AMMATILLINEN OSAAMINEN RAKENNUSALAN PERUSTUTKINNOSSA

Anu Räisänen, Paula Kilpeläinen ja Pirjo Väyrynen AMMATILLINEN OSAAMINEN RAKENNUSALAN PERUSTUTKINNOSSA Koulutuksen seurantaraportit 2012:6

Koulutuksen seurantaraportit 2012:6 Anu Räisänen, Paula Kilpeläinen ja Pirjo Väyrynen Ammatillinen osaaminen rakennusalan perustutkinnossa

Opetushallitus ja tekijät Koulutuksen seurantaraportit 2012:6 ISBN 978-952-13-5158-7 (nid.) ISBN 978-952-13-5159-4 (pdf) ISSN-L 1798-8934 ISSN 1798-8934 (painettu) ISSN 1798-8942 (verkkojulkaisu) Taitto: Ritva Saurio www.oph.fi/julkaisut Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, Tampere

SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ...5 SAMMANDRAG...7 ABSTRACT...9 1 JOHDANTO... 13 2 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI RAKENNUSALAN PERUSTUTKINNOSSA... 14 3 ARVIOINTIPROSESSI JA -MENETELMÄT... 16 3.1 Arviointiasetelma ja arviointikysymykset... 16 3.2 Arviointitiedon koonti... 17 3.3 Koulutuksen järjestäjien osallistuminen ja aineistojen laajuus... 19 3.4 Tulosten analysointi ja raportointi... 20 4 ARVIOINNIN LUOTETTAVUUS...22 5 OPPIMISTULOKSET...24 5.1 Ammattiosaamisen näyttöjen määrä... 24 5.2 Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat... 26 5.3 Koulutuksen järjestäjien väliset erot ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoissa... 32 5.4 Arvosanat lukuvuoden, sukupuolen, opetuskielen ja koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan... 35 5.5 Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointitavat... 39 6 ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...47 7 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SISÄLTÖ...58 8 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖSUUNNITELMAT...60 3

9 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JA OPPIMIS- TULOSTEN LAATU KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ITSENSÄ ARVIOIMANA...62 9.1 Kokonaisarviointi... 62 9.2 Vastaavuus ammattiosaamisen näyttöjen laatuvaatimuksiin... 63 9.3 Arviointi teemoittain... 66 10 ARVIOINTISEMINAARIN ANTI...87 11 ARVIOIVAT JOHTOPÄÄTÖKSET...89 12 KEHITTÄMISEHDOTUKSET...101 LÄHTEET... 104 LIITTEET... 105 Liite 1. Itsearviointilomake... 105 Liite 2. Näyttösuunnitelman arviointilomake... 113 Liite 3. Suoritetut näytöt tutkinnon osittain eri lukuvuosina... 116 Liite 4. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvo, moodi ja keskihajonta arviointikohteittain tutkinnon eri osissa... 118 Liite 5. Ammattiosaamisen näytön suorituspaikat tutkinnon osittain... 122 Liite 6. Ammattiosaamisen näytön arviointiin osallistuneet tutkinnon osittain... 125 Liite 7. Ammattiosaamisen näytön arvosanasta päättäneet tutkinnon osittain... 129 Liite 8. Näyttöjen vastaavuus tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin tutkinnon osittain... 132 4

TIIVISTELMÄ Räisänen, A., Kilpeläinen, P. & Väyrynen, P. 2012. Ammatillinen osaaminen rakennusalan perustutkinnossa. Oppimistulosten arviointiraportti 2012:6. Helsinki: Opetushallitus. ISBN 978-952-13-5158-7 (nid.) ISBN 978-952-13-5159-4 (pdf) Arviointi kohdistuu ammatilliseen osaamiseen rakennusalan perustutkinnossa. Arviointiaineisto on koottu ammattiosaamisen näytöistä. Tulokset kuvaavat ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoja sekä näyttöjen järjestämiseen liittyvää toimintaa. Arviointi kohdistui vuonna 2008 perustutkinnon ammatillisena peruskoulutuksena aloittaneisiin opiskelijoihin ja kaikkiin kyseistä koulutusta järjestäviin yksiköihin. Arviointiaineistoa koottiin koko koulutuksen ajan aina kevätlukukauden 2011 loppuun saakka. Arvosanatietoja ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämistä kuvaavia määrällisiä tietoja täydennettiin koulutuksen järjestäjien itsearvioinnilla sekä arviointikäynneillä. Lisäksi analysoitiin ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen hyväksymät näyttösuunnitelmat. Arvioinnin suunnittelusta ja arvioinnista vastasi arviointiryhmä, johon kuuluivat opetusneuvokset Anu Räisänen ja Pirjo Väyrynen sekä erikoissuunnittelija Paula Kilpeläinen. Alan opettajien ja työelämän asiantuntemusta hyödynnettiin aineiston analysoinnissa, arviointikäynneillä ja tulosten analysoinnissa. Arviointiryhmä järjesti koulutuksen järjestäjille myös seminaarin, jossa järjestäjät saivat tulkita arviointituloksia yhdessä arviointiryhmän ja työelämän asiantuntijoiden kanssa. Ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arviointi on luonteeltaan kehittävää, ja siinä korostetaan koulutuksen järjestäjien aktiivista osallistumista ja arvioinnin vuorovaikutteisuutta. Aineisto koottiin oppilaitosten toiminnasta ilman kansallisesti yhtenäisiä testejä. Kehittävää luonnetta kuvaavat myös koulutuksen järjestäjille toimitetut palauteraportit, joiden pohjalta järjestäjät voivat verrata omia tuloksiaan kansallisiin tuloksiin. Oppimistulosten arviointi perustui ammattiosaamisen näyttöihin, ja siten se kohdistui ammatilliseen osaamiseen. Arvioinnin perusteena ovat tutkintojen perusteissa koulutukselle asetetut kriteerit. Tutkintojen perusteet toimivat siten keskeisenä arvioinnin lähtökohtana. Arviointiaineisto koottiin kaikilta koulutuksen järjestäjiltä, joista 48 (98 %) osallistui arviointiin. Aineisto kattoi 2 286 opiskelijaa ja 11 092 ammattiosaamisen 5

