Pois syrjästä hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportti

Pois syrjästä hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportti maaliskuu 2015 Heli Toroska Matti Mäkelä 1

Sisällys 1. Mitä on vertaisarviointi?... 3 2. Vertaisarvioinnin käytännön toteuttaminen Pois syrjästä hankkeessa... 3 3. Arviointiasetelma... 4 4. Hankekokonaisuuden pääteemojen toteutuminen kehittämisosioiden toiminnassa... 6 5. Hankekokonaisuuden tavoitteiden toteutuminen kehittämisosioiden toiminnassa... 8 6. Kehittämisosiot omien toteuttamissuunnitelmiensa valossa... 15 7. Huomioita... 21 2

1. Mitä on vertaisarviointi? Pois syrjästä hankkeessa toteutettiin hankkeen ensimmäisen toimintavuoden loppupuolella arviointi tuettuna itsearviointina. Vertaisarvioinnista oli saatu hyviä kokemuksia aiemmin Toimintakykyisenä ikääntyminen - Kaste hankkeessa. Vertaisarviointi voidaan toteuttaa ulkoisena arviointina, jolloin kaksi eri organisaatioissa toimivaa mutta riittävän samankaltaista työtä tekevää yksikköä arvioivat toisiaan. Tässä hankkeessa vertaisarviointi on kuitenkin lähempänä itsearviointia, sillä kehittämisosiot ovat saman hankkeen osatoteuttajia ja kuuluvat samaan hankekokonaisuuteen. Objektiivista näkökulmaa saatiin kun vertaisarviointien koordinointi ja yhteenvetoraportointi ostettiin asiantuntijapalveluna ulkopuoliselta taholta. Pikassoksen kaksi työntekijää oli mukana arviointikeskusteluissa ja tekivät ulkopuolisena huomioita. Vertaisarviointi on siis tässä tapauksessa tuettua itsearviointia, jonka päätehtävänä oli auttaa kehittämisosioita tarkistamaan omia prosessejaan ja etenemään kohti tavoitteitaan. Samalla arviointikeskustelujen osapuolilla oli mahdollisuus oppia toisiltaan. Vertaisarviointikeskustelut ovat strukturoituja keskusteluja ja niissä käytetään aineistona kunkin kehittämisosion toteuttamissuunnitelmaa ja muuta kehittämistoimintaa kuvaavaa materiaalia. Kehittämisosiot ovat vuorotellen sekä arvioijan roolissa että arvioijana. 2. Vertaisarvioinnin käytännön toteuttaminen Pois syrjästä hankkeessa Satakunnan sairaanhoitopiiri hallinnoi Pois syrjästä ja Yhteisvoimin kotona hankkeita. Molemmat hankkeet ovat Kaste-rahoitteisia ja niissä noudatetaan Kaste hankkeiden hankintaohjeita. Sairaanhoitopiiri kilpailutti molempien mainittujen hankkeiden vertaisarvioinnit. Kilpailutuksen tuloksena palvelu hankittiin sosiaalialan osaamiskeskus Pikassokselta. Tarjouksessa oli mukana suunnitelma arvioinnin toteuttamiseksi. Tässä yhteenvedossa keskitytään Pois syrjästä hankkeen vertaisarvioinnin toteutukseen. Hankkeen kehittämisosiot jaettiin vertaispareiksi siten, että pareina olivat tavoitteiltaan samankaltaiset kehittämisosiot. Koska kehittämisosioita oli pariton määrä, tuli yhteen arviointikeskusteluun kolmen kehittämisosion trio, jotka vuoroin arvioivat toisiaan. Kehittämisosiot kutsuivat arviointikeskusteluihin mahdollisuuksien mukaan sekä kehittämisosion vastuuhenkilöt että tukiryhmän jäseniä. Hanketyöntekijät sopivat arviointien ajankohdat, lähettivät kutsut, toimittivat ennakkomateriaalin ja sopivat tilavarauksesta ja tarjoilusta. Pikassoksen tehtävänä oli valmentaa hanketyöntekijät arviointiin ja vertaisarvioinnin kulkuun. Arvioinnista järjestettiin koulutusiltapäivä kesäkuussa 2014 ja vertaisarviointia käytiin läpi kehittämispäivissä joulukuussa 2014 ja tammikuussa 2015. Pikassoksen toimesta laadittiin arviointikeskustelua varten lomake, jossa oli arviointikysymykset valmiina otsikoina. Lomake toimi samalla myös arviointimuistion pohjana. Lomakkeen mallina käytettiin Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeen vastaavaa lomaketta. Strukturoitu lomakepohja takasi sen että kaikissa arviointikeskusteluissa käytiin läpi vähintään sovitut lomakkeeseen kirjatut kohdat. Näiden lisäksi oli mahdollista ottaa puheeksi muita arvioijaa kiinnostavia asioita. 3

Kehittämisosiot saivat itse päättää käytetäänkö arviointiin koko päivä, jolloin arvioijana ja arvioitavana olevan kehittämisosion roolit vaihtuvat lounaan jälkeen. Toinen vaihtoehto oli sopia molemmille eri päivät. Pois syrjästä hankkeessa käytiin kukin vertaisarviointikeskustelu eri päivänä. Kehittämisosioiden työntekijät huolehtivat että sekä Pikassoksen arviointiin osallistuvilla työntekijöillä että arviointiparina toimivalla kehittämisosiolla on tarvittava materiaali käytössään riittävän ajoissa ennen arviointia. Arvioivan osion tehtävä oli huolehtia keskustelun kulusta niin, että vähintään lomakkeessa annetut kysymykset tulivat käytyä läpi. Kysymykset esitellään tarkemmin seuraavassa luvussa. Arvioivan osion edustaja teki keskustelusta muistion, joka toimitettiin sekä Pikassoksen että arvioitavan osion työntekijöille. Muistio kirjattiin samaan lomakkeeseen jonka mukaan arviointikeskustelu eteni. 3. Arviointiasetelma Vertaisarvioinnin päätarkoitus oli kehittämisosioiden etenemislogiikan varmistaminen. Vertaisarvioinnin pääkysymyksiä ovat: - Ovatko kehittämisosioiden tavoitteet realistisia ja edelleen perusteltavia? - Ovatko kehittämistoiminnan toimenpiteet sellaisia että tavoitteet voidaan niiden avulla saavuttaa? - Mitä tuotoksia ja tuloksia kehittämisosiossa odotetaan syntyvän toimenpiteitä toteuttamalla? - Mitä vaikutuksia odotetaan ilmenevän kun tavoitteet on saavutettu sovituilla toimenpiteillä? Arviointi kohdentui koko prosessiin, tavoitteiden asettamisesta aina odotettavissa oleviin vaikutuksiin. Koska hanke on vasta melko alkuvaiheessa, oli keskustelu pääosin ennakoivaa. Tuotoksia, tuloksia tai vaikutuksia ei vielä juuri ollut havaittavissa, mutta arvioinnilla haluttiin suunnata ajattelua jo tulevaan ja samalla tavoitteelliseen johdonmukaiseen kehittämistoimintaan. Arvioinnilla hankkeen alkuvaiheessa voidaan saada tietoa ja ymmärrystä muun muassa rajaamisen ja kehittämistoiminnan suuntaamisen tarpeista. Käymällä läpi hankeprosessi, nähdään onko hanke oikealla reitillä kohti tavoitteita. Kehittämisosiot ovat laajemman hankekokonaisuuden tavoitteiden toteuttajia, siksi niiden toimintaa peilattiin myös hankekokonaisuuden yhteisiin teemoihin ja tavoitteisiin. Pois syrjästä hankekokonaisuudella on kaksi pääteemaa, joiden tulee kulkea hankesuunnitelman mukaan kaikkien kehittämisosioiden läpi: 1. Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen 2. Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen. Hankekokonaisuudella on kahdeksan tavoitetta: 1. Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden kehittämisessä ja omassa asiassaan. 2. Kehittää asiakkaan kohtaamista ja vuorovaikutusta asiakkaan ja ammattilaisten välillä. 3. Kehittää palvelutarpeen arviointia, erityisesti lasten, nuorten ja heidän perheidensä avuntarpeen varhaista tunnistamista, sekä palveluohjausta. 4. Ottaa käyttöön ja tarvittaessa kehittää toimintamalleja pitkittyneen ja/tai toistuvien koulu poissaolojen ja ongelmien ehkäisemiseksi. 5. Kehittää menetelmiä ylisukupolvisuuden ketjuuntumisen katkaisemiseksi ja perheiden kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi. 4

