Anne Kemppainen ja Jani Väisänen PIKALUOTTOSELVITYS 2007 Opinnäytetyö Palvelujen tuottaminen ja johtaminen Maaliskuu 2007
KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 21.3.2007 Tekijä(t) Anne Kemppainen, Jani Väisänen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Palvelujen tuottaminen ja johtaminen Kuluttajapalvelut Pikaluottoselvitys 2007 Tiivistelmä Pikaluotot tulivat Suomen luottomarkkinoille vuoden 2005 aikana. Ilmiö on herättänyt paljon keskustelua koko olemassaolonsa aikana; pikaluottoja on syytetty esimerkiksi velkaantumisen lisäämisestä ja niitä on verrattu jopa lainvastaiseen koronkiskontaan. Ilmiöön liittyy paljon epäkohtia, mikä pääasiassa johtuu alan olemattomasta valvonnasta ja Suomen lainsäädännön vajavuudesta pikaluottojen osalta. Paljon pikaluottoalalla on jo muutosta tapahtunut, mutta oleellisempia kuluttajan asemaa pikaluottojen käyttäjänä parantavia muutoksia ollaan Suomessa vasta kehittelemässä. Tähän selvitykseen olemme keränneet tammikuussa 2007 Suomen pikaluottojen sekä niitä tarjoavien yrityksien ominaisuudet ja vertailleet niitä keskenään. Pikaluottoalaa olemme tutkineet aina ilmiöön vaikuttaneista tekijöistä jo vuosikymmenien takaa vuoteen 2007 saakka. Alalla jo tapahtuneiden ja tulevaisuudessa tapahtuvien muutoksien vaikutuksia olemme tutkineet pikaluottoilmiössä yleisesti, sekä muutoksien vaikutuksia pikaluottoa tarjoavien yrityksien toiminnassa. Pikaluottojen vaikutusta velkaantumiseen olemme tarkkailleet aiempien tutkimuksien sekä tekemämme haastattelun pohjalta. Tutkiessamme ilmiön vaikutuksia velkaantumiseen, löysimme myös määritelmiä tyypillisestä pikaluottoja käyttävästä kuluttajasta. Pikaluotot näyttävät olevan pääasiallisesti nuorten aikuisten käyttämää palvelua. Enimmäkseen niiden käyttö keskittyy sellaisiin kuluttajaryhmiin, jotka elävät heikossa taloudellisessa asemassa ja epävarmassa työmarkkinatilanteessa. Vaikka pikaluottoihin kohdistunut julkisuus on enimmäkseen koskenut alan epäkohtia ja julkisuuteen ovat kantautuneet lähinnä alan negatiiviset ominaisuudet, ei median kautta näyttäisi olevan pikaluottojen mainetta juurikaan pilattu. Aiheen kiinnostavuus ja julkisuudessa pysyminen voidaan käsittää pikaluottoja tarjoaville yrityksille ilmaiseksi mainonnaksi. Asiasanat (avainsanat) Kulutusluotto, korko, luottomarkkinat, velkaantuminen Sivumäärä Kieli URN 68 Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn200725105 Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Eliisa Kotro Opinnäytetyön toimeksiantaja Itä-Suomen lääninhallitus
DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis March 21, 2007 Author(s) Anne Kemppainen, Jani Väisänen Degree programme and option Production and Management of Services Consumer Services Name of the bachelor's thesis Cash advance loan study 2007 Abstract Cash advance loans showed up at Finnish credit fairs during 2005. The phenomenon has caused a lot of discussion since its commencement. Cash advance loans have been accused of being an increasing factor of incurring debts and they have been compared even to illegal usury. The phenomenon includes a lot of drawbacks which mainly arise from non-existing surveillance of the domain and the faults of Finnish legislation applied to cash advance loans. A lot of amendments have already occurred inside the sector but the most essential changes to improve the consumer s status are only in the planning stages. For this study we have collected and compared the attributes of Finnish cash advance loans and the companies behind them in January 2007. We have inspected the whole sector by its influences from decades ago till 2007. We have observed the influences of amendments, already materialized and the ones coming true in the future, generally in the sector and also in the activity of the cash advance loan companies. The impact of cash advance loans for increasing debt we have observed from the basis of earlier studies of the subject and the interview we made. By inspecting this theme we found the definitions of the typical cash advances loan user. Chiefly the cash advances loans seem to be used by young adults. Mostly the use of them seems to be centred in those consumer groups that live in poor financial and insecure labour market situations. Though the publicity of cash advance loans has mostly concerned the faults of the sector and primarily the negative aspects of them have been published, the media doesn t seem to have significantly spoiled the reputation of the cash advances. The interest in the subject and its attention by media can be comprehended as free advertising for the cash advance loan companies. Subject headings, (keywords) Consumer credit, interest charge, credit fairs, getting into dept Pages Language URN URN:NBN:fi:mamkopinn200725105 68 Finnish Remarks, notes on appendices Tutor Eliisa Kotro Bachelor s thesis assigned by State Provincial Office of Eastern Finland
SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 KÄSITTEET... 2 3 PIKALUOTTO KÄSITTEENÄ JA VERTAILU MUIHIN LUOTTOIHIN... 5 4 OPINNÄYTETYÖN AIHE, TOTEUTTAMINEN JA TAVOITTEET... 8 4.1 Opinnäytetyön aiheen rajaus... 9 4.2 Opinnäytetyön toteuttaminen... 9 4.2.1 Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä... 9 4.2.2 Haastattelu... 10 4.2.3 Kysely... 11 4.2.4 Aineiston analyysit ja tulkinta... 11 4.3 Opinnäytetyön tavoitteet... 12 5 PIKALUOTTOILMIÖN HISTORIA... 13 5.1 Pikaluotot Suomessa... 14 5.2 Pikaluotot Suomen ulkopuolella... 14 5.3 Pikaluottojen ominaisuuksien muutokset... 15 5.4 Pikaluottoyrityksien määrän lisääntyminen... 18 6 PIKALUOTOT MEDIASSA... 19 6.1 Pikaluottoja koskeva julkinen keskustelu... 19 6.2 Median vaikutus pikaluottojen maineeseen... 20 6.3 Pikaluottoyrityksien avoimuus valvoville tahoille, medialle ja kuluttajille... 21 7 SUOMESSA TARJOLLA OLEVAT PIKALUOTOT JA NIIDEN OMINAISUUDET... 22 7.1 Vippilaina... 22 7.2 Hetirahaa... 23 7.3 Amex-pikalaina... 24 7.4 Onni-laina... 24 7.5 Reissuluotto... 25 7.6 Satavippi... 26 7.7 Viestiluotto... 27 7.8 Vippiluotto... 27 7.9 Vippitalo... 28
7.10 G4 Vippi... 29 7.11 Pikavippi... 29 7.12 Terrarahoitus... 30 7.13 ÖÖ-Laina... 31 7.14 Monetti Pikalaina... 31 7.15 Tekstivippi... 32 7.16 Viestivippi... 33 7.17 Viestilaina... 33 7.18 FE-Pikalaina... 34 7.19 Satasenlaina... 35 7.20 Vippiraha... 35 7.21 RC-Pikalaina... 36 7.22 Ainalaina... 37 7.23 Credit 24... 38 8 PIKALUOTTOJEN VERTAILU... 38 8.1 Todellinen vuosikorko... 39 8.2 Pikaluottojen ominaisuuksien vertailu... 40 8.3 Myöntämisperusteet... 42 8.4 Hakutavat ja hakuajat... 43 8.5 Myönnettävien luottojen määrät... 45 8.6 Luottojen takaisinmaksu, korot ja muut kulut... 45 8.7 Luoton peruuttaminen... 47 9 PIKALUOTTOJA TARJOAVAT YRITYKSET... 49 10 TYYPILLINEN PIKALUOTTOASIAKAS... 50 11 PIKALUOTTOJA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ... 52 11.1 Kuluttajansuojalaki... 53 11.2 Luottomarkkinoiden lainsäädännön valvonta ja kehittäminen... 53 11.3 Pikaluottojen markkinointi... 55 12 PIKALUOTTOJEN VAIKUTUKSET VELKAANTUMISEEN... 56 13 TULOSTEN POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 58 13.1 Opinnäytetyön tavoitteiden toteutuminen... 63 13.2 Tulosten luotettavuus... 64
LÄHTEET... 65
1 JOHDANTO 1 Suomen rahoitusmarkkinoille vuonna 2005 syntynyt pikaluottoilmiö on aiheuttanut paljon keskustelua. Mediassa pikaluotoista on kerrottu negatiivisia tarinoita ja kuluttajat ovat kauhistelleet pikaluottojen kuluja. Rahoitusalaa valvovat sekä kuluttajien etuja ajavat viranomaistahot ovat useasti puuttuneet pikaluottoalalla vallitseviin epäkohtiin. Yleinen mielipide pikaluotoista näyttää olevan niitä vastustava, mutta osa kuluttajista kuitenkin mieltää pikaluotot helppona ja nopeana tapana saada rahoitusta pikaiseen tarpeeseen. Pikaluottoalaa koskevaa lainsäädäntöä ollaan Suomessa vasta valmistelemassa, vielä tähän mennessä laki ei tunne pikaluottoja juuri ollenkaan. Lainsäädännön kehittämisestä ovat viime aikoina valvovien tahojen lisäksi kiinnostuneet myös jotkut pikaluottoja tarjoavat yritykset. Tämän selvityksen tarkoitus on kerätä tietoa Suomen pikaluottomarkkinoiden tarjonnasta ja siihen oleellisesti liittyvistä seikoista. Tutkimme pikaluottoilmiön taustaa ja siinä tapahtuneita sekä tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia. Ilmiön aiheuttamaa kiinnostusta median ja kuluttajien puolelta tarkastelemme myös pikaluottoja tarjoavien yrityksien näkökulmasta. Tavoitteenamme oli kerätä mahdollisimman laajalti oleelliset pikaluottoalaa koskevat tiedot yhteen pakettiin. Aluksi määrittelemme pikaluottoilmiön ominaisuuksia sekä ilmiön taustaa ja historiaa, minkä jälkeen tarkkailemme ilmiön muutoksia sekä median kiinnostusta aiheeseen. Seuraavaksi esittelemme Suomen pikaluotot, niiden ominaisuudet, niitä tarjoavat yritykset sekä tutkimme tyypillisen pikaluottoja käyttävän kuluttajan piirteitä. Tämän jälkeen tutkimme pikaluottoalaa lainsäädännön kannalta sekä pikaluottojen vaikutuksia velkaantumiseen.
