Hankesuunnitelma Päiväys xx.xx.xxxx

Transkriptio

1 METLA Hankesuunnitelma Päiväys xx.xx.xxxx HANKESUUNNITELMA vuonna 2007 alkavalle hankkeelle Tämä lomake on tarkoitettu 1) uuden hanke-esitysten, 2) hankeen jatkoaika- ja muutosesitystä ja 3) kesken hankkeen toimintakauden tehtävää osahanke-esitystä varten. Jos hanketta on esitetty EUhankkeeksi, riittää ko. tarkoitusta varten tehty hanke-esitys. Hankkeen tiedot tulee kuitenkin tallentaa www-sovelluksella Tuskaan (Mesi->Tuska->Hanke->ART/YRT/EU-hanke). Täyttöohjeita Lomake on esitäytetty esimerkeillä ja täyttöohjeilla. Korvaa ohjetekstit oman hankkeesi tiedoilla. Muotoile otsikoiden väliin tuleva osuus Times(New/Roman)-kirjasinlajiksi sisennyksellä tai ilman. Älä tavuta tekstiä. Täytä kaikki asiakohdat. Pyri kirjoittamaan tiiviisti ja ytimekkäästi. Hankesuunnitelman enimmäispituus on 10 sivua. Hankkeen tunnus on hankkeen numero. Jätä kohta tyhjäksi, ellei kyseessä ole uusi osahanke vanhaan hankkeeseen. Uusille hanke-esityksille annetaan myönteisen arvioinnin jälkeen TUSKA-järjestelmää varten tilapäinen 9-alkuinen numero. Kun hanke hyväksytään ylijohtajan päätöksellä, se saa pysyvän numeron. Toimintayksikkö on Metlan toimintayksikkö (hankkeen vetäjän sijoitusyksikkö). Hankkeen lopetusvuosi -kohtaan merkitään lopetusvuosi tai 'jatk', jos hanke on jatkuva. Hankkeen tyyppi on joko tutkimushanke (TUT), yhteisrahoitteinen hanke (YRT), EU hanke (EU) tai palveluhankkeen luonteinen hanke (PAL). Julkisesti näytettävät tiedot Tähdellä merkittyjä kohtia käytetään viestinnässä. Ne tulevat mm. sellaisenaan näkyviin Metlan julkisessa www-palvelussa. Täytä myös englanninkieliset kohdat. Tekstikohtia voit myöhemmin muuttaa ja saavutettuja tuloksia lisätä erillisellä palvelulomakkeella (ks. mesi.metla.fi => tuska => hanke => www-sivujen luonti). Hanke-esitysten toimittaminen Hanke-esitykset ja hankesuunnitelman kustannusosa lähetetään sähköpostiviestin liitteenä tutkimusjohtajien sihteerille mennessä. Hankesuunnitelmat tulee myös toimittaa mennessä sähköisesti niiden toimintayksiköiden johtajille, joissa hanke tulee toimimaan. Tiedostot nimetään hs-vastuututkijansukunimi.doc (hankesuunnitelma) ja hsvastuututkijansukunimi.xls (hankesuunnitelman kustannusosa). Tarvittaessa nimeä täsmennetään: esim. hs-virtanen.doc, hs-virtanen2.doc, hs-virtanenmatti.doc. Lopullisen, hyväksytyn hankkeen tallentaminen tietojärjestelmään Hankesuunnitelmatiedosto toimitetaan mahdollisten muutosten ja ylijohtajan hyväksymisen jälkeen yksikön tuska-sihteerille nimellä xxxxhs.doc, missä xxxx on hankkeen numero. Vanhojen hankkeiden perustietojen muutokset ilmoitetaan TUSKAn pääkäyttäjälle (Maarit Wright). hankesuunnitelma 2007 alkavalle hankkeelle 1/6

2 1. Hankkeen yleistiedot *Tunnus Toim.yks Aloitusv Lopetusv Vetäjä Tyyppi (tutkimus/yrt/eu/palveluhanke) xxxx VA Kari Mielikäinen TUT *Nimi Suomen metsien kasvun lisääntymisen syyt ja seuraukset *Name in English Causes and consequences of increasing growth of Finnish forests Tutkimusohjelma, johon hanke kuuluu Ilmaston muutos Muu koordinoitu hankeryhmä - *Asiasanat kasvun vaihtelu, kasvutrendi, ilmaston muutos ja puun kasvu, dendrokronologia *Keywords variation of tree growth, growth trend, climate change and tree