SOS-Lapsikylän vuosikertomus 2013 1
SOS-LAPSIKYLÄN VUOSIKERTOMUS 2013 SISÄLLYS 4 ESIPUHE 16 TALOUS 6 TOIMINNAN TARKOITUS 18 VAIKUTTAMIS- TOIMINTA 8 SOS-LAPSIKYLÄN VUOSI AIKAJANANA 20 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ 10 LASTENSUOJELU 22 TOIMINNAN TUKEMINEN 14 HENKILÖSTÖ Minullekin on tapahtunut aika paljon viime vuoden aikana. Pääsin eskariin ja opin sitomaan kengännauhat. 2 3
ESIPUHE SOS-Lapsikylä kehittyy ja vastaa lastensuojelun haasteisiin Kivaa, että pihalla on aina kavereita, joiden kanssa voi leikkiä. Lastensuojelu kuten koko yhteiskunta elää voimakasta murrosta. Muutosvoimina toimivat globalisoituminen, väestön ikääntyminen, tietotekniikan kiihtyvä kehitys, katastrofien lisääntyminen sekä pula puhtaasta vedestä ja ruuasta. Epävarmuuden lisääntyessä yhteiskunnissa se heijastuu myös lasten ja perheiden elämään turvattomuutena. Euroopan tasolla yhdeksi merkittäväksi yhteiskuntarauhan ja hyvinvoinnin uhaksi on noussut nuorten työttömyys ja kiinnittymättömyys yhteiskuntaan. Suomessa lastensuojelun suurimmat kipupisteet ovat olleet lisääntyvä suojelun tarve sekä myöhäinen avun saaminen. Varhainen tukeminen ja ongelmien ennaltaehkäisy eivät juhlapuheiden nostoista huolimatta konkretisoidu poliittisessa päätöksenteossa eivätkä resurssien jaossa. Sijaishuollon palveluissa perhehoidon osuus on edelleen liian pieni ja sukulais- ja läheisverkostoja ei osata hyödyntää riittävästi. Kaiken kaikkiaan palvelujärjestelmä on vahvasti sektoroitunut ja kokonaisvaltainen auttaminen on hyvin hankalaa. Lastensuojelun palvelujen kilpailutuksen sijaan tai lisäksi olisi löydettävä vahvaa pitkäjännitteistä kumppanuutta eri toimijoiden välille. SOS-Lapsikylän taakse jääneen toimintavuoden tavoitteet kytkeytyivät edellä mainittuihin kansainvälisiin ja kansallisiin haasteisiin. Toiminnallamme paransimme edelleen lasten mahdollisuutta päästä perhehoitoon. Perhekuntoutuksen avulla mahdollistimme myös lasten kasvun jatkumista omassa kodissaan omien vanhempien kanssa. Yhteisöllinen vahvaa tukea antava hoitomuoto ja erityisesti sisarusten mahdollisuus sijoittua samaan kotiin ovat ainutlaatuisia palveluja Suomessa. Niiden tarpeellisuudesta kertoo, että lapsikylät ja nuorisokoti eivät ole pystyneet vastaamaan kaikkiin sijoitus- tai avohuollon palvelukyselyihin. Olemme onnistuneesti luoneet lastensuojelun tulevaisuuden haasteisiin vastaavan integroidun lapsikylämallin, mikä jatkoi laajenemistaan Tampereella. Käyn- Kiitos kaikille lapsikylien työntekijöille, toimintaamme tukeneille lahjoittajille sekä sidosryhmille, jotka ovat edesauttaneet lasten ja perheiden hyvinvoinnin lisäämisessä. nistimme myös selvitykset ja suunnitelmat Tapiolan SOS-lapsikylän kehittämiseksi. Lasten ja nuorten osallisuutta ja yksilöllistä hoitoa kehitimme luomalla palautejärjestelmää hoidon arvioimiseksi sekä avaamalla nuorille itsenäisyyttä tukevan nettiportaalin, nuorten itsensä tekemänä. Toiminnan kehittämisen ja laajentamisen yhtenä mahdollistajana ovat yksityis- ja yrityslahjoittajamme. Molempien tahojen tuki kasvoi toimintavuotena. SOS-Lapsikylän toiminnan tulee perustua lähitulevaisuudessakin yhteiskunnan muuttamiseen lapsille ja perheille paremmaksi paikaksi elää. Hyvinvoinnin lisääminen tapahtuu parhaiten auttamalla lapsia ja perheitä riittävän aikaisin. Silloin kun sijaishuoltoa tarvitaan, on tarjottava mahdollisuus perhehoitoon ja tarvittaessa pitkäaikaiseen yksilölliseen tukeen. Kuitenkin perhehoidossakin tavoitteena tulee aina olla ensisijaisesti kuntouttaa lapsia ja vanhempia sekä yhdistää perhe. SOS-Lapsikylä on vahva lasten auttaja kotimaassa. Tehtävää tukee laaja kansainvälinen SOS-lapsikylien verkosto 133 maassa. Suomen toiminnan aloittaminen mahdollistui aikanaan vahvalla tuella, jota saimme muilta jäsenjärjestöiltä. Vastavuoroisesti olemme nyt voimavarojemme puitteissa pystyneet auttamaan niitä SOS-lapsikyliä maailmalla, joissa apua on eniten tarvittu. Taloudellista tukea olemme kanavoineet SOS-lapsikyläsäätiön kautta. Tätä solidaarisuutta meidän on myös jatkossa osoitettava ja pyrittävä lisäämään. Kansainvälinen järjestömme, SOS Children s Villages International, on tarjonnut meille erinomaisen reitin sekä saada että jakaa lastensuojelun osaamista ja auttaa lapsia muissakin maissa. Kansainvälisesti Suomen toimintaa pidetään laadukkaana ja vaikuttavana. Kansainvälinen SOS-lapsikyläjärjestö on viime vuosina uusiutunut voimakkaasti ja tehostanut toimintaansa lastensuojelukentällä. Se toimii myös tiiviissä yhteistyössä muiden lastensuojelujärjestöjen kanssa. Suomella on hyvä edustus kansainvälisessä järjestössämme. Meidän on yhä tiiviimmin seurattava yhteiskunnassa ja lastensuojelutarpeissa tapahtuvia muutoksia. Yhteistyön syventäminen kuntien ja alan toimijoiden kanssa lisää lastensuojelun vaikuttavuutta. Uusien palvelumuotojen kehittäminen tarpeita vastaavaksi merkitsee henkilöstömme osaamisen lisäämistä, vahvasti yhdessä tekemistä sekä oppimista. Porrastamalla palveluja, mahdollistamalla erilaisia perhehoidon muotoja ja luomalla eheitä palveluketjuja olemme osaltamme rakentamassa lapsiystävällistä ja turvallista yhteiskuntaa, jossa jokainen lapsi kokee olevansa arvokas. Seppo Kemppinen Jari Ketola 4 5
