Käyttöönottosuunnitelma 1.0 1 (18) KÄYTTÖÖNOTTOSUUNNITELMA Versio 1.0 Tekijät: Petra Brunnila, Harri Järvinen, Mikko Korpela, Antero Alku, Juha-Pekka Häyrynen, Petri Hakala, Jussi Takamaa
Käyttöönottosuunnitelma 1.0 2 (18) Sisällys 1. Yleistä... 3 2. Käyttöönotto- ja vastaanottoprosessin vaiheet... 4 3. Käyttöönottoprosessi... 6 3.1. Tavoitteet... 6 3.2. Prosessia soveltuvin osin ohjaavat lait, viranomaismääräykset ja ohjeet... 6 4. Tekniikkalajikohtaiset käyttöönotot, testit ja koeajot... 6 4.1. Infrarakentaminen... 6 4.1.1. Pysäkit... 6 4.1.2. Raitiotien päällysrakenne ja katu... 7 4.1.3. Maarakentaminen... 7 4.1.4. Taitorakenteet... 7 4.1.5. Tekniset järjestelmät... 8 4.1.5.1. Koulutus... 9 4.1.5.2. Tehdastestaus... 9 4.1.5.3. Järjestelmäkohtainen käyttöönotto... 9 4.1.5.4. Infran järjestelmien yhteentoimivuustestit... 11 4.1.5.5. Tekninen koeliikenne... 11 4.2. Varikko... 12 4.2.1. Varikkorakennukset... 12 4.2.2. Varikon järjestelmät... 13 4.3. Kalustohankinnan vaikutukset Raitiotieallianssiin... 13 4.4. Raitiotien liikennöinnin vaikutukset Raitiotieallianssiin... 14 4.5. Joukkoliikennejärjestelmän vaikutukset Raitiotieallianssiin... 15 5. Vastaanottoprosessi... 16 5.1. Rakennuskohteiden osavastaanotto ja rataosien tekninen vastaanotto... 16 5.2. Järjestelmän käyttöönotto ja liikennöinnin aloittaminen... 16 5.3. Raitiotieallianssin rakennusvaiheen vastaanotto ja taloudellinen loppuselvitys... 17 5.4. Kelpoisuusaineisto... 18 5.5. Rekisterien päivitykset... 18 6. Takuuaika... 18 7. Ylläpitoallianssi... 18 8. Arkistointi... 18
Käyttöönottosuunnitelma 1.0 3 (18) 1. Yleistä Tampereen raitiotieallianssin muodostavat tilaajaosapuolena Tampereen kaupunki sekä palveluntuottajaosapuolena Pöyry Finland Oy, VR Track Oy ja YIT Rakennus Oy. Allianssin työt on jaettu alueellisesti osiin 1 ja 2. Molemmille osille on omat kehitys- ja toteutusvaiheensa. Tässä käyttöönottosuunnitelmassa on käsitelty osaa 1 detaljitasolla, mutta osaa 2 vain yleisellä tasolla, koska osan 2 linjaus tarkentuu kehitysvaiheen 2 aikana. Käyttöönottosuunnitelmaa päivitetään allianssin aikana vastaamaan lopullisia linjauksia ja ratkaisuja. Raitiotieallianssin töiden jako alueellisesti osiin 1 ja 2 Tämä käyttöönottosuunnitelma koskee raitiotieallianssin työsisältöön kuuluvan infran ja varikon käyttöönottoa. Liikennöinnin aloittaminen sekä siihen liittyvät vaunukaluston, AVL:n (automatic vehicle location), maksu- ja informaatiojärjestelmien sekä kameravalvonnan käyttöönotto ja operaattoritehtävät on kuvattu tarkemmin erillisessä Tampereen kaupungin Raitiotiehankkeen käyttöönottosuunnitelmassa. Toisin kuin rautatiejärjestelmien suunnittelussa ja rakentamisessa, raitiotiejärjestelmään ei sovelleta YTM-menettelyä eikä yhteentoimivuuden teknisiä eritelmiä eikä sen kansallisia sovelluksia. Näin ollen raitiotiejärjestelmän käyttöönotto ei edellytä ISAn (Independet Safety Assessor, riippumaton turvallisuusarvioitsija) laatimaa turvallisuuden arviointikertomusta, NoBon (Notified Body, ilmoitettu laitos) suorittamaa EY-tarkastusta eikä DeBon (Designated Body, nimetty elin) suorittamaa FI-tarkastusta. Sen sijaan rataverkon haltijan sekä liikenteen harjoittajan tulee tehdä ilmoitus Liikenteen turvallisuusvirastolle, Trafi, viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista.
