OPETUSPALVELUKESKUS. Liikunnasta hyvinvointia ja viihtyvyyttä kouluun. TURUN KOULUT LIIKKEELLE -hankkeen väliraportti. Riitta Asanti ja Anu Oittinen

OPETUSPALVELUKESKUS TURUN KOULUT LIIKKEELLE -hankkeen väliraportti Riitta Asanti ja Anu Oittinen Liikunnasta hyvinvointia ja viihtyvyyttä kouluun

Riitta Asanti ja Anu Oittinen Liikunnasta hyvinvointia ja viihtyvyyttä kouluun TURUN KOULUT LIIKKEELLE - hankkeen väliraportti Turun kaupunki Opetuspalvelukeskus

ISBN 952-5217-63-9 Kirjapaino Uusi Aura Oy, Raisio 2006

TURUN KOULUT LIIKKEELLE HANKE TIIVISTELMÄ JA RAPORTIN TARKOITUKSESTA Kädessäsi oleva raportti kuvaa Turun opetustoimessa toteutettua laajaa Koulut liikkeelle -hanketta. Raportti on koottu hankkeen lopun alun tunnelmissa, kun varsinaista hanketta on jäljellä noin vuosi. Siinä kuvataan mahdollisimman konkreettisesti hankkeen etenemisprosessia ja sen aikana syntyneitä ajatuksia ja toimintatapoja, joilla oppilaiden koulupäivän aikaista liikuntaa voidaan lisätä ja tätä kautta vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja koulussa viihtymisen edellytyksiin. Kimmoke raportin kirjoittamiseen syntyi halusta koota hankkeen monet kokemukset yksiin kansiin, jotta muutkin kunnat ja toimijat voivat niitä hyödyntää. Riittävän konkreettisen kuvan antamiseksi raporttiin on hyvinkin yksityiskohtaisesti (esim. liitteissä) koottu hankkeen eri vaiheiden työkaluja, kuvauksia ja tuotoksia (mm. hankeprosessin kuvaus, yhteistapaamisten ohjelmat, hanketuotteet, Opeapu-monisteet jne.). Hankkeen etenemisen kannalta on ensisijaisen tärkeätä ollut koulutason toiminta eli ne koulukohtaiset toimintaprosessit, joilla yksittäiset koulut ovat kehittäneet toimintakulttuuriaan ja ympäristöään. Koulutason toiminnan tukena on kuitenkin tarvittu monitahoista työskentelyä kaupunkitasolla. Kaupunki- ja kuntatasolla tarvitaan työmyyriä, jotka vievät asiaa eteenpäin monella eri tasolla ja kannustavat kouluja omissa prosesseissaan. Uudet ideat ja toimintamallit ovat syntyneet eri tavoin. Hankkeessa on korostettu alusta asti koulujen opettajien ja oppilaiden osallistamista toimintojen kehittämiseen. Koulujen lisäksi on ollut tärkeätä sitouttaa monia muita toimijatahoja hankkeen etenemisen eri vaiheissa. Tärkeätä onkin hankkeen aikana syntyneiden uusien konkreettisten ideoiden rinnalla tuoda esille sitä monitahoista ja -tasoista prosessia, jolla hanke on edennyt, niin kouluissa kuin muiden keskeisten toimijatahojen osalta. Prosessin kuvaaminen kaikkien koulujen ja muiden toimijoiden kohdalla ei ole mahdollista, mutta haluamme korostaa niin kouluissa kuin muillakin foorumeilla käydyn keskustelun merkitystä. Oleellista sille, että liikunta toimii kouluhyvinvoinnin ja viihtyvyyden edistäjänä on se, että siirrytään perinteisestä vain tiettyihin oppilaisiin kohdistuvasta kilpailu- ja valmennustoiminnasta tai omasta koulusta poissuuntautuvasta tapahtumatoiminnasta kohti pyrkimystä saada liikunta osaksi jokaisen oppilaan koulupäivää. Oikealla tavalla tuotteistamalla liikunta lisää lasten ja nuorten osallistamista ja yhteisöllisyyttä sekä vähentää kiusaamista. Hankkeen edetessä on havaittu, että niissä kouluissa, joissa osallistamisessa on onnistuttu tai päästy alkuun, on voitu huomata myös liikunnan toimiminen oivallisena työkaluna kouluhyvinvoinnin ja viihtyvyyden parantamispyrkimyksissä. Tärkeäksi on havaittu lasten ja nuorten näke- 3

TURUN KOULUT LIIKKEELLE HANKE minen aktiivisina toimijoina omien liikkumismahdollisuuksiensa luomisessa, ei pelkästään valmiiksi mietityn ja organisoidun toiminnan kohteena. Raportin kirjoittajat ovat olleet tiiviisti mukana hankeprosessissa, toinen hankkeen vetäjänä ja toinen yliopiston tutkimushankkeen edustajana. Raportin työstämistapaa voisi kuvailla puolitoimintatutkimukselliseksi. Vaikka raportoiminen eteneekin kronologisesti, on siinä jatkuvasti pyritty reflektoivaan ja jälkiviisaaseen arviointiin: koko ajan tarinan edetessä nostetaan esiin niitä kohtia hankeprosessissa, jossa toimijoiden mielestä on erityisesti opittu jotain tai olisi ollut järkevää toimia jollakin muulla tavalla. Esittämään pyritään myös parempia vaihtoehtoisia tapoja toimia kulloisessakin tilanteessa. LIIKUNTA KOULUHYVINVOINNIN VÄLI- NEENÄ yhdessä tekeminen kaikkien mukaan kannustaminen lasten ja nuorten osallistuminen nahistelun sijaan toimintaa Liikunta osallistamisen ja yhteisöllisyyden lisäämisen välineenä koulujen pihaprojektit oppilasaktivaattori toiminta Huiskaus! hyötyliikunta Lisää liikettä koulupäivään liikunta osaksi jokaisen lapsen arkea välituntiliikunta, välineet ym. (vähän liikkuvien) kerhotoiminta koulumatkaliikunta Tapahtumat omasta koulusta pois suuntautuva toiminta harvoin tapahtuva kaikki eivät pääse osalliseksi Kilpailutoiminta ja valmentaminen hyvät osallistuvat syö koulun kerhotunteja Kuvio 1 Liikuntapolku kouluhyvinvointiin (kirjoittajien näkemys syksyllä 2006) 4

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ JA RAPORTIN TARKOITUKSESTA...3 KOULUT LIIKKEELLE HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT...7 Hankkeen taustaa... 7 Hankkeen valmisteluvaihe (2003-2004)... 7 Hankkeen uusi alku... 9 HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIMINTATAVAT... 12 Liikunnalla hyvinvointia ja viihtyisyyttä koulupäivään...12 Hankkeen keskeiset toimijat ja vaikuttamisen tasot...13 KOULUKOHTAISTEN PROSESSIEN TUKEMINEN HANKKEEN PÄÄTEHTÄVÄNÄ... 16 Yhteistapaamiset yhdysopettajien työn tukena...16 Koulukohtaiset konsultaatiot, koulukierrokset...19 Tuotekohtaiset koulutustilaisuudet...21 KOULUISSA TAPAHTUVA KEHITTÄMINEN AVAINASEMASSA... 22 Yhdysopettaja koulun kehittämismoottorina...22 Rehtori, terveydenhoitaja ja koulun kehittämistiimi mukana kehittämistyössä...22 Oppilaat mukana kehittämässä omaa koulunsa liikuntamahdollisuuksia...23 Kouluasteiden erilaiset lähtökohdat...24 HANKKEEN PÄÄLINJAT JA HANKETUOTTEET... 26 Koulujen ideoista hanketuotteiksi...26 Hanketuotteet, -kampanjat ja -projektit...26 KAUPUNKITASON TOIMINTA HANKKEEN ETENEMISEN YTIMESSÄ... 37 Hallintokuntien välinen yhteistyö koulupihojen kunnostamisen haasteena ja voimavarana...37 Isossa kaupungissa on paljon toimijoita ja haastava toimintakulttuuri...38 Yhdessä tekeminen tuottaa tulosta piha-asioissakin...40 VIESTNTÄ MERKITTÄVÄ OSA HANKETTA... 41 HANKKEEN HALLINNOLLINEN JA TALOUDELLINEN TOIMINTA... 43 Hankkeen ohjausryhmä...43 Hanketiimi...43 Hankkeen taloudesta...44 KOKEMUKSIA HANKKEEN PUOLIVÄLIN KOHDALTA JA VÄHÄN SEN JÄLKEEN... 46 LOPUKSI... 49 LÄHDEMATERIAALIA LIITTEET

