Työryhmän esitys. Lastensuojelun laatusuositukseksi. Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen
|
|
- Martta Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työryhmän esitys Lastensuojelun laatusuositukseksi Neuvotteleva virkamies
2 Kenelle suositus on suunnattu? kaikille lastensuojelun nykyisille ja tuleville ammattilaisille kaikille lastensuojelun kanssa tekemisissä oleville ammattilaisille lastensuojelun esimiehille lastensuojelun resursseista päättäville virkamiehille ja luottamushenkilöille. lapsille ja perheille sekä heidän läheisilleen. STM ja Suomen Kuntaliitto ovat yhdessä pyytäneet lausunnot mennessä. Kaikille avoimesti voi kommentoida osoitteessa
3 Laatusuosituksen ovat valmistelleet Toimiva Lastensuojelu -selvitysryhmän alaryhmäksi peruspalveluministerin nimeät henkilöt Neuvotteleva virkamies /STM (puheenjohtaja), Erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen /Kuntaliitto, Ohjelmajohtaja Hanna Heinonen /Lastensuojelun Keskusliitto, Johtava tutkijasosiaalityöntekijä Laura Yliruka /Heikki Warisinstituutti, Socca Kehittämispäällikkö Mikko Oranen /Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Puheenjohtaja, Aila Paloniemi /Perhehoitoliitto Erityisasiantuntija Laura Lindeberg /Talentia, Hallitussihteeri Annika Juurikko /STM, Tarkastaja Kristiina Ruuskanen /Valvira (asiantuntijasihteeri), Johtaja Päivi Voutilainen /STM (asiantuntija)
4 Lastensuojelutyötä ohjaavat keskeiset periaatteet Toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Lastensuojelun lähtökohtana on lapsen etu Oikeudenmukaisuus Avoimuus ja luotettavuus Turvallisuus Lastensuojelussa on kysymys vuorovaikutuksesta Välittäminen Ammattihenkilöstö vastaa työnsä laadusta Hyvät palvelut edellyttävät vastuullisia päätöksiä ja vastuullista toimintakulttuuria Lapsi- ja perhelähtöisyys Vastuullisuus
5 Osallisuus Lapselle vastuussa oleva yhteistyö Osaava työyhteisö lastensuojelun perustana Riittävästi osaavia ammattilaisia Yhteinen palvelujärjestelmä Moniulotteinen arviointi
6 - Osallisuus vaikuttavuuden ja lainmukaisuuden avaimia lastensuojelussa ovat lapsen, nuoren ja perheen kohtaaminen osallistavalla ja kuuntelevalla tavalla Suositukset (edellytykset): Lapsen/nuoren ja lastensuojelun työntekijän välille syntyy aidosti mahdollisuus jatkuvaan ja luottamukselliseen vuorovaikutussuhteeseen. Perheen ja työntekijän välille syntyy aidosti 1) mahdollisuus yhteistyöhön ja 2) yhteiseksi näkökulmaksi lapsen edun toteutuminen. Läheisverkoston, perheen ja työntekijän välille syntyy aidosti 1) mahdollisuus yhteistyöhön ja 2) yhteiseksi näkökulmaksi lapsen edun toteutuminen. Sijaisvanhempien, perheen ja työntekijän välille syntyy aidosti 1) mahdollisuus yhteistyöhön ja 2) yhteiseksi näkökulmaksi lapsen edun toteutuminen. Lastensuojelun työntekijä, perhe ja muut viranomaiset neuvottelevat yhdessä muiden viranomaisten mahdollisuuksista 1) tukea lapsen edun toteutumista ja 2) auttaa vanhempia kasvatusvastuun toteutumisessa. Kaikille em. osapuolille syntyy kokemus osallisuudesta. Voin kokea ja luottaa siihen, että minua kuunnellaan ja pääsen tuomaan oman näkemykseni käsiteltävään asiaan (Lapsi/ vanhempi/ läheisverkosto tai yhteistyökumppani)