6. Ottaa käyttöön malleja tukea vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia. 7. Koordinoidaan alaikäisten ehkäisevää päihdetyötä. 8. Kehittää moniammatillista, hallintokunnat ja organisaatiorajat ylittävää verkostomaista yhteistyötä. Hankekokonaisuuden tavoitteet on pääosin poimittu hankesuunnitelmaan yhteisinä nimittäjinä kehittämisosioiden suunnitelmissa ilmaistusta tavoitteista. Tavoitteet toteutuvat hankesuunnitelman mukaisesti jos kehittämisosioiden tavoitteet eivät merkittävästi muutu ja kehittämisosiot saavuttavat omat tavoitteensa. Hankekokonaisuuden projektipäällikkö voi hankkeen sisällöllisellä johtamisella ohjata kehittämisen tavoitteellisuutta. Hankevalmistelun tavasta johtuen on tässä kokonaisuudessa kunnioitettava kehittämisosioiden omia tavoitteita. Valmistelu lähti siis kuntien tarpeista ja tavoitteista ja niistä johdettiin kokonaisuuden tavoitteet. Kokonaisuus on siis ikään kuin osilleen alisteinen. Toinen vaihtoehto hankevalmistelulle olisi ollut sopia Länsi-Suomen Kaste-alueelle kuntien kanssa joitakin yhteisiä tavoitteita, jotka selkeästi olisivat ohjanneet mukaan tulevien kuntien ja kuntayhtymien kehittämistä. Tässä tapauksessa hankekokonaisuuden tavoitteiden saavuttamista olisi helpompi arvioida. Vertaisarvioinnin kulkua ohjasivat lomakkeessa olevat kysymykset: 1. Mitkä ovat kehittämisosionne keskeiset tavoitteet? 2. Mitkä kehittämisosionne tavoitteet näyttävät olevan toteutumassa? 3. Onko joitakin tuloksia jo nähtävissä? 4. Mitä odottamatonta on ilmaantunut? 5. Mitä käytännön hyötyjä tuloksista näyttäisi nousevan esiin? 6. Onko potilas-/asiakastyössä jo nähtävissä joitakin tuloksia? Miten ne voidaan todentaa? 7. Miten tulokset näkyvät yhteistyössä omaisten, muiden ammattilaisten, kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin näkökulmasta? Miten ne voidaan todentaa? 8. Mitkä tekijät ovat auttaneet kehittämistyön onnistumisessa tai olleet kehittämistyön esteinä? 9. Mitä haasteita kehittämistyössä on ollut? 10. Mitä kehittämistyön tuloksia on jo saatu juurtumaan käytäntöön? 11. Miten kehittämistyön tulokset on saatu juurtumaan käytäntöön? 12. Mitkä tekijät ovat edistäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön? 13. Mitkä tekijät ovat estäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön? 14. Miten kehittämistyön juurtumisen edellytyksiä voisi parantaa? 15. Onko kunnassanne tehty päätöksiä siitä, mitkä kehittämisosion avulla aloitetut toiminnat vakiinnutetaan kunnan toiminnaksi ja onko juurrutettavat asiat sisällytetty seuraavaan talousarvioon? 16. Miten tavoitteet ovat toteutuneet keskimäärin asteikolla erinomaisesti, hyvin, tyydyttävästi, välttävästi, ei lainkaan? Arvioiva kehittämisosio antaa lisäksi palautetta vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: 17. Mikä teki arvioitavassa kehittämisosiossa vaikutuksen? 18. Mihin kiinnittäisin huomiota ja mitä kehittämisvinkkejä antaisin? 19 Mitä opimme? 5

4. Hankekokonaisuuden pääteemojen toteutuminen kehittämisosioiden toiminnassa Hankekokonaisuuden pääteemat ovat: 1. Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen 2. Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen. Näiden teemojen tulisi hankesuunnitelman mukaan toteutua kaikissa kehittämisosioissa. Seuraavaksi tarkastelemme, miten nämä teemat näkyvät kehittämisosioiden suunnitelmissa ja suunnitelmien mukaisessa kehittämistoiminnassa. Hankevalmistelun lähtökohtana olivat kuntien ilmaisemat kehittämistarpeet. Näistä tarpeista lähdettiin kokoamaan yhteistä hanketta. Joitakin kuntien kehittämisajatuksia karsiutui yhteisessä valmistelussa pois. Mukaan valmisteluun jäivät ne, joiden tarpeet olivat siinä tilanteessa riittävän samankaltaiset synergiavaikutuksen aikaansaamiseksi. On siis otettava huomion että edellä mainitut kaksi yhteistä teemaa eivät olleet hankevalmistelun lähtökohtana. Teemat nousivat kuntien kehittämistarpeista ja hankeaihioista. Niiden perusteella valmistelutyöryhmä saattoi todeta, että Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta mukaan tulevilla kunnilla on riittävän samankaltaisia kehittämispyrkimyksiä, jotta yhteinen hanke voidaan saada aikaan. Arvioinnissa teemojen asema on syytä huomioida. Teemojen sitovuutta kunkin kehittämisosion kannalta tai niiden vaikutusta kunkin osion omiin tavoitteisiin ei ole hankkeen aikana käyty läpi. Jos hankevalmisteluprosessiin olisi ollut aikaa enemmän tai jos hankekokonaisuuden projektipäällikkö ei olisi vaihtunut kahta kertaa ensimmäisen vuoden aikana, olisi yhteisten teemojen merkitykseen voitu paneutua paremmin. Hankkeen sisällön johtamisen kannalta tässä on haastetta, jotta hankkeesta muodostuisi yhtenäinen eikä irrallisten palojen kokoelma. Hankeaikaa on vielä jäljellä, joten onnistuminen on täysin mahdollista. Projektipäällikkö kutsuu kehittämisosioita noin kerran kuukaudessa yhteisiin kehittämispäiviin. Nämä päivät ovat mainio tilaisuus yhteiseen oppimiseen ja hankkeen koossa pitämiseen. Hankesuunnitemassa on lueteltu myös toimenpiteitä ja kuvattu mihin toimenpiteisiin kukin kehittämisosio on sitoutunut omassa suunnitelmassaan. Näiden hankekokonaisuuden toimenpiteiden toteutumista ei tässä arvioinnissa seurata erikseen. Ne tulevat huomioiduksi kunkin kehittämisosion toimintalogiikan kautta. Kehittämisosioiden suunnitelmista oli hankala löytää yhteyttä kokonaisuuden tavoitteisiin ja teemoihin, koska ne oli laadittu hyvin erilaisin tavoin. Suunnitelmissa ei aina ollut selkeää logiikkaa tavoitteista toimenpiteisiin ja odotettavissa oleviin hyötyihin ja vaikutuksiin. Tähän asiaan on jo tätä yhteenvetoa tehtäessä projektipäällikön taholta tarjottu apua kehittämisosioille. 6

