Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Samankaltaiset tiedostot
Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

Luento 11: Periodinen liike

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

Luento 13: Periodinen liike

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Luento 11: Periodinen liike

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

BM30A0240, Fysiikka L osa 4

BM30A0240, Fysiikka L osa 4. Värähtelyfysiikkaa. Luennot: Heikki Pitkänen

KERTAUSTEHTÄVIÄ KURSSIIN A-01 Mekaniikka, osa 1

HARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

- suurempi voima aiheuttaa nopeampaa liikettä kuin pieni voima - samanlainen voima aiheuttaa samalle kappaleelle aina samanlaisen vaikutuksen

Luento 5: Käyräviivainen liike. Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike

Kerrataan harmoninen värähtelijä Noste, nesteen ja kaasun aiheuttamat voimat Noste ja harmoninen värähtelijä (laskaria varten)

= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus)

Luento 3: Käyräviivainen liike

Derivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r

Värähdysliikkeet. q + f (q, q, t) = 0. q + f (q, q) = F (t) missä nopeusriippuvuus kuvaa vaimenemista ja F (t) on ulkoinen pakkovoima.

Luento 3: Käyräviivainen liike

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

HARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

Pakotettu vaimennettu harmoninen värähtelijä Resonanssi

YLEINEN AALTOLIIKEOPPI

Sinin muotoinen signaali

Copyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley.

Matematiikan tukikurssi

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 5: Käyräviivainen liike

Integrointi ja sovellukset

Matematiikan tukikurssi

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia

Kertausosa. 5. Merkitään sädettä kirjaimella r. Kaaren pituus on tällöin r a) sin = 0, , c) tan = 0,

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Luento 15: Mekaaniset aallot

Fysiikka ei kerro lopullisia totuuksia. Jokin uusi havainto voi vaatia muuttamaan teorioita.

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Luento 14: Periodinen liike, osa 2. Vaimennettu värähtely Pakkovärähtely Resonanssi F t F r

Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima

Rautaisannos. Simo K. Kivelä

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

Luento 15: Mekaaniset aallot. Mekaaniset aallot Eteneminen Aallon nopeus väliaineessa Energia Aallon heijastuminen Seisovat aallot

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

Luento 5: Käyräviivainen liike

Kinematiikka -1- K09A,B&C Harjoitustehtäviä Kevät 2010 PARTIKKELI. Suoraviivainen liike

dt 2. Nämä voimat siis kumoavat toisensa, jolloin saadaan differentiaaliyhtälö

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

Esimerkki 1 Ratkaise differentiaaliyhtälö

Trigonometriset funktiot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

RCL-vihtovirtapiiri: resonanssi

* Trigonometriset funktiot suorakulmaisessa kolmiossa * Trigonometristen funktioiden kuvaajat

HARJOITUS 4 1. (E 5.29):

läheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä?

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

Jaksollisen signaalin spektri

Potentiaalikuopalla tarkoitetaan tilannetta, jossa potentiaalienergia U(x) on muotoa

Liike pyörivällä maapallolla

Epähomogeenisen yhtälön ratkaisu

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 9: Greenin lause

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Differentiaalilaskennan tehtäviä

Varatun hiukkasen liike

Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

= 9 = 3 2 = 2( ) = = 2

4. Käyrän lokaaleja ominaisuuksia

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

Voima ja potentiaalienergia II Energian kvantittuminen

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 6. viikolle /

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

3 x 1 < 2. 2 b) b) x 3 < x 2x. f (x) 0 c) f (x) x + 4 x Etsi käänteisfunktio (määrittely- ja arvojoukkoineen) kun.

Luento 3: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt

Sini- ja kosinifunktio

Luento 14: Periodinen liike, osa 2

Luku 8. Mekaanisen energian säilyminen. Konservatiiviset ja eikonservatiiviset. Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia.