growth, dendrochronology *Hankkeen tieteenalat i *Hankkeen painoala 1. metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta 10% 2. metsien yhteiskunnallinen merkitys 3. metsäekosysteemien rakenne ja toiminta 60% 4. metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot 10% 5. ei kuulu edellä oleviin painoaloihin 20% Painoalat yhteensä 100 % *Hanke tulostetaan painoalan numero 3 hankeluetteloon julkisessa viestinnässä (valitse yo. numeroista vain yksi painoala). *Hankkeen tiivis kuvaus/esittelyteksti Kirjoita tähän julkisesti näytettävä esittely hankkeesta. Tekstiä käytetään viestinnässä; se tulee esimerkiksi näkymään Metlan julkisilla Web-sivuilla hankkeen kuvailutietona. Muotoile teksti hyvin ja yleistajuiseksi (tekstiin ei tehdä muutoksia). Tekstin tulee toimia itsenäisenä, sillä muiden tekstikohtien tiedot eivät näy julkisesti. *Brief description of the project This text will be used for communication and information purposes, and will be published, e.g., in Metla s Internet-pages. Please note that the text will be published as written here (no editing or proofing will be provided). 2. Tausta Suomen metsien vuotuinen kasvu on lisääntynyt valtakunnan metsien inventointien mukaan vajaassa neljässä vuosikymmenessä 55 milj. m:n tasolta noin 90 milj. m3:iin (97 milj. m3/v vuosina VMI10:n mukaan). Prosentuaalinen lisäys on noin 70 %. Samalla aikavälillä puuston kokonaistilavuus on lisääntynyt1500 milj. m3:stä lähes 2100 milj. m3:iin. Kasvun lisääntymiselle on olemassa metsien käyttöön, hoitoon ja metsämaan kunnostukseen liittyviä syitä. Soiden ojitus, vajaatuottoisten metsien uudistaminen ja lannoitus ovat muuttaneet puuston ikä- ja tiheysrakennetta tavalla, joka näkyy kasvun lisääntymisenä. Etelä-Suomessa on tällä hetkellä lähes kaksinkertainen määrä alle 40-vuotiaita metsiä verrattuna tilanteeseen 50 vuotta sitten. Myös vanhojen, yli 100-vuotiaiden metsien määrä on lisääntynyt reilusti. Ympäristön muutosten vaikutus metsien kasvuun nousi ensi kertaa esille 1980-luvulla, jolloin ilman epäpuhtauksien arveltiin vaurioittavan metsiä laaja-alaisesti koko Euroopassa. Pahimpina neulasia vaurioittavin ja maata happamoittavina aineina pidettiin rikki- ja raskasmetallilaskeumia ja typpeä. Rikki oli peräisin rusko- ja kivihiilestä sekä öljystä, raskasmetallit metalliteollisuudesta ja typpi autoliikenteestä ja maataloudesta. hankesuunnitelma 2007 alkavalle hankkeelle 2/6

3 Ilmakehän epäpuhtauksien vaikutusta metsien kasvuun tutkittiin Metlan ja Freiburgin yliopistojen aloitteesta Euroopan metsäinstituutin (EFI )tuella toteutetussa tutkimushankkeessa "Growth Trends in European Forests" (Spiecker, Mielikäinen, Köhl & Skovsgaard 1996). Kahdessatoista maassa 45 tutkijan voimin tehty tutkimus osoitti selvän eron Keski- ja Pohjois-Euroopan metsien kasvutrendeissä. Etelässä metsänhoidolta rauhassa kasvaneiden puiden ja metsiköiden kasvu oli lisääntynyt "selittämättömästi" koko 1900-luvun ajan. Pohjoismaissa ja Venäjän Karjalassa kasvu ei ollut muuttunut selvästi mihinkään suuntaan. Suomen metsien kokonaiskasvun siihenastisen lisääntymisen syyt ovat olleet metsien käsittely ja metsien rakenteen muutokset. Metsänkäsittelyn vaikutuksista puhdistetut kasvutrendit (tai niiden puuttuminen) voivat olla seurausta joko ympäristön pitkän ajan trendinomaisesta muuttumisesta tai ilmaston pitkäaikaisesta, vuosikymmenien kestävästä syklisestä vaihtelusta. Vaihtelu ja trendit voivat vaihdella myös alueittain. Tämän vuoksi kasvun vaihteluja on tarkasteltava riittävän pitkin aikajäntein ja riittävän laajalla maantieteellisellä alueella. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen ja sen perusteella ennustettu ilmaston muutos on koko maapalloa koskettava ilmiö. Muutosten puustovaikutusten havaitseminen edellyttää dendrokronologian (dendroklimatologia, dendroekologia) menetelmien käyttöä pitkien havaintosarjojen analysoinnissa. Muutosten globaalisuutta häiritsevien ilmakehän liikkeiden nykyistä syvällisempi ymmärtäminen puolestaan pakottaa koko pohjoisen pallonpuoliskon tutkijoiden verkottumiseen sekä voimien ja tutkimusaineistojen yhteiskäyttöön. 3. Hanketta sivuava aikaisempi toiminta Hanke 3042 Kasvun vaihtelu , Kari Mielikäinen Hanke 3392 Puiden vuotuisen paksuuskasvun ajoittuminen ja vuosien välinen kasvunvaihtelu , Pekka Nöjd Hanke 8507 Euroopan ilmasto viimeisten 1000 vuoden aikana (Millenium) , Risto Jalkanen 4. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on selvittää Suomen metsien kokonaiskasvun 1970-luvulla alkaneen lisääntymisen (55 milj. m3/v => 97 milj. m3/v) syyt. Metsänhoidon aiheuttamien kasvupaikan tuotoskyvyn (ojitus, lannoitus) ja metsien rakennemuutosten (ikä, tiheys, puustopääoma) ohella ympäristön muutokset ovat kiinnostuksen kohteena. Kasvumuutosten tarkka analysointi on tärkeää menneiden ja tulevien metsänhoitopanosten kannattavuuden arviointiin ja mahdollisen ilmastonmuutoksen alkuvaiheen havaitsemiseen ja jatkon ennustamiseen. Hanke toimii myös emohankkeena Venäjän tiedeakatemian (akateemikko Vaganovin tutkijaryhmä Krasnojarskissa ja professori Shiyatovin ryhmä Jekaterinburgissa), Laboratory of Tree Rings tutkimuslaitoksen (professori Malcolm Hughes Tucson, Arizona), Freiburgin yliopiston (professori Spiecker), Sveitsin metsäntutkimuslaitoksen (WSL., Dr. Esper) sekä Kiinan tiedeakatemian (Dr. Qi-Bin Zhang, Peking) kanssa suunniteltavalle yhteishankkeelle, jolle pyritään hankkimaan ulkopuolinen rahoitus). Osahanke 1: Metsänhoidon, metsänparannuksen ja maankäytön muutosten vaikutukset Suomen metsien rakenteeseen ja kasvuun. Tutkimusryhmä: Helena Henttonen, Kristian Karlsson... Hankkeessa selvitetään metsien rakennemuutosten ja metsien käsittelyn vaikutukset valtakunnan metsien inventoinneissa havaittuun kasvunlisäykseen. Maankäytön muutoksista huomattavimmat ovat olleet soiden ojitukset ja hakamaiden sekä vajaatuottoisten metsien muuttaminen viljellen nopeakasvuisiksi havumetsiksi. Eri tekijöiden vaikutusten analysointi edellyttää kasvun ilmastollisen vaihtelun ja mahdollisten ympäristön muutoksista aiheuttamien kasvuvaikutusten samanaikaista tarkastelua. Osahanke 2: Ympäristötekijöiden aiheuttamat kasvun muutokset 1900-luvulla Tutkimusryhmä: Kari Mielikäinen, Harri Mäkinen, Mauri Timonen... Tavoitteena on selvittää se, kasvavatko Suomen metsien puut 2000-luvulle tultaessa samalla tavoin kuin puut 100 vuotta sitten vastaavanlaisissa oloissa. Tutkimus tehdään luonnonsuojelualueilta ja Metlan kestokokeilta kerättävän