Käyttöönottosuunnitelma 1.0 4 (18) 2. Käyttöönotto- ja vastaanottoprosessin vaiheet Alla esitetty aikataulu on alustava ja siinä on huomioitu kursivoidulla fontilla olevat allianssin työsisältöön kuulumattomat työkokonaisuudet. Alustava aikataulu: Osan 1 toteutuspäätös, 10/2016 1. vaunun toimitus Tampereelle 9/2019 Rakennuskohteiden osavastaanottojen määrät ja luovutuskokonaisuudet määritetään toteutusvaiheessa Rataosan, varikko-teekkarinkatu, tekninen vastaanotto, 9/2019 o Kaluston 1. testiajot alkavat, 10/2019 kevyet jarrutestit, liikennevalot, pysäkki, sähkönsyöttöasema, vaihde Infran järjestelmien yhteentoimivuustestit osalla 1 alkavat, syksy 2019 Päätös ylläpito-option käytöstä, syksy 2019 Rataosan, Teekkarinkatu-Hakametsä, tekninen vastaanotto, 5/2020 o Kaluston 2. testiajot alkavat viimeistään 6/2020 täyskuormatun vaunun jarrutus- ja nopeustestit Varikon käyttöönottotarkastus, kesä 2020 o Sarjatuotantovaunujen toimitus Tampereelle, 7/2020 alkaen vaunutoimitukset 2kpl/kk Rataosan, Hakametsä-Pyynikintori, tekninen vastaanotto, talvi/kevät 2021 o Koeliikenne osalla 1, talvi 2021 Rataosien, Sammonaukio-TAYS ja Atomipolku-Hervantajärvi, tekninen vastaanotto, kevät 2021 Osan 1 raitiotiejärjestelmän käyttöönotto, kevät 2021 o kaupallinen koeliikenne alkaa (bussiliikenne on ennallaan, bussien rinnalla rajoitetusti matkustajaliikennettä vaunukalustolla, testataan liikenteen toimivuutta matkustajien kanssa) Osan 1 rakennusvaiheen vastaanottotarkastus ja taloudellinen loppuselvitys, kesä 2021 o Kaupallinen liikenne alkaa osalla 1, kesä/syksy 2021 bussiliikenteen reittimuutokset Osan 1 rakennusvaiheen dokumentaation luovutus, syksy 2021 Osan 2 raitiotiejärjestelmän käyttöönotto, 2024 Osan 2 rakennusvaiheen vastaanottotarkastus ja taloudellinen loppuselvitys, 2023 Osan 2 rakennusvaiheen dokumentaation luovutus, 2024 Osan 1 takuutarkastus 2026 Osan 2 takuutarkastus 2029 Lisäksi on huomioitava seuraavat toimenpiteet, jotka eivät kuulu allianssin työsisältöön, mutta vaikuttavat koeajojen suorittamiseen sekä raitiotiejärjestelmän käyttöönottoon: Ilmoitus rataverkon hallinnasta Trafille viimeistään 3kk ennen toiminnan aloitusta (rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmä) Ilmoitus liikennöinnin aloittamisesta Trafille viimeistään 3kk ennen toiminnan aloitusta (liikenteenharjoittajan turvallisuusjohtamisjärjestelmä) Ilmoitukset tarvitaan mahdollisesti jo ennen kaluston ja raitiotien testiajojen alkamista Selvitettävä ilmoitusten uusimistarve osan 2 koeajojen alkaessa
Käyttöönottosuunnitelma 1.0 5 (18) Tampereen kaupungin Raitiotiehankkeen, Raitiotieallianssin ja Kalustotoimituksen liittyminen toisiinsa
Käyttöönottosuunnitelma 1.0 6 (18) 3. Käyttöönottoprosessi 3.1. Tavoitteet Käyttöönottoprosessin tavoitteena on saada osaksi joukkoliikennejärjestelmää tuleva raitiotie käyttöön hallitusti ja suunnitellussa aikataulussa. Prosessi kattaa sekä linjan että varikon, jotka ovat vahvasti sidoksissa myös kaluston sekä maksu- ja informaatiojärjestelmien käyttöönoton kanssa. Raitiotieallianssi ei vastaa kaluston tai maksu- ja informaatiojärjestelmien käyttöönotosta, mutta niiden vaikutukset on huomioitu raitiotien infran käyttöönotossa. 3.2. Prosessia soveltuvin osin ohjaavat lait, viranomaismääräykset ja ohjeet Laki kaupunkiraideliikenteestä sekä sen perusteella annetut asetukset, määräykset ja ohjeet Tieliikennelaki Sähköturvallisuuslaki SuRaKu-esteettömyyskortisto Tampereen raitiotien katutilaohje Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan määräykset Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä -asetus Suomen rakentamismääräyskokoelma RT-kortiston ohjeet 4. Tekniikkalajikohtaiset käyttöönotot, testit ja koeajot 4.1. Infrarakentaminen Infran järjestelmien käyttöönottotarkastus muodostuu kolmesta eri vaiheesta: 1) tyyppitestaus 2) asennuskohdekohtainen testaus näiden pohjalta toteutetaan osaluovutuksia 3) koko järjestelmän testaus tämän jälkeen voidaan luovuttaa koko osa 1 ja myöhemmin osa 2 4.1.1. Pysäkit Pysäkkien käyttöönottotarkastukseen kuuluu sekä laituri- että katosrakenteiden suunnitelmienmukaisuuden tarkastaminen. Tärkeimpänä tarkastettavana yksittäisenä tekijänä on pysäkkialueen esteettömyys, jonka vaatimukset määritetään yhdessä Tampereen kaupungin esteettömyysasiamiehen kanssa.
