassa on lnvestoitu paljon uuslln koulu- ja pälvåkotlrakennuksiin, korjausvelka kasvaa edelleen ja peruskorjausta odottaa monl koulurakennus. Kaupungln väestönkasvun myötä oppllas- Ja lapslmääråt kasvavat, joten varslnkln ns. vanhan Kokkolan alueella tarvltaan lisätllaa kasvavllle lkäluokllle erltylsestl euomenklellsessä perusopetuksessa, Toisaalta joissakln pienlsså kyläkoululssa oppilasmäärä puolestaan laskee lähivuoslna. Edellä malnlttulen palveluverkkojen uudelleen arylolnnin pohjalla ovat: (1) Palvelutarpeen kehittymlnen kaupungin kasvun myötä, (2) Pedagoglnen kehlttämlnen uusien varhalekasvatus- ja opetussuunnltelmlen mukalsestl, (3) Kasvun ja oppimlsen jatkumoiden vahvistamlnen oppimisympärlstöjen kehlttåmlsessä, (4) Ykslkölden yhdlstämlnen Ja monltolmitaloratkalsut palvelujen parantamiseksl Ja (6) Taloudellisen tehokkuuden parantaminen ja menolelkkausten tekemlnen henkllöstö-, kllnteistö- ja tuklpalvelukustannuksista pitkällä tähtälmellä, Raportlssa ehdotetaan seuraavla rakenteellisla muutoksla: - Kokkolan suomenklellsen lukion toimlnta keskitetään nykyisestä kahdesta tolmlplsteestä yhteen, Torikatu 41:n koulurakennukseen, jossa toimii tällå hetkellä KYL:n lukiotoimipiste 1.8.218 alkaen. Sen seurauksena Länsipulston koulun (7-9 luokat) oppilaat s[oltetaan muihin kaupunklkeskustan kouluihin, nlin että pitkällä tähtäimellä voidaen luoda 1-g luokan yhtenäisen perusopetuksen kouluja, - Ylläpidettävien 1-6 vuosiluokkien koulujen vähimmäisoppilasmääräraja nostetaan nykyisestä 32 oppilaasta 48 oppilaaseen, Joka merkitsee käytännössä 2-opettajaisten koulujen lakkauttamlsta 1.8.217 al kaen vaiheittain. Chydeniuksen uuden koulun valmistuttua 219 Rödsön ja Vlttsarln koulut yhdistetään siihen. Kyrkbackenin koulu yhdistetään Villan kouluun 219 lisätilojen rakentamisen valmlstuttua, - Halkokarln, Hakalahden Ja Jokilaakson koulujen rakennus- ja peruskorjaushankkeista laaditaan esiselvltys vuonna 218. Tavolttê na on muodostaa Jokllaakson Ja Hakalahden koululsta yhtenälnen peruskoulu (eslopetus ja vuoslluokat 1-9) Ja Halkokarin koulusta myös yhtenäinen peruskoulu (esiopetus Ja vuosiluokat 1-9) 22-luvun alkupuolella. - Työryhmä Jätti avoimeksl Yksplhlalan koulun ratkaisun, koska slltä el saavutettu ykslmielisyyttä. YkspihlaJan koulun tolmlnta Jatkuu toistaiseksl väistötllolssa Vlngenkadun kilnteistössä. - Varhalskasvatuksessa on tavoltteina plentên ykslkölden yhdlståmlnen suuremmiksl kaupunklkeskustan alueella. Raportlssa on lukuisla llltteitä, joista selvlää oppllas- Ja lapslmäärän kehitys, palvelujen henkllöstö-, kllnteistö- Ja tuklpalvelujen kustannuslaskelmat rakennemuutosten osalta. Laskelmlen yhteenvedot ovat raportissa. 3

Pølve luve rkkoie n tavo itetilo 22-l uv u I la 1.9.L2.216 I Taustaa Vuoden 217 talousarvlon laadinnan yhteydessä vs, kaupunginjohtaja Stina Mattila asetti päätöksellään (6.1.216 S 93) työryhmän, jonka tehtävänä oll arvioida uudelleen kaupunginvaltuuston perusopetuksen palveluverkosta tehty päätös (S 86 21.12.215). Kaupunginjohtaja nimesi palveluverkon kehittämistyöryhmään Timo Mämmin, Peter Johnsonin, Kim Salon, P-O Nyströmin, Kai Kytölaakson, Jari Saarisen, Olli Karikon ja Outi Teerikangas-Lerssin. Puheenjohtajana toimi kaupunginiohtaja. Tehtävänanto kattoi opetus- ja varhaiskasvatuspalvelujen palveluverkot eli ryhmäperhepäiväkodit, päiväkodit, peruskoulut ja lukiot. Aiemmin FCG on tehnyt vuonna 215 Kokkolan perusopetuksen palveluverkosta selvityksen, joka on käsitelty opetus- ja kasvatuslautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa syksyn 215 aikana, Toimivalta kouluverkkoasioissa kuuluu Kokkolassa kaupunginvaltuustolle, Valtuuston päätös syntyi yl imääräisessä kokou ksessa 21.1 2,21 5. Kokkolan lukiokoulutuksen palveluverkkoa on käsitelty kolmeen otteeseen vuonna 29 tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen, Lukion palvelurakenteen uudistamisesta tehty esitys (3,8.213) käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 3.2,214 ($4). Kaupunginvaltuusto päätti, että Lucina Hagmanin lukio lakkautetaan ja 1,8.216 alkaen perustetaan yksi suomenklelinen lukio, jolla on kaksi toimipistettä, Länsipuisto ja Kiviniitty. Kokkolan suomalainen lukio on aloittanut päätöksen mukaan toimintansa 1.8.21 6. Varhaiskasvatuspalvelujen osalta palveluverkkopäätöksiä ei hallinto- ja toimintasääntöjen mukaan tarvitse viedä kaupunginvaltuuston käsittelyyn, vaan ne voidaan tehdä lautakuntatasolla. 2 Kokkolan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palveluverkkojen uudelleen arvioinnin tarve ja periaatteet Valtakunnallisen sote-uudistuksen myötä yli puolet kaupungin palveluista ja taloudesta siirtyy ensin maakunnalliselle Soite-kuntayhtymälle vuoden 217 alusta ja sen jälkeen maakunnalliselle Järjestäjälle vuonna 219, mikäli sotelakiuud istus toteutuu. Sen jälkeen sivistystoimesta tulee kaupungin suurin toimiala Ja kaupungintalouden kestävyyden kannalta on ratkaisevaa, että uuden kaupunkiorganisaation toiminta perustuu kestävälle taloudelle. Palvelujen laadun turvaamiseksi on perusteltua tarkastella varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palvelurakennetta siten, että tavoitteena on suuremmat, elinvoimaiset ja kehityskelpoiset yksiköt. 4

Po lve luverkkoje n tovoitet lo 22-l uv u I I o 1.9.L2.2L6 Palveluverkkojen uudel leen arvioinnin tarve nousee myös talousnäkökulmasta, Vaikka viime vuosina on investoitu rohkeasti uusiin koulu- ja päiväkotirakennuksiin, on korjausvelka edelleen kasvanut ja peruskorjausta odottaa moni kouluyksikkö. Kaupungin kasvun myötä oppilas- ja lapsimäärät kasvavat, joten varsinkin ns. vanhan Kokkolan alueella tarvitaan lisätilaa kasvaville ikäluokille. Samaan aikaan kaupungin velkamäärä kasvaa. Vuoden 217 raameista päätettäessä kaup ungi nva ltu usto hyväksyi periaatteen, jon ka m u kaan han kkeita tulee harkita tarkoin ja niiden rahoittamisessa on käytettävä muita keinoja kuin velan ottamista kaupungin taseeseen. Kaupungin rahoitustilanne saattaa edelleen vaikeutua, kun maakunnallinen hallintomalli käynnistyy 219 ja suuri osa nykyisistä kuntaverotuloista siirtyy maakunnallisten palvelujen ylläpitämiseen. Pa lveluve rkkojen uude I lee n arvioin ni n periaatteet: 1 Palvelutarpeen kehittyminen kaupungin kasvun ja kaupunkirakenteen kehittymisen myötä 2 Opetus- ja kasvatuspalvelujen kehittyminen uusien varhaiskasvatussuunnitelmien ja opetussuunnitelmien tavoitteiden suuntaan 3 Kasvun Ja oppimisen pedagogisten jatkumoiden vahvistaminen oppimisympäristöjen kehittämisessä 4 Yksikölden yhdistäminen ja monitoimitaloratkaisut palvelumuotoilun parantamiseksi, 5 Taloudellisen tehokkuuden parantaminen ja menoleikkausten tekeminen henkllöstö-, kiintelstö- ukustannuksista tähtäimellä. Edellåi mainlttujen periaatteiden pohjalta tarkastellaan tässä raportíssa palveluverkkoja alkaen lukiokoulutuksesta, siirtyen sitten perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen. 3 Kokkolan lukiokoulutuksen palveluverkon kehittäminen Kaupunginvaltuuston päätös (3.2.214 $a) ei ollut suomenkielisen lukiokoulutuksen kehittämisraportin ehdotuksen mukainen. Raportissa ehdotettiin suomenkielisen lukiokoulutuksen keskittämistä Länsipuiston koulun ja KYL:n tiloihin Torikadulle. Kahden toimipaikan mallin etuna oli se, että näin eitulisi muutoksia perusopetuksen yläluokkien opetukseen keskikaupungin alueella. Käytännössä kahden toimipaikan malli on tuottanut ongelmía opiskelijaksi ottamisessa, koska lukioon hakeutuvien toiveet eivät kohtaa yksikölssä tarjolla olevaan kapasiteettiin. Tämä ongelma poistuisi, jos toiminta keskitettäisiin samaan kouluraken nukseen. Lisäksi fyysisesti yhteisessä rakennuksessa opetusryhmien koon tasaaminen olisi helpompaa, valinnaisuus toteutuisi pa- 5

Polv e luve rkkoie n tovo iteti lo 22' I uv u I la 1_9.L2.216 remmin ja yhteisöllisyys toteutuisi sekä oppilaiden että henkilökunnan kohdalla nykyistä paremmin. perusopetuksen palvelurakenteen kehittäminen keskikaupungin alueella on riippuváinen lukion toimipaikkaratkaisusta. Jos lukiotoiminta keskitetään, niin siitóin perusopetuksen rakenteiden muokkaamiseen tulee enemmän mahdollisuuksia. KehittämlstoimenPide Kokkolan suomalainen lukio keskitetään Yhteen tolmipaikkaan Suomenkielisen lukiokoulutu ksen yhd istäminen Vaikutukset Avaa mahdollisuuksia perusopetuksen palveluverkon uudistamiseen ja luklon monipuoliseen kehittämiseen Tavoitteet Opiskelijavalinta Vetovoima Kurssitarjonta Yhteisöllisyys Taloudellisuus Aikataulu Valmistelu kouluverkkopäätökseen alkaa 121216 Yhdistyminen 1,8.218 Länsipuiston/ KYL:n tiloihin, Suomenkielisen lukiokoulutuksen yhdistäminen vaati muutoksia sekä lukion toimintaan että myös perusopetuksen 7-9 luokkien toimintaan. Muutoksen ajankohdaksi 1,8.218 on realistinen, koska lukion rakennemuutos heijastuu laajalti perusopetuksen 7-9 luokkien toimintaan kaupungin keskustassa ja vaatii myös oppimisympäristöjen uudistamista, joiden suunnittelu ajoittuu alkuvuodelle 2O17 ja toteuttamlnen koulun lomien ajaksi 217-218. Kustannukset tarkentuvat suunnittelun etenemisen myötä. Pitkällä tähtäimellä on muistettava, että lukion opiskelijamäärä todennäköisestí nousee perusopetuksen päättävän ikäluokan suurentuessa 22-luvulla' Siinä valheessa, kun perusopetuksen välstötilojen tarve päättyy Vingenkadun kiinteistössä, suomalainen lukio saa sieltä lisätiloja käyttöönsåi 22-luvun alkupuolella. Kokkolan ruotsinkielisen luklon osalta on todettava, että sen toiminta on vahvasti sidoksissa ruotsinkielisen Donnerskan koulun (7-9 lk) toimintaan. Yhdessä valheessa suunniteltiin myös suomen- Ja ruotsinkielisen lukioiden toiminnan yhdistämistä, mutta esteenä olija on edelleen rilttävän suuren koulukiln' teistön puuttuminen kaupungista, Toisaalta KSG:n kannalta on mielekkäämpää jatkaa verkostoyhteistyötä alueen muiden ruotsinkielisten lukioiden kanssa, josta on vuosien kokemukset ja hyvät tulokset' 6

Polveluverkkojen tovoitetilo 22-luvullo 19.1.2.216 suomalaisen lukion sijoituspaikaks on aiemmankin valmistelun pohjalta perusteltua, että se tulisi toimimaan Torikatu 41 kiinteistössä, koska se volsi tulevina vuosina käyttää Vingenkadun kiinteistön tiloja lisätiloina. Kuviossa 1 on esitetty suomenkielisen lukion opiskelijaennuste kolmen eri skenaarion valossa. Ensimmäinen skenaario on, että lukioon valikoituu ikäluokasta 5,2 o/o,loka on nykyinen taso. Toinen skenaario on, êttä lukion vetovoima líevästi nousee 52,5 o/o:änja kolmas, että vetovoima nousee paljon eli 55, o/o ikäluokasta. Laskelman pohjana ovat tällä hetkellä (216) peruskoulussa olevat ikäluokat Ja alle kouluikäisten lkåluokat Kokkolassa. Laskelmassa ei ole huomloitu oletettavaa kaupungin asukasmäärän kasvua, ulkomaalaistaustaisten oppilaiden määrän lisääntymistä ja aineopiskelijoita. 4. vuosikurssin opiskelijamäärä on vakioitu 2 opiskelijaan, vaikka oplskelijoiden määrä on hieman korkeampi. Kaikki nämä tekljät vielä nostavat opiskelijamäärää, mutta niitä on vaikea arvioida. a I 'n o t 9 lm æ t'æ t( 4 Kokkol n ruon. hl iokoulutuk on oplrkrlffrmllrtrnn r tr 217-2t2 kolmt ken rlot lukuvuo lttrln t5 æt to9 9t 9t9 t9!, t 4 Jt -t t6t t Jt t 9 ltr i ll. tst tto æ9 tl al 195 tu M tl' 7ltÞ +trviirun l so!o,21ó { Lls/ã ruu 52,tf +5uri æuu 55,L t tø oc"d./nnpr"f CPr/.,fdf "d doo"""""d..f *d Kuvlo 1. Kokkolan suomenkielisen lukiokoulutuksen opiskelijamääräennuste 2O17-2O32kolmen skenaarion valossa (nykyinen taso 5,2%, lievå nousu 52,5o/o, suuri nousu b5,%) Nykykehityksenkin valossa näyttää siltä, että lukion opiskelijamäärä ylittää 8 opiskelijan rajan viiden vuoden kuluessa, jolloin Torikatu 41:n koulurakennus käy ahtaaksi siitäkin huolimatta, että keskiarvorajaa on jo nostettu. 7

Palve luv e rkkoje n tovo iteti lo 22 -luv ul lo 19.12.216 4 Kokkolan perusopetuksen palveluverkon kehittäminen Kuviossa 2 on ennakoitu perusopetuksen oppilasmäärän kehitystä kokonaisuudessaan Kokkolassa vuosina 217-223. Ennakointi osoittaa kehitystrendin, mutta siinä on epävarmuustekijöitä, jotka liittyvät kieliryhmäjakoon alle kouluikäisten ikäluokissa. Ennakoinnin tarkkuus heikkenee 22-luvulle mentäessä, mutta se näyttää kehityssuunnan. Oletettavaa on, että tarkastelujakson lopulla vuosina 222-223 oppilasmäärä on selvästi kuvion osoittaman kehityksen yläpuolella muuttoliikkeen takia. Näin on tapahtunut kaikkien 21 - luvulla tehtyjen oppilasennusteiden kohdalla, Ennusteeseen ei ole yhdistetty Kokkolan kaupungin ennakoitua väestönkasvua eikä esimerkiksi pientalorakentamlsen vaikutusta, joka säätelee lapsiperheiden määrän kehitystä kaupungissa, eikä kaupungln erialueitten oppilasmäärän kehitystä, Lukujen pohjana ovat vain nykyiset oppilasmäärät ja tilastoidut syntyneiden lasten määrät vuoden 215 loppuun saakka. 6 Kokkolan perusopetuksen oppilasmäärä 215-216, ennuste 2Ot7-223 525 5413 5473 5514 5s1 ss24 ss21 s447 5 444 4633 471 4775 48qF 4E31 4826 4.t Ì.2 4 t- 3 3 è À o 2.-FYht. +Suomenk " -ßuotsink, 1 82L '197 * 772 75G 7û2 74 -{. "oy'.,*""é norn*n,o,"" "/ ".""" """-,-t. Kuvio 2. Kokkolan perusopetuksen oppilasmäärän ennuste vuosllle 216-223 Oppilasmäärän kehityksen pohjana on käytetty tilastotietoja oppilasmäärästä (2O.9.216) ja väestörekisterin tietoja (elokuu 216) syntyneiden ikäluoklsta. Tämän mukaan lukuvuoteen 2O2-221 mennessä perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa noin 111 oppilaalla verrattuna lukuvuoden alkuun 216-217. Sen jälkeen kasvu näyttää kääntyvän laskuun, mutta oletettavaa on, että muuttoliikkeen vaikutuksesta kasvu jatkuu edelleen 22 luvulla. I

Po lveluv erkkoje n t ov o iteti lo 22-l uv u I I ø 19.12.216 Kasvu kohdistuu suomenkielisen perusopetuksen oppilasmäärään (+ 189 oppilasta). Ruotsinkielinen perusopetuksen oppilasmäärä hieman pienenee (- 57 oppilasta). Tosin oppilaat eivät mene ruotsinkieliseen perusopetukseen juuri sillä tavoin, kun heidät on merkitty väestörekisteritietojen mukaisesti ruotsinkiellsiksi. Ruotsinkieliseen perusopetukseen menee vuosittain keskimäärin 14 oppilasta enemmän kuin kielijakautuman perusteella voisiolettaa. Todellinen jakautuma selviää vasta kouluun ilmoittautumisen yhteydessä, kun kaksikielisissä perheissä joudutaan tekemään valinta. Valinnan laillisena perustana on se, että oppilaan tulee hallita koulun opetuskieli riittävän hyvin. Tarkemmin kaupungin oppilasmäärän kehitys myös alueittain selviää Kokkolan perusopetuksen oppilasmääräennusteesta 216 llltteessä l. Perusopetuksen toteutunut oppllasmäärä Kokkolan kaupungin erl alueilla vuoslna 2-216 on llltteessä 2, 4.1 Perusopetuksen ratkaisut tukemaan yhtenäistä perusopetusta Valtakunna llisesti perusopetuksen kehittämi nen on eden nyt yhtenäisen perusopetuksen ja yhtenäiskoulujen perustamisen suuntaan. Kokkolassa toiminnallisesti saman katon alla koko perusopetuksen ajan on mahdollista saada opinpolku vain lsokylän monitoimitalossa, jossa on valmius myös 7-9 luokkien opetukseen (tällä hetkellä erityisopetusta vuosiluokilla 1-9) ja Torkinmäelle vuonna 21 7 valmistuvassa päiväkodissa ja peruskoulussa. Hallinnollisesti Lohtajan koulu ja Lohtajan kirkonkylän koulu sekä Marttilan koulu ja Lucina Hagmanin koulu toimivat yhtenäisen perusopetuksen puitteissa mm. tilankäytön ja hallinnon puitteissa. Suomenkielisen lukiotoiminnan keskittämisen jälkeen avautuu mahdollisuus perusopetuksen uusien rakenteiden käyttöönottoon. Se edellyttää kuitenkin hyvää suunnittelua niin pedagogiikan kuin henkilöstösuunnittelun suhteen. Torklnmäen päiväkodin ja koulun valmlstumlsen jälkeen Hakalahden kouluun vapautuu muutamaksi vuodeksi oppllaskapasiteettia ennen kuin Halkokarin alueen kasvu täyttää sen, Se antaa mahdolllsuuden tasata oppilasmääriä niin, ettel Klvlnlltyn yläkoulu kasva lähes 67 oppllaan suurulseksl. Pitkällä alkavälillä voitaislinkin suunnltella oppilasvirtoja niin, että yhä useampi peruskouluyksikkö toimisi esiopetuksen ja perusopetuksen 1-9 luokkien kouluina. Tällä tavoin voitaisiin myös vastata kasvaviin oppilasmääriin kanta- Kokkolan alueella. Kokkolan perusopetusalueiden oppilasmäärän kasvu on suurinta ltäreitin alueella, jossa on tällä hetkellä (1.9.216) yhteensä 1 311 oppilasta. ltäreitin kolme suomenkielistä koulua Halkokari (1-6 lk), Jokilaakso (1-6 lk) ja Hakalahti (7-9lk) tulisi peruskorjata 22luvulla, koska ne osittain tai kokonaankin tulevat raken nusteknisen elinkaaren päähän. Itäreitln oppilasmääräkehityksestä (+ 243 oppilasta vuoteen 222 mennessä) johtuen kouluilla on myös laajennustarpeita, vaikka Torkinmäen koulun ja päi- 9