kasvuaineiston pohjalta. Luonnonsuojelualueiden metsissä kasvavien puiden kasvusta puhdistetaan puuston ikääntymisen vaikutus; kestokokeilta myös metsänkäsittelyn vaikutukset (tunnettu käsittelyhistoria). Osahanke 3: Suomen ilmaston muutokset jääkauden jälkeen Tutkimusryhmä: Mauri Timonen, Kari Mielikäinen... Suomen Lapin puista rakennetun 7639 vuoden pituisen vuosilustokalenterin pohjalta pyritään selvittämään lyhyt- ja pitkäjaksoista kasvun vaihtelua ja ennustamaan tämän vaihtelun perusteella muinaista ilmastoa. Tämä on tärkeää pyrittäessä ymmärtämään viimeisimmän vuosisadan kasvumuutosten ainutlaatuisuutta. hankesuunnitelma 2007 alkavalle hankkeelle 3/6

4 Tutkimus laajennetaan käsittämään myös Siperiassa, Kiinassa ja Keski-Euroopassa rakennetut pitkät lustokalenterit. Maantieteellisesti toisistaan kaukana olevien havaintopisteiden verkko lisää ymmärrystämme mereisyyden ja mantereisuuden sekä myös ilmakehän virtausten vaikutuksia puiden kasvuun ja paikallisilmastoon. Vertailu auttaa meitä ymmärtämään entistä paremmin eri alueiden eri rytmissä vaihtelevia kasvuja. Euraasian tutkimus käsittää myös Tiina Tonterin tutkimushanke-esityksessä mainittuja kasvillisuuden muutoksia. Osahanke 4: Dendrokronologian 8. Maailmankongressin järjestäminen Suomessa vuonna 2010 Tutkimusryhmä: Kari Mielikäinen, Mauri Timonen, Risto Jalkanen... Pekingissä kesäkuussa 2006 pidetyssä maailmankongressissa seuraavan kongressin pitopaikaksi valittiin Suomi ja pääjärjestäjäksi Metla. Suurkokouksen järjestäminen vaatii, paitsi paljon suunnittelua, myös tieteenalan vahvistamista järjestäjäorganisaatiossa. Suomen vahvuus alalla on metsien käsittelyn kasvuvaikutukset. Tältä osin hankkeella on liittymäkohtia Jari Hynysen tutkijaryhmän tutkimuksiin. 5. Menetelmät Osahanke 1. Valtakunnan metsien peräkkäisten inventointien vertailevat analyysit (Helena???? TÄHÄN JOTAKIN) Osahanke 2. Kasvutrendien analysoinnissa käytetään perinteisiä dendrokronologian tutkimusmenetelmiä, joiden tavoitteena on poistaa puiden vuosilustosarjoista puun ikääntymisen ja puuston rakenteen muutosten sekä metsänkäsittelyn vaikutukset. Luonnonsuojelualueiden aineistossa tarkastelleen eri aikoina (esim ja luvuilla) syntyneitä, tietynikäisiä vuosilustoja. Historialtaan tunnetuilla, eri aikoina perustetuilla vanhoilla kestokokeilla laaditaan puun kasvumallit, joissa vuosiluston leveyttä selitetään mitatuilla puu- ja metsikkötunnuksilla. Kalenterivuoden suhteen tehtävä mallin jäännösvaihteluiden tarkastelu paljastaa mahdollisen kasvutrendin. Käsittelyn jälkeen jäljelle jää menetelmästä riippuen kasvun vuotuinen tai pidempien ajanjaksojen syklinen vaihtelu tai trendi, joiden syitä etsitään säätilastoista ja ympäristön muutosta kuvaavista mittaustiedoista (esim. typpilaskeuma, ilmakehän CO2-pitoisuus jne.). Osahanke 3. Aineistonhallinta METIH-lustotiedon hallintajärjestelmä, menetelminä mm.: GIS, data mining, dendrokronologiset menetelmät 6. Aineistot ja laboratoriopalvelut Osahanke 1. Tutkimusaineistoina ovat käytössä valtakunnan metsien inventointien aineistot 1920-luvulta lähtien. Kymmenen peräkkäisen inventoinnin aineistot tarjoavat muutosten havaitsemiselle erinomaisen pohjan. Muutosten arvioimiseksi osa vanhimpien inventointien