7 - Lapselle vastuussa oleva yhteistyö (1/4) Viranomaisyhteistyötä ja moniammatillisuutta tarvitaan, jotta lastensuojelun asiakkaana oleva lapsi saa oikean avun oikeaan aikaan. Suositukset: Lastensuojelun sosiaalityöntekijä varmistaa, että: 1) lapsi/nuori, 2) hänen huoltajansa, 3) hoito- ja kasvatustehtävää toteuttavat tahot sekä 4) tarvittaessa lastensuojelun edunvalvoja ovat osallisina (tietoisuus, ymmärrys, osallistuminen) lapsen asiassa tehtävässä viranomaisyhteistyössä. Sinä viranomainen, jota tarvitaan yhteistyöhön, olet vastuussa lapselle ja nuorelle siitä, että osaamisesi ja hallinnonalasi palvelut hyödyttävät häntä parhaalla mahdollisella tavalla
8 - Lapselle vastuussa oleva yhteistyö (2/4) Suositukset (jatkuu): Lastensuojelu antaa ilmoituksen tehneelle taholle tiedon lastensuojeluilmoituksen vastaanottamisesta sekä ilmoittaa asiaa hoitavan toimiston tai työntekijän nimen ja yhteystiedon. Lastensuojeluilmoituksen tehnyt viranomainen on mukana lapsen asian selvittämisessä ja tuen tarjoamisessa. Muut viranomaiset ovat alkuselvittelyssä mukana silloin kun se on tarvittavaa ja hyödyllistä. Jokainen yhteistyötaho vastaa oman toimialansa palveluiden avulla siitä, että lapsi/nuori/vanhemmat saavat tarvitsemansa avun. Sinä viranomainen, jota tarvitaan yhteistyöhön, olet vastuussa lapselle ja nuorelle siitä, että osaamisesi ja hallinnonalasi palvelut hyödyttävät häntä parhaalla mahdollisella tavalla
9 - Lapselle vastuussa oleva yhteistyö (3/4) Suositukset (jatkuu): Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä koordinoi lastensuojeluasiaan liittyvää viranomaisyhteistyötä ja huolehtii, että viranomaiset tietävät yhteistyön tarkoituksen ja tavoitteet lapsen yksilöllisissä tilanteissa. Kun ilmoitetaan lapselle ja huoltajalle lastensuojelun työskentelyn aloittamisesta, tiedotetaan samalla mitä se tarkoittaa, esim. infopaketti lastensuojelusta painettuna oppaana asiakkaille ja tiedot palveluista kunnan nettisivuilla. Ensimmäisessä tapaamisessa - ja tarvittaessa jatkossakin - lastensuojelun työskentelyn työskentelyperiaatteet käydään asiakkaiden kanssa yhdessä läpi. Sinä viranomainen, jota tarvitaan yhteistyöhön, olet vastuussa lapselle ja nuorelle siitä, että osaamisesi ja hallinnonalasi palvelut hyödyttävät häntä parhaalla mahdollisella tavalla
10 - Lapselle vastuussa oleva yhteistyö (4/4) Moniammatillinen asiantuntijaryhmä, suositukset: Asiantuntijaryhmä tukee lastensuojelutyötä sen eri prosesseissa ja on aidosti lastensuojelun sosiaalityöntekijän käytettävissä oleva resurssi. Ryhmän rooli ja tehtävä on määritelty selvästi. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä toimii esittelijänä ryhmässä. Asiantuntijaryhmä ei käytä lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle kuuluvaa päätösvaltaa. Jäsenet kartoittavat oman taustayhteisönsä mahdollisuudet antaa tukea lapselle. Sinä viranomainen, jota tarvitaan yhteistyöhön, olet vastuussa lapselle ja nuorelle siitä, että osaamisesi ja hallinnonalasi palvelut hyödyttävät häntä parhaalla mahdollisella tavalla
