60. Energiapolitiikka

60. Energiapolitiikka S e l v i t y s o s a : Osana elinkeinopolitiikkaa energiapolitiikka nivoutuu myös talous- ja ympäristöpolitiikkaan. Kansallisessa toimintaympäristössä energiapolitiikalle asettavat reunaehtoja finanssipolitiikan tavoitteet, työllisyystavoitteet ja ympäristövaatimukset. Kansainvälisessä toimintaympäristössä korostuvat polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen nousu sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen, johon liittyvät Kioton pöytäkirjan toimeenpano ja kasvihuonekaasujen päästökauppa EU:ssa. Kansainväliset ilmasto- ja energiasitoumukset ja niiden taakanjako vaikuttavat olennaisesti energiapolitiikkaan ja elinkeinotoiminnan yleisiin edellytyksiin. Ympäristö- ja kilpailukykytavoitteiden nivominen yhteen kestäväksi kehitykseksi on haasteellinen tehtävä. Hallitusohjelman mukaan Suomen on osaltaan ja yhdessä muun Euroopan unionin kanssa kannettava vahva vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja käynnistettävä samanaikaisesti toimet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Heti vaalikauden alussa laaditaan pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Siinä määritellään kymmeniksi vuosiksi eteenpäin Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet ja keinot osana Euroopan unionia ja sen tavoitteita. Euroopan unioni on sitoutunut yksipuolisesti vähentämään kasvihuonekaasujaan vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta ja kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Myös energian säästössä on 20 prosentin vuoteen 2020 mennessä verrattuna kehitykseen, joka toteutuisi ilman uusia toimenpiteitä. Tavoitteena on löytää keinot, joilla samaan aikaan turvataan energian säästö, energiatehokkuuden parantaminen, energian saatavuus, energiaomavaraisuuden kohentaminen ja päästöjen vähentäminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi panostetaan voimakkaasti energian tuotannon ja käytön tehostamiseen, uusiutuvien energialähteiden voimaperäiseen hyödyntämiseen sekä sähkömarkkinoiden kehittämiseen. Tämän lisäksi valtio hankkii Kioton pöytäkirjan mukaisia päästöyksiköitä Kioton joustomekanismeilla. Energian käytön kasvua hillitään määrätietoisin toimin ja pyritään taittamaan energian kulutuksen kasvu. Energian säästön ja tehokkuuden parantamiseksi laaditaan tiukennettu energiansäästöohjelma vuoden 2008 loppuun mennessä osana ilmasto- ja energiastrategian valmistelua. Kotimaisilla energialähteillä on merkittävä asema energiahuollon toimitusvarmuudessa. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä nykyisestä noin 25 %:n tasosta hyvin merkittävästi. Liikenteen biopolttoaineiden käyttöä lisätään. Kioton pöytäkirjan ja EU:n taakanjaon mukainen kasvihuonekaasujen päästö on Suomelle 71,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa kaudelle 2008 2012. Tämä merkitsee keskimäärin vuodessa noin 12 miljoonan tonnin päästöjen vähennystarvetta. Valtio hankkii Kioton joustomekanismeilla päästövähenemiä runsaat kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Energiamarkkinavirasto toimii sähkö- ja kaasumarkkinoita sekä päästökauppajärjestelmää valvovana viranomaisena sekä hoitaa Kioton mekanismien ja päästökauppadirektiivin toimeenpanon tarvitsemat rekisterit. Virastolla on tehtäviä myös uusiutuvan energian alkuperätakuita koskevassa järjestelmässä ja sähköntuotantokapasiteetin seurannassa. Energia- ja ilmastopolitiikan valmistelun tueksi tehtäviä tutkimuksia, selvityksiä ja arviointeja rahoitetaan momentilta 32.01.01. Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti energiapolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2008: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Energiasektori ja päästökauppaan kuuluvat teollisuussektorit täyttävät kasvihuonekaasujen kansainväliset päästösitoumukset. Suomen energiatalous pysyy monipuolisena ja energian toimitusvarmuus säilyy korkeana. Energiamarkkinat toimivat hyvin ja sähkön hinta pysyy kohtuullisena. Energian käyttö on entistä tehokkaampaa. Uusiutuvan energian käyttö kasvaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