2 KÄSITTEET 2 Seuraavaan on kerätty selvityksessä käytettyjä käsitteitä, jotka mielestämme kaipaavat selvennystä. Selvennykset olemme laatineet itse sen mukaisesti, miten käsitteet tässä selvityksessä on tarkoitus ymmärtää. Julkinen matkapuhelinliittymä - matkapuhelinliittymä, joka ei ole salainen tai prepaid liittymä. Julkisen matkapuhelinliittymän puhelinnumero löytyy useimmista numeronhakulähteistä, mikäli haku suoritetaan henkilön nimellä. Vastaavasti numeron perusteella tehdyllä haulla voi saada puhelinnumeron omistavan henkilön nimen sekä muut yhteystiedot. Laina-aika - Sama kuin takaisinmaksuaika tai luottoaika.. Aika, jonka jälkeen pikaluottoa hakenut kuluttaja joutuu maksamaan luottosumman kuluineen takaisin luotonantajalle. Pikaluotot maksetaan takaisin kuluttajan kotiin lähetettävällä laskulla, jonka eräpäivä määräytyy kyseisen pikaluoton laina-ajan perusteella. Laina-aikaa aletaan laskea siitä päivästä lähtien, kun luottosumma on siirtynyt luotonhakijan käyttöön. Luoton kulut - Euromääräisenä kaikki kulut, jotka kuluttajalle syntyy luoton hakemisen sekä takaisinmaksun, eli koko lainaprosessin aikana. Myöntämisperusteet - Sama käsite kuin lainan myöntämisehdot. Pikaluottoja tarjoavan yrityksen ehdot, jotka kuluttajan tulee täyttää voidakseen saada myönteisen luottopäätöksen.
Pikaluotto 3 - Lyhytaikainen luotto, jonka voi saada käyttöönsä ainoastaan muutaman minuutin päästä luoton myöntämisestä. Kuluttaja voi hakea pikaluottoja tekstiviestillä tai internetin kautta. Tässä selvityksessä pikaluotto termi on rajattu luottoihin, joiden määrä on korkeintaan 500 euroa ja laina-aika korkeintaan kolme kuukautta. Pikaluoton saamiseksi ei vaadita vakuuksia tai takaajia. Pikaluottomarkkinat - Käsite kattaa koko pikaluottojen tarjonnan Suomessa. Pikaluottomarkkinoilla voidaan tarkoittaa tilanteesta riippuen sekä tarjolla olevia pikaluottoja että niitä tarjoavia yrityksiä tai molempia samaan aikaan. Pikaluottoyritys - Yritys, joka tarjoaa kuluttajille luottoja ilman takaajia ja vakuuksia. Positiivinen luottorekisteri - Rekisteri, johon kerättäisiin kaikki kuluttajien käyttämät lainat ja luotot. Eli rekisteristä näkyy niin asuntolainat kuin korttiluototkin. Rekisterin tarkoitus olisi edesauttaa velkaantumisen estämistä, sillä luoton tarjoaja voisi tarkistaa kuluttajan aikaisempien luottojen määrät ja sitä kautta mahdollisesti hylätä luoton haun mikäli kyseisellä kuluttajalla on luotonantajan harkinnan mukaan vaara velkaantua. Positiiviseen luottorekisteriin ei siis kerättäisi pelkästään maksuhäiriömerkintöjä, vaan kaikki luottomerkinnät. Tällaista rekisteriä on ehdotettu otettavan Suomessa käyttöön. Sähköinen hakulomake - Pikaluottoyrityksen internetsivujen kautta pikaluottoa haettaessa täytyy täyttää sähköinen hakulomake. Lomake lähetetään sähköisessä muodossa internetin kautta.
4 Todellinen vuosikorko - Todellinen vuosikorko kertoo luoton aiheuttamat kulut sellaisessa muodossa, että eri luottoja on helpompi verrata keskenään. Todelliseen vuosikorkoon otetaan mukaan kaikki luoton aiheuttamat kulut. Todellista vuosikorkoa kuvaillaan myös luoton eräänlaisena kilohintana. Todellinen vuosikorko määräytyy laskentakaavan mukaisesti. Pienissä, lyhytaikaisissa luotoissa todellinen vuosikorko lasketaan seuraavan kaavan avulla: korko + kulut x 365 x 100 = korkoprosentti lainamäärä laina-aika (vrk) (Kauppa- ja teollisuusministeriö, 2007.) Tuotenimi - Sama asia kuin tuotemerkki, osittain sama kuin brändi. Yrityksen antama nimitys tarjoamalleen palvelulle. Nimi, jolla kyseistä palvelua markkinoidaan ja myydään. Uusi asiakas - Tällä käsitteellä tarkoitetaan asiakasta, joka käyttää kyseistä pikaluottoa ensimmäistä kertaa. Usein asiakkaan käyttäessä pikaluottoa ensimmäistä kertaa myönnettävät luottosummat voivat olla rajoitettu johonkin tiettyyn euromäärään. Vanha asiakas - Jos kuluttaja on käyttänyt kyseistä pikaluottoa aiemmin vähintään kerran, hänet käsitetään vanhaksi asiakkaaksi. Myös käsite tuttu asiakas voi olla käytössä tarkoittaen samaa asiaa. Pikaluottoyrityksellä on jo entuudestaan tiedossa vanhan asiakkaan tiedot ja jos hän on maksanut aikaisemmat pikaluotot takaisin maksuajan puitteissa, voi hänellä olla mahdollisuus saada euromääräisesti suurempia luottoja kun palvelua ensimmäistä kertaa käyttävä kuluttaja.