Toiminnan tarkoitus Visio Jokainen lapsi kasvaa perheessä rakastettuna, arvostettuna ja turvassa. Missio SOS-Lapsikylä auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä. Yhdistyksen tarkoituksena on huolehtia avun tarpeessa olevista lapsista ja nuorista sekä kasvattaa heitä vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi kestävien henkisten arvojen hengessä, pienissä perheyhteisöissä tai nuorisokodeissa. Toimintaa ohjaavat keskeisesti SOS-lapsikylätyön periaatteet: lapsikylävanhemmat, sisarukset, koti ja kyläyhteisö. Yhä kasvavassa määrin tuen piiriin ovat kuuluneet myös lasten vanhemmat, perheet ja muut läheiset. Ongelmia ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen tuen merkitys korostuu työssämme yhä enenevässä määrin. Arvot Rohkeus: me toimimme Kehitämme innovatiivisesti toimintaamme. Uskallamme kyseenalaistaa, oppia ja toimia lasten ja nuorten parhaaksi. Sitoutuminen: pidämme lupauksemme Rakennamme lapsille ja nuorille hyvää elämää. Arvostamme kestäviä suhteita yhteistyökumppaneihimme. Luottamus: uskomme toisiimme Kunnioitamme toistemme osaamista ja edistämme avointa vuorovaikutusta. Vastuullisuus: olemme luotettavia kumppaneita Suurin vastuumme on taata lasten ja nuorten hyvinvointi ja hyvä huolenpito. Toimimme vastuullisesti kuntien, lahjoittajien ja muiden yhteistyökumppaneidemme kanssa. Strategia Näissä me aiomme onnistua räätälöimme yksilöllisiä lastensuojelupalveluita tuotamme kustannustehokasta perhehoitoa tuemme perheitä ja lapsia varhaisen avuntarpeen vaiheessa. SOS-Lapsikylän tehtävänä on muuttaa yhteiskuntaa lapsille paremmaksi paikaksi kasvaa ja elää. Siihen pyrimme tukemalla perheitä ja lapsia heidän omissa kodeissaan tai SOS-lapsikyläkodeissa. Kaikissa tilanteissa on SOS-Lapsikylän työntekijän uskallettava toimia lapsen puolesta ja lapsen parhaaksi. Muutokseen, jota tarvitaan lasten hyvinvoinnin lisäämiseksi, tarvitaan aikaa ja siksi arvostamme työntekijöiden sitoutumista ja pitkäjännitteisyyttä. Luottamus lapsiin ja lapsen läheisiin sekä yhteistyötahoihimme syntyy arvostavassa vuorovaikutuksessa, jossa SOS-Lapsikylän työntekijät kohtaavat jokaisen ihmisen yksilönä. Toimintamme tärkein edellytys on löytää arvoihimme sitoutuneita vanhempia ja muuta henkilökuntaa. Yksin emme pärjää, ja siksi tarvitsemme lapsille lisäarvoa tuottavia kumppanuuksia. Olemme lapsia, nuoria ja kokonaisia perheitä varten Lasten, nuorten ja perheiden tarpeiden tunnistaminen sekä syvällinen ymmärtäminen on kaikissa tilanteissa olennaista. Kumppanuuksia luomalla haluamme olla rakentamassa vaikuttavampaa lastensuojelua ja panostamme omalla osaamisellamme hyvinvoinnin lisäämiseen. Mukana muutoksessa SOS-Lapsikylä ei tyydy ainoastaan sopeutumaan ympäristön muutoksiin, vaan myös toimii aktiivisesti auttaakseen lapsia ja perheitä saamaan paremman tulevaisuuden. SOS-Lapsikylä kykenee kyseenalaistamaan omia toimintamallejaan ja toimialalla vallitsevia uskomuksia sekä luomaan tehokkaita ja innovatiivisia kestävän kehityksen toimintamalleja. Meitä innostaa SOS-Lapsikylä saa voimansa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin lisääntymisestä. Haluamme olla edistämässä sitä, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus kasvaa perheessä rakastettuna, arvostettuna ja turvassa. Me pyrimme lisäämään varhaista tukea perheille ja lapsille, että he voisivat elää yhdessä omassa kodissaan. lisäämään sijoittajakunnan kanssa solmittuun toimeksiantosuhteeseen perustuvaa perhehoitoa ja ympäristöön hajautetun lapsikylän mallia. muuttamaan lastensuojelun toimintamalleja ja lainsäädäntöä lapsiystävällisemmiksi, tasa-arvoisemmiksi sekä yksilölliset tarpeet huomioiviksi. saamaan lisää tukijoita toiminnallemme. Lapsikylään ei ollut kiva muuttaa, mutta on kivaa, että saadaan hyvää ruokaa. Äitiä on ikävä, mutta onneksi saadaan asua veljen kanssa samassa kodissa. 6 7