Palve I uverkkoje n tovo i te tila 22-l uv u I lo 79.12.216 väkodin valmistuminen h eman helpottaa tilannetta. Ratkaisuksi ltäreitin alueelle voidaan kehittää sellaista vaihtoehtoja, jolssa koulujen toiminta ja oppimisympäristöt muutetaan esiopetuksesta koko perusopetuksen kattavaksi yhtenäiskouluiksi sekä Hakalahden ja Jokilaakson koulujen toiminta yhdistetään uudisrakennuksen myötä 22-luvulla. Yhtenäiskoulut tuovat mahdollisuuksia pedagogiikan kehittämiseen ja lisäksi lisäävät taloudellista tehokkuutta ja tuottavuutta. S uomenkielisen perusopetuksen kehittäm inen yhtenäiskou luja luoma lla Kehittämistolmenplde Valkutuksst Tavoitteet Alkataulu Kokkolan suomalaisen lukion keskittämisen jälkeen Länsipuiston koulun (7-9 lk) oppilaita ohjataan Hakalahden ja Kiviniityn kouluihin. Tarvittaessa myös lsokylän ja Torkinmäen kouluihin Ensi vaihe, josta jatketaan oppilaaksisottoalueiden (1-9 lk) uudelleen muodostamiseen kanta-kokkolan alueella Perusopetuksen yhtenäisyyden vahvistaminen Opinpolun yhtenäisyys Yhteisöllisyys Taloudellisuus Valmistelu kouluverkkopäätökseen alkaa 121216 Ensimmäinen vaihe alkaa 1.8.218 Hakalahden ja Jokilaakson koulujen tilatarpeet yhdistetään ja uudisrakennuksessa koulutilat esiopetukselle ja perusopetukselle 1-9 tk Opinpolun yhtenäisyys Oppilaaksisottoalueiden (1-9lk) uudelleen muodostamiseen Itäreitin alueella Perusopetuksen yhtenäisyyden vahvistaminen Yhteisölllsyys Taloudellisuus Toinen vaihe alkaa2o22, kun Hakalahden ja Jokilaakson koulujen uudlsrakennus valmistuu Halkokarin koulun peruskorjauksen yhteydessä koulutilat esiopetukselle ja perusopetukselle 1-9lk Oppilaaksisottoalueiden (1-9lk) uudelleen muodostamiseen Itäreitln alueella Perusopetuksen yhtenäisyyden vahvlstamlnen Opinpolun yhtenälsyys, Yhteisöllisyys Taloudellisuus Kolmas vaihe alkaa224, kun Halkokarin koulun peruskorjaus ja laajennus valmistuu 4.2 Perusopetuksen l-6 vuosiluokkien kouluverkon tiivistäminen ja kehittäminen Vastaavasti vuosiluokkien 1-6 koulujen toiminnassa tulee etsiä uusia ratkaisuja. Kouluverkon tiivistämistä edellyttää myös Chydeniuksen koulun hankkeen toteuttaminen. Tässä taloudellisessa tilanteessa ei ole perusteltua ylläpitåiä 1

Polveluverkkojen tovoìtetilo 22-luvullo 19.12.216 pieniä kouluyksiköitä, joiden oppilaat voitaisiin sijoittaa uusiin ja laadukkaimpiin oppimisympäristöihin. Alun perin Chydeniuksen koulun esiselvityksessä (215) ratkaisuvaihtoehdoksi esitettiin, että Chydeniuksen koulun valmistuttua kaksisarjaisena kouluna, sen toimintaan yhdistettäisiin Rödsön ja Vittsarin koulut. Laajan keskustelun jälkeen tämä ratkaisu on taloudellisesta ja koulujen pitkän tähtäimen kehittymisen kannalta hyvä ratkaisu. Näiden koulurakennusten ylläpitäminen ja pitkällä tähtäimellä eteen tuleva peruskorjaus ei ole kokonaistaloudellisesti järkevää. Kyrkbackenin koulun esiselvitystä on jatkettu vuonna 216 kouluverkkokäsittelyn pohjalta. Jatkotyön yhteenvetona työryhmä (216) esittää, että Kyrkbackenin koulun toiminta yhdistetään Villan kouluun laajentamalla sitä joko nykyisen rakennuksen kylkeen taierillisellä lisärakennuksella. Opetus- ja kasvatuslautakunta on hyväksynyt tämän ratkaisun periaatteellisena ratkaisuna jatkovalmistelun pohlaksi. (S 17 27.1.216') Kouluverkkosuunnitelman (215) tavoitteena oli laatia suunnitelma peruskouluverkon tiivistämisestä. Seuraavassa on laadittu suunnitelman vaihtoehto 4:n pohjalta toimenpide-esitykset kokonaistaloudeltaan optimaaliseksi kouluverkon tiivistämisesitykseksi vuoteen 22 mennessä. Tiivistämlsen lähtökohtana on, että ylläpidettävän kouluyksikön vähimmäisoppilasmäärä nostetaan nykyisestä 32 oppilaasta 48 oppilaaseen. Käytännössä tämä merkitsee kahden opetusryhmän kokoisten kouluyksiköiden lakkauttamista ja yhdistämistä lähimpään naapurikouluun. Lisätietoja kou I usu u nn ittel un tausto ista, toi men piteistä ja vaikutu ks ista löytyy vuoden 2 1 5 kouluverkkoselvityksestä sekä Yksipihlajan, Chydeniuksen, Kyrkbackenin ja Peltokorven koulujen esiselvityksistä. l-6 vuosiluokkien koulut Toimenpide Ghydenlus Uudisrakennus valmistuu vuonna 21 9 Kyrkbacken Rödsö SåKa Vllla Vittsar Ei peruskorjausta, tolmlnta lakkaa ja oppilaat siirretään Vlllan kouluun, jonka laajennetut tllat ovat käytössä vuonna 219 Toiminta lakkaa, oppilaat sllrretëiän Chydenluksen kouluun vuonna 219 Toiminta jatkuu, muuttuu 3-opettajaiseksi 221 mennessä Muuttuu 2-sarjaiseksi, kun Kyrkbackenin alueen oppilaat siirtyvät kouluun 219 Toiminta lakkaa, oppilaat siirretään Chydeniuksen kouluun tl

Polveluverkkojen tovoitetilo 22-luvulla 19.12.216 vuonna 219 ja Alaviirre Rahkonen Ykspihlaja Toiminta lakkautusuhan alla, oppilaat siirretään myöhemmin Chydeniuksen kouluun. Muutos vaatii tarkkaa toiminnallista ja talousvaikutusten arviointia. Arvioidaan uudelleen vuonna 2Q19, kun Chydeniuksen koulu valmistuu ja tarvittaessa uudelleen vuonna 222 Toiminta lakkaa 1.8.217 oppilasmääräennusteen perusteella ja yhdistetään Lohtajan kirkonkylän kouluun Toiminta lakkaa 1.8.217 ja yhdistetään Veikko Vionojan kouluun yhteisen oppilasmääräennusteen perusteella Koulu toimii Vingenkadun kiinteistössä. Koulun tilaa arvioidaan uudelleen mm. kun Kvikant-Koivuhaka-Ykspihlajan alueen kehitys on edennyt (kaavoitus). Mikäli koulutilat toteutetaan, on hanke tarkoituksenmukaista toteuttaa päiväkotihankkeen kanssa yhdessä (54-6 paikkaa), jolloin nykyisistä vuokratiloista luovutaan. Peltokorpi Oppilasmäärän kasvusta johtuen nykyinen vuokraparakki korvataan suuremmalla 1.8.217 alkaen ja koulu järjestää kyydityksen lähikoulujen liikuntasaleihin sisäliikuntaa varten 4.3 Ratkaisujen taustalla vaikuttavat tekijät ja erityiskysymykset Alaviirteen koulun yhdistäminen Lohtajan kirkonkylän kouluun ei oppilasennustejakson alkuvaiheessa toisi opetusryhmien koon takia opetuksen henkilöstösäästöjä lainkaan, Tehostumista tapahtuisi vuosina 218-219, kun Kirkonkylän alueella oppilasmäärä kasvaa ja vastaavasti Alaviirteen alueella oppilasmäärä pienenee. Koulussa olisi kuusi opetusryhmää ja esiopetusryhmä. Ryhmäkoot olisivat lähes optimaalisia. Rahkosen koulun yhdistäminen Veikko Vionojan kouluun perustuu arviointiin koulurakennuksen kuntoluokasta ja tilojen toimivuudesta. Veikko Vionojan koulussa on tehty peruskorjaus (86 htm2) ja laajennus (74 htm2) vuonna 22. Vionojan koulussa ei ole kertynyt korjausvelkaa lainkaan, kuntoluokka on hyvä (yli 9%) ja tilat ovat ajanmukaiset. Rahkosen koulussa kuntoluokka on 57,51 % ja korvausvelkaa oli vuonna 215 kertynyt4s2 998 euroa FCG:n laskelman mukaan. Yleinen tavoite on, että rakennusten kuntoluokka olisi 75 %, joten Rahkosen koulurakennus jää sen alle ja selvästi alle Veikko Vionojan koulun kuntoluokan. Näin ollen Veikko Vionojan koulutilojen käyttö merkitsee, että jatkossa tiloihin ei tarvitse tehdä L2

Polveluverkkojen tavoitetilo 22-luvullo 19.12.216 peruskorjausta lähivuosikymmeninä. Vionojan koulu on myös esteetön koulu ja hleman suurempi (1 546 htm2) kuin Rahkosen koulu (1 499 htm2) Koulujen yhdistäminen edellyttää kokonaistaloudellista arviointia siten, että lähtökohtaisesti kaikki kaupungin toiminnot Rahkosen koululla on arvioitava uudelleen, Rahkosen monitoimitalolla toimii koulun lisäksi varhaiskasvatuksen yksikkö, kirjasto sekä liikuntapalveluita (liikuntasali). öjan koulun kohdalla palvelurakenteen muutos vaatii tarkkaa toimínnallista ja talousvaikutusten arviointia, Tarkoituksena on arvioida tilanne uudelleen vuonna 219, kun Chydeniuksen koulu valmistuu ja sen jälkeen tarvittaessa vuonna 222 uudelleen. Taustalla on koulurakennukseen ja siihen liittyvän kyläkeskuksen tulevaisuus. Vaikka oppilasmäärän perusteella koulun toiminta voltaislinkin lakkauttaa, niin tulee ottaa huomioon, että aiemman toteutumattoman oppilasmääräarvion takia koulukiinteistön peruskorjaukseen ja laajennukseen on investoitu huomattavasti eli yhteonsä yli 1, miljoonaa euroa vuosina 24-213. Koulussa ei ole omaa ruokalaa elkä lllkuntasalla, vaan ne on vuokrattu kylätalolta, Jota ylläpltää kyläyhdistys. Yhdistys voisijoutua kestämättömään taloustilanteeseen, jos koulu lakkautetaan. Kokkolan kaupunki on antanut omavelkaisen takauksen Ojan kyläyhdistyksen velkojen vakuudeksi. Ykspihlajan koulun ja päiväkodin hankkeen osalta on valtuusto tehnyt rakentamlspäätöksen kokouksessaan 22.12.215 / 86 S. Työryhmän enemmistön kannan mukaan ratkaisut Ykspihlajan koulun ja päiväkodin hankkeen suhteen jäävät avoimiksi, eli koulu jatkaa toimintaansa Vingenkadulla ja Ykspihlajan päiväkotijatkaa toimintaansa osuuskunnan vuokratiloissa. Kun suunnitelmat Koivuhaan asuntoalueen laajentumisesta Kvikantin alueella tulevat ajankohtaisiksi, tulee Ykspihlajan koulun ja päiväkodin rakennushanke uudelleen arvioitavaksi. Siihen saakka Ykspihlajan koulu toimisi Vingenkadun kiinteistössä ja oppilasmäärän kehittymistä seurataan Koivuhaka-Ykspi hlajan alueella. Ykspihlajan koulun yhdistämisestä Koivuhaan kouluun keskusteltiin, mutta siihen liittyy sekä toiminnallisia että pedagogisia haasteita ja riskitekijöitä. Mikäl Ykspihlajan koulun oppilaat yhdistetään Koivuhaan kouluun, on Koivuhaan koulua laajennettava lisärakentamisella, 5 Vingenkadun kiinteistö perusopetuksen väistötiloina sekä lukion ja varhaiskasvatuksen tilaresurssina Vingenkadun kiinteistöstä on muodostunut monitoimitalo, jossa on väistötiloiksi soveltuvia opetustiloja, nuorisopalvelujen tilat, museon hallinnon tilat sekä opetuspalvelujen oppilashuollon henkllöstön tllat. Kyrkbackenin koulu on toiminut keväästä 214 Vingessä ja Ykspihlajan koulu syksystä 214 alkaen. Jos Kyrkbackenin koulu jäisi tähän kiinteistöön pysyvästi, Vingenkadulle jäisi edelleen perusopetuksen väistötiloiksi tai lukiotoiminnan tilaresurssiksivajaat 2 htm2. Kyrkbackenin koulun esiselvityksen 13

Palv el uv e rkkojen tov oiteti lo 22 - I uv u I la L9.12.216 jatkotyössä 216 tuli optimaaliseksi ratkaisuksi koulun tilatarpeen yhdistäminen Vlllan kouluun ja opetus- ja kasvatuslautakunta vahvisti tämän jatkovalmistelun periaatteeksi ($ 17 27.1,216), Varhaiskasvatuksen käyttöön Vingekadun kiinteistöstä parhaiten sopisi E-osa, jossa tällä hetkellä on Ykspihlajan koulu väliaikaisesti. Päivähoitopaikkoja tuohon osaan sopisi noin 8, mutta se edellyttäisitoiminnallisia muutoksia tiloihin, esim, sisäänkäyntien osalta eteistiloihin sijoitettavia kuraeteisiä ja kuivatustiloja. Jos Vingenkadun kiinteistöissä toimisi kolmen tai neljän ryhmän päiväkoti, tarkoittaisi se 54-84 paikkaa. Kiinteistöön jäisi silti väistötilakäyttöön ja lukion tilaresurssiksi noin 18 oppilaan tilat. Tosin peruskoulun yläluokkien toiminta aineluoklcajärjestelmässä vaatii enemmän tilaa kuin 1-6 luokkien luokanopettajajärjestelmän mukainen opetustoiminta. Tulevaisuutta ennakoitaessa on selvää, että Vingenkadun kiinteistön tiloja tarvitaan jatkossakin perusopetuksen väistötiloiksi. Vingen tilat ovat helpommin käyttöön otettavissa, laadukkaampia ja taloudellisempia kuin parakkikoulutilat. Osa koulujen peruskorjauksista tai laajennushankkeista on kuitenkin suoritettava niin, että koulujen vanhat tilat ovat käytössä rakennusvaiheen aikana. Tällä hetkellä (121216) näyttää siltä, että vaikka Vingenkadun tiloja tarvitaan väistötiloiksi myös Rytimäen koulun ilmastointikorjausten ajaksi (111216-21217), niin lisäksi niitä saatetaan tarvita myös Länsipuiston koulun sisäilmaa parantavien korjauksien ajaksijoidenkin Länsipuiston ryhmien käyttöön vuosina217-218. 6 Varhaiskasvatuksen palveluverkon kehittäm inen Varhaiskasvatuspalvelujen palveluverkkojen arviointija kehittäminen on erittäin haasteellista. Varhaiskasvatuspalveluiden käyttö on huoltajille täysin vapaaehtoista ja siksi vaikeasti ennakoitavissa. Tällä hetkellä Kokkolassa nuoremmissa ikäryhmissä käytetään vähemmän varhaiskasvatuksen palveluja kuin valtakunnassa keskimäärin. Lapsen lähestyessä esiopetusikää (4-5 v.), osallistutaan myös Kokkolassa enemmän varhaiskasvatukseen, mutta kuitenkin alle valtakunnallisen keskiarvon. Esíopetukseen osallistuminen (6 v.) on uuden lainsäädännön mukaisesti velvoittavaa. L4

Pa lve I uv e rkkoje n tavo tet lo 22- I uv u I I a 19.12.276 3 Va rhaiskasvatussopimukset 2t6-225 25 2335 223..- 2235 24 -,- <1 ' 228 2StO 2535 - f \,,4F- - - 233 2345 2555 2565 2575 2585!\ --,-1) 2355 2365 2375 2385 2OO 2I4t 215 2tSS 216 2165 2L7O 2L75 277s 2t8O 2185 15 --{F Ennuste 3 Ennuste 2 + Ennustel 1 5 2t6 2t7 278 2L9 22 221 222 223 224 225 Kuvio 3. Kokkolan varhalskasvatuksen lapslmäårän nnuste vuosille 217-225 Kuvlossa 3 on kuvattu mahdolllnen varhaiskasvatussopimusten määrän kasvu. Ennuste 1 on laadlttu erlttäln maltllllsen kasvun mukaan. Nykyinen määrä kasvaa hlukan tal pysyy melkein ennallaan. Nykyisten varhaiskasvatuspaikojen tehostaminen riittää. Ennuste 3 kuvaa valtlon talousarviossa 216 olevan yli 4 -vuotiaiden lasten lkäluokan osallistumista varhaiskasvatukseen g5 o/o:sti vuoteen 22 mennessä. Ennuste 2 on keskimääräinen ennuste, Jossa noin 8 % yli neljävuotiaiden ikäluokasta osallistuu varhaiskasvatukseen. Ennusteet Eivät sisällä mahdollista kotihoidon tuen muutosta. Ennusteet 2 Ja 3 vaativat varhaiskasvatukseen lisätilaa ja uusien yksiköiden suunnlttelua. Varhaiskasvatuksen käyttöä on uudella lailla rajattu niin, että jokaisella lapsella on oikeus vanhempainrahakauden jälkeen varhaiskasvatukseen ainakin 2 h/vko, Työstä tai opiskelusta johtuen oikeus on laajempl, Tämän muutoksen vaikutusta eitällä hetkellä pystytä arvioimaan, vaan se nähdään myöhemmin. Valtakunnallisesti on ollut esillä kotihoidon tuen muutokset huoltajille. Muutoksen vaikutusta on vaikea ennakoida. Mikäli kotihoidon tukea aletaan jakaa huoltajien kesken, lapset saattavat tulla yhä nuorempina varhaiskasvatuksen palveluiden pliriin. 15

Po lve I uve rkkoie n tovo tet lo 22-luv u ll o 19.12.216 Muutoksilla opetuspalveluiden palveluverkkoon on vaikutusta varhaiekasvatuksen palveluverkkoon. Siksi on tärkeää huomioida kokonaisuuksia. Kaikki muutokset tulee arvloida kokonaisuuksina lukiokoulutuksesta aina varhaiskasvatukseen saakka. Varhaiskasvatuksessa samoin kuin muissakin palveluissa tulisi päästä suurempiin kokonaisuuksiin, koska plenet yksiköt ovat kalliita ylläpitää. Suuremmissa yksiköissä on selkeitä synergiaetuja pienempiin yksiköihin verrattuna. Koska varhaiskasvatuspalvelu on lähipalvelua, tarkastellaan varhaiskasvatusta tässä asiakirjassa lähipalvelujen näkökulmasta. Lohtajan alue Varhaiskasvatus on Lohtajalla saanut lisätilaa päiväkodin yhteyteen vuoden 216 alusta. Tällä on pystytty vastaamaan laajentuneeseen tarpeeseen sekä lakkauttamaan yksi väliaikainen ryhmäperhepäiväkoti. Esiopetus on siirtynyt jo aikaisemmin päiväkodilta koululle. Esiopetuksen tulee jatkaa koululla siitäkin huolimatta, että Alaviirteen koulu yhdistettäisiin Lohtajan kirkonkylän koulun yhteyteen. Koulun tiloissa tulee huomlolda esiopetuksen ja siihen liittyvän varhaiskasvatuksen tilojen vaatimukset. Yksi luokkatila ilman jakotiloja ei ole koskaan hyvä ratkaisu. Esiopetuksen pysymistä koululla puoltaa myös juostava koulunaloitus. Marinkaisten osalta varhaiskasvatus järjestetään kahdella ryhmäperhepäiväkodilla. Esiopetus toimii koululla. Jos koululta vapautuu tiloja, pitää tarkastella varhaiskasvatuspalvelujen mahdollista sijoittumista koulun tiloihln. Kälvlän alue Kälviän alueen osalta varhaiskasvatuspalveluja täytyy tarkastella kokonaisuutena. Kun Peltokorven koulun viereen tulee lisätilana parakit, siirtyy esiopetus 1-2 luokkien yhteyteen ja näin päiväkodille tulee noin 14 lapsen lisätila. Tällä toimenpiteellä voidaan luopua Kälviällä (kirkonkylä) yhdestä ryhmäperhepäiväkodista (8 paikkaa). Tämä linjaus on hyväksytty opetus- ja kasvatuslautakunnassa Peltokorven koulun esiselvityksen käsittelyssä (S 17 27.1.216' Vuodelle 218 on kaupungin talousarvioon esitetty investointimäärärahaa Pajulinnun päiväkodin laajentamiseksi. Tällä toimenpiteellä voidaan luopua mahdollisesti kahdesta ryhmäperhepäiväkodista, mutta vähintään yhdestä (1 2 paikkaa). Huoltajien tarve varhaiskasvatuspalveluille ratkaisee lopullisen ryhmäperhepäiväkotien lakkauttamisen. Kirkonkylän esiopetus jatkuu Pajulinnun päiväkodin vieressä. Tässä pystytään hyödyntämään parhaiten synergiaedut esim, henkilöstön osalta. 16