11 - Osaava työyhteisö lastensuojelun perustana (1/2) Lastensuojelu kauttaaltaan vaatii erityistä osaamista työntekijältään. Tämä edellyttää työyhteisön ja johdon pitkäjänteistä sitoutumista osaamisen kehittämiseen. Suositukset: Työyhteisössä on käytettävissä lastensuojelun sosiaalityön asiantuntijuuden lisäksi juridista, psykologista, psykiatrista ja pedagogista osaamista. Mm. kotipalvelua ja perhetyötä on saatavilla. Erityisryhmien, kuten vammaisten lasten tai vanhempien kohdalla on voitava ottaa yhteyttä ja saada vammaisuuteen liittyvää asiantuntija-apua. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä ei saa kokea jäävänsä yksin asiakasasiassaan
12 - Osaava työyhteisö lastensuojelun perustana (2/2) Suositukset (jatkuu): Sosiaalihuoltolain mukainen työnohjaus järjestetään vaativaa asiakastyötä tekeville. Käytännön osaamisen rinnalla pidetään yllä tutkimus- ja kehittämisosaamista. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus osallistua oman työnsä kehittämiseen. Työntekijän rinnalla kulkevaa ohjausta ja opettamista korostetaan yksittäisten koulutusten sijaan. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä ei saa kokea jäävänsä yksin asiakasasiassaan
13 - Riittävästi osaavia ammattilaisia (1/3) Lastensuojelun työntekijäresurssien lisääminen on välttämätöntä. Suositukset: Jokaisella asiakkaana olevalla lapsella, nuorella ja vanhemmalla on mahdollisuus saada omalta lastensuojelun työntekijältä yksilölliseen tarpeeseen perustuen henkilökohtaista aikaa. Lähtökohtana pidetään, että kunkin tulisi aktiivisessa työskentelyvaiheessa saada omalta työntekijältään vähintään 2 h/kk henkilökohtaista aikaa. "Viesti työn kuormituksesta kunnissa on otettava vakavasti."
14 - Riittävästi osaavia ammattilaisia (2/3) Suositukset (jatkuu): Sopivan henkilöstörakenteen määrittelemiseksi kuntien tulee luoda aikaraamit sille, kuinka paljon aikaa työntekijä käyttää asiakkaiden kohtaamiseen ja asiakasasian dokumentoimiseen. Työyhteisö itse selventää sitä, mikä aikapanos on sopiva heidän lastensuojelutyöhönsä, suhteuttaen siihen esimerkiksi alueelliset, sisällölliset ja asiakasryhmään liittyvät tekijät. Esimerkiksi, että aktiivisessa työvaiheessa prosessinhoidolliseen työhön (dokumentointi, päätöksenteko, suunnitelmat, lausunnot, työ yhteistyökumppaneiden kanssa) suositellaan varattavan 6 h/kk/lapsi. Sosiaalitoimen johto pitää työntekijöitä vaadittavan työpanoksen ja työajan määrittelyssä asiantuntijoina. "Viesti työn kuormituksesta kunnissa on otettava vakavasti."
15 - Riittävästi osaavia ammattilaisia (3/3) Suositukset (jatkuu): Työntekijöiden välistä tehtävänjakoa ja yhteistyötä kehitetään edelleen. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän työajasta vähintään puolet käytetään lasten ja perheiden kohtaamiseen. Työtä kehitettäessä minimoidaan työntekijöiden vaihtuvuus asiakkaan asiassa tai varmistetaan, että joku sama työntekijä kulkee asiakkaan rinnalla lastensuojeluprosessin eri vaiheissa. Lastensuojeluun linkittyvät, omanlaistaan osaamista vaativat tehtävät, kuten lastenvalvojan työ, huoltoriitojen sovittelu ja valvottujen tapaamisten järjestäminen resursoidaan lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun lisäksi. "Viesti työn kuormituksesta kunnissa on otettava vakavasti."