TURUN KOULUT LIIKKEELLE HANKE KOULUT LIIKKEELLE HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Hankkeen taustaa Turun koulut liikkeelle hankkeen taustalla on niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin yleisesti esiin nostettu huoli lasten ja nuorten ylipainon lisääntymisestä sekä siihen kytköksissä olevista elämäntapaongelmista kuten liian vähäisestä liikkumisesta sekä vääristä ravintotottumuksista. Suurin haaste liikkumistottumuksiin liittyen on tällä hetkellä aktiivisuuden polarisoituminen, se että lapset ja nuoret ovat jakautumassa erittäin aktiivisesti liikkuviin ja jo oman terveytensäkin kannalta liian vähän liikkuviin. Jos tätä kehityssuuntaa ei onnistuta kääntämään, on sillä tulevaisuudessa erittäin merkittävät kansantaloudelliset vaikutukset, muun muassa kakkostyypin diabeteksen hoitokustannusten lisääntymisen kautta. Kimmokkeen hanke sai Nuori Suomi ry:n Liikkuva Iltapäivä -raporttien päädyttyä Turun apulaiskaupunginjohtajan käsiin vuonna 2003. Samaan aikaan koululaisten iltapäivätoiminta tuli hallitusohjelman myötä kuntien järjestämisvastuulle. Iltapäivätoiminnan liikunnan kehittämisen lisäksi Turussa innostuttiin saman tien kehittämään koululaisten liikuntaa laajemmin koko koulun toimintaympäristössä. Pohjan Turun aktiivisuudelle sekä liikunnan että laajemmin hyvinvoinnin edistämisessä luo kaupungin mukanaolo Euroopan Terveet Kaupungit verkostossa. Se edistää laaja-alaisesti kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia erityisesti päätöksenteon kautta. Konkreettisena osoituksena panostuksesta terveyden edistämiseen Turussa varattiin 2004 kaupungin budjettiin ensimmäisen kerran terveyden edistämisen määräraha, josta tuetaan kaupunkitasolla hyvinvointia edistäviä projekteja. Turku-strategiassa 2005-2008 yksi kolmesta painopisteestä on hyvinvointi ja elämänlaatu ja siinä kriittisenä menestystekijänä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi. Turun koulut liikkeelle hankkeen valmistelu käynnistyi syksyllä 2003. Jo 1990 luvulla laman aiheuttama tiukka taloudellinen tilanne oli pakottanut myös kaupungin liikuntatoimen arvioimaan toimintaansa uudelleen. Liikuntatoimen painopisteet muokattiin uuteen malliin lautakuntakaudella 1993-1996 ja erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat nousivat liikuntatoimen ensisijaiseksi kohderyhmäksi. Käynnistettiin Liike 2000 projekti (1994-2000) (ks. Koski 2002), joka oli valtakunnallisesti merkittävä koko väestöä liikuntaan aktivoiva hanke kaupunkitasolla. Tuon poikkihallinnollisen projektin aikana kaupunkilaisten liikuntaa pyrittiin lisäämään monin tavoin. Hanke onnistuikin erinomaisesti monella tavalla, mutta koulutointa ei juurikaan onnistuttu saamaan mukaan. Liike 2000 -projektin jälkeen toteutettiin kaupungin liikuntatoimen tukemana kahdessa alakoulussa liikkumattomien lasten kerhokokeilut, jotka osoittivat koulun olevan oivallinen paikka kohdata kaikki lapset, myös ns. vähän liikkuvat lapset (ks. Asanti 2004). Samoihin aikoihin joukko alakoulujen liikuntavastaavia kokosi alakoulujen liikunnan kehittämisraportin, jossa kyseenalaistettiin vahva kilpailutoiminta. Näin maaperä oli kypsynyt koulutoimen liikunnan kehittämisprosessiin. 7

TURUN KOULUT LIIKKEELLE HANKE Hankkeen valmisteluvaihe (2003-2004) Hankkeen suunnittelu käynnistyi varsinaisesti syksyllä 2003 (24.9.2003). Apulaiskaupunginjohtaja Kaija Hartialan kutsumana kokoontui asiasta kiinnostuneita kaupungin eri hallintokuntien edustajia neuvotteluun, jossa lausuttiin ääneen huoli lasten ja nuorten liikkumattomuudesta ja siitä seuraavista ongelmista. Mukaan pyydettiin alusta lähtien myös Nuori Suomi ry, joka oli voimakkaasti puhunut kaikkien lasten liikkumisen puolesta. Järjestön kanssa rakennettava yhteistyö oli merkittävää sekä eri puolilla maata olevien hankkeiden tiedottajana että uskottavuuden luomiseksi kaupungin sisällä. Nuori Suomi ry:n kiinnostusta Turun hankkeeseen lisäsi halu käynnistää valtakunnallisesti koululaisten liikuntahanketta, ja Turun hanke oli pilottina mukana tämän hahmottamisessa. Jälkeenpäin arvioituna: on voitu havaita, että neuvotteluissaan opetusministeriön yleissivistävän yksikön kanssa liittyen valtakunnallisen kouluhyvinvointihankkeen liikunnan osuuteen, Nuori Suomi on päätynyt esittämään hyvin samansisältöistä ja tavoitteista hanketta kuin Turussa on paikallistasolla toteutettu (Laitinen, 8.11.2006). Vuoden 2006 aikana käydyissä Turun koulut liikkeelle hankkeen ja Nuori Suomi ry:n välisissä keskusteluissa pohdittiin paljon sitä, pitääkö liikunnan edetä omana hankkeenaan, vai tuleeko sitä pyrkiä kytkemään osaksi laajempaa kouluhyvinvointikeskustelua. Keskustelujen jälkeen päädyttiin siihen, että laajempi perspektiivi se että kyetään osoittamaan liikunnan käyttöarvo laajemmassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistyössä - on tässä vaiheessa myös liikunnan etu. Hankkeen suunnittelu eteni ripeästi. Vajaan kuukauden kuluttua (16.10.2003) asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä on hahmotella käynnistyvää hanketta ja sen sijoittamista kaupungin organisaatioon. Loppuvuonna päätettiin yhteistoimin kaupungin ja Nuori Suomi ry:n kanssa, että tarvitaan projektityöntekijä valmistelemaan projektisuunnitelmaa. Keväällä 2004 palkattiin loppuvuodeksi määräaikaiseen työsuhteeseen projektipäällikkö, jonka ensimmäisenä tavoitteena oli rakentaa projektisuunnitelma, jolla kaupunginhallitukselta anotaan rahoitusta käynnistyvälle hankkeelle. Työnimenä oli suunnitteluvaiheessa Turun koulut terveydeksi liikkeelle -kehittämishanke. (Työryhmän pöytäkirja 24.9.2003.) Näin terveyden edistämien liikunnan avulla oli selkeä lähtökohta hankkeelle. Hankkeessa haluttiin edetä poikkihallinnollisesti ja yhteistyötä tehden. Kohteena oli lasten koulupäivän aikaisen liikunnan lisääminen. Toimintaa ei kohdennettu koulujen opetussuunnitelman mukaisten pakollisten liikuntatuntien määrään tai laatuun. Kouluihin suunnatun hankkeen haluttiin hallinnollisesti sijaitsevan kaupungin opetustoimessa, jolla uskottiin olevan tärkeä merkitys asiakkaiden kohtaamisessa. Turun kaupunginhallituksen päätös (23.6.2004, 628) käynnisti hankkeen virallisesti kaupungissa. Sen kestoksi määriteltiin vuoden 2007 loppuun ja vuotuiseksi avustussummaksi noin 130 000 euroa kaupunginhallituksen terveyden edistämisen määrärahoista. 8