koealoista mitataan uudelleen. Osahanke 2. Luonnonsuojelualueiden käsittelemättömistä metsistä kerätään kaksi osa-aineistoa (ikäluokat 100 vuotta ja 200 v), joiden perusteella verrataan ja 1900-luvuilla kasvaneiden, samanikäisten puiden kasvun kehitystä toisiinsa. Vertailu paljastaa mahdollisen kasvun tasoeron tai puiden muuttuneen kasvurytmin viimeisten 200 vuoden ajalta. Vastaavanlainen vertailu voidaan tehdä myös vesistöjen rannoilla kasvavien puiden ja vedestä löytyvien, muutama sata vuotta sitten kasvaneiden subfossiilipuiden välillä. Kolmannen aineiston muodostavat vanhan (hylätyt) kestokokeet, joiden metsänhoidollinen käsittelyhistoria tunnetaan tarkasti. Tämän tiedon pohjalta puiden vuosilustoista pyritään puhdistamaan pois metsänhoitotoimien vaikutus ja saamaan esiin ympäristömuutosten aiheuttama signaali. Osahanke 3. Pitkät havaintosarjat Suomessa ja ulkomailla Euraasialaisen luonnon biodiversiteettivaihteluiden ja -muutoksiin perustuvan ilmastonmuutostutkimusohjelman (EuraClimates) suunnittelu on käynnissä. Suunnittelun lähtökohtana ovat tuhannet maantieteellisten ja muiden ominaisuuksien vuoksi toisistaan poikkeavat euraasialaiset paikallisilmastot, joiden olosuhteissa on kehittynyt toisistaan poikkeavia ekosysteemejä. Euraasian laajuisen alueen ekosysteemien kirjon muodostama biodiversiteettivaihtelu tarjoaa erinomaisen lähtökohdan pohjoisen pallonpuoliskon havumetsiä koskevalle ilmastonmuutostutkimukselle, jossa ilmastonmuutos määritellään lajien biodiversiteetissä tapahtuneiden pienten trendimäisten muutosten perusteella. Kartoittamalla systemaattisesti euraasialaisia ekosysteemejä, tutkimalla kysymyksenasettelun kannalta mielenkiintoisten kohteiden nykyisiä ja menneitä ominaispiirteitä, sekä vertaamalla niitä toisiinsa, on mahdollista kehittää jopa kotimaisten ekosysteemien tulevaisuutta kuvaavia malleja. Euraasian metsäisistä alueilta on kerätty vuosikymmenien aikana suuri määrä ilmastotutkimuksiin soveltuvaa vuosilustoaineistoa. Suurin osa datasta on peräisin elävistä puista, mikä tarkoittaa vuoden pituisia aikasarjoja. Ne sarjat, joiden kokoamisessa on käytetty myös muuta materiaalia, kuten esimerkiksi keloja, kantojuurakoita, vanhoja rakennushirsiä sekä järvien pohjamudissa ja ikiroudassa säilyneitä ns. megafossiilipuita, hankesuunnitelma 2007 alkavalle hankkeelle 4/6

5 voivat olla paljon pidempiä, jopa yli 7000 vuoden pituisia. Niiden avulla päästään arvioimaan yhtä pitkältä ajanjaksolta myös menneiden vuosisatojen ilmastoja matkustamalla puiden vuosilustojen ilmastosignaalien mahdollistamassa aikakapselissa nykyhetkestä esimerkiksi 1000 vuotta taaksepäin, jolloin on mahdollista arvioida myös pikku jääkauden ja keskiajan lämpökauden aikaista paikallisilmastoa. Paikallisilmastojen kartoittamiseen käytetään vuosilustosarjoista laskettuja vuosikohtaisia trendipintalämpötilakarttoja. Suunnitteilla olevalla Google Earth-tyyppisellä visualisointisysteemillä, jossa maaston korkeusvaihtelu on korvattu kuukausi- ja muilla keskilämpötilamuuttujilla, on mahdollista etsiä ilmastollisia poikkeavuuksia, anomalioita, laajojen alueiden nykyisistä ja menneistä ilmastoista. Nykyisten ja menneiden ilmastojen välillä saattaa olla huomattaviakin eroja, sillä olosuhteiden