näyttöä. Lisäksi erillisellä lomakkeella koottiin tietoa yhteensä 397:n erityistä tukea saaneen opiskelijan (myöhemmin erityisopiskelija) näytöistä. Näyttösuunnitelmia aineistossa oli 40 (82 %). Itsearviointiaineiston toimitti 47 järjestäjää (96 %). Arviointikäyntejä tehtiin neljä. Opiskelijat saavat ammattiosaamisen näytöistä keskimäärin hyviä arvosanoja (59 % hyviä, 33 % kiitettäviä ja 8 % tyydyttäviä; erityisopiskelijoilla 61 % hyviä, 12 % kiitettäviä ja 27 % tyydyttäviä). Kaikki opiskelijat hallitsevat parhaiten työmenetelmät, -välineet ja materiaalit sekä elinikäisen oppimisen avaintaidot. Heikoiten he hallitsevat työn perustana olevaa tietoa ja työprosesseja. Opiskelijoiden osaaminen paranee opiskelun edetessä. Erityisopiskelijoiden arvosanoissa on vähemmän kiitettäviä ja enemmän tyydyttäviä kuin muilla opiskelijoilla. Mukautetuin tavoittein oli suoritettu vain 10 näyttöä. Kaikkien opiskelijoiden arvosanat ovat ruotsinkielisessä koulutuksessa hieman suomenkielisiä yksiköitä paremmat. Alan erityispiirteet tulevat esiin näyttöjen järjestämisessä. Oppilaitosnäyttöjen suuri määrä korostuu. Ammattiosaamisen näyttöjen sisällön arvioitiin kuitenkin vastaavan melko hyvin ammattiosaamiselle asetettuja vaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöissä arvioidaan melko vähän elinikäisen oppimisen avaintaitoja työturvallisuutta lukuun ottamatta. Myös ammatin edellyttämiä kaikille yhteisten opintojen osaamisalueita arvioidaan näytöissä vähän. Ammattiosaamisen näyttöihin liittyvät arviointikäytännöt ovat riippuvaisia näytön suorituspaikasta. Opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan yhteisarviointi toteutuu parhaiten silloin, kun näyttö suoritetaan työpaikalla. Oppilaitosnäyttöjä arvioivat valtaosin opettaja ja opiskelija yhdessä. Arviointitulokset osoittavat, että koulutuksessa painotetaan työelämälähtöisyyttä, joskin siinä on myös paljon kehitettävää. Arvioinnin aikana korostuivat arvioinnin luotettavuuteen liittyvät näkökohdat. Erityisesti arvosana-asteikon heikko erottelevuus nousi esiin. Opiskelijoiden arvosanoja pidetään melko laajasti liian hyvinä suhteessa työelämän tarpeisiin ja ammattitaitovaatimuksiin sekä suhteessa toimintaprosessien laatuun. Taustamuuttujien heikko yhteys oppimistuloksiin kertonee osittain myös arvioinnin luotettavuusongelmista. Arviointi nosti esiin sekä koulutuksen järjestäjien ja rakennusalan perustutkintokoulutusta koskevien yksiköiden että opetushallinnon kehittämisen tarpeita. 6

SAMMANDRAG Räisänen, A., Kilpeläinen, P. & Väyrynen, P. 2012. Yrkeskompetens i de yrkesinriktade grundexamina inom byggbranschen. Utvärderingsrapport om inlärningsresultat 2012:6. Helsingfors: Utbildningsstyrelsen. ISBN 978-952-13-5158-7 (häftad) ISBN 978-952-13-5159-4 (pdf) Utvärderingen avser yrkeskompetensen i de yrkesinriktade grundexamina inom byggbranschen. Materialet är inhämtat från yrkesprov som mäter de studerandes skicklighet i praktiska arbetsuppgifter. Resultaten baseras på betyg i avlagda yrkesprov och organisering av proven. Utvärderingen avser studerande som inledde sin grundläggande yrkesutbildning 2008 och samtliga enheter som anordnar denna utbildning. Materialet samlades under hela utbildningen fram till slutet av vårterminen 2011. De kvantitativa data om betygen och organiseringen av yrkesproven kompletterades med självvärderingar från utbildningsanordnarna och utvärderingsbesök. Dessutom analyserades yrkesprovsplanerna som de ansvariga instanserna hos utbildningsanordnarna godkänt. Utvärderingen planerades och genomfördes av en arbetsgrupp som bestod av undervisningsråden Anu Räisänen och Pirjo Väyrynen och specialplanerare Paula Kilpeläinen. Lärare inom branschen och arbetslivsrepresentanter hjälpte till vid analys av material och resultat samt vid utvärderingsbesöken. Dessutom arrangerades tillsammans med arbetsgruppen och arbetslivsrepresentanterna. Utvärderingen av inlärningsresultat från yrkesinriktad utbildning är av utvecklande karaktär. I samband med utvärderingen betonas vikten av växelverkan och aktivt deltagande av utbildningsanordnare. Materialet inhämtas löpande från utbildningsanordnare utan enhetliga nationella prov. Den utvecklande karaktären framhävs även av feedbackrapporter som delges utbildningsanordnare så att dessa kan jämföra sina prestationer med nationella resultat. I denna rapport utvärderas inlärningsresultaten utifrån yrkesprov och utvärderingen avser därför bara yrkeskompetensen. Utgångspunkten är därmed samma kriterier som är föreskrivna för utbildningen i examensgrunderna. Utvärderingsmaterialet insamlades från utbildningsanordnare varav 48 (98 %) deltog i utvärderingen. Materialet omfattade 2 286 studerande och 11 092 7

yrkesprov. Uppgifterna om de yrkesprov som avlades av de 397 studerande som fått särskilt stöd införskaffades med hjälp av ett separat formulär. I materialet ingick 40 yrkesprovsplaner (82 %). Självvärderingar lämnades in av 47 utbildningsanordnare (96 %) och 4 utvärderingsbesök gjordes. Betygen från yrkesproven var i genomsnitt bra (59 % goda, 33 % berömliga och 8 % nöjaktiga, för studerande i behov av särskilt stöd 61 % goda, 12 % berömliga ja 27 % nöjaktiga). Bäst behärskar samtliga studerande arbetsmetoder, verktyg och material och nyckelkompetenser för livslångt lärande. Sämst behärskar man kunskaper som ligger till grund för arbetet och arbetsprocesser. Resultaten förbättras allteftersom utbildningen fortskrider. betyg än de andra. Individanpassade kunskapsmål tillämpades vid bara 10 yrkesprov. Inga av dem anordnades på de svenskspåkiga utbildningarna. De studerande som gick på svenskspråkiga utbildningar hade något bättre betyg Byggbranschens särdrag märks vid organiseringen av yrkesprov. En stor del av proven genomförs på skolor. Innehållsmässigt motsvarar dock proven ganska väl de krav som föreskrivits. Nyckelkompetenserna för livslångt lärande bedöms ganska lite, med undantag för arbetssäkerhet. Även de kompetensområden som är gemensamma för alla utbildningar bedöms ganska litet. Hur bedömningen av yrkesprovet sker beror på var provet genomförs. En gemensam bedömning mellan studerande, lärare och arbetslivsrepresentant är lättast att realisera när provet utförs på en arbetsplats. Om provet genomförs på en skola är det oftast läraren och studeranden som gör bedömningen tillsammans. Utvärderingsresultaten visar att arbetslivsperspektivet ges stor vikt i utbildningen utvärderingen var tillförlitligheten i betygsättningen. Betygsskalan ansågs vara goda betyg både i förhållande till de verkliga behoven och kompetenskraven ute i arbetslivet och i förhållande till verksamhetsprocessernas kvalitet. Även sambandet mellan bakgrundsvariabler och inlärningsresultat var svagt vilket eventuellt också tyder på problem med tillförlitligheten i bedömningen. Utvärderingen visade på utvecklingsbehov både hos utbildningsanordnarna och andra enheter som är involverade i grundutbildningen i byggbranschen såväl som i utbildningsförvaltningen. 8

ABSTRACT Räisänen, A., Kilpeläinen, P. & Väyrynen, P. 2012. assessment of learning outcomes 2012:6. Helsinki: Finnish National Board of Education. In Finnish. ISBN 978-952-13-5158-7 (nid.) ISBN 978-952-13-5159-4 (pdf) This assessment focuses on vocational competence in the upper secondary level for vocational skills demonstrations and activities relating to arrangement of education and training (VET) in 2008 and on all units providing such VET programmes through to the end of the 2011 spring term. Information on grades addition, the assessment involved analysing the vocational skills demonstration plans approved by the institutional bodies responsible for demonstrations. conducting audits and analysing materials and results. The team also organised a Assessment of learning outcomes in vocational education and training is development-oriented by nature, emphasising VET providers active involvement and the interactive nature of assessment. Materials are collected from the national results. 9

for assessment. participated in the assessment. The data covered 2,286 students and 11,092 skills vocational skills demonstrations performed by a total of 397 students receiving special support (hereinafter referred to as special needs students). The material submitted by 47 providers (96%). The assessment team carried out four audits. On average, students receive good grades for vocational skills demonstrations students standing at 61%, 12% and 27%, respectively). All students perform processes. Students competence improves as they make progress in their studies. students. Only 10 skills demonstrations had been performed using individually skills demonstrations. The high number of skills demonstrations performed at vocational institutions is pronounced. Nevertheless, the contents of vocational exception of occupational safety. Furthermore, the competence areas included demonstrations to a minor extent. The assessment practices related to vocational skills demonstrations depend performed at vocational institutions are primarily assessed in co-operation 10