TURUN KOULUT LIIKKEELLE HANKE Keväällä 2004 aloitettiin koulujen rekrytointi hankkeeseen. Sähköpostiviesti suunnattiin alakouluissa koulun liikuntavastaavalle, joka perinteisesti on valittu kouluissa vastaamaan oman koulunsa liikuntaan liittyvien yhteyksien hoitamisesta. Yläasteen ja lukion osalta rekrytointi suoritettiin liikunnanopettajien kautta. Myös koulujen rehtoreita informoitiin asiasta. Mukaanlähtövaiheessa kouluilta vaadittiin innostusta osallistua hankkeeseen ja yhdysopettajan nimeämistä. Erityisesti alakoulut ilmoittautuivat innokkaasti mukaan. Hankkeeseen ilmoittautui 18 alakoulua, 3 yläkoulua ja 3 lukiota. Näissä kouluissa oli yhteensä noin 7 700 oppilasta (Liite 1). Perusopetuksen opetussuunnitelman (2004) uudistamisen myötä on alettu puhua yhtenäisestä perusopetuksesta ala- ja yläkoulujen sijaan. Johtuen siitä, että Turussa perusopetuksen alimmat ja ylimmät luokat edelleen sijaitsevat fyysisesti ja hallinnollisesti toisistaan erillään, käytetään raportissa edelleen termejä alakoulu (luokat 1-6) ja yläkoulu (luokat 7-9). Alakouluja houkutti mukaan mahdollisuus liikunnallisen kerhotoiminnan käynnistämisestä sekä koulupihojen kuntoon saamisesta. Myös Turun ammatti-instituutti ilmoittautui mukaan. Myöhemmin kävi ilmi, että koulussa koettiin tärkeämmäksi hankkeeseen liitetty tutkimus, ei välttämättä niinkään koulun oppilaiden liikunnallisen aktiivisuuden lisääminen. Jälkeenpäin arvioituna voisi todeta, että koulujen rekrytointivaihe olisi ollut järkevä toteuttaa systemaattisemmin ja intensiivisemmin kuin vain sähköpostilla liikunnan yhdysopettajia tai liikunnanopettajia lähestyen. Parempaan tulokseen olisi tässä vaiheessa voitu päästä lähestymällä koulujen johtoa (esim. rehtoreiden kokoukset) tai koko opettajakuntaa. Ehkä myös jonkinlainen suurempi käynnistämisseminaari, jossa olisi luotu kouluille konkreettisempaa käsitystä mukana olon hyödyistä, olisi voinut vaikuttaa koulujen asenteisiin ja odotuksiin jo aivan alkumetreiltä. Nyt sana levisi vähän suusta suuhun menetelmällä ja osa kouluista tai opettajista koki jääneensä kokonaan ilman tietoa. Myös itse hanke ja Koulut liikkeelle tutkimushanke sekoittuivat alkuvaiheessa ja se osaltaan hämmensi kouluja. Syksyn 2004 aikana perustettiin työryhmiä (olosuhde-, koulu-, tutkimus- ja aamu- ja iltapäivätoiminnan työryhmät, ks. liite 2) sekä kutsuttiin opettajat kokoon. Kouluille esitettiin tuolloin erilaisia vaihtoehtoisia moduuleita. Erityisesti kerhotoiminta kiinnosti kouluja ja usealle koululle jaettiin rahallisia resursseja käynnistynyttä kerhotoimintaa varten. Koulujen yhdysopettajille luvattiin korvausta tehdystä työstä, joka suurelta osin liittyi kerhotoiminnan organisointiin ja toteuttamiseen. Hankkeen uusi alku Loppuvuonna 2004 todettiin, että hanke ei ollut käynnistynyt ohjausryhmän toivomalla tavalla. Ohjausryhmän mielestä uusien ja pysyvien ratkaisujen etsiminen oli riittämätöntä. Lisäksi koulut eivät olleet riittävän tietoisia toistensa saamista tuista esimerkiksi kerhotoiminnan osalta ja koulujen kesken syntyi napinaa. Koulujen ja yhdysopettajan rooli ja tehtävät eivät olleet riittävän selkeät. Hankkeelle palkattiin uusi projektipäällikkö vuoden 2005 alusta lähtien, ja hänen joh- 9

TURUN KOULUT LIIKKEELLE HANKE dollaan toimintatapaa alettiin pohtia uudelleen. Mukana jatkoivat alkuperäisesti ilmoittautuneet koulut, jotka nyt lähtivät uudelleen hankematkalle. Uuden projektipäällikön toimesta hanke heilautettiin uusille raiteille hankekoulujen opettajien yhteistapaamisessa 17.2.2005. Tällöin käytiin läpi tavoitteiden uudelleen määrittelyä ja keskusteltiin asiantuntija-alustuksen pohjalta koulun toimintakulttuurista ja sen kehittämisestä. Joensuulaisen Nepenmäen koulun rehtori Jyrki Huusko kuvasi esityksessään koulun toimintakulttuurin sisältävän kaiken sen, minkä kouluyhteisön jäsenet opettajat, muu henkilökunta ja oppilaat tekevät yhteisön tavalla. Se sisältää ne koulun käytänteet, jotka koostuvat ryhmän omaksumasta tiedosta, vallitsevista uskomuksista, arvoista, tottumuksista jne. Toimintakulttuurin kehittämistä hän kuvasi muutokseksi, jonka seuraukset ulottuvat oppilastasolle ja tulevat esiin oppilaitoksen perustehtävän opiskelijoiden opetus- ja kasvatustyön paranemisena (Huusko, 2005). Yhteistapaamisen ja sen jälkeen käytyjen koulukohtaisten keskustelujen jälkeen projektin taholta koottiin yhteen kouluissa syntyneet lähtökohtaodotukset. Näiden pohjalta voitiin muodostaa hankkeelle niin sanotut yhteiset intressialueet, joiden pohjalta lähdettiin kehittämään koulujen prosesseja tukevaa materiaalia, koulutuksia, ja samalla verkostoitiin samasta ideasta kiinnostuneita opettajia ja kouluja keskenään. Tarpeen mukaan etsittiin eri hallintokuntia yhdessä kehittämään ideaa (esim. koulupihahanke, terveyden edistämisen / syrjäytymisen ehkäisyn kerhotoiminta, terveyden edistämisen reissari) tai haettiin muita yhteistyötahoja rahoituksen turvaamiseksi (terveyden edistämisen keskus, STM). Ideoita lähdettiin tuotteistamaan. Hankkeen rinnalle Turun yliopiston tutkijat rakensivat alusta alkaen laajan monitieteisen turkulaislasten ja nuorten hyvinvointia selvittävän Koulut liikkeelle -tutkimuksen. Hankkeen alkuvaiheessa tutkimus ja hanke sekoittuivat toisiinsa osittain siksi, että tutkimusryhmä kokoontui aluksi neljän alakoulun, ns. tutkimuskoulun yhdysopettajan kanssa rakentamaan interventiota. Hankkeen uudelleen käynnistymisen myötä alettiin pohtia, että samanlaista tarvetta pienelle, erikseen kokoontuvalle kouluryhmälle ei enää ollut, ja tapaamiset lopetettiin vuoden 2005 aikana. Jälkeenpäin arvioituna tällä tutkimusryhmän ja tutkimuskoulujen yhdysopettajien kokoontumisilla on merkitystä sikäli, että kokoontumisten ideoimana ja osittain myös painostamana jaettiin alakouluille seuraavana keväällä (huhtikuussa 2005) niin sanotut välituntikorit. Kuten myöhemmin kävi ilmi, niistä tuli merkittävä hankkeen käynnistymisen symboli. 10

TURUN KOULUT LIIKKEELLE HANKE Hankkeessa nähtiin tärkeäksi koulujen ja mukana olijoiden sitouttaminen sekä innokkuuden ja uteliaisuuden herättäminen hankkeeseen. Tällöin tärkeää on osallistujien omien näkökulmien selventäminen ja sitä seuraava osallistujien perspektiivien yhdistäminen (Perttilä ym. 2003, 39-40). Koko hankkeen toimintafilosofiana on ollut, että vain koulujen omista lähtökohdista ponnistavien ja osallistavien toimintaprosessien kautta voidaan vaikuttaa koulujen toimintakulttuurin muuttumiseen. Hankkeen tehtävänä on eri toiminnan tasoilla tukea koulujen prosesseja. KOULUKOHTAISET TOIMINTAPROSESSIT (osallistuminen, osallistaminen, omat lähtökohdat) YHTEISTEN INTRESSIALUEIDEN LÖYTÄMINEN (tuotteet, materiaalit, koulutukset, verkostot, yhteistyö, päätöksentekoon, strategioihin ym. vaikuttaminen) TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS Kuvio 2. Projektipäällikön näkemys koulujen toimintakulttuurin muutoksen etenemisestä (mukaellen Perttilä ym. 2003) ja hankkeen roolista sen tukemisessa esitettynä mm. ohjausryhmän kokouksessa 14.3.2006 11

