Kaupunginhallitus 13.2.2017 Liite 1 68 Selvitys valtuustokysymykseen liittyen subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistamisen sekä kolme vuotta täyttäneitten päivähoidon ryhmäkokojen kasvattamisen vaikutuksista Taustaa Mikkelin kaupunginvaltuuston 21.3.2016 40 päätöksen mukaan Mikkelissä muutettiin subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta 1.8.2016 alkaen siten, että jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa ja että lapsella on kuitenkin oikeus myös kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen niillä ehdoilla, mitä 1.8.2016 voimaan tulevassa laissa on sanottu tilanteen mukaan arvioiden yhdessä mm. sosiaalityön ja erityisvarhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Lisäksi kaupunginvaltuuston 21.3.2016 39 päätöksen mukaan Mikkelissä siirryttiin henkilöstön ja lasten välisen 1/8-suhdeluvun mukaiseen lapsiryhmäkokoon niissä yksiköissä ja ryhmissä, missä se on tilojen puolesta mahdollista 1.8.2016 alkaen. Suhdeluvun muutos ei koske pienryhmiä, joissa on useita erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevia lapsia. Mikkelin Vihreät valtuustoryhmän kysymys kaupunginhallitukselle Mikkelin Vihreät valtuustoryhmä kysyy, millaisia vaikutuksia edellä mainituilla varhaiskasvatuksen säästötoimenpiteillä on ollut? Kuinka moneen lapseen päätös on vaikuttanut? Minkälaisia lapsivaikutuksia säästötoimenpiteillä on ollut? Millaisia vaikutuksia säästötoimenpiteillä on ollut toteutuksen tasolla esim. arjen työhön, tiloihin, henkilöstön käyttämiseen ja ryhmien muodostamiseen liittyen? Kuinka suuria konkreettisia säästöjä näillä päätöksillä on saatu? Varhaiskasvatuslain muutosten vaikutusten arviointimenetelmät Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen kokopäiväisestä oikeudesta 20 t/vko varhaiskasvatusoikeuteen sekä henkilöstön ja lasten välisen suhdeluvun muutoksen 1/7:stä 1/8:aan vaikutusten arviointi tehtiin kyselyillä. Kyselyjä lähetettiin Daisy Netin kautta huoltajille ja sähköpostilla varhaiskasvatusyksiköiden esimiehille edelleen esitettäväksi lapsille, joita lain muutos koskee. Lisäksi sähköpostilla laitettiin kysymykset esimiehille koskien yksiköiden henkilöstön näkemystä ko. asioihin. (Valtuustokyselyn vastaamiseen oli aikaa käytettävissä vain neljä päivää, minkä puitteissa selvitys on tehty.)
Daisy net kysely huoltajille Kaupungin valtuustolta on tullut kysymys selvitettäväksi liittyen varhaiskasvatuksessa syksyllä 2016 osassa päiväkotiryhmiä tulleeseen ryhmäkokojen kasvuun ja subjektiiviseen 20 t/vko varhaiskasvatusoikeuteen. Pyydämme teitä ystävällisesti vastaamaan seuraaviin kysymyksiin, jos lapsenne on 24 lapsen ryhmässä: 1) Onko lapsenne ryhmäkoon muutoksesta ilmennyt mielestänne jotakin vaikutuksia, jos on niin mitä? 2) Miten lapsenne viihtyy lapsiryhmässään? Pyydämme teitä ystävällisesti vastaamaan seuraaviin kysymyksiin, jos lapsenne on 20 t/vko varhaiskasvatuksessa tällä hetkellä, mutta oli keväällä 2016 kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa ja jompikumpi tai molemmat vanhemmista eivät olleet töissä tai opiskelemassa: 1) Miten olette kokeneet muutoksen lyhyemmäksi varhaiskasvatusajaksi? 2) Onko lyhentyneellä varhaiskasvatusajalla ollut vaikutuksia lapsenne näkökulmasta ajatellen? Kysymykset lähetettiin Daisy Netin välityksellä kaikille huoltajille. Heistä pyydettiin vastaamaan niitä noin 430 lapsen huoltajaa, joiden lapset ovat suurennetussa 24 lapsen ryhmässä. Vastaamaan pyydettiin myös niitä lasten huoltajia, joiden lapset olivat toukokuussa 2016 varhaiskasvatuksessa ja jompikumpi tai molemmat huoltajat eivät olleet töissä tai opiskelemassa ja nyt heidän lapsensa ovat 20 t/vko varhaiskasvatuksessa. Edellä mainittujen lasten määrää ei ehditty selvittää tähän selvitykseen käytettävän ajan puitteissa ja näin ollen ei voida kertoa, kuinka montaa huoltajaa kysely koski. Vastauksia saatiin ajalla 2.