YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO SUURIKUUSIKON KULTAKAIVOSHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 1.3.2000 1399R0001 53 Riddarhyttan Resources Ab Aururum 30 97 775 Luleå Sverige HANKKEESTA VASTAAVA Riddarhyttan Resources Ab Aururum 30 97 775 Luleå Sverige Hankkeesta vastaavan edustajaksi on nimetty toimitusjohtaja Lars Göran Ohlsson (puhelin +46 920 75899). YHTEYSVIRANOMAINEN Lapin ympäristökeskus PL 8060, Hallituskatu 3 96101 Rovaniemi JOHDANTO Riddarhyttan Resources Ab on 2.11.1999 toimittanut Lapin ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain, YVA lain, (468/1994 + muutokset 267/1999) tarkoittaman Suurikuusikon kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman (jäljempänä arviointiohjelma). Tällöin käynnistyi kyseisen hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely. Sen tarkoituksena on edistää hankkeen ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioonottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA lain 2 :n mukaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma tarvittavista selvityksistä sekä arviointimenettelyn järjestämisestä. Arviointiohjelman sisällöstä säännellään tarkemmin ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen, YVA asetuksen (268/1999), 11 :ssä. Tämä lausunto on YVA lain 9 :n tarkoittama yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta. Lausunnossa esitellään Suurikuusikon kaivoshanke ja
arviointiohjelma pääpiirteissään, arviointiohjelmasta annettujen lausuntojen keskeiset kohdat ja yhteysviranomaisen näkemykset arviointiohjelmasta. Arviointiohjelman, siitä esitettyjen lausuntojen ja tämän yhteysviranomaisen lausunnon perusteella hankkeesta vastaava tekee tarvittavat selvitykset ja arvioinnit sekä laatii ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Siinä tullaan esittämään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Arviointiselostus tulee julkiseen käsittelyyn vastaavalla tavalla kuin ko. arviointiohjelmakin. ARVIOINTIOHJELMA Tarkasteltavana olevassa ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa on esitetty Suurikuusikon malmiesiintymän sijainti, suunniteltu kultakaivoshanke eri vaiheineen, selvitettävät toteuttamisvaihtoehdot ja vaikutusalueen rajausehdotus. Varsinaisessa ohjelmaosassa on esitetty YVA menettelyn yhteydessä tehtävät kohdealueen nykytilaselvitykset ja arvioitavat ympäristövaikutukset. Lopuksi on esitetty suunnitelma osallistumisen järjestämiseksi. Seuraavassa kuvataan johdannonomaisesti Suurikuusikon kaivoshanke pääpiirteissään, hankkeen eri vaiheet sekä arviointiohjelmassa esitetyt toteuttamisvaihtoehdot. Suurikuusikon kaivoshanke pääpiirteissään Arviointiohjelmassa esitettyjen alustavien suunnitelmien mukaan Kittilän Suurikuusikon alueella taloudellisesti louhittavat malmivarat ovat noin 5 milj. tonnia. Kaivoksen tuotantovaiheessa on ensimmäisten viiden vuoden aikana tarkoitus louhia avolouhoksesta kultaa sisältävää malmia 450 000 500 000 tonnia vuodessa. Sen jälkeen malmia tullaan louhimaan maanalaisesta kaivoksesta 300 000 400 000 tonnia vuodessa noin viiden vuoden ajan. Noin 5 miljoonan malmitonnin lisäksi tultaisiin kaivoksen toiminnan aikana louhimaan sivukiveä yhteensä 15 17 milj. tonnia. Suurikuusikon kulta on suurimmaksi osaksi sitoutunut sulfidimineraaleihin, joissa on kullan lisäksi myös arseenia. Malmin rikastus vaatii monivaiheisen prosessin. Arviointiohjelmassa esitetyn suunnitellun rikastusprosessin yleiskuvauksen mukaan Suurikuusikon malmi rikastetaan ns. biohapetusmenetelmällä. Siinä flotaatiolla kiviaineksesta erotetut sulfidit hapetetaan sulfaateiksi bakteerien avulla. Bakteerihapetuksen jälkeisessä pesuvaiheessa hapetustuotteesta eli kullasta ja arseenista erotetaan hapan liuos, joka neutraloidaan kalkkikivellä. Lopuksi arseeni liuotetaan kullasta syanidin avulla. Syanidointiprosessissa on suljettu kemikaalien talteenottokierto. Syanidijäämät, joita pääsee ulos prosessista pieninä pitoisuuksina, tuhotaan esim. vetyperoksidilla. Arviointiohjelman hankekuvauksen yhteydessä on myös esitetty alustavia arvioita tuotannossa muodostuvista jätteistä ja päästöistä. Niiden mukaan sulfidiflotaatiosta tulevaa rikastushiekkaa on arvioitu muodostuvan kaivoksen toiminta aikana noin 4,5
miljoonaa tonnia. Se sisältää mm. sulfidimineraaleja, joilla on taipumus hapettua ja muodostaa happoja. Lisäksi siinä on pieniä määriä grafiittia, joka hapettuessaan saattaa aiheuttaa hajuongelmia. Rikastushiekka on tarkoitus johtaa rikastushiekkaaltaaseen, jossa hapettuminen pyritään estämään. Rikastushiekka allas on täytön ajan veden peittämä. Altaan loppupäästä otettavaa vettä on tarkoitus kierrättää takaisin prosessiin. Happamien pesuvesien neutraloinnissa muodostuu kipsiä ja kalsiumarsenaattia sekä jonkin verran myös ferriyhdisteitä. Tiedot muodostuvan kipsin ja kalsiumarsenaatin määristä vaihtelevat ohjelman eri osissa. Arseenia niiden on arvioitu sisältävän yhteensä noin 2 500 tonnia. Muodostuvia kiinteitä jätteitä varten tullaan perustamaan todennäköisesti useampia läjitysalueita. Lisäksi louhittava sivukivi joudutaan varastoimaan omalle läjitysalueelleen. Hapetettaessa sulfideja bakteeritoiminnan avulla muodostuu runsaasti lämpöä. Sen hyödyntämiseksi tai siitä aiheutuvien ongelmien vähentämiseksi selvitetään erilaisia ratkaisumahdollisuuksia (ks. toteuttamisvaihtoehdot). Kaivoksen jätevesipäästöistä ja ilmaan kohdistuvista päästöistä ei arviointiohjelman laatimisvaiheessa vielä ollut käytettävissä riittäviä arvioita. Kaivoksen ensimmäisessä vaiheessa toteutettavan avolouhoksen koko tulisi olemaan noin 25 ha. Rikastamon, murskaamon ja huoltorakennusten vaatima alue tulisi olemaan suuruudeltaan noin 10 ha. Sivukivi ja läjitysalueita sekä rikastushiekkaaltaita varten on laskettu tarvittavan noin 80 ha:n suuruinen alue. Lisäksi on mahdollista, että tiedossa olevan pääesiintymän läheltä löytyy uusia hyödyntämiskelpoisia kohteita. Niille muodostuvat louhokset jäävät todennäköisesti suhteellisen pieniksi pääkohteeseen verrattuna. On myös mahdollista, että Suurikuusikon rikastamolle tullaan tuomaan muualta malmia tai esirikastettua tuotetta jatkorikastukseen. Tällöin läjitys ja rikastushiekka alueet tulevat vastaavasti kasvamaan. Kaivoksen sähköntarve tulee tuotannon aikana olemaan huipussaan 6 8 MW. Kaivosalueelle on tuotava uusi voimalinja. Siinä tulee todennäköisesti olemaan kaksi rinnakkaista erillistä 20 kv linjaa. Kaikki kaivoksen toiminnot tulevat sijoittumaan kaivoslain mukaisen kaivospiirin sisälle lukuun ottamatta voimalinjaa, vedenottamoa ja osaa raakavesilinjaa sekä kaivokselle johtavaa tai kaivoksen vuoksi siirrettävää tiestöä. Kaivospiirin kokonaispinta ala tulee Rouravaara mukaan luettuna olemaan ensi vaiheessa noin 1000 ha. Hankkeen jakautuminen eri vaiheisiin Hanke on arviointiohjelmassa jaettu neljään toisistaan selvästi erottuvaan vaiheeseen: 1) malmin etsintä ja valtausvaiheeseen (ml. kaivospiirin hakemisvaihe), 2) rakennusvaiheeseen, 3) tuotantovaiheeseen sekä 4) tuotannon jälkeiseen aikaan.