Pølve luverkkoje n tovoitetílo 22-l uv u I I a 19.12.216 Ullavan alue Ullavassa on varheiskasvatuksella yksi päiväkoti (21 paikkaa) Veikko Vionojan koululla ja yksi ryhmäperhepäiväkoti (12 paikkaa) Rahkosen koululla. Esiopetusta järjestetään molemmilla kouluilla. Mahdollinen Rahkosen koulun yhdistämisen Veikko Vionojan kouluun ei pitäisi aiheuttaa varhaiskasvatuspalveluille uudenlaisia järjestelyitä Vionojan koululla. Mahdollisen yhdistymisen johdosta ratkaistavaksijää, onko varhaiskasvatuspalvelua Rahkosessa ollenkaan. Rahkosen osalta on erilaisia vaihtoehtoja. Rahkosessa on kaupungin omistuksessa oleva rivitalo, josta voitaisiin järjestää varhaiskasvatukselle tilat. Jos Vionojan koululle tarvitaan yhdistämisen vuoksi lisätilaa, on tarkasti arvioitava, kenelle lisätilat osoitetaan. Varhaiskasvatuksen näkökulmasta Vionojan koululla on nykyisellään erittäin toimivat ja hryät tilat varhaiskasvatukselle. Ydinkeskusta ja etelälnen alue Kaupungin keskustassa varhaiskasvatus on saanut uusia tiloja. Ulkometsän päiväkotija lsokylän päiväkoti (215)ovat tulleet tarpeeseen ja näin on voitu sulkea toimintoja väliaikaisissa tiloissa ja vastata laajentuneeseen palvelutarpeeseen. Syksystä 216 lähtien ei Pikiruukissa ole käytetty vanhan upseerikerhon tiloja, jotka toimivat aiemmin väliaikaisina varhaiskasvatustiloina. Opetuspalveluiden investoinneissa ja niiden suunnitteluissa varhaiskasvatuspalvelujen viranhaltijat ovat olleet mukana. Tämä on oflut tärkeää, koska silloin päästään tekemään kokonaistaloudellisia ratkaisuja. Ykspihlajan päiväkotitoimiitällä hetkellä ulkopuolisissa vuokratiloissa. Esiopetus toimii koulun kanssa Vingen tiloissa. Varhaiskasvatuksen suunnitelmat on tehty yhdessä opetuspalveluiden kanssa. Mikäl koulu rakennetaan, niin silloin varhaiskasvatuspalvelut suunnitelman mukaisesti olisivat m ukana tässä uudessa kiinteistössä. Mikä i uutta rakennusta ei rakenneta, on vaihtoehtona jatkaa nykyistä vuokrasopimusta tai suunnitella varhaiskasvatusta Vingeen, johon tehtäisiin varhaiskasvatukselle kåiyttökelpoiset tilat. Koivuhaassa varhaiskasvatuksella on Peurankadun, Koivuhaan, ja Lumlkonkolon päiväkodit. Lumikonkolon pälväkotlon pleni, yhden ryhmän päiväkoti, josta voitaisiln luopua, Tämä edellyttäisi, että Koivuhaan päiväkodista esiopetuksessa olevat lapset siirtyisivät koulun kanssa samoihin tiloihin. Tämä tukisi myös joustavaa koulun aloitusta. Tällä ratkaisulla päiväkodista vapautuisi tiloja varhaiskasvatuksen käyttöön Ja Lumikonkolon päiväkotivoitaisiin sulkea. Halkokarilla on päiväkotija esiopetusta. Esiopetus järjestetään ulkopuolisissa vuokratiloissa Merituulen kiinteistössä. Halkokarin koulun remontoinnin ja peruskorjau ksen yhteydessä tu I isi ti lat järjestyä m yös esiopetu ksel le.!7

Pa lvel uve rkkoje n tov oiteti lo 22-l uv u lla 19.12.216 Jokilaakson koulun yhteydessä on esiopetusta. Jokilaakson koulun ratkalsussa tulee huomioida myös es opetuksen tilat. Ruotsinkielisellä puolella varhaiskasvatuspalvelujen edustajat ovat olleet mukana Chydeniuksen ja Kyrbackenin hankkeiden esiselvityksissä. Chydeniuksen osalta esiopetuksen tulee mahtua uusiin tiloihin. Tämä tarkoittaa sekä Chydeniuksen että Vittsarin esiopetusta, jossa on Rödsön ja Vittsarin alueen lapset. Rödsössä ei ole järjestetty esiopetusta viime vuosina. Chydeniusta suunniteltaessa olisi hyvä huomioida mahdollinen varhaiskasvatuksen tilatarve. Jos Chydeniuksen koulun yhteyteen samaan kiinteistöön rakennettaisiin varhaiskasvatukselle 3-4 ryhmälle tilat, voitaisiin pienistä ja epäkäytännöllisistä, pedagogisesti haasteellisista yksiköistä luopua. Mikäl varhaiskasvatukselle ei tule tilaa Chydeniuksen koulun hankkeeseen, niin siinä tapauksessa tilaa tulisi varata saman verran Vingenkadun kiinteistöstä, jotta pienten yksiköiden toiminta voitaisiin yhdistää ja pienet yksiköt sulkea. Kyrbackenin koulun yhdistämisessä Villan koulun yhteyteen pitää muistaa varata esiopetukselle tarvittavat tilat. öjan koulun mahdollinen siirtyminen tarkolttaa varhalskasvatuksessakin Ojan alueen uudelleen arviointia. Ojan koulun vieressä kylätalossa toimii varhaiskasvatuksella yksi ryhmä sekä esiopetus. Jos koulu siirtyy tai yhdistyy Chydeniuksen koulun kanssa, nlln sllloln pltää esiopetuksen alnakin siirtyä mukana, Muun varhaiskasvatuksen kanssa onkin sitten haasteellista, koska silloin ö aan jää pieni yksikkö, jonka ylläpitäminen ei olg taloudellisesiijärkevää. on pohdittava, loppuvatko varhaiskasvatuspalvelut Qasta koulun mähdollisen siirron myötä vai säilytetäänkö lähipalvelu. Varhaiskasvatuksen kannalta on oleellista, miten erilaiset ratkaisut etenevät esimerkiksivingenkadun kiinteistön tiloissa. Jos Vingelle tulee varhaískasvatusta, niin silloin voidaan mahdollisesti enemmänkin pienempiä yksiköitä lakkauttaa. Varhaiskasvatuspalvelut tarkastelee myös palvelujen käytön kehittymistä ja sillä perusteella voidaan tarvittaessa pieniä yksiköitä sulkea. Varh ais kasvatuspalvel ut, esiopetus ja l-6 vuosiluokkien koulut yhdessä Vaikutus varhaiskasvatuspalveluihin /Toimenpide Chydenius uudisrakennus valmlstuu 21 9 h u o m io itav a e siopetu stil at Kyrkbacken toimlnta sllrretään Vlllan koulun yhteyteen 219 h uom ioitav a e sio petu sti I at L8

Pa lve I uv e rkkoje n tøvoiteti lo 22 - I uv u I I a 19.12.216 Rödsö toiminta lakkaa 219 e i v a i kutu sta v a rh ai skasv atu ksee n Såka toiminta Jatkuu, muuttuu 3- opettajaiseksi 221 mennessä eí vaikutusta varhaiskasvatukseen, Sokojan kyl äta lol I a on o sto pa lve I u p ä v äkoti Villa muuttuu 2-sarjalseksi, kun Kyrkbackenin alueen oppilaat slirtyvät kouluun h uom io itav a e sio petu sti I at Vittsar tolmlnta lakkaa, oppllaat siirretäån Chydenluksen kouluun 215 es,'opefus loppuu myös, tilat Chydeniukselta oia tolmlnta lakkautusuhan alla, arvloidaan uudelleen vuonna 219 kun Chydeniuksen koulu valmistuu ja tarvittaessa vuonna 222 Alaviirre toiminta lakkaa 1.8.2O171218 ja yhd Ístetään LohtaJan kirkon kylän kouluun esiopefus siirtyy, jos koulu siirtyy, muu varh a i skasv atu s v a at i koko n a i spohd in n an ei vaikusta varha skasvatukseen, muistettava ku iten kin, että Lohtajan kirkonkylën koul u lla pitälâ olla jafkossakrn tilat esiopetukselle Rahkonen tolmlnta lakkaa 1,8.2171218 ja yhdlstetään Velkko Vlonolan kouluun yhteyteen YksplhlaJa koulutllat toteutetaan påiväkotlhankkeen kanssa yhdessä, palkkamäärå kolmen ryhmän verran eli 54-6 lasta Ja nykyislstä vuokratiloista luovutaan. Tolstalseksl Ykspihlajan koulu tolmii välstötllolssa Vingenka- vaatii pohdinnan varhaiskasvatuksen palveluista Rahkosessa Työryhmän enemmlstön esitys on että Ykspihlajan koulu jatkaa toimintaansa Vingenkad ull a, n äin ollen Ykspihl ajan päiväkoti jatka a o su u sku n n a n vu okrat loi sse. Mikäli koulurakennus toteutetaan, on hanke tote utettav a p itiv äkoti h a n kkee n kan ssa y h - dessé, päivëtkotipaikkamäärä kolmen ryhmän verran 54-6 paikkaan. Nykyisistä vuokrati- 19

Palveluverkkoien tovoitetilo 22-luvullo 19.1.2.216 dun kilnteistössä Peltokorpi oppllasmäärän kasvusta Johtuen nykylnen vuokraparakki korva' taan suuremm alla 1.8,217 alkaen ja koulu jälestää kyydityksen lähikoulujen liikuntasalelhin sisäliikuntaa varten loista luovutaan: edullisempi, koska hoitopaikkakohtainen kustannus laskee ia turuallisuus paranee. Peltokorven päiväkodille tulee yksi ryhmätila lisää koulun laajennuksen yhteydessä (6-8 paikkaa lisää). Yksi 8-paikkainen ryhmäperhepäiväkoti voidaan lakkauttaa 1.8.217 ajkaen. Holtopaikkakohtainen kustannus laskee Varhaiskasvatukgen lyhyen välin suunnitelman mukaan vuonna 217 suljetaan kolme pientä yksikköä: ryhmäperhepäiväkodit (Bamsebo, Kapuntupa, Tiitiäinen) 1.8.217 alkaen. Niiden varhaiskasvatus pystytään järjestämään olemassa olevissa yksiköissä. Kielikylpyryhmät tullaan siirtämään 1.8.217 alkaen Falanderinkadulta Pikiruukin päiväkodille. Falanderinkadun kiinteistöön suunnitellaan avointa varhaiskasvatusta jaltai subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden mukaista (2 h/vko) toimintaa, Osasta kaupungin järjestämästä leikkikenttätoiminnasta luovutaan ja annetaan muille mahdollisuus järiestää toimintaa leikkikentillä, (esim. kolmas sektori). Keskustassa toimii myös Kokkolan ainut ympärivuorokautinen päiväkoti Länsipuiston päiväkoti. Se toimii ulkopuolisissa vuokratiloissa, vanhusten palvelutalo ja toimintakeskus Tervakartanon kanssa, samassa kiintelstössä. Myöhemmässä vaiheessa tulee tämänkln tilan osalta pohtia tarve, käyttö ia tulevalsuus, Tämän hetken lainsäädännön mukaan vuorohoitoa on kuitenkin iärjestettävä. Varhaiskasvatuspalvelut Koivuhaan päiväkoti Toimenpide Esiopetuksen siirtyminen koulun kanssa yhteisiin tiloihin, Lumikonkolon päiväkodin lakkauttaminen, kun siirtyvät Koivuhaan päiväkodille Halkokari Jokilaakso Palulinnun päiväkoti (Kälviä) Koulun peruskorjauksen yhteydessä tilat myös esiopetukselle, luovutaan Merituulen kiinteistön vuokratiloista Huomioitava esiopetukselle tilat muutoksen yhteydessä Pajulinnun päiväkotiin rakennetaan lisärakennus, kaks ryhmää (35-48 paikkaa) päiväkodin yhteyteen (käy- 2 í:.t.

Pa lve luverkkoj e n tavo itet la 22-l uv u I I o 19.12.216 tössä 1,8.218). Mahdollisestl jopa kaksi ryhmäperhepäiväkotia (24 palkkaa) voidaan lakkauttaa 1.8.218 alkaen. Kaupungln keskustan ryhmäperhepälväkodit Vlngen tiloien käyttö Kaupun gin keskustan kol me ryhmäperhepäiväkotia (Kapuntupa, Tiitiäinen (Torikatu 23) ja Bamsebo (Hakalahdenkatu 83) lakkautetaan 1.8.217 alkaen. Uudet tilat Torkinmäelle 1.1.217 alkaen. Jos tiloihin tulee varhaiskasvatusta, voidaan luopua joistain pienistä keskikaupungin yksiköistä tai Vingen tilat vaihtoehtoisesti Ykspihlajan päiväkodin tiloiksi 2Q2 alkaen, koska vuokrasopimus päätt y 219. 7 Toimenpiteiden talousvaikutuksien arvio nt Kouluverkkosuunnitelmassa (215) on arvioltu palveluverkkomuutosten talousvalkutuksia Ja lisäksi niitä on arvioitu peruskouluhankkelden esiselvityksiseä. Seuraavassa taulukossa on laskelmat palveluverkkomuutoksien talousvaikutuksista eri toimenpiteiden mukaisesti kustannuserittëiin. 7.1 Toimenpiteiden talousvaikutukset henkilöstömenoihin Suomenkielisen lu kiokoulutuksen yhdistäminen Kehittämistoimenpide Kokkolan suomalainen lukio keskitetään yhteen tolmipalkkaan Vaikutukset henkilöstömenolhin Kurssikehys: - 1wh/3 /v Muut henkilöstösäästöt 2 /v Aikataulu Yhdistyminen 1.8.2'18Länsipuiston/ KYL:n tiloihin. Lukiokoulutuksen osalta tarvitaan vielä täsmentäviä laskelmla, arviot ovat alustavia ja suuntaa-antavia. Suomenkielisen lukion palvelurakenne muuttui 2t

Polv e I uverkkoie n tovo iteti lo 22 -l uvu lla 19.L2.215 1.8.216, kun Lucina Hagmanin lukio lakkautettiin ja perustettiin yksi suomenkielinen lukio, jolla on kaksi toimipistettä, Länslpuisto Ja Kivlniitty. Lukioverkon muutoksesta ennakoitiin saatavaksi yhteensä29 euron toimintamenojen leikkaukset. Leikkaukset toteutuvat vielä vuosien 217 ia218 aikana asteittain ja ne tulevat olemaan ennakoitua suurempia. Edellä esitetyt vaikutukset henkilöstömenojen leikkauksiin tulevat vielä aikaisempien leikkauksien lisäksi. Suomenkielisen perusopetu ksen kehittäminen yhtenäiskou luja luomalla Kehittämistoimenplde Vaikutukset henkilöstömenoihin Aikataulu Kokkolan suomalaisen lukion keskittämisen jälkeen Länsipuiston koulun (7-9 lk) oppilaita ohjataan Hakalahden ja Kiviniityn kouluihin. Tarvittaessa myös lsokylän ja Torkinmäen kouluihin. Hakalahden ja Jokilaakson koulujen tilatarpeet yhdistetään. Uudisrakennuksessa kou lutilat esiopetukselle ja perusopetukselle 1-9lk. Halkokarin koulun peruskorjauksen yhteydessä koulutilat esiopetukselle ja perusopetukselle 1-9lk Yhdistämisellä voidaan kompensoida tulevien vuosien oppilasmäärän kasvusta johtuvaa ryhmämäärän kasvua, Yhdistämisellä voidaan kompensoida tulevien vuosien oppilasmäärän kasvusta johtuvaa ryhmämäärän kasvua. Suuremmassa yksikössä tukipalvelut ovat taloudellisempia. Kustannukset pysyvät samalla tasolla. Suuremmassa yksikössä tukipalvelut ovat taloudellisempia, Ensimmäinen vaihe alkaa 1.8.218 Tarkempisuunnittelu alkaa keväällä 217. Arvio vuosl 222 Hankkeen esiselvitys tehdään vuonna 217. Tämä vaihe alkaa224,kun edellinen suuri hanke valmistuu Hanke tulee kuitenkin vielä arvioida erikseen, Hankkeen esiselvitys tehdään vuonna 217, 22

Po Ive luve rkkoje n tavo iteti lo 22 -l uvu I lo 79.12.216 Edellä olevat muutokset ovat niin suur a (vaikutukset n, 2 5 perusopetuksen oppilaas en), että ne vaativat yksityiskohtaisemman tila- ja henkilöstösuunnítelman, jotta kustannuks a voidaan arvioida. Kuitenkin kustannukset ovat ainakin tukipalvelujen osalta alempia nykyistä suuremmissa yksiköissä. Noin 4-5 oppilaan peruskouluissa saavutet aan tila- ja tuklpalvelujen kustannusten osalta optimaalinen taso. Esiopetus ja 1-G vuosiluokkien koulut / Aikataulu Ghydenius - Rödsö - Vittsar 21 9 koulut yhdist nrät Vaikutukset henkilöstömenoihi n Tuntikehys: - 54 wh I 136 Muut henkilöstösäästöt 41 5 Såka muuttuu 3- opettaja seksi 221 mennessä Villa - Kyrkbacken koulut yhdlst ruät 219 ja lisäaika vaikutusten arviointiin vuoteen 222 saakka Alaviirre- Lohtajan kirkonkylä 1.8.217 koulut yhdistwät Tuntikehys: - 24wh / 55 8 Tuntikehys: -24wh / 55 8 Muut henkilöstösäästö[ 48 5 Tuntikehys: - 52 wh I 114 4 Muut henkilöstösäästöt: 14 2 C Tuntikehys: - 3 wh l72ooo. Oppilasmäärän pieneneminen Alaviirteen alueella tehostaa tuntikehystä vaiheittain Muut henkilöstösäästöt 16 6 Veikko Vionola. Rahkonen 1,8,217 koulut yhdistyvät Tuntikehys: - 31 wh I 742 Muut henkilöstösäästöt 42 6 23

Po lve luve rkkoje n tovo iteti lo 22-l uv u I lo 19.12.216 Varhalskasvatuksen vastuualue llman esiopetusta Henki löstösäästöt yhteensä vuositasolla: 237 6 (w h -l y h e n n e tarko itta a v u o s iv i i kkotu nt i a ) 7.2 Toimenpiteiden vaikutus kiinteistö-, kuljetus-, ruoka- ja tukipalvelujen menoihin 7.2.1 Kiinteistökustannukset Kokkolan kaupungin tavoitteellinen toimitilasuunnitelma on valmistunut 22.5.214. Kaupunginhallitus käsitteli 31.8.215 S 424 kiinteistojen salkutusten päivityksen, tilannekatsauksen sekä jatkotoimet. Tässä selvityksessä todetaan mm. että sivistystoimen käytössä olevat tilat ovat 57 % koko kaupungin toimitilojen kokonaishuoneistoalasta, Kaupungin on kriittisestisuhtauduttava tilojen käytettävyyteen, tilatehokkuuteen ja tilojen terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Salkutuksessa on linjattu osa koulukiinteistöistä salkkuun 5 eli lisäselvitettävät rakennukset osana kouluverkkoselvityksen tuloksia. FCG Konsultointi oy:n laatimassa selvityksessä Perusopetuksen kouluverkkosuunnitelm a 7,g.2115 on esitetty kohdassa 6.5. Johtopäätös vaihtoehdoisfa, että tarkasteltuja vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia analysoimalla nousee vaihtoehto 4 kokonaistaloudeltaan optimaaliseksi kouluverkon tíivistämisesitykseksi. Tämä johtopäätös on pääsääntöisestisama kuln tllapalvelujen käsitys kustannustehokkaasta kouluverkosta, Kouluverkkosuunnitelmassa optimaalisen kouluverkon tiivistämisesityksenä on todettu mm, että Kyrkbackeniin ei tehdä peruskorjausta, toiminta siirretään joko Vingen tiloihin tai oppilaat ohjataan Villan ja chydeniuksen kouluun. Rödsön, Vittsarin, ojan,alaviirteen ja Rahkosen toiminta lakkaa. ykspihlajan kouluun ei investoida. Villan koulu (3261 ha-m2) peruskorjattiin ja laajennettiin v. 211-212 yhteensä n. 5,1 M investointina (157 lha-m2). Kyrkbackenin koulun toteutusvaihtoehdot on vertailtu Esiselvitys Kyrkbackenin koulu 216 - esiselvityksessä (opetus- ja kasvatuslautakunta 27.1.21 6). Kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui Kyrkbackenin toiminnan siirtyminen Villan koulun yhteyteen rakennettavalla n. 6 hy-m2 laajennuksella, jonka kustannusarvio on n. 1,7 M. Tämä vaihtoehto osoittaa konkreettisesti 2-sarjaisen koulun tilatehokkuuden: tässä laajennuksessa ei tarvitse huomioida esim. liikunta-, keittiö- ja ruokailu- eikä teknisen työn tiloja. Vuosina 21 4-21 6 toteutuneiden uudishankkeiden investointikustiannusten neliöhinta vaihtelee 19-21 lha-m2 riippuen hankkeen laajuudesta. Toteutunelden kohtelden perusteella voidaan todeta, että mltä lsompl hanke sen edullisempi neliöhinta. Chydeniuksen koulun rakentaminen 2-sarjaisena uudisrakennuksena on kustannuksiltaan hankkeen elinkaaren aikana edullisempi kuin pienemmän 1- sarjaisen yksikön rakentaminen. Vanhojen, jopa yli 1O-vuotiaiden, pienten yksiköiden korjausvelka on iso ja lähitulevaisuudessa on odotettavissa perus- 24

Po lveluve rkkoje n tovo iteti lq 22-l uv u Il o 19,12.216 korjaustarve. Rakennusten muunneltiavuus nykyvaatimusten mukaisiksioppimisympäristöiksion haastavaa. Pienten yksiköiden osalta kiinteistön huolto- ja holtokustann ukset ovat korkeat käyttäjämäärään nähden. Yleisesti on todettava, että pelkkä investointikustannuksen vertailu eitakaa kustannustehokasta ratkaisua. Hyvä suunnittelu mahdolllstaa tilatehokkuuden ja toiminnallisuuden lisäksl myös kustannustehokkuuden kllnteistönhoidossa, Suunnittelukustannukset ovat,1 yksikköä rakennusinvestoinnista, jota kuvataan 1 yksikkönä. Elinkaaren aikana kiinteistön huolto-, tekniikka- ja korjauskustannukset muodostavat n. 5 yksikön osuuden. Toiminta, joka kilntelstössä tapahtuu, on n. 4-5 yksikön arvoinen. Todelliset säästöt tulevat vain suunnittelemalla pitkälle tulevaisuuteen toimivia laajempia yksiköitä. Kustannustehokkuuteen oppimistilassa päästään toteuttamalla mahdollisimman tehokasta monikäyttötilaa, koska silloin vältetään vähäkäyttöisten tai turhien tilojen makrokustannukset. Kouluverkkoselvityksen kustannusvaikutuksia on arvioitava myös pienten koulujen kuntoluokan ja viimeaikoina tehtyjen investointien pohjalta, lso korjausvelan määrä ja kuntoluokka kertovat kiinteistön korjauspaineesta lähiaikoina, mutta korjausvelka ei huomioi toiminnallisuuden ongelmia eikä kiinteistönhoitoon liittyvien kustannusten määrää. Ojan koulun kiinteistön osalta on otettava huomioon v. 2OO4-213 tehdyt laajennus- ja peruskorjausinvestoinnit yht. n. 1 M. Koulu on hyväkuntoinen ja kytköksissä kylätalon lämmitysjärjestelmiin. Koulukiinteistön elinkaariajattelussa toiminnan lakkauttaminen tässä tilanteessa ei ole taloudellista, vaikka oppllasmäärä on pieni. Tyhjillään olevien koulujen osalta on selvitettävä ensisijaisesti kiinteistöjen myyntimahdollísuudet. VanhoJen koulurakennusten purku ei ole ensisijainen tavolte, Liitteessä 3 on esitelty tilakustannukset koulujen ja päiväkotien osalta kohteittain. 7.2.2 Kulietus ku sta n n u kset Koulukuljetuksiin vaikuttaa oleellisesti lukujärjestysten suunnittelu ja se, kuinka monta eri alkamis- ja päättymisaikaa kouluissa on. Kokkolassa on juuri aloitettu joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma. Hankkeessa ovat mukana kaupungin eri toimialat. Palveluverkkomuutokset otetaan huomioon tässä selvityksessä. Llltteessä 4 on esitelty koulukuljetusten kustannusvaikutuksla erivaihtoehdoissa. 25