Ydinenergian käyttö ja ydinjätehuolto ovat turvallisia. Kestävää kehitystä ja ympäristöä koskevat kansalliset linjaukset ja kannanotot ovat yhteneviä energia- ja ilmastostrategian sekä elinkeinopolitiikan tavoitteiden kanssa. Toiminnallinen tuloksellisuus Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia on valmis vuonna 2008. Energiamarkkinoiden toimintasäännöt ovat selkeitä. Päästökaupan toimeenpano on tehokasta. Energiansäästösopimusten toimeenpano käynnistyy. Energia- ja elinkeinopoliittiset tavoitteet tulevat riittävästi otetuiksi huomioon kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja EU:n ilmastopolitiikan valmistelussa. Materiaalitehokkuuden palvelukeskuksen toiminta on käynnistynyt. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Energiapolitiikka on koko Euroopan unionin alueella mittavien haasteiden edessä, sillä unioni on sitoutunut toimiin, joilla uudistetaan Euroopan energiapolitiikkaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä EU:n energiavarmuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Kasvihuonekaasuja vähennetään vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta ja uusiutuvan energian osuutta lisätään 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Myös energian säästöä on tehostettava. Komissio antaa ensi vuoden alkupuolella esityksensä maakohtaisesta uusiutuvan energian taakanjaosta, hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteista ja päästökauppadirektiivin uudistamisesta. Myös hallitusohjelmassa on asetettu vaativia energiapoliittisia tavoitteita, esim. uusiutuvan energian käyttöä on tarkoitus lisätä merkittävästi nykyisestä noin 25 prosentin tasosta. Talousarvioesityksen mukaan tavoitteena on löytää keinot, joilla samaan aikaan turvataan energian säästö, energiatehokkuuden parantaminen, energian saatavuus, energiaomavaraisuuden kohentaminen ja päästöjen vähentäminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi panostetaan voimakkaasti mm. energian tuotannon ja käytön tehostamiseen ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen. Valiokunnan mielestä energiapoliittiset linjaukset eivät näy merkittävästi ensi vuoden talousarvioesityksessä. Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistämiseen ja energiatiedotukseen (32.60.20) sekä energiatukeen (32.60.40) osoitetut määrärahat säilyvät suunnilleen kuluvan vuoden tasolla. Momentin 32.60.20 määrärahasta käytetään lisäksi 900 000 euroa sinänsä tärkeän tuuliatlaksen tekemiseen. Uusiutuvan energian käytön edistämiseen ja energiatiedotukseen jää siten vain 2,5 miljoonaa euroa eli noin neljännes kuluvaa vuotta vähemmän. Valiokunnan mielestä uusiutuvan energian rahoitusta olisi asetetut tavoitteet huomioon ottaen perusteltua lisätä. Energia-alalla on myös poikkeuksellisen suuri tarve tehostaa mm. energiansäästöön ja ilmastonmuutoksen hillintään liittyvää tiedotusta. Momentille 32.60.20 lisätään siksi 500 000 euroa. Valiokunta pitää tärkeänä, että uusiutuvan energiatuotannon edistämistä ja myös rahoituksen riittävyyttä arvioidaan tarvittaessa uudelleen komission tehtyä maakohtaiset päätökset uusiutuvan energian taakanjaosta. Uusiutuvan energiatuotannon edistämistä tulee käsitellä kattavasti myös valmisteilla olevassa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa. Valiokunta on tyytyväinen siihen, että talousarvioesitykseen sisältyy 3 miljoonan euron määräraha biopolttoaineiden uusien tuotantoteknologioiden demonstrointiin sekä siihen liittyvä 5 miljoonan euron avustusvaltuus. Demonstrointihankkeet ja niihin liittyvien ratkaisujen kaupallistaminen vaativat pitkäjänteistä panostusta tutkimus- ja kehitystyöhön. On tärkeää, että kehitystyöhön tarvittavista resursseista huolehditaan. 