The results of the assessment indicate that VET programmes emphasise assessment came to the fore during the course of the assessment. In particular, the poor differentiation capacity of the grading scale became evident. Students assessment. The assessment highlighted the development needs of both VET providers and educational administration, on the other. 11

12

1 JOHDANTO Tämä raportti kertoo ammatillista osaamista kuvaavista oppimistuloksista rakennusalan perustutkinnossa. Arvioinnissa keskitytään analysoimaan sitä, miten hyvin opiskelijat ovat saavuttaneet tutkintojen perusteissa määritetyt tavoitteet ja miten hyvin osaaminen vastaa siten työelämän tarpeita. Arviointi perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymään arviointisuunnitelmaan ja oppimistulosten arvioinneista tekemään päätökseen (18/502/2008). Tieto oppimistuloksista on hankittu ammattiosaamisen näytöistä 1. Arvioinnin kohteena olivat kaikki opiskelijat, jotka aloittivat ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen vuonna 2008. Arviointitietoa koottiin siten samoilta opiskelijoilta kolmen vuoden ajalta. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanatietojen lisäksi tietoa koottiin ammattiosaamisen näyttöihin liittyvästä toiminnasta sekä voimavaroista. Tietoa tuotettiin sekä laadullisessa että määrällisessä muodossa. Myös arviointikäyntejä tehtiin. Oppimistulosten arviointiaineiston on koonnut Opetushallitus. Arvioinnin monitahoisuus varmistettiin kutsumalla kaksi alan opettajaa mukaan tulosten analysointiin, tulkintaan ja johtopäätösten tekoon. Nämä asiantuntijat analysoivat muun muassa ammattiosaamisen näyttöjen kuvaukset sekä näyttösuunnitelmat rinnakkaisarviointimenetelmän mukaisesti. Lisäksi he osallistuivat arviointikäynteihin ja toimivat puheenjohtajina koulutuksen järjestäjille ja sidosryhmille suunnatussa arviointiseminaarissa, jossa tuloksia tulkittiin yhdessä. Arviointiraportin alussa kuvataan tietojen koonti- ja analysointimenetelmiä sekä arviointiprosessia. Arviointiasetelman yhteydessä kuvataan myös arviointikysymykset. Tulosluvun alussa keskitytään ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoihin. Erityisopiskelijoita koskevat tulokset esitetään erillisessä luvussa. Tulosluvun lopussa kuvataan näyttöjen ja näyttösuunnitelmien sisältöä sekä koulutuksen järjestäjien itsearviointia koskevat tulokset. Tuloksia analysoidaan arviointi- ja johtopäätösluvussa. Viimeinen luku sisältää arviointituloksiin perustuvia kehittämisehdotuksia. 1 Raportissa käytetään ammattiosaamisen näytöistä myös termiä näyttö. 13

2 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI RAKENNUS- ALAN PERUSTUTKINNOSSA Oppimistulosten arviointi käynnistyi rakennusalalla ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävässä perustutkinnossa syksyllä 2008 (OKM:n päätös 18/502/2008). Arviointi kohdistui kaikkiin tätä tutkintoa tarjoaviin koulutuksen järjestäjiin ja kaikkiin opiskelijoihin, jotka aloittivat koulutuksen elokuussa 2008. Oppimistulosten arviointi kohdistuu ammatilliseen osaamiseen. Arviointi perustuu ammattiosaamisen näyttöihin ja siten koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemiin, toteuttamiin ja arvioimiin työtilanteisiin ja työprosesseihin. Oppimistulosten arvioinnin taustalla ovat tutkintojen perusteissa määritellyt tavoitteet, ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit (Rakennusalan perustutkinto 2009). Ammattiosaamisen näyttöjä voidaan järjestää työpaikalla, oppilaitoksessa tai muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa. Koulutuksen järjestäjä vastaa ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisestä. Järjestäjällä on tukenaan monijäseninen toimielin, joka hyväksyy ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat, päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista sekä valvoo näyttöjen toteuttamista. (L 601/ 25 a ; OPH:n määräys 32/011/2005/6; Ammattiosaamisen näytöt käyttöön, 2006.) Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin kohteet on määritelty tutkintojen perusteissa. Kaikissa ammattiosaamisen näytöissä arvioidaan Opiskelijan osaamista arvioidaan tutkinnon osittain kolmiportaisella asteikolla (tyydyttävä T1, hyvä H2 ja kiitettävä K3). Arvosanasta päättävät toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen. Lainsäädännön (A 603/2005, 11 ) avulla on myös varmistettu arvioijien osaamisen riittävyys. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat tallennetaan tutkinnon osittain ja arviointikohteittain 2. 2 Opetushallituksen määräys M 32/011/2005. 14

Erityisopiskelijalle on laadittava aina kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (L 630/1998, 20 ). Suunnitelman tulee sisältää asetuksen 811/1998 8 :n mukaan seuraavat asiat: Erityisopetusta saaneiden opiskelijoiden ammattiosaamisen näytön tavoitteita voidaan mukauttaa opiskelijan edellytysten mukaan. Mukautettuna voivat olla yhden tai useamman tutkinnon osan tavoitteet tai kaikki opetuksen tavoitteet. Arvioinnin pohjana on käytettävä mukautettuja ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita, jolloin niille on myös laadittava arviointikriteerit ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen 811/1998 8 :n mukaisesti. Tällöin arvosana-asteikon on oltava sama kuin yleensä käytössä oleva. Erityisopetuksena järjestettävässä koulutuksessa ammattiosaamisen näytöt voidaan arvioida myös sanallisesti 3. Opetushallitus kokoaa ammattiosaamisen näyttöjen arvosanatietoja ja muuta niiden järjestämiseen liittyvää tietoa koko koulutuksen ajalta. Arvioinnin tueksi kootaan myös arvosanatietoa täydentävää muuta tietoa. 3 Rakennusalan perustutkinnon perusteet 2009. 15

3 ARVIOINTIPROSESSI JA -MENETELMÄT Opetushallitus vastasi arvioinnin suunnittelusta ja organisoinnista sekä arviointitulosten raportoinnista. Projektipäällikkönä toimi opetusneuvos Anu Räisänen, ja hänen lisäkseen oppimistulosten arvioinnista vastasivat opetusneuvos Pirjo Väyrynen ja erikoissuunnittelija Paula Kilpeläinen sekä assistentti Ritva Saurio. Arviointiryhmään kutsuttiin myös alan asiantuntijoina lehtori Veli Pekka Körkkö Koulutuskeskus Tavastiasta ja lehtori Olli Saalasti Omniasta. He vastasivat näyttösuunnitelmien ja näyttöjen kuvausten sisällön analysoinnista ja osallistuivat arviointikäynteihin sekä arvioinnin tulosten tulkintaan. 3.1 Arviointiasetelma ja arviointikysymykset RAKENNUSALAN PERUSTUTKINNON OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTIASETELMA TUTKINTOJEN PERUSTEET ARVIOINTIKYSYMYKSET MÄÄRÄLLISET TUNNUSLUVUT: Arvosanat (n = 11 092) Opiskelijan taustatiedot (n = 2 286) Erityisopiskelijat (n = 397) Prosessien laatu (järjestäjät n = 48) KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ITSEARVIOINTI (n = 47) Ammattiosaamisen näyttöprosessien laatu Järjestäjämuuttujat ARVIOINTIKÄYNNIT (n = 4) NÄYTTÖSUUNNITELMAT (n = 40) NÄYTTÖJEN KUVAUKSET (n = 10 920) ARVIOINTISEMINAARI (n = 12) ARVIOINTI- RAPORTTI 2008 2008 2011 2011 2/2012 4/2012 Kuvio 1. Rakennusalan perustutkinnon arviointiasetelma Kuvio 1 osoittaa rakennusalan oppimistulosten arvioinnin rakenteen, prosessin ja arvioinnissa koottavan aineiston. 16