2 AALTOLIIKKEIDEN YHDISTÄMINEN

Varatun hiukkasen liike

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

8 Suhteellinen liike (Relative motion)

Normaaliryhmä. Toisen kertaluvun normaaliryhmä on yleistä muotoa

BM20A5810 Differentiaalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 5, Syksy 2016

Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty c) sin 50 = sin ( ) = sin 130 = 0,77

Kertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a)

Äärettömät raja-arvot

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros Vaimennetun heilurin tilanyhtälöt on esitetty luennolla: θ = g sin θ r θ

DYNAMIIKKA II, LUENTO 5 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Luento 10: Työ, energia ja teho

Transkriptio:

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Kevät 2010 Jukka Maalampi LUENTO 6

Yksinkertainen harmoninen liike yhteys ympyräliikkeeseen energia dynamiikka Värähdysliike Knight Ch 14 Heilahtelut pystysuunnassa ja gravitaation vaikutus Heiluri Vaimennettu värähtely Pakotettu värähtely Resonanssi

Peruskäsitteet ja esimerkkejä

Värähdysliike 1. Värähtely on liikettä, jota tasapainosta poikkeutettu kappale tekee tasapainoasemansa ympärillä 2. Värähtely on jaksollista (samanlaisena säännöllisesti toistuvaa) Jakso T on yhteen värähdykseen kulunut aika. [T ] = s Taajuus f (tai n ) on värähtelyjen määrä sekunnissa. [ f ] = s -1. f 1 T ja T 1 f 1 Hz = 1 värähdys sekunnissa = 1 s -1

Yksinkertainen harmoninen liike Monelle luonnon värähtelylle hyvä malli on yksinkertainen harmoninen värähtely. Esim. jousen värähtely tasapainopituutensa molemmin puolin. Värähtelyä kuvaa sinimuotoinen käyrä (sinivärähtely). Kappaleen maksimipoikkeama tasapainoasemasta on värähtelyn amplitudi A. Kappale liikkuu pisteiden x = -A ja x = A välillä, jos x = 0 on tasapainoasema.

Hetkellinen nopeus on nolla käännepisteissä x = A. Kappaleen nopeus on suurimmillaan, kun kappale ohittaa tasapainopisteen x = 0 m. Poikkeama tasapainosta ajan funktiona on 2 t Argumentti x( t) Acos ( ) radiaaneina T cos 0 cos cos 1 2 1 v dx dt

Määritellään kulmataajuus 2 2 f T [] = rad/s Poikkeama on x( t) Acos( t) v x Nopeus saadaan derivoimalla: ( t) dx dt 2 A 2 t sin( ) sin( t) T T v A max v max Tämä on kappaleen nopeus sen ohittaessa tasapainokohdan x = 0.

Jaksollisuus x ( t T ) Acos( t T ) Acos( t 2 ) x( t) x( t T ) x( t nt ), n 1, 2,... Acos( t) x( t) Kappaleen kiihtyvyys on a x ( t) dv dt 2 Acos( t) Kiihtyvyys saavuttaa minimiarvonsa (= suurimman negatiivisen arvonsa) samassa kohtaa kuin poikkeama x saavuttaa maksimiarvonsa ja päinvastoin. Kiihtyvyyden ja paikan välillä sanotaan olevan p :n vaihe-ero: cos(x - p) = - cos(x). x( t) Acos( t) v x a x ( t) Asin( t) 2 ( t) Acos( t) Nopeuden ja poikkeaman välillä on p/2 :n vaiheero: cos(x - p/2) = sin(x).

Esimerkki Perusesimerkki harmonisesta värähdysliikkeestä, jossa lasketaan taajuus ja maksiminopeus sekä paikka ja nopeus eräällä hetkellä. Ilmaratavaunu on kiinnitetty jouseen, vedetty 20.0 cm tasapainoasemastaan oikealle ja vapautettu hetkellä t = 0 s. Vaunu alkaa värähdellä tasapainoaseman ympärillä tehden 15 värähdystä 10.0 s aikana. a. Mikä on värähtelyn taajuus? b. Mikä on kappaleen suurin nopeus? c. Missä kappale on hetkellä t = 0.800 s? Malli Kappale suorittaa yksinkertaista harmonista värähtylyä. Ratkaisu a. Värähtelyn taajuus on f 15 värähdystä 10.0 s 1.50 värähdystä/s 1.50 Hz. Värähdysaika on siten T 1/ f 0.667 s.

b. Värähtelyn taajuus on A = 0.200 m. Täten maksiminopeus on v max 2A T 2 (0.200 m) 0.667 s 1.88 m/s. c. Kappale lähtee liikkeelle pisteestä x = +A hetkellä t = 0 s. Kappaleen paikka hetkellä t = 0.800 s on x 2 t Acos T 2 (0.800 s) (0.200 m)cos 0.667 s (0.200 m)cos(7.54 rad) 0.0625 m 6.25 cm. Kappaleen nopeus tuolla hetkellä on v x v max 2 t sin T 2 (0.800 s) (1.88 m/s)sin 0.667 s (1.88 m/s)sin(7.54 rad) 1.79 m/s.