SOS-Lapsikylän vuosi 2013 lyhyesti SOS-Lapsikylän auttamisen malli on ainutlaatuinen, voimakkaaseen yhteisölliseen ajatteluun ja turvaan perustuvana. Jari Ketola, toiminnanjohtaja TAMMIKUU Lapin SOS-lapsikylä käynnisti Murmansk-yhteistyöprojektin Venäjän kanssa. Projektin tarkoituksena on auttaa ja tukea itsenäistymisvaiheessa olevia nuoria Venäjällä ja Suomessa. Tampereen SOS-lapsikylän sosiaalikeskus SOStari käynnisti toimintansa sosiaalityöntekijän ja perhetyöntekijän voimin. TOUKOKUU Duudsonien huutokauppaama Kimi Räikkösen kisapuku toi SOS-Lapsikylälle 53 000 euroa. HELMIKUU SOS-Lapsikylän nuorisokodin perhekuntoutukseen tuli ensimmäinen perhe. MAALISKUU Kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön uusi puheenjohtaja Siddhartha Kaul vieraili Suomessa ja kannusti suomalaisia auttamaan myös maailman lapsia. KESÄKUU Tapiolan SOS-lapsikylän lapsia vieraili tasavallan presidentti Sauli Niinistön luona Mäntyniemessä kertomassa lapsille tärkeistä asioista, muun muassa turvallisuuden, nukkumisen ja ruoan merkityksestä. HUHTIKUU Vihannin kylän perhekuntoutuksessa aloitti ensimmäinen perhe. LOKAKUU SOS-Lapsikylän uudistetut verkkosivut avattiin. HEINÄKUU Viidellä vuosikymmenellä Punkaharjulla SOS-lapsikylävanhempana toimineen Mimmi Siikavirran eläkkeelle lähdön juhlaan kokoontui iso joukko hänen hoitamiaan lapsia ja muita tärkeitä ihmisiä vuosikymmenten varrelta. Sijoitettujen nuorten itsenäistymispurjehdus seilattiin Itämerellä Suomen Purjelaivasäätiön Kuunari Helenalla. MARRASKUU Lasten oikeutta osallisuuteen ja mielipiteen ilmaisuun vahvistettiin, kun SOS-Lapsikylässä otettiin käyttöön lapsille räätälöity sähköinen palautejärjestelmä ILSU. SOS-Lapsikylä käynnisti hätäapukeräyksen taifuuni Haiyanin uhrien auttamiseksi Filippiineillä. ELOKUU SOS-Lapsikylä ja Samsung tuottivat yhteistyössä Omaelämä.net -verkkosivut tarjoamaan tukea itsenäistyvien nuorten elämään. JOULUKUU Kaarinan SOS-lapsikylä otti lapsiedustajia mukaan kylän johtoryhmään. ROHKEASTI LAPSEN PUO- LESTA mitaleita jaettiin kolme kappaletta rohkeasti lapsen puolesta toimineille. SOS-Lapsikylän historian kohokohtia: 1962 SOS-lapsikylätoiminta alkoi Suomessa, SOS-Lapsikylä ry perustettiin 1966 SOS-lapsikylä Espoon Tapiolaan ja yhdeksän lapsen sisarussarja muuttaa lapsikylän ensimmäisiksi asukkaiksi. 1972 SOS-lapsikylä Punkaharjulle 1979 SOS-lapsikylä Ylitorniolle 1989 ensimmäiset pariskunnat aloittivat SOS-lapsikylävanhempina maailmassa 1989 SOS-lapsikyläsäätiö perustettiin 2003 SOS-lapsikylä Kaarinaan 2010 SOS-Lapsikylä käynnistää perhekuntoutuksen ja avohuollon tukitoimien tarjoamisen 1977 Matinkylän oppilaskoti avataan Espoossa 1974 SOS-Lapsikylän nuorisokoti Vaajakoskelle 1980 Savonlinnan oppilaskoti avataan 2001 Theraplay-terapia tuli osaksi SOS-Lapsikylän toimintaa 2012 SOS-lapsikylä Tampereelle 1982 SOS-lapsikylä Vihantiin 8 9
LASTENSUOJELU SOS-Lapsikylä auttoi useampia lapsia kuin koskaan aiemmin 400 400 350 Avohuolto 350 Huostaanotto on voimassa toistaiseksi ja sijaishuollossa työskentelyn tavoitteena on perheen jälleenyhdistäminen aina, kun se on lapsen edun mukaista. Toimintavuonna SOS-Lapsikylässä sijoituksesta poistuneista lapsista yli kolmasosa palasi omille vanhemmilleen. Lastensuojelu lukuina Toimintavuoden aikana SOS-Lapsikylän lastensuojelupalvelujen piirissä olleita 0-20 -vuotiaita lapsia ja nuoria oli yhteensä 359, mikä oli 27 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Lisäksi SOS-Lapsikylän omarahoitteisen jatkohuollon eli 21 vuotta täyttäneiden sosiaalisen ja taloudellisen tuen piirissä olleita entisiä sijoitettuja oli 66 (+68 perheenjäsentä). Jatkohuolto mukaan lukien lastensuojelupalvelujen piirissä oli yhteensä 425 lasta, nuorta ja aikuista. Uudet sijoitukset 300 250 200 150 100 50 0 13 59 Sijaishuolto* * sijoitusmuoto: avohuollon tukitoimen sijoitus, kiireellinen sijoitus, hallinto-oikeuden väliaikaismääräys, huostassa ja jälkihuollon sijoitus 43 39 22 27 25 24 5 37 Avohuollon palvelut käytön mukaan 37 16 5 7 152 207 300 250 200 150 100 50 0 SOS-Lapsikylän jälkihuoltoon 23% Oman kunnan jälkihuoltoon 11% Hallinto-oikeuden määräys 2% Sijoitus avohuollon tukitoimena 15% Kiireellinen sijoitus 49% Kotiopetus ja koulunkäynnin tuki 8% Tapaamiset 6% Leirit ja muu 8% Perhetyö ja -kuntoutus 29% Kotiutunut 34% Toiseen laitokseen 27% Itsenäistynyt 5% Päättyneet sijoitukset Tahdonvastainen huostaanotto 24% Huostaanotto 10% Jälkihuolto 15% Tukiperhe tai -henkilö 34% Lastensuojelun piirissä olevien lasten määrä Suomessa on kasvanut tasaisesti viimeiset 20 vuotta. Lastensuojelun asiakkaina on jo noin 100 000 lasta eli kymmenen prosenttia kaikista 0-17 -vuotiaista lapsista. Viime vuosina erityisen huolestuneita on oltu kiireellisesti sijoitettujen lasten määrän kasvusta. Huostaanotot ovat puolestaan kohdistuneet aikaisempaa enemmän nuoruusikäisiin. Lastensuojelussa on meneillään iso murros Suomessa, kun kalliista ja osin tehottomastakin sijaishuollosta - erityisesti lastensuojelun laitoshuollosta - pyritään kevyempiin ja taloudellisesti edullisempiin ratkaisuihin. Tavoitteena on tehostaa toimia huostaanottojen vähentämiseksi. Painopistettä siirretään ennaltaehkäisyyn, varhaisiin perheiden tukipalveluihin ja laitosvaltaisuuden purkamiseen. Monipuolista keinovalikoimaa tarvitaan, sillä lastensuojelun asiakaslapset ja -perheet eivät ole yksi yhtenäinen joukko eivätkä siten samat auttamiskeinot sovi kaikille. SOS-Lapsikylä on tarttunut edellä mainittuun haasteeseen ja kehittänyt palveluja, joilla vahvistetaan vanhemmuutta ja tuetaan perheiden pysymistä yhdessä. Toimintavuonna tämänkaltaisten, niin sanottujen lastensuojelun avohuollon palvelujen piirissä oli SOS- Lapsikylässä enemmän lapsia ja perheitä kuin koskaan aikaisemmin. Uusia sijoituksia tehtiin ennätysmäärä eli 41, mutta vastaavasti sijoituksesta poistuneita oli runsaasti eli 44. Tämä kertoo aikaisempaa nopeammasta lasten vaihtuvuudesta ja lyhentyvistä sijoitusajoista. Keskimääräinen sijoituksen kesto lapsikylissä on lyhentynyt 1,5 vuotta kolmessa vuodessa ja toimintavuonna se oli noin viisi vuotta. Uusista sijoituksista lähes puolet oli kiireellisiä sijoituksia, mikä heijastaa viime vuosien valtakunnallista suuntausta kiireellisten sijoitusten määrän kasvusta. Avohuollossa eniten lapsia (60) tuettiin tukiperhe- ja tukihenkilötoiminnassa ja seuraavaksi eniten eli 52 lasta (24 perhettä, 35 vanhempaa) perhetyön ja perhekuntoutuksen piirissä. Osa lapsista oli useampien eri tukitoimien piirissä. 10 11
On ollut upeaa nähdä, kuinka täysin sirpaleina olleesta lapsesta on kasvanut upea maljakko. Kun lapsesta välitetään, on hänessä itsessään suunnaton korjaava voima. - Kari Kiesiläinen, Kaarinan SOS-lapsikylän eläkkeelle vuonna 2013 jäänyt johtaja 12 13
HENKILÖSTÖ Lapsen ja hänen perheensä kohtaaminen on tehtävämme ydin Kun äiti tulee tapaamaan minua ja mun siskoa, me odotetaan sitä aina tosi paljon. Tuki ja hallinto (kylät ja nuorisokoti) 17% Henkilöstöosuudet eri tehtäväryhmissä Avohuolto 7% Keskustoimisto 10% Lapsikylävanhempi 24% Meillä SOS-Lapsikylässä on keskeistä, että toimimme työssämme sitoutuneesti, luotettavasti ja lasten edun mukaisesti. Pyrimme pysyvyyteen henkilöstössä, laadukkaaseen toimintaan ja siihen, että henkilöstö kokee työn iloa. Lasten antamaan palautteeseen suhtaudumme aina vakavasti ja pyrimme varmistamaan, että työntekijät toimivat työssään vastuullisesti ja toimintaamme ohjaavia lakeja ja ohjeita noudattaen. Myös työntekijöiden antama palaute on meille arvokasta toiminnan kehittämisessä. Vuonna 2013 hoidimme noin 200 lasta 36 perinteisessä lapsikyläkodissa ja viidessä sijaisperhekodissa. Perinteisellä lapsikyläkodilla tarkoitetaan lapsikylässä toimivaa kotia, jossa työskentelee lapsikylävanhempi tai -pariskunta työsopimussuhteessa SOS-Lapsikylään. Sijaisperhe ei työskentele työsopimussuhteessa lapsikylään, vaan toimii itsenäisenä sijaisperheenä toimeksiantosopimussuhteessa kuntaan. Kunta puolestaan ostaa si- jaisperheen tarvitsemat tukipalvelut SOS-Lapsikylältä. Sijaisperheiden osuus kaikista SOS-Lapsikylän kodeista kasvoi. Vuoden lopussa SOS-Lapsikylän toiminnassa olevista kodeista sijaisperhekoteja oli 12 % (10 %). Tavoitteemme on jatkossa lisätä toimeksiantosopimussuhteella toimivien sijaisperheiden osuutta kaikista perheistä. Toimintavuoden päättyessä meillä oli tiedossamme useita sijaisperheiksi sopivia perheitä, joihin voidaan sijoittaa lapsia tulevana vuonna. Avohuollon palvelut ja toiminta kasvoivat vuoden 2013 aikana suunnitellusti. Avohuollon tukitoimien piirissä vuoden aikana oli 152 lasta ja nuorta sekä heidän vanhempiaan. Avohuollon henkilöstömäärä lisääntyi, ja vuoden päättyessä työntekijöitä oli 15, joista kolmanneksen työsuhde alkoi vuoden aikana. Vuoden 2013 aikana yhdistyksen henkilöstömäärä kasvoi 11 prosenttia edellisvuotisesta ja vuoden päättyessä henkilöstövahvuus oli 192,2 henkilötyövuotta Ohjaajat 22% (173,1). Henkilöstöstämme suurin osa työskentelee hoito- ja kasvatustehtävissä. Lapsen ja hänen perheensä kohtaaminen ammattitaitoisesti ja vastavuoroisesti on tehtävämme ydin. Organisaation osaamisen on mahdollistettava tämä tehtävä. Olemme kiinnittäneet henkilöstön osaamisen vahvistamiseen erityistä huomioita usean vuoden ajan ja soveltuvan tutkinnon omaavien osuus koko henkilöstöstä kasvaa koko ajan. Myös esimiesten johtamisosaamista Lapsikylävanhemman sijainen 20% vahvistetaan omalla sisäisellä koulutusohjelmallamme. Kyetäksemme vastaamaan toimintaympäristön vaatimuksiin ja saadaksemme entistäkin parempia tuloksia, meidän on parannettava organisaatiomme toimintakykyä. Sen vahvistamiseksi olemme jatkaneet toimintatapojen yhdenmukaistamista, henkilöstöhallinnollisten prosessien kuvaamista ja kehittämistä. Auditoinnit toimipisteissä varmistavat osaltaan toimintojen yhdenmukaisuutta ja laatua. 14 15