Arviointikysymykset ovat seuraavat: 1. Miten hyvin opiskelijoiden (myös erityisopiskelijoiden) osaaminen vastaa työelämän edellyttämiä ja tutkintojen perusteissa määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia? 2. Miten opiskelijoiden ammatillinen osaaminen syvenee koulutuksen aikana? 3. Miten koulutuksen järjestäjät hallitsevat ammattiosaamisen näyttöjen järjestämiseen liittyvän prosessin laatua? 4. Miten hyvin näyttösuunnitelmat ohjaavat näyttöjen järjestämisen laatua? Varmistavatko ne laadun? 5. Miten hyvin näyttöjen sisällöt vastaavat ammattitaitovaatimuksia? 6. Miten elinikäisen oppimisen avaintaidot ja ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat integroituvat ammattiosaamisen näyttöihin, ja miten näitä vaatimuksia koskevaa osaamista arvioidaan niiden osana? 7. Miten ammattiosaamisen näyttöjä tulisi kehittää niiden laadun varmistamiseksi ja oppimistulosten parantamiseksi? 3.2 Arviointitiedon koonti Luvussa kuvataan arviointiaineiston koontia ja aineistoja. Määrälliset tunnusluvut Arviointi kohdistui kaikkiin rakennusalan perustutkintoa ammatillisena peruskoulutuksena järjestäviin koulutuksen järjestäjiin ja vuonna 2008 opintonsa aloittaneisiin opiskelijoihin. Arviointitietoa koottiin kolmen lukuvuoden ajan kerran lukuvuodessa (Excel-lomake). Tietojen koonti perustui määräykseen (M 32/011/2005), näyttötodistuksen vaatimuksiin sekä näyttötoiminnan yleisiin laatuvaatimuksiin. Määrälliset tunnusluvut olivat seuraavat: 1. Oppilaitoksen numero (Tilastokeskuksen numerointi) 2. Opiskelijan sukunimi ja kaikki etunimet 3. Opiskelijan henkilökohtainen tunniste (opiskelijahallintojärjestelmässä käytetty ID) 4. Opintojen aloituspäivä tässä oppilaitoksessa (pv.kk.vvvv) 5. Opintojen aloituspäivä tässä tutkinnossa (pv.kk.vvvv) 6. Opiskelijan sukupuoli 7. Perustutkinto 8. Tutkinnon osa 9. Tutkinnon osan näytön arvosanat arviointikohteittain (arvosana-asteikko 1 3) 10. Tutkinnon osan näytön arvosana (arvosana-asteikko 1 3) 11. Tutkinnon osan näytön arvosanasta päättämisen ajankohta (pv.kk.vvvv) 17

12. Tieto siitä, suoritettiinko näyttö työssäoppimisen yhteydessä 13. Ammattiosaamisen näyttöpaikka (työpaikka/oppilaitos) 14. Näyttöpaikka tai -paikat (organisaation, yrityksen tai oppilaitoksen nimi) 15. Lyhyt kuvaus ammattiosaamisen näytöstä 16. Tiedot arviointikeskusteluun osallistuneista 17. Tiedot tutkinnon osan näytön arvosanasta päättäneistä osapuolista 18. Lomakkeen täyttäjän suku- ja etunimi 19. Tietojen täyttämisen päivämäärä (pv.kk.vvvv). Erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista 4 koottiin pääosin samat tiedot (kohdat 4, 6, 7 ja 9 19). Lisäksi kerättiin seuraavat tiedot: 1. Opiskelijan opiskeluryhmä 2. Näytön luonne (osanäyttö, tutkinnon osan näyttö) 3. HOJKS 4. Mukautetut tavoitteet 5. Tavoitteiden mukauttamisen tapa 6. Arvosanan anto (numeerinen / numeerinen ja sanallinen / sanallinen) 7. Sanallinen arviointi, jos annettu 8. Opiskelijalle järjestetyt tukitoimet näytössä 9. Erityisopetuksen syy (Tilastokeskuksen luokitus). Erityisopiskelijoista ei ole kysytty opiskelijan nimeä eikä henkilötunnistetta. Täydentävät aineistot Koulutuksen järjestäjät arvioivat ammattiosaamisen näyttöihin liittyvää toimintaansa myös itsearviointilomakkeen avulla arviointiprosessin päättymisvaiheessa. Itsearvioinnissa kartoitettiin taustatietoja (esim. resurssit ja opettajien ja työpaikkaohjaajien koulutus) sekä ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisprosessin ja oppimistulosten laatua. Itsearviointiaineisto koostui koulutuksen järjestäjien laatimista kuvauksista sekä kuusiportaiseen asteikkoon perustuvasta arvioinnista (liite 1). Arviointi kohdistui ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisen eri vaiheisiin, jotka ryhmiteltiin ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja johtamista, toimeenpanoa, seurantaa ja arviointia sekä kehittämistä koskeviin pääluokkiin. 4 Erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista käytetään tekstissä myös termiä erityisopiskelijat. 18

Arviointiryhmä teki neljä arviointikäyntiä eri puolille Suomea. Käyntikohteet valittiin alueellisuuden, oppimistulosten tarkastelussa esiin nousseiden tekijöiden ja tulosten mukaan. Käyntikohteet olivat Järviseudun koulutuskuntayhtymä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Sastamalan koulutuskuntayhtymä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Edellisten lisäksi analysoitiin ammattiosaamisen näyttöjen toimielinten hyväksymät näyttösuunnitelmat ja ammattiosaamisen näyttöjen kuvaukset. 3.3 Koulutuksen järjestäjien osallistuminen ja aineistojen laajuus Rakennusalan oppimistulosten arviointiaineisto on kuvattu taulukossa 1. Rakennusalan perustutkintoa ammatillisena peruskoulutuksena tarjoavia koulutuksen järjestäjiä oli arvioinnin käynnistyessä syksyllä 2008 yhteensä 51. Koulutuksen järjestäjien yhdistymisten vuoksi järjestäjien määrä oli arvioinnin päättyessä 49. Yksi järjestäjistä ei osallistunut arviointiin. Järjestäjistä yksi on erityisoppilaitos. Tilastojen 5 mukaan 2 725 opiskelijaa aloitti rakennusalan perustutkinnon opinnot vuonna 2008, mutta näyttöaineistoa kertyi 2 286 opiskelijalta, mikä on noin 84 % aloittaneista. Aineistossa oli 11 092 näytön arvosanaa. Itsearviointiaineiston toimitti 47 järjestäjää (96 %). Aineistossa oli 40 (82 %) näyttösuunnitelmaa ja 10 920 (98 %) näytön kuvausta. Taulukko 1. Arviointiaineisto rakennusalan oppimistulosten arvioinnissa 2008 2011 Arviointiaineisto n Kattavuus (%) Koulutuksen järjestäjiä 48 98 Opiskelijoita 2 286 84 Ammattiosaamisen näyttöjä 11 092 Erityisopiskelijoiden näyttöjä 397 Itsearviointilomake 47 96 Näyttösuunnitelmat 40 82 Näytön kuvaukset 10 920 98 Arviointikäynnit 4 5 Tilastotietojen raportointipalvelu WERA. 19