Po lve I uve rkkoje n tovoitetí Io 22-l uv u I I o 79.12.216 7.2.3 Puhtaus- a ruokapelvelukustannukset Siivouskustannusten merkittävin menoerä ovat työvoimakustannukset (n. 9%). Siivous suunnitellaan ja työvoimatarve kohteissa määritellään mitoitusohjelman avulla, käytännön muuttujat huomioiden. Työaikaan ja työvoimaresurssitarpeeseen vaikuttavia merkittäviä muuttujia ovat kiinteistöjen toiminnan luonne, tilatyypit, tilojen koko, tilojen kalusteaste, pintojen kunto ja niiden likaisuus. Työtä suunniteltaessa kohteeseen määritetään myös työssä tarvittava apuaika, jonka suuruuteen vaikuttavat käytössä olevat siivouksen huoltotilat, tilojen sokkeloisuus ja siivouskoneiden käyttömahdollisuus. Apuaika-% vaihtelee ylläpitosiivouksessa 8-1 5% välillä. Mikäli työntekijä siirtyy työpäivän aikana työkohteesta toiseen, hänelle maksetaan siirtymisestä matkakorvaus ja siirtymään tarvittava aika (vaatteiden vaihto ja matka-aika) on työaikaa. Hyvin suunnitellu ssa ja hyväkuntoisissa kiinteistöissä pinnat ovat helposti puhdistettavia, työ sujuvaa ja työntekijää mahdollisimman vähän kuormittavaa. Pinta-alaltaan isommissa yksiköissä työntekijöitä on yleensä enemmän kuin yksi, mikä helpottaa työn su unnittelua esim, sairauspoissaolotilanteissa. Edellä mainituista seikoista johtuen voi todeta, että neliömäärältåiän isommat kiinteistöt ovat myös siivouksen näkökulmasta kustannustehokkaita. Kiinteistöjen siivouksen neliöhinnat pienissä yksiköissä voivat olla kaksinkertaiset verrattuna neliömäärältään isompaan kohteeseen (esim. lsokylän monitoimitalossa koulun osalta m2-hinta on 1,6,1m2 ja m2-teho on vastaavasti 268m2/h ja Chydenius, Rödsö, Vittsar 2,4 lm2lh(ja neliötehot ka 1BBm2/h. ) Ruokapalvelun kustannusrakenne on seuraava: henkilöstökulut n, 56 %, palvelut n. I %, aineet ja tarvikkeet n. 35 7o, toimiston vuokra ja muut kulut 1 %. Ruokapalvelun aluekeittiöverkosto on kattava lsokylän-, Lucina Hagmanin ja Torkinmäen aluekeittiöiden valmistuttua. Aluekeittiöinä toimivat myös mm. Lohtajan, Halkokarin, Koivuhaan, Kiviniityn, Länsipuiston ja Donnerskan koulujen keittiöt, sekä sote-puolella Honkaharjun, Tervakarüanon, Leporannan, Lepolan ja Hopijakummun aluekeittiöt. Aluekeittiöt (tuotantokeittiö) valmistavat suuria annosmääriä (n. 1-2 annosta/päivä), omaan yksikköön ja lähialueen palvelukelttlölhln, näin ollen toiminta on tehokkaampaa kuin valmistus monessa pienemmissä yksiköissä. Palvelukeittiöt (tarjoilukeittiö) valmlstavat aamupalan päivähoidon asiakkaílle ja laittavat ruoan tarjolle ja pesevät astiat ruokailujen jälkeen. Osassa palvelukeittiöitä keitetään esimerkikei perunat ja muut lisäkkeet tai lämmitetään pihvit ja valmistetaan välipalat. Kouluissa joissa on myös esiopetusta, keittiövastaava huolehtii aamupalan, lounaan ja välipalan tarjoilusta, Pienissä palvelukeittiöissä (4-Tlounasta) tarvitaan lähes saman verran työaikaa suhteessa isompaan palvelukeittiöön (1-15lounasta). Keittiötyö ei määräydy pelkästään tarjolle laitettavien aterioiden ja tiskattavien astioiden 26

Palvel uve rkkoje n tov oitetilo 22-l uv u I lo 19.12.216 määristä, vaan jokaisessa keittiössä, nlin aluekeittiössä kuin palvelukeittiössä, tehdään tilauksia, joko suoraan toimittajilta tai palvelukeittiöiden osalte myös aluekeittiöltä. Omavalvonta edellyttää, että elintarviketoimitusten lämpötiloja seurataan ja kirjataan ylös. Myös tarjottavan ruoan lämpötilaa seurataan ja kirjataan säännöllisesti, jotta voidaan taata asiakkaille elintarvikelaadullisesti turvalliset ateriat. Päiväkodeissa ja kouluissa (Lohtajan kirkonkylän ja Rytimäen koulut), joissa vielä on luokkaruokallua, tarjoiluvaunujen kattaminen ja tyhjentäminen vie oman alkansa. Llnjastotarjoilu ruokasalissa säästää sekä aikaa että tiskiä. Astian pesukoneen käynnistäminen, tyhjentäminen ja puhdistaminen vievät saman verran aikaa, oli siinä tiskattu 5 tai 15 asiakkaan astiat. Keittiön siivous tapahtuu sujuvammin hieman isommassa keittiössä, jossa ei ole niin ahdasta. Llitteessä 5 on esitelty puhtaus- ja ruokapalvelujen kustannusvaikutuksia eri vaihtoehdoissa. 7.4 Peruskorjauksien säåstöt lakkaavista kouluista ja varhaiskasvatuksen yksiköistä Kouluverkkosuunnitelmassa (21 5) todetaan, että kokonaisuutena Kokkolan koulut ovat keskimäärin tyydyttävässä kunnossa, mutta useita kouluja on jo peruskorjauksen/-parannuksen tarpeessa. Jos koulurakennukslen korjausvelkaa haluttaisiin plenentää, niin se merkitsisi 22 kouluhankkeen aloittamista seuraavan 1 vuoden aikana. Eli kahden uuden hankkeen käynnistämistä (perusparannusta-/korjausta, laajennuksia ja uudisrakennusta) vuosittain 1 vuoden ajan. Koulu- ja varhaiskasvatuksen verkkotarkastelun talousvaikutuksia tutkittaessa tulee myös ottaa huomioon se, kulnka monesta investointlkohteesta voidaan luopua, kun tiivistetään verkkoa. Samalla tulee huomiolda myös myytäväksija uudelleen kaavoittamiseen tulevan tonttimaan tai kaavoitussopimuksen arvo, jos ja kun kaupunki haluaa myydä vapautuvat alueet rakennusmaaksi. Liitteessä 6 on esitelty mahdollisesti m ryntiin tulevien kiinteistöjen jatkosuunnitelmat. Esiopetus ja l-6 vuosiluokkien koulut Säästö peruskorjaustarpeen vähenemisestä Tulot kiinteistön myynnistä tai maapohjasta Kyrkbacken 4,9 M 26-385 Rödsö 1,2MC 4-6 27

Pa lve luve rkkoje n tovo itetila 22-l uv u llo 79.72.216 Vittsar oia 2,2M, (1,3 M, uudishinta) 4-5 1-15 Alaviirre 1,1 M (uudishinta) l - 2 Rahkonen 2,7 M (uudishinta) 2-4 Ghydenius 48-73 Ykspihlaja t ha kaavaton tontti, ei asuinkäyttöön, vaikea arvioida Varhaiskasvatus: Kapuntupa ja Tiitiälnen (Torikatu 32) Ei arvioitu tässä valheessa. 7.5 Kokonaisarviot palvelujen ja talouden näkökulmasta pitkällä tähtäimellä Viime vuosina Kokkolan kaupungin talous on edelleen heikentynyt. Verotulot ja valtionosuudet ovat kehittyneet ennakoidusti, mutta ne eivät riitä kattamaan nykyistä kustannus- ja palvelutasoa. Merkittäviä, pysyviä muutoksia tuovia rakennemuutosratkaisuja, esim. palveluverkon osalta, ei ole toteutunut koko kaupungin osalta. Tehdyillä sopeuttamistoimenpiteillä on opetus- ja kasvatuslautakunta pystynyt hillítsemään toimintamenojen kasvua, vaikka oppilasmäärät ja lasten hoitosopimukset varhaiskasvatuksessa ovat olleet kasvussa viime vuosina. Perusopetuksen määrärahat ovat vuoden 217 talousarviossa 43 496 491 C. Määrärahat ovat vähentyneel -,3 o/o vuoden 216 talousarvioon nähden, Henkilöstökuluja on vähennetty -2 o/o. Opetus- ja kasvatuslautakunta on tehnyt lyhyen ja pitemmän aikavälin rakennemuutosesityksiä ja -ratkaisuja. Osa niistä on toteutettu ja osa vaatii edelleen päätöksiä, Perusopetuksen määrärahoista henkilöstökustannukset ovat yhteensä 6,2 Vo vuoden 217 talousarviossa. Kiinteístökustannusten osuus talousarviosta on 22,3 o/o, FCG Konsultointi Oy:n laatimassa Perusopetuksen kouluverkkosuunnítelmassa on esitetty toimintakulujen toteutumat Kokkolassa ja valtakunnallisia arviota vuonna 214. 154767-4 Suunniteltuja varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen muutoksia tulee tarkastella palvelujen kehittymisen ja tarpeen sekä talouden näkö- 28

Pa lve I uve rkkoje n tovo tet ld 22-l uvu I la L9.L2.21.6 kulmista. Selvää on myös, että suuret palveluverkkojen karsimiset sivistystoimessa ja vastaavat samaan aikaan tapahtuvat sosiaali- ja terveystoimen palvelujen keskittämiset aiheuttavat seurauksia myös kaupunkirakenteen kehittymiseen. Asutus keskittyy kaupungin keskusta-alueille ja kaukana keskustasta olevat kylät hiljenevät pitkällä tähtäimellä. Palveluverkon tiivistämisen yhteydessä tulee varata resursseja ja mahdollisuuksia palvelujen laadun kehittämiseen. Toisaalta on nähtävä ne kehittämismahdollisuudet, jotka ovat tarjolla nykyistä suuremmissa yksiköissä. Kaupungin vetovoiman kannalta on keskeistä, että tehtävien ratkaisujen valo- ja varjopuolet ovat sellaisessa tasapainossa, että se takaa myös jatkossa vetovoimaiset sivistyspalvelut kaupun gin al ueella. Työryhmän toimeksiantona oli ottaa keskeisimmät menoerät tarkasteluun. Talousvaikutuksia on kuitenkin myös sillä, että suuremmat kouluyksiköt ovat joustavia toiminnallisesti sekä ryhmien muodostamisen että henkilöstön koulutuksen kannalta, Tiiviimpikouluverkko mahdollistaa paremmin koulujen varustamisen ja pienentää myös hallinnollisia kuluja jatkossa. Toisaalta johtamisjärjestelmä hieman nykyistä suuremmissa peruskouluyksiköissä tarjoaa johtamiseen selkeät resu rssit vi rkarehtorijä rjestel män kautta. Opetuspalvelujen henkilöstökulujen muutoksiin vaikuttaa lukuvuoden käytettävissä oleva tuntimäärä. Tuntimäärät määritellään koulukohtaisesti lukuvuosittain ja siihen vaikuttaa ryhmien määrä, jakotunnit ja oppilaiden erityisen tuen tarpeet. Ti lapalveluille suoritettava vuokra sisältää tilojen käyttökustan nukset (kunnossapito, siivous, vesija energia), sekä pääomavuokran. Laskennassa on huomioitu se, että sivistystoimi ei maksa jatkossa sisäisiä vuokria tilapalveluille eri vaihtoehdoissa. Pitemmän tähtäimen arvioissa ( 1 ja 2 vuoden ajalla) ei ole huomioitu lakkautettavien yksiköiden peruskorjaus kustannuksia ja niiden vaikutuksia vuokratasoon, jos yksiköiden toiminta jatkuisi ennallaan. Uusien investointikustannusten vaikutukset vuokratasoon on arvioitu vuositasolla. Kaupu nginvaltu usto päätti 1 2, 1 2.21 6 Chydeniuksen koulun uudisrakennuksen suunnittelun ja toteutuksen käynnistämisestä. Rakentaminen toteutetaan ns. taseen ulkopuolisena rahoitusmallina. Rahoitusmallista päätetään myöhemmin. Tarkemmat selvitykset kiinteistömenoista saadaan Chydeniuksen koulun osalta, kun hanke on edennyt suunnitteluvaiheesta päätös vaiheeseen. Kuljetus- ja ruokapalvelukustannukset on laskettu tämän hetkisen tiedon perusteella. Laskennassa on huomioitu kuljetuskustannusten muutokset eri vaihtoehdoissa, sekä säästöt ruokapalveluiden osalta. Jokaisen yksikön osalta tulee lisäksi muita pienempiä säästöeriä (esim. tietohallinnon kulut, hankinnat, m u ut keskitetyt toiminnot). Seuraavassa on tämän hetken arvio palveluverkkomuutosten talousvaikutuksista kustannusryhmittäin. Tarkastelu on tehty vuositasolla ja myös kumulatiiviset vaikutukset 1 ja 2 vuoden ajalla. Liitteessä 7 on esitelty kustannusvaikutuksia eri vaihtoehdoissa kohteittain, 29

Pa lve I u ve rkkoi e n tov o tet lo 2 2 -l uv u I lo 1.9.12.216 LIITTEET (Eril lisinä dokumentteina) LIITE 1: PERUSOPETUKSEN OPPILASENNUSTE 216 LIITE 2. OPPILASKEHITYS VUOSINA 2OOO.2O16 LIITE 3: TILAKUSTANNUKSET PÄVAKOTIEN JA KOULUJEN OSALTA LI ITE 4: KOULU KULJETU KSET, KUSTANNUSVAIKUTU KSET LIITE 5: PUHTAUS- JA RUOKAPALVELUIDEN SELVITYKSET LIITE 6: KIINTEISTOJEN JATKOTAWTÖI ARVIO LIITE 7: YHTEENVETO KUSTANNUSVAIKUTUKSISTA 3

t_ilt ( Kokkolan kaupunki Sivistyskeskus - Opetuspalvelut Perus op etuks en oppilas ennuste 2r6 2.1,.21_6 I

2 Kokkolan sivistyskeskus - opetuspolvelut Pe r uso petukse n o p pi la se n n uste 21. 6 (2.1.216) Oppilasennuste 216 Taustaa Kokkolan oppilasennusteen pohjana on käytetty oppilasmäärätietoja 2.9.216 ja elokuun 216 väestörekisteritietoihin pohjautuvaa syntyneiden määrän jaottelua oppilaaksiottoalueittain ja toteutunutta oppilassijoittelua. Oppilasen n uste on luotettavimm illaan läh ivuosina. Mentäess ä 22 -luvu lle sen luotettavu us heikkenee tapahtuvan m uuttoliikkeen (kaupungin sisäisen, kuntienvälisen ja ulkomailta tulevan muuton) ja pientalo- ja kerrostalorakentamisen edistymisen myötä tapahtuvan kaupunkirakenteen muutoksen takia. Kouluverkkosuunnitelmassa (21 5) on ennakoitu kaavoituksen vaikutusta oppilasmäärien kasvuun kaupu ngin eri alueilla. Oppilasen nusteen taustalla tu lee tarkastella myös Kokkolan kaupungin väestönkehitystä. Se on ollut viime vuodet hyvällä kasvu-uralla. Vuonna 215 kaupungin asukasmäärä kasvoi +292 asukkaan verran. 2-luvulla Kokkolan asukasluku on lisääntynyt yli 3 :lla, Vuodenvaihteessa 215121 asukkaita oli 47 57. Väestöstä suomenkielisiä oli 4 16 (84,1 o/o), äidinkielenään ruotsia puhuvia oli 6 93 (12,8o/o)ja muunkielisiä 1 461 (3,1 %). Muunkielisten määrä on kolminkertaistunut 2-luvulla. Tämä johtuu pitkälti ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän lisääntym isestä. Ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on ollut hienoisessa laskussa niin absoluuttisesti kuin suhteellisestikin. (Talousarvio 216, 2) Tilastokeskuksen enn usteen m ukaan väestömäärä kasvaa 2 1 -luvulla keskimäärin vajaalla 32 asukkaalla vuosittain ja kasvu pienentyy tasaisesti 22-luvulla keskimäärin 25 ja 23-luvulla 15 asukkaaseen. Kokkolan väestön ikärakenne on edelleen edullinen suhteessa koko maahan. lkärakenteesta johtuen syntyvyys pysyy vielä pitkään lähes nykytasolla. Vuosi 215 tulee olemaan vuosivaihteluna pienemipi vuosi kuin tämän vuosikymmenen muut vuodet. 1-6-vuotiaiden määrä (varhaiskasvatus, 3 7 I 4 lasta) tulee laskemaan noin sadalla vuoteen 22 menenssä ja 15:llä vuoteen 225 mennessä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 7-15- vuotiaiden (perusopetus) määrä kasvaa muuta maata nopeammin. Vuoteen 22 mennessä kasvu on noin + 2 oppilasta. 16-18-vuotiaiden määrä laskee edelleen vuoteen 22 saakka, jonka jälkeen kasvua on aina vuoteen 23 saakka. (Talousarvio 216, 3) 1 Maakunnallinen kehitys Opetushallitus julkaisi213 kuntarakenneuudistusta silmällä pitäen Muuttuvat kunnat koulutuksen järjestäjinä - raportin. Siinä Keski-Pohjanmaan alueesta

3 Kokkolon sivistyskeskus - opetuspolvelut Peruso petukse n o p pi lo se n n uste 27 6 esitettiin seuraavan taulukon m u kaiset en nakointitiedot peruskou lu- ja lukioikäisten määrän kehittymisestä vuosien 211 ja 225 välillä. Taulukko 1. Keski-Pohjanmaan suuralueen peruskoulu- ja lukioikäisten määrän kehitys vuosina 211-225 ( Muuttuvat kunnat koulutuksen järjestäjinä, Opetushallitus 213) kõis ö?1i köi5 ö 225 Peruskoulu- Peru koulu- À{udosprosenlli ló-18-vuolioilo?ll I ó-l 8-vuoliol 225 Muulosprosenlli 5uurolue 8 282 I 95 8,7 3 147 2 9t4 5,5 Holsuo 14 97-3,71 5 3l -38, l(onnus 6t1 561 -ì 5,5û 263 ló9-35,t 4 Iou linen 43t 45 4,41 ì8t 153-15,4t l(okkolo 5 t2 5 844.l4,54 I 9ì r 958 3, l(ruunup,yy 748 755,94 295 254-13.9 Lesfijarvi t6 ó3 -l/.ìt 38 22-47,11 Perho 4r9 439 4,71 142 l5l 6,34 Ioholompi 386 43 I 1,4 142 134-5"ó3 Veleli 39 35-1,?9 ì35 t2-2t,14 Raportissa on tarkasteltu Keski-Pohjan maan aluetta yhtenä suu ral ueena. Tämän suuralueen ja sen kaikkien kuntien peruskoulu- ja lukioverkot ovat keskimääräistä tiheämmät kuin muualla Suomessa. Suuralue ja sen kaikki kunnat ovat valtakunnallisessa vertailussa keskimääräistä lapsirikkaampia Valtakunnallisesti oppilasikäluokkien osuus väestöstä oli 9,57 o/o ja Kokkolassa osuus oli 1,94 %, joten Kokkolassa lasten ja nuorten osuus väestöstä on suhteellisesti suurempi kuin keskimäärin maan muissa kunnissa Peruskouluikäisten määrän kehitykseksi 15 vuoden aikana ennustetaan tässä raportissa Kokkolassa 14,54 % kasvua. Oppilasmääränä tämä merkitsisit42 oppilaan lisäystä peruskoulussa (211-225). Vastaavasti nuorisoikäluokkien 16-18 - vuotiaiden määrä kasvaisi 3 % eli 57 oppilaalla, jotka menevät siis joko lukio- tai ammatilliseen koulutukseen valintansa mukaisesti. 2 Kokkolan perusopetu ksen oppi laaks i ottoa I ueet Perusopetuksen 1-6 vuosiluokkien oppilaaksiottoalueessa voi olla yksi tai useampia kouluja, jotka ovat määritelty alueen oppilaiden lähikouluksi. S uomenkielinen perusopetus on jaettu yhdeksään oppilasottoalueeseen. Opetus- ja kasvatuslautakunta päätti (7.11.212 S 129) Kokkolan suomenkielisen perusopetuksen 1-6 luokkien koulujen oppilaaksiottoalueiksi vuodesta 213 alkaen seuraavat alueet:

4 Kokkolan sivistyskeskus - opetuspalvelut P e r uso petukse n o p pi lo se n n uste 21, 6 Taulukko 2. Perusopetuksen oppilaaksiottoalueet 1 Halkokari- Rytimäki 2 Jokilaakso - Kaustari - Torkinmäki 3 Hollihaka - Mäntykangas 4 lsokylä 5 Koivuhaka - Ykspihlaja 6 Kälviän Kirkonkylä - Marttila - Peltokorpi 7 Ruotsalo - Marinkainen 8 Alaviirre - Lohtajan Kirkonkylä 9 Veikko Vionoja-Rahkonen Ruotsinkielinen perusopetus on jaettu kahteen perusopetusalueeseen 1 Chydenius-Vittsar-Rödsö-Öja 2 Kyrkbacken-Villa-Såka Peruskouluun tulev en 1. luokan oppilaiden määrä ja ryhmien määrä riippuu ilmoittautumisen jälkeen tehtävästä oppilassijoittelusta. Siten peruskoulun oppilasm iärä ei ole välttämättä juuri sama kuin ennusteen mukainen määrä näyttäisi. Oppilassijoittelun perusteena on 1. luokkien ryhmien optimaalinen määrä ja oppilasmäärien tasaus saman oppilaaksiottoalueen koulujen kesken Perusopetuslain m ukaisesti koulutuksen järjestäjä osoittaa oppilaan lähikoulun. Myös kantakaupungin 7-9 luokkien peruskoulujen oppilassijoittelussa tehdään opetusryhmien koon optimointia 7. luokkia perustettaessa. 2.1 Oppilassijoittelu suomenkielisessä perusopetuksessa kielikylpy-, musiikki- ja matemat kkaluokille Koulukohtaisia oppilasmääriä ennustettaessa ei voida tarkoin ennustaa miten moni suomenkielisen perusopetuksen oppilaasta sijoittuu eri alueilta Hollihaan koulun ruotsinkieliseen kielikylpyopetukseen ja englanninkieliseen CLILopetukseen 1. luokan alkaessa toissijaisen oppilassijoittelun mukaan. Pääosa oppilaista (7-8 %) tulee kuitenkin Hollihaan koulun omalta oppilaaksiottoalueelta. Valintakokeen perusteella sijoitetaan oppilaita 3. luokal le Mäntykankaan kou lu n m usiikkiluokalle ja Halkokarin kou lun matematiikkaluokalle. Koska

5 Kokkolo n sivistyskeskus - opetuspolvelut Per uso petukse n o p pi la se n n uste 2L 6 kysymys on oppilaiden ja heidän vanhempien vapaaehtoisista valinnoista ennustetta asiasta on vaikea laatia. Vuosina 212-214 oppilaiden siirtymisestä musiikki- tai matematiikkaluokille oli seuraavia vaikutuksia koulujen oppilasmääriin keskimäärin vuodessa. Taulukko 3. Peruskoulujen (1.-6. lk) keskimääräinen oppilasmäärän muutos, joka johtuu 3. luokalla oppilaiden siirtymisestä matematiikka- tai musiikkiluokalle. Peruskoulu (1-6 rk) Oppilasmäärän muutos Halkokari- Rytimäki +5 Hollihaka 4 lsokylä -5 Jokilaakso <1 Koivuhaka -2 Mäntykangas +'19 Torkinmäki- Kaustari -6 Ykspihlaja -1 Alaviirre Marinkainen Kirkonkylä L <-1 Kirkonkylä K <-1 Marttila <-1 Peltokorpi Ruotsalo Rahkonen Veikko Vionoja <-1 Vaikutukset kou lujen/alueiden oppi lasmää rään on otettu myöhemm issä laskelm issa h uom ioon. Vuosittain toteutuvien todelliset m u utokset ovat kuitenkin heikosti ennustettavissa pitkällä tähtäimellä, koska vuosivaihtelu voi olla joinakin vuosina suurta ja aina sattumanvaraista.