Taulukossa näkyy, missä kehittämisosioiden omissa tavoitteissa hankkeen yhteiset teemat ovat mukana. Tavoitteet on poimittu kehittämisosioiden tarkennetuista toimintasuunnitelmista, joiden mukaan kehittämistyö arviointiajankohtana etenee. Teemojen näkyminen tavoitteissa ja toimenpiteissä on hyvin tulkinnanvaraista. 1. Teema: Verkostomai sen yhteistyön kehittämine n 2. Teema: Ylisukupolvis ten ongelmien ehkäisemine n Rauma Salo Säkylä Satshp/verkostomain en yhteistyö Ehkäisevän päihdetyön Verkostomaisen yhteistyön Verkostomaisen 1. Monialaisen, koordinointi ja varhainen kehittäminen yhteistyön hallintokuntien rajat puuttuminen alaikäisten kehittäminen, jossa ylittävän päihteiden käyttöön lapsen ja hänen verkostomaisen monialaisen alaikäisten perheensä ongelmat yhteistyön ehkäisevän päihdetyön kohdataan useamman kehittäminen koordinaation tehtävät ja toimijan välisenä 2. toimintamalli yhteistyönä Erikoissairaanhoidon ja perustason rajapintatyöskentely n aloittaminen sekä lasten- ja nuorten psykiatrian yhteistyön 1. Peruskoulun 7-9 luokkalaisten pitkittyneiden ja luvattomien koulu poissaolojen ehkäisemismalli. tuetaan vanhempien kasvatustehtävää erityisesti yläkouluikäisten vanhempia 2. Ehkäisevän päihdetyön koordinointi ja varhainen puuttuminen alaikäisten päihteiden käyttöön ennalta ehkäisevällä työllä myös ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyä 1. Lapsi puheeksi menetelmän juurruttaminen. tällä tavoitteella pitkän aikavälin vaikutuksena ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 2. Coaching-toiminnan mallintaminen. tällä tavoitteella pitkän aikavälin vaikutuksena ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 7 Perheiden kokonaisvaltaisen auttamisen toimintamallien kehittäminen, jossa ennen kaikkea vanhemmat nähdään keskeisinä tuen kohteina. tällä tavoitteella lienee myös ongelmien ylisukupolvisuutta ehkäisevä merkitys? kehittäminen on mainittu tavoiteltavana vaikutuksena Satshp/ylisukupol viset ongelmat ei suoraan mainittu tavoitteissa 1. Ehkäistään ylisukupolvisuude n ketjuuntumista 2. Ottaa käyttöön malleja, jotka tukevat vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia

5. Hankekokonaisuuden tavoitteiden toteutuminen kehittämisosioiden toiminnassa Tavoitteet nousivat valmisteluvaiheessa kunnissa ja kuntayhtymissä tehdyistä hankesuunnitelmista. Myös hankkeen valmisteluryhmässä käytiin keskustelua yhteisistä kehittämislinjoista. Hankekokonaisuuden tavoitteiden asema suhteessa kehittämisosioihin ei ole kaikilta osin sitova. Kehittämisosiot ovat vain valitsemiensa tavoitteiden ja toimenpidekokonaisuuksien osalta vastuutahoja. Kaikki kehittämisosiot ovat sitoutuneet vastuutahoiksi muiden paitsi kuudennen ja seitsemännen tavoitteen toteutumisessa. Seuraavassa taulukossa kuvataan kehittämisosioiden vastuita hankekokonaisuuden tavoitteiden suhteen. Vastuutahot tavoitteiden toteuttajiksi on poimittu raportin kirjoittajan toimesta kehittämisosioiden suunnitelmista. x= kehittämisosio on vastuutahona tavoitteen osalta tavoite Rauma Salo Säkylä Satshp/verkos tomainen yhteistyö Satshp/ ylisukupolviset ongelmat 1. Vahvistaa lasten, x x x x x nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden kehittämisessä ja omassa asiassaan. 2. Kehittää asiakkaan kohtaamista ja vuorovaikutusta asiakkaan ja ammattilaisten välillä. x x x x x 3. Kehittää palvelutarpeen arviointia, erityisesti lasten, nuorten ja heidän perheidensä avuntarpeen varhaista tunnistamista, sekä palveluohjausta. 4. Ottaa käyttöön ja tarvittaessa kehittää toimintamalleja pitkittyneen ja/tai toistuvien koulu poissaolojen ja ongelmien ehkäisemiseksi. x x x x x x x x x x 8

5. Kehittää menetelmiä ylisukupolvisuuden ketjuuntumisen katkaisemiseksi ja perheiden kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi. 6. Ottaa käyttöön malleja tukea vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia. 7. Koordinoidaan alaikäisten ehkäisevää päihdetyötä. 8. Kehittää moniammatillista, hallintokunnat ja organisaatiorajat ylittävää verkostomaista yhteistyötä. x x x x x x x x x x x x Arvioitaessa kehittämisosioiden tuotoksia suhteessa hankekokonaisuuteen on siis otettava huomioon että kokonaisuuden kunkin tavoitteen toteutumista tulee arvioida vain niiden kehittämisosioiden toiminnan tuloksena, jotka kyseiseen tavoitteeseen ovat sitoutuneet omien tavoitteidensa kautta. Vertaisarvioinnin tehtävänä oli tarkastella kehittämisosioiden etenemistä suhteessa omiin tavoitteisiinsa ja jossain määrin kokonaisuuden kahden yhteisen teeman huomioimisessa. Teemat esiteltiin luvussa neljä, sivulla kuusi. Oletuksena on, että jos kehittämisosiot etenevät omien tavoitteidensa mukaisesti, tulevat ne myös toteuttamaan hankekokonaisuuden tavoitteet. Jos vertaisarviointi alustavan option mukaan toteutetaan myös hankkeen loppupuolella, on silloin mahdollista käyttää kahta vaihtoehtoista näkökulmaa. Ensimmäisessä tarkastellaan kehittämisosion sisäisen logiikan näkökulmasta kehittämisprosessia ja sen tuloksellisuutta suhteessa kehittämisosion omiin tavoitteisiin. Toisessa näkökulmassa tarkastellaan hankekokonaisuuden tuloksellisuutta eri kehittämisosioiden tuloksellisuuden summana. Pois syrjästä hankkeen projektipäällikkö vaihtui heti hankkeen alussa. Uuden projektipäällikön aloittaessa, olivat kehittämisosiot jo hyvässä vauhdissa ja edenneet ilman yhteistä koordinaatiota. Projektipäällikkö vaihtui uudelleen syksyllä juuri ennen vertaisarviointien aloittamista. Kehittämisosiot ovat alkuvaikeuksista huolimatta käynnistäneet toimenpiteensä suunnilleen aikataulussa ja edenneet omien suunnitelmiensa mukaan kuten seuraavassa luvussa tarkemmin kuvataan. Sen sijaan hankekokonaisuus ei välttämättä hahmottunut ja muotoutunut kehittämisosioita tukevaksi rakenteeksi heti hankkeen alusta alkaen. Samalla kokonaisuuden yhteiset teemat ja tavoitteet eivät ohjanneet ja linjanneet kehittämistoimintaa alussa. Tämän ongelman korjaamiseen on vielä aikaa nykyisen projektipäällikön toimesta. Seuraavassa on koottu kehittämisosioiden suunnitelmien sisällöstä ja vertaisarvioinnissa syntyneitä huomioita kehittämisosioiden toiminnasta hankekokonaisuuden tavoitteisiin nähden. Tavoitteet esiteltiin luvussa kolme. 9