Toteuttamisvaihtoehdot Arviointiohjelmassa on esitetty tarkasteltavaksi seuraavia vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia: 1. Toteuttaminen 1.1 Tutkitaan vaihtoehtoisia tapoja jäähdyttää mikrobiologisen prosessin tuottamaa lämpöä (ohjelmassa on esitetty esimerkkinä kolme mahdollisuutta) 1.2 Tutkitaan vaihtoehtoisia tapoja johtaa kaivoksen jätevedet Seurujokeen (ohjelmassa on mainittu kolme vaihtoehtoista johtamistapaa) 1.3 Tutkitaan Rovakaira Oy:n esittämien sähkölinjan sijaintivaihtoehtojen (2 kpl) paremmuutta 2. Toteuttamatta jättäminen ASIAAN LIITTYVÄT MUUT HANKKEET Suunnitellulle Suurikuusikon kaivokselle on tuotava uusi voimalinja. Arviointiohjelma pitää sisällään myös voimalinjan sijaintivaihtoehtojen ja niiden vaikutusten arvioinnin (ks. edellä toteuttamisvaihtoehdot).tosin arviointiohjelman liitteen 3 B.5. kohdassa todetaan, että voimalinja rajataan YVA:n ulkopuolelle. Kiistalasta Pokkaan menevän tien linjausta on muutettava noin yhden kilometrin matkalta, jos Suurikuusikon kaivos avataan. Tielinjan vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten tarkastelua ei ole selkeästi liitetty kyseiseen YVA menettelyyn ja ohjelmaan, joskin tielinjauksen muutos tuodaan siinä esiin. Suurikuusikon malmin rikastusprosessissa tarvitaan kalkkikiveä. Arviointiohjelman eri kohdissa esitetyt tiedot tarvittavasta kalkkikivimäärästä vaihtelevat. Joka tapauksessa kalkkikivi on louhittava jostain olemassa olevasta kaivoksesta tai hanketta varten on perustettava oma kalkkikivikaivoksensa. Mahdollista uutta kalkkikivikaivoshanketta ei ole sisällytetty kyseiseen YVA menettelyyn. Suurikuusikon lähellä on toistaiseksi hyödyntämätön Iso Kuotkon kultaesiintymä. Jos Suurikuusikon kaivoshanke toteutetaan, voitaisiin myös Iso Kuotkon malmi rikastaa Suurikuusikon rikastamossa. Siten Suurikuusikon kaivoshanke voi vaikuttaa myös Iso Kuotkon kultaesiintymän hyödyntämiseen. Lisäksi myös muiden Suurikuusikon lähialueella mahdollisesti olevien kultaesiintymien hyödyntäminen helpottuisi Suurikuusikon kaivoshankkeen toteutumisen myötä. Kittilän kunta on hakenut Pohjois Suomen vesioikeudelta Seurujokivarressa olevalle Lintulan kalanviljelylaitokselle lupaa veden ottoon ja jätevesien johtamiseen.
Suurikuusikon kultakaivoshanke voi vaikuttaa kalanviljelylaitoksen toimintaan. Tämä asia on myös otettu huomioon arviointiohjelmassa. ARVIOINTIMENETTELYN YHDISTÄMINEN MUIDEN LAKIEN MUKAISIIN MENETTELYIHIN Kyseistä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei ole yhdistetty muiden lakien mukaisiin menettelyihin. ARVIOINTISELOSTUKSESTA KUULEMINEN JA TIEDOTTAMINEN Tarkasteltavana oleva arviointiohjelma ja sitä koskeva kuulutus ovat olleet virallisesti nähtävillä 30.11.1999 5.1.2000 välisenä aikana Kittilän kunnan kunnanviraston ja Lapin ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla. Kuulutus on julkaistu Lapin Kansa sanomalehdessä 15.11.1999. Lisäksi selostus on ollut epävirallisesti nähtävillä Kiistalan ja Kuivasalmen kouluilla. Arviointiohjelman virallinen esittelytilaisuus on järjestetty Kiistalan koululla 8.12.1999. Lapin ympäristökeskus on pyytänyt Kittilän kunnalta lausuntoa arviointiohjelmasta. Lisäksi ympäristökeskus on varannut erikseen lausunnonantomahdollisuuden seuraaville tahoille: kauppa ja teollisuusministeriö, maa ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, Lapin liitto, Lapin lääninhallituksen sosiaali ja terveysosasto, Lapin TE keskuksen kalatalousyksikkö sekä maaseutu, työvoima ja yritysosastot, metsähallitus (Rovaniemi), Tielaitoksen Lapin tiepiiri, Geologisen tutkimuskeskuksen Pohjois Suomen aluetoimisto, Lapin luonnonsuojelupiiri ja Paliskuntain yhdistys. LAUSUNNOT JA MIELIPITEET Monet arviointiohjelmasta esitetyt lausunnot ja mielipiteet saapuivat Lapin ympäristökeskukseen niiden esittämiselle varatun määräajan (7.1.2000) jälkeen. Jotkut lausunnot viivästyivät mm. joulun ja vuodenvaihteen kiireiden vuoksi melko paljonkin. Lausuntojen antamiselle oltaisiin voitu varata huomattavasti pitempikin aika, mikä olisi tässä tapauksessa ollut tarkoituksenmukaista. Näin ollen on perusteltua ottaa tässä lausunnossa huomioon kaikki ympäristökeskukselle annetut lausunnot. Tästä syystä myös tämän lausunnon antaminen viivästyi jonkin verran. Asiasta on sovittu hankkeesta vastaavan edustajan kanssa. Lausunnon tai mielipiteitä esitti yhteensä 11 viranomaistahoa tai järjestöä sekä 8 yksittäistä kansalaista. Seuraavassa esitetään yhteenveto kustakin kannanotosta siltä osin kuin se koskee itse hanketta ja arviointiohjelmaa. Kittilän kunta
Pohja ja pintaveden puhtauden, laadun ja riittävyyden suhteen on toimittava lain ja asetuksen mukaisesti. Samoin tulee varmistaa, että pintaveden määrällisistä vaihteluista ja valuma alueratkaisuista ei muodostu luonnolle eikä lähistöllä olevalle maataloustoiminnalle ja asutukselle kohtuutonta haittaa. Kaivostoiminnassa käytettyä vettä ei saa johtaa luonnon kiertoon, jos siitä voi aiheutua terveydelle haittaa tai jos vettä juoksutetaan tietylle alueelle määrällisesti liian paljon. Kaivostoiminnassa syntyvän jätteen suhteen on toimittava lain ja asetuksen mukaisesti. Lapin liitto Suurikuusikon kultaesiintymä sijaitsee noin 50 km Kittilän kuntakeskuksesta koilliseen Kiistalan kylän läheisyydessä. Alueen vahvistettu seutukaavatilanne näkyy lausunnon liitteenä olevasta kartasta. Arviointiohjelman kappaleessa 7.2 on maininta Lapin seutukaavasta. Alueelle on ympäristöministeriössä 23.11.1999 vahvistettu Tunturi Lapin seutukaava, joka kumoaa ohjelmassa mainitun vanhan Lapin seutukaavan alueelta. Lapin TE keskuksen kalatalousyksikkö Suunnitellun kultakaivoksen jätevedet johdettaneen tämän hetken arvion mukaan Seurujokeen Lintulan kalanviljelylaitoksen yläpuolelle. Jätevesien käsittelemiseksi ja johtamiseksi Seurujokeen on useampia vaihtoehtoja. Kemiallisen kuormituksen lisäksi prosessissa syntyy myös lämpökuormaa, jonka purkaminen vaatii erityisharkintaa lähinnä Lintulan kalanviljelylaitoksen sekä joen jäätymisen suhteen. Seurujoki on kunnostettu uiton loppumisen jälkeen. Sen veden laatu on varsin sopivaa mm. taimenen kasvatukseen. Seurujoki sopii harjuksen ja tammukan matkailukalastuskohteeksi. Lintulan kalanviljelylaitoksen suunniteltu tuotanto palvelee myös Loukisen vesistön (Kapsajoki, Seurujoki) jokialueita Levin alueen ohjelmapalveluiden puitteissa. Kokonaisuuden kannalta olisi edullisinta, että mahdollisimman vähän lämpökuormaa ja jätevesiä tulisi Seurujokeen. Lämpökuorman vähentäminen tarkoittaisi laajahkoa pintavalutusta lämpökuorman poistamiseksi. Toisaalta varastoinnin (altaat) avulla esim. raskasmetallipitoiset jätevedet voitaisiin johtaa tulva aikaan Seurujokeen, jolloin vaikutus ekosysteemiin olisi mahdollisimman pieni. Tällaisilla toimenpiteillä voitaneen kuormaa suunnata ja ajoittaa kalakantaa ja kalanviljelyä vähiten rasittavalla tavalla. Lapin TE keskuksen maaseutuosasto Ohjelman kohdassa 8.2.1 todetaan, että hankkeen johdosta tuskin aiheutuu elinkeinojen menetyksiä. Ilman tarkempia tutkimuksia ei varmuutta tälle lausumalle ole.