01. (32.60.21) Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 711 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Energiamarkkinaviraston toiminta-ajatuksena on valvoa ja edistää sähkö- ja maakaasumarkkinoiden toimintaa ja luoda edellytykset päästökaupalle. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Energiamarkkinavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2008: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

Vaikuttavuus Sähkö- ja maakaasuverkkotoiminta on tehokasta ja hinnoittelu kohtuullista. Sähkön ja maakaasun siirto ja jakelu ovat riittävän häiriöttömiä ja keskeytyksettömiä. Pohjoismaisen ja eurooppalaisen viranomaisyhteistyön avulla Energiamarkkinavirasto vaikuttaa sähkön ja maakaasun sisämarkkinoiden sekä päästökauppajärjestelmän kehittymiseen ottaen samalla huomioon Suomen edut. Toiminnallinen tuloksellisuus Tiedon tuottamisprosessi on toiminnassa ja sen kautta tuotetaan markkinakehitystietoa, jota päivitetään vähintään neljä kertaa vuodessa. Sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan sekä päästökaupan valvonta on toimivaa. Vaikuttavuutta kuvaavia tunnuslukuja 2005 2006 2007 2008 Sähkönjakelun hinnan reaalinen kehitys (%) -3,3-2,5 0,0 0,0 Maakaasun jakelun ja siirron hintojen reaalinen kehitys (%) -1,5 20,6 0,0 0,0 Asiakkaan kokema sähkön jakelun keskimääräinen keskeytysaika enintään (min.) 176 123 120 120 Asiakkaan kokema keskimääräinen sähkönjakelun keskeytysmäärä enintään (kpl) 5,23 5,65 4,5 4,5 Kansainvälisen yhteistyön vaikuttavuus (asiakaskysely, asteikko 1 5) ei mitattu 3,6 3,5 3,5 Toiminnallista tuloksellisuutta kuvaavia tunnuslukuja 2006 2007 2008 Sähköisten järjestelmien kautta kerättävän tiedon osuus valvontatiedoista (%) 80 90 95 Sähköverkkotoiminnan valvonnan toimivuus (asiakaskysely, asteikko 1 5) 3,6 3,5 3,6 Maakaasuverkkotoiminnan valvonnan toimivuus (asiakaskysely, asteikko 1 5) 3,4 3,5 3,6 Päästökaupan valvonnan toimivuus (asiakaskysely, asteikko 1 5) 4,1 3,6 3,6 Resurssien arvioitu jakautuminen tulosalueittain (ryhmittäin) 2006 2007 2008 arvio arvio 1 000 % 1 000 % 1 000 % Määrärahat Sähkömarkkinavalvonta 377 34,6 108 12,7 120 16,9 Maakaasumarkkinavalvonta 252 23,2 72 8,5 77 10,8 Päästökauppa 459 42,2 670 78,8 514 72,3 Yhteensä 1 088 100,0 850 100,0 711 100,0 Maksullinen toiminta (Tulot) Sähkömarkkinavalvonta 1 479 72,8 1 335 71,0 1 600 65,3 Maakaasumarkkinavalvonta 400 19,7 310 16,5 650 26,5 Päästökauppa 147 7,2 235 12,5 200 8,2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

Muut tulot 5 0,3 - - - - Yhteensä 2 031 100,0 1 880 100,0 2 450 100,0 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2006 2007 budjetoitu 2008 varsinainen talousarvio Bruttomenot 3 119 2 730 3 161 Bruttotulot 2 031 1 880 2 450 Nettomenot 1 088 850 711 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 265 siirtynyt seuraavalle vuodelle - Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 2006 2007 2008 Henkilötyövuosien kehitys 30 29 29 Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät 3 3 3 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 7,0 3,0 3,0 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus vakinaisesta henkilöstöstä (%) 3,0 3,0 3,0 hyvä työilmapiiri (VMBaro, asteikko 1 5) 4,0 3,7 3,7 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 1 5 7 / 2 0 0 7 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 89 000 euroa talousarvioesityksen 622 000 euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta. 2008 