3.4 Tulosten analysointi ja raportointi Määrälliset tiedot koostuivat ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista, opiskelijoiden taustatiedoista sekä prosessien laatua kuvaavista tunnusluvuista. Näitä tietoja koottiin sekä arvosanojen koonnin että itsearvioinnin yhteydessä. Määrällisten tietojen kuvauksessa käytetään seuraavia tunnuslukuja: frekvenssit, prosentit, keskiarvot sekä moodi, mediaani ja hajontaluvut. Arvosanojen eroja ryhmien (mm. sukupuoli, kieli) välillä sekä taustamuuttujien yhteyksiä arvosanoihin on selvitetty tilastollisen testauksen avulla. Testauksessa on käytetty lähinnä riippumattomien otosten t-testiä, yksisuuntaista varianssianalyysiä ja Pearsonin korrelaatiota. Näyttöjen arvosanat esitetään tutkinnoittain, tutkinnon osittain ja arvioinnin kohteittain. Lisäksi arvosanoja tarkastellaan taustamuuttujien kuten sukupuolen, opetuskielen, lukuvuoden, koulutuksen järjestäjän sijainnin, näyttöpaikan ja näytön arvioijan mukaan. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointikäytännöistä raportoidaan mm. näyttöjen suorituspaikat sekä arviointiin osallistuneet ja arvosanasta päättäneet osapuolet. Raportti ei sisällä koulutuksen järjestäjäkohtaisia vertailuja. Oppimistulokset on raportoitu luvussa 5 ja erityisopiskelijoiden oppimistulokset luvussa 6. Itsearviointiraporttien analysoinnissa sovellettiin sisällön erittelyn menetelmää. Järjestäjien kuvausten sisältö luokiteltiin ja raportti kirjoitettiin luokituksen poh- losten arvioinnin kannalta keskeisiä näkökohtia. Itsearvioinnin tulokset on raportoitu luvussa 9. Kaksi alan asiantuntijaopettajaa analysoi ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat (näyttösuunnitelmat). Arviointi perustui laadullisiin kriteereihin ja kolmiportaiseen arviointiasteikkoon. Näyttösuunnitelmassa arvioitiin mm. sitä, miten siinä on huomioitu elinikäisen oppimisen eri osa-alueet ja ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat. Arviointilomake ja kriteeristö on liitteessä 2. Näyttösuunnitelmien analysointitulokset on esitetty luvussa 8. Asiantuntijaopettajat analysoivat myös näyttöjen kuvaukset. Analysoinnin tarkoituksena oli selvittää, missä määrin yksittäinen näyttö vastaa tutkinnon perusteissa esitettyjä ammattitaitovaatimuksia ja tavoitteita. Arviointia varten laadittiin kolmiportainen asteikko ja kriteerit: 1 = helpompi kuin ammattitaitovaatimukset, 2 = sopiva, vastaa ammattitaitovaatimuksia, 3 = vaikeampi kuin ammattitaitovaatimukset. Näyttöjen kuvaukset on raportoitu luvussa 7. Koulutuksen järjestäjät saivat syksyllä 2009 ja 2010 palauteraportit, joissa niiden oppimistuloksia verrattiin kansallisiin tuloksiin. Vuoden 2011 lopussa koulutuksen järjestäjille toimitettiin yhteenveto kolmen lukuvuoden tuloksista sekä itsear- 20

vioinnin tulokset kansallisiin vertailutuloksiin suhteutettuna. Arviointikäyntikohteeksi valitut koulutuksen järjestäjät saivat arviointikäynnistä omat palauteraportit. Arvioinnin päätteeksi järjestettiin seminaari, johon kutsuttiin kaikki rakennusalan koulutusta tarjoavien järjestäjien alavastaavat. Seminaariin kutsuttiin myös työelämän edustajia. Seminaarissa tuloksia tulkittiin monitahoisesti ennen raportin viimeistelyä. Seminaariin osallistui 12 henkilöä. 21

4 ARVIOINNIN LUOTETTAVUUS Arvioinnin luotettavuutta edistettiin muun muassa kohdistamalla arviointi kaikkiin koulutuksen järjestäjiin. Vastausprosentti oli hyvä ja osallistuminen arviointiin erittäin kattava. Myös muu aineisto oli hyvin edustava. Arviointiaineiston primaarilähteenä olivat opiskelijoiden ammattiosaamisen näytöistä saadut arvosanat. Arvosanoissa ei ole tulkinnallisuutta, joten ne ovat niitä, jotka opiskelijat ovat todellisuudessa saaneet ja joiden mukaan heidän todistuksiin tulevat arvosanansa määräytyvät. Sen sijaan opiskelijan osaamisen tulkintaan ja siten myös arviointitulokseen liittyvät ongelmat syntyvät niissä prosesseissa, joissa johtopäätökset opiskelijan osaamisesta tehdään. Arviointiryhmän käsitys on, etteivät opiskelijoiden osaamista kuvaavat arvosanat ole kovin vertailukelpoisia. Arvosanojen luotettavuutta kuitenkin parantaa arvosana-asteikon kolmiportaisuus. Siitä huolimatta, että arvosana-asteikon kolmiportaisuus vahvistaa arvosanojen annon luotettavuutta, sen nähdään myös heikentävän sitä. Opiskelijat kokevat saavansa hyvin erilaisesta osaamisesta saman arvosanan. Opiskelijoiden mielestä kolmiportaisen arvosana-asteikon keskeisin heikkous on siinä, että se ei erottele opiskelijan osaamista. Oppimistulosten luotettavuuden arviointi edellyttää muun muassa arvioijasta, arvioinnin kohteena olevasta toimintakokonaisuudesta ja toimintaympäristön vaatimuksista johtuvien arviointiin vaikuttavien tekijöiden tunnistamista. Arvioijista johtuvia eroja ei tässä arvioinnissa voitu analysoida menetelmien (esimerkiksi rinnakkaisarviointi) ja resurssien puuttumisen vuoksi. Näyttöjen kuvaukset kuitenkin tukivat arvioinnin osuvuutta osoittamalla suurimman osan (78 %) niistä vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Toimintaympäristön vaatimuksiin vastaavuus kulminoituu erityisesti oppilaiden näyttöjen suureen määrään. Tällöin palataan jälleen kysymykseen, vastaavatko oppilaitosnäytöt työelämän vaatimuksia ja tulevatko nämä vaatimukset otetuiksi täysimääräisesti huomioon. Arvioinnissa selvitettiin erilaisten prosessien laatua kuvaavien määrällisten tunnuslukujen ja itsearvioinnissa arvioitujen tekijöiden yhteyksiä opiskelijoiden saamiin arvosanoihin oppimistuloksiin. Tulosten mukaan sellaisilla tekijöillä kuin opettajien pätevyys, täydennyskoulutus, työpaikkaohjaajien koulutus, opetustuntien ja työssäoppimisen määrä sekä ammattiosaamisen näyttöjen organisointi ei ollut tilastollista yhteyttä opiskelijoiden arvosanoihin. Vaikka näin toki voi olla, arviointiryhmän mielestä taustalla voi myös olla opiskelijoiden osaamisen analysointiin ja kriteereiden tulkintaan liittyviä ongelmia. Lisäksi käsityksenä on, että it- 22