Kaivoshankkeen vaikutusalueella, jonka laajuus ei vielä ole tiedossa, on muutamia aktiivisesti toimivia maatiloja. Erityisesti pölyn ja melun osalta tulee tehdä riittävän laajat ja perusteelliset selvitykset niiden vaikutuksista ihmisten lisäksi koti ja tuotantoeläimiin. Päästömäärien ja vaikutusalueen laajuuden selvittyä tulisi tutkia, onko esimerkiksi nautojen, lampaiden tai porojen laidunnus ja rehunkorjuu pölyn ja muiden mahdollisten ilman kautta kulkeutuvien päästöjen vuoksi mahdollista. Lisäksi tulisi selvittää, miten vaikutusalueella olevien peltojen happamuus muuttuu päästöjen vuoksi, sekä, onko vaikutusalueella tuotettu maito tai liha ihmisravinnoksi kelpaavaa vai ei. Samalla tulisi varmistaa, aiheutuuko räjähdysmelusta em. eläimille stressiä tai fysiologisia, niiden tuotantokykyä alentavia, vaikutuksia. Tielaitos, Lapin tiepiiri Lapin tiepiiri on valmis yhteistyössä kaivosyhtiön kanssa siirtämään uuteen paikkaan yleisen maantien 9552 välillä Kittilä Pokka vaadittavalta kilometrin matkalta. Siirron suunnittelu ja rakentaminen tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen kaivoksen avaamista, koska tiesuunnitelman tielain mukaiseen käsittelyyn tulee varata riittävästi aikaa. Arviointiohjelmasta ei käy selville, tarvitseeko kaivos mahdollisesti poisjäävää tietä toiminnassaan vai voidaanko vanhoja tiemassoja käyttää uuden tien pengerryksessä ja päällysteessä. Laadittavassa arviointiselostuksessa tulee tarkastella mahdollisen yleisen tien siirrosta aiheutuvia vaikutuksia. Tiesuunnitelman vaativan maastomallin teko voidaan aloittaa aikaisintaan keväällä 2000 vähän lumen aikaan. Lapin luonnonsuojelupiiri ry Arviointiohjelmassa on YVA asetuksen 11 :n mukaan esitettävä mm. tiedot laadituista ja suunnitelluista selvityksistä. Tekstin mukaan arviointiselostus valmistuisi jo alkuvuodesta 2000. Näin ollen ainakin kesäaikaan tehtävät tutkimukset on jo tehty. Ohjelmasta ei kuitenkaan käy ilmi, mitä selvityksiä vasta aiotaan tehdä ja mitä on jo tehty, pääasiassa puhutaan ikään kuin selvitykset tehtäisiin tulevaisuudessa. Tekstissä ei ole selvästi mainittu selvitysten valmistumisajankohtia. Aineiston hankinnassa käytetyt menetelmät on esitetty puutteellisesti ainakin kasvisto ja linnustokartoituksessa. Ohjelmassa todetaan: "Ilmapäästöjen vaikutusalueen määrittely tehdään ennen jäljempänä tulevien osioiden vaikutusalueen määrittelyä ja esim. avaintopaikkaverkon suunnittelua". Tekstistä voi päätellä, että ilmapäästöjen vaikutusalue on jo määritelty, koska havaintopaikkaverkko on suunniteltu. Ilmapäästöjen vaikutusaluetta ei kuitenkaan ole ohjelmassa esitetty. Vaikutusalueen tulisi olla vähintään pölyn laskeuma alueen laajuinen, siis todennäköisesti kaivospiiriä laajempi alue. Vesistöissä vaikutusalue pitää ulottaa niin kauas kuin merkittäviä muutoksia veden laadussa tai määrässä ilmenee.
Liikenteen määrää ja riskejä tulisi arvioida reittien koko matkalla (Kemi Rovaniemi Kittilä tuotantoalue, muualta tuotava malmi ja sen reitit). Nykytilaa kuvattaessa kerrotaan, ettei alueella ole erityiskäyttöä. Poronhoitajat, metsästäjät ja marjastajat sekä mahdolliset retkeilijät ja virkistäytyjät voivat olla asiasta toista mieltä, onhan kaivospiirin koko ensi vaiheessa noin 1000 ha.toteuttamisvaihtoehdoista puuttuvat läjitysalueiden vaihtoehdot, joita kuitenkin on esitelty kuvassa 3. Muutenkin vaihtoehdot on esitetty suppeasti. Hankkeen vaiheita kerrottaessa tuotannon jälkeisen ajan visiot ovat epärealistisia, esim. golfkenttä. Realistisempia näkemyksiä tuotannon jälkeiseen aikaan tarvitaan. Lisäksi tarvitaan toiminta aikaisen ja toiminnan jälkeisen ajan turvallisuuskysymysten selkeämpää käsittelyä. Lisäksi YVA menettelyssä tulisi selvittää mm. seuraavat asiat: Nestemäisten jätteiden koostumus? Kiinteiden jätteiden mahdolliset pitkäaikaisvaikutukset maaperään ja vesiin Kiinteiden jätteiden mahdolliset pitkäaikaisvaikutukset maaperään ja vesiin? Minkälaisen riskin tuotantotoiminnassa tarvittavien kemikaalien käyttö ja kuljetus aiheuttavat ympäristölle? Kuinka vilkas kemikaaleja kuljettava rekkaliikenne alueelle kehittyy ja mitkä ovat reitit? Mitä riskejä kemikaalien varastointiin ja käyttöön liittyy? Mikäli muualta tuodaan malmia Suurikuusikkoon rikastettavaksi, niin minkälainen liikennevaikutus sillä on ja mitkä ovat vaikutukset esim. jätevesien määrään ja laatuun? Mitkä ovat realistiset mahdollisuudet sivukiven käyttöön esim. tienrakennuksessa kiviaineksen laadun suhteen ja kuljetusmatkojen vuoksi? Mitä muita rikastusmenetelmiä on olemassa ja miksi muista luovuttiin? Mitä aiotaan tehdä, jos valittu menetelmä ei toimikaan? Valitun menetelmän riskit ympäristölle? Mitkä ovat ne mahdollisesti haitalliset aineet, jotka voivat lähteä pohjavesissä liikkeelle? Mihin suuntiin pohjaveden virtaukset mahdollisesti muuttuvat ja mikä merkitys sillä on? Paliskuntain yhdistys Suurikuusikon kultaesiintymä sijaitsee Kuivasalmen paliskunnan alueella. Paliskunta kuuluu kokonaisuudessaan poronhoitolaissa mainittuun "erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettuun alueeseen". Kaivoshankkeella on porotalouden kannalta sekä sosiaalisia että ympäristön tilaan liittyviä vaikutuksia, jotka ovat riippuvuussuhteessa keskenään. Poronhoidon harjoittamisen kollektiivisen luonteen vuoksi vaikutukset koskevat paikallisten poronhoitajien lisäksi myös koko muuta paliskuntaa. Vaikutukset ovat välittömiä tai sitten ne ovat viiveellä esiin tulevia.