Tavoite1 Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden kehittämisessä ja omassa asiassaan. Vastuutahoina ovat kaikki kehittämisosiot. Asiakkaiden osallisuus on mukana myös jokaisen kehittämisosion omassa hankesuunnitelmassa. Osallisuudessa näyttää olevan kysymys suuresta toimintakulttuurin muutoksesta ja askeleet sitä kohti ovat pieniä. Positiivisia pyrkimyksiä lisätä asiakasosallisuutta ovat esimerkiksi seuraavat asiat: - Raumalla tullaan pilotoimaan ehkäisevän päihdetyön puuttumismalli, jonka tavoitteena on pysäyttää alaikäisen nuoren päihteidenkäyttö. Mallissa tullaan huomioimaan vanhempien osallistaminen ja tuki. Raumalla pilotoidaan kaikille Rauman 8-luokkalaisille vuorovaikutteisia päihdekasvatustunteja riippuvuuksista ja nuorisovaltuuston tekemää päihdevalistusvideota 7- luokkalaisten ryhmäytyksissä. Nämä kaksi Rauman osion toimenpidettä voivat tuottaa osallisuutta mutta se riippuu toteutustavasta. - Raumalla kokeillaan vanhempien vertaisryhmiä ja toiminnallisia Kasvamme yhdessä vanhempainiltoja. - Salossa kehitettään matalan kynnyksen palvelun toimintamallia jonka suunnitteluun nuoret osallistuvat. Toteutuessaan se on nuorten osallisuutta omien palvelujensa kehittämiseen. - Säkylän toiminnalliset vanhempainillat ja ryhmätoiminta luovat puitteet osallisuudelle. Näistä on arviointihetkellä jo kokemusta. Lapsiperheet otetaan myös mukaan palvelujen suunnitteluun. - Säkylässä kaikille alakoulun huoltajille lähetettiin hankkeen alkukartoitukseen liittyen kysely lapsiperheiden palveluista sekä koulun ja kodin yhteistyöstä. Kyselyn mukana lähetetyssä saatekirjeessä kerrottiin tarkemmin Pois syrjästä hankkeesta ja samalla pyydettiin yhteystietoja perheiltä, jotka olisivat halukkaita tulemaan vielä tarkemmin projektityöntekijän haastateltavaksi. Kyselyjä palautui 98 kpl eli noin 1/3. Yhteystietonsa antaneille vanhemmille on tehty vielä kesän 2014 aikana pienimuotoinen puhelin haastattelu. Kaksitoista huoltajaa on valmis jatkotyöskentelyyn, kehittämään yhteistyössä Säkylän perhepalveluja. - Satakunnan sairaanhoitopiirin hankkeessa levitetään ja juurrutetaan kuntiin toiminnallisia vanhempainiltoja, joilla on osallisuutta lisäävä vaikutus. - Satakunnan sairaanhoitopiirin verkostomaista yhteistyötä lisäävä kehittämisosio on suunnitelmansa mukaan kiinnittämässä huomiota asiakkaan osallistamiseen. Osallisuuden lisääntyminen on mainittu mm. kehittämistoiminnan tuloksena. Kehittämisosiossa levitetään ja juurrutetaan kuntiin toiminnallisia vanhempainiltoja, joilla on oppilaiden, opiskelijoiden ja vanhempien osallisuutta sekä koulun ja kodin yhteistyötä lisäävä vaikutus. Iltojen suunnittelussa otetaan mahdollisuuksien huomioon oppilaiden sekä vanhempien mielipiteitä. - Satakunnan sairaanhoitopiirin ylisukupolvisuuden ehkäisemisen kehittämisosion tarkoituksena on järjestää asiakaskehittämispäiviä ja koota asiakasraati. Lapsikeskeisyyden lisääminen parantaa lapsen osallisuutta omassa asiassaan ja huomioi lapsen silloin kun vanhempi on vakavasti sairas. Ehdotus: Rohkeutta kysyä asiakkailta mitä mieltä he ovat, mitä he tarvitsevat, mikä tekee palvelusta tai toiminnasta heidän arjessaan vaikuttavan tai mikä estää toivotun vaikutuksen syntymistä. Samalla kun painotamme kuntalaisen vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, voisi kuntalaisille antaa myös valtaa sanoa, 10

mitä he tarvitsevat hyvinvointinsa tueksi. Kehittämisosioissa osallisuus voisi olla aktiivista mukana oloa hankkeen suunnittelussa heti alussa sekä sen toteutuksen eri vaiheissa. Toiminnallisten vanhempainiltojen kehittämisessä ja juurruttamisessa on siihen paneutuvien kehittämisosioiden syytä tehdä yhteistyötä ja tuottaa esimerkiksi yhteinen raportti miten kehittämistyö etenee erilaisissa toimintaympäristöissä. Tavoite 2. Kehittää asiakkaan kohtaamista ja vuorovaikutusta asiakkaan ja ammattilaisten välillä. Vastuutahoina kaikki kehittämisosiot Lapset puheeksi -menetelmän ja toiminnallisten vanhempainiltojen käyttöön otto ja juurruttaminen ovat useimmissa kehittämisosioissa joko tavoitteena tai keinona kohtaamisen ja vuorovaikutuksen parantamiseksi. Menetelmän käyttöönotto ei kuitenkaan liene tavoite vaan keino saavuttaa jokin tavoite, esimerkiksi toimiva vuorovaikutus perheen ja ammattilaisten välillä? - Raumalla juurrutetaan ja vahvistetaan Omin jaloin toimintamallin käyttöä. Omin Jaloin -toiminta on yksilötyömenetelmä, joka on tarkoitettu 13 18 -vuotiaille nuorille. Toiminnassa kartoitetaan nuoren elämäntilanne kokonaisvaltaisesti ja tavoitteena on löytää yhdessä nuoren kanssa hänen vahvuutensa sekä lisätä hänen ymmärrystään omien valintojen vaikutuksesta tulevaisuuteen. Tapaamisia nuoren kanssa on 6-7 kertaa ja huoltajan kanssa vähintään kerran. Malli on kehitetty Lohjalla. - Raumalla pilotoidaan keinoja koulupoissaolojen vähentämiseksi. Erityisesti huomioidaan vanhempien ja perheen tukeminen ja vuorovaikutus ammattilaisten välillä. Toiminnallisissa vanhempainilloissa tavoitteena on myös hyvä ja luonteva vuorovaikutus perheiden ja ammattilaisten välillä. - Salossa kehitetään matalan kynnyksen palvelua, joka mahdollistanee asiakkaan luontevan kohtaamisen oikea-aikaisesti. - Lapset puheeksi menetelmän levittäminen ja juurruttaminen parantaa asiakkaan ja ammattilaisen vuorovaikutusta - Säkylässä kehitetään lasten kanssa työskenteleville yhtenäinen työväline perheiden kanssa käytävään avoimeen keskusteluun ja huolen puheeksi ottamiseen. Esimerkkeinä tästä kehittämisosion hankesuunnitelman mukaan ovat mm. toiminnalliset vanhempainillat, ryhmätoimintaa ja koulutusta vanhemmille sekä lasten ryhmätoiminta, mm tyttöjen ryhmä. - Satakunnan sairaanhoitopiirin verkostomaisen yhteistyön kehittämisen osio kehittää tavoitteidensa mukaan ammattilaisen ja asiakkaan vuorovaikutusta ja varhaisen avuntarpeen tunnistamista. Kehittämisosio pyrkii tavoitteeseen lisäämällä henkilöstön koulutusta sekä erikoissairaanhoidossa että peruspalveluissa. FamilyTies / PerheArt sekä LP-neuvonpito menetelmien avulla kehitetään ammattilaisen ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta sekä varhaisen avuntarpeen tunnistamista. - Satakunnan sairaanhoitopiirin toinen kehittämisosio, ylisukupolvisten ongelmien ehkäisy -osio, kehittää käytäntöjä, joilla erikoissairaanhoidossa voidaan vahvista somaattisesti ja psyykkisesti 11

sairaiden vanhempien ja perheiden osallisuutta palvelujen kehittämisessä lapsikeskeisemmiksi. Käytännöt ovat jo muuttumassa ja niitä tullaan mallintamaan ja arvioimaan. Ehdotus: Hankkeessa on hyvä miettiä, minkälaisen muutoksen käyttöön otettavien asiakastyön menetelmien toivotaan saavan aikaan asiakkaan ja ammattilaisen välillä tai perheen hyvinvoinnissa. Tavoitteena ei ole tietyn menetelmän juurtuminen vaan menetelmän käytöllä aikaansaatu toivottu muutos vuorovaikutuksessa ja edelleen paremmalla vuorovaikutuksella aikaansaatu muutos lapsen, nuoren tai perheen tilanteessa. Tavoite 3. Kehittää palvelutarpeen arviointia, erityisesti lasten, nuorten ja heidän perheidensä avuntarpeen varhaista tunnistamista, sekä palveluohjausta. Vastuutahoina ovat kaikki kehittämisosiot. Palvelutarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen malleja ja käytäntöjä on kehitetty useissa hankkeissa ja myös kuntien perustyönä. Tässä hankkeessa varhaisessa puuttumisessa ja palvelutarpeen arvioinnissa on hankesuunnitelman mukaan seuraavia pyrkimyksiä. - Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosiossa kehitetään keinoja ehkäistä ongelmien siirtymistä sukupolvelta toiselle mm. kehittämällä psykiatrisen ja somaattisen erikoissairaanhoidon palveluja lapsikeskeisemmiksi ja ottamalla käyttöön malleja, jotka tukevat vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia. Malleja ollaan kehittämässä ja niitä pilotoidaan osastoilla. Painopiste on avun tarpeen varhaisessa tunnistamisessa ja tuen tarjoamisessa. Lapsiomaisen huomioiminen mallinnetaan ja juurrutetaan erikoissairaanhoitoon ja kuntiin. Malli sisältää myös Lapset puheeksi menetelmän käyttöön oton. - Satakunnan sairaanhoitopiirin verkostomaista yhteistyötä kehittävässä osiossa sisältyy varhaisen avuntarpeen tunnistaminen tavoitteeseen, jossa sen lisäksi kehitetään ammattilaisten ja asiakkaan vuorovaikutusta. Avun tarpeen varhainen tunnistaminen on osa palvelutarpeen arvioinnin kehittämistä. Tätä harjoitellaan ja pilotoidaan kunnissa perheen tarpeista ja toiveista lähtien eri hallintokuntien ja toimijoiden tuella. - Säkylän perheiden kokonaisvaltaisen auttamisen toimintamallin tavoitteena on myös avun tarpeen varhainen tunnistaminen. Tässä kehittämisosiossa kokeillaan uusia keinoja erityisesti kouluille, mutta eri hallintokunnat mukaan sitouttaen. - Salossa kehitetään matalan kynnyksen palvelua, joka mahdollistaa ongelmien varhaisen tunnistamisen. Verkostomaisella yhteistyöllä uskotaan päästävän varhaiseen puuttumiseen. - Raumalla kehitetään nuorten päihteiden käytön varhaisen puuttumisen malli. Mallin pohjana ovat kotimaiset ja erityisesti ruotsalaiset vastaavat jo käytännössä kokeillut mallit. - Raumalla luodaan malli myös luvattomien ja pitkittyvien koulupoissaolojen ehkäisyyn varhaisen tuen tarpeen tunnistamisen osaamista lisäämällä. Ehdotus: Hankkeessa on hyvä keskustella miten palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus liittyvät malleihin, joita kuvataan lähinnä varhaisen puuttumisen keinoina. Mitä on palvelutarpeen arviointi lasten, nuorten ja perheiden palveluissa? 12