TURUN KOULUT LIIKKEELLE HANKE HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIMINTATAVAT Liikunnalla hyvinvointia ja viihtyisyyttä koulupäivään Hankkeen tavoitteissa ja toimintatavoissa korostettiin voimakkaasti koululähtöistä ajattelutapaa. Vain koulujen lähtökohdista ponnistaen voidaan aikaansaada pysyviä koulutason muutoksia, mutta samalla haluttiin korostaa sitä, että koulut eivät kykene toimimaan ilman laajemman yhteisön tukea. Koulut liikkeelle hankkeen visiona (hankkeen yhteistapaaminen 17.2.2005, hankkeen ohjausryhmä 3.3.2005) nähtiin nyt, että hankkeen päättyessä kolmen vuoden kuluttua on lisääntyneen liikunnan avulla kyetty lisäämään lasten ja nuorten hyvinvointia ja koulussa viihtymistä. Hanke haluttiin alusta asti nähdä osana laajaa viitekehystä. Oleellista ei ole vain liikunnan lisääminen, vaan sen lisääminen niin, että se palvelee yleisempää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämispyrkimystä. Jälkeenpäin arvioituna hankkeen linjaus kytkeä liikunta alusta asti kiinteästi laajempiin kokonaisuuksiin, kuten kouluhyvinvoinnin ja viihtyvyyden edistämiseen, on osoittautunut onnistuneeksi ja vähintäänkin ajanmukaiseksi, kun verrataan sitä viimeisen vajaan vuoden aikana käynnistyneeseen kouluhyvinvointikeskusteluun. KOULUT LIIKKEELLE VISIO Missä haluamme olla kolmen vuoden kuluttua? KOULUT LIIKKEELLE Koulujen toimintakulttuurin ja -ympäristön kehittymistä lasten ja nuorten liikuntaa lisääväksi Lisääntyneen liikunnan avulla on kyetty lisäämään lasten ja nuorten hyvinvointia ja koulussa viihtymistä Koulukohtaisten toimintaprosessien kautta syntyvien uudenlaisten lasten ja nuorten liikkumista tukevien Miten se tapahtuu? ratkaisujen avulla Kuvio 3. Hankkeen tavoitteiden asettelu siten kun se esitettiin 17.2.2005 hankekoulujen yhteistapaamisessa ja 3.3.2005 hankkeen ohjausryhmälle Liikunta nähtiin siis alusta asti välineenä sille, että koulussa voidaan tukea lasten ja nuorten hyvinvointia ja koulussa viihtymistä erityisesti osallistamisen ja yhdessä tekemisen kulttuurin kehittymisen myötä. Kouluihin ei tuoda valmiita toimintamalleja, vaan opettajia ja koululaisia aktivoidaan itse etsimään mahdollisuuksia liikkumisen lisäämiseksi omassa koulussaan. He ovat parhaita oman koulunsa ja sen ympäristön tuntevia asiantuntijoita. Oppilaat eivät ole ainoastaan liikkujia, liikuttamisen kohteita, vaan itse aktiivisia toimijoita toiminnan sisältöjen ja toimintaympäristön kehittämisessä - mukana luomassa liikuntamahdolli- 12

TURUN KOULUT LIIKKEELLE HANKE suuksia ja uusia ideoita sekä kehittämässä koulunsa ympäristöä liikuntaan aktivoivaan suuntaan. Uudenlaisia lasten ja nuorten liikkumista tukevia ratkaisuja uskottiin syntyvän koulukohtaisten toimintaprosessien kautta ja siten myös hankkeen tavoitteiden toteutuvan. Hankkeen keskeiset toimijat ja vaikuttamisen tasot Koulut ovat hankkeen keskiössä. Hankkeen eteenpäin viemiseksi tarvitaan myös paljon muita tahoja, ja kaikkien tahojen selkeän roolin hahmottamista. Näitä keskeisiä tahoja koottiin hankkeen eri työtyhmiksi (ks. liite 2). Jokaisen työryhmän ylimmäksi tavoitteeksi määriteltiin koulutason toiminnan edellytysten luominen ja tukeminen. Ohjausryhmään on koottu kaupungin keskeisten hallintokuntien (opetus-, terveys-, liikunta-, nuorisotoimet, tilalaitos, kiinteistölaitos, ympäristö- ja kaavoitusvirasto) sekä keskushallinnon edustajia (puheenjohtajana palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja, palvelutoimen sekä osaamis- ja elinkeinotoimen apulaiskaupunginjohtajien avustajat), jotta resurssien ja toimintakäytäntöjen kehittämisen turvaaminen olisi taattu kaupungin johdon tasolla. Lisäksi ohjausryhmässä on Nuori Suomi ry:n sekä Koulut liikkeelle tutkimushankkeen edustus. Keskeisin hanketta eteenpäin vievä foorumi on ollut hankekoulujen yhdysopettajien yhteistapaamiset, joita on järjestetty 1-2 kertaa lukukaudessa. Näillä tapaamisilla pyrittiin varmistamaan se, että vuorovaikutusta syntyy myös hankkeeseen osallistuvien koulujen välillä eikä pelkästään yksittäisten koulujen sisällä. Yhteistapaamisia kuvataan tarkemmin luvussa Yhteistapaamiset yhdysopettajan työn tukena. Olosuhdetyöryhmän tavoitteeksi määriteltiin toimia koulujen tukena koulupihaolosuhteiden kehittämisprosessissa, ja siihen kutsuttiin jäseniksi muun muassa kaupungin tilalaitoksen, kiinteistölaitoksen, ympäristö- ja kaavoitusviraston, opetustoimen sekä liikuntatoimen edustajia. Tavoitteeksi asetettiin kaupunkitasoinen koulupihojen kehittämisohjelma, joka sisältää kriteerien mukaisen koulupihojen kiireellisyysjärjestykseen asettamisen, kehittämisaikataulun sekä yhteistyö- ja rahoituspohjan valmistelun. Koulutyöryhmän jäseniksi kutsuttiin koulujen edustajia sekä opetustoimen liikunnanohjaaja, ja sen tehtäviksi todettiin toimia opettajien ja koulujen tukena toimintaprosessin läpiviemisessä. Työryhmässä suunniteltiin ja valmisteltiin projektipäällikön etukäteisvalmistelun pohjalta keinoja ja työkaluja opettajien ja koulujen tukemiseen ja motivointiin (koulutukset, materiaalit, tuotteet, välineet, verkostoituminen jne.) sekä pohdittiin koulujen osallistamisen keinoja. Koulutyöryhmä tarjosi projektipäällikölle myös hyvän areenan testata ajatuksiaan hankkeen etenemiseen liittyen, ennen kuin ne esiteltiin isommalle yhdysopettajaryhmälle. 13

TURUN KOULUT LIIKKEELLE HANKE Aamu- ja iltapäivätoiminnan työryhmän tavoitteeksi asetettiin vaikuttaa liikunnan aseman vahvistamiseen osana aamu- ja iltapäivätoimintaa. Keskeisenä yhteistyötahona tässä työryhmässä on ollut kaupungin nuorisotoimi, joka Turussa koordinoi iltapäiväkerhotoimintaa. Projektipäällikkö hahmotteli hankkeen työryhmiä ja niiden suhdetta toisiinsa alkuvaiheessa alla olevan kuvion avulla. Kuvion tavoitteena on kuvata sitä, että koulut ja niiden sisäiset ja väliset prosessit ovat hankkeen ytimessä ja muiden toimijatahojen keskeisenä tavoitteena tulee olla koulujen prosessien tukeminen. KOULUT LIIKKEELLE O A J H H U L O S O AP IP K O D U E S Koulut liikkeelle hanke tukee koulujen liikuntaa edistävää toimintaa järjestämällä koulutuksia, hankkeistamalla tai tuotteistamalla uusia ideoita, tuottamalla materiaaleja jne. Ideat syntyvät mukana olevien koulujen vuorovaikutuksessa hankekoulujen yhteistapaamisissa tai koulukeskusteluissa. Koulujen kanssa tehtävän yhteistyön rinnalla hanketta viedään eteenpäin monella tavalla kaupungin eri taholla: vaikuttamalla strategiatasolla ja toimintakäytäntöihin sekä nostamalla esille uusia kehittämiskohteita ja -tarpeita. Vain laajalla hallintokuntien välisellä yhteistyöpoh- 14 ALAKOU- LUT Prosessi YLÄKOU- LUT Prosessi U L U R Y H Y H M D Y S LUKIOT Prosessi TAI Prosessi M U U T? O Ä P E T K. T T U Kuvio 4. Hankkeen organisaatiokaavio keskeisten toimijoiden osalta: koulut ja niiden prosessit hankkeen ydin, muut ryhmät tukevat niiden prosesseja (projektipäällikön kuvaus ohjausryhmän kokouksessa 12.1.2005 sekä Koulut liikkeelle yhteistapaamisessa 17.2.2006) Tärkeätä on ollut hankkeen eteneminen samanaikaisesti usealla eri tasolla. Osoittautui hyvin nopeasti, että vain täten voi edetä laaja kaupunkitason hanke, joka edellyttää useamman hallintokunnan toimintoja. Asioiden eteneminen kullakin tasolla samanaikaisesti on ratkaisevaa, jotta yhteisen tavoitteen toteutumiselle on edellytyksiä. Asioiden eteneminen koulutasolla on tietysti kaikkein ratkaisevinta. Ilman koulujen omaa panostusta, omien odotusten ja lähtökohtien määrittelyä sekä lasten ja nuorten osallistamista mukaan toimintaan ei synny kestävää pohjaa toimintakulttuurin muutokselle.