searvioinnissa kuvatun toiminnan laadun ja annettujen arvosanojen väliset heikot yhteydet selittyvät kuvauksiin liittyvillä laatueroilla ja kriteereiden tulkinnan eroilla. Arviointiaineiston luotettavuutta pyrittiin parantamaan monipuolisen ja toisiaan täydentävien aineistojen avulla. Aineistot täydensivät hyvin toisiaan, joskin aineistoissa oli myös puuttuvia tietoja ja tulkinnallisuutta. Suurimmat puutteet liittyivät puutteellisiin, erityisesti joitakin osaamisalueita koskeviin arvosanatietoihin sekä erilaisiin määrällisiä tunnuslukuja koskeviin tulkintoihin. Ongelmia ilmeni erityisesti elinikäisen oppimisen avaintaitojen arvioinnissa: kaikissa näytöissä näitä osaamisalueita ei ole arvioitu lainkaan. Lisäksi kaikkia elinikäisen oppimisen avaintaitoja ei sisältyne lainkaan rakennusalalla järjestettäviin ammattiosaamisen näyttöihin tutkinnon perusteet ohjaavat ottamaan arvioinnin kohteeksi lähinnä terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät osaamisalueet ja jossain määrin myös oppimaan oppimista ja ongelmanratkaisua, ammattietiikkaa ja vuorovaikutusta koskevat osaamisalueet muiden osaamisalueiden jäädessä vähemmälle. Ulkoisen arvioinnin luotettavuutta pyrittiin parantamaan kutsumalla arviointiryhmään kokeneita alan opettajia. Ulkopuoliset asiantuntijat keskittyivät analysoimaan erityisesti koulutuksen sisältöä. Heidän arviointinsa luotettavuutta parannettiin myös rinnakkaisarviointimenetelmien avulla. Erityisopiskelijoiden näytöistä saadut tulokset ovat suuntaa antavia, sillä näyttöjä antaneiden erityisopiskelijoiden määrä ei ollut selvillä; joka tapauksessa heitä oli vähän. Näyttötietojen perusteella suurin osa opiskeli tavallisessa opiskelijaryhmässä ammatillisessa oppilaitoksessa. Tulosten perusteella ammattiosaamisen näyttöjä järjestetään vähäisessä määrin erityisoppilaitoksessa. 23

5 OPPIMISTULOKSET Tässä luvussa tarkastellaan ammattiosaamisen näyttöjen järjestämiseen liittyviä tunnuslukuja, arvosanoja sekä niiden vertailuja taustamuuttujittain. 5.1 Ammattiosaamisen näyttöjen määrä Rakennusalan opiskelijat suorittivat kolmen lukuvuoden aikana yhteensä reilut 11 000 ammattiosaamisen näyttöä. Näytöt ajoittuvat opintojen loppuvaiheeseen. Reilu kolmannes näytöistä suoritettiin toisena lukuvuonna ja yli puolet kolmantena lukuvuonna (taulukko 2). Taulukko 2. Ammattiosaamisen näyttöjen määrä ja ajankohta Lukuvuosi n % I lukuvuosi 2008 2009 1 302 12 II lukuvuosi 2009 2010 3 450 31 III lukuvuosi 2010 2011 6 320 57 Yhteensä 11 072 100 Kullakin opiskelijalla oli kolmen lukuvuoden aikana keskimäärin viisi näyttöä (taulukko 3). Enemmistö opiskelijoista suoritti neljästä kuuteen näyttöä. Neljännes opiskelijoista suoritti enintään kolme näyttöä ja reilu kymmenes yli kuusi näyttöä. Taulukko 3. Opiskelijoiden suorittamien näyttöjen määrä Suoritettujen näyttöjen määrä % opiskelijoista 1 3 näyttöä 25 4 6 näyttöä 64 yli 6 näyttöä 11 Yhteensä 100 Rakennusalan perustutkinto muodostuu 39 ammatillisesta tutkinnon osasta. Näyttöjä oli 35:ssa tutkinnon osassa. Suoritettujen näyttöjen lukumäärät vaihtelevat tutkinnon osittain (taulukko 4). Eniten näyttöjä oli tutkinnon osissa pe- 24

rustustyöt, runkovaiheen työt, sisävalmistusvaiheen työt ja ulkoverhous- ja kattotyöt. Näitä näyttöjä oli lähes 60 % kaikista suoritetuista näytöistä. Liitteeseen 3 on koottu eri lukuvuosien näytöt tutkinnon osittain. Taulukko 4. Ammattiosaamisen näyttöjen määrä tutkinnon osittain Tutkinnon osa Laajuus ov n % Perustustyöt 15 2 053 18,5 Runkovaiheen työt 35 1 723 15,6 Sisävalmistusvaiheen työt 10 1 556 14,1 Ulkoverhous- ja kattotyöt 10 1 250 11,3 Korjausrakentaminen 10 750 6,8 Muuraus 10 746 6,7 Laatoitus 10 625 5,6 Raudoitus ja betonointi 10 544 4,9 Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat 0 10 409 3,7 Muottityöt 10 248 2,2 Maarakennuskoneen käyttö 10 130 1,2 Maarakennuskoneiden käyttö 35 128 1,2 Maarakennuskoneen huolto 10 106 1,0 Hirsirakentaminen 10 101,9 Teräsrakentaminen 10 83,7 Rappaus 10 76,7 Maa-ainesten kuljetus 10 72,7 Ikkunatyöt 10 69,6 Mittaus 10 67,6 Piharakentaminen 10 56,5 Kuljetusalan perustason ammattipätevyys 10 47,4 Telinerakentaminen 10 44,4 Liikennealueiden hoitokoneiden käyttö 10 43,4 Maarakennustyöt 35 27,2 Vedeneristys 10 26,2 Ympäristökiven asennus 10 26,2 Rakentamispalvelut 10 17,2 Maaperätutkimukset 10 15,1 Teräsohutlevyrakentaminen 10 14,1 Maarakennuskoneiden 3D-ohjaus 10 8,1 Maa- ja kiviainesten jalostaminen 10 5,0 Kovakiven tuotantotekniikka 10 2,0 Muistomerkkituotteiden valmistus 10 2,0 Kivituotteet ja -asennus 35 1,0 Luonnonkiven teollisuusautomaatio ja tuotantoprosessit 10 1,0 Yhteensä 10 070 100 25

5.2 Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat Suurin osa opiskelijoista (vaihtelu 57 %:sta 61 %:iin) hallitsee kaikki osaamisalueet hyvin (arvosana 2, kuvio 2). Kiitettävien arvosanojen osuus vaihtelee arviointikohteesta riippuen 26 %:sta 36 %:iin. Tyydyttävien arvosanojen määrä vaihtelee arviointikohteittain 8 %:sta 13 %:iin. Yli puolet tutkinnon osan näytön arvosanoista on hyviä, reilu kolmannes kiitettäviä ja vajaa kymmenes tyydyttäviä. Eniten kiitettäviä arvosanoja opiskelijat saivat työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin sekä elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinnasta. Vastaavasti tyydyttäviä arvosanoja opiskelijat saivat eniten työn perustana olevan tiedon ja työprosessin hallinnasta. Tyydyttävä (T1) Hyvä (H2) Kiitettävä (K3) Työprosessin hallinta (n = 10 538) 11 58 31 Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta (n = 10 538) 8 56 36 Työn perustana olevan tiedon hallinta (n = 10 500) 13 61 26 Elinikäisen oppimisen avaintaidot (n = 10 489) 8 59 33 Tutkinnon osan näytön arvosana (n = 11 072) 8 59 33 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuvio 2. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen jakaumat (%) arviointikohteittain sekä tutkinnon osan näytön arvosanat Taulukko 5 kuvaa kaikkien tutkinnon osien arvosanojen keskiarvon, mediaanin, moodin ja keskihajonnan 6 arviointikohteittain. Yleisin arvosana (moodi) on hyvä (H2). Myös mediaani on kaikissa arvioinnin kohteissa 2. Keskihajonnat ovat melko pienet, mikä kertoo siitä, että arvosanat ovat keskittyneet keskiarvon ympärille. Arvosanojen keskiarvot vaihtelevat arviointikohteittain 2,13:sta 2,28:aan. Keskiarvon perusteella parhaimmat arvosanat opiskelijat ovat saaneet työmene- 6 Keskihajonta = havaintoarvojen (arvosanojen) poikkeama keskiarvosta, moodi = yleisin arvosana, mediaani = suuruusjärjestykseen asetetuista muuttujan arvoista (arvosana) keskimmäinen 26

telmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta ja heikoimmat arvosanat työn perustana olevan tiedon hallinnasta. Puuttuvia arvosanatietoja oli eniten elinikäisen oppimisen avaintaidoissa. Liitteessä 4 on esitetty vastaavat tiedot tuloksista tutkinnon osittain. Taulukko 5. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvo, mediaani, moodi ja keskihajonta arviointikohteittain Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta Tutkinnon osan näytön arvosana n 10 538 10 538 10 500 10 489 11 072 Keskiarvo 2,20 2,28 2,13 2,24 2,25 Mediaani 2,00 2,00 2,00 2,00 2,00 Moodi 2 2 2 2 2 Keskihajonta,613,596,613,593,586 Puuttuvia tietoja 554 554 592 603 20 n = näyttöjen lukumäärä, jossa ko. arvioinnin kohdetta on arvioitu Suurin osa kolmen lukuvuoden aikana suoritetuista näytöistä liittyi tutkinnon osiin perustustyöt (18,5 %), runkovaiheen työt (15,6 %), sisävalmistusvaiheen työt (14,1 % ) ja ulkoverhous- ja kattotyöt (11,3 %). Seuraavassa tarkastellaan näiden tutkinnon osien ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoja. 27

Perustustyöt -tutkinnon osa (15 ov) Perustustyöt -tutkinnon osa on kaikille rakennusalan perustutkinnon opiskelijoille pakollinen, ja useat opiskelijat suorittivat sen ensimmäisen lukuvuoden aikana. Näitä näyttöjä opiskelijat suorittivat kolmen lukuvuoden aikana yhteensä 2 053. Suurin osa (62 %) opiskelijoista sai tämän tutkinnon osan näytön arvosanaksi hyvän, vajaa kolmannes kiitettävän ja noin joka kymmenes tyydyttävän arvosanan (kuvio 3). Yleisin arvosana kaikissa arvioinnin kohteissa on H2. Kiitettäviä arvosanoja opiskelijat saivat eniten työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta ja tyydyttäviä arvosanoja työn perustana olevan tiedon hallinnasta. Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) Työprosessin hallinta (n = 1 962) 16 59 25 Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta (n = 1 963) 11 57 32 Työn perustana olevan tiedon hallinta (n = 1 963) 18 58 24 Elinikäisen oppimisen avaintaidot (n = 1 956) 11 59 30 Tutkinnon osan näytön arvosana (n = 2 053) 11 61 28 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuvio 3. Perustustyöt -tutkinnon osan arvosanojen jakaumat (%) arviointikohteittain Runkovaiheen työt -tutkinnon osa (35 ov) Opiskelijat suorittivat kolmen lukuvuoden aikana 1 723 runkovaiheen työt -tutkinnon osan näyttöä. Suurin osa opiskelijoista suoritti tämän tutkinnon osan näytön toisen ja kolmannen lukuvuoden aikana. Enemmistö opiskelijoista sai tutkinnon osan näytön arvosanaksi hyvän, reilu kolmannes kiitettävän ja vajaa kymmenes tyydyttävän (kuvio 4). Yleisin arvosana kaikissa arvioinnin kohteissa on H2. Kiitettävien arvosanojen määrä vaihteli arviointikohteen mukaan 25:stä 36 %:iin, ja tyydyttäviä oli 6 14 %. Kiitettäviä arvosanoja opiskelijat saivat eniten työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta ja tyydyttäviä arvosanoja (T1) työn perustana olevan tiedon hallinnasta. 28

Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) Työprosessin hallinta (n = 1 626) 10 61 29 Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta (n = 1 626) 6 58 36 Työn perustana olevan tiedon hallinta (n = 1 625) 14 61 25 Elinikäisen oppimisen avaintaidot (n = 1 622) 8 61 31 Tutkinnon osan näytön arvosana (n = 1 720) 7 61 32 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuvio 4. Runkovaiheen työt -tutkinnon osan arvosanojen jakaumat (%) arviointikohteittain Sisävalmistusvaiheen työt -tutkinnon osa (10 ov) Opiskelijat suorittivat sisävalmistusvaiheen työt -tutkinnon osan näyttöjä kolmen lukuvuoden aikana 1 556. Suurin osa näistä näytöistä (75 %) suoritettiin kolmantena lukuvuonna. Lähes kaikki opiskelijat (96 %) saivat näytön arvosanaksi vähintään hyvän (kuvio 5). Tyydyttävien arvosanojen osuus on alle 10 % kaikissa arvioinnin kohteissa. Kiitettäviä arvosanoja opiskelijat saivat eniten työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin sekä elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinnasta. Tyydyttävien arvosanojen osuus oli yleisintä työn perustana olevan tiedon hallinnassa. 29

Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) Työprosessin hallinta (n = 1 462 ) 7 59 34 Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta (n = 1 462) 5 58 37 Työn perustana olevan tiedon hallinta (n = 1 459) 9 64 27 Elinikäisen oppimisen avaintaidot (n = 1 461) 6 58 36 Tutkinnon osan näytön arvosana (n = 1 555) 4 61 35 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuvio 5. Sisävalmistusvaiheen työt -tutkinnon osan arvosanojen jakaumat (%) arviointikohteittain Ulkoverhous- ja kattotyöt -tutkinnon osa (10 ov) Opiskelijat suorittivat ulkoverhous- ja kattotyöt -tutkinnon osan näyttöjä yhteensä 1 250 kolmen lukuvuoden aikana. Suurin osa (64 %) näistä näytöistä suoritettiin kolmantena lukuvuonna. Lähes kaikki opiskelijat (95 %) saivat vähintään hyvän arvosanan tutkinnon osasta (kuvio 6). Kiitettävien arvosanojen osuus vaihteli arviointikohteen mukaan 26 %:sta lähes 38 %:iin. Kiitettäviä arvosanoja opiskelijat saivat eniten työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta ja tyydyttäviä arvosanoja työn perustana olevan tiedon hallinnasta. 30

Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) Työprosessin hallinta (n = 1 195 ) 8 60 32 Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta (n = 1 196) 5 57 38 Työn perustana olevan tiedon hallinta (n = 1 165) 11 63 26 Elinikäisen oppimisen avaintaidot (n = 1 165) 6 60 34 Tutkinnon osan näytön arvosana (n = 1 250) 5 60 35 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuvio 6. Ulkoverhous- ja kattotyöt -tutkinnon osan arvosanojen jakaumat (%) arviointikohteittain 31