6 Kokkolan sivistyskeskus - opetuspalvelut P e r uso petukse n o p pi lo se n n uste 21. 6 Taulukko 4. Oppilasvirrat Hollihaan koulun ruotsin- ja englanninkieliseen kielikylpyopetukseen muilta oppilaaksiottoalueilta vuosina 211-213 ja keskimäärin vuodessa Peruskoulu (1-6 rk) Halkokari- Rytimäki Oppilassiirrot 212 Oppilassiirrot 211 13 Oppilassiirrot 213 5 12 Keskimäärin 211-13 -1 Hollihaka (oma alue) 1 14 12 12 lsokylä 4 3 5-4 Jokilaakso 2 2 3 >-2 Koivuhaka Mäntykangas Torkinmäki- Kaustari Ykspihlaja 1 I 1 3 I 2 4 3 1 5 1-2 -3 Ã -2 Alaviirre Marinkainen Kirkonkylä L Kirkonkylä K Marttila Peltokorpi Ruotsalo Rahkonen Veikko Vionoja Villa 1 <-1 Kyrkbacken 2 1-1 Yhteensä 4 44 43 3 Kaupungin väestömäärän kasvu alueellisesti Väestönkehitys on Kokkolassa ollut viime vuosina hyvää. Väestöennusteen (trendilaskelma) mukaan Kokkolan asukasluku kehittyy vuoteen 23 seuraavasti: Vuosi 1.1.216 (toteutunut) 22 225 23 235 24 asukkaita 47 57 48 625 49 6 53 312 5 752 51 36 Kuten edellä todettiin, Kokkolan väestön ikärakenne on edelleen edullinen suhteessa koko maahan, lkärakenteesta johtuen syntyvyys pysyy vielä pitkään lähes nykytasolla. Alle 1O-vuotiaiden ikäluokan keskikoko on tällä hetkellä 599. Väestöennusteen mukaan ko. ikäryhmän keskikoko kasvaa

7 Kokkolan sivistyskeskus - opetuspdlvelut Pe r uso petu kse n o p pi lo se n n uste 2L 6 vuoteen 215 mennessä vajaalla 3:llä (noin 62). Vuonna 22 ikäluokan keskikoko on 636. Kokkolan kaupungin tavoitteellisessa toimitilasuunnitelmassa (214) on Venniohjelma n avu I la en nustettu ennakoitua väestömää rän m u utosta aikaväl il lä 213-223. Ohjelman avulla on ennustettu peruskoulun alaluokkalaisten määrää 6-12 - vuotiaiden osuutta väestömäärän muutoksessa vuosina 213-218. 1 9blNtûr k 9!u lil.r'd. radt l,rt e lv\,r^re.rrr, ts t ô lr,:r:r r,l t- rnltr, ft olatll Kuvio 1 Vennillä tuotettu ennuste Kanta-KokkolanT-12 -vuotiaiden väestömäärän muutoksesta vuosina 213-218. Edellä kuvattu ennuste vahvistaa tämän oppilasennusteen alueellisia tuloksia kanta-kokkolan osalta. Karttaan on kuvattu myös kanta-kokkolan koulujen sijaintipaikat. Venni-ennusteella ei voi erottaa eri kieliryhmien suuruutta tai kielisuhteissa tapahtuvia muutoksia. Ne ovat kuitenkin opetuspalvelujen järjestämisen kannalta tärkeitä tietoja. 4 Kokkolan perusopetuksen oppilasmäärän nykytila ja kuluvan vuosikymmenen trendi Kokkolan kaupungin perusopetuksessa oli lukuvuoden 216-17 alussa yhteensä 5 418 oppilasta. Oppilastilastojen tilastointipäivä oli 2.9.216. Oppilasikäl uokkien koko (2. 9.21 6) selviää seu raavasta ta ulukosta:

Kokkolan sivistyskeskus - opetuspalvelut P e r uso petukse n o p pi lo se n n uste 21 6 8 8 7 Kokkolan perusopetuksen vuos luokkien opp lasmäärät lkv. 216-2Ot7 kieliryhmittäin (2.e.216) 6 5 4 3 2 1 626 65 Sg7 582 57 536 545 52 55 492 91 93 81 85 92 79 9 95 9s *-Suomenk +RLrotsink. +Yhteensä 1.. 2. 3. 4. 5, 6. 7 8,9 Kuvio 2. Vuosiluokkien oppilasmäåirät kieliryhmittäin Kokkolan perusopetuksessa 2.9.216 Luvuissa mukana myös maahanmuuttajien valmistavan opetuksen oppilaat. Kuviossa ovat mukana perusopetuksen oppilaat molemmista kieliryhmistä lukuun ottamatta 1. luokan eli lisäopetuksen oppilaita ja valmistavan opetuksen (maahanm uuttajataustaiset) oppilaita (1 4 oppilasta). Seuraavassa kuviossa on ennakoitu perusopetuksen oppilasmäärân kehitystä kokonaisuudessaan Kokkolassa vuosina 217-223. Ennakointi osoittaa kehitystrendin, mutta siinä on epävarmuustek öitä, jotka liittyvät kieliryhmäjakoon alle kouluikäisten ikäluokissa. Ennakoin n in tarkkuus heikkenee 22-luvulle mentäessä, mutta se näyttää kehityssuunnan. Trendiin ei ole voitu yhdistää Kokkolan kaupungin ennakoitua väestönkasvua eikä esimerkiksi pientalorakentamisen vaikutusta, joka säätelee lapsiperheiden määrän kehitystä ja kaupungin eri alueitten oppilasmäärän kehitystä. Lukujen pohjana ovat vain nykyiset oppilasmäärät ja tilastoidut syntyneiden lasten määrät vuoden 215 loppuun saakka.

9 Kokkolon sivistyskeskus - opetuspalvelut Per uso petukse n o p pi la se n n uste 2L6 Kokkolan perusopetuksen oppilasmäärä 2L5-216, ennuste 2L7-223 6 5 5252 444 s4i3 5473 5514 551 s524 5521' s447 4 t- 3 tl ô- o 3 2 +Yhr, #Suomenk. +Ruotsink. L 82L 'r.u"*" "ù".ts "1" ^.9 ^""t *t *f r's ns'",,1"' C' ".p"' nd)' ad Kuvio 3. Kokkolan perusopetuksen oppilasmäärän trendin kehitys 216-223 Oppilasmäärän kehityksen pohjana on käytetty tilastotietoja opp lasmäärästä (2.9.216)ja väestörekisterin tietoja (elokuu/216) syntyneiden ikäluokista. Tämän mukaan lukuvuoden 22-221 mennessä perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa noin 111 oppilaalla verrattuna lukuvuoden alkuun 216-217. Sen jälkeen kasvu näyttää kääntyvän laskuun, mutta oletettavaa on, että muuttoliikkeen vaikutuksesta kasvu jatkuu edelleen 22 luvulla. Kasvu kohdistuu suomenkielisen perusopetuksen oppilasmäärään (+ 1 89 oppilasta) ja ruotsinkielinen perusopetuksen oppilasmäärä hieman pienenee (- 57 oppilasta). Tosin oppilaat eivät mene ruotsinkieliseen perusopetukseen juuri sillä tavoin kuin heidät on merkitty väestörekisteritietojen mukaisesti ruotsinkielisiksi. Vuosittain noin 1 9 suomenkielistä oppilasta menee ruotsinkieliseen perusopetukseen ja vastaavasti noin viisi ruotsinkielisiä menee suomen kieliseen perusopetu kseen. Nettovaikutus on ruotsinkielisen perusopetuksen hyväksi keskimä ärin 1 4 oppilasta vuosittain. Jakautuma selviää vasta koulu u n ilmoittautum isen yhteydessä kun kaksikielisissä perheissä joudutaan tekemään valinta. Valinnan laillisena perustana on se, että oppilaan tulee hallita koulun opetuskieli riittävän hyvin.

1 Kokkolan sivistyskeskus - opetuspalvelut Pe r uso petukse n o ppi la se n n uste 2L 6 Pitkällä aikavälillä oppilasmäärä ruotsinkielisessä perusopetuksessa on ollut laskeva. Vuonna 2 oppilasmäärä 1-6 luokilla oli yhteensä 614 ja vuoden 214 tilastointipäivän ä (2.9.214) se oli laskenut 51 9 oppilaaseen, Laskua siis lähes 1 oppilasta. 64 Ruotsinkielinen perusopetus L-6 lk opp lasmäärä yhteensä v. 2-2Ot4 62 6 6L4 58 56 54 52 562 542 9 +Yhteensä 1-6 lk 5 48 46,"""t" ".-.,"",df "d "n*n "o+t Kuvio 4. Ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasmääråi vuosiluokilla 1-6 lukuvuosina 2-1, 25-6 ja 21-214 tilastopäivän mukaan. Oppilasenn usteen I uvuissa ei ole mukana maahanmu uttajatausta isten oppilaiden valmistavan opetuksen oppilaiden määrä (3 ryhmää, n. 2-3 oppilasta). He siirtyvät valmistavan opetuksen jälkeen suomenkielisen perusopetuksen oppilaiksi. Tu levien vuosien maahanm uuttaj ien määrä vaikuttaa valmistavan opetuksen kysynnän määrään, mutta sen ennakoidaan kasvavan. Suurin vaikuttava tekijä on ns. kiintiöpakolaisten ottaminen Kokkolaan, josta vuonna 216 tehtiin päätös, joka kaksinkertaistaa kiintiöpakolaisten määrän. Joka vuosi otetaan 3 kiintiöpakolaista, joista noin kolmas osa on oppivelvollisuusikäisiä. Myös työperäinen maahanmuutto ja ulkomaisten opiskelijoiden määrä vaikuttaa oppilasmääriin, mutta niitä ei ole voitu huomioida laskelmassa. Samoin perusopetuksen lisäopetuksen eli 1O-luokan opetus ei ole mukana ennusteessa, koska sen oppilasmäärä perustuu toisen asteen yhteisvalintaan ja muuttuu vuosittain ilmoittautumisen perusteella. Ennakointitietona tulee ottaa huomioon se, että ryhmä käynnistyy joka lukuvuosija siinä on oppilaita n. 1-25 vuosittain. Opetus tapahtuu aikuislukiotoiminnan yhteydessä.

Kokkolon sivistyskeskus - opetuspalvelut Perusopetuksen oppilosennuste 276 4.1 Oppilasikäluokkien kehitystrendi vuos kymmenen loppuun saakka Seuraavassa kuviossa on yhdistetty peruskoulussa olevat oppilasikäluokat ja alle kouluikäisten ikäluokat niin, että voidaan seurata ikäluokkien kokojen vuosivaihteluja ja kehitystrendiä vuosikymmenen loppuun saakka. TL 71) Perusopetukse n oppl la sl kä luokat 2t1ß la alle kou lu lkälsten I käl uokat 66r rsoo 56g 578 soo q7i 481 cõc 5s 55 rl 82 5s7 6D 7 JJI 515 6Jq o s I 619 El t.r lr,, 576 5t 54o ç-r(. ':O-l 4!t 94 475 4 f Yh tarl n r,1 - -5uonrenk r_ 919 lç. - f 1 95 95 eo ÐE58rT3Ìl f_q 7 79 16 tl 77 Íi ß 3 'ã êo qt* qrr* l.* ô$ +s ù$ t+ nrt -r$ Enrr u.!t -6 -r,uot iâ d Ên hieli ryh rrr iìi akaul r rtrirbtt of."ns"ns,lé**n*s Kuvio 5. Perusopetuksen oppilasikåluokat (1-9 lk) yhdistettynä alle kouluikäisten ikäluokkiin Pu nainen katkoviiva erottaa toisistaan peruskoululaisten ikäluokat alle kouluikäisistä. Huippuvuosi on 216, jolloin vuonna 29 syntynyt ikäluokka (664 lasta) aloittaa peruskoulun. Ennuste alle kouluikäisinten kieliryhmäjakautumasta perustuu väestörekisteritietoihin äidinkielen mukaan

Kokkolon sivistyskeskus - opetuspalvelut 12 Perusopetuksen oppilasennuste 2L6 4 Kokkola n perusopetu ksen oppi lasm ääräen n usteet al ueittai n S uomenkielinen perusopetus 4.1 Länsireitti Länsireitin perusopetusalueeseen kuu luvat Mäntykankaan, Koivuhaan ja Ykspihlajan koulut (1-6 luokat) sekä Kiviniityn koulu (7-9 luokat). 8 7 Länsireitin alue (L-6 lk), oppilasennuste 2Ot6-223, lukuvuosittain 6 5 4 3 2 1.2L5-217.217-2L8 r 218-219.2'19-22.22-22L.22t-222 -.222-223 Mörrtykangas Koivrrhaka Ykspih la ja Yhteensä Koivuhaan koulun luvuissa ei ole mukana valmistavan opetuksen ryhmää (n.1 opp.) Kiviniityn koulun luvuissa ei mukana valmistavan opetuksen ryhmä (n. 1 opp.) Länsi re iti n a I u e (7-9 ) o p p lase nn uste 2OL6-2O28 lukuvuosittain 45 4 35 3 25 2 15 1 5 346 337 341 ^1 ^o)' 3 "ro' aot 4Uv t )' r Kivin itty

Kokkolon sivistyskeskus - opetuspolvelut Perusopetuksen oppilosennuste 276 4.2 Keskireitti Keskireitin perusopetusalueeseen kuuluvat lsokylän ja Hollihaan koulut (1-6 luokat) sekä Länsipuiston koulu (7-9 luokat). 13 Keskireitin alue (1-6 lk), oppilasennuste 2Ot6-2O23, lukuvuosittain 1 9 88 8 7 6 5 4 3 2 5 38 391 12t6-2t7.2t7-21,8 r 218-21_9 a2t9-22 t22-22l.22'r-222 222-223 1, lsoky ki Holliha k Yhtccnsä lsokylän koulun luvuissa ei ole mukana lievåisti kehitysvammaisten erityisopetuksen ryhmiä (32 opp.) ja syvästi kehitysvammaisten ryhmää (8 opp.), jotka ovat keskitettyjä palveluja. Hollihaan koulun luvuissa eiole mukana valmistavan opetuksen ryhmää (1 opp.) Länsipuiston koulun erityisopetusryhmäin (1 opp.) oppilasmäärä ei ole mukana. Keskireitin alue (7-9 lk), oppilasennuste 2OL6-2O28, lukuvuosittain 5 45 4 35 351 388 44 -ç 6.428 43t sza433 t26--42&-+zs-432 3 25 2 15 1 5 I L ìnsipuisto'r lsokt-9 "-4.- t nþ

L4 Kokkolo n sivistyskeskus - opetuspalvelut Pe r uso petukse n o p pi lo se n n uste 2L6 4.3 ltäreitti Itäreitin perusopetusalueeseen kuuluvat Jokilaakson, Kaustarin, Torkinmäen, Rytimäen ja Halkokarin koulut (1-6 lk) sekä Hakalahden koulu (7-9 lk). 12 Itäreitin alue (L-6 lk), oppilasennuste 2Ot6-2O23, lul<uvuosittain 1 8.216-2'17 6 4 2 4L5 461, 377 2to.217-2t8 r 21,8-2L9.219-22.2O2-22L,u.." -""".221-222, 222-223 Ennusteluvuissa ei ole mukana Halkokarin erityisopetusryhmien (3) eikä Torkinmäelle koulun erityisopetusryhmää (1) Samoin Hakalahden koulun erityisopetusryhmän (1) oppilasmääråiä ei ole ennusteluvuissa mukana. Itäreitin alue (7-9 lk), oppilasennuste 2L6-228, lukuvuosittain 6 5 4 396 3s7 4'14 4gs ç5 444 51 s o 544 539 5zl 3 2 r H ìkalahti r TorkT-9 1 ""it tub

1_5 Kokkolan sivistyskeskus - opetuspolvelut P e r uso petukse n o p pi lo se n n uste 21 6 4.4 Pohjoisre tt Pohjoisreiti n perusopetusalueeseen kuu I uvat Alavi irteen, Marinkaisen ja Lohtajan kirkonkylän koulut (1-6 lk) sekä Lohtajan koulu (7-9 luokat). 25 Pohjoisreitin alue (1-6 lk), oppilasennuste 2Ot6-2O23, lukuvuosittain 2 L5 1 5 197.2'r6-2L7 a2t7-2l8 r 218-219.219-22 122-22I.221,-222 *:222-223 Al viirre Marinkainen L. l(irkonkylii Yhteens i t2 1 8 Pohjoisreitin alue, opp lasennuste 7-9 lk lu kuvuosittain, 2t6-2O28 B9 99 1 1 75 6 4 r Lohtùja 2 ""it tuþ

1_6 Kokkolon sivistyskeskus - opetuspalvelut Perusopetuksen oppiløsennuste 216 4.5 Koillisreitti Koillisreitin perusopetusalueeseen kuuluvat Kälviän kirkonkylän, Marttilan, Peltokorven, Ruotsalon, Veikko Vionojan ja Rahkosen koulut (1-6 lk) sekä Lucina Hagmanin koulu (7-9 lk). 6 Koillisreitin alue (t -6 k), oppilasennuste 2Ot6-2O23, Iukuvuosittain 516 5 4 3 4 r 21-6-21-7 r 217-2i.8 r 2L8-21-9 r 219-22 a22-227 2 135 L28 1L7 1L5 a2d2l-:222..222-223 1 7 32 26 36 5J K, l(irkonkyliì Mârtt la Pcltokorpi Ruotsalo V, Vionoja Rahkonen Yhtecnsä Koillisreitin alue (7-9 lk), opp lasennuste 2Ot6-2O28, lul<uvuosittain 3 25 2 t97 2IB 22'I 22 27 22 26 248 252 15 I lucina Hagnrarr 1 5 t' I 3tot. ^!c-t 3 'ì,o' ao'

Kokkolon sivistyskeskus - opetuspalvelut Perusopetuksen oppilosennuste 21.6 Ruotsinkieli nen perusopetus 4.6 Ruotsinkielisen perusopetuksen reitti Ruotsinkielisen perusopetuksen reitin perusopetusalueeseen kuuluvat Chydeniuksen, Kyrckbackenin, Rödsön, Sokojan, Villan, Vittsarin ja Ojan koulut (1-6 luokat) sekä Donnerskan koulu (7-9 luokat). t7 Ruotsinkielinen perusopetus {1-6 lk} o ppilasen n uste 2Ot6-2O22, I u l<uvuosittain.2l6-17.2oi7-tb r 218-19.2oL9-2o.22-227.222-223 6 5 5L7 4 3 2 L t27 136 96 4A t27 rr4 Chydenius Kyrkbacken Rödsö S.i ka Villa V i tts ì r öja Yhteenså Ruotsinkielisen perusopetuksen ennustetta tarkasteltaessa on otettava huomioon, että ennusteet alle kouluikäisten ikäluokista perustuvat väestörekisterin mukaiseen merkintään lapsen äidinkielestä. Tässä ennusteessa mukana ovat nykyiset oppilasmäärät ja alle kouluikäisten ikäluokista vain åidinkieleltëiän ruotsinkielisiksi rekisteröidyt lapset. Siksi Donnerskan koulun oppilasmäärä voi olla lukuvuodesta 225-27 alkaen noin 2-4 oppilasta suurempi mitä alla oleva kuvio osoittaa. 3 25 2 Ruotsinkielinen perusopetus (7-9 lk) o p p f ase n n uste 2t6-227, I u l<uvuos ittai n 2s7 2s2 258 259 253 29 t87 15 1 I Donnersk ì 5 ""- ""o*rrc".""" "/"// "É"+n "/

