Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä 100 000 v. + Metla/Mauri Timonen
Ei yksiselitteistä määrittelyä, esimerkkejä: Vuosikymmeniä kestävä asteittainen ja alueellinen ilmaston muuttuminen (yleisin climate change, aikajänne ~ 30 v) Ilmaston pitkäaikainen ja maapallon laajuisesti havaittava muutos (global warming/cooling; aikajänne ~ 200 v) Merkittävä muutos yhdestä toimintatilasta toiseen (abrupt climate flips; aikajänne vuosikymmeniä / vuosisatoja)
Mänty ja koivu saapuivat Lappiin idästä 9000-8000 vuotta sitten, kuusi vasta 3000 vuotta sitten Metla/Mauri Timonen Ilmasto oli 1-4 astetta nykyistä lämpimämpi 5000 vuotta sitten Atlanttisella kaudella Järeää mäntyä kasvoi silloin nykyisen metsänrajan pohjoispuolella Metla/Mauri Timonen Vanhin Suomesta löydetty mäntyfossiili syntyi Inarin Iijärvellä 7638 vuotta sitten
Kaskenpoltto Tervanpoltto Määrämittahakkuut Kestävä puuntuotanto 1920 Pekka Nöjd Metla/Olli Heikinheimo
Rikkidioksidi (SO2) Happosateet Typpilaskeuma (liikenne ja maatalous) Raskasmetallilaskeuma Keskustelu hiilidioksidista Metla/Erkki Oksanen
100 Milj.m³/v 80 Kasvu 60 40 Poistuma 20 0 19231930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000
mill. m 3 /year 800 700 600 500 400 300 200 100 Bruttokasvu Nettokasvu Hakkuut 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 In exploitable forests 1950-1990 (133 mill. ha in 1990), in forests available for wood supply 2000 (149 mill. ha in 2000) Sources: years 1950-1990: Kuusela, K. 1994. Forest Resources in Europe. European Forest Institute. Research Report 1. Year 2000: UN-ECE/FAO. 2000. Forest Resources of Europe, CIS, North America, Australia, Japan and New Zealand.
METLAN JA FREIBURGIN YLIOPISTON KÄYNNISTÄMÄ HANKE 1992-1996 Onko metsien (puiden) kasvu muuttunut tavalla, jota ei voida selittää metsänhoidolla? Tässä: Kasvutrendi = kasvun pitkäaikainen poikkeamaoletetustakasvusta ==> osallistujina 45 tutkijaa 12 maasta Metla/Kari Mielikäinen
1. Laajat metsäninventoinnit 2. Pitkät kokeet ja havaintosarjat 3. Vanhat luonnonmetsät ja ls-alueet Pekka Nöjd Metla/Arvo Helkiö
(Spiecker, Mielikäinen, Köhl & Skovsgaard 1996) Keski-Euroopan metsissä havaittiin selittämätön nouseva kasvutrendi vuosina 1994-1996 toteutetussa euroopanlaajuisessa yhteistutkimuksessa. Suomen metsistä ei löydetty vastaavaa selittämätöntä kasvun lisäystä.
Maankäytön muutokset ja metsien hoito karikkeen keruu, laidunnus, kaski Luonnolliset tekijät tuli, myrskyt, kuivuus, eläintuhot luontainen säiden vaihtelu Ihmisen ympäristövaikutukset Typpilaskeuma CO2 Ilmastonmuutos? Metla/Kari Mielikäinen
Onko Lapin metsien kasvu kiihtynyt? Tutkimus Lapin männiköiden kasvusta vuosina 1750 2004. Otoksena 500 koepuuta 17 metsikössä. Voimakkaimmat kasvun notkahdukset 1900- luvun alussa ja 1960- luvulla 1970-luvun alussa oli lämmin jakso, jonka ansiosta metsänrajalla kasvaa nyt 30-vuotias puusukupolvi. Kasvu on ollut pääosin nousujohteista 1960- luvun notkahduksen jälkeen 500 koepuuta Kasvu on ollut keskimääräistä (9 mets.) tai nousevaa (8 mets.) viimeisten 15 vuoden aikana. 1930-luvun kasvun tasoa ei kuitenkaan ole vielä ylitetty.