Tavoite 4. Ottaa käyttöön ja tarvittaessa kehittää toimintamalleja pitkittyneen ja/tai toistuvien koulupoissaolojen ja ongelmien ehkäisemiseksi. Vastuutahoina ovat kaikki kehittämisosiot. Tämän tavoite on Rauman kehittämisosiossa keskeinen. Muilla kehittämisosioilla se on osa suurempaa kokonaisuutta. - Rauman kehittämisosiossa on toisena päätavoitteena peruskoulun 7-9 luokkalaisten pitkittyneiden ja luvattomien koulupoissaolojen ehkäisemismallin kehittäminen. Mallin kehittämisessä perehdytään muissa kunnissa käytössä oleviin malleihin ja sovelletaan niitä Raumalle sopiviksi. - Salon suunnitelmassa matalan kynnyksen palvelun ja toimintamallin välillisenä vaikutuksena lienee myös koulupoissaolojen vähentyminen. - Säkylän kodin, koulun ja kunnan hallintokuntien välisen yhteistyön lisäämisellä ja paremmalla varhaisen tuen tarpeen tunnistamisella lienee myös koulupoissaoloihin vaikutusta. - Satakunnan sairaanhoitopiirin verkostomaisen yhteistyön kehittämisosio mainitsee hankesuunnitelmassaan tavoiteltavana vaikutuksena koulukieltäytymisen ja koulusta erottamisen vähentymisen. Keinona tähän on mm. avun tarpeen varhainen tunnistaminen. - Satakunnan sairaanhoitopiirin ylisukupolvisten ongelmien ehkäisy osiossa koulupoissaoloihin voi olla vaikutusta kun vaikeasti sairastuneen aikuisen lapsiomainen huomioidaan palveluissa ja hän saa ajoissa tarvitsemaansa tukea. Ehdotus: Kehittämisosiot voisivat tehdä esimerkiksi Rauman kanssa yhteistyötä ja saada aikaan yhteisenä tuotoksena mallin tai keinovalikoiman koulupoissaoloihin vaikuttamiseksi.. Tavoite 5. Kehittää menetelmiä ylisukupolvisuuden ketjuuntumisen katkaisemiseksi ja perheiden kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi. Vastuutahoina ovat Salo, Säkylä ja Satakunnan sairaanhoitopiiri. - Satakunnan sairaanhoitopiirin toinen kehittämisosio keskittyy ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn, erityisesti silloin, kun perheen vanhempi on vakavasti sairas. Erikoissairaanhoidossa ja peruspalveluissa kehitetään lapsilähtöistä työskentelytapaa ja lapsikeskeisiä palvelurakenteita. Lasta tuetaan hänen kehitysympäristöissään toiminnallisen verkostomaisen yhteistyön avulla. Satakunnan sairaanhoitopiirin kaksi kehittämisosiota tekevät yhteistyötä. Verkostomaisen yhteistyön kehittämiseen painottuva osio, nimensä mukaan, keskittyy verkostomaisen yhteistyön kehittämisellä parantamaan kunnissa lapsiperheiden osallisuutta, avun tarpeen varhaista tunnistamista sekä hallintokuntien rajat ylittävää yhteistyötä. Kehittämistyötä tehdään mm. järjestämällä verkostokoulutusta ja viemällä erilaisia menetelmiä perustason työntekijöiden avuksi. - Säkylän kehittämisosion molemmat tavoitteet sisältävät myös tämän tavoitteen kannalta merkityksellisiä elementtejä. Perheiden kokonaisvaltaisen auttamisen toimintamalli ja lapsen ja hänen perheensä ongelmien kohtaaminen useamman toimijan välisenä yhteistyönä luovat edellytyksiä ylisukupolvisuuden ketjuuntumisen katkaisulle. 13

- Salossa juurrutetaan Lapset puheeksi -menetelmää ja sen pitkän aikavälin vaikutuksena nähdään ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen. - Salossa mallinnetaan Coaching-toimintaa ja myös sillä tavoitellaan ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyä. Ehdotus: Kehittämisosiot voisivat pohtia, mitä muita elementtejä ylisukupolvisten ongelmien ketjuuntumisen katkaiseminen käsittää perheiden auttamisessa, kuin käytetyt menetelmät. Tavoite 6. Ottaa käyttöön malleja tukea vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia. Vastuutahona on Satakunnan sairaanhoitopiiri/ylisukupolvisten ongelmien ehkäisy. - Tämä tavoite on keskeinen Satakunnan sairaanhoitopiirin ylisukupolvisuuden ehkäiseminen kehittämisosiossa. Kehitetään aikuispsykiatrialla ja pilotoidaan muutamassa somatiikan yksikössä. Potilaiden lapsia tuetaan heidän kehitysympäristöissään toiminnallisella verkostomaisella yhteistyöllä ja vapaaehtoisen tukikummin avulla. Kuntien ja erikoissairaanhoidon lapsilähtöisellä työotteella pyritään laajoihin yhtenäisiin toimintakäytäntöihin lapsen ja perheen varhaisessa tukemisessa. Pilotoinnin alusta alkaen on tarve osoittautunut ilmeiseksi ja myös toimintatavat ovat jo nyt muuttumassa. Ehdotus: Kehittämisosiossa tulisi tarkentaa, mitä yhteistyö kuntien peruspalvelujen kanssa sisältää menetelmäkoulutusten lisäksi. Tavoite 7. Koordinoidaan alaikäisten ehkäisevää päihdetyötä. Vastuutahona on Rauma. - Rauman kehittämisosion keskeinen tavoite on alaikäisten ehkäisevän päihdetyön koordinointi. Mallia valmistellaan tutustumalla muualla käytössä oleviin vastaaviin malleihin ja mallin on tarkoitus olla valmiina 2015 aikana. Koordinaatiomallia varten määritellään myös koordinaation tehtävät ja toimintamalli. Toimintamallia varten pilotoidaan hankkeessa erilaisia ehkäisevän ja varhaisen puuttumisen keinoja. Muun muassa näitä asioita kokeillaan: aikuispartiotoiminta koulujen päätösviikonloppuina, Omin jaloin -toimintamalli, NA vertaistukiryhmän toimintaedellytysten luominen, tapahtumat ja koulutukset. Kehittämisosiossa otetaan käyttöön myös ehkäisevän päihdetyön vuosikello, joka auttaa yhteistyötahoja hahmottamaan koko kaupunkia koskevan ehkäisevän päihdetyön kenttää ja suunnittelemaan sitä pitkäjänteisesti. Ehdotus: Rauman kehittämisosiolla on useita erilaisia toimenpiteitä tähän tavoitteeseen liittyen. On syytä arvioida ja varmistaa ovatko ne kaikki olennaisia tavoitteen kannalta. On vaara että perustyön kehittäminen ja hankekehittäminen menevät päällekkäin. Hankekehittämisen paikka on oltava selkeästi näkyvissä. 14