Käyttöönottosuunnitelma 1.0 7 (18) Pysäkeillä olevien matkustajainformaatio- ja maksujärjestelmien rakentaminen sekä toimivuuden tarkastaminen eivät kuulu raitiotieallianssin työsisältöön, mutta niiden toimivuus tarkastetaan muiden pysäkkirakenteiden tarkastuksen yhteydessä järjestelmien omien vastaanotto- ja hyväksymisprosessien mukaisesti. Tällöin voidaan todeta allianssin toimitusvastuun ja muiden järjestelmien toimitusten rajapintojen toimivuus. 4.1.2. Raitiotien päällysrakenne ja katu Raitiotien päällysrakenteelle tehtävät tarkastukset: raiteen asema (mittaukset ja vertailu suunniteltuun) raideleveys pölkkyväli ja -vinous vaihteet (mittaus, säätö ja toiminta) hitsien ultraäänitarkastus aukean tilan ulottuma kävelytarkastus koeajotarpeet vaunukalustolla o kiskon ja pyörän yhteensovitus o vaihteiden toiminta Kadun rakenteille tehtävät tarkastukset: tarkemittaukset kävelytarkastus 4.1.3. Maarakentaminen Maarakennuksen työkohteiden käyttöönottoon liittyvät tarkastukset tehdään pääasiallisesti osana laadunvarmistusta suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa kuten radan stabiliteettilaskennat ja alusrakenteen kerrosten tiiveysmittaukset. Varsinaisia valmiille rakenteelle tehtäviä tarkastuksia ovat rumpujen toimivuuden tarkastaminen, ratapenkereen riittävän leveyden mittaus sekä mahdolliset painumatarkkailut, joita jatketaan tarvittaessa vielä takuuajalla. 4.1.4. Taitorakenteet Taitorakenteiden tekniikkalajiin kuuluvat raitiotieallianssissa sillat, tukimuurit ja paalulaatta. Osalla 1 on seitsemän uutta siltaa ja muutostöitä tehdään yhdeksään siltaan. Käyttöönottoon liittyvät tarkastukset riippuvat uuden sillan rakenneratkai-
Käyttöönottosuunnitelma 1.0 8 (18) suista tai olemassa olevaan siltaan tehtävien muutosten laajuudesta. Kaksi olemassa olevista silloista on rautatiesiltoja, joten niiden tarkastuksissa huomioidaan myös Liikenneviraston vaatimukset. Lisäksi kaksi uutta siltaa sekä yksi olemassa oleva silta risteää ELYn liikenneväylien kanssa, joten niiden käyttöönotossa huomioidaan ELYn ja Liikenneviraston vaatimukset. Siltojen käyttöönottotarkastukseen liittyvät tarkastettavat kohteet ja toimenpiteet: Sijainti Kaide-etäisyys Raiteen asema sillalla korkeus- ja sivusuunnassa Kiskonliikuntalaitteet Sillan laakerit ja liikuntasaumalaitteet Siipimuurit ja penkereen leveys sillan päissä Vesien poistoreitit Maadoitukset Rekisterien päivitys (Liikennevirasto, Tampereen kaupunki) Tukimuurien käyttöönottotarkastukseen liittyvät tarkastettavat kohteet ja toimenpiteet: Sijainti Kaiteen korkeusasema suhteessa kevyen liikenteen väylään Rekisterien päivitys (Liikennevirasto, Tampereen kaupunki) 4.1.5. Tekniset järjestelmät Teknistenjärjestelmien tekniikkalajiin kuuluvat raitiotieallianssissa seuraavat sähkötekniset järjestelmät ja -rakenteet: Raitiotiensähköistys o Sähkönsyöttö o Ratajohto o Maadoitus- ja hajavirtojen hallinta o Kaukokäyttö Turva- ja ohjauslaitteet o Vaihteiden ohjaus ja kulkutiet o Liikennevalot Tietoliikenne o Runkoverkko o Aktiivilaitteet
Raitiotien ympäristön sähkönsyöttö o Pysäkkien sähkönsyöttö o Raitiotien valaistus o Varikon valaistus o Vaihteiden ja pysäkkien lumensulatus Käyttöönottosuunnitelma 1.0 9 (18) Teknistenjärjestelmien laatu ja turvallisuus osoitetaan soveltuvilla EN- ja SFS- standardeille ja ohjekokoelmilla, kuten Bostrab ja VDV. 4.1.5.1. Koulutus Suunnitteluvaiheessa laaditaan järjestelmäkohtaiset käyttö- ja viimeistelyohjeet, joiden perusteella käyttöhenkilökunta koulutetaan. Asennuksien valmistumisen jälkeen suoritetaan käyttöhenkilökunnan perehdytys ja järjestelmäkohtainen koulutus. 4.1.5.2. Tehdastestaus Ennen kojeiden ja järjestelmien asennuksen aloittamista suoritetaan tehdastestaus, FAT, tai vastaava katselmus. Testin tavoitteena on todeta järjestelmän rakenteellinen ja toiminnallinen suunnitelmien ja vaatimuksien mukaisuus ennen kojeiden ja järjestelmien toimittamista ja asentamista. 4.1.5.3. Järjestelmäkohtainen käyttöönotto Rakenteiden ja järjestelmien asennustyön valmistumisen jälkeen suoritetaan kaikille sähkölaitteille ja -asennuksille Kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) päätöksen 5.7.1996/517 mukainen tarkastus. Käyttöönottotarkastuksessa todetaan rakenteiden sähkötekninen turvallisuus ja toiminta. Käyttöönottotarkastuksen tarkempi sisältö on kuvattu SFS 6000 ja SFS 6001 standardissa sekä laitekohtaisissa teknisissä kuvauksissa ja viimeistelyohjeissa. Käyttöönottotarkastus yhteydessä suoritetaan raitiotien sähkönsyöttöjärjestelmälle Kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) päätöksen 5.7.1996/517 mukainen varmennustarkastus.