5.3 Koulutuksen järjestäjien väliset erot ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoissa Tässä luvussa tarkastellaan koulutuksen järjestäjien välisiä eroja näyttöjen arvosanoissa. Tutkinnon osan näytön arvosanoja (näytön lopullinen arvosana) tarkastellaan koko aineiston tasolla sekä erikseen perustustyöt - ja runkovaiheen työt -tutkinnon osien tasolla. Perustustyöt -tutkinnon osa on kaikille opiskelijoille pakollinen tutkinnon osa ja runkovaiheen työt on talonrakennuksen koulutusohjelmaan sisältyvä pakollinen osa. Kuviossa 7 koulutuksen järjestäjät (n = 47) on asetettu kaikkien tutkinnon osien näyttöjen arvosanojen keskiarvon mukaiseen järjestykseen. Heikoimpaan neljännekseen kuuluvien järjestäjien näyttöjen arvosanojen keskiarvo on 2,09, keskitasoisten järjestäjien 2,20 ja 2,27 ja parhaimpaan neljännekseen kuuluvien järjestäjien 2,4. Heikoin yksittäisen järjestäjän keskiarvo oli 2,0 ja paras 2,61. Näin ollen ero parhaimman ja heikoimman järjestäjän välillä keskiarvolla mitattuna on 0,61. 3 2,75 Ryhmä 1 ( n = 11) Ryhmä 3 ( n = 24) Ryhmä 2 ( n = 12) A r v o s a n a 2,5 2,25 2 1,75 1,5 1,25 1 ka. 2,09 ka. 2,20 ka. 2,27 ka. 2,40 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 = Koulutuksen järjestäjä, ryhmä 1 = heikoin neljännes, ryhmä 2 = paras neljännes ja ryhmä 3 = keskitasoiset Kuvio 7. Koulutuksen järjestäjät kaikkien tutkinnon osien näytön arvosanojen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä 32

Kuviossa 8 koulutuksen järjestäjät (n = 47) on asetettu perustustyöt -tutkinnon osan näytön arvosanojen keskiarvon mukaiseen järjestykseen. Heikoin yksittäisen järjestäjän keskiarvo oli 1,83 ja paras 2,77. Ääripäitä edustavien järjestäjien välinen ero on siten lähes yksi arvosana. 3 2,75 A r v o s a n a 2,5 2,25 2 1,75 1,5 1,25 1 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 = Koulutuksen järjestäjä Kuvio 8. Koulutuksen järjestäjät perustustyöt -tutkinnon osan näytön arvosanojen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä 33

Kuviossa 9 koulutuksen järjestäjät (n = 44) on asetettu runkovaiheen työt -tutkinnon osan näytön arvosanojen keskiarvon mukaiseen järjestykseen. Heikoin yksittäisen järjestäjän keskiarvo oli 1,75 ja paras 2,68, joten arvosanojen ero näiden järjestäjien välillä on lähes yksi arvosana. 3 2,75 2,5 A r v o s a n a 2,25 2 1,75 1,5 1,25 1 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 = Koulutuksen järjestäjä Kuvio 9. Koulutuksen järjestäjät runkovaiheen työt -tutkinnon osan näytön arvosanojen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä 34

5.4 Arvosanat lukuvuoden, sukupuolen, opetuskielen ja koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan Tämä luku sisältää näyttöjen arvosanojen keskiarvojen vertailut lukuvuoden, sukupuolen, opetuskielen ja koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan eriteltynä. Vertailussa ovat mukana kaikki kolmen lukuvuoden aikana suoritetut tutkinnon osien näytöt. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat lukuvuoden mukaan Arvosanat ovat kaikissa arvioinnin kohteissa selvästi heikompia ensimmäisenä lukuvuonna kuin toisena ja kolmantena lukuvuonna (kuvio 10). Suurimmat arvosanojen väliset erot ovat työprosessin sekä työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnassa. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen arvosanoissa ei ilmene merkittäviä muutoksia kolmen lukuvuoden aikana. Toisen ja kolmannen lukuvuoden arvosanat ovat samantasoisia lähes kaikissa arviointikohteissa, joskin työn perustana olevan tiedon hallinnan arvosanat olivat kolmantena lukuvuonna hieman toista lukuvuotta korkeampia. 3,00 A r v o s a n a t 2,50 2,00 1,50 1,00 A r v o s a n a t Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana I Lukuvuosi (n = 1 297) 2,09 2,17 2,05 2,20 2,17 II Lukuvuosi (n = 3 448) 2,21 2,29 2,11 2,25 2,26 III Lukuvuosi (n = 6 307) 2,22 2,30 2,16 2,25 2,27 Kuvio 10. Näyttöjen arvosanojen keskiarvot arviointikohteittain lukuvuoden mukaan 35

Arvosanat sukupuolen mukaan Valtaosa (93 %) kaikista näytöistä oli miesten suorittamia ja vain noin 7 % naisten. Miehet ovat myös keskimäärin saaneet naisia parempia arvosanoja kaikilla osaamisalueilla (kuvio 11). Suurimmat erot miesten hyväksi ilmenevät työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnassa. Myös tutkinnon osan näytön arvosana on miehillä selvästi parempi kuin naisilla. 3,00 2,50 A r v o s a n a t 2,00 1,50 1,00 Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Mies (n = 10 288) 2,21 2,29 2,14 2,25 2,26 Nainen (n = 783) 2,08 2,11 2,01 2,18 2,14 Kuvio 11. Näyttöjen arvosanojen keskiarvot arviointikohteittain sekä tutkinnon osan näytön arvosanan keskiarvo sukupuolen mukaan Arvosanat opetuskielen mukaan Ruotsinkielisten opiskelijoiden arvosanat olivat suomenkielisiä opiskelijoita parempia kaikilla arvioiduilla alueilla (kuvio 12). Suurimmat erot ilmenevät työn perustana olevan tiedon sekä työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnassa. Sen sijaan elinikäisen oppimisen avaintaitojen arvosanat olivat lähes samat molemmissa kieliryhmissä. 36

3,00 A r v o s a n a t 2,50 2,00 1,50 1,00 Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Suomi (n = 10 641) 2,20 2,27 2,12 2,24 2,25 Ruotsi (n = 431) 2,30 2,39 2,31 2,25 2,34 Kuvio 12. Näyttöjen arvosanojen keskiarvot arviointikohteittain sekä tutkinnon osan näytön arvosanan keskiarvo opetuskielen mukaan Arvosanat koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan Tässä arvioinnissa koulutuksen järjestäjän alueelliseen sijaintiin perustuva tulosten vertailu tehtiin vanhan läänijaon mukaan. Koulutuksen järjestäjiä on Lapin alueella 3, Oulun alueella 5, Itä-Suomen alueella 6, Länsi-Suomen alueella 18 ja Etelä-Suomen alueella 15. Tulokset vaihtelevat alueittain (kuvio 13). Suurimmat erot ilmenivät työn perustana olevan tiedon hallinnassa ja elinikäisten oppimisen avaintaidoissa. Pienimmät erot olivat puolestaan työprosessin hallinnassa ja tutkinnon osan näytön arvosanassa. Lapin alueella toimivien järjestäjien arvosanat olivat kaikilla osaamisalueilla heikompia kuin muilla alueilla sijainneiden järjestäjien tulokset. Erot olivat muita selvemmät erityisesti työn perustana olevan tiedon hallinnassa. Näyttöjen arvosanojen keskiarvot ovat korkeimmat Etelä- ja Länsi-Suomen alueella toimivilla koulutuksen järjestäjillä. Elinikäisen oppimisen avaintaidoissa parhaimmat arvosanat olivat Itä-Suomen ja Oulun alueen yksiköissä. Työn perustana olevan tiedon hallinnan arvosanat olivat parhaimmat Oulun ja Etelä-Suomen alueen järjestäjillä. 37