5 3 PIKALUOTTO KÄSITTEENÄ JA VERTAILU MUIHIN LUOTTOIHIN Termiä pikaluotto käytetään monissa eri yhteyksissä. Sillä saatetaan tarkoittaa luottoja, joiden maksuaika on alle kuukaudesta yhteen vuoteen tai enemmänkin. Osa pikaluotoista saattaa olla suuruudeltaan jopa tuhansia euroja. Myös termi kulutusluotto käsitetään usein samaa asiaa tarkoittavaksi. Kulutusluotot voivat olla korttiluottoja, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että kuluttaja saa tietyllä kortilla ostoksilleen maksuaikaa ja voi maksaa ostoksiaan pienissä erissä. Toisinaan pikaluottojen määrittämiseen on käytetty sitä, ettei luoton saamiseksi vaadita takaajia tai vakuuksia. Pikaluottoja hakiessa kuluttaja saa myös luoton nimen mukaisesti luottopäätöksen sekä luottosumman käyttöönsä nopeasti. Tässä selvityksessä kohteena ovat pikaluotot, joiden takaisinmaksuaika, eli laina-aika, on korkeintaan kolme kuukautta, myönnettävien luottojen suuruus korkeintaan 500 euroa ja luottoja voi hakea joko tekstiviestillä tai internetin kautta sähköisellä hakulomakkeella. Tällaisista luotoista käytetään myös termejä pikavippi, tekstiviestilaina, kännykkälaina, lyhytaikainen kulutusluotto sekä lukuisia muita termejä, jotka kuluttajien ja median käytössä muokkautuvat jatkuvasti. Tässä selvityksessä käytämme termiä pikaluotto. Pidempiaikaiset kulutusluotot eroavat pikaluotoista monessa suhteessa. Kulutusluottoja myöntävät ja/tai välittävät muun muassa pankit, erityyppiset rahoitusyhtiöt, kaupat ja kaupparyhmittymät sekä postimyynti- ym. yritykset. Kulutusluotot ovat joko vakuudellisia tai vakuudettomia kertaluottoja tai jatkuvia tililuottoja, joita käytetään yleisimmin kortilla. (Peura-Kapanen & Raiskinmäki 2006, 2.) Kulutusluottoa hakiessa kuluttajan täytyy yleensä tehdä luottosopimus luotonantajan kanssa kirjallisena. Pikaluottoa hakiessa ei kirjallista sopimusta tehdä. Kirjallinen sopimus edellyttäisi kuluttajan asioivan henkilökohtaisesti, postitse tai muulla mahdollisella keinolla luotonantajan kanssa, jotta kirjalliseen sopimukseen tarvittavat asiapaperit voisi allekirjoittaa ja toimittaa perille. Pikaluotoissa niin sanottuna luottosopimuksena toimii joko tekstiviesti tai internetin välityksellä toimitettu sähköinen lomake.
6 Pikaluottoyritysten toimintaa ollaan tekemässä luvanvaraiseksi lainmuutoksella. Lailla velvoitettaisiin pikaluottoyritykset rekisteröitymään ja tekemään luottosopimukset kirjallisina. (Okkonen 2006.) Kyseinen lakimuutos muuttaisi oleellisesti pikaluottotoimintaa. Pikaluottojen myöntäminen ilman kirjallista sopimusta mahdollistaa luottosumman siirtymisen kuluttajan käyttöön ainoastaan muutaman minuutin kuluttua luoton hakemisesta, kun kirjallisen sopimuksen kautta haettuna luottosumman saamiseen kuluttajan käyttöön kuluisi todennäköisesti joissain tapauksissa useita päiviä. Joitakin pikaluottoja pystyy hakemaan vuorokauden ympäri, mikä taas ei välttämättä ole mahdollista muiden luottojen kohdalla. Aikaisemmin kuluttaja pystyi saamaan pikaluoton myös käyttöönsä vaikka viikonloppuna keskellä yötä. Tähän on kuitenkin vuoden 2006 loppupuolella tullut muutos sen jälkeen, kun Kuluttajavirasto vaati ohjeistuksessaan (Kuluttajavirasto 2006b) pikaluottoja tarjoavia yrityksiä rajoittamaan palveluaikojaan sellaisiksi, etteivät yritykset toiminnallaan lisää kuluttajien harkitsematonta luotonottoa, esimerkiksi sellaisten kuluttajien kohdalla, jotka tekevät lainanottopäätöksen kesken ravintolaillan. (Kaartinen & Lähteenmaa 2006, 10.) Pikaluottoja voi useissa tapauksissa edelleen hakea myös luottoa tarjoavan yrityksen aukioloaikojen ulkopuolella, mutta hakemuksia käsitellään ainoastaan palvelun ollessa avoinna. Asunto-, opinto- ja muut samankaltaiset lainat ovat suomalaisille kuluttajille tuttuja ja selkeitä luottomuotoja. Myös pidempiaikaiset kulutusluotot, niiden ominaisuudet, korot ja kulut ovat alkaneet selkiintyä kuluttajille. Yleisesti kulutusluottojen korkoa pidetään suurena, jos todellinen vuosikorko on 20 prosentin luokkaa, mikä on ymmärrettävää vertaillessa kyseistä todellisen vuosikoron määrää vaikka asuntolainan korkoon, joka yleensä pysyy alle viiden prosentin. Pidempiaikaisten kulutusluottojen todelliset vuosikorot ovat yleensä pienimmillään 10 prosentin luokkaa, esimerkiksi Sampo Pankin Kohtuullisen Koron Käyttölainan todellinen vuosikorko oli 5 000 euron vakuudettomalle luotolle 11,6 prosenttia 12.1.2007 (Sampo Pankki 2007). Korkeimmillaan pidempiaikaisten kulutusluottojen todelliset vuosikorot ovat 30 prosentin luokkaa, esimerkiksi Finaref Oy:n Ellos Yksityislainan todellinen vuosikorko 1200 euron luotolle syyskuussa 2006 oli 31,37 prosenttia (Peura-Kapanen & Raiskinmäki 2006, Liite 3). Vertaillessa näitä korkolukemia pikaluottojen todellisiin vuosikorkoihin, jotka