Käyttöönottosuunnitelma 1.0 10 (18) Järjestelmäkohtaiset tarkastukset: Sähkönsyöttö: Käyttöönotto tarkastus (KTM 517) Suojareleiden asettelu ja koestus Ratajohdon impedanssi ja kosketusjännitemittaus Oikosulkukokeet Maadoitusimpedanssimittaus Mittauksien yhteydessä suoritetaan myös kaukokäyttö-, hajavirtojenseuranta- ja kiskopotentiaalin rajoitusjärjestelmän toiminnallinen testaus. Ratajohto: Käyttöönotto tarkastus (KTM 517) Ratajohtimen staattinen asema Vaihdekujien ja kenttien toiminnallinen testaus Turva- ja ohjauslaitteet: Käyttöönotto tarkastus (KTM 517) Toiminnallinen testaus Liikennevalot: Käyttöönotto tarkastus (KTM 517) Toiminnallinen testaus Varmentavien etuisuus anturien toiminnallinen testaus Joukkoliikenteen etuisuusjärjestelmän testaus o Edellyttää järjestelmän toimivuutta Lumensulatusjärjestelmät: Käyttöönotto tarkastus (KTM 517) Toiminnallinen testaus Pysäkit: Käyttöönotto tarkastus (KTM 517) Toiminnallinen testaus Tietoliikenne Vaimennus- ja kapasiteettimittaus
Käyttöönottosuunnitelma 1.0 11 (18) Käyttöönottotarkastuksen jälkeen voidaan todeta, että tekninenosajärjestelmä toimi turvallisesti ja vaatimuksen mukaisesti. Käyttöönottotarkastuksen jälkeen järjestelmät ovat valmiit ja ne luovutetaan omistajalle. Käyttötoiminnasta ja viranomaisilmoituksista, kuten TUKES rekisterin ilmoituksista, vastaa raitiotien omistaja. 4.1.5.4. Infran järjestelmien yhteentoimivuustestit Kaikkien teknisten osajärjestelmien käyttöönottotarkastuksen suorittamisen jälkeen suoritetaan yhteentoimivuustesti, jonka tavoitteena on todeta osajärjestelmien tekninen yhteensopivuus ja suojalaitteiden asetteluarvojen oikeellisuus. Yhteentoimivuustestissä suoritetaan seuraavat asiat: Sähkönsyöttöjärjestelmä: Vaunun tehonsyöttö ja vaatimuksien mukaisuus Ratajohto: Virroittimen dynaaminen mittaus Turva- ja ohjauslaitteet Vaihteen ohjaus ja vaihteiden vapaanaolon valvonta Kulkuteiden toiminta Liikennevalot Varmentavien liikennevaloetuisuus anturien toiminta 4.1.5.5. Tekninen koeliikenne Teknisen koeliikenteen aikana teknisille järjestelmille suoritetaan niiden järjestelmäkohtaisen kunnossapito-ohjelman mukainen kunnossapito.
Käyttöönottosuunnitelma 1.0 12 (18) 4.2. Varikko 4.2.1. Varikkorakennukset Käyttöönoton dokumentointi ja asiakirjojen toimitus sekä laitteiden ja materiaalien ennakkohyväksyntä allianssilla tehdään suunnitelmien, ohjeiden sekä urakkasopimuksen mukaisesti. Laite- ja asennustapatarkastukset Allianssi valvoo työn aikana, että rakennustarvikkeet, rakennusosat, laitteet, materiaalit, työmenetelmät yms. ovat suunnitelma-asiakirjojen ja ennakkohyväksyntöjen mukaisia. Asennusvirheitä pyritään lisäksi ehkäisemään ennakolta asennuspiirustusten ja malliasennusten avulla. Tarkastettavia kohteita ei saa peittää ennen kuin niille eri suunnitelmaasiakirjoissa määrätyt tarkastukset ja kokeet on tehty hyväksytysti. Viranomaistarkastukset Aliurakoitsijat ovat velvollisia oma-aloitteisesti huolehtimaan, että kaikki viranomaisten edellyttämät katselmukset ja tarkastukset pidetään ajallaan. Aliurakoitsijoiden tulee ilmoittaa niistä ajoissa allianssille. Aliurakoitsijoiden toimintatarkastukset Toimintatarkastukset ovat osa aliurakoitsijoiden laadunvarmistusta. Niissä tarkastetaan systemaattisen menettelyn avulla, että taloteknisiin järjestelmiin ja laitteisiin liittyvät toiminnot ovat suunnitelmien mukaiset kaikissa käyttö- ja poikkeustilanteissa. Toimintakokeet Toimintakokeet ovat osa allianssin ja aliurakoitsijoiden yhteistä laadunvarmistusta. Aliurakoitsijat osoittavat toimintakokeissa, että järjestelmät ja laitteet toimivat suunnitellulla tavalla kaikissa käyttö- ja poikkeustilanteissa. Toimintakokeiden suoritus määritellään urakkasopimuksessa. Säädöt ja mittaukset Hyväksyttyjen toimintakokeiden jälkeen urakoitsijat tekevät asentamiinsa järjestelmiin ja laitteisiin liittyvät säädöt ja mittaukset (esim. vesi- ja ilmavirrat). Mittaustulokset dokumentoidaan aliurakkasopimusten mukaisesti.