1_8 Kokkolon sivistyskeskus - opetuspolvelut Pe r uso petukse n o p pi lo se n n uste 2L 6 Oppilaiden sijoittuminen perusopetukseen äidinkielestä poiketen Kun on tarkasteltu lukuvuonna 215-16 aloittavia oppilaita ja vuosiluokkien 1-4 oppilasmääriä, niin sen perusteella vuosittain keskimäärin 19,4 suomenkielistä oppilasta menee rur tsinkieliseen perusopetukseen ja vastaavasti keskimäärin 5, 6 ruotsin kielistä oppilasta menee suomen kieliseen perusopetukseen. Nettovaikutus on ruotsinkielisen perusopetuksen hyväksi keskimäärin 1 4,8 oppilasta. Vaihtelu on sattumanvaraista ja siksi vuosivaihtelu on suurta. Pienimmillään 14 suomenkielistä oppilasta siirtyi ruotsinkieliselle puolelle vuonna 21 ja suurimmillaan siirtymä oli vuonna 215,25 oppilasta. Vastaava vaihteluväli on ollut suomenkielisessä perusopetuksessa 4-9 oppilasta. Ruotsinkielisten opeltuspalvelujen oppilasennusteissa vuosina 25-215 on ollut vaihtelua ennustelukujen ja toteutuneen 1. luokan oppilasmäärän suhteen keskimäärin + 9,7 oppilasta/vuosi. Vaihteluväli on ollut -4 oppilaasta + 24 oppilaaseen. Eli esimerkiksi vuonna 211 oppilaita tuli 1. luokalle neljä vähemmän kuin ennustettiin ja vuonna 26 tuli 24 oppilasta enemmän. Vaikka luvut perusopetuksen kokonaisoppilasmäärään nähden ovat pien iä, niillä on merkitystä ruotsinkielisen perusopetuksen järjestämisessä. Toisaalta tämä antaa kuvan oppilasmäärien ennustamisen vaikeudesta kaksikielisessä kunnassa, jossa on paljon kaksikielisiä perheitä,

Kokkolon sivistyskeskus - opetuspolvelut Perusopetuksen oppilosennuste 216 Liite 1. Vuoden 21 5 perusopetuksen kouluverkkosuunnitelman laskelma kokonaisoppi laskehityksestä. 19 FCG KoÎis[JLTOItt Î ûr' r.9.2 r 5 Selvitys 18 f4?l RÊllll l(or i, nin Kou den o'pptusennreh jå lcâpesitêetti æ15- ãrñ- ãìtëc- ll*s- 2lG 211Zl. 21lT awb ogoal=- toul n Hoiltn an toulu væ 381 4fi1 3ES v Ér -d K rklrulttl ruíllet 45å d. + û 45P' es -3 LånEbd çtôn üd-ûi T {3'l 13;2?Æ 35i. r Ðt I 1!M I 2ß7 lzilo 7l K yiriitun lorai llutb EamSBe tfoihi 31 re Koivtlìeen tilfr 3rE 3 ffi Er fig l-*nclrollll l l rlsr hsdu 1V 17õ 2ß4l5s 4 81 lw &t 8l 111 2r!t!t I tt57 tgo ie KiftEnkviãn h å{yià r34 t19 LÌ5 f3 f' +rg 15 LUCm fiãomn mgl lô Jlu u*tl Hr-.llb?{tr Kollllsrelttl l,lsr1îl, n lodr r!é 1 1;' 1t{1 13ñyrrr -9 llr I IJ A} 9J il,lt Ruals lon loülu ffi gt ñã. &81 æ. Ue ilko' /ronr{rn krqilu 4l 1E Ëõ 41!:s -15 R hhosên ksühr 31. E ffi &.v36 4 æl te tfli I iliirþen lillru 42 & 46 41. r -lè PohlolsrElttl ohl Árn tôulu H @ s3 't5 Ì É4 S3 1 Loht n i{itffi lhd.ir! koulu 58 P1 f},e:e 81 2. ùlrrrìlaisùpn koulu EO 73 tév?3 -t ß 2?E 3tl:í -ft Ha*rl hd'en ftoulu H kotarin taufu + Rs{inndiRi 1W 4l 3ß 45S I IttÉlttl Jofril sfts û houlu ilð 216 lm ilb 2t6 ftl f,orìi en fta ü, + l(.au3tan g! 3õ g, Wß]t# ñ 17ßt I 5ft t 5t zrt ihéênius skola ts 125 13úy r s -11 n m sftnl M â6 ffi 38 zta -5- Ru t ln- KYfb clffi çkdr -KOULI-I ïy {la tll 17 1Ã tm 47 -sl klgllncn Rðdrð!ftda 3t A 6t l \r -3 Sàla r*o{ 6t A 7 l &lu 1 Ullts tí l 1{r{ 1å{} 121!rB -lf Itç rin lo-rfr aâ at m len -3 12t fl13 ia sliola n m 6 19v nr9 ß75

Lohtaja Ruotsink el nen Suomenkiel nen Kokkola Kãlviä Ullava Kaikk yhteensä 2 Opp laat 4Æ 912 3 159 713 123 5 353 2'l Oppilaat 437 9t9 3't21 74 124 s 39 22 Oppilaat 441 3 11 712 12 5 33 23 Oppi aat 429 927 314'l 641 1't7 5 255 24 Oppilaat 399 929 3 144 625 18 5245 25 Opp laat 383 93 3m4 616 't s233 26 Oppilaat 367 93 3 19 62 9 5 152 27 Oppi aat 35 97 323 585 88 5 153 28 Oppilaat 326 98 3 236 587 72 s 129 29 Opp aat 32. 94 3 212 575 66 5 79 21 211 Opp laat Opp laat 325 3't 88 85 3 234 574 67 5 84 3 235 558 67 5 2 2't2 Opp laat 3 a4 3 242 574 67 527 213 Oppilaat 289 823 3 35 568 68 5 53 214 Opp laat 274 all 3 365 594 77 5 725 215 Opp laat 245 412 3Æ4 625 74 s 26 216 Oppilaat 31 797 3 571 668 68 5 45 - : d,e

KII NTEISTOJEN KUSTANNUKSET/ KOULUT KIINT.NIMI HUON. Al.Am2 TAES-2o17 räyrrörurruor YHT. Halll TAES-217 josta, siivous hyg.palv. TAES-217 Korot a po stot TAES-zo17 KAIKKI MENOT srs.vuokra 217 TP215 KAIKKI MENOT Chydeniuksen koulu, A Chydeniuksenkatu 2 Halkokarin koulu, Halkokarintie 2+asunto x) Hollihaan koulu, PÍkiruu kintie 4 Jokilaakon koulu, Jokilaaksontie 6 Kirkonmäen koulu, Kruunupyyntie 5 Rytimäen koulu, Rytimäentie 16 Ojan koulu, Ojantie 454 + piharak.78m2 Mãntykankaan koulu, A Chydeniuksenkatu 72 Renlundin koulu, Kansakoulukatu 6 Rödsön koulu, Orrekentie 1 Sokojan koulu, Vanha Skrabbintie 15 Vil la n kou I u, O pettaja n kuja 2+ ki rjasto 232m2+pun.ra k. 125 m 2 Vittsarin koulu, Vanha Ouluntie 144 Ykpihlajan koulu, Metsäkatu 7 Kaustarin koulu tilaelementti, Kaustarintie 13 Jokilaakson kou lu n tilaelementti, Jokilaa kso ntie 6 Hakalahden koulu, Matruusinkatu 2 Kiviniityn koulu ja lukio, Kuusitie 3 Lãnsipuiston koulu ja lukio, Torikatu 41 a Donnerska skolan ja ruots.lukio, Banerinkatu 3-5 Alaviirteen koulu / Lohtaja, Viiirretie 5 Kirkonkylän koulu / Lohtaja, Karhintie 3 Marinkaisten koulu / Lohtaja, Niementie 2 Lohtajan koulu / Lohtaja, Alaviirteentie 12 Kirkonþlän koulu / Käfviä, Koulukuja 3 Marttilan koulu / Kälviä, Kälviäntie 7 Peltokorven koulu / Kälviä,Peltolkoruentie 371 a + kaukalon pukutilat Ruotsalon koulu / Kälviä, Ruotsalon Kylätie 72+ talonmiehen as. 8m2 Halkokarin koulun tilaelementti (Lucina Hagman tilaelementti / Kälviä Rahkosen koulu / Ullava, Rahkosentie 245 Veikko Vionojan koulu / Ullava, Vienojantie 29 2 595, 3 48. 6 592, 2 271, 1292, 575, 752, 2 855, 2 326, 662, 1 99, 3 618, 11, 181, 492,5 378,5 4 994, 7 665, 6 783, 5 753, 63, 75, 1 3s, 3 3, 1 936, 122, 797,5 1132, 45, 1 499, 1 436, L75 912 24239 3s772 t7675 2326 46 63 48 2r2 57 135 37 6228 7578 245 44 7874 3 s2 s2 56 2485 353 66 477 53 44433 342 68 54 99 87 25 72179 21662 134 48 9245 722 79ztO 25 86 t23 27 1 s9 oheisp. 57 64 87 13 156 97 57 24 142 15 5s 87 94 3479 15 11 23 85 1 2s 2582 19 8s 12 68 t3244 196 37 189 62 123 81 19 1 29 13 52 86 82 s4 5 69 4t27 24L 3 s3 16 18 39 7 4L25 yhteensä 4t7to LLt22 349 26 18 6L7 1234 5 8 91 92 23 5 12 8 LT24O 192 95 8 68 9 13 43 6 19 5 96 s 26873 125 89 99 41 427 4 11 2498 974 28 35 327 1 9 16 86 25 3 23 59 33 45 217 622 353 51 7 98 t9475 29 43 s897 98 8 34 49 158 42 75 8 87 2 438 39 87 4ZO 39 55 95 16 43 9 45 15 7462æ 5722 4429 59 26 91 36 L4677 37 36 152 8 t 125 15 82 11 96 7 51 16 146 86 134 t 2L7 6 347 9æ 71 1947 59 98 8 34 5 158 4 75 1 87 438 4 87 4 1 2 96 1 43 9 45 2 746 3 57 2 442Læ 59 3 91 4 146 8 37 4 162 8 125 1 82 1 96 1 38 6 146 9 134 195 57 338 566 72387 23 36 12s87 49 89 9s26 29997s t72267 7 39 85 8 443 339 8L275 38 281 9 3 6 s88 44tO4A 75 58 565 97 437 466 84 6L2 85 tlz L43 436 27983 L72837 Ll27t7 9t77L 11 98 138 35 137 947 )+ {!ì / \-! (_

KIINT.NIMI Lucina Hagmanin uusi koulu, Marttilankatu 1 x)lsokylä n monitoimitalo Koivuhaan koulu (vuokratila 3597 m2) x)vinge (vuokratila 8 22L m2) x)öjan kylätalo (vuokratila 6L7 mzl x)torki nmäen koulu ja päiväkoti (vuokrati la 687 4 m2) Koivuh.koulun iltapv.t. L7O m2, Mäntynäädänkatu 4 Peltokorven koulun tilael. (vuokratila 138,5 mz), Peltokorventie 371 a Aikuislukio/amrnattilukio (vuokratila 15,34 m2) Torkinm.ammattik. / G 32, Närvilänkatu 8 (vuokratita 49 mz) l(}luokl Kälviän kirkonkyl.esik.tila tilaelementti (vuokratila 377 m2), Eriksoninl Pajakoulu / Elba (vuokrat la 8 m2), Sannanrannantie 6 Sairaalakoulu (vuokratila 488,5 m2), Mariankatu 16 L 2 KAIKKI YHTEENSA HUON. A[.4 m2 3 627,O 1 8, 3 697, 8221,O 617, 6 874, 17, 138,s 15,3 49, 377,O 8, 488,5 85 t2t TAES-2o17 rärrröu ruor YHT. Halll 289246 511 1 898 3 L77293 88 4 85 39 2829 3223 2892 8 63 78 46 923 524 87s7 758 TAES-217 josta, siivous hyg.palv. oheisp. 155 8 21 53 93 5 115 31 14 33 12 r4 259 1 8 1 52 247429 TAES-2o17 Korot ja poistot yhteensä 365 42 898 11 14 191 15 42 242 6 7 14 56 3 281 95 TAES-217 I(AIKKI MENOT 654 666 1 19 21 898 17 1t7293 9 31 955 81 3 71 38 3 2892 8 53 93 2 9 23 52 4 12 39 78 SIS.VUOKRA 2t7 6s4 7 1 49 2 898 2 1 172 9 9 3 956 8 37 38 3 28 9 8 6 93 9 2 524 11 953 s TP215 KAIKKI MENOT 319 13 762 88 98 964241 97243 78485 3t232 38 86 8 582 94582 t3257 52 s8 9746922 x) kaikkien toimintojen tulot ja menot kiinteistössä esim. koulu ja päiväkoti Vuokratila

KI I NTEISTöJ E N KUSTAN N U KS ET/ VARHAIS KASVATUS KIINT.NIMI HUON. T4E9217 ALA m2 räyrröu ruor YHT. Halll Hakalahden päiväkoti, Runeberginkatu 25 Halkokarin päiväkoti sis.nuorisotilat, Salmenhaantie 23 Kirkonmäen päiväkoti, Ventuksentie 27 Kiviniityn päiväkoti, Kuusitie 1 Koivuhaan päiväkoti (vuokratila665 m2xent. pavunvarsi), Paa Ruotsalainen päiväkoti, L Kirkkokatu 47 Rytimäen päiväkoti, Hintsantie L b Tulliharjun päiväkoti, Libeckin katu 32 Nahkurin päiväkoti, Vidnäsinkatu 1 Öian päiväkoti, Skählintie 4 /muuttanut Öjan kylätaloon Peurankadun päiväkoti, Peu rankatu 22 Terva npolttaja n päivä koti, Terva n polttaja n katu 6 Länsipuiston päiväkoti (Osake ), Tehtaankatu 29 Kirkonmäen päiväkodi n tilaelementti, Ventu ksentie 27 Keltaviirin päiväkoti, Mariankatu 8 Kaustarin päiväkodin tilaelementti (359 hm2+517 hm2), Kaskil Koivu rinteen päivä koti / Lohtaja, Pu nasillantie 1+varastorak. 1. Pajulinnun päiväkoti / Kälviä, Eriksoninkatu 3 Tenavatupa / Kälviä (ryhmis), Erikosoninkatu 5 + varastorak.l Peltokorven päiväkoti / Kälviä, Peltokorventie 371 b Ruotsalon päiväkoti/ Kälviä, Kylätie 72 Ulkometsän päiväkoti/ Ulkometsäntie 1 Rytimäen leikkikenttäsuoja, Rytimäentie 18 a Koivu haan leikkikenttäsuoja, Paa rmanpolku 11- Pajurinteen leikkikenttäsuoja, Paa rmanpolku 11 Ha kalahden leikki kenttãsuoja, Hakalahdenkatu 87 Kirkonmäen leikkikenttäsuoja, Kirkkotie 1 Ha lkokarin leikkikenttäsuoja. Fregatti Hollihaan päiväkoti, Falanderinkatu 4 Pikiruukki/kerho, Ryövärinkarintie 2 Bambse-Bo-ryhmäkoti (osake) (Hakalahdenk. 83 as 19) '1 156, 1 29, 729, 1 45, 665, 371,O 422, 121, 64s, 183, 957, 8s, 375,5 287,5 522, 89, 46,3 744, 17,5 275, 369, 1447,O 9, 53, 23, 23, 18, 23, 26, 692, 166, L34 64 LO497 13 6s 18 855 175 36 s1 33 53 36 127 98 84 42 15 35 16 99 99 64 59 7 21o2 66 11 94 34 53 99 88 55 1 41 31 66 4/.22 129 386 212 3 92 L97 1 82 1 98 24 227 17 35 1 1 TAES-217 josta, siivous hyg.palv. oheisp. 6 52 48 4 98 447 29 32 18 5 2373 6254 33 26 49 19 44 52 266 12 63 27 94 44 58 252 4255 1s 8 225 56 9s TAES-z17 Korot ja po stot yhteensä 2L76 26 43 4 56 36 9 23 12 5 924 39 1 57 62 6 8r. 1 11 3177 15 2 45 Lt79 L47LO 31 15 31 9 1 52 25 55 4L63 162 89 1 9 65 15 4 7 TAES217 KAIKKI MENOT 156 1 131 4 t44zlo t4s765 175 s9 63 83 62 6 156 99 t424 22t7 117 1 131 35 s9 23 4147 77 9 199 5 85 1 to 119 155 11 93 57 2tO 85 8s 292276 212fJ 392 197 1 82 3 7 24oO 87 85 2L42 1 1 SIS.VUOKRA 217 155 4 131 4 L442 145 8 175 5 63 8 62 6 167 L42 t 117 1 131 3 59 2 41 5 77 9 199 1 85 1, 119 2 11 9 57 2 85 9 292 3 2 1 3 9 2 1 8 3 1 24 87 9 1 1 TP215 KAIKKI MENOT 14499 132 88 t39 649 149 356 17593 s 565 76 42 t74243 t37 592 21843 125785 139 195 6522 4279 78 885 21 318 81 35 tts766 2937 s4878 9 s91 145 554 2 5 3376 t867 t474 3278 1 618 81 98 5 38 8 54

KIINT.NIMI Sokojan päiväkoti(osake), Vanha skrabbintie 12 Ykpihlajan pk / Meidän Yxpila osuuskunta (vuokratila 345 m2 Lasimestarintie L2 / Halkokarin pk (vuokratila 2!O m2l Pikiruukin kasarmin päiväk./kiint.oy Pikkuruukki (1 % kaupu Ryhmäpäiväk Leppis/Lohtaja as.l ja 2 (Rivilepola (vuokratila) ( Ruotsalon ryhmis (vuokratila) / Kälviä (68 m2), Ruotsalontie 2l Muksumaja ryhmis /Botniakangas (vuokratila) / Kälviä (11 ml Vekaravaja ryhmis / Päivälä (vuokratila) / Kälviä (75 m2), Eerik Torikatu 32l päiväkoti As Oy Humupekka as. 5/ Lohtaja, Punasillanrie 5 As Oy Marinkaisten Hirvenmäki B 8 / Lohtaja HIRVENPESÄ, sin Ullavan varasto / Ullava, Ullavantie 689 Päívänp.varasto / Ullava (rahkosen koulu.piha), Rahkosentie 2, Lumikonkatu / perhepv.hoit.(vuokratila), Oravankatu 4 b KAIKKIYHTEENSA HUON. ALA m2 339, 346, 21, 875, 115, 68, 11, 75, 193, 74,O 7Ã 1, 8, 146, 18 646,3 TAES-2o1 KAYfiOM YHT. Hall TAES-217 josta, hyg.palv. 18 731 s3 421 18 6 28 o4ol 7 3 1s2 131 44 s3 ls 21 4721 16 2sl s 171 2L78Ol 6 lsol 7 s1l 36l 27ol 18 2sl 22tLß61 8181 TAES-217 Korot ja po stot yhteensä 3 94 1 93 8 TAES-217 KAIKKI MENOT 18 73 8342 28 1 152 13 15 2 472 76zso 9 17 2572 6 19 7 51 36 27 2 18 3 11 36 SIS-VUOKRA 2t7 18 7 83 4 28 152 1 15 4 8 15 2 9 2 257 6 1 7 5 2 18 2 966 69 TPZo15 KAIKKI MENOT L7 9t6 83277 27 373 L52t4 14 39 1 558 Lt42 8 16 2494s 57L6 7 778 TM 248 18 39 2887 5 Vuokratila

I li"i ' Å" fl ALA- JA VÄTVIIRTEEN OPPILAI DEN KoULUKU LJETUKSET JA KULJETUSKUsTAN NUKsET Nykytilanne syyslukukaudella 2t6 Lohtajalta menee nykyään julkinen linjavuoro klo 12.55 Himangalle, palaa Alaviirteelle ja jatkaa sieltä klo 13.25 Väliviirteelle. Tämä on ainoa kaikille avoin linjavuoro, joka menee Väliviirteelle ja-joia Alaviirteen koulun oppilaat voivat käyttäå. klo 15 linjavuorot lakkautettiin vuonna 2'11. Näillä oppilasta. Lakkauttamisen jälkeen Ala- ja Väliviirteen koska kuljetukset on ollut pakko hoitaa suurimmaksi audella nämä entiset linjavuorot on ajettu Pohjolan Alavlirteen koulussa on syksyllå 216 41 oppllasta, joista kuljetusoppilalta on 1S. Kuljetusoppilaat kulkevat aamuisin, lukujärjestyksestä riippuen, joko Poh.iolan Matkan tiíausbussilta (kun koutu aifaa tlô 9) tai taksilla (kun koulu alkaa klo I tai 1). lltapäivisin oppilaat kulkevat joko taksilla (kun koulu loppuu klo 12 tai 14), Pghjqlan Matkan linjavuorolla (kun koulu loppuu klo 13) tai Pohjolan Matkan tilausbussitta (kun koutu loppuu klo 15). LisäksiAlaviirteen koululta kuljetetaantaksilla tarvittaessa klo 13 Lohtajan koululle iltapäiväkerhoon 1- ja yhlenä påivänä 9.pn1agta viikossa A2-ruotsin oppitunneille 5 oppilasta. Nimä ruotsin opiskelijat palaavat kotiin Pohjolan Matkan tilausbussiila klo 1b. Pohjolan Matkan tilausbussissa kulkevat myös Ala- ja Väliviirteen esikoululaiset aamuisin Lohtajan Kirkonkylän kouluun sekä yläkoululaiset aamuisin Lohiajan kouluun ja klo 15 takaisin kotiin, Tämän tilausbussin kustannukset tämän hetken sopimuksen mukaan ovat 15g,25 euroa/suunta eli 318,5 euroa/påivä (alv ). Esikoululaiset kutjetetaan kotiin klo 13 taksiila. Laskelma syyslukukauden 216 Ala- ja Vätivii leen oppitaiden kuljetuskustannuksista ALA. JA VÄLIVIIRTEEN KULJETUSOPPILAAT Eslopetus Lohtajan Klrkonkylån koululla l.6.tk Alavl ñeen koululla kalkki I oppllasta 't5 oppllasta KULJETUKSET Aamu /ov lltapålvå /pv vhteenså tllausbussi klo 8:25 4,68 taksi klo 13 34,65 39,33 llnjavuoro llnjavuoro klo 13.25 8,27 8,27 e teksi klo 8/1 2,58 teksi klo't2l13 2,16C 4,71e tllausbussi klo 8:25 6,89 tllausbussl klo 1 5 11,25 '12,14C ALAVIIRTEET.I KOULUN osuus KULJEIUS. KUSTAN. NUKSISTA 7-9.tk Lohtalan koululla kaikkl 2 oppilasta tilausbussl klo 8:25 93,68 tllausbussl klo 15 1 18, 2l 1,68 KULJETUSKUSTANNUKSET ynre NsÄ e I RÄrvÄ alv o 4O2JB e l5l,l5 KULJETUSKUST ANNU KSET YHTEENSÄ I LU KUVUOSI (alv )?5 23,92 e 28 265,5 Slvul/2