16 - Yhteinen palvelujärjestelmä (1/2) Tavoitteena on, että lapsi tulee autetuksi ja lapsen hätä havaitaan riippumatta siitä, missä lapsi asuu ja mitä palveluja hän käyttää. Lapsen lisäksi perheen ja työntekijän pitää voida luottaa palvelujärjestelmään ja siinä käytettäviin työmenetelmiin. Suositukset: Lapset ja perheet otetaan mukaan kehittämään palveluja, jotta työntekijät ymmärtävät paremmin lastensuojelutyön todellisuuden asiakkaiden näkökulmasta. Kunta tiedottaa aktiivisesti alueensa lastensuojelu- ja perhepalveluista huomioiden myös järjestöjen ja yhdistysten tarjoaman toiminnan. Tiedotus auttaa palvelujen oikeaaikaisessa kohdentamisessa. "Kaikki viisaus ei asu viranomaisissa"
17 - Yhteinen palvelujärjestelmä (1/2) Suositukset (jatkuu): Intensiivinen vuorovaikutus ja havainnointi auttavat lapsen avun tarpeen näkemiseen. Työskentelytapojen pitää olla monipuolisia. Kotikäynnit - myös ennalta ilmoittamattomat - kuuluvat lastensuojelutyöhön. Niillä saadaan toimisto-olosuhteita paremmin näkemys lapselle tärkeistä kotiolosuhteista. Tarjottava tuki on asiakkaan tarpeisiin räätälöityä ja intensiivistä, silloin kun tähän on tarve. Tukea voidaan viedä nykyistä enemmän asiakkaan kotiin ja tarjota myös liikkuvia palveluja (esimerkiksi liikkuva alueellinen erityistuki). "Kaikki viisaus ei asu viranomaisissa"
18 - Moniulotteinen arviointi (1/3) Arviointi lastensuojelussa koskee niin asiakkaita, työntekijöitä kuin työyhteisöjä/organisaatioitakin. Asiakastason arvioinnin suositukset: Lapsi ja perhe kohdataan arviointivaiheessa selvittäen heidän valmiuttaan ottaa vastaan tukea, jotta sitä osataan antaa oikealla tavalla. Perustana on yhteinen näkemys tuen tarpeista ja arvioinnin tavoitteista. Arviointi on tavoitteellista ja tukea antavaa toimintaa. Se, että lapsen asiassa tehdään arviointia, ei katkaise lapsen ja perheen saamia tukipalveluja tai estä niiden aloittamista. Selvitetään lapsen kokonaistilanne siten, että asianomaiset ymmärtävät, että arviointia tehdään, mitä arvioidaan, miten arviointi toteutetaan ja mihin arviointi johtaa. "Hyvä tapa tehdä arviointi on tehdä se yhdessä asiakkaan ja yhteistyökumppanin kanssa."
19 - Moniulotteinen arviointi (2/3) Työyhteisötason arvioinnin suositukset: Arviointi on kiinteä osa lastensuojelun asiakasprosessia, jota tehdään virkavastuulla. Arvioinnissa hyödynnetään tutkittua tietoa ja kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä. Dokumentointiin kiinnitetään erityistä huomiota eli koulutetaan työntekijöitä ja sovitaan paikallisista menettelyistä. Työntekijät ja työyhteisöt pysähtyvät aika ajoin arvioimaan myös itseään. Työntekijän vastuulla on huolehtia omasta osaamisestaan ja ammatillisuuden vahvistamisesta. Työnantaja tukee osaamisen kehittymistä muun muassa täydennyskoulutusten avulla. "Hyvä tapa tehdä arviointi on tehdä se yhdessä asiakkaan ja yhteistyökumppanin kanssa."