Käyttöönottosuunnitelma 1.0 13 (18) Käyttöhenkilökunnan koulutus Koulutus tapahtuu rakentamisen ja käyttöönoton aikana ennen yhteiskoekäyttöä useassa vaiheessa rakennuttajan yhteistyössä aliurakoitsijoiden kanssa laatiman ohjelman mukaan. LVI- ja rakennusautomaatio- sekä sähköjärjestelmien yhteiskoekäyttö 4.2.2. Varikon järjestelmät Yhteiskoekäytössä kokeillaan kaikkien LVI-, sähkö- ja rakennusautomaatiojärjestelmien toiminta yhtäaikaisesti eri käyttötilanteissa. Se on samalla koulutustilaisuus kiinteistön käyttö- ja huoltohenkilökunnalle. Varikkoalueella olevat raitiotiejärjestelmät ovat vastaavat kuin linjalla. Näistä järjestelmistä on kerrottu enemmän kohdassa 4.1. Infrarakentaminen. Raitiotievarikko koostuu vaunujen säilytyshallista, päivittäishuoltohallista ja vaunukorjaamosta sekä nämä yhdistävästä raiteistosta. Rakennukset varustetaan raitiovaunujen päivittäishuollon ja kunnossapidon edellyttämin laittein, jotka hankitaan vaunuhankinnan yhteydessä. Tarvittavan konekannan asennus edellyttää, että rakennus ja talotekniikka ovat valmiina ja käytettävissä. Osa varustuksesta, kuten siltanosturit, pyöräkertasorvi, raskaat työstökoneet ja vaunupesukone, edellyttävät toimittajakohtaisia rakenteita rakennukseen, joten laitteiden hankinnat on tehtävä yksityiskohtaisen rakennesuunnittelun yhteydessä. Lisäksi esimerkiksi siltanosturin asennus on hyvä tehdä rakentamisen yhteydessä. Varikolle tulevan konekannan ja kunnossapidon järjestelmien käyttöönotto on koneiden ja järjestelmien toimittajien vastuulla ja kuuluu osana niiden hankintaan. Osa näistä hankinnoista, kuten vaunujen kunnossapidon hallintajärjestelmä ja kunnossapitopalveluun sisältyvät ns. palvelutyökalut, ovat osa kunnossapitopalvelun hankintaa, joka sisältyy raitiovaunuhankintaan. Silloin kun koneen tai järjestelmän toimitus edellyttää tilaajalta rakenteita ja rajapintoja, joiden rakentaminen sisältyy allianssin urakkaan, allianssi sopii rajapintojen tarkastuksesta koneen tai järjestelmän toimittajan kanssa. 4.3. Kalustohankinnan vaikutukset Raitiotieallianssiin Ensimmäinen raitiovaunu toimitetaan vuoden 2019 kolmannella vuosineljänneksellä. Vaunulle tarvitaan lukittu, suljettu ja lämmin säilytystila, jonka yhteydessä on myös vähintään hallitilaa tekniseen työskentelyyn vaunun kanssa. Vaunulle tehdään vastaanottotarkastuksia, mikä tarkoittaa erilaisia mittauksia ja vaunun varustelua mittauksia varten. Tässä vaiheessa vaunu ei tarvitse varsinaisia huolto- ja korjaustiloja, koska vaunun käyttö ei saavuta
Käyttöönottosuunnitelma 1.0 14 (18) kunnossapito-ohjelman mukaisia varsinaisia toimenpiteitä ensimmäisten kuukausien aikana. Tilassa ei tarvita pääsyä vaunun alle, mikäli tilassa voidaan käyttää vaunun nostotunkkeja. Käytännössä tilaksi soveltuu riittävä osa vaunujen säilytyshallista tai kyllin valmiiksi saatu osa päivittäishuollon tai korjaamon tilasta. Tilasta on oltava raideyhteys linjaraiteelle ja radan on oltava toimintakuntoinen eli sähköistetty sisään rakennukseen asti. Valmista rataverkkoa täytyisi olla ensimmäisen raitiovaunun saapuessa yksi raide varikolta Insinöörinkadulle. Kohtuullisen ajan kuluttua tästä tarvitaan yhteys pidemmälle. Testiajojen kannalta tarkoituksenmukaisin paikka on Hervannan valtaväylän rinnalla oleva erillinen rata, jolloin koeajoilla ei ole yhteyttä katuliikenteeseen tasoristeyksiä lukuun ottamatta. Sekakaistojen vuoksi Insinöörinkadulla tulee tällöin olla käytettävissä molempien suuntien raiteet. Keskeinen vaunujen turvallisuustesti on jarrutuskoe alamäessä Hervannan ja Vuohenojan välisellä radalla. Koe on edellytys vaunujen hyväksymiselle käytettäväksi henkilökuljetukseen, joten se tehdään myös jokaiselle toimitettavalle sarjatuotantovaunulle. Sarjatuotannon vaunujen toimitus alkaa vuoden 2020 kolmannesta vuosineljänneksestä, minkä jälkeen vaunuja tullaan toimittamaan noin kahden vaunun kuukausitahtia. Sarjatuotantovaunuille tehdään ensimmäistä vaunua vähäisempi määrä vastaanottokokeita Tampereella. Ensimmäisen vaunun aikana varikolla ei tarvita kuin yksi raide, joten varikon raiteisto voidaan rakentaa vaiheittain sovitettuna talorakennuksen aikatauluihin. Raiteeseen voidaan asentaa tulevat vaihteet, mutta vaunulla tehtävien koeajojen kannalta se ei ole välttämätöntä. Sarjatuotantovaunujen toimituksen alkaessa, säilytyshallin raiteet ja länsipään vaihdekujan on kuitenkin oltava ajettavissa. Vaihteiden ei tarvitse olla tässä vaiheessa sähkökäyttöisiä eikä varikon muun asetinlaitteen tarvitse olla käytettävissä vaan vaihteita voidaan tarvittaessa käyttää käsin. 