talousarvio 711 000 2007 IV lisätalousarvio 14 000 2007 talousarvio 836 000 2006 tilinpäätös 823 000 20. (32.60.27) Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen ja energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 3 900 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) energiansäästöön, energian tehokkaaseen käyttöön sekä uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon liittyvään informaatiotoimintaan ja selvityksiin, 2) uuden säästöteknologian markkinoiden edistämiseen, 3) muuhun energia-alan tiedottamiseen ja tietohuollon järjestämiseen, 4) kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteuttamiseen liittyvään tiedottamiseen, 5) kansainväliseen yhteistyöhön sekä 6) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen. S e l v i t y s o s a : Energian säästön ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämistä toteutetaan energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti. Maaliskuussa 2007 Eurooppa-neuvosto hyväksyi 20 %:n energiansäästötavoitteen vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pyritään laajalla energiatehokkuuden toimintaohjelmalla. Myös uusiutuvien energialähteiden käytössä llaan EU:ssa huomattavaa lisäystä. Uusiutuvien osuus tulisi nostaa viime vuosien runsaasta 6 prosentista 20 prosenttiin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

energian kokonaiskulutuksesta vuonna 2020. Energiapalveluita ja energian loppukäytön tehokkuutta koskevan direktiivin mukaan jäsenvaltioilla on jaksolla 2008 2016 haastava yhdeksän prosentin indikatiivinen säästö päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla. Kansalliseen toimeenpanoon sisältyy lukuisia keinoja, joista esimerkkeinä energiansäästösopimusten toimeenpano ja kehittäminen, uuden energiateknologian ja bioenergian käyttöönoton vauhdittaminen sekä asenteisiin, käyttötottumuksiin ja valintoihin vaikuttaminen. Toiminnalla kootaan, jalostetaan ja jaetaan tietoa sekä kehitetään menetelmiä ja vauhditetaan uuden teknologian käyttöönottoa hyödyntäen myös kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia. Laajoille käyttäjäryhmille suunnatussa energiansäästöön ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyvässä opastus- ja tiedotustoiminnassa tehdään tiivistä yhteistyötä asiantuntijaorganisaatioiden sekä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Energian käyttö on entistä tehokkaampaa ja uusiutuvien energialähteiden käyttö lisääntyy. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 1 5 7 / 2 0 0 7 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 900 000 euroa talousarvioesityksen 2 500 000 euroon nähden on tarkoitus käyttää hallitusohjelmaan sisältyvän tuuliatlaksen tekemiseen. Momentin 32.60.40 myöntämisvaltuutta on vastaavasti vähennetty. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Valiokunta viittaa luvun perusteluissa lausuttuun ja lisää momentille 500 000 euroa. 2008 talousarvio 3 900 000 2007 talousarvio 3 400 000 2006 tilinpäätös 3 400 000 40. Energiatuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään 27 600 000 euroa. Valtuus. Vuonna 2008 tukea saa myöntää enintään 25 100 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) energiatalouden kehittämiseen ilmasto- ja ympäristömyönteisemmäksi tukemalla energian säästöä ja uusiutuvan energian käyttöä edistäviä investointeja ja selvityksiä, 2) uuden teknologian käyttöönottoon liittyvien investointien ja selvityshankkeiden tukemiseen, 3) energiahuollon varmuuden ja monipuolisuuden edistämiseen tukemalla kotimaisten energialähteiden tuotantoon ja käyttöön liittyviä investointeja ja selvityksiä tai 4) energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentävien tai energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta muutoin edistävien