20 - Moniulotteinen arviointi (3/3) Johdon ja luottamushenkilöiden on tarpeen huolehtia siitä, että: Mahdollistetaan työntekijän laadukas työ. Johto asettaa työn yleiset tavoitteet yhdessä työntekijöiden kanssa niin, että ne ovat kaikilla tasoilla selkeät. Johdon ja työntekijöiden välille luodaan sellaisia tietokäytäntöjä/arvioinnin rakenteita, joilla voidaan rakentaa vuoropuhelua johdon ja työntekijöiden välillä. Johdolle kuuluvien arviointien (esimerkiksi lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi päätöksenteossa ja oman toiminnan vaikuttavuus) tekeminen toteutuu kuormittamatta laajasti asiakastyötä. "Hyvä tapa tehdä arviointi on tehdä se yhdessä asiakkaan ja yhteistyökumppanin kanssa."
21 Päätöksenteko lasten ja perheiden palveluissa Lastensuojelu on tiivisti kytköksissä muihin lasten ja perheiden palveluihin. Se, miten muut lapsille/nuorille/perheille suunnatut palvelut toimivat, vaikuttaa sekä lastensuojelun tarpeeseen että siihen, mitä kautta tuki sitä tarvitseville järjestyy. Eri toimialojen johtajien ja poliittisten päätöksentekijöiden pitää varmistaa, että: Palvelujen ja organisaatioiden rakenteet tukevat asiantuntijoiden yhteistyötä lasten ja nuorten asioissa (mm. työajan käyttö, päätöksenteko). Eri toimialojen työntekijät tietävät velvollisuutensa, oikeutensa ja mahdollisuutensa lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen auttamiseksi (ml. tietojenvaihto ja salassapito). Päätöksenteolla tuetaan yhteistyössä onnistumista. Lapsia ja nuoria tuetaan ensisijaisesti kaikille lapsille ja nuorille suunnatuissa palveluissa. Lapsi- ja perhekohtaisella lastensuojelulla ei paikata muiden palvelujen puutteita, vaan sitä tarjotaan vain lapsen/perheen yksilötasolta nousevista syistä
22 Laatusuosituksen toteutumisen seuranta ja arviointi (1/2) Laatusuositus on edellä esitettyjen lisäksi se, että kuntien tulisi osana lastensuojelulain mukaista hyvinvointisuunnitelmaa hyväksyä lastensuojelun laatusuunnitelma. Laatusuunnitelmassa määritellään kunnan lastensuojelulle yleisestä suunnitelmasta paikalliselle tasolle johdetut laatukriteerit sekä niiden toteutumisen seurannan menetelmät ja raportointi. Kunnille suositellaan myös sitä, että valtuustojen päätöksellä ne sitoutuvat noudattamaan Lapsen oikeuksien sopimusta kaikissa lasten ja perheiden palveluja koskevassa valmistelussa ja päätöksenteossa
23 Laatusuosituksen toteutumisen seuranta ja arviointi (2/2) Esitetty: Luodaan Lastensuojelun käsikirjan yhteyteen lastensuojelun laatusivut. Kuntia haastetaan tuomaan laatusivuille tieto Lasten oikeuksien sopimusten ratifioinnista sekä muista kunnan hyväksi toteamistaan lasten palveluista. Sivuille luodaan kaikille avoin laadun keskustelu-/kommentointimahdollisuus. Laatusivuja voidaan hyödyntää sekä paikallisesti että valtakunnallisesti palvelujen vuorovaikutteisessa ja vertailun mahdollistavassa kehittämisessä. kerran vuodessa kokoontuu työryhmä arvioimaan valtakunnallisella tasolla laatusuosituksen toteutumista muun muassa laatusivuille kertyvien tietojen perusteella. Arviointiraportti viedään julkisesti laatusuosituksen nettisivuille nähtäväksi ja kommentoitavaksi niin, että laatukeskustelusta syntyy palveluja parantava jatkumo
Lähemmäs. Marjo Lavikainen
Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella
Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista
Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun
Toimiva lastensuojelu
Toimiva lastensuojelu selvitysryhmän loppuraportin ehdotukset Marjo Lavikainen 30.10.2013 Selvitysryhmän loppuraportti (Toimiva lastensuojelu, Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:19)
LASTENSUOJELUN LAATUSUOSITUS
Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:20 LASTENSUOJELUN LAATUSUOSITUS Työryhmän esitys Helsinki 2013 2 KUVAILULEHTI Julkaisija Sosiaali- ja terveysministeriö Tekijät Marjo Lavikainen,
NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo
NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava
Raision kaupungin lausunto työryhmän esityksestä lastensuojelun laatusuositukseksi