YVA menettelyssä tulee ottaa huomioon ja selvitettäväksi mm. seuraavat seikat: Miten alue suojataan ihmisille, poroille tai muulle eläimistölle mahdollisesti tapahtuvien vahinkojen ehkäisemiseksi? Miten kaivostoiminta ja alueen poistuminen laidunnuskäytöstä vaikuttavat porojen laidunkiertoon ja käyttäytymiseen sekä poronhoitotyön suorittamiseen? Kuinka laajalla alueella porot häiriintyvät ja karkottuvat kaivostoiminnan ja siitä johtuvan liikenteen vuoksi? Aiheuttaako, ja kuinka laajalla alueella, kaivostoiminnan pöly terveysriskin poroille? Aiheuttavatko pato ja jätealtaat poroille terveys tai tapaturmariskin? Aiheuttaako jätevesi terveys tai tapaturmavaaraa ja kuinka laajalle vaikutukset ulottuvat? Kuinka laajalle alueelle hajuhaitat ulottuvat? Aiheutuuko hajusta terveysriskiä tai karkottumisreaktioita poroille? Miten raakaveden ottaminen, Seurujoen virtaaman väheneminen ja jätevesien päästäminen vaikuttavat luontoon ja porojen ravintokasveihin ja porojen liikkumiseen? Voiko lämpimän veden laskeminen Seurujokeen aiheuttaa joen pysymisen sulana myös talvella? Mitkä ovat sen mahdolliset haitat porotaloudelle ja ylipäätään jokivarren maankäytölle? Tulisi miettiä, olisiko mahdollisten haitallisten päästöjen vaikutuksia syytä seurata myös päästäistä suuremmista eläimistä, esim. poroista, jotka kuuluvat myös ihmisen ravintoketjuun? Kuivasalmen palkinen Kaivoshanke vaikuttaa monella muotoa Kuivasalmen palkisen poronhoitoon eivätkä vaikutukset ole porotalouden edun mukaisia. Suunnitelmien ollessa vielä kesken porotaloudelle aiheutuvia vaikutuksia on hankala tarkasti arvioida. Kaivospiiri teineen, jätealtaineen, jätekivikasoineen ja muine maan myllerryksineen on suoranaisesti poissa porojen laidunnuksesta. Ne myös muodostavat porojen luonnolliselle laidunkierrolle luonnottoman esteen sekä mahdollisesti ohjaavat poroja läheisten tilojen viljelyksille ja pihoihin. Seurujoen mahdollinen sulana pysyminen voi aiheuttaa jopa porokuolemia. Pölyn ja muiden aineiden leviäminen kaivoksesta aiheuttaa pitkällä aikavälillä ongelmia porojen laiduntamisessa kohdealueella ja sen ympäristössä jopa kymmenien kilometrien säteellä. Lausunto pitää sisällään vaatimuksen mainittujen ja muiden porotaloudelle aiheutuvien vaikutusten perusteellisesta selvittämisestä. Kiistalan kalastuskunta
Seurujoki, Leppäjoki ja Loukisjoki ovat olleet ja tulevat edelleen olemaan Kiistalan kalastuskunnan tärkeitä kotitarvekalastusvesiä ko. vähävesistöisellä alueella. Seurujokivarressa Lintulassa on jo vesistöä pilaava ja rehevöittävä kalankasvatuslaitos, jonka toiminta jatkuu uudistuksen jälkeen. Kalastuskunta esittää erilaisia vaihtoehtoja kaivoksen puhdistettujen jätevesien johtamiselle ja edellyttää, että YVA menettelyssä selvitetään tarkasti, mikä vaihtoehdoista on vähiten haitallisin. Kalastuskunnan mukaan sähkölinja pitää viedä kaivokselle Hanhilaen itäpuolella olevia jänkiä ja rämeitä pitkin. Kiistalan kylätoimikunta Kaivosyhtiön tulee ottaa yksityisten maanomistajien ja tahojen mielipiteet huomioon suunnitellessaan kaivostoiminnan käynnistämistä. Kylätoimikunta pitää erittäin tärkeänä myös sitä, että kaivosyhtiö ottaa myöhemminkin kaivostöiden käynnistyessä ja mahdollisesti laajentuessa huomioon kyläläisten mielipiteet ja toiveet. Tiestön osalta on tehtävä selvät suunnitelmat, ettei tienkäyttäjille aiheudu vaaratilanteita lisääntyvän raskasliikenteen seurauksena. Sähkölinjan sijainti on suunniteltava siten, ettei siitä ole haittaa yksityisille maanomistajille. Ilmapäästöjen mm. pölyn aiheuttamat haitat ja vaikutusalueet on selvitettävä paremmin kuin ohjelmassa on esitetty. Jätevesien laskupaikat on suunniteltava siten, ettei jätevesistä aiheudu mm. kylien lähiympäristöille haittaa. Jos puhdistetut jätevedet johdetaan Seurujokeen, on ne ohjattava Lintulan kylän alapuolelle. Muiden jätteiden käsittelystä ja kaivosalueen maisemoinnista on tehtävä tarkat suunnitelmat. Kuivasalmen kylätoimikunta Kylätoimikunta vastustaa jäteveden johtamista Seurujokeen ja Loukisjokeen. Kevättulvien aikaan Loukisjoesta virtaa vettä Rastinjärveen, joka tulisi saastumaan. Myös muutkin järvet, jotka sijaitsevat mainittujen jokien yhteydessä, tulisivat saastumaan. Rastinjärven rannalla sijaitsee EU perunanviljelytila, johon kasteluvesi joudutaan tulevaisuudessa ottamaan Rastinjärvestä. Saasteiden leviäminen järveen voi estää jopa koko elinkeinon harjoittamisen. Kaivoksen haittavaikutukset kalastukselle, marjastukselle ja poronhoidolle tietävät paikallisille yrittäjille, marjanostajille jne. suuria taloudellisia menetyksiä vuosittain. Kylätoimikunta vaatii mainittuja ympäristöhaittoja selvitettäväksi. Henkilö A
Lausunnon antaja hoitaa poroja Keskikuusikossa. Häntä epäilyttää, ettei poronhoito enää onnistu nykymuodossaan tällä alueella kaivostoiminnan käynnistyessä. Seurauksena on poronhoitotyön vaikeutuminen. Kyseeseen voi tulla hoito ja vasomapaikkojen siirtäminen sekä porojen pitäminen aitauksessa läpi talven. Nämä kaikki tietävät lisäkustannuksia. Kiistala Pokka kelkkareitin tulee olla samalla puolen Kiistala Pokka maantietä kuin kaivoksenkin. Tällainen linjaus vähentää haittoja. Lausunto pitää sisällään vaatimuksen em. haittojen ja linjausvaihtoehdon selvittämisestä. Henkilö B Lausunnossa esitetään Lehtoniemi 64 tilan perikunnan puolesta mm. seuraavaa: Uuden tien linjauksessa on huolehdittava, että Lehtoniemen tilalta on esteetön tieyhteys Kiistalan ja Pokan suuntaan. Talon läheisyydessä tulisi huolehtia turvallisesta liikkumisesta aitauksin ym. tavoin. Pöly ja meluhaitat pitäisi minimoida esim. asianmukaisilla suojavalleilla. Lisäksi talon toimintaa varten tulee turvata riittävä pihapiiri. Jos pohjavesi saastuu tai tilan kaivo kuivuu kaivoksen takia, on tilan veden saanti turvattava. Kaivospiiriä määriteltäessä on selvitettävä ja otettava huomioon edellä olevat seikat. Lisäksi tilan itäisellä puolella on säilytettävä riittävästi metsäalaa, jotta erämaaluonne säilyisi ja esim. telttailu olisi mahdollista. Löytöjängän alue sopisi parhaiten kivijätteen sijoituspaikaksi, koska se on etäällä asutuksesta. Henkilö C Lausunnon antaja on EU perunanviljelijä. Viljelykset sijaitsevat Rastinjärven rannalla. Kasteluvesi joudutaan tulevaisuudessa ottamaan Rastinjärvestä. Kultakaivoksen jätevedet johdetaan Seurujokeen ja Loukisjokeen, minkä seurauksena ne saastuvat. Kevättulvien aikaan Loukisjoesta virtaa vettä Rastinjärveen, jolloin myös se saastuu. Siten järven vedellä kastellut perunat voivat olla ihmisille epäterveellisiä, ehkä kokonaan syömäkelvottomia. Myös ilman kautta tuleva saastelaskeuma voi haitata perunanviljelyä. Lausunto pitää sisällään vaatimuksen mainittujen haittojen selvittämisestä. Henkilö D ja E Lausunnon antajat, asiamiehenään Suvi Vanne Maanomistajien Arviointikeskus Oy:stä, edustavat kaivoshankkeen välittömässä läheisyydessä olevia tiloja Haapanala 49:8 ja Koivuniemi 49:5 sekä Suurikuusikon ojitusyhtiötä.