selvitysten tukemiseen. Etusija annetaan uuden teknologian kaupallistamista edistäville hankkeille. Energiatukea voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille. Tukea ei myönnetä asunto-osakeyhtiöille, asuinkiinteistöille, valtionosuutta saaville perustamishankkeille eikä maatiloille tai niiden yhteyteen toteutettaville hankkeille. Tukea ei myönnetä myöskään Suomessa toteutettaviin ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan (SopS 12 13/2005) 6 artiklassa tarkoitettuihin hankkeisiin (yhteistoteutushankkeet). Jos hanke kuuluu päästökauppalain (683/2004) soveltamisalan piiriin, hanketta voidaan tukea vain sen sisältämän uuden teknologian osalta. Energiatehokkuussopimusjärjestelmään kuuluvia päästökauppalain piirissä olevia hankkeita voidaan myös tukea. Tuen enimmäismäärää harkittaessa ei oteta huomioon kunnan tai muun yhteisön rakentamissa ja omistamissa energiahankkeissa kyseisten tahojen oman rahoituksen osuutta, jos se ei sisällä sellaista taloudellista etuutta, joka olisi katsottava EY:n lainsäädännössä tarkoitetuksi valtiontueksi. Sama koskee kunnan tai muun yhteisön omistamien kiinteistöjen katselmustoiminnan tukemista. Rahoituksella, jonka ei katsota olevan valtiontukea tai muuta julkista tukea, tarkoitetaan esimerkiksi markkinaehdoin myönnettävää rahoitusta tai omarahoitusta. Energiatuella tuetuissa hankkeissa tuensaajan omarahoitusosuuden tulee olla vähintään 25 % hankkeen kokonaisrahoituksesta. Avustukset myönnetään valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein. Työ- ja elinkeinoministeriö voi antaa erikseen päätöksen muiden kuin valtioneuvoston asetuksessa mainittujen hankkeiden tai ohjelmien tukemisesta ja myönnettävän tuen enimmäismäärästä saatuaan valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunnon asiasta. Määrärahaa saa käyttää lisäksi energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston päätösten (29/1999) ja (625/2002) nojalla aiemmin myönnettyjen tukien maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Energiatuki on osa taloudellista ohjausta, jolla energiajärjestelmää pyritään ohjaamaan tehokkaimpiin sekä ilmaston ja ympäristön kannalta parhaisiin ratkaisuihin. Samalla lisätään energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta. Energia- ja ilmastostrategiassa uusiutuvilla energialähteillä ja energiansäästöllä nähdään olevan tärkeä merkitys hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Strategia linjaa myös energiatuen käyttöä siten, että päästökauppasektorille myönnetään investointitukia vain uu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

den teknologian hankkeisiin. Päästökauppasektorin ulkopuolella sitä vastoin voidaan edelleen tukea myös tavanomaisen tekniikan investointihankkeita. Tuulivoimainvestoinneille voidaan myöntää tukea ainoastaan uuden teknologian hankkeisiin. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö kasvavat sekä energian käyttö tehostuu energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti. Uuden teknologian käyttöönotto lisääntyy energian tuotannossa ja käytössä. Energiahuollon varmuus ja monipuolisuus säilyvät hyvinä. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2008 2009 2010 2011 2012 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta 2008 tehdyt sitoumukset 26 200 13 000 4 000 1 000-44 200 Vuoden 2008 sitoumukset 1 400 10 750 6 750 2 500 3 700 25 100 Yhteensä 27 600 23 750 10 750 3 500 3 700 69 300 Vuonna 2008 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 23,8 milj. euroa. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 1 5 7 / 2 0 0 7 v p ) s e l v i t y s o s a : Määrärahan vähennys 400 000 euroa talousarvioesityksen 28 000 000 euroon nähden ja valtuuden vähennys 900 000 euroa talousarvioesityksen 26 000 000 euroon nähden aiheutuu momentin 32.60.20 määrärahan lisäämisestä 900 000 eurolla. 