TURUN KOULUT LIIKKEELLE HANKE jalla kyetään tarjoamaan tuki koulukohtaisten ohjelmien toteuttamiselle. Koulut liikkeelle hankkeessa on mukana myös kansallinen taso, lähinnä Nuori Suomi ry:n kanssa tehtävän yhteistyön kautta, sekä kansainvälinen ulottuvuus, joka toteutuu Shape Up nimisen, lasten ja nuorten ylipaino-ongelmaan ratkaisuja etsivän EU-hankkeen kautta (www.shapeupeurope.com). TOIMINNAN/VAIKUTTAMISEN TASOT KOULU- TASO HANKE- TASO KAUPUNKI- TASO KANSALL. KANS.VÄL TASO Omat lähtökohdat & odotukset Osallistuminen Osallistaminen Toimintaprosessi Yhteiset intressialueet Tuotteet Materiaalit Koulutukset Verkostot, yht.työ Päätöksentekoon, strategioihin, toimintatapoihin vaikuttaminen Uusien ideoiden hankkeistaminen Yht.työkumpp. Rahoitus Kansall. & KVhankkeet (EU: Shape up) Kuvio 5. Hankkeen toiminnan ja vaikuttamisen tasot (projektipäällikön kuvaus ohjausryhmän kokouksessa 30.9.2005) Tässä raportissa kuvataan seuraavaksi kunkin edellä mainitun tason toimintaa omana lukunaan. Niiden toteutuminen tapahtui ajallisesti rinnakkain ja ne kytkeytyivät vahvasti toisiinsa. Näin ollen niiden erottaminen toisistaan on paikoin epämielekästä tai -johdonmukaista. Tällä tavoin pyritään kuitenkin antamaan monisyisestä prosessista selkeästi hahmottuva kokonaisuus. Hankeprosessi on myös kuvattu ajallisesti ja toimijatasoittain (sidosryhmittäin) syksyyn 2006 asti graafisessa muodossa kaaviona kaupungin kehittämispalveluiden avulla (liite 3). Kaavion piirtämisessä on käytetty QPR ProcessQuidea, joka on Turun kaupungin yhteisesti käyttämä tietokoneohjelma prosessien kuvaamiseen graafisessa muodossa. 15

TURUN KOULUT LIIKKEELLE HANKE KOULUKOHTAISTEN PROSESSIEN TUKEMINEN HANKKEEN PÄÄ- TEHTÄVÄNÄ Hankkeen perustavoitteena on ollut luoda kehys, joka mahdollistaa koulujen toiminnan kehittymisen oppilaiden koulupäivän aikaista liikkumista aktivoivaan suuntaan. Hanke tukee toisaalta kaikkia kouluja samanaikaisesti (yhteistapaamiset, materiaalit, tuotteet, verkostot jne.) ja toisaalta rinnalla kulkee koulukohtainen tuki ja kunkin koulun omien tarpeiden kuuntelu (koulukohtaiset keskustelut, koulukerrokset ). Hankkeen koulukohtainen ajattelutapa heijastuu myös siinä, että sen aikana syntyneet toiminnot ovat eri kouluilla erilaisia johtuen koulujen erilaisista toimintakulttuureista ja -ympäristöistä. Seuraavassa käsitellään hanketta eteenpäin vieviä keskeisiä foorumeita, jotka ovat hankekoulujen yhdysopettajien yhteistapaamiset sekä koulukohtaiset keskustelut. Yhteistapaamiset yhdysopettajien työn tukena Hankkeen alkuvaiheessa ryhdyttiin koulukohtaisesti kartoittamaan koulujen omia lähtökohtia, tarpeita ja mahdollisuuksia. Koulukohtaiset keskustelut ja prosessit nähtiin ratkaisevan tärkeänä, sillä ne mahdollistivat myös opettajien vuoropuhelun aiheesta. Samalla koulut oppivat, että mitään ei saa ilmaiseksi. Jälkeenpäin arvioituna alkuvaiheen yhdeksi ongelmaksi voi nostaa sen, että lähtökohtakeskusteluja ei ehditty vieläkään käydä riittävän perinpohjaisesti koulutasolla. Menetelmänä koko koulun osallistamiseksi olisi haluttu käyttää Hyvinvointi kouluyhteisössä kehittämishankkeessa (Perttilä ym. 2003, 42-45) käytettyä teemaseulamenetelmää, mutta hankkeen siihenastinen liian hitaaksi koettu käynnistyminen esti tämän vaiheen läpikäymisen. Menetelmän tutuksi tekeminen ja läpivieminen olisi vaatinut omat perehdytyksensä ja prosessina sen katsottiin silloisessa tilanteessa vievän liian kauan aikaa useimpien opettajien odottaessa jo malttamattomasti konkretiaa. Niinpä lähtökohtakeskustelujen toteuttamisen tapa jätettiin koulujen itsensä päätettäväksi. On vaikeaa arvioida, olisiko teemaseulan hyödyntäminen tässä vaiheessa edesauttanut laajempaa tai nopeampaa sitoutumista hankkeeseen kuin mihin nyt on päästy. Kaikki koulut kutsutaan kerran tai kaksi lukukaudessa niin sanottuihin yhteistapaamisiin. Yhteistapaamisten merkitys hankkeen etenemisen kannalta on muuttunut hankkeen edetessä. Alkuaikoina mukana olivat lähinnä hankkeen yhdysopettajiksi nimetyt opettajat. Tällöin etsittiin koulujen omia lähtökohtaodotuksia, kehiteltiin edelleen ryhmissä syntyneitä ideoita sekä rakennettiin hankkeen yhteisiä intressialueita. Yhteistapaamisten merkitys alkuvaiheessa oli siis uuden ideointi, innostuksen ja inspiraation synnyttäminen ja yhteisten intressialueiden löytäminen. Hyvin pian yhteistapaamisissa nousi tärkeäksi hyvien käytänteiden levittäminen. Koulujen hyviä käytäntöjä, kokeiluja ja toimintamalleja 16