Tavoite 8. Kehittää moniammatillista, hallintokunnat ja organisaatiorajat ylittävää verkostomaista yhteistyötä. Vastuutahoina ovat kaikki kehittämisosiot. Tämä tavoite on eri tavoin ilmaistuna mukana kaikissa kehittämisosioissa. Kokeiluja tehdään eri näkökulmista mutta saman tavoitteen alla. Seuraavassa muutamia näkökulmia ja poimintoja kehittämisosioiden suunnitelmista: - Rauman kehittämisosiossa verkostomainen yhteistyö on mukana ehkäisevän päihdetyön koordinaatiossa ja varhaisen puuttumisen kehittämisessä alaikäisten päihteiden käyttöön ja luvattomiin poissaoloihin koulusta. - Sairaanhoitopiirin toinen kehittämisosio vie kuntiin verkostomaisen yhteistyön ja menetelmien osaamista mm. case-työskentelyn avulla. Sairaanhoitopiirin toinen osio painottuu enemmän erikoissairaanhoidon sisällä tarvittavaan yhteistyöhön ja sen yhteistyöhön peruspalvelujen kanssa lapsiomaisen huomioimiseksi ja palvelujen kehittämiseksi lapsilähtöisiksi. - Säkylässä verkostomainen yhteistyö on jo nyt toteutumassa uudella tavalla kokonaisvaltaisten auttamisen toimintamallien kehittämisessä. Konkreettisina toimintamuotoina ovat mm toiminnalliset vanhempainillat ja ryhmätoiminnat, joissa ovat mukana eri hallintokunnat. - Salossa verkostomaisen yhteistyön kehittäminen on yksi tavoitteista. Sitä varten tullaan perustamaan työryhmä ja laaditaan malli tai lainataan soveltamiskelpoinen malli muualta. Toivottu vaikutus on kustannustehokkaampi toiminta kohderyhmän hyväksi. Sillä pyritään myös syrjäytymisen vähentymiseen varhaisemmilla interventioilla. - Raumalla puututaan myös koulupoissaoloihin kehittämällä yhtenäistä ja monialaista mallia. Salon kehittämisosio ja samoin Säkylän kehittämisosiossa on samankaltaisia elementtejä. Ehdotus: Kehittämisosiot voisivat tehdä yhteistyötä verkostomaisen yhteistyön mallintamisessa. On myös syytä määritellä mitä verkostomaisella yhteistyöllä tarkoitetaan eri yhteyksissä. 6. Kehittämisosiot omien toteuttamissuunnitelmiensa valossa Vertaisarviointikeskusteluista arvioiva osio laati muistion. Muistio toimitettiin arvioitavan kehittämisosion työntekijöille. Oman kehittämisosion muistiosta kukin voi tarkistaa mitä keskustelua oma kehittämisosio on saanut aikaan, mitä on ihmetelty, mikä on tehnyt vaikutuksen ja mitä kehittämisvinkkejä on saatu arvioijalta. Tässä raportissa ei käydä yksityiskohtaisesti kehittämisosioittain saatua palautetta läpi. Sen voi kukin kehittämisosio tarkistaa muistiosta. Vertaisarviointikeskustelut käytiin hyvin luottamuksellisessa hengessä. Luottamuksellisuuden säilymiseksi käsitellään tässä raportissa kaikkia kehittämisosioita kokonaisuutena, joka se hankesuunnitelman mukaan onkin. Seuraavista arviointituloksia kannattaa ottaa harkiten opiksi. Vertaisarviointikeskusteluja ohjasivat etukäteiskysymykset. Alla on koottu vertaisarviointikeskusteluista ja niistä tehdyistä muistioista tulokset kunkin kysymyksen alle. 15

Mitkä ovat kehittämisosionne keskeiset tavoitteet ja mitkä niistä näyttävät olevan toteutumassa? Missä alustavasti on jo syntymässä tuloksia tai käytännön hyötyjä? Vertaisarviointilomakkeen kysymykset 1, 2, 3 ja 5. Kunnat ja kuntayhtymät ovat lähteneet Pois syrjästä -hankkeeseen harkitusti ja paneutuneet tavoitteiden miettimiseen huolella ja todellisista tarpeista lähtien. Kehittämistyö voi olla ajateltua haasteellisempaa monestakin syystä. Muutosvastarinnan voimakkuutta voi olla vaikea arvioida etukäteen. Työyhteisöissä on meneillään monenlaisia muutoksia ja hankkeelle ei välttämättä jää aikaa siten kuin oli suunniteltu. Työyhteisöt kohtaavat myös tilanteita, joihin tulee reagoida välittömästi, jolloin hanke jää hetkittäin sivuun. Hankesuunnitelma on asiakirja, joka on esitetty rahoitusta haettaessa ja on siinä mielessä sitova. Hankesuunnitelman pohjalta on kuitenkin hyödyllistä tehdä toteuttamissuunnitelma. Tähän suunnitelmaan voidaan tehdä rajauksia ja tarkennuksia, jotka eivät vaikuta rahoituksen myöntämisen perusteisiin. Suuremmat muutokset on hyväksytettävä hankkeessa määrätyn protokollan mukaan esimerkiksi ohjausryhmässä, hankehallinnossa ja rahoittajan edustajalla. Rajaukset ja tarkennukset voivat olla kuitenkin hankkeen onnistumisen kannalta hyödyllisiä. Seuraavat kehittämistyön tavoitteet ja toimenpiteet näyttävät vertaisarvioinnin perusteella olevan toteutumassa ja niissä voidaan nähdä merkkejä ensimmäisistä tuloksista. Rauman kehittämisosio - Omin jaloin-toiminta on vakiintumassa. Nuorisopalveluissa on koordinaatiovastuu uusien työntekijöiden kouluttamisessa Omin jaloin -toimintaan. - Ehkäisevän päihdetyön vuosikelloa ollaan ottamassa käyttöön. - NA-ryhmälle on luotu toimintaedellytykset. - Nuoren päihteidenkäyttäjän palvelupolku ja ohjaus on pilotointivaiheessa. - Aikuispartio koulujen päättäjäisviikonloppuna on perustettu. - Koulupoissaolomallia ollaan kehittämässä moniammatillisena yhteistyönä. - Kasvamme yhdessä vanhempainiltoja pilotoidaan. Yhteistyössä Rauman katulähetyksen kanssa Nuotta-vertaistukiryhmiä kohdennetaan vanhemmille, joiden lapsilla on koulupoissaoloja, päihteiden käyttöä ym. ongelmia. - Ehkäisevän päihdetyön koordinaation kehittämisessä on otettava huomioon Rauman kaupungin meneillään olevat muutokset. Koordinaatiovastuu tullaan tällöin määrittelemään. Salo - Matalan kynnyksen toimintamallin pilotointi on toteutumassa pilottikouluilla. Toimintamallissa pyritään puuttumaan varhaisessa vaiheessa nuorten ongelmiin, jotta vältyttäisiin tarpeettomalta ohjaamiselta mm. psykiatriseen hoitoon. Toimintamallin suunnittelussa huomioitiin nuorille tehdyn kyselyn tulokset. 16