saattavat olla yli 2000 prosenttia, voi selkeästi havaita pikaluottojen eron muihin kulutusluottoihin. 7 Todellista vuosikorkoa tarkkaillessa täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että se on alun perin suunniteltu pidempiaikaisten luottojen vertailuun. Lyhytaikaisia luottoja tarkkaillessa todelliset vuosikorot näyttävät suurilta, mutta yleisesti pikaluotoissa on kyse hyvin pienistä summista lyhyillä laina-ajoilla, jolloin todellisen vuosikoron voisi jossain määrin sanoa liioittelevan pikaluottojen kuluja. Pikaluottojen todellisia vuosikorkoja tarkkaillessa voi jollekin jopa tulla mielikuva siitä, että esimerkiksi 900 prosentin todellisella vuosikorolla 100 euron luotosta täytyy maksaa takaisin 1000 euroa, vaikka todellisuudessa takaisin maksetaan 125 euroa. Kulutusluotot ovat yleensä korttiluottoja. Kuluttaja voi saada käyttöönsä luottokortin ostaessaan esimerkiksi kodinelektroniikkaa, vaikka hän ei ostotilanteessa sitä välttämättä ymmärräkään. Useissa kulutusluottotapauksissa kuluttaja on käsittänyt kyseisen luoton niin, että hän vain maksaa tietyn ostoksen muutamassa erässä hieman suuremmalla kokonaissummalla kuin käteisostona. Pari viikkoa ostopäivästä hänelle tuleekin postissa luottokortti, jota voi käyttää myös muissa ostopaikoissa, kuin mistä kuluttaja on kyseisen hyödykkeen ostanut. Näin kuluttajalle saattaa saada käyttöönsä luottokortin jatkuvalla luotolla, vaikka hän ei alun perin niin halunnutkaan. Melko yleistä jatkuvien luottojen osalta on myös luottorajojen korotus asiakkaan sitä pyytämättä, jolloin asiakkaan täytyy ainoastaan hyväksyä uusi, korkeampi luottoraja, ja sen jälkeen hän saa sen käyttöönsä. Pikaluotoissa ei ainakaan vielä ole mitään tämänkaltaista toimintaa. Pikaluotto on kertaluotto, eikä sitä myönnetä kuluttajalle, ellei tämä sitä itse hae. Tosin tutkiessamme pikaluottojen ominaisuuksia havaitsimme, että suuremmilla luottosummilla ja pidemmillä maksuajoilla kuluttajaa houkutellaan käyttämään pikaluottopalvelua uudelleen ensimmäisen luoton jälkeen. Esimerkiksi J.W.- Yhtiöt Oy:n tarjoamassa Reissuluotossa ensimmäistä kertaa palvelua käyttävä kuluttaja voi saada luottoa 100 euroa. Mikäli hän on jo käyttänyt kerran kyseistä palvelua, voi hän saada myös 200 euron suuruista luottoa. Kolmannen luotonhaun jälkeen saatavilla on jo 300 tai 400 euron suuruiset luotot. (Reissuluotto 2006.)
8 Pikaluotot poikkeavat muista kulutusluotoista yleensä käyttökohteen perusteella. Muita kulutusluottoja käytetään pitkälti isompiin menoihin, kuten matkailuun, kodin elektroniikkaan ja sisustukseen sekä vapaa-ajan harrastuksiin. Pikaluotoilla taas rahoitetaan suurelta osin peruselinkustannuksia. Niitä käytetään ruokaan, vuokraan, muiden velkojen ja niiden korkojen takaisin maksuun sekä kännykkäkuluihin. Lisäksi niitä käytetään myös nautintoaineisiin; alkoholiin ja tupakkaan sekä juhlimiseen. (Kaartinen & Lähteenmaa 2006, 47.) Oleellinen ero pikaluottoja tarjoavissa yrityksissä verrattuna muita luottoja tarjoaviin yrityksiin on se, että periaatteessa kuka tahansa voi perustaa pikaluottoja tarjoavan yrityksen, sillä Rahoitustarkastus ei valvo ainakaan toistaiseksi alan yritysten toimintaa (Peura-Kapanen & Raiskinmäki 2006, 2). 4 OPINNÄYTETYÖN AIHE, TOTEUTTAMINEN JA TAVOITTEET Opinnäytetyön aiheena ovat pikaluotot. Termi on selitetty tarkemmin luvussa 3 (Pikaluotto käsitteenä ja vertailu muihin luottoihin). Pikaluotot ovat saaneet suurta huomiota medialta ja kuluttajilta aina siitä lähtien, kun niitä on alettu Suomessa myöntää. Pikaluotot tulivat Suomen markkinoille vuonna 2005 ja niitä tarjoavien yritysten määrä on lisääntynyt voimakkaasti etenkin vuoden 2006 aikana. Suomen ulkopuolella tämäntyyppisiä luottoja on ollut tarjolla jo paljon aikaisemmin, niinpä joissain maissa on selkeitä lakeja koskien pikaluottoja. Suomessa ilmiö on sen verran uusi, ettei mitään lakeja ole säädetty, jotka koskisivat suoraan pikaluottoja. Esimerkiksi muunlaisten luottojen yhteydessä ilmoitettua todellista vuosikorkoa ei tarvitse kuluttajalle ilmoittaa, mikäli laina-aika ei ylitä kolmea kuukautta. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Itä-Suomen lääninhallitus, kilpailu- ja kuluttajaosasto. Kilpailu- ja kuluttajaosasto toimii omalla hallinnonalallaan yhdessä lääninhallituksen muiden osastojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa Itä-Suomen kehittämiseksi alueen asukkaiden hyväksi.