RAHOITUS JA VAROJEN KÄYTTÖ Talous Varainhankinnan tuotot olivat yhteensä 3,9 miljoonaa euroa. Testamenttilahjoituksia saatiin yhteensä 2,8 miljoonaa euroa. Muut lahjoitukset olivat 600 000 euroa. Yritysyhteistyötuottoja kertyi 300 000 euroa. Varainhankinnan tuotot 2013 Muut tuotot 4% Yritysyhteistyötuotot 8% Muut lahjoitukset 15% SOS-Lapsikylä ry:n tulos tilikaudella 1.1. 31.12.2013 oli 2,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Testamenttilahjoitukset 73% Tuotot Toimintamme kokonaistuotot olivat 18 miljoonaa euroa. Hoitomaksutuotoista 88 prosenttia kertyi sijaishuollosta ja 12 prosenttia avohuollosta. Ne kasvoivat 1,1 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Avohuollon osuus tulee kasvamaan lähivuosina SOS-Lapsikylä ry:n toiminnan suuntautuessa yhä voimakkaammin avohuoltoon ja perheiden varhaiseen tukemiseen. Avustukset sisälsivät 800 000 euroa toiminta- ja investointiavustuksia SOS-lapsikyläsäätiöltä. Lisäksi saatiin Euroopan komissiolta 95 000 euroa Muurmanskin alueella toteutettavaan jälkihuoltonuorten hankkeeseen. SOS-Lapsikylä ry toteuttaa hanketta yhteistyössä Venäjän SOS-lapsikyläjärjestön kanssa. Muut tuotot 600 000 euroa koostuivat mm. vuokratuotoista sekä sijoitus- ja rahoitustoiminnan korko- ja osinkotuotoista. Varainhankinnan tuotot 22% Avustukset 5% SOS-Lapsikylä ry:n tuotot 2013 Muut tuotot 3% Hoitomaksut 70% Kulut Toimintamme kokonaiskulut toimintavuonna olivat 15,8 miljoonaa euroa. SOS-Lapsikylä ry:n toiminta on henkilövaltaista. 57,6 prosenttia toimintavuoden kaikista kuluista oli lakisääteisiä palkka- ja henkilösivukuluja. Käyttömaksut sisälsivät vapaaehtoisia henkilösivukuluja, toimitilojen ylläpito- ja käyttökuluja sekä toimisto- ja hallinnollisia kuluja. Käyttömaksut kasvoivat edellisvuodesta. Kasvu liittyy muun muassa toimeksiantosuhteisille sijaisvanhemmille maksettuihin palkkioihin ja sivukuluihin. Muut kulut 1,1 miljoonaa euroa koostuivat varainhankinnan sekä sijoitus- ja rahoitustoiminnan kuluista, poistoista sekä investointiavustuksen siirrosta taseeseen. Varainhankinnan kulut olivat 12 prosenttia varainhankinnan tuotoista. SOS-Lapsikylä ry:n kulut 2013 Muut kulut 7% Kotien hoitomenot 9% Käyttömaksut 26% Henkilöstökulut 58% 16 17
VAIKUTTAMISTOIMINTA Julkaistessa kuvien oheen merkintä Copyright Tasavallan presidentin kanslia Rohkeasti lapsen puolesta Viestintä Vuoden 2013 tavoitteena oli viestinnän ja mediatyön keinoin rakentaa yhdistyksen profiilia, joka muodostuu lastensuojelupalveluiden tuottajasta, lastensuojelun sektorilla vaikuttajasta sekä varainhankinnan toimijasta. Sisällöllisesti viestintä keskittyi SOS-Lapsikylän maineen rakentamiseen perhehoitoa tarjoavana lastensuojelujärjestönä, jolla on ainutlaatuinen toimintakonsepti. Myös sijoitettuina kasvaneiden nuorten itsenäistymisen tukeminen näkyi viestinnässämme. Muita tavoitteitamme olivat sijaisvanhempien rekrytoiminen sekä testamentti- ja lahjoittajakannan kasvattaminen. SOS-Lapsikylä ry:ssä olemme pyrkineet vaikuttamaan siihen, että yhteiskunnassa lasten ja perheiden tarpeet otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon ja perhehoidon asema sijaishuollossa vahvistuisi. Meille jokainen lapsi on tärkeä ja jokaisen lapsen tulisi saada kokea olevansa arvokas. Siksi myös lapsen osallisuutta häntä koskevissa asioissa on ryhdytty vahvistamaan. Sijaishuollosta saamamme kokemuksen ja tutkimusten kautta olemme havainneet, miten tärkeää on, että Lennukin tahtoo läheisyyttä, rakkautta ja rapsutusta! sijaishuollosta itsenäistyvä nuori saa riittävästi tukea: taloudellisen tuen lisäksi nuori tarvitsee myös henkistä tukea sekä luotettavan, tutun aikuisen apua. Toimintamme keskeisiä tavoitteita tuettiin päivittäisen viestinnän ja mediatyön ohessa myös seuraavin keinoin: Perhehoitoliiton perhehoidon kehittäjätyöryhmässä olimme mukana toteuttamassa Ajoissa kotiin rekrytointikampanjaa sijaisvanhempien rekrytoimiseksi. Myös SOS-lapsikyläsäätiö on ollut edistämässä perhehoitoa Suomessa. Se