TURUN KOULUT LIIKKEELLE HANKE kerrottiin toisille näin mahdollistaen ideoiden leviäminen ja hankkeen avoimuus. Toisten koulujen ideoiden jakaminen oli tärkeää monella tavalla: se oli merkittävää idean keksineille kouluille ja sen opettajille, sillä tavoin innostettiin muita ja levitettiin hyviä käytäntöjä kaupungin eri kouluihin. Tärkeää oli myös se, että näissä eri kouluasteiden opettajat tapasivat toisensa ja saivat ideoita toisilta. Erityisesti yläkouluihin syntyi hyviä ideoita alakoulujen kokeiluista. Koulujen näkökulmasta hankkeen eteneminen kuvattiin aluksi niin sanotun silmukkamallin mukaisena. Tavoitteisiin katsottiin päästävän selkeästi hahmottuvien eri vaiheiden silmukoiden kautta. Osana valmistelutyötä opettajille kehitettiin ns. OPEAPU monisteet (Liite 4), jossa käsiteltävät asiat on kuvattu ja koulukohtaiset tehtävät ja mietittävät asiat listattu. Opeapu tuli täyttää koulussa, mielellään yhdessä muiden opettajien kanssa. Eri koulujen samanmalliset opeavut helpottivat projektipäällikköä kokoamaan yhteen eri kouluilla syntyneitä ideoita ja saamaan kokonaiskuvaa hankkeen koulukohtaisesta etenemisestä. Opeavut ovat olleet merkittävä työkalu hankkeen edetessä ja niitä purettiin koulukohtaisesti projektipäällikön kanssa koulukeskustelujen aikana. Niissä on pyritty ottamaan aina seuraava askel eteenpäin, vaikuttamaan siihen, että hanke etenee koko ajan eikä jää jauhamaan paikoilleen. HANKKEEN ETENEMINEN YHTEISTAPAAMISTEN KAUTTA LÄHTÖKOHDAT - mitä halutaan kehittää? 17.2.200 5 KOULUKOHTAISET SUUNNITELMAT - miten edetään kehittämisalueilla? 21.4.2005 KOULUKOHTAISET TOTEUTTAMIS- SUUNNITELMAT - mitä, missä, milloin? 19./26.5.?? TOTEUTUS JA SEURANTA OPEAPU I Lomakkeiden täyttö kouluissa Palautuskierros koulukohtaisesti Koonti (Anu) Koulutyöryhmä OPEAPU II OPEAPU III OPEAPU IV Työstö kouluissa Yhteistyö virkamiesten kanssa Palautuskierros koulukohtaisesti Kuvio 6. Hankkeen eteneminen ns. silmukkamallin kautta, kuten vuoden 2005 alussa havainnollistettiin (projektipäällikön esittämä prosessikuvaus yhdysopettajien yhteistapaamisessa 17.2.2005) Yhteistapaamisissa on kuultu tarpeen mukaan myös asiantuntija-alustuksia sekä yhteisesti hankkeen etenemisestä ja seuraavista suunnitelmista. Myöhemmässä vaiheessa mukaan on kutsuttu myös rehtorit ja terveydenhoitajat. Yhteistapaamiset on toteutettu iltapäivisin, noin neljän tunnin pituisina vaihdellen eri paikoissa, jolloin yhdeksi tapaamisen elementiksi on tullut normaali koulutyöstä ja -ympäristöstä irtaantuminen (kuvio 8 ja liite 5). 17

TURUN KOULUT LIIKKEELLE HANKE Yhteistapaamisten merkitys on, kuten opettajat ovat kuvanneet, mahdollisuus samanmielisten kanssa innovoida asioita yhdessä eteenpäin. Yhdysopettajat ovat todenneet yhteistapaamiset erittäin merkittäväksi asian eteenpäin viemisessä omassa koulussaan. Niistä saatujen ideoiden ja kannustuksen tukemana opettajat kokevat olevansa parhaimmillaan omassa koulussaan aina muutamia päiviä yhteistapaamisten jälkeen, kuten erään koulun yhdysopettaja asiaa kuvaili. Hankkeen etenemisprosessia on kaiken aikaa pyritty tekemään näkyväksi erilaisten kuvioiden, yhteenvetojen, tiedottamisen sekä konkreettisten tuotteiden ja materiaalien avulla. Tämän prosessin kautta myös opettajille on selvinnyt paremmin se, että koulujen - tai ainakin useamman yhdysopettajan - odottamaa nopeaa muutosta ei näin suuressa ja laajassa kaupunkitason hankkeessa ole mahdollista saavuttaa, etenkin kun etsitään pysyviä ja kestäviä ratkaisuja. Kaikkien mukana olevien koulujen yhdysopettajien yhteisten tapaamisten lisäksi hanke järjesti eri kouluasteiden opettajille kokoontumisia. Yläkoulujen ja lukioiden liikunnanopettajien kokoontumisessa (13.5.2005) pohdittiin esim. yhdessä Nuori Suomi ry:n asiantuntijan kanssa mm. välituntiaktivaattori- ja vertaisohjaajatoiminnan käynnistämistä. Yhteistapaamisiin liittyy projektipäällikön huolellinen valmistelutyö ja varsinkin alkuvaiheessa ideoiden testaaminen koulutyöryhmässä. Tapaamisten teemojen suunnittelun lisäksi projektipäällikkö on koonnut kouluilta raportteja ja palautetta, joiden yhteenveto kuvaa osallistujille hankkeen etenemistä ja oman koulun sijaintia hankekartassa. TOIMINTA: Aun Cyg Han Hep Ilp Jäk Kat Kre Lau Num Nun Pan Pää Sir Ter Var Vas Waa KLAya LUOya Perno TSYK TKL LUOlu TSYKlu Välituntiliikunta Välituntiväl. Vanhemp.yhd. Pihatalk. Pihaleikit Itsekeksityt Leikkivälitunnit Leikkipäivät Leikittäjät/Trai. Suunnittelukilp. Pihan laajenn. Kerhot. keh. Koulutus+or Yhteistyö th Suunnitelmat Rakennem. Pitkä välitunti Koulu kylän kp Koulumatkal. kartat Kampanjat? Viestintä Reissari Liikuntaneuv. "Personal trainer" -kokeilu Porukkaliik. Vertaisohjaajakokeilu, liikkuminen kaveriporukalla Kuvio 7. Yhteenveto kouluittain käynnistyneistä toiminnoista ja osallistumista hankkeen järjestämään toimintaan (hankekartan tilanne 30.5.2006) 18

TURUN KOULUT LIIKKEELLE HANKE Koulukohtaiset konsultaatiot, koulukierrokset Osana kunkin mukana olevan koulun toimintakulttuurin tukemista hankkeen toimintaan liitettiin niin sanotut koulukierrokset. Projektipäällikkö on kiertänyt vuoden 2006 loppuun mennessä konsultaation tapaan kaikki mukana olevat koulut kuuteen kertaan. Noin tunnin mittaiseen keskusteluun osallistui aluksi koulun yhdysopettaja tai yhdysopettajat ja joissakin kouluissa myös rehtori. Myöhemmässä vaiheessa, kun keskustelu on kääntynyt enemmän jatkon edellytysten turvaamiseen, on koulukeskusteluihin kutsuttu myös rehtorit ja terveydenhoitajat. Tapaamiset rakentuivat etenkin alkuaikoina silmukkamallin mukaan. Yhdysopettajatapaamisissa jaettua OPEAPUA (liite 4) käytiin koulun näkökulmasta läpi ja etsittiin yhdessä projektipäällikön kanssa koulun kehittämishaasteita. Samalla pohdittiin koulun mahdollisesti tarvitsemaa tukea projektilta. Näin kunkin koulun kohdalla on voitu pohtia sitä, miten hanke voi koulun kehittämistoimintaa tukea ja myös etsitty ydinkohtia, joissa hankkeen tulee toimia. Koulukierrosten aikana projektipäällikkö on saanut aidon kuvan hankkeen etenemisestä eri kouluissa, tutustunut kouluihin ja niiden liikuntaolosuhteisiin sekä yhdysopettajan toimintaympäristöön. Hän pystyy kartoittamaan itselleen tilanteen ja samalla kokoamaan parhaita käytäntöjä opettajien yhteistapaamisiin. Projektipäällikkö on samalla tutustunut kouluihin ja niiden opettajiin sekä saanut tarkkaa tietoa koulun toiminnoista ja ennen kaikkea niistä lukuisista erilaisista ratkaisuista, joita eri kouluissa samankin tuotteen toteuttamisessa on löytynyt. Samalla projektipäällikön vierailu kouluilla on tehnyt hankkeen koulujen opettajahuoneessa eläväksi, hanke on saanut kasvot kaupungin taholla. Yhdysopettajat ovat kokeneet koulukierrokset merkittäviksi. Koulukierrokset ovat pakottaneet yhdysopettajat pohtimaan hankeasioita oman koulunsa tasolla ja ottamaan asioita esille myös muiden opettajien kanssa, mikä muuten olisi arjen tohinoissa saattanut unohtua. Koulut ovat arvostaneet hankkeen toteuttamaa lempeää painostusta ja takamuksille potkintaa, kuten erään koulun yhdysopettajat ja rehtori asiaa ovat kuvailleet. Osana koulukierroksia haastateltiin hankkeeseen liittyvänä tutkimuksena yhdysopettajia, ja myöhemmässä vaiheessa myös rehtoreita ja terveydenhoitajia. Pian huomattiin, että koulukohtainen konsultaatio, jossa yhdistyy projektipäällikön näkökulma ja tutkimuksellinen näkökulma palvelee parhaiten sekä hankkeen etenemistä että myös tutkimusta. Koulun tilannekartoituksen jälkeen on läpikäyty koulun tekemisen tapaa. On pohdittu opettajakunnan osallistumista projektiin ja annettu yhdysopettajalle mahdollisuus pohtia omia ja opettajakunnan toimintatapoja. Koulukierrokset ovat myös varmistaneet hankkeen etenemistä kouluissa, ja kehitetyt hyvät käytännöt tulleet näkyviksi. Koulukierrosten aikana esitetyt kysymykset ovat saaneet yhdysopettajan pohtimaan uusia ratkaisuja oman koulunsa näkökulmasta. Yhdysopettajat ovat myös maininneet koulukierrosten merkityksen siinä, että on joku taho joka on todella kiinnostunut heidän 19