Alaviirteen koulun oppilaiden kuljetus LohtaJan Kirkonkylän koululle syyyslukukaudesta 22 lähtien Mikäli Alaviirteen koulu yhdistetâiän Lohtajan Kirkon <ylän kouluun, olisi erittäin tärkeää kaupungin pyrkiä osaltaan vaikuttamaan siihen, että klo 8.25 ja 15 julkiset linjavuorot saataisiin takaisin. fätille avó nta linjavuoroa voisivat k tyttää myös toisen asteen opiskelijat ja muut asukkaat Lohtajan keskustaan ja jatkoyhteyksiin Kokkolan suuntaan. Mikålijulkista linjavuoroa ei ole mahdollista saada, tulisinykyisen kaltainén tilausbussikuljetus jatkua, aamuisin klo 8.25 Väliviirteeltä Lohtajalle ja takaisinpäin klo 1S. Mikäli nykyinen linjavuoro klo 12.55 Lohtajalta Himangan kautta Ala- ja Väliviirteelle pysyy ennaltaan, ei sitä voikäyttää klo 13 päättyvien koulupäivien kuljetuksiin. oppilasennusteen mukaan syksyllä 22 Alaviirteen koulussa olisi 23 oppilasta, Jos Alaviirteen koulu yhdistetään Lohtajan Kirkonkylån kouluun, kaikki oppilaat pitäisi kuljettaa. oppilasennusteen mukaan Ala- ja Väliviirteen esikoululaisia syksyllä 22 olisi 5 ja yläkoululaisia 22, eli yhteensä Ala- ja Väliviirteeltä olisi b kuljetusoppilasta Lohtajan keskustan kouluihin, Nämä mahtuvat yhteen tåysikokoíseen únja-autoon. Kuljetuksia tarvitaan aamuisin ainakin klo 9:ksi kouluille je iltapäivis n ainakin klo 13 ja 15 kouluilta kotiin. Nämå kuljetukset ovat olemassa jo tälläkin hetkellä. Mikäli julkiset linjavuorot saataisiin tâfa s n, kustannukset laskisivat huomattavasti nykyisestä. Klo 13 kuljetuksissa taksi/pikkubussi käy pieneksi sellaisina päivinä jolloin sekä eslkoululaiset että kaikki alakoulun oppilaat pääsevät koulusta samaan aikaan (ennusteen mukaan yhteensä 28 oppilasta). Alakoulun lukujärjestyksistä riippuen myös muina aikoina (klo 811112) mahdollisesti tarvitaan taksikuljetuksia pienemmälle oppilasmäärälle. Näitäkin kuljetuksia on tällä hetkellä, mutta kuljetettava matka pitenee nykyiseen verrattuna, Toisaalta voisi olettaa, ettëi kun Lohtajan Kirkonkylän koulusta tulee yksisarjainen 6- luokkainen koulu yhdistymisen myötä ja nykyiset yhdysluokat jäävät pois, kuljetustarve näinä aikoinã jossain määrin vähenee nykyisestä (yhdysluokat lisäävät jakoryhmien myötä kuljetustarvetta ja aiheuttavat näin ollen myös lisää kuljetuskustannuksia), Mikälijulkisia linjavuoroja ei Lohtajan ja Väliviirteen välille saada tulevaisuudessa tisää, kutjetuskustannukset tulevat todennäköisesti jonkin verran nousemaan nykylsestä, myös taksilla ajettavien kuljetusmatkojen pidentymisestä sekä yleisestä kustannuskehityksestä johtuen, Aruiolaskelma Ala- ja Väliviifteen oppilaiden kuljetuskustannuksista v. 22 ALA. JA VÄLVIIRTEEN KULJETUSOPPILAAT Aamu KULJETUKSET (ARV O) /pv lltaoälvä /pv vhtoensä Eslopetus Lohtalan Klrkonkylän koululla l-6.tk Lohtalan Klrkonkylån koululle kalkki 5 oppilasta kaikk 23 oppilasta lilausbussi klo 8:25 taks klo 8/1 tilausbussi klo 8:25 15,95 5, 7337 e taksi klo 13 teksi klo 12ll 3 tileusbussl klo 15,l5, 65, 59,15 3,95 11 5, 132,52. ALAVIIRTEEN KOULUN OSUUS KULJETUS. KUSTAN. NUKSISTA 7-9,tk Lohtajan koululla kaikkl 22 oppilasta tilausbussi klo 8:25 7,1 I lllausbussi klo 15 1.1 17,28 KULJETUSKUSTANNUKSET YxTeeHsÄ e / (alv ) KULJETUSKUSTANNUKSET ynreetsii / LUKUVUost (atv o) t48,75 84 81 3,75 u7,52c 46791,28C Yksikköhinnat perustuvat tàmän hetken hintatasoon koska kustannuskehitystä ei ole voitu a vioida. Laskelma on tehty olettaen, että julkisia linjavuoroja ei ole käytett!âvrssä. I/ausÒ ussin kustannukset iaettu oppilasmäärien su/ teessa. Taksikuljetukset arvioitu laskelmassa á 5 : aamuisin yksi kuljetus päivässä, iltapäivisin yksi kuljetus päivässä klo 13 (esiopetus+l-6,1k) ja 3 kuljetusta yrkossa klo 12. s,ivu2l2

Vitsarin koulun oppilalden kuljetus Ghydeniuksen koutuun Vittsarin koulussa on lukuvuonna 2'16-217 44 oppilasta, joista kuljetusoppilaita on 8. Kuljetusoppilaista yksi asuu Kälviållä ja yksi Lohtajalla. Viisi oppilasta kulkee julkisessa kaupunkiliikenteessä, yksi kulkee aamuisin taksilla ja iltapäivisin bussilla, Lohtajalta ja Kälviältä tulevat oppilaat kuljetetaan taksilla. Jos Vitsarin koulun oppilaat kuljetettaisiin Chydeniuksen koululle, kuljetusoppilaita tulisi olemaan lv 216-217 oppilastietojen mukaan laskettuna olemaan 21. Kanta-Kokkolan alueella asuvat eli 19 oppilasta käyttåiisivät kaupunkiliikenteen linja 1:ä, Kaupunkiliikenteessä kulkevien oppilaiden lukuvuoden kuljetuskustannukset tulisivat olemaan noin g euroa. Taksioppilaiden kuljetuskustannukset pysyisivät lähes ennallaan, noin 18 euroa. Kuljetuskustannukset olisivat siis yhteensä noin 27 euroa. Llnja 1 bussi on Chydeniuksen koululla n, klo 7.43 t 8.43 19.45, lltapäivisin bussi lähtee Matkahuollosta klo 12.2 I 13.2 I 14.2 I 15.2, ajaa Kaarlelankatua pitkin ja kääntyy Hakalahdenkadulle ja Ouluntielle. Koulukuljetussäännön mukaan itsekuljettava matká pysåtkille voi alakoululaisella olla 2 km. Rödsön koulun oppilaiden kuljetus Chydeniuksen kouluun Rödsön koulussa on lukuvuonna216-217 on28 oppilasta. Kuljetusoppilaita eiole ollenkaan, Jos Rödsön alueen oppilaiden lähikoulu olisi Chydeniuksen koulu, kuljetusoppilaita tulisi lv. 216-217 oppilastietojen mukaan laskettuna olemaan 14. Rödsön alueella ei ole julkista kaupunkiliikennettä, joten kuljetus jouduttaisiin järjestämään taksikulietuksena. Kanta-Kokkolan takseilla ajettavissa koulukuljetuksissa on käytössä reittiyhdistelmä, jossa on viisi reittiä. Rödsö-Halkokari -suunnan reitti on jo olemassa. Oppilaita tulisi kuitenkin melko paljon lisää Rödsön alueelta, joten ainakin aamuisin jouduttaisiin luultavasti ajamaan kahdella autolla tållä reitillä. lltapäivisin oppilasmäärät jakaantuvat enemmän eri kellonajoille, joten iltapäivisin yksi auto saattaisi riittää riippuen liikennöitsijän auton koosta. Kustannusaruio Rödsön koulun oppilaiden kuljetuskustannuksista Chydeniuksen kouluun on noin 2 euroa. Kyrkbackenin koulun oppilaiden kuljetus Chydeniuksen kouluun Kyrkbackenin koulun oppilaat kuljetetaan lukuvuonna 216-217 Vingenkadun väistötiloihin erilliskuljetuksena. Koulun g6 oppilaasta Kvikantin alueelta 11 oppilasta käyttää kaupunkiliikenteen linja 3:a. Jos Kyrkbackenin koulun oppilaat kuljetettaisiin Chydeniuksen koululle, kuljetusoppilaita tulisi olemaan lv.216-217 oppilastietojen mukaan laskettuna olemaan 34, Kvikantin alueella asuvat eli 11 oppílasta käyttäisivät edelleen kaupunkiliikenteen linja 3:a. Kirkonmäen/lsokylän alueella asuvat oppilaat käyttäisivåit linja 6:a. Kuljetuskustannukset olisivat noin 18 38 euroa. Linja 6 bussi on Chydeniuksen koululla n, klo 7.55 / 8.55 / 9.55. Muutamilla oppilaista matka Sokojantien taiventuksentien bussipysäkeille saattaisi olla yli 2 km (alakoululaisen itsekuljettava matka). Heidän tulisi siten nousta kyytiin jo Vaasantieltä, lltapäivisin linja 6 bussi lähtee Matkahuollosta aina 2 min yli tasatunnin, joten oppilaat eivät todennäköisesti ehdi kävellä Matkahuoltoon, Heidän tulisi mennä linja 8 bussilla koululta Matkahuoltoon ja vaihtaa siellä linja 6 bussiin, Bussion koululla klo 12.15 / 13.1S I 14.15 t 15.15. Linja 3 bussion Chydeniuksen koululla n. klo 7.45 18.4519,45, lltapåivisin bussi lähtee koululta klo 12.15 I 13.'t5 I 14.15 I 15,15.

RAHKOSEN KOULUN OPPILAIDEN KOULUKULJETUKSET JA KULJETUSKUSTANNUKSET Nykytilanne syyslukukaudella 2,1 6 Rahkosen koulussa on syksyllä 216 36 oppilasta, joista kuljetusoppilaita on 24. Ullavan alueen koululaiskuljetuksissa ei ole mahdollista hyödyntää julkista liikennettä, joten kaikki koulutaiskutjetukset joudutaan järjestämään ostoliikenteenä. Rahkosen koululle on kaksi kuljetussuuntaa: Ahonienii - Hanhisalo - Rahkosen koulu sekä Ko Oi l Haapala - Neverbacka - Rahkosen koulu. Kuljetukset ajetaan molemmista suunnista joka aamu klo 9:ksl ja kerran viikossa klo 9.45:ksl. lltapäiväkuljetukset ovat joka päivä klo 13, neljänä pälvänä vllkossa klo 14 ja kahtena päivänä viikossa klo '15 molempiin kutjetusêuuniiin, Esikoululaisia on ku[etuksessa 4 oppilasta ja he kulkevat koululaisten kanssa samoissa kuljetuksissa. Koulukuljetuskustannukset olivat vuonna 21516 75 euroa (alv %) ja esiopetuskuljetuskustannukset 2382 euroa (alv %), Rahkosen koulun oppilaiden kuljetus Veikko VlonoJan koululle syyslukukaudesta 22 lähtien Oppilasennusteen mukaan syksyllä 22 Rahkosen koulussa olisi 33 oppilasta. Jos Rahkosen koulu lakkautetaan ja oppilaat siirtyvät Veikko Vionojan kouluun, kaikki Rahkosen atueen oppilaat pitäisi kuljettaa, Rahkosen alueen esikoululaisia on ennusteen mukaan syksyllä 22 7 oppilasta, Kuljetuksia tarvitaan aamuisln ainakin klo 8,45:ksi. Jos aamuihin tulisijakotunteja, tarvittaisiin lisää aamukuljeluksia, lltapäivisin luultavastl kaksi kuljetusta joka päivå klo 12,45 ja klo 13.45114.45. Ainoa julkisen liikenteen vuoro, jota voisi olla mahdollista hyödyntää, on Toholammilta klo 7.2S lähtevä Pohjolan Matkan liikennöimä reitti. Se ajetaan Toholammilta Ullavan kautta Kokkolaan, Linja-auto on Ullavan keskustassa klo 8.5. TällÖin Veikko Vionojan koulun alkamisaikaa voisi muuttaa alkavaksínykyisen klo 8,4b sijaan esim. klo 8.15. LinJa-auto on Toholammlntien ja Ullavantien risteyksessä klo 7.4. Jos tatä linjavuoroa olisi mahdollista hyödyntää, Korven ja Haapalan alueen oppilaat pääsisivät suoraan linja-auton ky iin. Muissa kylissä asuvllle pitäisijärjestää syöttöliikenne linja-autolle ostoliikenteenä, lltapäivien kóulukuljetukêet jouduttaisiin järjestämään kokonaan ostoliikenteenä. Arvio 1: 58 45 / lukuvuosi klo 8 klo 9 klo 13 klo 14115 syöttöliikenne ostoliikenteenä + julkinen liikenne 7181 + 13 163 = 2O 344 ostoliikenne 21 km x 3,2elkm =67,2 lpvx 187 pv =12567. ostoliikenne 21 km x 3,2Oelkm = 67,2 / pv x 19 pv = 12 567 ostoliikenne 21 km x 3,2 lkm = 67,2 /pvx 19 pv = 12567 Julkisen liikenteen kustannukset aamuisin (alv %) esiooetus 't-6.tk ikä odo. mäårä bussimatka / opp/ nv lukuvuosi alle 12 v 7 2 km 1.65 2 195 alle 12 v, 29 2km 1,65 992 yli 12 v 4 2 km 2.47 1877 13 163 SyttÖliikenteen kustannukset aamuisin Läntästä Korpeen 12km, hinta 3,2 /km = 38,4 lpvx187 pv=7181 /lukuvuosi noin 2 oppilasta ei mahdu pikkubussiin! - > nykyisillä taksiyrittäjillä max 16-paikkainen, joutuislvat investoida vählntään 2 tai 23 -paikkaiseen Slvul/2

Arvio 2: 5 266 / lukuvuost klo I klo 9 ostolllkenne ostolllkenne klo'13 klo 14l15 ostolilkenne ostoliikenne LäntåstËl Veikko Vionojaan 21 km 21Rmx3,2 lkm=67,2 x4(aamux2,lpx2)=268,8 /pvx1g7pv=5266 /lukuvuosi Huom Edellises^sä s_elvityksessä käytetty aiemman sopimuskauden taksln km-hintaa 2,36, Tällä soplmuskaudella hlnta on 3,2. Sivu2/2

/,///ë f Chyden ius selvitys Ruokap. BG 13.L2,216 CHYDENIUS SKOI.A YM. 1. Kaikki erikseen. nvkvtilanne Yhteensä erotus nykytila kustannus määrä 2t8298 89 189 2. Chvdenlus (sis. Rödsö, Vittsarl ia öia erikseen 3. Chvdenius (sis. Rödsö. Vittsar. öia+ öiapk) - 9 619 28679, 89 189-8245 21 53 89 189 1. Kaikkl erlkseen, nvkvtilanne 2. Chvdenius (sls. Rödsö, Vittsarl ia öia erikseen Chydenius t 2 3 4 Rödsö 1 2 3 kustannus määrä à hinta t2 I53 6 444 1,89 12 t78 6 48 1,88 lltapäiväkerho 16 949 44965 kustannus måiåirä à hinta 26 165 6724 3,89 1 98 1 98 1, 27 263 7 822 Vittsar kustannus määrä 1 2 3 4 12 389 4 833 2,56 7229 27 28 2,58 à hinta 7 83 3 23 2,19 6 965 2725 2,56 23 672 926r 2,56 3 378 T5I2 2,23 41 99 16728 Päivähoito Esiopetus Koulu Chydenius (sis. Rödsö, Vittsar) kustannus määrä L 2 3 4 öja, ostopalvelu öjassa 1. 2 3 4 à hinta L7 22 9 674 7,78 19714 7 ss8 2,6t 772 663 43 r93 2,61 T61I3 9 9 r,77 165692 69515 kustannus maara à hinta 2256 tr27 1,8 Chydenius (sis. Rödsö, Vittsar)ja erikseen öja, ostopalvelu öjassa Yht. 3 725 1 2s3 2,97 17 65 5922 2,97 1 42 I229 L,L4 42987 19674 kustannus määrä 28679 89189 öja, ostopalvelu öjassa kustannus määrä L 2 3 4 à hinta 2256 lt27 1,8 3725 1 253 2,97 17 6s 5922 2,97 142 1229 t,t4 42 t9 674 3. Chvdenius (sis. Rödsll Vittsar. öla+ öiapkl kustannus määrä à hinta L 2 3 4 4 669 2 944 7,94 22982 8 8L1 2,6r 128 11 49 115 2,6r T829I 1 319 r,77 21 53 89 189 Yht. kustannus määrä 2L8298 89 189 Yht. kustannus määrä 21 53 89 189

Chydenius selvitys Ruokap. BG L3.12.276 Mm. seuraavat kustannusvaikutukset on huomioitu edellisissä laskelmlssa Henkilöstökulut Sulkeutuvlsta kouluista vähenisl ruokapalvelun palkkakustannukset seuraavastl /vuosi Vittsar LI245 15,25 h/vko Rödsö 9 277 12,62 h/vko öju ostopalvelu, ei 2522 27,87 hlvko hlö työvuosi,4,33,73 vähennys Vastaavasti tarvittalsiln llsätyövoimaa Chyden iu kseen Chyd, Nyt 38 7s6 tlman öja 6 459-2r7o3 Kaikki yhteer 77 5t2-38 756 38,25 h/vko 59,67 h/vko 76,5 h/vko hlö työvuosi lisäys 1 L,56 2,56 t,o Chydeniuksen ruokaa valmistava Donnerskan kelttiöstä on nyt on siirtynyt työntek[ä Rödsöön jakamaan ruokaa ja tlskaamaan. Donnerska tekee jo tällä hetkellä Rödsön ja Vittsarin ruoat, joten sen suhteen ei tarvlta lisäaika valmlstukseen, paitsljos myös öjan yksikkö yhdistyisi chydeniukseen. KulJetuskustannukset päivä/v /pudotus Vlttsar 188 9,4O Rödsö 188 9,4O 1767,2 t767,2 3534,4 Kilometrikorvaus kesken päiväåi silrtyvälle työntek jälle Donnerskasta Rödsöön ja takaisln matka/pvä päivä/v km /km -4,3 g,6 1gg 16L6,8 O,ß@

Lohtaja selvltysruokap.bg13.12,216 ALAVIIRTEEN KOULU YHDISTYMINEN IOHTAJAN KIRKONKYUIT TOUIUUITI Yhteensä erotus kustannus määrä nykytila 1. Molemmat erikseen, nvkvtllanne 85 659 28 778 2, Alavllrre vhteen Klrkonkvlän koulun kanssa 1. Molemmat erlkseen. nvkvtllanne -12 633, 1327 28 t78 2, Alavllrre vhteen Kirkonkvlän koulun kanssa lohtajan kírkonkylän koulu 1 2 3 4 kustannus määrä à hlnta 4 68s 2 36 2,3 tt28 3 41 3,3 39 381 tt937 3,3 2SI7 2 18 1,19 57 79 t9 482 Itapålväkerho Alavilrre yhdlstettynä LohtaJan kirkonkylän koulu kustannus mäãrä à hlnta 3 3 538 2 36 1,,74 I 292 3 41 2,73 56 375 2 633 2,73 3 821 2 18 1,81 7?27 28 Alavllrteen koulu t 2 3 4 kustannus määråi à hlnta 27 869 8 696 3,2 27 869 8 696 Yht, kustannus määrä 85 659 28L78 Yht, kustannus mliärä 7527 28178 Mm. seuraâvet kustannusvaikutukset on huomloltu edellisissä laskelmlssa Henkllöstökulut sulkeutuvasta koulusta vähenisi ruokapalvelun palkkakustannukset seuraavasti /vuosl hlö työvuosl Alavllrre 11245 9,18 h/vko,24 vähennys Vastaavasti tarvittaislin lisätä työaika LohtaJan klrkonkylän koululle hlö työvuosl Nyt: LohtaJan kk 15 13 19,89 h/vko O,S2 Llsåttynä 77 44 22,95 hlvko 2 31 3,6,8 lisäys Vähennys yht 8 935 6,t2 h/vko,16 Lohtajan (yläkoulun) aluekeitt östä valmlstetaan Alaviirteen ja Lohtajan klrkonkylän koulujen ruokaa. Aluekelttlössä alkaa aamusta kolme työntekljää, josta yksi siirtyy Alaviirteeseen ja toinen Lohtajan klrkonkylän koulullle Jakamaan ruokla Ja tlskaamaan, Alavllrteessä pälvä Jatkuu sllvouksessa. Kllometrlkorvaus kesken plilvåä sllrtyvålle työntekljälle LohtaJan yläkoulusta Alavllrteeseen Ja takalsin kuljettaa samalla ruokalaatlkot, joste,3 korotus matka/pvä päivä/v km 7,6 t5,2 188 2857,6 lkm,43,3,46 1314,S KuIetuskustannukset valmistuskeittiöstå LohtaJan klrkonkylän kelttlölle sällyy ennallaan,