- 6.2. 9 (yhdeksän), joista 7 (seitsemän) oli vastannut ryhmäkoon muutoksen vaikutuksiin ja kaksi subjektiivisen 20 t/vko varhaiskasvatuksen muutoksen vaikutuksiin. Ryhmäkoon kasvusta johtuvista vaikutuksista kerrottiin seuraavasti (7 vastausta) 6 (kuudessa) vastauksessa, että lapsi viihtyy hyvin, tai pääsääntöisesti hyvin tai normaalisti tai lähtee mielellään hoitoon tai ei ole huomattu vaikutuksia. Näistä yhdessä vastauksessa kerrottiin, että lapsi ei osaa nimetä omia ryhmäläisiään nimeltä ja on ystävystynyt vain 1-2 lapsen kanssa siten, että osaa nimetä heidät kaverikseen. 3 vastaajaa kertoo lapsensa olevan väsynyt, kiukkuinen tai levoton hoidon jälkeen ja kaipaa syliä ja hiljaisuutta. 3 mainintaa oli siitä, että melutaso oli todella kova. Parissa vastauksessa oltiin huolissaan siitä, että hiljaisemmat jäävät ryhmässä huomioita vaativien varjoon. Yksi vastaajista kertoi lapsensa kohdalla ryhmäkoon vaikuttavan ja kuormittavan lasta todella paljon ja paha olo purkautuu kotona kiukkuna tai raivoamisena.
Subjektiivisen oikeuden muutoksen 20 t/vko vaikutuksista kerrottiin kahdessa vastauksessa: Toisen vastaajan mielestä oli mahtavaa, että lapsella oli tällainen mahdollisuus, koska lapsi selkeästi sitä tarvitsee. Toinen vastaajista kertoi, ettei asia ole merkittävästi muuttanut heidän tilannettaan, mutta periaatteessa oli sitä mieltä, että subjektiivinen päivähoitooikeus tulisi palauttaa. Kysymykset lapsille Kysymykset niille lapsille, jotka olivat keväällä 2016 kokopäiväisiä ja toinen tai molemmat vanhemmat eivät olleet töissä eivätkä opiskelemassa ja nyt sama lapsi on 20 t/vko varhaiskasvatuksessa: Muistatko, kun olit viime keväänä täällä päiväkodissa koko päivän toisin kuin nyt? Nythän sinä lähdet aikaisemmin kotiin. Onko mukavaa, kun lähdet aikaisemmin päivällä kotiin vai haluaisitko olla päiväkodissa koko päivän? Lapsille 24 lapsen ryhmissä esitetyt kysymykset: 1) Millainen sinun mielestäsi tämä lapsiryhmä on? 2) Millaista sinusta on olla tässä lapsiryhmässä? Lasten kysymykset lähetettiin sähköpostilla yksiköiden esimiehille. Niiden lasten määrää, jotka olivat toukokuussa 2016 varhaiskasvatuksessa ja jompikumpi tai molemmat huoltajat eivät olleet töissä tai opiskelemassa ja nyt nämä lapset ovat 20 t/vko varhaiskasvatuksessa, ei ehditty selvittää tähän selvitykseen käytettävän ajan puitteissa ja näin ollen ei voida kertoa, kuinka montaa lasta kyseinen kysymys koski. Vastauksia 24 lapsen lapsiryhmistä tuli 5 (viidestä) yksiköstä yhteensä 8 (kahdeksasta) lapsiryhmästä, mikä on noin 40 % kaikista 24 lasten ryhmien vastauksista. Tarkkoja lasten vastausmääriä ei ehditty tämän selvitykseen käytettävän ajan puitteissa tarkistaa, mutta lapsia näissä kahdeksassa ryhmässä on yhteensä 192 lasta, mutta kaikki eivät olleet kyselyn aikaan paikalla. Yhteenvetoa Kysymykseen niille lapsille, jotka olivat keväällä 2016 kokopäiväisiä ja toinen tai molemmat vanhemmat eivät olleet töissä eivätkä opiskelemassa ja nyt sama lapsi on 20 t/vko varhaiskasvatuksessa, saatiin vastaukset vain sisaruksilta yhdestä yksiköstä. Toisen mielestä oli mukavaa olla osapäivän ja toinen olisi puolestaan halunnut olla koko päivän. Yhteensä 8 (kahdeksassa) 24 lapsen lapsiryhmän vastauksessa kerrottiin: Suuressa osassa, että ryhmässä on kivaa (jonkun vastaajan mielestä oli jopa tosi mega kivaa ), hauskaa tai hyvä olla. Useassa vastauksessa todettiin, että on kivoja kavereita ja on kiva tai hyvä kun on leikkikavereita tai paljon leikkikavereita. Pari mainintaa oli myös että on kivoja aikuisia ja ihanaa olla aikuisten kanssa.