4.4. Raitiotien liikennöinnin vaikutukset Raitiotieallianssiin Raitiotien liikennöinti eli operointi tullaan hankkimaan palveluhankintana. Operointipalvelu kilpailutetaan siten, että operaattori pääsee kouluttamaan henkilökuntaansa teknisen koeliikenteen alkuvaiheessa. Operaattorin koulutus on kaksivaiheinen. Raitiovaunuhankinta sisältää vaunutoimittajan operaattorin kouluttajille antaman koulutuksen, mutta operaattori vastaa varsinaisesta kuljettajakoulutuksesta. Kuljettajakoulutus voidaan toteuttaa alkuvaiheessa joko omistajan hankkimalla koulutussimulaattorilla tai oikealla vaunukalustolla. Mikäli koulutus toteutetaan vaunukalustolla, alkaa koulutus varikkoalueen raiteistolla ja myöhemmin varsinaisella ratalinjalla. Operaattori vastaa raitiovaunujen ajamisesta ja liikenteen hallinnasta. Tähän kokonaisuuteen kuuluu kuljettajien työn johtaminen ja valvomotoiminta. Operaattori palkkaa kuljettajat ja kouluttaa heidät ennen liikenteen aloittamista. Jo testiajoja varten tarvitaan henkilökuntaa.
Käyttöönottosuunnitelma 1.0 15 (18) Raitioliikenteen valvonta tullaan määrittelemään operaattoripalveluiden hankintavaiheessa, kun määritellään palveluhankinnan sisältö. 4.5. Joukkoliikennejärjestelmän vaikutukset Raitiotieallianssiin Raitiotien käyttöönoton tulee sopia yhteen koko joukkoliikennejärjestelmän käytettävyyden kanssa. Raitiotie tulee osaksi koko järjestelmää ja sen myötä tulee muutoksia myös bussilinjoihin. Muutokset on todennäköisesti järkevää porrastaa raitiotien käyttöönottopäivän jälkeen. Tampereen seudun joukkoliikenteellä on normaalisti kaksi eri aikataulukautta, talvikausi ja kesäkausi. Kesäkausi alkaa yleensä kesäkuun alussa ja kestää elokuun puoliväliin ja silloin liikennettä on vähemmän kuin talvikaudella. Isojen muutosten tekeminen on järkevintä sovittaa aina aikataulukauden vaihteeseen. Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikkö suunnittelee muutokset bussilinjoihin ja vuorovaikuttaa sekä lopulta hyväksyttää ne joukkoliikennelautakunnassa ennen raitiotien käyttöönottoa. Muutokset bussireitteihin vaativat myös esimerkiksi pysäkki-infran rakentamista sellaisille kaduille, joille raitiotien myötä tulee uutena bussiliikennettä. Nämä muutokset eivät suoraan vaikuta Raitiotieallianssiin, mutta niiden suunnittelu ja toteuttaminen on tehtävä samassa tahdissa Raitiotiehankkeen toteuttamisen kanssa. Raitiotien rakentamisen aikaisten järjestelyiden tulee tukea joukkoliikennejärjestelmän toimintaa koko rakentamisen ajan. Haasteita tuottaa se, että ennen kuin raitiotie on toiminnassa, tulisi bussijärjestelmän toimia nykyisen kaltaisesti. Rakentamisen vaiheiden edetessä lopullisten rakenneratkaisujen tulee siis toimia osin myös tilanteessa, jossa joukkoliikennejärjestelmää operoidaan pelkästään busseilla. Tampereen joukkoliikenteellä on vastuullaan myös maksu- ja matkustajainformaatiojärjestelmät. Molemmat nykyisin käytössä olevat järjestelmät tullaan uusimaan ennen raitiotien käyttöönottoa. Uusien järjestelmien hankintaprosessit aikataulutetaan siten, että integrointi onnistuu Raitiotiehankkeen kanssa ja järjestelmät ovat täysin käyttökunnossa ennen teknisen koeliikenteen käynnistämistä. Järjestelmien isoin integrointityö tapahtuu kalustotoimittajan kanssa, mutta myös infrassa on olemassa rajapintoja, joista näkyvimpänä ovat pysäkit. Informaatio- ja lippujärjestelmän laitteiden asennus ja käyttöönotto kuuluvat järjestelmien hankintaan ja allianssin osuus on todeta asennuspaikat teknisten vaatimusten mukaisiksi ja sähkö- ja tietoliikenneyhteydet toimiviksi.