2008 talousarvio 27 600 000 2007 talousarvio 27 600 000 2006 tilinpäätös 21 942 300 43. Kioton mekanismit (arviomääräraha) Momentille myönnetään 10 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) päästöyksiköiden hankkimiseen Kioton pöytäkirjan joustomekanismien avulla enintään 10 miljoonaa tonnia sopimuskaudelle 2008 2012, 2) joustomekanismien hallinnoinnin kustannuksiin, 3) päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukemiseen sekä 4) valuuttakurssimuutoksista aiheutuviin menoihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena. Valtuus Vuonna 2008 saa tehdä sitoumuksia enintään 15 000 000 euron arvosta. Mikäli vuoden 2007 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saadaan käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2008. S e l v i t y s o s a : Suomi on sitoutunut osana Euroopan unionia täyttämään Kioton pöytäkirjan mukaiset velvoitteensa. Kasvihuonekaasupäästöjen korkeat vähentämiskustannukset rasittavat kansantaloutta, minkä vuoksi valtio osallistuu päästöjen vähentämiseen käyttämällä Kioton mekanismeja. Näitä ovat yhteistoteutus (JI, Joint Implementation), puhtaan kehityksen mekanismi (CDM, Clean Development Mechanism) ja valtioiden välinen päästökauppa. JI-hankkeet ovat teollisuusmaiden ja CDM-hankkeet teollisuus- ja kehitysmaiden välisiä. Mekanismeja on mahdollista hyödyntää myös kansainvälisten hiilirahastojen tai muiden rahoitusinstrumenttien sekä kansainvälisen päästökaupan tai sen sovellusten kautta. Päästöyksiköiden hankinnassa otetaan huomioon eri joustomekanismien keskinäinen kustannustehokkuus sekä hankintaan liittyvien riskien hallinta. Tämä edellyttää, että määrärahaa voidaan käyttää ja päästöyksiköiden hankintasitoumuksia voidaan tehdä etupainotteisesti, vaikka suuri osa Kioton sitoumuskaudelle hankittavista päästöyksiköiden kustannuksista realisoituu vasta lähempänä kauden loppua. Päästöyksiköiden hintaa on vaikea arvioida, sillä mekanismeilla hankittavien päästöyksiköiden hintakehityk- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

seen vaikuttaa olennaisesti myös vaikeasti arvioitavissa oleva EY:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien hintataso. Päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukeminen, ts. tietotaidon kehittäminen kohdemaissa, sekä mekanismien hallinnon kansainvälinen kehitystyö, edistävät päästömarkkinoiden toimivuutta ja kustannustehokasta päästöyksiköiden hankintaa. Mekanismipolitiikan koordinointivastuu on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Päästöyksiköiden hankinta edellyttää konsultin tuottamia tukipalveluita. Vuosina 2006 2007 konsulttina on toiminut Suomen ympäristökeskus. Mekanismien käytöstä tehdyn hallinnollisen työnjaon mukaisesti momentilta rahoitetaan ulkoasiainministeriön CDMprojekteista syntyvien päästöyksiköiden hankintaa sekä ympäristöministeriön JI-projekteista ja kansainvälisestä päästökaupasta hankkimia päästöyksiköitä. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2008 2009 2010 2011 2012 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta 2008 tehdyt sitoumukset 7 000 7 000 8 000 7 000 6 000 35 000 Vuoden 2008 sitoumukset 3 000 3 000 2 000 3 000 4 000 15 000 Yhteensä 10 000 10 000 10 000 10 000 10 000 50 000 Vuonna 2008 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 14,1 milj. euroa. 2008 talousarvio 10 000 000 2007 talousarvio 5 000 000 2006 tilinpäätös 6 222 45. Biopolttoaineiden uusien tuotantoteknologioiden demonstrointi (arviomääräraha) Momentille myönnetään 3 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) yrityksille ja muille yhteisöille myönnettäviin avustuksiin uusien liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon ja käyttöön liittyvän teknologian pilot- ja demonstraatiohankkeisiin, 2) selvityksiin, jotka liittyvät biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin sekä 3) osallistumiseen eurooppalaiseen yhteistyöhön kestävän kehityksen kriteeristön aikaansaamiseksi ja uusien polttoainestandardien kehittämiseksi. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena. Valtuus Vuonna 2008 avustuksia saa myöntää enintään 5 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Suomessa on tavoitteena lisätä liikenteen biopolttoaineiden käyttöä. Vuoden 2006 toisessa lisätalousarviossa momentille 32.60.44 myönnetyn 9 000 000 euron siirtomäärärahalla on käynnistetty kehitysohjelma uusien, toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoteknologioiden kehittämiseksi. Tavoitteena on kehittää ja saattaa markkinoille uusia innovatiivisia ratkaisuja, toimintaketjuja ja liiketoimintamalleja. Keskeinen kohde on uuden teknologian pilot- ja demonstraatiolaitosten rakentaminen. Näiden tueksi tarvitaan lisäksi selvityksiä uuden teknologian kaupallistamiseen, laajamittaisten polttoaineiden hankintaketjujen ja niiden kriteeristön kehittämiseen, koko tuotanto- ja käyttöketjun ympäristövaikutusten arvioimiseen, uusien liiketoimintakonseptien kehittämiseen sekä EU-yhteistyönä tehtävään vaihtoehtoisten polttoaineiden standardointi- ja sertifiointityöhön. Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksella ja työ- ja elinkeinoministeriöllä on keskeinen rooli kehitysohjelman toteuttamisessa. Tekes vastaa kehitysohjelman puitteissa teknologian pilotointiin liittyvistä hankkeista ja työ- ja elinkeinoministeriö demonstraatiolaitoksille suunnattavista avustuksista. Yrityksille ja muille yhteisöille myönnettäviin demonstraatiolaitosten avustuksiin sovelletaan energiatukea koskevia valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettäviä perusteita. Pilot-laitosten avustuksissa noudatetaan Tekesin rahoitusehtoja. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Kasvihuonepäästöt vähenevät ja öljyriippuvuus pienenee. Uuden teknologian vienti lisääntyy. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2008 2009 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Vuoden 2008 sitoumukset 3 000 2 000 5 000 Vuonna 2008 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 4,9 milj. euroa. 2008 talousarvio 3 000 000 50. Eräät energiataloudelliset avustukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 50 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen järjestöille ja yhteisöille energiapolitiikan tavoitteita tukevaan toimintaan. Tällä tarkoitetaan erityisesti sellaista toimintaa, jolla edistetään energian säästöä ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä sekä kotimaisten polttoaineiden tuotantoa. Avustus on tarkoitettu ensisijaisesti pienet taloudelliset resurssit omaaville järjestöille ja muille yhteisöille. Avustusta voidaan myöntää joko yleisavustuksena järjestön sääntömääräisen toiminnan tukemiseen tai erityisavustuksena tiettyyn hankkeeseen. Avustukset myönnetään valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein. S e l v i t y s o s a : Avustuksilla edistetään hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteita tukevien yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa. Avustusten käytön painopiste on taloudellisilta resursseiltaan pienten yhteisöjen toiminnan tukemisessa. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Tuulivoiman ja muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden käyttö sekä bioenergian ja muiden kotimaisten polttoaineiden tuotanto ja käyttö lisääntyvät. Energian käyttö on entistä tehokkaampaa. 2008 talousarvio 50 000 2007 talousarvio 50 000 2006 tilinpäätös 50 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8