Joku vastaajista totesi ryhmässä olevan toiminnallista tai ryhmän olevan mahtava, koska on niin paljon kaikenlaisia ystäviä ja paljon mukavia ihmisiä. Muutamassa vastauksessa todettiin myös, että paljon lapsia, paljon tyttöjä ja poikia, varsinkin poikia tai vähän liian paljon lapsia joskus tai että tämä ryhmä on iso. Eräässä 3-4 vuotiaiden ryhmässä kerrottiin, että on kiva, hiljaista nukkarissa, mutta ruokapöydässä on meluista kun kaikki huutaa. Kerrottiin myös, että itkettää, kun pojat kiusaa tai ei oikein tiedetty ja että täällä kiusataan ja leikitään, kolmaskin maininta oli kiusaamisesta. Yhdessä vastauksessa kerrottiin myös, että melua on paljon. Toisaalta taas kerrottiin, että tää ryhmä on ihana, *** tönii miua, ei ole kivaa. Kolmivuotiaista yksi totesi ryhmässä olemisen tuntuvan tuhmalta. Pari ei osannut vastata. Ryhmän työntekijä totesi, että kysymykset olivat liian hankalat tälle ryhmälle. Muina vähemmän kivoina asioina mainittiin mm. seuraavaa: Pitää syödä ruokaa. Muutaman mielestä päiväunet. Parin mielestä aamupiiri ja päiväpiiri. Erään vastaajan mielestä, kun pitää tehdä, mitä aikuiset käskee. Myös eräässä 5-vuotiaiden ryhmän vastauksessa kerrottiin, ettei ole kivaa, jos tönitään, mitä on joskus ulkona. Yksi kertoi, ettei tykkää kiusaamisesta. Eräässä vastauksessa vastaaja totesi lapsiryhmässä olosta, että se on huonoa, koska siellä on tylsää, koska on vaan tylsää. Eräs toinenkin koki ryhmän tylsänä. Kokonaisuutena arvioiden lasten vastauksista kuului tyytyväisyys ja ilo pääasiassa leikkikavereista ja leikistä. Muutamassa vastauksessa viitattiin myös lasten paljouteen. Hieman nousi esiin lähinnä 3-4 vuotiaiden ryhmässä myös mm. kiusaaminen Kysymykset henkilöstölle Yksiköissä, joissa on 24 lapsen ryhmiä: 1) Kuinka monena päivänä tammikuussa 2017 on ollut 24 lasta läsnä? 2) Kerro lyhyesti, mitä vaikutuksia ryhmäkoon kasvulla on ollut? 3) Miten subjektiivinen varhaiskasvatuksen muutos kokopäivästä 20 t:ksi/vko on vaikuttanut yksikössäsi? Yhteenvetoa Kysymykseen Kuinka monen päivänä tammikuussa 2017 on ollut 24 lasta läsnä? saatiin vastauksia 7 yksiköstä13 lapsiryhmän osalta, mikä on noin 65 % kaikista lapsiryhmistä, joissa ryhmän koko on 24 lasta. Näistä 13 lapsiryhmästä 8 ryhmässä
ei ollut tammikuussa 2017 yhtenäkään päivänä kaikki 24 lasta läsnä. Kahdessa ryhmässä oli yhtenä päivänä kaikki lapset läsnä. Yhdessä ryhmässä oli kahtena päivänä kaikki lapset läsnä. Yhdessä ryhmässä oli kolmena päivänä kaikki lapset läsnä. Yhdessä vuorohoidon ryhmässä kerrottiin olleen 14 päivänä kaikki lapset läsnä, mutta osa heistä oli siten, etteivät olleet vuorokauden aikana yhtä aikaa läsnä. Ryhmäkoon kasvun vaikutuksiin saatiin 8 (kahdeksasta) sellaisesta päiväkodista vastauksia, joissa on 24 lapsen ryhmiä, mikä on noin 73 % kaikista sellaisista päiväkodeista, joissa on suurennettuja lapsiryhmiä. Vaikutusta kerrottiin olevan lisääntynyt melu ja lasten levottomuus, josta oli pari mainintaa. Jossakin yksikössä kerrottiin tilojen käyvän ahtaiksi, minkä vuoksi lasten on vaikeaa löytää