Käyttöönottosuunnitelma 1.0 16 (18) 5. Vastaanottoprosessi 5.1. Rakennuskohteiden osavastaanotto ja rataosien tekninen vastaanotto Raitiotieallianssin rakentamien uusien rakenteiden valmistumiset jakautuvat usealle vuodelle, joten yhden vastaanottotarkastuksen sijaan omistajalle luovutettavat rakenteet jaetaan osavastaanottoihin ajallisesti ja alueellisesti järkevinä kokonaisuuksina. Yhden kokonaisuuden valmistuttua uusille rakenteille tehdään allianssin puolesta itselleluovutus, millä varmistetaan, että kaikki suunnitellut työt on tehty ja työn laadun vastaavan asetettua tasoa. Itselle luovutuksen jälkeen uudet rakenteet luovutetaan tilaajalle osavastaanotossa, minkä jälkeen kohteen kunnossapitovastuu siirtyy omistajalle. Rakennuskohteiden osavastaanotossa tilaajalle luovutettavat kohteet tarkastetaan yhdessä tilaajan edustajan kanssa ja samalla tarkastetaan töiden kelpoisuusaineisto. Mikäli kohteet todetaan luovutuskelpoisiksi, allekirjoitetaan osavastaanottopöytäkirja, jonka allekirjoittavat Raitiotiehankkeen kaupungin projektipäällikkö, Raitiotieallianssin projektipäällikkö ja rakenteiden omistajan edustaja. Pienet puutteet ja virheet rakenteessa tai puute kelpoisuusaineistossa ei ole este osavastaanoton tekemiselle, vaan niiden korjauksesta sovitaan vastaanoton yhteydessä. Kun yhden rataosan kaikki rakenteet kaikista tekniikkalajeista ovat valmistuneet ja osavastaanotettu, rataosalla suoritetaan infran järjestelmien yhteentoimivuustestit, joilla varmistetaan infran järjestelmien toimivuus kokonaisuutena. Tämän jälkeen rataosalle tehdään tekninen vastaanotto, jossa todetaan rataosa kokonaisuudessaan valmistuneeksi, aikaisemmissa osavastaanotoissa mahdollisesta havaittujen puutteiden korjaustilanne ja sovitaan tarvittaessa jatkotoimenpiteistä. Teknisen vastaanoton pöytäkirjan allekirjoittavat Raitiotiehankkeen kaupungin projektipäällikkö, Raitiotieallianssin projektipäällikkö ja rakenteiden omistajan edustaja. Teknisen vastaanoton jälkeen rataosalla voi alkaa tekninen koeliikenne. 5.2. Järjestelmän käyttöönotto ja liikennöinnin aloittaminen Raitiotien kaupallisen liikenteen alkamista edeltävät tekninen koeliikenne ja kaupallinen koeliikenne. Teknisen koeliikenteen aikana todetaan Raitiotieallianssin, kalustotoimittajan sekä informaatio- ja lippujärjestelmien toimittajien vastaanotettujen tai alustavasti vastaanotettujen toimitusvastuiden yhteentoimivuus ja rajapintojen toimivuus. Tekninen koeliikennevaihe päättyy, kun koko raitiotiejärjestelmä voidaan todeta vaatimustenmukaiseksi ja toimivuudesta on saatu riittävä varmuus. Teknisen koeliikenteen jälkeen alkavassa kaupallisessa koeliikenteessä raitiotiejärjestelmää testataan matkustajien kuljettamisessa. Raitiotiejärjestelmä on kaupallisen koeliikenteen alkaessa valmis ja täysin toimitettu ja luovutettu pois lukien sellaiset ominaisuudet, joiden lopullinen hyväksyntä voidaan todeta vasta raitiotiejärjestelmän käytön aikana.