Lausunnon mukaan ohjelma on suunnitelma tarvittavista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. Ensisijaisen tärkeitä ovat ihmisten terveyteen, elinkeinoihin ja viihtyvyyteen liittyvät vaikutukset. Näihin vaikutuksiin on ohjelmassa kiinnitetty hyvin vähän huomiota. Aiheutuvista vaikutuksista ja selvitystarpeista lausunnossa todetaan arviointiohjelman eri kohtiin viitaten mm. seuraavaa: Kohta 4.1 Kaivoshankkeesta ja sen laajuudesta ei ole vielä tarkkoja tietoja käytettävissä. Mikäli kaivosalueen suunnittelussa tulee jatkossa radikaaleja muutoksia tai mikäli kaivosalue laajenee arvioidusta huomattavasti, on lähialueen asukkailla oltava mahdollisuus esittää mielipiteitä ja näkemyksiä laajentumisen vaikutuksista. Kohta 4.4 Kaivostoiminnasta aiheutuu meluhaittaa lähialueen kyliin. Karjanhoito ja asukasviihtyvyys kärsivät mm. räjäytysten aiheuttamasta melusta. Yhtiön on tehtävä kaikkensa meluhaitan vähentämiseksi. Kohta 4.6.1 Jo malmin etsintävaiheessa on aiheutunut haittoja. Merkittävintä on ollut Suurikuusikon alueella tapahtuneiden porausten ja nyt viime vaiheessa suoritetun maaainesten siirron aiheuttamat meluhaitat. Lisäksi suunniteltu alue sijaitsee Suurikuusikon ojitusyhtiön huollettavana olevan valtaojan valuma alueella. Alueelta on kaivaus ja kuivatustöissä jo siirtynyt maaaineksia alas valtaojaan liettäen sitä. Kohta 4.6.4 Kaivosyhtiö tulee velvoittaa maisemoimaan alue ja huolehtimaan vaarallisten jätteiden sijoittamisesta siten, etteivät ne aiheuta ympäristölle vaaraa kaivostoiminnan loputtua. Kohta 4.8 Alueen liikennejärjestelyt ja tiestöt tulee hoitaa siten, että kaivoksen aiheuttama liikenne ei aiheuta vaaraa ja häiriötä asumiselle ja elinkeinolle. Esitettyyn uuteen tielinjaukseen voidaan suhtautua myönteisesti. YVAohjelma on puutteellinen myös siltä osin, että siinä ei ole esitetty niitä tielinjauksia, miten Kiistala Pokka tieltä siirrytään varsinaiselle kaivosalueelle. Kohta 5.1.1 Prosessissa syntyvän lämmön mahdollinen haihduttaminen ilmaan ei saa aiheuttaa haittaa ympäristölle.
Kohta 5.1.2 Jätevesien johtaminen tarkoittaa ilmeisesti myös kaivosalueen valuma/pintavesien johtamista. Miten kaivosalueen pintavedet ohjataan pois alueelta ja mihin pumpataan avolouhokseen tulevat vedet? Kaivosalue sijaitsee Suurikuusikon ojitusyhtiön valuma alueella. Lausunnossa ehdotetaan, että avolouhoksen itäpuolelta lähtevä oja suljetaan ja vedet johdetaan Seurujokeen. Kaivosyhtiöllä on myös ollut suunnitelmia johtaa valumavedet Suurikuusikon länsipuolelta Rouravuomaa pitkin maantien ali Suurikuusikon ojaan ja edelleen Leppäojaan. Tämä vaihtoehto ei ole hyvä nimenomaan Rimpivuoman tasaisuuden vuoksi. Alue on ilmeisesti peruskuivattava ennen varsinaisen kaivoksen aloittamista. Jos peruskuivatus aloitetaan jo nyt malminetsintävaiheessa ja Suurikuusikon ojitusyhtiön valtaojaan johdetaan edelleen lisää pintavesiä, korostuu perkaustoimenpiteiden tärkeys Suurikuusikon ojitusyhtiölle. Sen kannalta olisi tarkoituksenmukaista johtaa kaivosalueen vedet kaivostoiminnan alkaessa kokonaan Seurujokeen. Tämä edellyttää jäljempänä (kohta 8.3.) ehdotetun maavallin rakentamista. Kohta 5.1.3 Kohta 7.2 Kohta 7.3 Kohta 7.4 Kohta 7.5.7 Paras esitetyistä sähkölinjavaihtoehdoista on itäinen vaihtoehto, koska se kulkee suoalueita pitkin eikä aiheuta maanomistajille metsämaan menettämisiä. Koivuniemen tilalle suunniteltu pellonraivaus saattaa estyä kaivoksen melu ja näköhaittojen vuoksi. Lintulan kylän arvo arvokkaana kulttuuriympäristönä saattaa vähentyä, jos peltoviljelyn harjoittaminen vaarantuu kylän pelloilla. Lausunnossa vastustetaan rikastamon sijoittamista Suurikuusikon päälle, koska se sekä murskaamo ja huoltorakennukset sijoittuisivat vain noin 500 700 metrin päähän asuinrakennuksesta. Tällöin meluhaitta olisi kohtuuton. Pohjavesien virtauksien selvittäminen on tärkeä osa YVA menettelyä, jotta saadaan selville, kulkeutuuko kaivosalueelta pohjaveden mukana haitallisia aineita lähialueen kaivoihin.
Kohta 8.1.3 Kohta 8.3.1 Kohta 8.3.3 Kohta 8.3.4 Kohta 8.4.1 Kohta 8.5 Kohta 8.6.8 Kaivoshankkeessa on esitettävä suunnitelma siitä, miten kaivosyhtiö menettelee, jos talojen pohjaveden käyttö vaarantuu laadullisesti ja määrällisesti. Arviointiohjelmassa todetaan, että vaikutusalueen asukkailta kerätään liitteenä 6 olevalla kyselylomakkeella mielipiteet odotetuista sosiaalisista vaikutuksista. Mielipidekysely tehtiin jo kesällä ja alkusyksyllä 1999, jolloin asukkailla ei vielä ollut juuri muuta kuin lehtitietoihin perustuvaa tietoa kaivoshankkeesta. Kyselyn jälkeen vasta pidettiin julkinen tiedotustilaisuus. Tällä tavalla suoritettu kysely ei vastaa tarkoitustaan eikä tuo esille todellisia mielipiteitä kaivoshankkeesta ja sen vaikutuksista. Kysely olisikin tehtävä uudelleen nyt, kun kaivoshankkeesta on hiukan enemmän tietoa. Pölyhaitan osalta on syytä ottaa huomioon ja selvittää asumisviihtyvyydelle, ihmisten terveydelle sekä elinkeinoille aiheutuvat haitat. Mahdollisia tällaisia haittoja on lausunnossa lueteltua useita. Hajuhaittojen muodostuminen on pyrittävä estämään. Tämä edellyttää käytettävissä olevien keinojen selvittämistä. Meluhaittoja selvitettäessä on selvityksen oltava pitkäaikainen ja ympärivuotinen, jotta myös talviolosuhteet tulisivat huomioiduiksi. Melusaasteen vähentämiseksi ehdotetaan tehtäväksi maavalli avolouhoksen ja tilan talouskeskuksen väliin. Valli estäisi melua sekä myös pintavesien kulkeutumisen kaivosalueelta Suurikuusikon valtaojaan. Kaivostoiminta tulee vaikuttamaan negatiivisesti alueella olevien kiinteistöjen arvoon. Lähellä teollisuusaluetta oleva asuinympäristö ei ole arvoltaan niin suuri kuin rauhallisella alueella sijaitseva kiinteistö. Tämä tulee ottaa huomioon vaikutusarvioinneissa. Suunniteltu kaivosalue on yksi merkittävimmistä ko. tilojen marjastusalueista. Nämä lähellä olevat luonnontuotteiden keruualueet tullaan menettämään, mikä on otettava tarkasteluissa huomioon.