jakoi apurahoja lastensuojelun perhehoitoon sijoitettujen lasten ja nuorten liikunta- ja musiikkiharrastusten tukemiseen. Lastensuojelun asiantuntijoita rohkaistiin julkiseen keskusteluun. Lastensuojelun keskusliiton viestintätoimikunnassa tuotettiin yhteistyössä opas Lastensuojelu ja julkisuus lastensuojelun ammattilaisille avuksi median kohtaamiseen. Lapsen osallisuutta vahvistimme tuottamalla lapsille verkkoon oman palautesivuston ILSUn, jonka kautta lapsi saa nostaa keskusteluun ilojaan ja surujaan haluamansa henkilön kanssa. Kaikkien itsenäistyvien nuorten tueksi kolme SOSlapsikylässä asuvaa nuorta tuotti Samsungin kanssa yhteistyössä omaelämä.net -verkkosivut. Itsenäistyvien nuorten tukemisesta järjestimme julkisen paneelikeskustelun yhdessä Aamulehden kanssa. Osallistuimme kansainvälisen työmme ja kummitoiminnan markkinoimiseksi Maailma kylässä -tapahtumaan Helsingissä. Jaoimme ROHKEASTI LAPSEN PUOLESTA -mitalit entiselle Tapiolan kylänjohtajalle ja sittemmin toiminnanjohtajalle Erkki Rikkoselle, suurlahjoittaja Irma Fennanderille ja Suomen Palloliitolle. Tutkimuksia SOS-Lapsikylä ry ja tutkija Teemu Vauhkonen: Tutkimus lastensuojelun asiakasmäärien vaihtelusta ja palvelujen tarpeesta Riikka Jokela: Kuullaan, mutta kuunnellaanko? Huostaan otetun ja sijoitetun lapsen kokemuksia osallisuudesta lastensuojelun asiakkuudessaan (Pro gradu -tutkielma) Jouko Kiesiläinen: Huostaan otettujen, koulussa hyvin ja heikommin menestyvien 4-6 -luokkalaisten opiskelustrategiat (kandidaatintutkielma) Kolme tutkielmaa lapsen osallisuuden toteutumisesta sijaishuollossa: Sari Carlsson, Ainutkertainen lapsuuteni Lasten kokemuksia osallisuudesta Kaarinan SOS-lapsikylässä; Ida Ernvall ja Johannes Jahnukainen, Lasten osallisuus Tapiolan SOS-lapsikylän arjessa ja Kimmo Honkanen, Nuorten osallisuus SOS-lapsikylässä Koulutus Sijaishuollon päivät: Omavalvonta SOS-Lapsikylässä, Anna-Liisa Koisti-Auer; Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen, Sonja Vanhanen SOS-Lapsikylän koordinoima Itsenäistyminen elämänvaiheena tutkimus oli esillä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämässä konferenssissa jälkihuollon tutkimuksesta Pohjoismaissa. Projektit, hankkeet ja työryhmät Lastensuojelun neuvottelukunta, joka koordinoi LSKL:n lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Toiminnalla pyritään turvaamaan ja parantamaan lastensuojelupalveluiden laatua ja toimintaedellytyksiä sekä vahvistamaan alan asiantuntijuutta. LSKL:n viestintätoimikunta Kehittämishanke sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukemiseksi ja jälleen yhdistämiseksi Ehjä ry:n projekti Kadonnutta vanhempaa etsimässä Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitto ry:n Voikukkia-projektin ohjaus- ja markkinointityöryhmät (lasten huostaanoton kokeneiden vanhempien tukemiseksi) Suomen psykologiliiton lastensuojelupsykologien ammatillinen työryhmä Perhehoidon päivien suunnittelutyöryhmä (Pesäpuu ry ja Perhehoitoliitto) Hallitustyö: Ehjä ry, VaLa ry 18 19
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Yhteistyössä on voimaa Kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön 133 maassa toimiva verkosto tarjoaa laajat mahdollisuudet tiedon jakamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Vuonna 2013 SOS-Lapsikylä oli mukana useissa yhteistyöryhmissä niin maailman, Euroopan, Pohjoismaiden kuin Baltian tasoilla. Lastensuojelun ohjelmayhteistyö Families First -projektissa tarkoituksenamme oli vahvistaa SOS-lapsikyläperheiden kanssa tehtävää työtä siten, että laitosmaisia ratkaisuja vältetään. Families First -projektissa tuotimme suositukset, jotka esittelimme Suomen kaikissa lapsikylissä 2012 13. SOS Parent -työryhmässä meidän tarkoituksenamme on ollut jakaa eri maiden erilaisia rekrytointimalleja ja hyviä käytäntöjä. Työryhmässä jaamme myös lapsikylävanhempien tukeen, koulutukseen ja kotitiimityöskentelyyn liittyviä käytäntöjä ja kokemuksia. Työryhmään kuuluvat edustajat Espanjasta, Ranskasta, Portugalista, Norjasta, Belgiasta, Italiasta ja Suomesta. EUNA Network -työryhmä koostuu Euroopan ja Pohjois-Amerikan SOS-lapsikyläjärjestöjen lastensuojelupalveluiden johtavista työntekijöistä. Työryhmämme kokoontuu vuosittain jakamaan tietoa eri maissa ja kansainvälisessä SOS-lapsikyläorganisaatiossa meneillään olevista kehittämishankkeista sekä projekteista ja keskustelemaan yhteisistä haasteista. Kantalahden SOS-lapsikylän ja Lapin SOS-lapsikylän kaksivuotinen yhteisprojekti, Sijaishuollosta itsenäistyvien tukeminen Murmanskin alueella ja Lapissa, alkoi vuonna 2012. Projektimme