Säkylä - Tavoitteena on perheiden kokonaisvaltaisten auttamisen toimintamallien kehittäminen, jossa ennen kaikkea vanhemmat nähdään keskeisinä tuen kohteina. Tähän tavoitteeseen liittyen on toteutettu lasten kanssa työskenteleville. Lasten kanssa työskenteleville on toteutettu kysely heidän käyttämistään menetelmistä lasten ja perheiden kanssa työskennellessään. - Lisäksi Säkylässä toteutetaan toiminnallisia vanhempainiltoja, alakoulujen oppilaiden huoltajille kysely kunnan palveluista ja koulun kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja kehitetty perusturvan lapsiperheiden palveluista tiedottamista yhden puhelinnumeron ja sähköpostin periaatteella. - Säkylän toisena tavoitteena on verkostomaisen yhteistyön kehittäminen, jossa lapsen ja hänen perheensä ongelmat kohdataan useamman toimijan välisenä yhteistyönä. Tähän tavoitteeseen liittyen ollaan kehittämässä lasten kanssa työskenteleville yhtenäinen työvälinen perheiden kanssa käytävään avoimeen keskusteluun ja huolen puheeksi ottamiseen. - Myös erityistä tukea tarvitsevien lasten ryhmätoiminta on aloitettu hyvin tuloksin. Satakunnan sairaanhoitopiirin verkostomaisen yhteistyön kehittäminen osio -Siikaisissa on tehty malli verkostomaisen yhteistyön toteuttamisesta koulun väkivaltatilanteissa. - Osallisuuden lisäämiseksi on järjestetty toiminnallisia vanhempainiltoja ala- ja yläkouluilla ja osallistumisprosentit ovat olleet hyviä. - Mallien juurruttamista on tehty mm. järjestämällä ART( Aggression Replacement Training ) -koulutusta Satakunnan sairaanhoitopiirin ylisukupolvisuuden ehkäiseminen osio - Kehittämisosion nettisivuilla olevassa toimintasuunnitelmassa ja vertaisarviointimuistiossa on tavoitteet ilmaistu eri tavalla. Hankkeen nettisivuilla on toimintasuunnitelma joka on päivätty 15.8.2014. Sitä on tarkennettu ennen vertaisarviointia. - Arviointimuistiossa ensimmäiseksi tavoitteeksi on ilmaistu lapsiomaisen tuen tarpeen selvittäminen osaksi erikoissairaanhoitoa. Tähän tavoitteeseen liittyen on pilottiosastoille juurtumassa Lapset puheeksi malli. 17

Mitä odottamatonta on ilmaantunut? Vertaisarviointilomakkeen kysymys 4. Tällä kysymyksellä halutaan kannustaa hanketyössä mukana olevia havainnoimaan ja myös dokumentoimaan toimintaympäristön ilmiöitä ja tapahtumia. Heikotkin signaalit voivat olla merkityksellisiä ennakoinnin kannalta. Kehittämisosiot mainitsivat arvioinnissa seuraavia odottamattomia asioita: Rauma - Ammattilaisilla on vähättelevä asenne kannabista kohtaan. - Kyselyissä nuorten asenteet ovat olleet yllättäen negatiivisia huumeiden käyttöä kohtaan. - Työryhmien käytännön toteutus on ollut haasteellista, niitä halutaan mutta toteutumiselle ei riitä aikaa. - Ehkäisevä päihdetyö nähdään kapeasti vain valistuksena, ei muina toimenpiteinä. - Nuoret toivovat, että ehkäisevä päihdetyö on luonnollinen osa arkipäivää. Salo - Hankkeen alussa on ollut vaikea sopia yhteisiä tapaamisia yhteistyökumppaneiden kanssa. - Hankehallinnon ja kuntien ohjeet on koettu ristiriitaisiksi. Säkylä - Vapaaehtoisia on ollut vaikea saada tuki-isovanhempitoimintaan. - Lapset puheeksi menetelmä on otettu hyvin vastaan rehtoreiden myötävaikutuksella. - Rehtoreiden osallistuminen tukiryhmään on auttanut hankkeen eteenpäin menoa. Satakunnan sairaanhoitopiiri, verkostomainen yhteistyö - Yhteyden saaminen eri tahoihin kunnissa on ollut vaikeaa. - Eri hankkeet ja meneillään olevat uudistukset kuormittavat kuntia. - Menetelmäkoulutuksiin halutaan mutta menetelmien käyttöön ei sitouduta. - Verkostomainen yhteistyö terminä on saanut erilaisia tulkintoja. Onko potilas- /asiakastyössä jo nähtävissä joitakin tuloksia, miten ne voidaan todentaa? Miten tulokset näkyvät yhteistyössä omaisten, muiden ammattilaisten, kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin näkökulmasta ja miten ne voidaan todentaa? Vertaisarviointilomakkeen kysymykset 6 ja 7. Vertaisarviointikeskusteluissa näissä kysymyksissä eniten tuotti hankaluutta todentaminen. Kehittämisosioita haluttiin tällä kysymyksellä kannustaa mutu-tuntuman sijaan selvittämään tulosten pätevyys eri näkökulmista siten että voidaan esittää näyttöä tulosten oikeellisuudesta. 18

Seuraavia tuloksia on nähtävissä kysymysten määrittelemässä yhteistyössä: Rauma - Vanhempien ja viranomaisten kynnys tarttua päihteiden käyttöön on madaltunut. Tätä havaintoa ei ole todennettu, kyselyillä, tilastoilla tai muilla keinoin. Salo - Oppilaita on saatu mukaan valmistelemaan hyvinvointikyselyä. Tällä syntyneellä yhteistyöllä voidaan todentaa oppilaiden osallisuus palvelujen suunnittelussa. Säkylä - Tyttöjen ryhmään osallistutaan ja se koetaan tarpeelliseksi. Todentamista mietitään, miten osoittaa sen hyödyt. Tyttöjen näkökulmasta tarpeellisuuden näyttönä on osallistumisaktiivisuus. Satakunnan sairaanhoitopiiri, verkostomainen yhteistyö - Kasvamme yhdessä- ja toiminnallisten Selviytymispeli-vanhempainiltojen hyöty perheille voidaan tulevaisuudessa todentaa perheiltä saadun palautteen avulla. Satakunnan sairaanhoitopiiri, ylisukupolviset ongelmat - Lapsiomaisten huomioiminen systematisoituu ja konkretisoituu. Keskustelujen määrää ja kirjaamista ja asiakas- ja potilaspalautetta seurataan. Mitkä tekijät ovat auttaneet kehittämistyön onnistumista tai olleet kehittämistyön esteenä? Mitä haasteita kehittämistyössä on ollut? Kysymykset 8 ja 9. Mitkä tekijät ovat auttaneet kehittämistyön onnistumista: - Pysyvä, sitoutunut ja innostunut työntekijä edesauttaa onnistumista. - Hyvä tukiryhmä on tärkeä. - Vertaistuki muiden kehittämisosioiden työntekijöiltä on hyvä asia. - Työparityöskentely on koettu antoisaksi. - Aktiiviset, innostuneet yhteistyökumppanit auttavat. - Muualla tehdyn kehittämistyön läpikäyminen hankkeen alussa on ollut hyödyllistä. - Esimiehen vahva tuki on tärkeää. - Työrukkaset kehittämistyön tukena ovat auttaneet. - Hanke on tarpeellinen. - Kentän tuntemus on ollut hyödyksi. - Kolmannen sektorin tuki ja kumppanuus on ollut tarpeellista. Mitkä tekijät ovat olleet kehittämistyön esteenä? Mitä haasteita kehittämistyössä on ollut: - Hankebyrokratia ja markkinakartoitukset on koettu hidasteiksi. - Pienetkin hankinnat on kilpailutettava. 19