Liike on hetkellä 0.800 s jatkunut hieman yli yhden jakson verran. Kappale on 6.25 cm tasapaikoaseman oikealla puolella ja liikkuu vasemmalle nopeudella 179 cm/s. (Huomaa, että kulmat olivat radiaaneja.)

Yhteys ympyräliikkeeseen Kun ympyräliike projisioidaan tasoon, se on yksinkertaista harmonista liikettä. Kuvassa pallon varjo heilahtelee tasolla samalla tavalla kuin jousen päässä oleva kappale. Jos ympyräliike tapahtuu xy-tasossa vastapäivään, radan säde on A ja radan keskipiste on origo, on kappaleen paikan x- komponentti x A cos d dt Kulmanopeus on, joten t d ( t) (0) 0 0 ( t) t 0 t 0 dt t

Argumettia t 0 kutsutaan oskillaation vaiheeksi, ja 0 on vaihevakio. Vaihevakio kertoo sen, missä vaiheessa oskillaatio on nollahetkellä t = 0 s eli oskillaation alkuehdon. Jos 0 = 0 rad, kappaleen poikkeama on hetkellä t = 0 s maksimissaan, x(0) = A ja nopeus on v(0) = 0 m/s.

Esimerkki Esimerkki liittyy alkuehtoihin. Kappaleen poikkeama ja liikesuunta hetkellä t = 0 s on annettu, ja värähtelyn amplitudi ja jakso tunnetaan. Pitää selvittää kappaleen toisena hetkenä. Jouseen kiinnitetty kappale värähtelee niin, että värähtelyn jakso on 0.80 s ja amplitudi on 10 cm. Hetkellä t = 0 s kappale on 5.0 cm tasapainoaseman vasemmalla puolella ja liikkuu vasemmalle. Mikä on kappaleen paikka ja liikkeen suunta hetkellä t = 2.0 s? Malli Kappaleen liike on yksinkertaista harmonista värähtelyä.

Ratkaisu Vaihevakio f 0 saadaan selville alkuehdosta x 0 = -5.0 cm = Acos f 0 : Koska kappale on hetkellä t = 0 s liikkeessä vasemmalle, se on ympyrärataesityksessä ympyrän yläosassa eli vaihevakio f 0 on välillä (0,p). Täten vaihevakion arvo on f 0 = 2p/3 rad. Kulmataajuus on Kappaleen paikka hetkellä t = 2.0 s on siten

Kappale on hetkellä t = 2.0 s siis 5.0 cm tasapainoaseman oikealla puolella. Mutta mihin suuntaan se liikkuu? Se saadaan selville helpoiten laskemalla kappaleen nopeus tuolla hetkellä: Jaa tämä piillä. Kappale liikkuu oikealle. Toinen tapa saada selville kappaleen liikesuunta on määrittää kappaleen vaihe hetkellä t = 2.0 s ja päätellä liikkeen suunta siitä. Edellä saatiin, että vaihe hetkellä t = 2.0 s 17.8 rad eli piin monikertoina ilmaistuna 4p vastaa kahta täyttä kierrosta, joten kappale on kolmannella kierroksella ja asemassa, jonka vaihekulma on 1.67p rad. Tämä on enemmän kuin p, joten ympyrärataesityksessä kappale on ympyrän alaosassa eli vaiheessa, jossa liike on oikealle.

Important Concepts

Important Concepts

Chapter 14. Clicker Questions

An object moves with simple harmonic motion. If the amplitude and the period are both doubled, the object s maximum speed is A. quartered. B. halved. C. unchanged. D. doubled. E. quadrupled.

An object moves with simple harmonic motion. If the amplitude and the period are both doubled, the object s maximum speed is A. quartered. B. halved. C. unchanged. D. doubled. E. quadrupled.

The figure shows four oscillators at t = 0. Which one has the phase constant

The figure shows four oscillators at t = 0. Which one has the phase constant