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 901/05.09.00/2013 346 Raision kaupungin lausunto työryhmän esityksestä lastensuojelun laatusuositukseksi Mikko Hulkkonen 19.9.2013: Peruspalveluministerin lasten
Näkökulmia lastensuojelun kehittämiseen
Näkökulmia lastensuojelun kehittämiseen Kipupisteitä ja kehittämiskohteita Marjo Lavikainen 7.10.2013 Selvitysryhmän loppuraportti (Toimiva lastensuojelu, Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja
Uusi lastensuojelulaki
1 Uusi lastensuojelulaki, STM 2 Valmisteluvaiheet Lastensuojelulain kokonaisuudistustyöryhmä 5.1.2005 31.3.2006 Asiantuntijoiden kuuleminen keväällä 2005 Lastensuojelun kehittämisohjelman kehittämisehdotukset
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain
Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014
Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Muutoksia ajassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sotelakiluonnos lausunnolla 14.10. mennessä Sosiaalihuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen
Kohtaamisia lastensuojelussa
Kohtaamisia lastensuojelussa Lastensuojelun alkuarviointi -hanke Ritva Salpakoski Jyväskylä 10.9.08 15.9.2008 Hankkeen taustaa Sosiaalialan kehittämishanke 2004-2007 Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004-2007
Lastensuojelun kehityssuuntia
Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton
Toimiva lastensuojelu
Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden
Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä
Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on
1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia
1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden
Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten
RATKAISUT LASTENSUOJELUTYÖN KUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEEN SEKÄ TIEKARTTA SIIRTYMISESTÄ KUNNALLISESTA MAAKUNTAPOHJAISEEN LASTENSUOJELUUN
PÄÄTÖS 1192935 v. 5 1(6) STM/STM/5304/2017 22.12.2017 STM131:00/2017 RATKAISUT LASTENSUOJELUTYÖN KUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEEN SEKÄ TIEKARTTA SIIRTYMISESTÄ KUNNALLISESTA MAAKUNTAPOHJAISEEN LASTENSUOJELUUN
Sosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta
Sosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta Sosnetin työvaliokunta 2017 - Valvira Sosnet: Sanna Lähteinen, sihteeri ja esittelijä Helsingin yliopisto: Mirja
Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016
Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT
Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
Kyselyn ensitulokset. Lape seminaari Anna Saloranta
Kyselyn ensitulokset Lape seminaari 22.8.2017 Anna Saloranta Anna Saloranta Johtamiskorkeakoulu&SOC 22.8.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Muutoskokonaisuus I: Lapsen oikeuksia vahvistava toimintakulttuuri
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm
tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.
TYÖPAJA: LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANKKURI VANHEMMAN KANSSA RINNALLA KULKIEN
TYÖPAJA: LASTENSUOJELUN PERHETYÖ 8.11.2017 VANKKURI VANHEMMAN KANSSA RINNALLA KULKIEN TAUSTAA KOKEILULLE: Lastensuojelussa on jo vuosien ajan keskusteltu siitä, miten vanhemmat tarvitsevat lisää tukea
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite
Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto
2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS
asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli
Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.
Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi
Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi Perhekeskustyöpaja 23.11.2017 Leena Normia-Ahlsten 27.11.2017 1 Lähtökohdat Palvelujen piiriin voi hakeutua itse halutessaan, ei edellytetä ilmoitusta
Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.
Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.2018 Lastensuojelun kehittäjille suunnattu kysely Kokemusasiantuntijoiden
KOOSTE SORA- TOIMINNASTA
October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten
Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?
Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Susanna Hintsala & Martina Nygård TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 1 Esityksen teemat Vammaispalvelujen oikeudellinen perusta Vammaispalvelujen tarkoitus
Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1
Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata
Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos
Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos 10.10.17 Satakunnan perhekeskus Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Verkostomainen palvelukokonaisuus Kokoaa yhteen
Työryhmäkysymykset THL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Systeeminen lastensuojelun toimintamalli Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa / POSKE Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt RYHMÄ 1. Työryhmäkysymykset Miten hyvin mallinnuksessa
Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja
Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea
Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?
Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita
TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan
Lastensuojelupalvelut
Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut
Toimiva lastensuojelu
Toimiva lastensuojelu selvitys lastensuojelun tilasta Marjo Lavikainen 2.12.2013 Lastensuojelu suurennuslasin alla Perhesurmat, lastensurmat julkinen keskustelu Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden
Vastaanottotiimin arviointia. Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010
Vastaanottotiimin arviointia Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010 Lastensuojelun kansalliset laatusuositukset 1b Palvelurakenne vastaa lasten, nuorten ja perheiden tarpeita Suurimmat voimavarat ovat aina lapsen
Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä
Päivi Petrelius, paivi.petrelius@thl.fi Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö 2.4.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1 Yhteiskehittämö kansallinen kehittämisrakenne LAPE-ohjelman osana rakennettiin
AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen
Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Hämeenlinna Päivi Sinko, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Koulutusja kehittämiskeskus Palmenia Hanna Heinonen,
#Munperheet - Kohti suunnitelmallista perheen jälleenyhdistämistä lastensuojelun perhehoidossa
#Munperheet - Kohti suunnitelmallista perheen jälleenyhdistämistä lastensuojelun perhehoidossa #Munperheet kuvaa perhehoidossa asuvan lapsen mieleen samanaikaisesti mahtuvia, rinnakkaisia, 'monia perheitä'.
Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset
Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun
Lastensuojelun rajoilla
Lastensuojelun rajoilla Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten Kaste Lapissa-aloitusseminaari Rovaniemi 8.4.2014 15.4.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lastensuojelun kehittämis- ja tutkimushanke, LaskeTut
ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen
ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen
IHMISOIKEUSPERUSTAINEN
IHMISOIKEUSPERUSTAINEN LÄHESTYMISTAPA KIRSI POLLARI, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto MIINA WECKROTH, hankepäällikkö, Minua kuullaan -hanke 4.3.2019 LAPE Lapsi- ja perhepalveluiden palvelujärjestelmän
Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte
Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte 16.8.2018 Jaana Tervo, THL Lapsen oikeuksien sopimus Lapset ovat toimijoita joilla on omia oikeuksia:
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri
Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset
Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset Eteneminen kohti yhteistä näkemystä LAPE päivät 5.-6.2.2018 Työ on jatkunut THL aivoriihessä, jossa mukana STM, OKM ja OPH Työrukkasessa
Rovaniemen lapset ja perheet
Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),
Lastensuojelun edunvalvonta
Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvontahanke 2005-2011 Pelastakaa lasten, Ensi- ja turvakotien liiton, Nuorten ystävien ja soslapsikylien yhteishanke, jota RAY rahoittaa Lapselle tulee
Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat
Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2013 1 (5) 498 V Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite lapsilähtöisen lastensuojelutyön kehittämisestä Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto
Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa
Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Avausseminaari 22.2.2017 9-16 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan
OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta
1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman
Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl
Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön
Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl
Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen
Lapsiystävällisen kunnan ja maakunnan tunnusmerkit. Lape muutosohjelman ohjausryhmän jäsen, strategiajohtaja Markku Rimpelä, Hämeenlinna
Lapsiystävällisen kunnan ja maakunnan tunnusmerkit Lape muutosohjelman ohjausryhmän jäsen, strategiajohtaja Markku Rimpelä, Hämeenlinna Lapsiystävällisessä hallinnossa on pitkälti kyse hyvän hallinnon
TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA
TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa
ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla
Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29
Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet
Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari Keminmaa 29.03.2011 Kaisi Peltoniemi Lastensuojelun edunvalvojahanke Lapsen osallisuus lastensuojeluprosessissa Kaikissa
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia
Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia 1 Maakunnallisia lapsiasiavaltuutettuja tarvitaan edistämään ja seuraamaan lasten oikeuksien toteutumista maakunnissa ja kunnissa Lastensuojelun
Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö
Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Sosiaalityöntekijän toimintamahdollisuudet ja asiantuntijuusvaatimukset kasvavat/ovat kasvaneet perusterveydenhuollon kuntoutusasioissa Monialaisen
Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?
Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Susanna Hintsala & Martina Nygård TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 1 Esityksen teemat Vammaispalvelujen oikeudellinen perusta Vammaispalvelujen tarkoitus
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava
n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation
LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS
LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA
Opiskeluhuoltoryhmä. Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus
Opiskeluhuoltoryhmä Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus Opiskeluhuolto on yhteisöllistä työtä ja yksilöllistä tukea Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä, koko
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia Hanne Kalmari/STM hankepäällikkö 1 Lapsen paras - yhdessä enemmän 12.5.2017 Hanne Kalmari 2 15.5.2017
näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva
Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2
Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi asiakas- ja potilaslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Aspasäätiö sr Lausunto 07.09.2018 Asia: STM074:00/2018 Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi asiakas ja potilaslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunnonantajan lausunto
LASTENSUOJELUN EDUNVALVONNAN KOORDINAATIO
LASTENSUOJELUN EDUNVALVONNAN KOORDINAATIO 1. ASIAKKAAT Kaakkois-Suomen kunnat (Kouvola, Kotka, Hamina, Pyhtää, Miehikkälä, Virojoki, Eksote) : lastensuojelun työntekijät poliisi käräjäoikeus maistraatti
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi. Jyväskylä, Paviljonki
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi Jyväskylä, Paviljonki 16.5.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma 2 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?
Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Susanna Hintsala & Martina Nygård TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 1 Esityksen teemat Vammaispalvelujen oikeudellinen perusta Vammaispalvelujen tarkoitus
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa
Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Satu Syrjälä satu.syrjala@avi.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Itä-Suomen
Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa
Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Oppilas- ja opiskelijahuollon koordinaattoripäivä 15.4.2010 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelulain uudistuneet pykälät
Omavalvonnan työpaja Oulu Elina Uusitalo ylitarkastaja Valvira
Omavalvonnan työpaja Oulu 15.11.2017 Elina Uusitalo ylitarkastaja Valvira 1 Säädöspohja Yksityiset ja julkiset sosiaalihuollon palveluyksiköt (SHL 47, SosPaL 6 ja VPL 23 ) Valviran määräys 1/2014 Sosiaalityössä
YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät
YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista
Lapsille hyvä arki! LAPE alueellamme. VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostojen alueellinen Kick off
Lapsille hyvä arki! LAPE alueellamme VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostojen alueellinen Kick off Itä-Suomen maakuntien LAPE-kehittämiskokonaisuudet Kaikki neljä maakuntaa Perhekeskustoimintamallin
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
Työryhmäkysymykset THL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Systeeminen lastensuojelun toimintamalli Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa / POSKE Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt RYHMÄ 3. Työryhmäkysymykset Miten hyvin mallinnuksessa
Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1
Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava
Ei rakennettu yhdessä yössä
1 Ei rakennettu yhdessä yössä muutostyö pitkällä jo ennen sosiaalihuoltolakia: peruspalvelujen resurssien ja osaamisen vahvistaminen sosiaalihuoltolain uudistukseen vastattiin muuttamalla aikuissosiaalityön
LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA JA MAAKUNTA -oppimisverkosto Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Toimintakulttuurin muutoksen kokonaisuus
LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA JA MAAKUNTA -oppimisverkosto 6.2.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Toimintakulttuurin muutoksen kokonaisuus 10.2.2017 Etunimi Sukunimi Päivän ohjelma Klo 9.00 Klo 9.30