Männyn kasvun vaihtelu metsänrajalla 1750-2003 180 160 Tree-ring index 140 120 100 80 60 40 1750 1800 1850 1900 1950 2000 Ilmaston pitkäaikaisen vaihtelun tyypilliset laskut ja nousut näkyvät selkeästi Lapin männyn vuosilustoindeksissä Huomaa kaksi samankaltaista noin 65 vuoden pituista jaksoa 1840-1905 ja 1906-1970. Niissä kasvut huipentuivat 1850- ja 1920-luvuilla. 1900-luvun trendit: nousua 1903-1925, laskua 1926-1970, nousua 1971-1979, tasaista 1980-1999, nousua 2000-2004.
Männyn lustoindeksin ja heinäkuun lämmön yhteys Sodankylässä Metsänrajamännyn kasvun minimitekijänä on pääsääntöisesti heinäkuun lämpötila Vuosilustoindeksin ja heinäkuun keskilämpötilan välinen riippuvuus (RBAR) 20 vuoden jaksoissa laskettuna on ollut keskimäärin 0.5 Ilmastodatan lähde: Ilmatieteen laitos Poikkeuksena ovat 1970- luku ja 1980-luvun alkupuoli, jolloin jokin muu tekijä on kontrolloinut puiden kasvua
Lämpötilan ja hiilidioksidin vaikutus puiden kasvuun; kokeellisia tuloksia Pitkäaikaiskokeet (Heikinheimo 1920-2000) Siemenalkuperiä väliltä Saksa Lappi maan eri osiin Lämpötilan nousu 4 asteella +100 % nousu metsän kasvussa Paikalliset alkuperät kasvavat parhaiten Mallitus (Kellomäki 1990-luvulta) Tupla CO2 + lämpöä muovitelttoihin Kasvun mallitus Lämpötilan nousu 4 asteella +30-50 % nousu metsän kasvussa Vaikutus suurin pohjoisessa Metla/Erkki Oksanen
Lämpimät talvet puunkorjuu sienitaudit myrskyt hengitys Lämpimät kesät hyönteiset kuivuus? Metla/Erkki Oksanen
Ilmastodatan lähde: CRU Liian yksinkertaiset mallit (ilmasto- ja kasvumallit) NAO-ilmiön aiheuttamat säiden vaihtelut (North Atlantic Oscillation) Valtamerten lämpöpumppujen häiriöt (Golf-virran suunta) Pitkän ajan tuntematon kasvun ja ilmaston vaihtelu (Keskiajan lämpökausi 700 1300, Pikku jääkausi 1560 1850)
Onko tulossa?
Meteorologista havainnointia Fenologista seurantaa Metla/Mauri Timonen Metla/Kari Mielikäinen Puiden vuosilustojen analysointia dendrokronologisin menetelmin Puun vuotuisen kasvun seurantaa kairauksin Puun kasvukauden aikaisen kasvun seurantaa kasvupannoilla Mallitusta
Vuosilustotietoa soveltavan ilmastonmuutostutkimuksen viitekehys Metlassa (http://lustiag.pp.fi/ilmupos.pdf)
500-vuotias mänty (Pudasjärvi, Iso-Syöte) Metla/Mauri Timonen Metla/Mauri Timonen Metlassa seurataan ilmastonmuutosta mm. puiden vuosilustoista ja ilmastomittauksista saatavan tiedon perusteella Lapin männyn ilmastoherkkyys ja sen 7638-vuotinen lustokalenteri ovat kansainvälisen tutkimuksen perustana 3 2 1 0 1500 1600 1700 1800 1900 2000 Metsien sopeutumista muuttuvaan ilmastoon tutkitaan ilmastoskenaarioiden avulla Lisätietoa: www.lustia.fi
NÄKYYKÖ SE JO? TULEEKO SE? METSÄVAIKUTUKSET? MITÄ TEHDÄÄN? - EI METSÄN KASVUSSA - PROSESSEJA KÄYNNISSÄ - KASVU LISÄÄNTYY - HUOLEHDITAAN ILMASTA - PIDETÄÄN METSÄT KASVU- KUNNOSSA - VARAUDUTAAN KAIKKIIN ILMASTOVAIHTOEHTOIHIN - SOPEUDUTAAN MUUTOKSIIN - TOIMITAAN KANSAINVÄLI- SESSÄ YHTEISTYÖSSÄ Metla/Mauri Timonen
Esitelmän lyhennetty versio pidetty tutkijoiden ja kansanedustajien seuran TUTKAS järjestämässä seminaarissa Eduskunnan auditoriossa 13.04.2005 Seminaaritilaisuuden teemana oli