Muut havainnot Henkilö F Alueelle voi kehittyä epäedullinen ja haitallinen pienilmasto, jos prosessin tuottama lämpö haihdutetaan ilmaan vesihöyrynä. Tämä on otettava huomioon ja selvitettävä YVA menettelyssä. Kaivosalueen läntisellä puolella kulkee moottorikelkkareitti Kiistala Pokka. Reitti on merkitty seutukaavaan ja Kittilän kunta on hakenut sille reittitoimituksen. Arviointiohjelmassa ei ole huomioitu reitin siirtämistä kaivosalueelta muualle eikä Rouravaaran kylän asukkaiden liittymämahdollisuuksia reitille. Lausunnon antaja omistaa Loukisen rannalla Kiistalassa sijaitsevan loma asunnon. Hän käyttää Loukisen vettä talousvetenä ja juomavetenäkin tulva aikaa lukuun ottamatta. Myös muut käyttävät Loukisen vettä talousvetenä. Jos kaivoksen jätevedet tullaan ohjaamaan Suurikuusikonojaan, ne tulevat Leppäojan kautta Loukiseen Kiistalan kylän yläpuolella. Tällöin joen käyttö talousvetenä estyy. Lausunto pitää sisällään vaatimuksen mainittujen haittojen sekä korvaavien toimenpiteiden selvittämisestä. Henkilöt G ja H Hanhilaen itäpuolinen Kilpivuoman, Leppäojansuunvuoman ja Rimpivuoman kautta kulkeva linja on vaihtoehtoisista sähkölinjoista ehdottomasti parempi. Näin linjaus ei tulisi kylän ja asutuksen läheisyyteen, joten siitä ei aiheudu huomattavaa haittaa maanomistajille. Sähkölinja rikkoisi maiseman, jos se tuotaisiin liian lähelle asutuksia. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Arviointiohjelmasta annetuissa lausunnoissa esitetyt kannanotot ohjelman sisällöstä, kaivoshankkeen mahdollista vaikutuksista ja niiden selvittämisestä samoin kuin ehdotetut vaihtoehdot hankkeen toteuttamiseksi ja haitallisten vaikutusten vähentämiseksi sekä kuulemisen järjestämisestä ovat hyvin perusteltuja. Lausunnoista heijastuu myös huolestuneisuus hankkeen mahdollisista vaikutuksista. Näistä syistä lausuntoja on edellä referoitu varsin seikkaperäisesti. Lausunnoissa esitetyt asiat tulee ottaa huomioon selvityksiä tehtäessä, vaikutuksia arvioitaessa, arviointiselostusta laadittaessa sekä hankkeen toteutusta suunniteltaessa. Lisäksi ympäristökeskus lausuu arviointiohjelmasta seuraavaa.
Hankkeen kuvaus Ohjelmassa esitetty hankkeen kuvaus on kovin yleispiirteinen. Tähän on ilmeisenä syynä se, että hankkeen toteutuksen suunnittelu on vielä alkuvaiheessa. Arviointiohjelma on laadittu niiden tietojen pohjalta, mitä ohjelman laatijalla oli käytössään ko. hankkeesta syksyllä 1999. Hankekuvauksen yleispiirteisyys ja puutteellisuus luonnollisesti vaikeuttavat hankkeesta aiheutuvien vaikutusten hahmottamista ja ennakointia sekä ohjelmassa esitettyjen ja mahdollisten muiden tarpeellisten selvitysten tarkastelua. Tämä on tuotu esiin myös arviointiohjelmasta annetuissa lausunnoissa. YVA asetuksen 12 :n mukaan laadittavassa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on esitettävä arviointiohjelmaan nähden tarkistetut tiedot hankkeesta. Ts. hanke tulee kuvata arviointiselostuksessa oleellisesti yksityiskohtaisemmin kuin tarkasteltavana olevassa arviointiohjelmassa. Arviointiselostuksessa tulee esittää mm. hankkeen keskeiset ominaisuudet ja tekniset ratkaisut, kuvaus toiminnasta kuten tuotteista, tuotantomääristä, raaka aineista, liikenteestä, materiaaleista sekä arvio jätteiden ja päästöjen laadusta ja määristä ottaen huomioon hankkeen suunnittelu, rakentamis ja käyttövaiheet mahdollinen purkaminen mukaan lukien. Tässä tapauksessa arviointiselostukseen tulisi sisällyttää yksityiskohtaisen prosessikuvauksen lisäksi mm. mahdollisimman tarkat arviot tuotannossa käytettävistä kemikaaleista sekä niiden määristä ja ominaisuuksista, melun, jätevesien (ml. lämpökuorma), ilmaan menevien päästöjen (ml. haju) ja kiinteiden jätteiden muodostumisesta, määrästä/voimakkuudesta, koostumuksesta, ominaisuuksista (mm. raskasmetallien mahdollinen liukeneminen sivukivestä, rikastushiekasta ja muodostuvista kiinteistä jätteistä) ja ajallisesta vaihtelusta sekä mahdollisista kuormitusta ja haitallisia vaikutuksia vähentävistä toimenpiteistä. Kaivoshankkeen kohdalla kuvattavia asioita on esitetty mm. kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan oppaan (Kauppa ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 20/1999) sivulla 40. On selvää, että erityistä huomiota tullaan kiinnittämään ohjelmassa esitettyyn syanidiliuotukseen ja siitä mahdollisesti aiheutuviin syanidipäästöihin ja niiden eliminoimiseen samoin kuin syanidin käytöstä aiheutuviin riskeihin ja niiden minimointiin edellyttäen, että malmi tullaan rikastamaan ohjelmassa esitetyllä tavalla. Malmissa verrattain korkeina pitoisuuksina esiintyvän arseenin sekä pienempinä pitoisuuksina esiintyvien raskasmetallien mahdollinen mobilisoituminen ja sen estäminen tulevat olemaan toinen erityisen mielenkiinnon kohde. Mm. näitä asioita tulee selvittää perusteellisesti käynnistyneessä YVA menettelyssä ja laadittavassa arviointiselostuksessa. Vaihtoehtojen tarkastelu Ohjelmassa esitettyjen toteuttamisvaihtoehtojen tarkastelu on suppea. Tähänkin lienee syynä se, että hankkeen suunnittelu on vasta alkuvaiheessa. YVA menettelyn ja
hankkeen suunnittelun edetessä vaihtoehtotarkastelua tulee laajentaa oleellisesti esitetystä. Tavoitteena tulee olla, että hanke toteutetaan kaikissa vaiheissa kaikilta osin niin, että haitalliset vaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi ja että ns. tarpeettomat haitat estetään kokonaan. Tämä on mahdollista, jos YVA menettelyssä ja yleensäkin hankkeen suunnittelun yhteydessä selvitetään perusteellisesti erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia ja että niistä valitaan haitattomin parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteiden mukaisesti. Vaihtoehtoja selvitettäessä ja vertailtaessa tulee ottaa huomioon myös toiminnan aiheuttaman ympäristön pilaantumisen vaaran todennäköisyys, mahdolliset onnettomuusriskit sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen. Käynnistyneessä YVA menettelyssä tulee selvittää vaihtoehtoisia ratkaisutapoja periaatteessa kaikille niille tekijöille ja/tai toteuttamistavoille, joilla voidaan olettaa olevan vaikutuksia ympäristöön. Samalla tulee selvittää ja vertailla vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia. Tällöin myös kaivoksen toiminnan jälkeinen aika tulee ottaa hyvin keskeisesti huomioon. Jos katsotaan, että hankkeen vaikutusten kannalta merkittäville ratkaisuille ei ole vaihtoehtoa, tulisi