Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013
Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6
Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella toukokuussa 2011. Nuorten paneeli 2011 -kysely, vahvoina signaaleina nousivat : ystävät, läheisten hyvinvointi, mahdollisuus päättää omista asioista, terveys sekä perhe ja koti. Raportin tulosten mukaan nuoret haluaisivat osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon nykyistä aktiivisemmin, kantaa vastuuta ja tehdä yhteistyötä päättäjien kanssa.
Osallisuuden merkitystä painotetaan lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa Lapsilla ja nuorilla on oltava entistä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä ja toimia yhteiskunnassa. Tärkeän järjestötoiminnan lisäksi nuorten omaehtoinen ja itsenäinen toiminta on jatkuvassa kasvussa. Tätä toimintaa päättäjät voivat tukea esimerkiksi osoittamalla nuorten käyttöön tiloja tai neuvottelemalla nuorten kanssa uudenlaisista, luovista ratkaisuista nuorten vapaaajan toiminnassa.
Osallisuuden vahvistaminen sosiaali- ja terveysministeriössä Osallisuuden vahvistamisessa STM:n vastuulla ovat: köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen asumisen tukeminen palveluilla ja asumistuella vammaispoliittiset kysymykset romanipoliittiset kysymykset maahanmuuttajien ja muiden erityisryhmien hyvinvointi ja terveys sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen viimesijaisen toimeentulon turvaaminen Osallisuuden edistäminen on yhtenä tavoitteena Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste) 5 20.9.2013
Toimiva lastensuojelu selvitysryhmän loppuraportin ehdotukset
Kokemusasiantuntemus Väliraportissa on kuvattu palveluiden toimintatapoja lapsiperheiden, lasten ja nuorten kokemusten näkökulmista. Tärkein viesti oli, että lasten/nuorten/perheiden näkemyksiä ja mielipiteitä ei ole riittävästi kuunneltu eikä otettu huomioon lastensuojelua toteutettaessa ja tästä syystä tullut kokemuksia ulkopuolisiksi jäämisestä omaa elämää koskevissa ratkaisuissa. Palvelujen kehittämisen lisäksi osallisuuden kokemus itsessään lisää yksittäisen lapsen tai vanhemman sitoutumista tarjottuihin palveluihin ja edesauttaa paremman lopputuloksen saavuttamista. 7 20.9.2013
Toimenpide-ehdotukset : Yhteistyö, työkäytännöt ja menetelmät -osio 1. Lastensuojelulakiin tulee lisätä säännökset kokemusasiantuntijaryhmien asettamisesta ja toiminnasta. 8 20.9.2013
Työryhmän esitys Lastensuojelun laatusuositukseksi
Kenelle suositus on suunnattu? kaikille lastensuojelun nykyisille ja tuleville ammattilaisille kaikille lastensuojelun kanssa tekemisissä oleville ammattilaisille lastensuojelun esimiehille lastensuojelun resursseista päättäville virkamiehille ja luottamushenkilöille. lapsille ja perheille sekä heidän läheisilleen. STM ja Suomen Kuntaliitto ovat yhdessä pyytäneet lausunnot 30.9.2013 mennessä. Kaikille avoimesti voi kommentoida osoitteessa www.otakantaa.fi. 10 20.9.2013
Vaikuttavuuden ja lainmukaisuuden avaimia lastensuojelussa ovat lapsen, nuoren ja perheen kohtaaminen osallistavalla ja kuuntelevalla tavalla Suositukset (edellytykset): Lapsen/nuoren ja lastensuojelun työntekijän välille syntyy aidosti mahdollisuus jatkuvaan ja luottamukselliseen vuorovaikutussuhteeseen. Perheen ja työntekijän välille syntyy aidosti 1) mahdollisuus yhteistyöhön ja 2) yhteiseksi näkökulmaksi lapsen edun toteutuminen. Läheisverkoston, perheen ja työntekijän välille syntyy aidosti 1) mahdollisuus yhteistyöhön ja 2) yhteiseksi näkökulmaksi lapsen edun toteutuminen. Sijaisvanhempien, perheen ja työntekijän välille syntyy aidosti 1) mahdollisuus yhteistyöhön ja 2) yhteiseksi näkökulmaksi lapsen edun toteutuminen. Lastensuojelun työntekijä, perhe ja muut viranomaiset neuvottelevat yhdessä muiden viranomaisten mahdollisuuksista 1) tukea lapsen edun toteutumista ja 2) auttaa vanhempia kasvatusvastuun toteutumisessa. Kaikille em. osapuolille syntyy kokemus osallisuudesta. Voin kokea ja luottaa siihen, että minua kuunnellaan ja pääsen tuomaan oman näkemykseni käsiteltävään asiaan (Lapsi/ vanhempi/ läheisverkosto tai yhteistyökumppani) 11 20.9.2013
Riittävästi osaavia ammattilaisia Suosituksissa mm.: Työntekijöiden välistä tehtävänjakoa ja yhteistyötä kehitetään edelleen. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän työajasta vähintään puolet käytetään lasten ja perheiden kohtaamiseen. Työtä kehitettäessä minimoidaan työntekijöiden vaihtuvuus asiakkaan asiassa tai varmistetaan, että joku sama työntekijä kulkee asiakkaan rinnalla lastensuojeluprosessin eri vaiheissa. "Viesti työn kuormituksesta kunnissa on otettava vakavasti." 12 20.9.2013
Yhteinen palvelujärjestelmä Tavoitteena on, että lapsi tulee autetuksi ja lapsen hätä havaitaan riippumatta siitä, missä lapsi asuu ja mitä palveluja hän käyttää. Lapsen lisäksi perheen ja työntekijän pitää voida luottaa palvelujärjestelmään ja siinä käytettäviin työmenetelmiin. Suositukset mm.: Lapset ja perheet otetaan mukaan kehittämään palveluja, jotta työntekijät ymmärtävät paremmin lastensuojelutyön todellisuuden asiakkaiden näkökulmasta. Kunta tiedottaa aktiivisesti alueensa lastensuojelu- ja perhepalveluista huomioiden myös järjestöjen ja yhdistysten tarjoaman toiminnan. Tiedotus auttaa palvelujen oikeaaikaisessa kohdentamisessa. "Kaikki viisaus ei asu viranomaisissa" 13 20.9.2013