kehitys on ympäristötekijöiden summa. Esimerkiksi ilmaston trendimäiset lämpenemiset ja viilenemiset, vallitsevien tuulien suunnat, auringon aktiivisuuden vaihtelut yms. tekijät saavat aikaan jatkuvan ilmastonmuutoksen. Paikalliset ekosysteemit reagoivat joka kerta aiemmasta poikkeavalla tavalla. Siksi sukellukset paikallisilmastojen menneisyyksiin ovat tärkeitä pyrittäessä ymmärtämään paikallisten ekosysteemien nykyistä kehitystä. On mahdollista, että tutkittaessa laajojen alueiden, kuten Euraasian paikallisilmastoja, löydetään myös sellaisia valitut ennakkokriteerit täyttäviä vertailupareja, joissa jonkin alueen jo historialliseksi muuttunut ilmasto voisi toimia toisen alueen tulevan ilmaston suunnan näyttäjänä. Vertailuparit voidaan tunnistaa esimerkiksi niiden ekologisen kehityksen ja ilmastohistorioiden yhteisiä ominaispiirteitä vertailemalla. Ilmaston tiedetään lämmenneen esimerkiksi Uralilla, Alpeilla ja Kölivuoristossa. Suomessa ei vielä ole tapahtunut vastaavan mittakaavan lämpenemistä. Jos lämpeneminen kuitenkin täällä jatkuu, voisivat kyseisten alueiden jo vastaavan ilmastollisen kehitysvaiheen läpikäyneet ekosysteemit tarjota aineistoa kotimaisen ilmastonmuutostutkimuksen tarpeiksi. Sovelluksena voisi ajatella esimerkiksi sienten ja hyönteisten leviämistä uusille alueille ilmaston muuttuessa, saadaan niiltä alueilta, joissa muutos jo on tapahtunut, suoraan sovellettavaa tietoa muutosprosessissa olevan tulevaisuudesta. Kuvatun tyyppinen kotimaisen ilmastonmuutoksen tutkiminen poikkeaa muista lähestymistavoista ja on haastava, mikä edellyttää sekä aineistojen että tutkimusmenetelmien tehokasta soveltamista (kattavat aineistot, GIS, data mining, dendrokronologiset menetelmät). Perusajatuksena on antaa tutkimusryhmille jokin yksiselitteinen kiinnekohta, joka auttaa siirtämään muualla saadut tulokset Suomen tulevassa ilmastossa kehittyvien ekosysteemien kehityskulun arvioimiseksi. Vaikka edellä mainittuun pohjoisboreaalisen havumetsänvyöhykkeen ilmastonmuutostutkimukseen ollaan pääsääntöisesti hakemassa ulkopuolista rahoitusta, tarvitaan yhteistoimintaa ja koordinointia myös Metlan oman ilmastonmuutoksen tutkimusohjelman puitteissa. Ne on tarkoitus toteuttaa tässä hankkeessa. Tutkimusaineistojen ja kokeiden käyttösuunnitelma (olemassa olevien kokeiden käyttö, uudet perustettavat kokeet, liittymät muuhun Metlan koetoimintaan). Tutkimusaineistot saadaan pääsääntöisesti jo olemassa olevista lähteistä (esim. Advance-10K-aineisto, VMI:n lustoaineistot ja muut olemassa olevat pienemmät aineistot. Hankkeen edellyttämät laboratoriopalvelut ja toiminnot. Hankkeessa käytetään pääsääntöisesti Kolarin, Rovaniemen ja Sallan lustolaboratoriopalveluita. 7. Yhteydet muihin hankkeisiin, koti- ja ulkomainen yhteistoiminta Tutkimushanke liittyy suunnitteilla olevaan ilmastonmuutoksen tutkimusohjelmaan. Sillä on liittymäkohtia myös Tiina Tonterin hankesuunnitelmaan (Metsäkasvillisuuden muutokset ja kasvupaikan tuotoskyvyn ennustaminen). Etsittävät kasvutrendit kuvaavat nimenomaan kasvupaikan tuotoskyvyn muutoksia. Ilmaston muutoksen havaitsemisen puolelta yhteistyötä tehdään Pekka Nöjdin johtaman tutkimushankkeen (Puiden vuotuisen paksuuskasvun ajoittuminen ja vuosien välinen