tukee ja kehittää Venäjän ja Suomen SOS-lapsikyläorganisaatioiden välistä yhteistyötä ja sen tavoitteina on kehittää tukitoimenpiteitä Murmanskin ja Lapin alueen sijoitettuina oleville nuorille jälkihuoltovaiheeseen, vahvistaa nuorten aktiivista elämää, tukea nuorten sopeutumista yhteiskuntaan, ehkäistä rikollista ja päihdekäyttäytymistä sekä luoda organisaatio, joka suojaa ja vahvistaa nuorten oikeuksia ja niiden toteutumista. Yhteistyö Baltian maiden kanssa Suomen SOS-Lapsikylä tukee Baltian maiden lapsikylätoimintaa ja toimii läheisessä yhteistyössä palvelujen kehittämisessä. Olemme strateginen kumppani Viron SOS-lapsikyläjärjestölle ja tuemme heidän pyrkimyksiään saavuttaa omavaraisuus lastensuojelupalvelujen tuottamisessa. Yhteistyötä linjataan vuosittaisissa kehittämisseminaareissa ja kehittämishankkeissa. Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaat ovat merkittäviä kansainvälisen lapsikylätoiminnan tukijoita ja rahoittajia. Pohjoismaiden SOS-lapsikyläjärjestöjen edustajat tapaavat yhteistyökokouksissa, joiden tavoitteena on jakaa kehittää yhteisiä varainhankinnan menetelmiä ja löytää potentiaalisia, ylikansallisia rahoittajia. Yhtenäiset linjaukset luovat pohjan myös yhteiselle vaikuttamistoiminnalle kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön kehittämiseksi. Koulussa on hauskaa. Osaan jo lukea. Haluan isona lääkäriksi ja pelastaa muita ihmisiä. Kerran näin valokuvan kummini olohuoneesta, jossa oli hyllyssä minun kuvani. Siitä tuli kiva olo. Perheiden tukeminen Sierra Leonessa Ulkoasiainministeriön tuella vuonna 2009 aloitettu perheiden tukemisen hanke Sierra Leonessa sai ministeriöltä jatkorahoitusta vuosille 2013-2015. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Sierra Leonen SOS-lapsikyläjärjestön ja kansainvälisen kattojärjestön kanssa. Hankkeen tarkoitus on parantaa huoltajien ja yhteisön kykyä huolehtia lapsistaan. Hankkeen piirissä on vajaat 1000 lasta ja 200 huoltajaa, joista suurin osa on yksinhuoltajaäitejä. Huoltajat saavat mm. lukutaitokoulutusta, ammatillista koulutusta ja mikrolainoja, jotta hankkeen päätyttyä he olisivat taloudellisesti itsenäisiä ja kykenisivät itse vastaamaan lastensa koulutuksesta, ravinnosta, terveydestä ja muusta hyvinvoinnista. Vuonna 2013 säätiö haki ulkoasiainministeriöltä rahoitusta toiselle perheiden tukemisen hankkeelle Sierra Leonen Makeniin. Ministeriö myönsi hankkeelle 510 000 euroa kolmelle vuodelle. Hanke alkaa tammikuussa 2014. SOS-lapsikyläsäätiön kehitysyhteistyöohjelma valmistui keväällä 2013. Se perustuu syksyllä 2012 tehtyyn selvitykseen, joka arvioi säätiön edellytyksiä kehittää sen harjoittamaa julkisrahoitteista kehitysyhteistyötä. Ohjelma tukee kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön yhteistä visiota, jonka mukaan jokaisella lapsella on oikeus elää perheessä rakastettuna, arvostettuna ja turvassa. Ohjelma keskittyy kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin lapsiin: lapsiin, jotka ovat vaarassa menettää perheensä esimerkiksi köyhyyden ja sairauksien vuoksi. 20 21
TOIMINNAN TUKEMINEN Yritysyhteistyö Yrityskumppanimme vuonna 2013 Maailmaa voi muuttaa SOS-Lapsikylän omatoimisella varainhankinnalla mahdollistamme toimintamme piirissä oleville lapsille ja nuorille tukea arjen haasteisiin, mutta myös kokemuksia ja elämyksiä, jotka kantavat läpi elämän. Lahjoitusvaroin toteutimme muun muassa nuorten itsenäistymispurjehduksen, sähly- ja jalkapalloturnaukset sekä leirikeskuksessamme Oravanpesällä järjestetyt leirit. Nuorille suunnattu nettisivusto Omaelämä.net mahdollistui niin ikään yrityskumppanimme Samsungin tuen avulla ja nuorten itsenäistymisen kynnystä madallettiin erinäisin tavaralahjoituksin. Varainhankinnan tuotoilla kehitämme myös toimintaamme, jotta pystyisimme auttamaan yhä useampaa lastensuojelun piirissä olevaa lasta ja nuorta sekä heidän perheitään. Tärkeänä esimerkkinä tästä voidaan mainita perhekuntoutuksen käynnistäminen useammassa kylässämme. Lahjoitukset yksityishenkilöiltä Lasten auttaminen Suomessa Kuukausilahjoittajien merkitys toiminnan jatkuvuuden ja kehittämisen varmistamiseksi on suuri. Vuonna 2013 panostimme erityisesti uusien kotimaan kuukausilahjoittajien sitouttamiseen ja onnistuimme nelinkertaistamaan kuukausilahjoittajien määrän. Lahjoittajien hankinnassa käytimme katumarkkinointia suurimmissa kaupungeissa sekä myös tehokkaita digitaalisen markkinoinnin keinoja, kuten Facebook-näkyvyyttä, jota tuettiin maksuttomalla mainonnalla Radio Novan taajuudella sekä Ylen Me ollaan päästy jo kolmatta kesää tänne leirille. Parasta