TURUN KOULUT LIIKKEELLE HANKE ajatuksistaan. Vaikka koulukierrokset ovat vaatineet runsaasti aikaa, ovat ne olleet merkittävä tapa tehdä hankkeesta ihmisläheinen, juuri meidänkin koulua koskettava. Se ei ole jäänyt etäiseksi, vain hallinnossa olevaksi suunnitelmaksi. TILAISUUS Yhteistapaaminen Koulukierros 1 Yhteistapaaminen Koulukierros 2 Koulukierros 3 Yhteistapaaminen Koulukierros 4 Yhteistapaaminen Koulukierros 5 Yhteistapaaminen Koulukierros 6 AJANKOHTA 17.2.2005 10.3. 7.4.2005 12.4.2005 25.4. 20.5.2005 31.8. 27.9.2005 26.10.2005 18.1. 10.2.2006 30.3.2006 4.5. 30.5.2006 13.9.2006 26.10.- TEEMA Hankkeen heilautus "uudelle raiteelle", tavoitteet, toimintatavat, koulun toimintakulttuurin kehittäminen. Koulujen lähtökohdat Opeapu 1 avulla + koulujen toimintakulttuurin arviointi (tutk.hanke). Hankkeen yhteisten intressialueiden ensimmäinen esittely, ideoiden jatkokehittely, jatkotyöstön pohja kouluille. Koulujen konkreettisemmat suunnitelmat eri osa-alueiden suhteen Opeapu 2 avulla + toimintakulttuuri (tutk.hanke). Koulujen konkreettisten toimintojen läpikäyminen Opeapu 3:n avulla + toimintakulttuurin arviointi (tutk.hanke). Ajankohtaista hankkeesta, koulujen hyvien kokeilujen, käytäntöjen ja toimintatapojen esittelyä. Toimintaprosessin ja toimenpiteiden arviointia Opeapu 4:sen avulla + toimintakulttuurin arviointi (tutk.hanke) "Verbaalista lämmittelyä" ja pohdintaa siitä, miten luodaan pysyviä toimintoja ja toimintatapoja Vapaa keskustelu tähänastisista koulujen toiminnoista, odotuksista ja ideoista jatkossa + toimintakulttuurin arviointi (tutk.hanke) "Liikunta kouluhyvinvoinnin välineenä" - seminaari, yhdysopettajat, rehtorit, terveydenhoitajat Jatkon edellytysten turvaaminen, mukana yhdysopettajat, rehtori ja th + toimintakulttuurin muutoksen arviointi (tutk.hanke) Kuvio 8. Turun koulut liikkeelle-hankkeen yhteistapaamisten ja koulukierrosten ajankohdat ja teemat 20

TURUN KOULUT LIIKKEELLE HANKE Tuotekohtaiset koulutustilaisuudet Yhteistapaamisten lisäksi on toteutettu muutama tuotekohtainen koulutus, jossa on keskitytty vain yhden hankkeessa esille nousseen osa-alueen edistämiseen. Koulutustilaisuuksia on järjestetty esimerkiksi perinteisten pihaleikkien, kerhotoiminnan kehittämisen sekä oppilasaktivaattoritoiminnan merkeissä. Koulutusten avulla on pyritty varmistamaan, että koulut toteuttavat uutta toimintaa toivotulla tavalla, ja opettajat saavat uusia eväitä. Koulutus on samalla kyseessä olevan tuotteen yhteinen kehittämistilaisuus, johon osallistuvat opettajat tai oppilaat antavat oman ison panoksensa. Kouluja velvoitetaan osallistumaan valitsemiensa kehittämisalueiden koulutuksiin varmistaakseen tuotteen toteuttamiseen liittyvää rahallista tai materiaalista tukea (esim. avustusta kerhotoimintaan tai pihajulisteita). Koulujen sitoutumista tuotteen eteenpäin viemisessä edistää se, että koulutuksiin osallistuu yhdysopettajan lisäksi muitakin henkilöitä. Tuotekohtaisten koulutustilaisuuksien toteutus on jätetty ulkopuolisen tahojen vastuulle. Pihaleikkikoulutuksesta sekä kerhotoiminnan kehittämiskoulutuksesta vastasivat Nuori Suomi ry ja Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu (Liiku ry). Oppilasaktivaattorikoulutus toteutettiin yhteistyössä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen liikunnan sivuaineopiskelijoiden kanssa. Luettelo tuotekohtaisista koulutustilaisuuksista löytyy liitteestä 6. 21

TURUN KOULUT LIIKKEELLE HANKE KOULUISSA TAPAHTUVA KEHITTÄMINEN AVAINASEMASSA Yhdysopettaja koulun kehittämismoottorina Hankkeen ytimessä ovat kunkin koulun omat kehittämisprosessit. Kukin koulu on hankkeeseen ilmoittautuessaan nimennyt koulunsa yhdysopettajan tai -opettajat. Heidän tehtävänään on koordinoida oman koulunsa lähtökohtien ja kehittämistarpeiden pohdintaa, levittää viestiä hankkeesta koulun sisällä sekä osallistua projektin järjestämiin tapaamisiin ja koulutuksiin. Varsinkin hankkeen alkuvaiheessa heidän sitoutumistaan ja työtään edesauttoi yhdysopettajalle annettu mahdollisuus 22 euron tuntipalkkioon lukukaudessa (maksimi 20 tuntia/lukukausi) hankkeen eteen tehdystä työstä. Tämä mahdollisti jossain tilanteessa (erityisesti yläkoulussa) esim. sijaisen palkkauskulut. Korvauksen saaminen edellytti osallistumista hankkeen järjestämiin yhteistapaamisiin ja koulutuksiin, hankkeen koordinointia omassa koulussa sekä raportointivelvollisuutta. Eri koulut ovat edenneet hyvin eri tavoin. Koulujen lähtökohtien erilaisuus (oppilaiden ikä, koulun sijainti, pihan kunto, alueen sosioekonominen profiili, koulun koko jne.) näyttää vaikuttavan oleellisesti koulujen toimintaan. Oleellista oli myös yhdysopettajan ja erityisesti rehtorin innostuneisuus hankkeeseen. Myös koulujen työskentelytapojen ja toimintakulttuurien erilaisuus vaikutti selkeästi hankkeen etenemiseen. Jotkut koulut etenivät laajalla rintamalla kehittäen toimintoja monella eri tavalla samanaikaisesti. Toiset koulut valitsivat selkeästi joitakin asioita, joihin koulu halusi erityisesti panostaa, ja kehittivät toimintaa valitsemallaan alalla. Koulujen käyttöön ottamien tuotteiden määrää seurattiin taulukolla (ks. kuvio 5, s.17). Useimmissa kouluissa oli hankkeen alkaessa yksi yhdysopettaja. Pian huomattiin kuitenkin, että kouluissa, joissa oli kaksi yhdysopettajaa tai jopa kehittämisryhmä tai vastaava, toimintaa oli helpompi kehittää. Jo keskinäinen vuoropuhelu ja yhdessä asioiden kehittäminen sujui tällöin helpommin. Niinpä hankkeen aikana kannustettiin yhdysopettajaa etsimään itselleen vähintäänkin työparia. Kun hankkeen tavoitteet ovat pikkuhiljaa paremmin avautuneet (ei vain liikuntahanke vaan kouluhyvinvoinnin edistämiseen liikunnan avulla tähtäävä hanke) kouluissa, on kouluista alkanut löytyä uudentyyppisiä, hyvinvointityöstä kiinnostuneita opettajia mukaan toimintaan. Rehtori, terveydenhoitaja ja koulun kehittämistiimi mukana kehittämistyössä Hankkeessa pyritään koulun toimintakulttuurin muutokseen. Silloin tarvitaan mahdollisimman laaja joukko koulussa toimivia tahoja mukaan kehittämismatkalle. Kouluissa on etsitty erilaisia tapoja viedä asiaa eteenpäin ( tekemisen tapa tai kohtaamisen areenat ). Onkin osoittautunut, että erityisen hyvin hanke etenee kouluissa, joissa yhdysopettaja on mukana koulun kehit- 22

