ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS ILOMANTSI, NUORAJÄRVI Tilat Niemiranta 15-5 ja Laituriniemi 71-1 Suunnittelualue Nuorajärven Koitajoen varren ilmakuvassa ( MML) Vireilletulo:..2016 Ilomantsin KV hyväksyntä:..201_ SUUNNITTELU HALTILAHTI
ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu 2 ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Rantaosayleiskaavan muutos koskee: Ilomantsin (146) kunnan Nuorajärven (423) kylän tilaa Laituriniemi 71-1 ja tilan Niemiranta 15-5 osaa. Yleiskaavassa suunnittelualueet ovat erillispientalojen aluetta A (kaksi rakennuspaikkaa) ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta M. Lisäksi mukana on kaavoittamatonta maa- ja metsätalousaluetta. Rantaosayleiskaavan muutoksella muodostuu: Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavan erillispientalojen alue A, loma-asuntojen alue RA, maa- ja metsätalousvaltaista aluetta M ja vesialuetta (W). Enossa Jukka Haltilahti Ympäristö- ja maankäytön suunnittelija
ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu 3 KAAVAPROSESSIN TIIVISTELMÄ Kaavamuutoskohde sijaitsee Nuorajärvestä lähtevän Koitajoen alussa joen mutkan pohjoisrannalla. Tilalle Niemiranta 15-5 ja vain osalle tilaa Laituriniemi 71-1 on osoitettu Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavassa yhteensä kaksi ympärivuotista asuinpaikkaa erillispientaloille (A 2). Toinen rakennuspaikka jakaantuu em. kahden tilan alueelle. Muu osa rantavyöhykkeestä on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta M. Koitajoen alue on osoitettu vesialueeksi W. Tilan Laituriniemi pohjoisosat ovat kaavoittamatonta aluetta, joka on maa- ja metsätalouskäytössä. Maanomistajan tavoitteena on siirtää toinen rakennuspaikka kokonaan tilan Laituriniemi 71-1 alueelle ja muuttaa erillispientalon rakennuspaikka A lomaasunnon rakennuspaikaksi RA. Lomarakennuspaikka osoitetaan rakennusteknisesti parhaaseen sijaintiin sillä alueen rannat ovat tulvaherkkiä. Kaavalla tarkastellaan myös osoitettujen rakennuspaikkojen kokoa ja rakennusoikeutta vastaamaan olemassa olevaa maankäyttöä ja tämän päivän rakentamisedellytyksiä. Yleiskaavan mukaisia rantamitoituksia ei muuteta, eikä vapaan rantaviivan määrää muutu oleellisesti. Kaavaprosessin vaiheet Kaavan laadinnan aloittaminen Rantaosayleiskaavan viranomaisneuvottelu maaliskuu 2016 29.4.2016 Vireilletulo 17.5.2016 Kaavaluonnos nähtävillä 17.5. 15.6.2016 Kaavaehdotus nähtävillä Ilomantsin kunnanvaltuuston hyväksyntä _._. _._.2016..201 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen Rantaosayleiskaavan mukainen rakentaminen toteutetaan maanomistajan tarpeiden mukaan kaavan saatua lainvoiman.
ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu 4 SISÄLLYSLUETTELO KAAVAPROSESSIN TIIVISTELMÄ... 3 1. PERUSTIEDOT JA SUUNNITTELUTILANNE... 6 1.1 Nykyinen maankäyttö... 6 1.2 Suunnittelutilanne... 7 1.2.1 Yleistasot... 7 1.2.2 Maakuntakaava... 8 1.2.3 Yleiskaava... 8 1.2.4 Asemakaavoitus... 9 1.2.5 Rakennusjärjestys... 9 1.2.6 Rakennuskiellot, muut päätökset ja suunnitelmat... 9 1.2.7 Muut lähtökohdat... 9 1.2.8 Pohjakartta... 9 1.2.9 Emätilaselvitys, voimassaolevan kaavan rantarakentamisen mitoitus... 10 1.2.10 Muut päätökset ja selvitykset... 10 1.3 Maanomistus... 10 1.4 Väestö ja työpaikat... 10 1.5 Rakennettu ympäristö... 10 1.5.1 Rakennuskanta... 10 1.5.2 Liikenne... 10 1.5.3 Palvelut... 11 1.5.4 Yhdyskuntatekninen huolto... 11 1.6 Luonnonympäristö... 11 1.7 Huomioitavat erityispiirteet ja suojelukohteet... 12 1.8 Ympäristön häiriötekijät... 13 2. RANTAOSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET... 13 2.1 Yleistavoite... 13 2.2 Suunnittelutilanteen asettamat tavoitteet... 13 2.3 Suunnittelualueen asettamat tavoitteet... 14 2.4 Rantaosayleiskaavan tavoitteiden muuttuminen kaavaprosessin aikana... 14 3. RANTAOSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTELUT... 14 3.1 Vaihtoehdot... 14 3.2 Mitoitus... 14 3.3 Kaavamuutoksen mitoitus... 15 3.4 Rantaosayleiskaavan kuvaus... 15 3.5 Aluevarausten ja kaavamääräysten perustelut maankäyttöluokittain... 16
ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu 5 3.5.1 Asuntoalueet... 16 3.5.2 Maa- ja metsätalousalueet... 16 3.5.3 Vesialueet... 16 3.6 Liikenne... 16 3.7 Yhdyskuntatekninen huolto... 16 3.8 Suojelu... 16 4. RANTAOSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 17 4.1 Yleistä vaikutusten selvittämisestä... 17 4.2 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja -ympäristöihin... 17 4.3 Vaikutukset työllisyyteen, elinkeinoelämään, palveluihin ja yleisiin virkistysalueisiin 17 4.4 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen ja ilmastoon... 18 4.5 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen, luonnonmaisemaan ja luonnonvaroihin sekä ekologiseen kestävyyteen... 18 4.6 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen... 19 4.7 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön... 19 4.8 Rantaosayleiskaavan vaikutukset työlle asetettuihin tavoitteisiin... 20 4.9 Rantaosayleiskaavan muut merkittävät tai haitalliset vaikutukset... 20 4.10 Rantaosayleiskaavan oikeusvaikutukset... 20 5. SUUNNITTELUVAIHEET... 21 5.1 Kaavaprosessin suunnittelu- ja käsittelyvaiheet... 21 6. RANTAOSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 21 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ja toteutuksen seuranta... 21 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 21 LIITTEET 1. Kaavakartta, päiväys 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS, päiväys 9.5.2016 3. Kaavaluonnoksen kartta, päiväys 9.5.2016 4. Kaavaluonnoksen saamat lausunnot ja vastineet niihin
ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu 6 1. PERUSTIEDOT JA SUUNNITTELUTILANNE 1.1 Nykyinen maankäyttö Rantaosayleiskaavan muutos koskee Ilomantsin kunnan, Nuorajärven kylän tilojen Laituriniemi 71-1 ja Niemiranta 15-5 rantavyöhykettä. Lähin kylä on Möhkö noin neljän kilometrin etäisyydellä. Ilomantsiin on matkaa noin 25 km. Kuva 1. Karttaote Nuorajärven alueelta Koitajoen varrelta Möhköön saakka ( MML). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty punaisella ympyrällä. Kuvat 2 ja 3. Tilojen Niemiranta 15-5 ja Laituriniemi 71-1 alueet. Suurempi tila Niemiranta on pinta-alaltaan 21,6 hehtaaria ja Laituriniemi on kooltaan 1,25 ha. (kartat MML).
ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu 7 Kuva 4. Vääräväri-ilmakuvasta voidaan havaita kaava-alueen kasvillisuuden ja rakennetun ympäristön luonnetta Koitajoen rannalla korkean veden aikaan (kuva MML). Kaava-alueella on rantaviivaa noin 240 metriä. Alue on nykyisellään kokonaan asuinpaikan pihapiiriä ja maa- ja metsätalousmaata. Rantaosayleiskaavassa suunnittelualueelle tilalle Niemiranta on osoitettu 1,5 rakennuspaikkaa ja viereiselle tilalle Laituriniemi vain puolikas rakennuspaikka. Rantaosayleiskaavaa laadittaessa tila Niemiranta (os. Niemirannantie 8) on ollut jo rakennettu ja nykyinen kiinteistöjaotus on ollut jo tuolloin olemassa. Rakennuspaikkojen erikoiselle jakautumiselle ei ole selvyyttä. Puoliksi jakaantuvaa rakennuspaikkaa ei ole toteutettu. Rakentamiseen tarkoitettujen alueiden ulkopuolella on maa- ja metsätalousalueita, kuten peltoja ja muokattuja ja istutettuja metsäalueita. 1.2 Suunnittelutilanne 1.2.1 Yleistasot Kaavaa laadittaessa on huomioitava maankäyttö ja rakennuslain (MRL) 39 :n rantaosayleiskaavan sisältövaatimukset ja oikeusvaikutteinen Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaava. Kaavaratkaisussa tulee lisäksi huomioida valtakunnallisen alueidenkäytön erityistavoitteet rantaosayleiskaavaa koskien ja maakuntakaava siten kun se osoittaa rantaosayleiskaavaa ohjaavia tavoitteita.
ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu 8 1.2.2 Maakuntakaava Maakuntakaavan 1. vaiheen on valtioneuvosto vahvistanut pääosiltaan 20.12.2007 (vahvistettu suunnittelualueelta). Alue kuuluu koskiensuojelualueeseen (sininen poikkiviiva) ja jokea pitkin kulkee melontareitti (sininen pallojono). Maakuntakaavan 2. vaiheen on ympäristöministeriö vahvistanut 10.6.2010. Suunnittelualueeseen ei kohdistu varauksia. Maakuntakaavan 3. vaihe on vahvistettu 5.3.2014. Suunnittelualueelle ei ole osoitettu varauksia, mutta jokea pitkin kulkee ohjeellinen vesiretkeilyreitti (sininen pallojono) Maakuntakaavan 4. vaiheen on maakuntavaltuusto hyväksynyt 26.5.2014). Kaava ei esitä uusia varauksia suunnittelualueelle, mutta toistaa 1 ja 3. vaiheen merkinnät. Maakuntakaavaotteet on esitetty OAS liitteessä 1. 1.2.3 Yleiskaava Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaava Kuva 5. Ote Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavasta suunnittelualueelta. Kaavamuutosta ohjaa Ilomantsin kunnanvaltuuston 21.6.1995 43 hyväksymä ja Ympäristöministeriön 13.2.1996 vahvistama oikeusvaikutteinen Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaava ja siinä suunnittelualueelle osoitetut tavoitteet ja määräykset.
ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu 9 Alueelle kohdistuu seuraavia varauksia: erillispientalojen alue A (kaksi rakennuspaikkaa) ja maa- ja metsätalousalue M ja vesialue W. A alueella noudatetaan rakennusoikeuden suhteen Ilomantsin kunnan rakennusjärjestystä. Sauna saa sijaita vähintään 15 metrin etäisyydellä rannasta ja muut rakennukset vähintään 25 metrin etäisyydellä. M alueelle saa rakentaa rakennuksia ja rakennelmia maa- ja metsätaloutta varten myös rantavyöhykkeelle. Yleiskaavalla ei voida myöntää suoraa rakennuslupaa asuinrakennuksen ym. rakentamiseksi maankäyttö- ja rakennuslain 72 1 mom. mukaisesti. Kaavamerkinnät ja rakentamista ohjaavat tarkemmat yleiskaavan määräykset ovat OAS liitteessä 2. 1.2.4 Asemakaavoitus Suunnittelualueella tai sen lähellä ei ole asemakaavoja. 1.2.5 Rakennusjärjestys Ilomantsin kunnanvaltuusto on hyväksynyt 28.3.2011 rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan 1.6.2011. 1.2.6 Rakennuskiellot, muut päätökset ja suunnitelmat Alueella ei ole voimassa MRL 132/1999 38 tai 53 mukaista rakennuskieltoa tai 128 toimenpiderajoitusta. 1.2.7 Muut lähtökohdat Nuorajärven ja Koitajoen vedenkorkeus on säännöstelty. Keskiveden korkeus on +144,8 mmpy ja vaihteluväli on periaatteessa +144,40 +145,50 mmpy. Ennen Nuorajärveä olevan Mekrijärven korkeammasta sijainnista (+146,38 mmpy) vedenpinnan korkeuden vaikutuksesta Nuorajärveen johtuen suunnittelualueen alin rakentamistaso tulisi olla Nuorajärven alueella peräti 147,30 mmpy. 1.2.8 Pohjakartta Rantaosayleiskaavan pohjakarttana käytetään Maanmittauslaitoksen digitaalista maastotietokantaa kiinteistörajoin (toukokuu 2016). Kaava esitetään mittakaavassa 1:5000.
ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu 10 1.2.9 Emätilaselvitys, voimassaolevan kaavan rantarakentamisen mitoitus Emätilaselvitys ja rantarakentamisen mitoitus ovat laadittu voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavassa. Tilalle Niemiranta 15-5 on osoitettu 1,5 A-rakennuspaikka ja tilalle Laituriniemi 71-1 on osoitettu 0,5 A-rakennuspaikkaa. Nämä muodostavat yhden korttelin. 1.2.10 Muut päätökset ja selvitykset Ilomantsin kunta on päättänyt muuttaa Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavaa suunnittelualueelta kunnanhallituksen..2016 päätöksellä. Alueen luontoarvot on kartoitettu Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavatyön yhteydessä. Alueelle ei ole osoitettu merkittäviä luontoarvoja. Lisäksi alueen luonnonympäristön on tarkastanut kaavamuutosta varten kaavoittaja (Suunnittelu Haltilahti 5.5.2016). Suojeltavia arvoja ei havaittu. Katso kohta 1.6 luonnonympäristö. 1.3 Maanomistus Kaavamuutosalueet omistaa yksityinen. Rakennuspaikkoja ei sijoiteta naapuritilojen rajalle tai kohtiin joissa on naapurina olemassa olevia rakennuspaikkoja. Tällöin rakennuspaikan siirtoon ei tarvita erillistä suostumusta naapurilta. 1.4 Väestö ja työpaikat Alueella tai sen vaikutusalueella ei ole työpaikkoja tai muuta elinkeinotoimintaa metsätaloutta lukuun ottamatta. Lähimmät asuinpaikat ovat Möhkön kylällä noin neljän kilometrin etäisyydellä. 1.5 Rakennettu ympäristö 1.5.1 Rakennuskanta Kaavamuutosalue on rakentamaton tilan Laituriniemi alueella. Tilalla Niemiranta on ns. rintamamiestila 1950 luvun rakennuksineen. Rakennettuna on asuinrakennus, navetta ja varasto/hallirakennus. Yhteensä näissä on kerrosalaa noin 550 k-m 2. Kaavaselostuksen kuvasta 1 voidaan tarkastella lähistön yleistä rakennettua ympäristöä. 1.5.2 Liikenne Olemassa oleville yleiskaavan rakennuspaikoille johtaa Möhköntien kautta yksityisten Viinivaarantien ja Niemirannantien kautta kulkuyhteydet. Uusia tieyhteyksiä ei tarvitse muodostaa. Yksityisteiden liikennöinti on vähäistä liittyen
ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu 11 haja-asutusluonteiseen asumiseen ja varsinkin kesällä myös virkistykseen ja lomailuun. Alueen läheisyydessä ei ole rakennettuja virkistysreittejä, mutta Koitajokea pitkin on osoitettu melontareitti. 1.5.3 Palvelut Kaavamuutosalueella ei ole palveluita. Lähimät palvelut ovat käytännössä Ilomantsin taajamassa. 1.5.4 Yhdyskuntatekninen huolto Alueella ei ole järjestettyä yhdyskuntateknistä huoltoa eikä aluetta tulla liittämään sellaisiin. 1.6 Luonnonympäristö Alueella ei ole varsinaista luonnontilaista ympäristöä. Pääosa rakentamiseen osoitetuista alueista on jo rakennettua pihapiiriä tai siihen läheisesti liittyviä peltoalueita. Taustalla on vanhalle muokatulle pellolle 1990-luvun alussa tiheään istutettu männikkö ja joka on pari vuotta sitten harvennettu. Muutkin lähialueen luonnonympäristö on istutusten ja hakkuiden myötä voimakkaasti muuntunutta metsätalousympäristöä. Kuva 6. Vanha asuinpaikka avoimella peltomaisemalla. Kuva 7. Siirtokohteen tuleva rakennuspaikka ja taustalla tiheä istutusmetsä. Kuva 8. Loivasti Koitajokea kohden viettävä avoin peltomaisema. Koitajoen rannat ovat tässä kohdassa matalat ja luhtaiset. Rannat ovat olleet niiton kohteena 1950 1960-luvuilla, mutta ovat nykyään ajoittain tulvivina saraisina niittyinä. Varsinaisen rannan ja vesialueen raja on epäselvä. Tilojen Niemiranta ja Laituriniemi kohdalla ranta on vähiten luhtainen, kuten on niin
ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu 12 kutsutussa laituriniemessäkin, jonne on rakennettu kivinen laituri. Kuva 9. Minne loppuu pelto ja missä alkaa Koitajoki? Kuva on otettu kevättulvan aikaan. Alueen luontoarvot on kartoitettu Ilomantsin kaakkoisosan osayleiskaavatyön yhteydessä, mutta niitä ei ole käytettävissä kaavamuutosta varten. Alueen ollessa edellä mainitun kaltainen, ei lisäselvityksille ole tarvetta. Alueella ei ole merkittäviä luoto tai maisemallisia arvoja, mutta avoin viljelysmaisema rantaan saakka on esimerkki vanhasta viljelyskulttuurista. 1.7 Huomioitavat erityispiirteet ja suojelukohteet Suunnittelualueen suojelukohteet on tarkistettu ympäristökarttapalvelu Karpalosta 5.5.2016. Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella ei ole suojeluarvoja omaavaa rakennettua ympäristöä. Lähistöllä ei ole suojeltuja rakennuksia tai rakennettua ympäristöä, joka vaikuttaisi kaavaratkaisuun. Hieman kauempana on Möhkön ruukkialue (RKY). Luonto, eläimistö, maisema Suunnittelualueella tai sen vaikutusalueella ei ole rekisteröityjä suojelualueita eikä alueella havaittu maastokäynnillä luonnonsuojelulain tai metsälain 10 :n mukaisia kohteita. Alavirtaan noin 1,5 kilometrin etäisyydellä alkaa Koitajoen koskiensuojelulailla suojeltu alue.
ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu 13 Muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole rekisteröityjä muinaismuistolain 295/1963 nojalla suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Lähimmät muinaismuistoalueet ja kohteet ovat Varissaaressa noin kolmen kilometrin etäisyydellä länteen. Pohjavedet ja vesistöt Alue ei ole pohjavesialuetta. Suunnittelualue on Koitajoen rannalla. 1.8 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole erityisiä häiriötä muodostavia tekijöitä eikä sellaisia kaavalla osoiteta. 2. RANTAOSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET 2.1 Yleistavoite Rantaosayleiskaavan muutoksen päätavoitteena on siirtää yksi A rakennuspaikka uuteen sijaintiin ja osoittaa se loma-rakennuspaikaksi RA tilalle Laituriniemi 71-1. Tällä mahdollistetaan rakennuspaikan rakentaminen. 2.2 Suunnittelutilanteen asettamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet on huomioitu aluetta koskevassa yleiskaavassa. Alueelle ei ole osoitettu valtakunnallisesti merkittäviä arvoja. Suunnitteluun vaikuttavat mm. seuraavat VAT kokonaisuudet suunnittelualueen paikallisia lähtökohtia soveltaen: Kulttuuri- ja luonnonympäristö sekä virkistyskäyttö. Arvokkaiden luontoalueiden ja niiden monimuotoisuuden säilyminen. Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun edistäminen. Maakuntakaavassa asetetut tavoitteet Maakuntakaavan tavoitteet huomioidaan yleensä yleiskaavan kautta. Maakuntakaavat ovat kuitenkin vahvistuneet merkittävästi vanhan vuoden 1995 yleiskaavan jälkeen, jolloin maakuntakaavojen ohjausvaikutus on rantaosayleiskaavassa huomioitava tarkemmin. Maakuntakaava osoittaa kaava-alueelle laaja-alaisen koskiensuojelualueen aluevarauksen ja jokea pitkin on osoitettu melontareitti. Voimassa olevan yleiskaavan asettamat tavoitteet Suunnittelualueen rantaosayleiskaavaa ohjaa oikeusvaikutteinen Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaava ja sen tavoitteet, kaavakartta ja määräykset (Ilomantsin KV 21.6.1995 43). Suunnittelussa tulee erityisesti huomioida rakennuspaikkojen määrä.
ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu 14 2.3 Suunnittelualueen asettamat tavoitteet Kaavamuutoksella on seuraavia yksilöityjä tavoitteita ja erityispiirteitä: Siirrettävä rakennuspaikka ei muuta yleiskaavassa osoitettua rantamitoitusta/rakennuspaikkojen määrää. Siirrettävän rakennuspaikan käyttötarkoitus muutetaan erillispientalojen rakennuspaikasta lomarakennuspaikaksi. Kaavalla osoitetaan rakennuspaikkakohtainen rakentamisen määrä. Vanhalle maatilalle osoitetaan riittävä rakennusoikeus sisältäen laajat maataloudessa käytetyt talousrakennukset ja uudelle lomarakennuspaikalle osoitetaan rakennusjärjestyksen mukainen rakennusoikeus. Rakennusluvat voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella. Kaavamuutoksella mahdollistetaan viereisten tilojen tavoitteiden mukaiset uudet omistusjärjestelyt. 2.4 Rantaosayleiskaavan tavoitteiden muuttuminen kaavaprosessin aikana Kaavan yleistavoitteet ovat muodostuneet maanomistaja hakemuksesta käynnistää alueella rantaosayleiskaavan muutos. Kaava on laadittu näiden tavoitteiden ja viranomaisneuvottelussa esille tulleiden tavoitteiden pohjalta. Kaavan tavoitteiden ei lähtökohtaisesti oleteta muuttuvan merkittävästi kaavaprosessin aikana. 3. RANTAOSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTELUT 3.1 Vaihtoehdot Rantaosayleiskaavan muutos koskee tilojen Niemiranta 15-5 ja Laituriniemi 71-1 sisäisiä maankäytön uudelleen järjestelyä selkeiden tavoitteiden pohjalta. Kaavalle ei ole tarpeen esittää vaihtoehtoja. 3.2 Mitoitus Voimassa oleva Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaava Yleiskaavassa alueelle on osoitettu kaksi A rakennuspaikkaa tilojen Niemiranta ja Laituriniemi alueille. Yleiskaavan A aluevaraukset ohjaavat kaavamuutoksen rakentamiseen tarkoitettujen alueiden määrää. A alueiden rakentamisen määrää ei ole osoitettu kaavalla. Loma-asuntoalueelle RA sallitaan kaavalla rakennettavan mm. seuraavasti: - Yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 k-m 2, josta loma-asunto saa olla enintään 100 k-m 2. - Saunalle on enimmäiskooksi osoitettu 25 k-m 2. - Sauna tulee sijaita vähintään 15 metrin etäisyydellä rantaviivasta ja muut rakennukset vähintään 25 metriä.
ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu 15 Yleiskaava sallii rantavyöhykkeelle rakennettavaksi maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia. Rakennusjärjestyksen mitoitus A alueiden rakentamisen määrä on osoitettu rakennusjärjestyksellä. Ympärivuotisen rakennuspaikan rakentamisen määrä on asuinrakennuksen rakennuspaikalla yhteensä 400 k-m 2, josta asuinrakennus saa olla enintään 300 m- m 2 ja talousrakennusten määrä enintään 100 k-m 2. Kerrosluku on II ja alueelle sallitaan kaksiasuntoinen asuinrakennus. Etäisyysvaatimukset poikkeavat yli 80 k-m 2 asuinrakennuksen osalta yleiskaavan sallimasta (40 tai 50 metriä rantaviivasta koosta riippuen). Maatilataloutta varten tapahtuva rakentaminen saa olla yhteensä enintään 1700 k-m 2. 3.3 Kaavamuutoksen mitoitus Voimassa olevassa yleiskaavassa on soitettuna kaksi rakennuspaikkaa, kuten osoitetaan kaavamuutoksellakin. Kaavamuutoksella muutetaan hieman RA rakennuspaikan sijaintia paremmin rakennettavaan kohtaan. A alueen rakentamisen määrä on muodostettu olemassa olevien rakennusten kerrosalasta lisättynä vajaa 100 k-m 2 :llä tulevaisuuden tarpeita varten. Asuinrakennus on sijoitettava rakennusjärjestyksen mukaisesti 40 metriin rantaviivasta. Myös muilta osin noudatetaan rakennusjärjestyksen määräyksiä. RA lomarakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 k-m 2. Loma-asunto on sijoitettava rakennusjärjestyksen mukaisesti 40 metriin rantaviivasta ja muiltakin osin noudatetaan rakennusjärjestyksen määräyksiä. Rantavyöhykkeen maa- ja metsätalousalueen rakennusoikeudesta ei anneta määräyksiä, muutoin kuin olemassa olevan vene- ja laiturirannan niemen osalta, minne saa sijoittaa grillikatoksen. Perusteena on kaavan rakennuspaikan muutoin leviäminen yli 100 metriä leveäksi. 3.4 Rantaosayleiskaavan kuvaus Kaavamuutoksella muutetaan yhden rakennuspaikan sijaintia ja käyttötarkoitus A alueesta RA alueeksi. Kaavaratkaisussa rakennettavien alueiden määrä säilyy samana, mutta rakennuspaikkojen rakennusoikeutta tarkistetaan siten, että olemassa olevat rakennukset huomioidaan rakennusoikeudessa ja uudisrakentaminen vastaa enemmän tämän päivän rakentamisedellytyksiä ja Ilomantsin rakennusjärjestystä. Yleiset määräykset muutetaan vastaamaan tämän päivän yleiskaavan määräyksiä ja tarpeettomista määräyksistä luovutaan.
ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu 16 3.5 Aluevarausten ja kaavamääräysten perustelut maankäyttöluokittain 3.5.1 Asuntoalueet A Erillispientalojen alue. Alue varataan erillispientaloille. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen ja rantasaunan sekä tarpeelliset talousrakennukset. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 600 k-m 2. RA Loma-asuntoalue. Alue varataan loma-asunnoille. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen loma-asunnon ja rantasaunan sekä tarpeelliset talousrakennukset. Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 k-m 2. Muilta osin rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestystä, jossa määritetään mm. loma-asunto enintään II -kerroksiseksi. 3.5.2 Maa- ja metsätalousalueet M Maa- ja metsätalousalue. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueen rakennusoikeudesta ei anneta määräyksiä. 3.5.3 Vesialueet W Vesialue. Merkinnällä osoitetaan sellaiset alueet, jotka on tarkoitettu säilytettäviksi vesialueena. 3.6 Liikenne Kaava-alueen liikenne on pääasiassa loma-asutukseen liittyvää liikennettä. Alueelle ei muodosteta uusia kaavatietä. Kaava hyödyntää siirrettävän rakennuspaikan sijainnissa olemassa olevia Viinivaarantietä ja Niemirannantietä. 3.7 Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueelle ei rakenneta kunnallista teknistä huoltoa. Vettä käyttävät rakennukset ja asuinrakennukset tulee liittää jätevesien käsittelyjärjestelmiin. 3.8 Suojelu Alueella ei ole eikä kaavalla esitetä rakennussuojelu-, luonto-, maisema- tai muita suojelukohteita.
ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu 17 4. RANTAOSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET 4.1 Yleistä vaikutusten selvittämisestä Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavan laadinnan yhteydessä on selvitetty kaavan toteutuksen ympäristövaikutukset silloisen 1990-luvun alun yleiskaavan laadinnan edellyttämällä tavalla. Nämä selvitykset oletetaan lähtökohtaisesti vanhentuneiksi. Edellä mainitun perusteella nyt tehtävää rantaosayleiskaavan muutosta varten on maastossa tehty uusi tarkistus (Suunnittelu Haltilahti 2016). Rantaosayleiskaavassa vaikutuksia selvitetään ja verrataan pääasiassa voimassa olevaan Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavaan ja sen maankäytön ratkaisuihin sekä osoitettuun mitoitukseen ja rakentamiseen. Uusia sellaisia merkittäviä arvoja tai kohteita ei havaittu, jotka vaikuttaisivat kaavaratkaisuun. 4.2 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja -ympäristöihin Vaikutukset lähialueiden asukkaiden kannalta Kaavan toteutuksesta ei aiheudu suunnittelualueen ulkopuolelle lisääntyviä merkittäviä haitallisia vaikutuksia sillä voimassa olevan kaavan mukaisia rakentamiseen osoitettujen alueiden määrää ei muuteta. Rakennuspaikat eivät lähene naapureiden rakennuspaikkoja siten, että merkittävää lisääntynyttä häiriötä syntyisi. Vaikutukset suunnittelualueen nykyisten ja tulevien asukkaiden kannalta Alueella on yksi ympärivuotinen asuinpaikka. Toinen yleiskaavassa osoitettu ympärivuotinen rakennuspaikka on rakentamaton. Tämä siirrettävä rakennuspaikka on uudessa sijainnissa paremmin rakennettavissa yhden tilan alueella. Sen sijainti on valittu parhaiten rakennettavalle kohdalle. Ympärivuotisen rakennuspaikan muuttaminen lomarakennuspaikaksi vähentää alueelle syntyvää haja-asutusta. Kokonaisuutena asumisen ja lomailun edellytykset paranevat. Rakennusoikeuden nosto mahdollistaa palvelutason kohoamisen tämän päivän laatutasolle. Suoran rakennusluvan mahdollisuus helpottaa alueiden toteuttamista. Vaikutukset terveyteen ja sosiaalisiin oloihin Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia alueen terveydellisiin tai sosiaalisiin oloihin. 4.3 Vaikutukset työllisyyteen, elinkeinoelämään, palveluihin ja yleisiin virkistysalueisiin Alueella ei ole nykyisellään työpaikkoja, elinkeinoelämää tai palveluita. Kaa-
ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu 18 valla ei myöskään mahdollisteta näitä. Rakennuspaikan siirrolla ei ole vaikutusta alueen virkistysmahdollisuuksiin. 4.4 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen ja ilmastoon Vaikutukset maa- ja kallioperään Rantaosayleiskaavan toteuttaminen osoittaa rakennuspaikan paremmin rakennettavaan sijaintiin. Rakennuspaikat sijaitsevat hiekkaisella ja kivisellä moreenimaalla. Kaavalla ei ole muuttuvia vaikutuksia maa- tai kallioperään. Vaikutukset pintavesiin Alueen pintavedet virtaavat läheiseen Koitajokeen. Rakentamisella ei ole muuttuvia vaikutuksia vesistön laatuun. Nuorajärven ja Koitereen säännöstely ja vedenpinnan korkeusvaihtelut on huomioitu kaavassa osoitetulla rakentamiskorkeudella. Vaikutukset pohjavesiin Rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta pohjaveteen, sillä jätevesihuoltoa ohjataan mm. kaavamääräyksin ja asetuksin. Vaikutukset ilman laatuun ja ilmastoon Rantaosayleiskaavan toteuttamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia ilman laatuun tai ilmastoon. 4.5 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen, luonnonmaisemaan ja luonnonvaroihin sekä ekologiseen kestävyyteen Kaava-alueen ja sen lähistön luonnonolosuhteet on esitetty perusteluineen Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavaan luonto- ja maisemaselvityksissä sekä myöhemmin tehdyssä maastotarkistuksessa (Suunnittelu Haltilahti 2016). Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonmaisemaan Kaava-alueella ei ole suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Rantaosayleiskaavan toteuttamisen vaikutukset ovat neutraalit luontoarvoja ja luonnon monimuotoisuutta tai luonnonmaisemaa kohden. Kaavaan on lisätty määräys pellon avoimena pitämisestä ja maisemallisen istutuksen lisäämisestä rantasaunan ympärille. Ranta-alue tulee säilyttää nykytilassa tai luonnontilaa vastaavassa vene- ja uimarantoja lukuun ottamatta. Määräyksillä sovitetaan rakentamista mm. Koitajoen virkistyskäyttöön. Vaikutukset luonnonvaroihin ja ekologisen kestävyyteen Rantaosayleiskaavalla ei ole vaikutuksia alueen luonnonvaroihin tai ekologiseen kestävyyteen.
ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu 19 4.6 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Alueen yhdyskuntarakenne on muodostunut ja kiinteytynyt viimeistään voimassa olevan yleiskaavan myötä. Kaavamuutoksella siirretään yksi rakennuspaikka uuteen sijaintiin, mutta yleiskaavan rakenne ei käytännössä muutu. Kaavaratkaisu vähentää haja-asutusta ja siten vaikuttaa myönteisesti yhdyskuntarakenteeseen. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Kaavamuutoksella on myönteinen vaikutus yhdyskuntatalouteen yhden ympärivuotisen rakennuspaikan muuttuessa lomarakennuspaikaksi. Kaavalla ei ole vaikutuksia alueen energiatalouteen. Kiinteistöille rakennetaan alueen sisäisiä kulkuyhteyksiä sekä yksityinen vesi- ja jätevesihuolto. Liikenteelliset vaikutukset Alueelle johtaa yksityisteitä. Näiden sijainnit eivät muutu kaavamuutoksen myötä. Alueelle saavutaan pääasiassa autoillen. Liikenne tulee olemaan edelleen yksityishenkilöiden ns. normaalia asumiseen ja loma-asumiseen liittyvää autoilua. Liikennemäärät eivät tule muuttumaan merkittävästi. Kaavamuutos ei vaikuta Ilomantsin kaakkoisosan alueen veneilyyn tai melontareittiin voimassa olevan yleiskaavan tavoitteita ja mahdollistamaa tilannetta enemmän. 4.7 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset kaupunki- ja taajamakuvaan sekä rakennettuun maisemaan A alue on jo rakennettu 1950 -luvulla ja on maisemassa perinteisen näköinen. Toista A aluetta, nykyistä RA aluetta, ei ole rakennettu. RA rakennuspaikka rakennettaneen tulevaisuudessa. Lomarakentamisen määrä on hieman isompi kuin voimassa olevassa kaavassa. Maisemalliset vaikutukset eivät kuitenkaan lisäänny merkittävästi voimassa olevaan yleiskaavaan verrattuna. Lisääntynyt rakentaminen sulautuu rakennuspaikalla loivaan rinteeseen ja taustametsään paremmin kuin avoimella lähtöpaikalla. Rantamaiseman hoidosta on annettu erillismääräyksiä, joilla suojataan alueiden rantamaisemaa. Uuden rakennuskannan sopeuttamista ympäristöön määrätään kaavamääräyksin ja sitä valvoo Ilomantsin kunnan rakennusvalvonta mm. rakennuslupavaiheessa. Vaikutukset kulttuuriperintöön ja muinaismuistoihin Alueella ei ole kulttuuriperintö- tai muinaismuistokohteita, joihin kohdistuisi vaikutuksia.
ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu 20 Vaikutukset rakennettuun kulttuuriperintöön ja -ympäristöön Alueella ei ole rakennettua kulttuuriperintöä tai rakennettua ympäristöä, joihin kohdistuisi vaikutuksia. 4.8 Rantaosayleiskaavan vaikutukset työlle asetettuihin tavoitteisiin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita kohteita, joihin kohdistuisi vaikutuksia. Maakuntakaavalliset ja yleiskaavalliset tavoitteet Kaavasuunnittelun yleiskaavallisina lähtökohtina ovat olleet voimassa olevat yleiskaavat, eli maakuntakaava ja Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaava. Suunnittelussa on huomioitu maakuntakaavan asettamat yleistavoitteet ja aluevaraukset: Kaavassa on huomioitu alueen kuuluminen koskiensuojelualueeseen ja Koitajoen melontareitti. Rakentaminen soveltuu maisemaan ja kaavalla on osoitettu rantaa suojelevia määräyksiä. Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavan suhteen kaavamuutos noudattaa yleiskaavan mitoitusta ja muita yleiskaavan osoittamia maankäytön ratkaisuja. Rantaosayleiskaavan muutoksen tavoitteet ja vaikutukset ovat yleiskaavojen mukaisia: Kaavamuutos on kuitenkin suhteutettu tämän päivän olosuhteisiin. 4.9 Rantaosayleiskaavan muut merkittävät tai haitalliset vaikutukset Rantaosayleiskaavalla ei ole muita merkittäviä tai haitallisia vaikutuksia. 4.10 Rantaosayleiskaavan oikeusvaikutukset Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaava on vahvistettu oikeusvaikutteisena, mutta sen perusteella ei ole voitu myöntää suoraa rakennuslupaa A tai RA alueille. Laadittava oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaavan muutos korvaa alueellaan voimassa olevan osayleiskaavan. Kaavan perusteella voidaan myöntää suora rakennuslupa kaavan ja Ilomantsin kunnan rakennusjärjestyksen mukaiseen rakentamiseen.
ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu 21 5. SUUNNITTELUVAIHEET 5.1 Kaavaprosessin suunnittelu- ja käsittelyvaiheet Alla esitetään rantaosayleiskaavan suunnittelun ja käsittelyn vaiheet ajallisessa järjestyksessä. Kaavoittaja, Ilomantsin kunta ja ELY -keskus pitivät vireilletulovaiheen viranomaisneuvottelun 29.4.2016. Rantaosayleiskaavan vireilletulosta kuulutettiin 17.5.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja kaavaselostus olivat julkisesti nähtävillä 17.5. 15.6.2016. Tänä aikana osalliset saivat lausua mielipiteensä. Tavoitteena on asettaa kaavaehdotus asiakirjoineen nähtäville syksyn 2016 aikana. Tänä aikana osalliset saavat jättää muistutuksen. Rantaosayleiskaavan muutos tullee Ilomantsin kunnanvaltuuston hyväksyntäkäsittelyyn tavoitteen mukaan vuoden 2016 loppupuolella tai vuoden 2017 alkupuolella. Ilomantsin kunnanvaltuuston kaavaa koskevasta päätöksestä voi valittaa Itä- Suomen hallinto-oikeuteen. 6. RANTAOSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ja toteutuksen seuranta Rakentamisessa tulee noudattaa rantaosayleiskaavan merkintöjä ja määräyksiä sekä Ilomantsin kunnan rakennusjärjestystä. Toteuttamista valvoo rakennustarkastaja rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Rantaosayleiskaava toteutetaan sen laillistuttua maanomistajan tarpeiden mukaan.
Liite 2 9.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) ILOMANTSIN KAAKKOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS ILOMANTSI (146), NUORAJÄRVI (423) Tilat Niemiranta 15-5 ja Laituriniemi 71-1 Suunnittelualueen sijainti (kartta MML) Kaavan laatija SUUNNITTELU HALTILAHTI
2 TUNNISTETIEDOT Kunta ja kohde: ILOMANTSI (146) NUORAJÄRVI (423, Möhkö) Tilat Niemiranta 15-5 ja Laituriniemi 71-1 Rantakaavan Erkki Ilmari Hassisen perikunta / Eero Hassinen laadituttaja: Siiantie 3 80170 Joensuu Ranta-asemakaavan laatija: SUUNNITTELU HALTILAHTI Jukka Haltilahti Ympäristö- ja maankäytön suunnittelija Hopantie 11, 81200 Eno puh: 040-726 4535 e-mail: suunnittelu.haltilahti@telemail.fi SISÄLLYSLUETTELO TUNNISTETIEDOT... 2 1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 3 2. ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, MÄÄRÄYKSET TAI SELVITYKSET... 3 3. KAAVAN OSALLISET... 4 4. OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUSMENETTELY... 5 5. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET... 5 6. ALUSTAVA AIKATAULU... 6 7. YHTEYSTIEDOT JA PALAUTE... 6 LIITTEET 1. Ote maakuntakaavan 1 4 vaiheista. 2. Ote voimassa olevasta Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavasta.
3 1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kaavamuutos on aloitettu maanomistajan aloitteesta. Tavoitteena on siirtää yksi erillispientalojen A rakennuspaikka siten, että se muodosta viereiselle kiinteistölle kokonaan oman rakennuspaikan. Samalla sen käyttötarkoitus muutetaan ympärivuotisesta rakennuspaikasta lomarakennuspaikaksi RA. 2. ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, MÄÄRÄYKSET TAI SEL- VITYKSET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 2009 Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden huomioiminen on ratkaistu pääasiassa aluetta koskevassa maakuntakaavassa, yleiskaavan ollessa vuodelta 1999. Alueella on maakunnallisesti merkittävä Paalasmaan maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeä alue. Muita kaavallisia tavoitteita, joihin olisi suoraan sovellettavissa valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita, ei ole. Suunnittelualuetta koskevat alueidenkäyttötavoitteiden yleiskaavoitusta koskevat yleis- ja erityistavoitteet aluesuunnittelun ja alueidenkäytön näkökulmista. Maakuntakaava (OAS liite 1) Alueella on voimassa seuraavat maakuntakaavat: Maakuntakaavan 1. vaiheen on valtioneuvosto vahvistanut alueelta 20.12.2007. Alue kuuluu koskiensuojelualueeseen (sininen poikkiviiva) ja jokea pitkin kulkee melontareitti (sininen pallojono). Maakuntakaavan 2. vaiheen on ympäristöministeriö vahvistanut 10.6.2010. Alueelle ei kohdistu merkintöjä tai varauksia. Maakuntakaavan 3. vaiheen on ympäristöministeriö vahvistanut 5.3.2014. Suunnittelualueelle ei ole osoitettu varauksia, mutta jokea pitkin kulkee ohjeellinen vesiretkeilyreitti (sininen pallojono) Maakuntakaavan 4. vaiheen on maakuntavaltuusto hyväksynyt 26.5.2014. Kaava ei esitä uusia varauksia suunnittelualueelle, mutta toistaa 1 ja 3. vaiheen merkinnät. Osayleiskaava (OAS liite 2) Alueella on voimassa Ilomantsin kunnanvaltuuston 21.6.1995 43 hyväksymä ja Ympäristöministeriön 13.2.1996 vahvistama Ilomantsin kunnan kaakkoisosan rantaosayleiskaava. Suunnittelualueeseen kohdistuu seuraavia varauksia: A. Erillispientalojen alue. Luku A-merkinnän yläpuolella osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Kullekin rakennuspaikalle saa sijoittaa erillispientalon ja siihen liittyviä talous- ja tuotantorakennuksia sekä ympäristöä häiritsemättömiä työtiloja ja palveluita. M. Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alue on tarkoitettu maa- ja
4 metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle ei saa sijoittaa rakentamista lukuun ottamatta maa- ja metsätalouden rakennuksia. Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa. Rakennusjärjestys Alueella on voimassa Ilomantsin kunnan rakennusjärjestys (KV 28.5.2007 28). Muu ohjaus, päätökset ja selvitykset Kaava-alueella ei ole voimassa MRL 132/1999 38 tai 53 mukaista rakennuskieltoa tai 128 mukaista toimenpiderajoitusta. Alueen luontoarvot on kartoitettu rantaosayleiskaavatyön yhteydessä. Alueelle ei ole osoitettu erityisiä suojelukohteita. Kaavamuutos koskee pääasiassa olemassa olevia pihapiirejä ja peltoalueita. Suojeltavia arvoja ei ole eikä tarvetta erityisselvityksiin. Viereisen joen vedenkorkeus on periaatteessa säännöstelty. Keskiveden korkeus on +144,8 mmpy ja vaihteluväli on periaatteessa +144,40 +145,50 mmpy. Mekrijärven korkeammasta ja padottavasta +146,38 mmpy vedenpinnan korkeuden vaikutuksesta johtuen suunnittelualueen alin rakentamistaso tulisi olla Nuorajärven alueella 147,30 mmpy. 3. KAAVAN OSALLISET Kaavoitusmenettelystä ja vuorovaikutuksesta on säädetty MRL 132/1999 62 ja vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltaessa säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. (29.12.2006/1441). Tämän asemakaavan erikseen mainittuja osallisia ovat: - Suunnittelualueen maanomistajat ja naapurit. - Kunnan jäsenet - Kyläyhdistys - Osakaskunnat Asemakaavaan liittyvät viranomaiset, mm. - Pohjois-Karjalan ELY -keskus - Museovirasto - Pohjois-Karjalan maakuntaliitto - Ilomantsin kunnan hallintoelimet.
4. OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUSMENETTELY 5. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Kaavan vaikutuksia verrataan yleiskaavan muutosta ohjaavaan yleiskaavaan ja mm. alueen ympäristöarvoihin ja nykyiseen maankäyttöön. Vaikutuksia arvioidaan ja esitetään kaavaselostuksessa. Arvioinnin kohteita ovat muun muassa: rakennettu ympäristö, kulttuuriympäristö, taajamarakenne, liikenne, tekninen huolto, luonto ja luonnonympäristö ja maisema jne. (MRL 1999/132: 39 41 ja MRA 1999/895: 1, 25 ). Alueelle on laadittu ympäristöselvitykset Ilomantsin kaakkoisosan rantaosayleiskaavatyötä varten. Lähtökohtaisesti lisäselvitystarvetta ei havaita ja kaavan vaikutusten oletetaan olevan tavanomaisia.
6 6. ALUSTAVA AIKATAULU VAIHE TAVOITEAIKA Kaavatehtävän aloitus maaliskuu 2016 Vireilletulovaiheen viranomaisneuvottelu helmikuu 2016 Kaavaluonnosvaihe touko-kesäkuu 2016 Kaavaehdotusvaihe syksy 2016 kaavan hyväksyminen loppuvuosi 2016 7. YHTEYSTIEDOT JA PALAUTE Kaavan laatimisesta vastaa SUUNNITTELU HALTILAHTI Jukka Haltilahti ympäristö- ja maankäytönsuunnittelija Hopantie 11, 81200 Eno puh: 040-726 4535 suunnittelu.haltilahti@telemail.fi Ilomantsin kunnan yhteyshenkilöt ovat Toimitilaesimies Jari Ahponen GSM 040 104 3305 jari.ahponen@ilomantsi.fi Kunnanjohtaja Markku Lappalainen GSM 040 104 3001 markku.lappalainen@ilomantsi.fi Osoite: ILOMANTSIN KUNTA Soihtulantie 7 82900 ILOMANTSI Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksesta sekä mielipiteet asemakaavan nähtävilläolojen yhteydessä tulee osoittaa suullisesti tai kirjallisesti Ilomantsin kunnan yhteyshenkilölle. Muistutukset kaavaehdotuksesta tulee osoittaa kirjallisesti Ilomantsin kunnanhallitukselle.
7 OAS liite 1, sivu 1/2 Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. -vaiheesta (Valtioneuvoston vahv. 20.12.2007) Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2. -vaiheesta (Ympäristöministeriö vahv. 10.6.2010)
8 OAS liite 1, sivu 2/2 Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. -vaiheen kartasta (Ympäristöministeriö vahv. 5.3.2014) Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. -vaiheen kartasta (maakuntavaltuusto hyv. 15.6.2015)
9 OAS liite 2, sivu 1/3 Ote Ilomantsin kunnan kaakkoisosan rantaosayleiskaavasta tilojen Niemiranta 15-5 ja Laituriniemi 71-1 kohdalta. (Ilomantsin KV 21.6.1995 43 hyv. ja Ympäristöministeriön 13.2.1996 vahv.)
10 OAS liite 2, sivu 2/3
11 OAS liite 2, sivu 3/3
LIITE 3 Ote kaavaluonnoksesta, päiväys 9.5.2016
LIITE 4 Yhteenveto osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen saamista lausunnoista (2 kpl.) ja vastineet niihin. Osalliset eivät jättäneet mielipiteitä. Rantaosayleiskaavan muutosluonnos oli asiakirjoineen nähtävillä 17.5. 15.6.2016. LAUSUNNOT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 13.6.2016 (liitteenä) Lyhennelmä: - Pohjois-Karjalan maakuntaliitto pitää Iaadittua kaavaluonnosta ja siihen liittyvää kaavaselostusta erittäin hyvin ja perusteellisesti laadittuna. - Osoitettaessa rakennuspaikkaa tulvaherkälle alueelle tulee huomioida myös ilmastonmuutoksen mahdollinen vaikutus tulvariskiin ja tätä kautta myös alimpaan rakentamistasoon. Vastineet: Rakentamisesta määrätään, että kapillaarisen veden nousun katkaisevan kerroksen alapinnan korkeustaso on oltava N2000 +147,52 yläpuolella. Tällöin Koitereen keskiveden pinnan mukaiseen korkoon tulee korkeuseroa alimmasta lattiatasosta noin + 3 metriä. Rakentamisen taso on alueella voimassa oleva suositus. On epätodennäköistä, että rannat tulvisivat tulevaisuudessa enemmän, sillä Koitereen vedenpinnan tasoa voidaan säädellä. Kaavamääräys pidetään ennallaan. Pohjois-Karjalan ELY-keskus 27.5.2016 (liitteenä) Lyhennelmä: - Kaavaan on osoitettu suuret rakennusoikeudet (A=600 k-m2 ja RA-300 k- m2). Onko näin suurten rakennusoikeuksien osoittaminen tarkoituksen mukaista? - ELY-keskuksen mielestä kaikki rakentaminen tulee sijoittaa RA-tontin sisäpuolelle. ELY-keskus esittää, että RA-tontti sijoitetaan lähemmäksi vene/laiturirantaa, Vastineet: Rakentamisen määrä kattaa maatilankeskuksessa jo käytetyn noin 550 k-m 2 :in ja mahdollistaa hieman kehittää osoitettua A-asuinpaikkaa edelleen. Lomarakennuspaikalle maanomistajalla on likimäärin esitetyn rakennusoikeuden verran rakentamissuunnitelmia. Rakennusoikeus on kuitenkin RA-alueella alhaisempi kuin lähtökohdan A-alueen 400 k-m 2. RA-rakennuspaikka on siirretty kaavassa ELY-keskuksen esittämällä tavalla siten, että se sisältää kaiken rakentamiseen tarkoitetun alueen.