on lettujen paistaminen nuotiolla ja kalastaminen. Meillä on aina kisa siitä, kuka nappaa isoimman vonkaleen. TV-kanavilla. Kampanjointimme keskiössä oli Elli, jonka tarinan avulla halusimme tuoda esiin monen suomalaisen, lastensuojelun apua tarvitsevan lapsen turvattomuuden. Monet suomalaiset tukevat meitä myös säännöllisesti kertalahjoituksilla. Tämän lisäksi yhä useampi valitsi SOS-Lapsikylän merkkipäivämuistamisensa kohteeksi. Merkkipäivälahjoittaminen on hieno tapa antaa hyvän kiertää. Maailman lasten auttaminen Kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön tuen piirissä olevia lapsien auttaminen ympäri maailman on mahdollista kummitoimintamme kautta. Apua lapsille kanavoi SOS-lapsikyläsäätiö, joka tarjoaa mahdollisuuden ryhtyä kummiksi lapsikylissä asuville lapsille yli 80 maassa. Vuoden 2013 aikana kummien määrä yli kaksinkertaistui, mikä on hieno osoitus siitä, että lahjoittajilla on sydämessään tilaa niin Suomessa kuin maailmallakin asuvien lasten ahdingolle ja hädälle. Toteutimme myös tukijoillemme suunnatun hätäapukeräyksen Filippiinien luonnonkatastrofin yhteydessä. Perinteisesti kotimaan toimintaamme tukeneiden henkilöiden vahva kaiku pyyntöömme osoitti meille, että tukijoidemme silmissä jokainen lapsi on arvokas oli hän vaarassa täällä kotimaassa tai hädänalaisena maailmalla. Keräyksen avulla pystyimme tukemaan Filippiinien SOS-lapsikyläjärjestön tärkeää työtä hädässä olevien lasten ja perheiden puolesta. Niin yritystoiminnassa kuin lastensuojelussa pitkäjännitteisyys, sitoutuneisuus ja jatkuvuus ovat tärkeitä. Viime vuosien aikana olemme saaneet kumppaneiksemme yrityksiä, jotka arvostavat tuloksellista työtämme lasten ja nuorten hyväksi. Kumppaniemme tuen avulla olemme mahdollistaneet Tampereen SOS-lapsikylän käynnistämisen ja heidän avullaan pystymme myös laajentamaan kylän toimintaa ja auttamaan yhä useampaa lasta. Lisäksi monet kehittämishankkeistamme on voitu käynnistää yrityskumppaneidemme ja muiden yrityslahjoittajien tuella. Kyliin on voitu ostaa palveluita ja tehdä välttämättömiä hankintoja arjen helpottamiseksi. Kylissä asuvat lapset ja sieltä itsenäistyvät nuoret ovat saaneet suorina tavaralahjoituksina toivomiaan välineitä ja tarvikkeita, joista on heille pitkäaikaista iloa ja hyötyä, esimerkiksi Fiskarsin astiapaketit, Helkama-pyörät ja Samsungin kannettavat tietokoneet. Yritysyhteistyötä voidaan toteuttaa monin eri tavoin pitkäaikaisesta yrityskumppanuudesta ja -kummiudesta kertalahjoituksiin ja yksittäisiin kampanjoihin. Yritysyhteistyö pyritään räätälöimään niin, että se vastaa sekä toimintamme tarpeisiin että tukijoidemme odotuksiin. Muut meitä yli 5000 euron lahjoituksella tukeneet yritykset: Patria Oyj Gerako Oy Valio Oy DSV Road Oy Are Oy Bayer Oy Testamenttilahjoitus Testamenttilahjoittaminen on aina toimintamme alkuvuosista lähtien luonut vahvan kivijalan toimintamme jatkuvuudelle. Vuosi 2013 oli testamenttilahjoittamisen osalta erityisen tuloksellinen yhdistyksellemme. Testamentti on hyvä tapa taata avun saannin jatkuvuus avun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille myös tulevaisuudessa. Testamentista, joka kohdistetaan yleishyödylliselle taholle, ei koidu veroseuraamuksia vastaanottajalle. Lahjoittaja voi olla varma, että kaikki hänen testamenttaamansa varat päätyvät juuri siihen tarkoitukseen, mihin lahjoittaja on ne halunnut kohdistaa. Fiskars Corporation AdLibris Finland Oy Xacti LLC Hartwall Capital Oy AB Oy Samlink Ab FS Film Oy SOS-Lapsikylä on Vastuullisen Lahjoittaminen ry:n jäsen. 22 23
Toimipisteet: Kaarinan SOS-lapsikylä Lapin SOS-lapsikylä, Ylitornio Punkaharjun SOS-lapsikylä SOS-Lapsikylän nuorisokoti, Jyväskylä Tampereen SOS-lapsikylä Tapiolan SOS-lapsikylä, Espoo Vihannin SOS-lapsikylä SOS-Lapsikylän keskustoimisto Snellmaninkatu 13 00170 Helsinki Puh. (09) 5404 880 Fax (09) 5404 8811 keskustoimisto@sos-lapsikyla.fi facebook/soslapsikyla Kannen kuvitus: Hanna Nieminen I Graafinen suunnittelu: Elise Liikala Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on maailmanlaajuisen SOS Children s Villages -lastensuojelujärjestön jäsen. Yhdistyksen tehtävänä on auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä. SOS-Lapsikylä tuottaa lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluita lapsikylissä ja nuorisokodissa. Yhdistyksessä työskentelee noin 200 ammattilaista. Lapsikylätoimintaa on 133 maassa. Suomen toimintaan voi tutustua osoitteessa www.sos-lapsikyla.fi ja kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön työhön osoitteessa www.sos-childrensvillages.org.