TURUN KOULUT LIIKKEELLE HANKE tämistiimissä, johtoryhmässä tai vastaavassa. Tällöin Koulut liikkeelle hanke ja oppilaiden liikkumiseen aktivointi nähdään laajemmin koulun viitekehyksessä, ei ainoastaan yksittäisenä projektina. Hankkeen edetessä yhteistapaamisiin ja konsultaatioihin ovat osallistuneet yhdysopettajien lisäksi myös rehtorit ja terveydenhoitajat. Rehtorin asenne ja toimintatavat on koulun toimintakulttuurin kannalta avainasemassa. Koulujen opettajien yhteiset tilaisuudet ovat hyvin eriluonteisia ja niitä pidetään myös eri tavoin. Joissakin kouluissa Koulut liikkeelle hankkeen yhdysopettajalla on opettajien yhteiskokouksissa mahdollisuus keskusteluttaa asiaa, joissakin kouluissa yhteiset tapaamiset ovat enemmän informaation jakoa. Joissakin kouluissa yhdysopettajat ovat todenneet opettajankokouksen olevan suhteellisen merkityksetön hankkeen etenemisen kannalta, ja asiat hoidetaan epävirallisemmin ja asioista vapaammin keskustellen ja sopien. Myös terveydenhoitajan kanssa tehtävä yhteistyö nousee merkittävään rooliin, ja tätä yhteistyötä tulisi edelleen vahvistaa. Oppilaat mukana kehittämässä omaa koulunsa liikuntamahdollisuuksia Hankkeessa on alusta asti kannustettu kouluja osallistamaan lapsia ja nuoria monella tavalla. Tärkeätä on ollut, että he ovat mukana aktiivisina toimijoina oman toimintansa ja ympäristönsä suunnittelijoina ja toteuttajina eivät pelkästään liikuttamisen kohteina. Osallistaminen lähti liikkeelle pienimuotoisina kokeiluina yksittäisissä kouluissa. Hyvä esimerkki on Cygnaeuksen koulun keksi uusi peli/leikki toiminta, joka käynnistettiin välituntikorien jakamisen yhteydessä. Jokainen luokka keksi leikkejä uusilla välineillä, ja koulun liikuntapäivä kytkettiin tähän teemaan: luokat sekoitettiin ja näin jokaisen luokan leikki tuli opetettua jokaiselle oppilaalle ja opettajalle. Uudet pihamaalaukset ovat saaneet aikaan sen, että lapset alkavat omatoimisesti kehittää yhteisiä tapoja ja sääntöjä niillä leikkimiseen. Kouluissa on myös huomattu, että lapset kykenevät tähän keskenään varsin hyvin, ilman aikuisen asiaan puuttumistakin. Pihoille syntynyt vilkas toiminta on aiheuttanut kaikin tavoin tarvetta yhteisten toimintasääntöjen laatimiseen (vuorot, piha-alueen jakaminen jne.). Hankkeen edetessä osallistaminen on alkanut laajeta ja systematisoitua: muun muassa välituntitai oppilasaktivaattoritoiminta (vanhemmat oppilaat leikittävät pienempiä) on käynnistynyt lähes kaikissa hankealakouluissa ja erittäin hienosti myös yhdessä yläkoulussa (Luostarivuoren koulu). Toiminnan käynnistämistä tuettiin yhteistyössä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen liikunnan sivuaineopiskelijoiden kanssa toteutetulla pienimuotoisella koulutuksella. Aktivaattorit ovat joissakin kouluissa alkaneet mainostaa toimintaansa itse tehdyillä julisteilla ja keskusradion kautta kuuluttamalla. Yläkouluissa toiminta käynnistyi hitaammin, mutta myös siellä alettiin löytää omia toimintatapoja. Välituntitoiminnan lisäksi kaveriporukkaliikunnan toimintamuodot alkoivat kehittyä oppilai- 23

TURUN KOULUT LIIKKEELLE HANKE den päästyä liikkeelle (mm. Pernon koulu). Hyvistä yksittäisistä kokeiluista kiirinyt sana on laajentanut toimintaa eri kouluille. Kouluasteiden erilaiset lähtökohdat Useimmat hankkeen kouluista ovat alakouluja. Kaupungin alakouluista hankkeeseen osallistui noin puolet. Koulut olivat hyvin vaihtelevan kokoisia (noin 130 480 oppilasta, ks. liite 1), osa on lähiökouluja osa keskustan kouluja. Alakoulujen yhdysopettajia oli mukana runsaasti (noin 25), mikä yhteistapaamisissa ja projektin edetessä se edesauttoi näiden koulujen toiminnan kehittämistä. Nämä toisensa hyvin tuntevat opettajat ovat olleet innolla suunnittelemassa ja kokeilemassa uusia asioita. Eri kouluissa on syntynyt erilaisia ajatuksia, jolloin näillä kouluilla on ollut runsas tarjotin valittavana. Koulujen opettajahuoneessa he ovat usein liikuntavastaavia, joille koulun liikunnan kehittäminen kuuluu jo itsestään. Tämä on ollut joissakin kouluissa samanaikaisesti heikkoutena, sillä he leimautuivat helposti kilpaurheilumaailmaan. He ovat perinteisesti innostaneet ja koonneet koulunsa oppilaat kaupungin koulutoimen järjestämään runsaaseen kilpailu- ja tapahtumatoimintaan. On ollut havaittavissa, että koulut joissa yhdysopettaja oli tavallinen opettaja, uuden ajatuksen eteenpäin vieminen on ollut jopa helpompaa. Alakouluissa kokoonnutaan usein, jopa viikoittain yhteisiin opettajankokouksiin, jolloin asioiden yhteinen eteenpäinvieminen on mahdollista. Oppilaiden kokonaisvaltainen kasvattaminen on opettajille jo koulutustaustankin huomioiden luonnollisempaa. Oppilaiden ikä 7-12 vuotta on leikinomaisen liikunnan kehittämiseen otollinen aika. Alakoulujen heikotkin pihaolosuhteet tarjoavat useimmiten tilaa liikkumiseen. Näin koulun toimintakulttuurin kehittäminen liikuntaan kannustavaan suuntaan on monella tavoin helpompaa kuin kouluissa, joissa on vanhempia oppilaita. Hankeyläkoulujen oppilasmäärä vaihtelee noin 60 (Katariinan koulu, erityiskoulu) ja 560 oppilaan välillä, ja lukioissa 340 ja 360 oppilaan välillä (ks. liite 1). Katariinan koulua lukuun ottamatta kaikissa kouluissa toimii yläkoulu ja lukio samassa rakennuksessa. Oppilasmäärältään suurimmassa koulussa on yhteensä noin 920 oppilasta. Koulut sijaitsevat eri puolilla kaupunkia ja niiden fyysiset olosuhteet ovat hyvin erilaisia. Koulut eroavat pihaolosuhteiltaan (puisto tai kaupungin keskustan autoja täynnä oleva asfalttipiha) samoin koulun liikuntatilojen koulupäivän aikaisen käytön suhteen. Yhdysopettajat ovat yläkouluissa ja lukioissa kaikki liikunnanopettajia, useimmat opettavat sekä yläkoulussa että lukiossa. Joissakin kouluissa hankkeessa on mukana sekä tyttöjen että poikien liikunnanopettaja, joissakin kouluissa vain toinen (osa) koulun liikunnanopettajista. Koulujen rehtorit ovat hyvin eri tavoin innostuneet hankkeesta, joten myös liikunnanopettajan mahdollisuudet toimia poikkeavat toisistaan. Koulun opettajien yhteisiä opettajankokouksia on harvem- 24