kasvunvaihtelu) kanssa. Ilmaston muutoksen ensimmäisten merkkien arvioidaan näkyvän keväiden aikaistumisena, jonka Nöjdin hankkeessa käytettävät kasvupannat voivat paljastaa. Kuten tavoitteissa todetaan, suunniteltu kansainvälinen yhteistyö ympäri pohjoisen pallonpuoliskon on laajaa. Tutkimukseen pyritään saamaan EU:n rahoitus alkaen 2008 tai Suunnitelmiin kuuluu myös vastuututkijan oleskelu noin kolmen kuukauden ajan Arizonan lustolaboratoriossa Tucsonissa. Hankkeen toiseksi viimeisen vuoden kesäkuussa järjestettävä dendrokronologian 8. maailmankongressi tuo arviolta 500 alan tutkijaa Suomeen. Tämän tekstin perusteella arvioidaan hankkeen kotimainen ja kansainvälinen verkottuneisuus. hankesuunnitelma 2007 alkavalle hankkeelle 5/6

6 Kuvaile eri yhteistyö- ja sidosryhmien osallistuminen hankkeen toimintaan sen eri vaiheissa. 8. Julkaisu- ja tiedotussuunnitelma - Alustava suunnitelma julkaisuista tyypeittäin, aikataulutettuna - Tiedottaminen hankeen eri vaiheissa; mitä kenelle? 9. Tulosten tieteellinen ja/tai käytännöllinen vaikuttavuus - Arvio siitä mikä on hankkeen tulosten tieteellinen vaikuttavuus. - Suunnitelma siitä, miten hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää, miten ne on tarkoitus välittää tiedon käyttäjille, tuotteistaa tai markkinoida - Odotettavissa olevat innovaatiot ja tuotteet 10. Jatko-opintosuunnitelmat 12. Hankkeen edellyttämät resurssit Hankkeen kustannusosa tehdään excel-lomakkeelle hs-kustannusosa.xls. Kustannusosassa esitetään hankkeen tarvitsemat resurssit hankkeen koko keston ajalle; Metlan ja ulkopuolinen rahoitus, henkilötyöaika luokiteltuna tutkija- ja muuhun työaikaan. Lomakkeeseen liittyvän apulaskurin avulla voit laskea Metlan keskimääräistä palkkatasoa vastaavat palkkakustannukset; tämä suuruusluokka-arvio riittää suunnitteluvaiheessa. Tässä tekstikohdassa tulee esittää tarkennettuina ja kommentoituina seuraavat kohdat: - henkilöresurssit: tutkijaryhmä + tutkijoiden työpanos vuosittain ja henkilöittäin; muu työpanos henkilöstöryhmittäin ja vuosittain - merkittävimmät menoerät ja niiden syy - Metlan sitomattoman rahoituksen määrä ja käyttötarkoitus - määräaikaisten työntekijöiden palkkakustannukset ja rahoituslähde - perusteltu ja realistinen suunnitelma ulkopuolisen rahoituksen määrästä, rahoituslähteestä ja käyttötarkoituksesta TAI perustelut ulkopuolisen rahoituksen puuttumiselle 13. Hankkeesta odotetut tulot i Tieteenalaluokittelu nro nimi 1 metsäekosysteemi ja ympäristömuutokset 2 metsämaa ja sen hoito 3 kasvupaikkojen kuvaus ja luokitus 4 metsägenetiikka ja metsänjalostus 5 taimituotanto 6 metsän uudistaminen 7 metsän kasvatus 8 puunkorjuu ja kaukokuljetus 9 puuntutkimus ja puutavaran mittaus 10 puun jalostus- ja energiakäyttö 11 metsien terveydentila, taudit ja tuholaiset 12 metsätalouden ympäristövaikutukset 13 metsien inventointi 14 metsätalouden kannattavuus 15 metsäsuunnittelu 16 metsien monikäyttö 17 metsäluonnon monimuotoisuus 18 puukauppa 19 metsäteollisuus ja sen tuotteet 20 metsäsektorin pienyritykset ja työvoima 21 metsäpolitiikka 22 kansainväliset metsäasiat 23 metsätilastot 24 tietojärjestelmät 25 informaatio-, laboratorio-, tutkimusmetsä- ja tilastolliset hankesuunnitelma 2007 alkavalle hankkeelle 6/6