Käyttöönottosuunnitelma 1.0 17 (18) Kaupallisen koeliikennevaiheen tarkoitus on saada kokemusta raitiotiejärjestelmän käytöstä käytännössä, saada matkustajilta palautetta valituista ratkaisuista ja todeta operoinnin toimivuus ja koko järjestelmän luotettavuus. Kaupallisen koeliikenteen aikana bussijärjestelmä toimii edelleen täydellä kapasiteetillaan, joten mahdollisten ongelmien ilmetessä ja muutosten tekemiseksi raitioliikenne voidaan tarvittaessa keskeyttää, mutta joukkoliikenne on käytössä. Raitiotieliikenteen alkaminen edellyttää sekä rataverkon haltijalta että liikenteen harjoittajalta ilmoitusta Trafille viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista. Ilmoituksen mukana toimitetaan kirjallisesti kuvattu turvallisuusjohtamisjärjestelmä, joka on tehtävä erikseen molempien toimijoiden toimesta. Mikäli rataverkon haltija ja liikenteen harjoittaja ovat sama organisaatio, riittää yksi ilmoitus ja yksi turvallisuusjohtamisjärjestelmä. Trafin kanssa neuvotellaan tarvitaanko ilmoitus ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä jo ennen testiajojen alkua. Ennen raitiotiejärjestelmän käyttöönottoa ja liikennöinnin aloittamista pelastuslaitoksen henkilökunnalle järjestetään tarpeellisilta osin koulutusta raitiotien järjestelmien erityispiirteistä. Ennen raitiotiejärjestelmän koeajojen ja myöhemmin varsinaisen liikennöinnin alkamista kaupunkilaisia tiedotetaan muutoksista kattavasti, millä minimoidaan muutoksesta koituvat liikenteelliset ongelmat. Tiedottamisella ja sitä varten tuotettavalla materiaalilla pyritään myös takaamaan kaupunkilaisten turvallinen liikkuminen sekä matkustajaliikenteen tehokas alkaminen. Tiedotusmenetelmät ja -materiaalit suunnitellaan tarkemmin rakentamisvaiheen aikana. 5.3. Raitiotieallianssin rakennusvaiheen vastaanotto ja taloudellinen loppuselvitys Kun Raitiotieallianssin koko työsisältö on valmistunut, tekniset vastaanotot tehty ja tekninen koeliikenne varmistanut raitiotiejärjestelmän toimivuuden, pidetään allianssin rakennusvaiheen vastaanotto ja taloudellinen loppuselvitys. Nämä tehdään erikseen osan 1 ja osan 2 valmistuttua. Rakennusvaiheen vastaanotossa ja taloudellisessa loppuselvityksessä todetaan kyseessä olevan osan rakenteiden suunnitelmien mukaisuus, aikaisemmissa vastaanotoissa mahdollisesti todettujen puutteiden korjaustoimenpiteiden tila sekä dokumentaation taso. Samalla tarkastetaan toteutuneet kustannukset ja lopputuloksen mukaisen bonuksen tai sanktion suuruus. Rakennusvaiheen vastaanotosta ja taloudellisesta loppuselvityksestä tehtävän pöytäkirjan allekirjoittavat Raitiotiehankkeen kaupungin projektipäällikkö, Raitiotieallianssin projektipäällikkö ja rakenteiden omistajan edustaja.
Käyttöönottosuunnitelma 1.0 18 (18) 5.4. Kelpoisuusaineisto Allianssilla tuotettava kelpoisuusaineisto määritetään laadunvarmistustoimenpiteiden suunnittelun yhteydessä yhteistyössä tilaajan edustajan kanssa. Luovutuksen kohteena olevan rakenteen valmis kelpoisuusaineisto tarkastetaan ja luovutetaan tilaajalle osavastaanottotarkastuksen yhteydessä. 5.5. Rekisterien päivitykset Allianssi toimittaa rakenteiden valmistuttua tarvittavat tiedot Tampereen kaupungin rekistereihin. Käytännön toimintamallista sovitaan erikseen rekistereitä hallinnoivien henkilöiden kanssa. 6. Takuuaika Raitiotieallianssin rakenteille antama takuuaika alkaa rakennuskohteen osavastaanotosta ja kestää viisi vuotta. Ensimmäisen takuuvuoden jälkeen rakenteille tehdään välitarkastus ja lisäksi takuuajan aikana tehdään muita tarkastuksia takuuajan toimintasuunnitelmassa kuvattavalla tavalla. Takuuajan päättyessä rakenteille tehdään takuutarkastus. Takuuajalla tehtävät työt dokumentoidaan samalla tavalla kuin rakennusvaiheen työt ja aineisto toimitetaan tilaajalle arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. 7. Ylläpitoallianssi Raitiotieallianssiin kuuluu optio radan ylläpidosta, joka toteutetaan ylläpitoallianssina. Ylläpidon tehtävät alkavat rakenteiden osaluovutuksista toteutusvaiheessa laadittavan aikataulun mukaisesti. Ennen raitiotiejärjestelmän käyttöönottoa tehtävä ylläpitotyö on valmistuneiden rakenteiden toimintakunnon varmistamista siltä osin kuin tehtävät eivät sisälly Raitiotieallianssin takuuseen. Ennen käyttöönottoa tehtävien ylläpitotöiden tavoitteena on myös mahdollistaa raitiotien koeajoliikenteen onnistuminen. Ylläpito on kuvattu tarkemmin erillisessä ylläpidon suunnitelmassa. 8. Arkistointi Allianssin tuottaman aineiston arkistointi tehdään hanketta varten tehdyn arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. Arkistointiprosessi on kuvattu tarkemmin TAS-sopimuksen liitteessä Kuvaus Raitiotieallianssin tiedonhallintaprosessista.