vähintäänkin perustella, miksi ratkaisu on ainoa mahdollinen. Arviointiohjelmasta käy ilmi (mm. kuva 3), että rikastushiekka altaiden sekä sivukiven ja prosessissa muodostuvien kiinteiden jätteiden (mm. kipsi ja As sulfaatti) läjitysalueille on olemassa erilaisia sijoitusvaihtoehtoja. Myös mm. rikastamon sijoittamiselle ja raakaveden johtamiselle on mitä ilmeisimmin löydettävissä konkreettisia vaihtoehtoja. Myös niitä tulee tarkastella YVA menettelyssä. Lisäksi on hyvin tärkeää tarkastella rikastushiekka altaiden ja läjitysalueiden teknisen toteutuksen vaihtoehtoja, kuten yleensäkin vaihtoehtoisia tapoja vähentää päästöjä, ympäristövaikutuksia ja onnettomuusriskejä. Vastaavantyyppisten malmien rikastuksessa on maailmalla käytetty muitakin menetelmiä kuin bakteerihapetukseen perustuvaa menetelmää. Voidaankin todeta, että yksi merkittävä vaihtoehtotarkastelu on jo tehty ennen varsinaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Hankkeesta vastaava perusteli rikastusmenetelmän valintaa 8.12.1999 pidetyssä tiedostustilaisuudessa. Vaihtoehtoiset rikastusmenetelmät sekä hankkeesta vastaavan yksityiskohtaiset perustelut valinnalleen tulee esittää myös arviointiselostuksessa. Arviointimenettelyssä on aiheellista tarkastella myös valitun/valittavan rikastusmenetelmän eri osaprosesseista aiheutuvia päästöjä, vaikutuksia ja riskejä sekä vaihtoehtoja niiden estämiseen ja vähentämiseen. Tässä tapauksessa tulee selvittää esimerkiksi se, voidaanko kullan erottamiseen käyttää muita kuin syanidin käyttöön perustuvia menetelmiä ja mitkä ovat vaihtoehtoisten menetelmien ympäristövaikutukset ja riskit. Samoin tulee selvittää, miten syanidipäästöt ja syanidin käytöstä aiheutuvat riskit minimoidaan, jos vaihtoehtoisia menetelmiä ei ole tai niihin liittyvät haitalliset vaikutukset ja/tai riskit ovat suurempia kuin syanidin käyttöön perustuvassa menetelmässä.
Arviointiohjelmassa esitetyt tarkasteltavat vaihtoehdot ovat sinällään hyvin konkreettisia. Ohjelmasta ei käy kuitenkaan ilmi, miten esitettyjä vaihtoehtoja on tarkoitus selvittää. Esimerkiksi miten on ajateltu selvittää lämpökuorman vaikutuksia vesistössä tutkittaessa vaihtoehtoisia tapoja vähentää rikastusprosessissa syntyvän lämmön haitallisia vaikutuksia (kohta 5.1.1)? Vaihtoehtojen selvittämistavat on aiheellista kuvata selkeästi arviointiselostuksessa ja/tai ko. selvityksistä laadittavissa raporteissa. Selvitettäessä vaihtoehtoisia tapoja kaivoksen jätevesien johtamiselle tulisi kohdassa 5.1.2 esitettyjen vaihtoehtojen lisäksi tutkia yhtenä vaihtoehtona käsiteltyjen jätevesien johtamista Leppäjoen valuma alueen puolelle. Mainitussa kohdassa esitetään vain yksi vaihtoehto kaivoksen jätevesien käsittelemiseksi. Muitakin realistisia vaihtoehtoja todennäköisesti löytyy ja ne on aiheellista selvittää YVAmenettelyssä. Ohjelman kohdassa 5.2 otsikon "Toteuttamatta jättäminen"alla todetaan vain, että hanketta ei toteuteta lainkaan eikä siitä aiheudu ympäristövaikutuksia. Teksti on tältä osin tulkinnanvarainen. Se voidaan tulkita jopa niin, ettei hankkeen toteuttamatta jättämisen vaikutuksia ole ajateltu selvittää tarkemmin. Hankkeen toteuttamatta jättäminen on ns. nollavaihtoehto. Sen vaikutukset tulisi arvioida asianmukaisesti. Tällöin mm. taloudelliset vaikutukset ovat keskeisiä. Niitä tulisi tarkastella paikallistalouden, aluetalouden ja kansantalouden näkökulmasta. Tarvittavat luvat ja suunnitelmat Arviointiohjelman kohta 4.7 muuttuu ympäristölupien osalta 1.3.2000 voimaan tulevan uuden ympäristönsuojelulain myötä. Sen jälkeen kaivoshanke tarvitsee mm. ympäristönsuojelulain 28.n 1 momentissa tarkoitetun luvan (ympäristöluvan). Kaivostoiminta muodostaa alueen, jolla on suunnittelun tarvetta. Näin merkittävää rakentamista ei voida harkita suunnittelutarveratkaisuna, vaan kaivosalueen maankäyttö tulee suunnitella yleis tai asemakaavalla. Alueen nykytila ja siitä tehtävät selvitykset Arviointiohjelmassa (kohta 7) on esitetty tehtäväksi verrattain monipuoliset selvitykset kohdealueen nykytilasta. Mukana on joukko uudentyyppisiäkin selvityksiä (mm. tausta aineiston keruu raskasmetallien mahdollisen mobilisaation ja kertymisen seuraamiseksi kohdeorganismeina kekomuurahainen ja metsäpäästäinen). Hyvin toteutettuina ne luovat ympäristökeskuksen käsityksen mukaan suhteellisen hyvän perustan hankkeen vaikutusten arvioinnille, toteutuksen suunnittelulle sekä toiminnan vaikutusten seurannalle. Keskeisenä puutteena on kuitenkin pidettävä sitä, että käytettävät selvitysmenetelmät on monessa kohdassa kuvattu niin epämääräisesti, ettei lukijalle muodostu kunnollista
käsitystä, miten, missä laajuudessa ja milloin selvitykset on tarkoitus toteuttaa. Esimerkkeinä mainittakoon kohdat 7.2, 7.5.5. ja 7.5.6. Hankkeesta vastaavan tuleekin huolehtia siitä, että esitetyt selvitykset toteutetaan asianmukaisesti. Laadittavassa arviointiselostuksessa ja/tai sen liitteissä olevissa raporteissa tulisi olla perusteellinen kuvaus siitä, miten ja missä laajuudessa nykytilaselvitykset on tehty ja tulokset käsitelty. Selvitykset tulee tehdä tieteellisin kriteerein joko standardoituja tai yleisesti hyväksyttyjä hyvin dokumentoituja menetelmiä käyttäen. Tehtävien selvitysten tulee myös olla alueellisesti kattavat sekä riittävän tarkat ja yksityiskohtaiset. Esimerkiksi inventoitaessa alueen kasvillisuutta ja eläimistöä tulisi mukana olla hankkeen kaikki potentiaaliset vaikutusalueet. Eliömääritykset (ml. pohjaeläimistö) tulisi viedä lajistotasolle asti, jotta saataisiin mahdollisimman monipuoliset ja käyttökelpoiset vertailuaineistot kaivostoimintaa edeltäneeltä ajalta. Seuraavassa lisäksi joitakin yksityiskohtaisia kommentteja perustilaselvityksiin liittyen: Kohdassa 7.5.5 todetaan, että kasvillisuuskartoituksen laajennuksena saattaa olla luonnontuotteiden sadon määritys, luonnontuotteiden sisältämien indikaattoriaineiden kartoitus ja vaihtoehtoisen keruualueen paikallistaminen. Mainitut selvitykset ovat perusteltuja ja tarpeellisia. Ne tulisikin toteuttaa YVA menettelyn yhteydessä edellä todettujen periaatteiden mukaisesti. Vesistö, kalasto ja kalastusselvitykset (kohdat 7.5.8 7.5.11) tulisi toteuttaa myös Leppäjoessa ja sen sivupuroissa samalla tavalla kuin Seurujoen puolellakin. Kohdassa 7.5.9 todetaan, että vesistöjen veden raskasmetallipitoisuudet määritetään käyttäen menetelmiä, joiden määritysraja on riittävän alhainen luonnon taustapitoisuuksien määrittämiseksi. Näin tulisi menetellä myös muiden vastaavanlaisten määritysten kohdalla (esim. selvitettäessä alueen pohjavesien nykytilaa, kohta 7.5.7). Metsäpäästäistä ja kekomuurahaista on toistaiseksi käytetty suhteellisen vähän kohdeorganismeinä selvitettäessä haitallisten aineiden (mm. raskasmetallit) mahdollista mobilisoitumista ja kertymistä eliöstöön. Menetelmän käyttö vaatii harjaantumista. Vertailukelpoisten tulosten saavuttamiseksi selvityksen tekijöiden kannattaa konsultoida esim. Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoita. Ympäristövaikutukset ja niiden arvioinnin menetelmät Se, mikä on edellä todettu nykytilaselvityksistä, pätee myös arviointiohjelman ympäristövaikutusten arviointeihin (arviointiohjelman kohta 8). Ohjelmassa on esitetty selvitettäväksi hyvin olennaisia ja tärkeitä vaikutuksia ja verrattain laaja