Ullavan selvitys Lisätty VE 3 Ruokapalv. BG 13,12.216 RAHKOSEN KOULU YHDISTYMINEN V.VIONOJAN KOULUUN Yhteensä erotus kustannus määrä nykytila 1. Molemmat erlkseen. nvkvtllanne 11 311 38 67 2. Rahkonen vhteen Vionolan koulun kanssa Ruoka Hopijakummulta 14 626 115 938 38 67 3, Rahkonen vhteen Vlonolan koulun kanssa Ruoka Lucinasta, kulj. 3 x /vko, ositt. oma valmistus 1,621 99 69 38 67 l. Molemmat erlkseen, nvkw lanne 2. Rahkonen vhteen Vionolan koulun kanssa Ruoka Hopijakummulta Rahkosen koulu kustannus määrä z 3 16 66 3 867 272r st7 8 367 1277 7 777 376 42255 77 791 à hinta 1,99 3,3 2,73 L,37 Rahkonen yhdlstettynä V.Vlonolan kouluun kustannus määrä à hinta Päivähoito T 45 775 15 595 2,94 Eslopetus 2 6 532 1 85 3,62 Koulu 3 6 489 79 479 3,tt lltap.kerho 4 3 L42 1 188 2,64 Yht. 115 938 38 67 kustannus määrä V.Vlonolan koulu kustannus määrä 2 773 7 2281 2,87 1 884 s28l 3,s7 34295 11 781 2,93 2 15 8t2l z,ss 5957 2276 Yht. kustannus määrä 11 31r 38 57 à hinta 3. Rahkonen vhteen Vionolan koulun kanssa Ruoka luclnasta, kulj, 3 x vko, os.oma valm. Rahkonen yhdlstettynä V.Vionojan kouluun kustannus määrä à hinta L 36317 15 595 2,33 2 6 65 1 85 3,36 3 55 3 t9 479 2,84 2 8 1 188 1,69 Yht. 99 69 kustannus 38 67 mliärä

Kohde Chydenius chydenius, ltapäivãkerho chyden us, es koulu Rödsö Vittsal v ttsar, ltåpäiväkerho v ttsar, esikoulu Kyrkbacken Villa nyt villa, iltapäivåkerho villa, esikoulu Villa laajennus n 8m2 Såka sáke, iltepåivåkerho Jokllaakso jokllaakso, eslkoulu Ykspihlaja (Vinge) öja Alaviiræ Rahkonen Ehkonån monitolmitâlo Peltokorpl peltokorpl, lllspâlvåkêrho p ltokorpl, tlloelêmanttl Kohteen llvosnellöt 23 35 557 84 2634,7 35 48,5 8 874 2213 1554,4 914,5 549 526 677 Sllvous hlw 9,75,1,8 2,8 4,7,8,58 6,42 74,22,23,8s 3 4,3 o,t2 9,15 1,4 7,65 2,9 3,54 4,2i 2,72 A,45,! Ohels h/pv henkllötyö vuodet I,274,r3,14,366,53s,1,7s,891 1,858,3,111 o,392 o,562,15 1,196,183 t o,379,462 o,551 353 o,522,58 o 65 Sllvous elv 48 96( 5c 4 22r L4 6c 2 59C 4 3 6 23 3C 77 44 1 15 4 49 13 6 21 59 6 45 95 7 39 38 41 14 56 t7 78 21 19 13 96 2 9 226 2 51 Hyglenla alv 3 16 3 29 91 1 13 3 2LO 22tO 4 61 1 31 79 1 4 4 297 51 2 48 94 1 15 1 37 9 1 3 15 16 Ohe styö êlv Yhteensä 6lv 52 tz 53 4 51 M97A 27 92 43 3 27 25 51 767 122 4 8 13 85 2299 64 48 92 7 9 4 89 1s s 18 93 2256 14 86 2139 24IO 267 PaJullntu pk Kolvuheka pk Halkokarl pk Mêrltuull 3 16 68 914 17 6,2e 4,75 7,84!,3 1,39,s o,75,686 7,t22,169 33 5 25 8C 41 39C 6 86C z 3 t75c 2 88C 48C 7 34 264 3 96 4269 29 47 4823 7 34 Vingen tilat väiêtötiloine Yksplhl Jan koulu Klrlonmäen koulu Nuod6oksskus Oppllashuoltotllml 1564,4 2834,7 I 185 451 7,65 6,8 4,il!,21 1 891,66 o,o23 38 41C 34 25 23 3 6 8 2 48 2274 1 51C 365 4 89 36 46 2487 6 445

L- r-i-a Ç) KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD Tekninen palvelukeskus Kaavoituspalvelut LAUSUNTO t7.ll.2ol6 TILAPALVELUILLE MYYNTIIN TULEVIEN KIINTEISTÖJEN JALOSTUSPOTENTIAALI ( KAAVOITUSPALVELUT - Jouni Laitinen / Päivi Cainberg / Elina Nissinen ) KOULURAKENNUKSET KYRKBACKENIN KOULU Tunnus: Pinta-a la: Kaavatila n ne: Ja lostuspotentiaali: Tuleva luonnearvio: tehokkuuslukua rvio: Ra ken nusoikeusa rvio: Suojelukysymykset: 272-44-33-L 72234m2 Asemakaava YO, tehokkuus e=.3 Maankäytön kehittämispotentiaalia, voidaan jalostaa itse tai ottaa yhteistyökumppani ennen kaavamuutoksen laatimista, Luovutettava maapohja koko tila. Rivitalot ja pienkerrostalot (ll kerrosta)/ myös palveluasumista e=,35 -,4 43 m2 Raken nustaiteellisesti arvokas a lkuperäinen ra kenn usosa suojeltava asema kaavassa. 85r ô {nâ 1',t "Õ L pa. u <) a ( I (Þ) v ) o 28p @ 2Eg 1s(Ð s

KOKKOLAN KAUPUNKI KARTEBY STAD RöDSöN KoULU Tunnus Pinta-a la Kaavatila n ne Nykytila 272-45-2-2 24 LSO m2 Kaavaton Koulu, pallokenttä, ranta- ja metsäaluetta Ja lostuspotentiaali: Kylää tukevaa (vähäistä) maankäytön kehittämispotentiaalia Tuleva luonnearvio tehokkuuslukua rvio: Rakennusoikeusa rvio: Suojelu kysymykset: Kou lu lähiympä ristöineen voidaan luovuttaa, nykyinen käyttöta rko tus ra ken n usluvituksessa on ju lkinen ra ken nus mutta poikkea misella muukin käyttötarkoitus (esim. asuminen) mahdollinen. Ronta ja tausta jtitettavd tulevia tqrpeita varten kaupungille, rannassa merkittävä virkistyksellinen potentiaalijota ei tule luovuttaa yksityiseen käyttöön. samoin pallokentällä on kyläläisille merkitys myös jatkossa, Kenttä saattaa pitkässä juoksussa olla myös tehokkaa mma n maan käytön a luetta (asema kaavoituksen kautta) mikä myös puoltaa kentän jättämisen kaupungille. koulu on mahdollinen suojelurakennus

KOKKOTAN KAUPUNKI KARTEBY STAD VITSARIN KOULU Tunnus Pinta-ala Kaavatilanne Nykytila Huomioitavat erityistekijät Ja lostuspotentiaali Suojelu kysymykset 272-4I4-L2-3 894m2 Kaavaton Kou lu, jääkiekkokauka lo, u rheilu kenttä, metsäa luetta U rheilu kentän a lue tu lva-a luetta. Tiivis kyläraken ne, jonka laajempi täydennysrakentaminen edellyttää yleiskaavaa/asemakaavaa, Koulu sopivalla tonttirajauksella (alla) voidaan luovuttaa. Potentiaali uudelle omistajalle asuminen/yritystoiminta mutta huomioitava että nyt luvitettu julkiseksi rakennukseksi. Taustan laajempi urheilukenttä sijaitsee tulvaalueella ja tällä ei näin ollen ole kehittämispotentiaalia. Koulun lähiympäristö syytä jättää kaupungille ja sinne mahdollisesti L-2 omakotitalotonttia, joka tutkittava yleiskaavan laatimisen yhteydessä, Keskustaajaman yleiskaava 23. Koulu on mahdollinen suojelurakennus Kaavoituksen ehdotus koulukiinteistön tontiksi, noin 47 I? ll? rd r2i, i*, r#r.j3 I I 25 Vittsari - M r9l o, väksi soveltuva tilan osa o

KOKKOLAN KAUPUNKI KARTEBY STAD ö nru roulu Tunnus Pinta-a la Kaavatila n ne 272-416-7-9 575Lm2 Kaavaton Huomioitavat erityistekijät Vie mä röintikysymykset Ja lostuspotentiaa li Varsinaisen koulun maapohjan osalta ei merkittävää kehityspotentiaalia ja voidaan rajauksen mukaisena (alla) myydä. Koulun pohjoispuolella sen sijaan on kaupungilla kehityspotentiaalia sisältäviä alueita joiden maankäyttö tulee ratkaista kaavoituksen yhteydessä. Koulun kohdalla oleva rantakaisto tulee ku ite n ki n jöttd ti yl e isee n kdyttöö n ( ka u p u ng i n o m istu kse e n). Myytäessä huomioitava että luvitustilanne on julkinen rakennus. Suojelukysymykset Koulun vanha osa?

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD ATAVIIRTEEN KOULU Tunnus Pinta-ala Kaavatila nne 272-426-6-tt /61-O / 6:aO 6 1 m2 Kaavaton Ja lostuspotentiaali Ei maa n käytön keh ittämispotentiaalia, Voidaan luovuttaa sellaisenaan. Tu levalla omistajalla mahdollinen muuttaminen yritys / asumiskäyttöön. Suojelukysymykset

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD RAHKOSEN KOUTU Tunnus Pinta-ala Nykytila Huomioitavat erityistekijät 272-43-4-263 43 59 m2 Kou lu, jääkiekkokaukalo, urheilukenttä, metsäa luetta Koko alue pohjavesia luetta, Jalostuspotentiaa li Ei suurta maa nkäytön kehittämispotentiaa lia kau pungille. Kau pu ngille on kuitenkin syytä jättää mahdollisuus L-2 omakotitalotontin erillismyynnille, vaikka mahdollisesti rajoittava tekijä on pohjavesialue ja vie mä röi n n i n/jätevesien käsitte lyn jä rjestä m inen, Ma hdol listen u usin rakennuspaikkojen määrään va ikuttaa pohjavesialueella sijainnin lisä ksi jääkiekkokaukalon ja urheilukentän tulevaisuus. Naiden tulevasta kciytöstä tulee orvion pohjaksi pyytriri lousunto liikuntatoimeltø. Mikäli pienempi kenttä (kaukalo) todetaan täysin tarpeettomaksi, voidaan harkita sen ottamista mukaan luovutettavaa n rajaukseen, Uudelle omistajalle potantiaalia mm. asumiseen ja yritystoimintaan Suojelu kysymykset Kou lu n suojeluarvo tutkittava. Kaavoitu ksen ehdotus koulukiinteistön tonti ksi, noin 18 m a lo -\-J-- *..---_ /\ o! o 1 tl t/' ç C Rahkonen - /\ I \ äväksi soveltuva tilan osa

KOKKOTAN KAUPUNKI KARTEBY STAD CHYDENIUKSEN KOULU Tunnus: Pinta-ala: Ka avati la n ne Ja lostuspotentiaa li Tuleva luonnearvio: 272-2-3-29 Tontin pinta-ala L5167 m2 Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta YO. Rakennusoikeus määräytyy tonttitehokkuusluvulla e=.5. Suurin sallittu kerrosluku on lll. Rakennusoikeus tontilla on: tontin pinta-ala L5t67m2 x.5 = 7583,5m2. Poikkea misluva lla tai ta rvittaessa asema kaava muutoksella voidaa n tutkia käyttöta rkoituksen muutosta lähtökohta na nykyisen kaava n ra kennusoikeus e=,5 ja suurin sallittu kerroskorkeus lll. Julkinen tai yksityinen julkisluonteinen toiminta, palvelut, toimistot, liiketoiminta, erityisasuminen ja asuminen. tehokkuuslukuarvio: Raken nusoikeusarvio: Suojelu kysymykset: e=.5 7583,5 m2 Tontilla ei ole suojeltuja rakennuksia. Puuston osalta suojelutarve tulee arvioida.

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD YKSPIHTAJAN KOULU Tunnus: Pinta-a la: Kaavatilanne: Jalostuspotentiaa li Tuleva luonnearvio Tehokkuuslukua rvio: Ra ken n usoikeusa rvio Suojelu kysymykset: - Osa laajaa kaupungin maanomistusaluetta - Asemakaavaton Jalostusmahdollisuutta heikentää sijainti suurteollisuusalueen konsu ltointivyöhykkeellä. Asuin käyttöön ja losta minen ma hdotonta. Yr tystoimintaa, teollisuutta, va rastointia, ha rrastustoimintaa, satamatoimintoja. Luonteva luovutettava maapohja esitetty kuvassa (L hehtaari), Koulun pohjoispuolella (rajauksen sisällä) mahdollisuus rajoitetun toiminna n mu kaiselle lisärakenta miselle (laajuudesta riippuen su u n nitteluta rveratkaisu lla ta i asema kaavan laatimisella) e=,4 4 k-m2 Koulurakennus - vanha osa YKSPIHLAJA. Suositeltava luovutettava maapohja (L m2)

KOKKOTAN KAUPUNKI KARLEBY STAD MUUT RAKENNUKSET Ent. öjan pärväkofl/terveysralo (skähltntte) Tunnus: Pinta-ala: Kaavatila n ne: Ja lostuspotentiaa li 272-4L6-1.-25 4 533 m2 Kaavaton Ei kehittä mispotentiaa lia kaupungin näköku lmasta Tuleva luonnearvio: Käyttötarkoitus voitaneen tarvittaessa muuttaa poikkeamisluvalla. Maantien läheisyys saattaa asettaa haasteita. Purkamisen kautta voi olla mahdollista toteuttaa korkeintaan kaksi erillispientalotonttia (omakotitonttia). Luvitus tä llöin olemassa oleva n rakennuksen korvaava ra kentaminen. Luovutettava alue koko tila. tehokku us lu kua rvio: Ra ken nusoikeusarvio: Suojelu kysymykset Nykyinen rakennus + vähäiset laajennusmahdollisuudet (varastoja / autokatoksia) ù à I \ l Ø 4 H o OJA ñ

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD ENt. KUNNANTALO 2. KIILVIÄ Tunnus: Pinta-a la: Kaavatila n ne: Ja lostuspotentiaa li 272-419-69-O L5 54L m2 Asemakaava. Asemakaavan muutos vireillä Ei keh ittä mispotentiaalia kaupu ngin näköku lmasta, muuten kyllä sijoittuen Kälviä keskustaan. Tuleva luonnearvio Asemakaavan muutos vireillä. Kaava voidaan laatia varsin väljänä mahdollistaen a lueen erityyppisiä kehityskulkuja. Asumiseen tuo haasteita rada n läheisyys eli edellyttää melu nsuoja ustoimenpiteitä, melunsuojaustoimenpiteiden toteuttaminen ei ole kaupungin intresseissä ellei muuta erikseen sovita. Luovutettava maapohja noin!,2 hehtaaria. te hokku us lu ku a rvio: Ra kennusoikeusa rvio Suojelukysymykset: e=.3 -.35 vähintään voimassa oleva asemakaava 3 9 k-m2. Suojeluskuntatalo tullaan suojelemaan. l3r \] ) KÃLVlÄ - luovutettava maapohja x2á 359 3 t / I

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD VENTUSKARTANO Tunnus: 272-3-1-3 (samaa tonttia Villan koulun kanssa) Pinta-a la Rajatun alueen pinta-ala n.4 m2 Kaavatila n ne Ja lostuspotentiaali Tuleva luonnearvio te ho kku uslu ku a rvio: Ra ken n usoikeusa rvio: Suojelu kysymykset: Yleisten rakennusten korttelialuetta Y, suurin sallittu kerrosluku lv, e=.25 Rakennus on asemakaavalla suojeltu. Asemakaavassa on määrätty, että suojeltavien ra kennusten piha piiri ja puusto tu lee pyrkiä säilyttämään. Poikkea misluva lla tai ta rvittaessa asema kaava muutoksella voidaa n tutkia käyttötarkoituksen muutosta. Rakennukselle on mahdollista erottaa erillinen tontt, kun huomioidaan rakennukselle riittävä pihapiiri, paloaseman kulkuyhteydet sekri Valtatie 73 tilovoraukset. Tonttia ei siis voi ulottaa nykyiseen tie / kotuolueeseen saokko. (kaavamuutostarve jollakin aikavälillä). Julkinen tai yksityinen julkisluonteinen toiminta, palvelut, toimistot, liiketoiminta ja asuminen / erityisasuminen e=,25 n. 1 m2 Rakennus on asemakaavalla suojeltu, HUOMI Edellyttää kouluverkkoselvityksen valmistumista ja alueen kokonaissuunnittelua (tarvitaanko pihaa koulun tarpeisiin?) ennen kuin lähdetään erillistä tonttia muodostamaan ja myymään, \

Palveluverkkojen tavo tetila 22-luvulla / KH I Arvio kustannusten muutoksista - merkki, kustannusten nousu I Opetus- ja kasvatuslautakunta 19.t2.2L6 Vuositaso Vaikutus 1 v Vaikutus 2 v Opetuspalvelut / Muutokset kustannuksissa nykytasoon verrattuna Henkilöstömenot Chydenius-Vittsar-Rödsö L77 5OO Alaviirre-Lohtajan kirkonkylän koulu 88 6 Rahkonen-Veikko Vionojan koulu 116 8 Kyrkbacken-Villa 14 3 L775 886 1 168 1 43 3 55 1772 2 336 2 86 Kokkolan suomalainen lukio keskitetään yhteen toimipaikkaan Sokoja oja Henkilöstömenot / säästöt yhteensä Yhteensä, kumulatiivin en LO 2 vuotta 5 55 8 128 6 72L6 5 558 1 286 7 2t6 1 1 116 2572 14 432 Ruokapalvelut-Oppilaskuljetukset, muut säästöt Chyden i us-viüsa r-rödsö Alaviirre-Lohtajan kirkonkylän koulu Rahkonen-Veikko Vionojan koulu Kyrkbacken-Villa oja Ruokapalvelut-Oppilaskuljetukset/ muut säästöt Yhteensä, kumulatiivinen to 2 vuotta Kustann uksia lisääviä kulueriä ovat kuljetuskusta nnu kset (paitsi Kirkonmäen-Vil lan vaihtoehdossa). Säästöjä tulee vastaavasti ruokapalveluissa ja muiden palveluiden osalta 1 13-27 2 61 3-8 5 39 6 1 13-272 513-85 396 2 26-544 L226 -L7 792 c ì rn tìt Jr

Kiinteistömenot nykyiset kustannukset / t lakustannuksia ei makseta enää tilapalveluille jatkossa. chydeniuksen koulu 2!7 6 2!t6ooo 4 352 Vittsarin koulun 87 4OO 874 1 748 Rödsön koulu 75 1 751 1 52 Alaviiften koulu 59 3 593 1 186 Rahkosen koulu 146 9 1 469 2 938 OO Kyrkbackenin koulu, vingen tilan vuokra vertailussa 274 6 2746 OOO 5 492 Peltokorven koulu, nykyinen tilavuokra 38 3 393 ojan koulu ja päiväkoti / Koulukiinteistö ja kylätalon vuokra rgi 2oo 1 872 ooo 3 744 ooo Kiinteistömenot / säästöt yhteensä Yhteensä, kumulatiivinen 1 / 2 vuotta Huom!Tässä laskelmassa ei huomioda tilojen peruskorjausta jatkossa jos koulujen toiminta jatkuu nykyisissä tiloissa. 1 86 4 1 864 2 962 Kiinteistöjen käyttökustannukset eri vaihtoehdoissa jatkossa Chydeniuksen koulu 2 -sarj. lnvestointi 9 milj.. Kiinteistöleasing kustann us. Arvio vuositasol la. Rahkosen varhaiskasvatuspa lvel ut, a rvio. Kyrkbacken-Villa, esiselvityksen vaihtoehto. lnvestointi 1,7 milj. Peltokorpi, lisätilojen vuokraus n. 1 v. (oppilasmäärä laskee jatkossa oppilasennusteen mukaisesti) Kiinteistömenot / kustannukset jatkossa Yhteensä, kumulatiivinenlo 2 vuotta -656 1-6 561-13 722-16 -128-16 -1 28-32 -2 56-125 -1 2s -925 1-9 251-16 2 lut 922 5 I 225 OOO 2 184

Palveluverkkojen tavoitetila 22-luvulla / KH I Arvio kustannusten muutoksista t9.l2.2l6 lopetus- ja kasvatuslautakunta I Arvio kustannusten muutoksista Vuositaso Vaikutus 1 v Vaikutus 2 v Varhaiskasvatuspalvelut / Muutokset kustannuksissa nyk asoon verrattuna Henkilöstömenot 1 Bamsebo 29 8 2 Torikatu 32 (kapuntupa ja tiitiäinen) S 4 Vekaravaja 59 5 Muksumaja 29 8 g Tenavatupa 59 298 6 59 298 59 596 1 2 1_ 18 596 1 1_8 Henkilöstömenot / säästöt yhteensä Yhteensä, kumulatiivinen Kiinteistöpalvelut/ tilakustannuksia ei makseta enää tilapalveluille 1 Bamsebo 2 Torikatu 32 (kapuntupa ja tiitiäinen) 4 Vekaravaja 5 Muksumaja 6 Tenavatupa 7 Lumikonkolo 237 6 2 375 4752 1 1 257 92 16 2 11 9 2 18 LL 257 92 162 1L9 21_ 8 22 51_4 1_84 324 238 43 6 K nte stömenot / säästöt yhteensä Yhteensä, kumulatiivinen Muut säästöt, arvioidaan Varhaiskasvatus lvelut yhteensä tn. 93 28 932 8 1 865 6 33 88 3 38 8 6 617 6 a kasvatuslautakunta I Awio muutoksista 1 253 38 12 533 8 26 81 6