9 4.1 Opinnäytetyön aiheen rajaus Opinnäytetyömme aihe on rajattu pelkästään pikaluottoihin, tässä selvityksessä emme siis tutki pidempiaikaisia kulutusluottoja, emmekä mitään muitakaan luottoja, joiden luottosummat ylittävät 500 euroa ja joiden laina-aika on yli kolme kuukautta. Tutkimme Suomessa tarjolla olevat pikaluotot ja niiden ominaisuudet, niitä tarjoavat yritykset ja niiden saatavilla olevat tiedot. Pikaluottoilmiötä tutkimme sen syntymisestä ja taustoista vuoteen 2007 asti, ilmiön esiintymistä muualla Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa. Selvityksessä määrittelemme myös tyypillisen pikaluottoja käyttävän kuluttajan ja tekijöitä, jotka vaikuttavat pikaluottojen tarjonnan ja käytön yleistymiseen. 4.2 Opinnäytetyön toteuttaminen Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen tutkimus on eri vaiheineen luova prosessi. Siihen kuuluvat perehtyminen aiheeseen eli aikaisempiin tutkimuksiin, suunnitelman laadinta sekä tutkimuksen toteutus ja tutkimusselosteen laadinta. Tutkimuksella on aina jokin tarkoitus tai tehtävä. Tarkoituksena pidetään yleensä neljää eri seikkaa. Tutkimus voi olla kartoittava, kun katsotaan, mitä tapahtuu ja etsitään uusia näkökulmia. Tutkimus voi olla myös selittävä, jos etsitään selitystä tilanteelle tai ongelmalle. Se voi myös olla kuvaileva tutkimus, joka esittää tarkkoja kuvauksia henkilöistä ja tapahtumista, tai sitten ennustava, joka ennustaa ihmisten tapahtumia ja toimintoja. (Hirsjärvi ym. 1997, 55, 135-136.) Opinnäytetyömme luonne on kartoittava eli se selvittää pikaluottoilmiötä sekä myös selittävä, jolloin pyrimme etsimään selitystä pikaluottoilmiölle. 4.2.1 Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä Ihmiset asettavat kysymyksiä ja tulkitsevat asioita kulloinkin valitsemastaan näkökulmasta sillä ymmärryksellä joka heillä on. Kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa on lähtökohtana todellisen elämän kuvaaminen. Tutkimuksessa on kuitenkin otettava huomioon, että todellisuutta ei voi pirstoa mielivaltaisesti eri osiin. Tapahtumat muovaavat yleensä toinen toistaan. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyritään tutkimaan kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Yleisesti todetaan, että kvalita-
tiivisessa tutkimuksessa on pikemminkin pyrkimyksenä löytää ja paljastaa tosiasioita, kuin todentaa jo olemassa olevia väittämiä. (Hirsjärvi ym. 1997, 160-161.) 10 Kvalitatiivisen tutkimuksen tyypillisiä piirteitä on määritelty muun muassa seuraavasti: tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedonhankintaa. Tutkimuksessa luotetaan enemmän omiin havaintoihin ja keskusteluihin kuin mittausvälineillä hankittavaan tietoon. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa suositaan metodeja, joissa tutkittavien näkökulmat pääsevät esille. Tämänkaltaisia tutkimusmetodeja ovat esimerkiksi haastattelut, havainnointi sekä erilaisten dokumenttien ja tekstien analysointi. (Hirsjärvi ym. 1997, 165.) Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkimus alkaa usein siitä, että kartoitetaan tilannetta. Tutkimalla yksittäistä tapausta kyllin tarkasti saadaan esiin myös se, mikä on ilmiössä merkittävää ja mikä toistuu usein tarkasteltaessa ilmiötä yleisemmällä tasolla. (Hirsjärvi ym. 1997, 182.) 4.2.2 Haastattelu Haastattelu on sinä suhteessa ainutlaatuinen tiedonhankintamenetelmä, että siinä ollaan suorassa kielellisessä vuorovaikutuksessa haastateltavan kanssa. Tästä on sekä etuja että haittoja. Suurimpana etuna pidetään yleensä joustavuutta aineistoa kerätessä. Haastattelun etuna muihin tiedonkeruumenetelmiin verrattuna on se, että siinä voidaan säädellä aineiston keruuta joustavasti tilanteen edellyttämällä tavalla ja vastaajia myötäillen. Etuna on myös se, että haastateltavat on mahdollista tavoittaa helposti myöhemminkin, jos tarve vaatii. Haastattelun luotettavuutta saattaa heikentää se, että haastattelussa on taipumus antaa sosiaalisesti suotavia vastauksia. Haastattelussa on ratkaisevaa se, miten haastattelija osaa tulkita haastateltavan vastauksia. (Hirsjärvi ym.1997, 200-202.) Käytimme selvityksessä teemahaastattelua. Teemahaastattelu on lomake- ja avoimen haastattelun välimuoto. Teemahaastattelussa on tyypillistä, että haastattelun aihepiirit ovat tiedossa, mutta kysymysten tarkka muoto puuttuu. (Hirsjärvi ym.1997, 204-205.)