alaisestikin. Puutteena on kuitenkin jälleen se, että käytettävät arviointimenetelmät on monelta osin kuvattu kovin yleispiirteisesti. Kuvauksen perusteella on vaikea päästä käsitykseen, miten ja missä laajuudessa arviot on tarkoitus toteuttaa käytännössä. Esimerkkeinä mainittakoon kohdat 8.3.1, 8.3.3 ja 8.3.4. Tällöin on myös vaikea arvioida tehtävien arviointien riittävyyttä ja käytettävien menetelmien soveltuvuutta. Laadittavaan arviointiselostukseen ja/tai sen liitteenä oleviin raportteihin tuleekin sisällyttää yksityiskohtainen kuvaus siitä, miten ja missä laajuudessa vaikutusarviot on tehty ja tulokset käsitelty. Seuraavassa lisäksi muutamia yksityiskohtaisia kommentteja vaikutusarviointeihin liittyen: Ihmisiin kohdistuvien terveydellisten ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnista (kohdat 8.1 8.3) on hiljattain valmistunut opas (Sosiaali ja terveysministeriön oppaita 1999:1), mikä kannattaa ottaa huomioon mm. toteutettaessa arviointiohjelman kohdissa 8.1 8.3 esitettyjä arviointeja. Kohdan 8.3.4 teksti on jossain määrin ristiriitainen sen kanssa mitä todetaan melusta kohdassa 6. Meluhaittaa ja sen vaikutuksia tulisi arvioida laajemmasta näkökulmasta kuin lähialueen asukkaiden viihtyvyyden näkökulmasta (ks. arviointiohjelmasta esitetyt lausunnot). Maaperän happamoitumisriskin arvioimisen ohella tulee arvioida myös maaperän pilaantumisriski (kohta 8.6.1) Kohdan 8.6.3 teksti, jossa kerrotaan likaantuneiden pinta ja suotovesien mahdollisesta pääsystä pohjavesikerrokseen ja sen vaikutusten arvioinnista, on lähtökohdiltaan virheellinen. Kaivoksen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee lähteä siitä, että pohjaveden pilaantuminen estetään. Rikastushiekka allas, sivukiven läjitysalueet, jätealueet ym. kohteet tulee toteuttaa sellaisin ratkaisuin, ettei likaantuneita pinta ja suotovesiä pääse pohjaveteen. Myös muu ympäristön pilaantuminen ja pilaantumisriski pitää pyrkiä minimoimaan. Kaivostoiminnan mahdolliset vaikutukset läheiselle Natura 2000 verkoston kohteelle tulee myös arvioida. Vähintäänkin on esitettävä perusteet, miksi hankkeen ei katsota vaikuttavan ko. kohteeseen eikä vaarantavan alueen suojelun tarkoitusta (vrt. kohta 7.2). Suunnitelma osallistumisen järjestämiseksi Arviointiohjelmassa esitetty suunnitelma osallistumisen järjestämiseksi sisältää oikeastaan vain YVA lain mukaiset kuulemiset ja sen lisäksi arviointiohjelmasta 8.12.1999 pidetyn tiedotustilaisuuden. Ohjelmasta ei käy ilmi, miten konkreettinen osallistuminen ja aktiivinen vuorovaikutus eri intressiryhmien välille on tarkoitus järjestää.
Käytännössä hankkeesta vastaava on pyrkinyt aktiiviseen vuorovaikutukseen eri intressiryhmien kanssa. Se on järjestänyt erilaisia tiedotus ja neuvottelutilaisuuksia ja ollut muutenkin yhteydessä mm. paikallisiin asukkaisiin ja elinkeinonharjoittajiin. Ympäristökeskus toivoo, että hankkeesta vastaava toimisi edelleenkin aktiivisesti, jotta jo käynnistynyt vuorovaikutus syvenisi ja laajenisi. Osallistumisen järjestämisessä kannattaa hyödyntää muista YVA menettelyistä saadut kokemukset sekä hiljattain valmistunutta opasta "Vuorovaikutuksen jäsentäminen ympäristövaikutusten arvioinnissa " (Suomen ympäristökeskus, ympäristöopas 64). Hyvin organisoitu järjestelmä takaisi parhaiten eri intressiryhmille mahdollisuuden päästä vaikuttamaan käynnistyneeseen YVA menettelyyn ja hankkeen suunnitteluun sekä saada tietoa mm. tehtävistä selvityksistä ja arvioinneista ja niiden tuloksista. Näissä tarkoituksissa voitaisiin esimerkiksi perustaa vastaavanlainen suunnitteluryhmä, joka on toiminut Sierilän voimalaitoksen YVA menettelyn yhteydessä. Myös ohjaus, seuranta tms. ryhmien perustamista on aiheellista pohtia. Vuorovaikutuksen edistämiseksi hankkeesta vastaavan kannattaisi myös harkita sellaisen ympäristöasioiden vastuuhenkilön nimttämistä, joka voisi olla kiinteässä yhteydessä toisaalta paikallisiin asukkaisiin, elinkeinonharjoittajiin, viranomaisiin ja muihin intressitahoihin ja toisaalta hankkeen suunnittelijoihin. YVA prosessin aikataulu Arviointiohjelman kohdan 4.3 mukaan käynnistynyt YVA menettely kestäisi vain kahdeksan kuukautta. Näin mittavaan hankkeeseen ja esitettyihin laajamittaisiin selvityksiin ja arviointeihin nähden esitetty aikataulu on ympäristökeskuksen kokemuksen mukaan epärealistinen. Aikaa on syytä varata oleellisesti enemmän. Tässä yhteydessä lienee paikallaan korostaa, että esitettyjen selvitysten ja arviointien suunnitteluun ja toteutukseen samoin kuin arviointiselostuksen laatimiseen tarvitaan eri alojen asiantuntemusta ja yhteistyötä. Asiantuntijoiden tulisi voida paneutua tehtäviinsä huolellisesti. Muita näkökohtia Arviointiohjelmassa kuvattu kaivostoiminta edellyttää kaivostoimintojen ja niitä tukevan infrastruktuurin luomista.kaivosalueen maankäyttö tulee suunnitella yleis tai asemakaavalla. Myös koko alueen suunnittelussa voi olla perusteltua sekä yleiskaavatasoinen että asemakaavatasoinen maankäytön suunnittelu. Tässä vaiheessa kaavan muotoa ja alueellista laajuutta on vaikea arvioida, koska arviointiohjelmasta ei ilmene nykyinen aluerakenne eikä tulevat tarpeet, kuten työntekijöiden määrä ja asuntotarpeet. arpeellisten kaavojen valmistelutyö tulisikin käynnistää hyvissä ajoin. Käynnistynyt hankkeen ympäristövaikutusten arviointi palvelee myös kaavoitusta. YVA menettelyn yhteydessä tulisi arvioida mm. hankkeen vaikutukset palvelurakenteeseen sekä kaivoksen työntekijöiden asuntotarpeet ja muun infrastruktuurin tarpeet.