- Myös kunnan omien määrärahojen käytöstä on tehtävä tilintarkastus ja saatava lausunto. - Hankepäiväkirja, hankkeen työaikaseuranta ja kunnan oma työajan seuranta, kolminkertaista työajan käytön seurantaa. - Projektipäälliköiden vaihtuminen ja muuttuvat ohjeistukset ovat olleet haasteena. - Kenttä on väsynyt kehittämiseen. - Ajoittain hanketyöntekijä kokee tuen puutetta. - Kehittämisosion laajat tavoitteet hankaloittavat kehittämistyötä. - Valtakunnallinen tuki ja kokemusten vaihtamisen foorumi on puuttunut. Mitä kehittämistyön tuloksia on saatu juurtumaan ja miten ne on saatu juurtumaan? Mitkä tekijät ovat edistäneet tai estäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön? Kysymykset 10 ja 11 Hanke on tätä vertaisarviointia tehtäessä vielä siinä vaiheessa että jo juurrutettuja kehittämistyön tuloksia ei juuri ole. Sen sijaan keskustelu juurruttamisesta sen edellytyksistä oli tarpeellista. Maaperää tulee muokata hankkeen alusta alkaen, jotta juurtumisen edellytykset ovat kunnossa. Juurtumassa tai juurtuneita kehittämistyön tuloksia ovat: - -Raumalla Omin jaloin toiminta on juurtumassa nuorisopalveluihin, samoin aikuispartio koulujen päättäjäisviikonloppuina. - Nuoret osallistuvat oppilasihuoltotyöryhmän toimintaan. - Toiminnalliset vanhempainillat ovat juurtumassa esimerkiksi Raumalla ja Säkylässä - Säkylässä tyttöjen ryhmät ovat vakiintuneet. - Satakunnan sairaanhoitopiirin verkostomaista yhteistyötä kehittävä osio on jatkanut ART ryhmätoiminnan (Aggression Replacement Training ) juurruttamista. - Lapsiomaisen huomioimiseen erikoissairaanhoidossa on jo osittain juurtunut Lapset puheeksi -menetelmä. Juurtumista edistävinä tekijöinä pidettiin vertaisarviointikeskusteluissa: - Lähiesimiesten ja johdon motivoiminen on tärkeää. - On hyvä löytää oikeita avainhenkilöitä muutoksen tueksi. - Käydään huolellisesti läpi eri malleja, joista valitaan sopivin omaan käyttöön. - Juurtumista ajateltava hankkeen alusta alkaen, mietitään mihin rakenteisiin toiminta sisällytetään. - Esimerkiksi päihdetyön vuosikellossa jaetaan vastuuta jo hankeaikana. - Monialaiset työrukkaset edistävät kehittämistyön juurtumista jo hankeaikana. - Hankkeen tavoitteita on esimiesten toimesta kirjattu eri suunnitelmiin, esimerkiksi perhetyön-, oppilashuolto- ja koulujen lukuvuosisuunnitelmiin. - Valitaan huolellisesti pilotointikohteet ja avainhenkilöt. - Juurtumista edistää hankkeen tavoitteiden ja todellisten tarpeiden vastaavuus. 20

Juurtumista estävinä tekijöinä pidettiin vertaisarviointikeskusteluissa: - Lyhyt hankeaika vaikeuttaa juurruttamista. - Kehittämisprosessit ovat hitaita. - Projektipäälliköiden vaihtuminen on tuonut ristiriitaisia ohjeita ja hämmennystä. - Hankkeen järjestämiin menetelmäkoulutuksiin osallistuneet eivät ota menetelmiä käyttöön omassa työssään. Juurtumisen edellytyksiä voidaan parantaa arviointikeskustelujen mukaan: - Päättäjät on hyvä pitää ajan tasalla hankkeen eri vaiheissa. - Kun hanketyöntekijä on kunnan omasta organisaatiosta, on helpompi luoda juurtumiselle edellytykset. - Kun hanketyössä on mukana moniammatillisia, sitoutuneita työryhmiä, juurtumisen edellytykset paranevat jo hankeaikana. - Jo hankesuunnitelmaa valmisteltaessa tulisi kiinnittää huomiota eri tahojen sitoutumiseen. - Hanketyössä on tärkeää kehittää toimintamuotoja ja välineitä, siten että panos vastaa tuotosta. Kysymys 12. Onko kunnassa tehty päätökset siitä, mitkä kehittämisosion avulla aloitetut toiminnat vakiinnutetaan kunnan omaksi toiminnaksi ja onko juurrutettavat asiat sisällytetty seuraavaan talousarvioon? - Vakiinnutettavat toiminnat on hyvä olla mukana suunnitelma- ja strategiatason asiakirjoissa. 7. Huomioita Edellisessä luvussa pitäydyttiin vertaisarviointikeskusteluissa puhuttuun ja kehittämisosioiden työntekijöiden ja tukiryhmien edustajien näkemyksiin. Lähdemateriaalina olivat vertaisarviointikeskustelujen muistinpanot ja muistiot. Tässä luvussa olevat huomiot ovat vertaisarviointikeskusteluihin osallistuneiden Pikassoksen työntekijöiden Heli Toroskan ja Matti Mäkelän omia. Kehittämisosiot ovat edenneet hyvin tavoitteidensa mukaisesti. Työntekijöillä on selvästi vahvaa sisällöllistä osaamista osioiden kehittämissisällöissä. Kehittämisosioiden suunnitelmat ovat syntyneet todellisesta tarpeesta, joka vahvistaa kehittämisen asemaa organisaatiossa. 21

Hanke- ja projektityön logiikassa on kehittämisosioilla vielä opittavaa. Loogisesti rakentuva suunnitelma on selkeä runko kehittämiselle ja siksi erittäin tärkeä ja lopulta myös työntekijän jaksamista parantava. Suunnitelma on hyvä rakentaa siten että siinä on selkeästi ilmaistu tavoite eli toivottu asiantila. Sen lisäksi luetellaan ne perustellut toimenpiteet, jotka suorittamalla tavoite halutaan saavuttaa. Mietitään mitä konkreettisia tuotoksia syntyy ja mitä tuloksia saadaan kun tavoitteet toimenpiteiden myötä saavutetaan. Visioidaan mitä vaikutuksia ja hyötyjä lopulta saadaan näkyviin kun ollaan tavoitteen mukaisessa tilanteessa. Kaiken aikaa on hyvä itse arvioida onko se mitä tehdään, linjassa sen kanssa mitä pitää tehdä. Lisäksi pitää miettiä miten erityisesti hyödyt ja vaikutukset saadaan konkreettisesti näkyviin. Asiakkaiden kokemusta kannattaa rohkeasti kysyä! Jos hankesuunnitelma koetaan liian laajaksi, kannattaa sitä rajata. Esimiesten tuki nousi keskusteluissa tärkeäksi. Se luo edellytyksiä sekä henkilöstön jaksamiselle että tulosten juurtumiselle. Projektipäällikön vaihtuminen koettiin kehittämisosioiden toimintaa haittaavana. Projektipäällikön ja hankehallinnon koettiin antaneen ristiriitaisia ohjeita. Syynä oli todennäköisesti projektipäällikön vaihtuminen alkuvaiheessa. Tukiryhmien merkitys voi olla parhaimmillaan koko kehittämistyön onnistumista ja tulosten juurtumista edistävä. Tukiryhmän kokoonpano ja työtavat on hyvä miettiä tarkkaan. Kun tukiryhmä muodostuu hankkeen tulosten juurtumisen ja käyttöönoton kannalta keskeisistä henkilöistä tukee se parhaiten kehittämistyötä. Tukiryhmää kannattaa osallistaa kehittämistyöhön. Osallisuus on huomioitu aika ohuesti kehittämisosioissa. Näyttää siltä että tehdään perinteisen asetelman mukaan kehittämistyötä ammattilaisilta asiakkaille. Olisi myös mahdollista tehdä enemmän yhdessä asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien kanssa. Kehittämisosioiden suunnitelmien perusteella niillä vaikuttaa olevan uuden kehittämisen painetta. Sen sijaan että kokeillaan ja arvioidaan jo kehitettyjä esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnin malleja, ilmaistaan asia ikään kuin aiottaisiin kehittää uusi oma malli. Tässä saattaa olla kysymys vain sanallisen ilmaisun epätarkkuudesta. Arviointikeskustelujen mukaan ns. omat mallit ovat tosiasiassa enimmäkseen olemassa olevien mallien sovelluksia omaan toimintaympäristöön. Hankkeen puitteissa olisi mahdollista valmistautua etukäteen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne-uudistukseen ottamalla käyttöön maakunnallisesti yhtenäisiä käytäntöjä. Samalla kehittämistyö saisi voimaa kuntien välisestä yhteistyöstä. Kehittämisosioissa tehdään hyvin kunta- tai kuntayhtymäkohtaista omaa kehittämistä. Kehittämisosioissa painottuu menetelmien käyttöön otto. Kehittämisen painopiste voisi olla enemmän tavoiteltavissa muutoksissa, jolloin menetelmät ovat muutoksen saavuttamisen keinoja. Hankekokonaisuuden yhteisten teemojen ja tavoitteiden avaaminen ja tarkempi huomioon ottaminen kehittämistyössä on tarpeen. Koulutuksessa saatu tieto ei suoraan siirry työyhteisön osaamiseksi. Hanke järjestää paljon koulutusta. Koulutuksen vaikuttavuutta on hyvä miettiä tarkkaan. Kehittämisosiot voisivat 22