11 Haastattelimme Mikkelin kaupungin talous- ja velkaneuvonnan johtavaa neuvojaa Maija Toivosta. Haastattelun suoritimme keskustelemalla Toivosen kanssa 25.1.2007 Mikkelin kaupungin virastotalolla. Äänitimme haastattelun kokonaisuudessaan, jotta sen raportointi olisi helpompaa. Toivoselta kysyimme lähinnä pikaluottojen talous- ja velkaneuvonnassa ilmenneitä vaikutuksia. 4.2.3 Kysely Yksi tapa kerätä aineistoa on kysely. Kyselytutkimuksen etuna pidetään yleensä sitä, että sen avulla voidaan kerätä laaja tutkimusaineisto ja kysyä monia asioita. Kyselyn heikkouksina voidaan pitää seuraavia seikkoja: ei voida varmistua, kuinka vakavasti vastaajat ovat kysymyksiin suhtautuneet, ei tiedetä varmasti, kuinka hyvin vastaajat ovat perehtyneet kysyttyihin asioihin ja kuinka moni kyselyn saaneista kyselyyn vastaa. (Hirsjärvi ym. 1997, 189-191.) Selvitystä varten lähetimme kyselyn pikaluottoja tarjoaville yrityksille. Kyselyn lähetimme sähköpostilla kaikkien tässä selvityksessä mukana olevien pikaluottojen asiakaspalveluun, tai muuhun mahdollisesti ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen, joka parhaiten tavoittaa kyselyn kohdehenkilön. Ilmoitimme kyselyssä toiveena, että lähettämämme kysely toimitetaan yrityksen sisällä sellaiselle henkilölle, jolla siihen olisi parhaat edellytykset vastata. Pikaluottoyrityksille lähettämässämme kyselyssä kysyimme heidän mielipiteitään lakimuutoksien ja valvonnan lisääntymisen vaikutuksista pikaluottomarkkinoihin, heidän mahdollisia yhteyksiä muihin rahoitusalan yrityksiin, sekä sitä, onko media pilannut pikaluottojen maineen. Lisäksi pyysimme määrittelemään heidän käsityksensä tavallisesti pikaluottoja käyttävän kuluttajan ominaisuuksista. 4.2.4 Aineiston analyysit ja tulkinta Kerätyn aineiston analyysi, tulkinta ja johtopäätösten teko on tutkimuksen ydinasia. Analyysivaiheessa tutkijalle selviää, minkälaisia vastauksia hän saa ongelmiinsa. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa, jossa aineistoa kerätään monissa eri vaiheissa ja monin eri menetelmin, analyysiä tehdään koko tutkimuksen ajan. (Hirsjärvi ym. 1997, 217-218.)
12 Tutkimus ei ole vielä silloin valmis, kun tulokset on analysoitu. Tuloksia pitäisi selittää ja tulkita. Tulkinnalla tarkoitetaan sitä, että tutkija pohtii analyysin tuloksia ja tekee niistä omia johtopäätöksiä. Tulkinta on myös aineiston analyysissä esiin nousevien merkitysten selkiyttämistä ja pohtimista. (Hirsjärvi ym. 1997, 220-221.) 4.3 Opinnäytetyön tavoitteet Tämän opinnäytetyön pääasiallinen tavoite on kerätä Suomessa tarjolla olevien pikaluottojen ja niitä tarjoavien yritysten tiedot. Saatujen tietojen pohjalta tutkimme ja vertailemme eri pikaluottoja; niiden myöntämisperusteita, luottojen määriä, takaisinmaksuaikoja, korkoja ja kuluja sekä todellisia vuosikorkoja. Luottoja tarjoavista yrityksistä määrittelemme Suomen pikaluottomarkkinoiden johtavat yritykset sekä tutkimme yrityksien taustoja siinä määrin, kun se on mahdollista. Pikaluottoilmiötä tutkimme sen aiheuttaman julkisuuden kannalta sekä ilmiön taustaa ja historiaa. Tarkastelemme samankaltaisten luottojen tarjontaa, niiden ominaisuuksia sekä alan valvontaa muissa EU-maissa sekä Pohjois-Amerikassa. Pikaluottoihin liittyvää lainsäädäntöä ollaan Suomessa kehittelemässä. Tulevien lakimuutoksien kannalta etsimme pikaluottoilmiöön jo vaikuttaneita muutoksia ja tulevia muutoksia. Lähteinä käytämme aiempia tutkimuksia, internet lähteitä; esimerkiksi kuluttajaviraston internetjulkaisuja, lehtiartikkeleita sekä pikaluottoyrityksille lähettämäämme kyselyä. Tavoitteenamme on myös määritellä tyypillinen pikaluottoja käyttävä kuluttaja. Tyypillisesti pikaluottoja käyttävän kuluttajan piirteitä tutkiessamme etsimme vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - mitä ikäluokkaa tyypillinen pikaluottoasiakas edustaa? - mikä on hänen työtilanteensa ja koulutuksensa? - millaisessa elämäntilanteessa pikaluottoja käyttävä kuluttaja yleensä on ja - mihin tarkoituksiin hän pikaluottoja käyttää?
13 Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on tästä aiheesta tehty tutkimus, jota aiomme hyödyntää. Lisäksi käytämme lähteinä Mikkelin kaupungin talous- ja velkaneuvonnan haastattelusta sekä pikaluottoyrityksiltä kyselyn kautta saamiamme tietoja. Mediassa on usein esillä pikaluottojen vaikutus kuluttajien velkaantumiseen ja velkakierteeseen; usein pikaluotoilla maksetaan edellinen pikaluotto takaisin. Muihin kulutusluottoihin verrattuna pikaluottojen todellinen vuosikorko on todella suuri. Muun muassa näiden tekijöiden kannalta tutkimme pikaluottojen vaikutuksia velkaantumiseen. Tämän aiheen tutkimiseen käytämme lähteinä aiempien tutkimuksien tuloksia, kuluttajaviraston julkaisuja sekä Mikkelin kaupungin talous- ja velkaneuvonnan haastattelua. Pikaluottoja tutkiessa, ja aiheeseen liittyvään aiempaan tutkimustietoon sekä mediassa esillä olleisiin seikkoihin tutustuessa, muodostuu helposti negatiivinen asenne pikaluottoja kohtaan. Jotta tutkimuksemme ei olisi täysin yksipuolinen ja sävyltään pelkästään pikaluottoja vastustava, tutkimme pikaluottojen saamaa julkisuutta sekä tulevia lakimuutoksia myös pikaluottoja tarjoavien yrityksien näkökulmasta. Jotta tämän näkökulman kuvitteleminen olisi mahdollista, käytämme siinä apuna pikaluottoyrityksiltä kyselyn kautta saamiamme tietoja sekä yritämme tarkastella pikaluottoalan lakiuudistuksia ja muita seikkoja osittain siltä kannalta, että olisimme itse alan yrittäjiä. 5 PIKALUOTTOILMIÖN HISTORIA Pikaluottoilmiön syntymistä tutkiessa voi löytää taustatekijöitä jo 20 vuoden takaa. Suomen luottomarkkinat vapautuivat 1980-luvulla, mikä tarkoitti luottojen säännöstelyn loppumista. Se avasi pankeille uusia mahdollisuuksia tarjota kulutusluottoja. Perinteinen osamaksukauppa tai pankkien myöntämä vekselilaina saivat kilpailijoita rinnalleen. Pankkien ohessa rahoitusyhtiöt alkoivat tarjota maksuaika- ja luottokortteja. Lisäksi kaupan alan toimijat alkoivat myöntää omaa tai rahoitusyhtiöiden tarjoamaa hyödykesidonnaista kerta- tai tililuottoa. Luottoa pystyi hakemaan 1990-luvulla R- kioskeista täyttämällä lomakkeen. (Kaartinen & Lähteenmaa 2006, 9.)
5.1 Pikaluotot Suomessa 14 Matkapuhelimella tai internetin kautta haettavia pikaluottoja alettiin Suomessa tarjota kuluttajille vuonna 2005. Siitä alkaen kyseisiä luottoja tarjoavien yritysten määrä on tasaisesti kasvanut ja jatkaa edelleen kasvuaan. Ilmiön syntymisen edellytykset olivat otolliset Suomen lainsäädännön kannalta, sillä laki ei Suomessa tunne ollenkaan käsitettä pikaluotto, ainakaan siinä muodossa, mitä tässä tutkimuksessa kyseisellä termillä tarkoitamme. Kaikki voimassa olevat lait, joita sovelletaan pikaluottoihin, on tarkoitettu koskemaan muita luottoja. Suomessa pikaluottotoimintaa ei suoranaisesti valvo mikään taho, eikä Suomessa ole rekisteröintivelvollisuutta tämän alan yrityksiin, joten periaatteessa kuka tahansa voi perustaa Suomessa pikaluottoja tarjoavan yrityksen. Pikaluotot ovat Suomessa vielä uusi luottomuoto. Pikaluottoilmiön uutuutta kuvastaa myös esimerkiksi se, että Suomen Pankkiyhdistyksen teettämissä tuoreissakin tutkimuksissa vuodelta 2006 pikaluotot päätyivät luokitteluissa "jotain muuta luottoa" - kategoriaan, vaikka niiden olemassaolo noteerataan raportissa (Kaartinen & Lähteenmaa 2006, 9). 5.2 Pikaluotot Suomen ulkopuolella Rahoitustarkastuksen (Rata) tekemän tutkimuksen mukaan pikaluotot ovat lähinnä pohjoismainen ilmiö. Ratan tiedot pikaluottotoiminnasta Euroopassa perustuvat pääasiassa pankkivalvojille kesäkuussa 2006 tehtyyn kyselyyn. Rata lähetti kyselyn CEBS:n (Committee of European Banking Supervisors) alatyöryhmän Groupe de Contactin kautta EU-maiden rahoitusvalvojille. Rahoitusvalvojia pyydettiin ilmoittamaan, harjoitetaanko kyseissä maassa pikaluottotoimintaa ja millaisin toimintatavoin, miten lainsäädäntö määrittelee pikaluottotoimintaa ja miten toimintaa valvotaan. Vastauksen Rata sai 23 eri EU-maan valvojalta. Pikaluottotoiminta voidaan myös määritellä usealla eri tavalla, mistä johtuen tiedot eri maista eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia keskenään. (Lehto-Sinisalo 2006, 3.) Ruotsissa ja Norjassa pikaluottoja on saatavilla, mutta niiden käyttö on vähäistä. Ruotsissa oli kesällä 2006 tiettävästi kaksi yritystä, jotka tarjosivat pikaluottoa. Ruotsissa pikaluottoja tarjoavia yrityksiä edellytetään rekisteröitymään. Norjassa pikaluottotoi-