rauhallista leikkitilaa. Kerrottiin, että työntekijöiden stressitaso on kasvanut tai henkilöstö on väsyneempää. Erään vastaajan mukaan pukemistilanteissa lapset joutuvat odottamaan apua aiempaa kauemmin eikä syliä riitä kaikille tarvitsevilla. Myös ihmissuhteiden määrä on kasvanut ja yksilöllinen kohtaamisen aika vähenee. Kerrottiin aikaa menevän enemmän vaatehuoltoon ja työvuorosuunnittelu koettiin tulleen haasteellisemmaksi aiempaan verrattuna. Lapsia on enemmän ja tämän vuoksi on myös yksilöllisiä varhaiskasvatussuunnitelmia tehtävä enemmän. Ryhmäkoon kasvu on vuorohoidossa auttanut työvuorojen suunnittelussa ajoittain. Yhdessä yksikössä kerrottiin, ettei ryhmäkoon kasvulla ole ollut vaikutusta. Kysymykseen Miten subjektiivinen varhaiskasvatuksen muutos kokopäivästä 20 t:ksi/vko on vaikuttanut yksikössäsi? tuli vastauksia 13 yksiköstä: 5 (viisi) vastasi, ettei heidän yksikössään ole tällaisia lapsia. Yhden vastaajan mukaan subjektiivisen varhaiskasvatuksen muutos ei ole vaikuttanut muuten kuin, että ko. lapset käyttävät paikkoja aamupäivällä, eikä iltapäivälle ole ollut tulijoita. Yksi vastasi, että yksi 20 t/vko hoitoajalla oleva lapsi tuli, mutta parin viikon kuluttua lapsi tarvitsikin jo pidempää hoitoaikaa huoltajan mennessä kurssille. Tilanteet voivat elää näin ollen jopa tuon tuosta Yhdestä yksiköstä kerrottiin, että tällaisia lapsia on 1-2 tai ei yhtään ryhmää kohden. Lisäksi kerrottiin, että hoitoaikaperusteisen maksun vuoksi myös työssä olevien vanhempien lapsia on tällaisella tuntivalinnalla. Toisaalta taas kerrottiin että 20 t/vko varhaiskasvatuksessa olevat lapset ovat lisääntyneet hurjasti ja että lapsen tilanne voi muuttua vuoden aikana useinkin, mikä vaikuttaa lapsen sosiaalisiin suhteisiin. Lisäksi nähtiin, ettei lapsi ole välttämättä paikalla pedagogisesti oikeaan aikaan.
Koettiin, että työntekijät kokevat raskaaksi jatkuvan muutoksen eikä lapsiryhmän kaverit pysy samana ja lapset ovat levottomampia. Toisessakin vastauksessa koettiin työn tulleen haasteellisemmaksi, kun vastuu ja työmäärä lisääntyy. Kuinka moneen lapseen päätös on vaikuttanut? Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden 1.8.2016 voimaan tullut muutos verrattuna tilanteita 5.2016 ja 1.2017 on vaikuttanut siten, että 5.2016 kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa oli 11 lasta enemmän kuin 1.2017 niitä lapsia, joiden toinen tai molemmat vanhemmat eivät olleet töissä tai opiskelemassa. Vastaavasti 5.2016 oli osapäivälapsia 49 lasta vähemmän kuin 20 t/vko varhaiskasvatuksessa olevia lapsia 1.2017 tilanteessa. Ryhmäkoon kasvu 24 lapsen ryhmiksi on vaikuttanut noin 380 lapseen. Millaisia vaikutuksia säästötoimenpiteillä on ollut tiloihin liittyen? Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (23.4.2015/545) tuli voimaan 15.5.2015. Asetuksella on säädetty terveydellisistä olosuhteista ja ilmanvaihdosta. Aikaisemmin on ollut vain suosituksia. Alun perin arvioitiin, että ryhmäkoon muutos 24 lapsen ryhmiksi olisi voitu toteuttaa 35 lapsiryhmässä. STM:n normin mukaan tehtyjen sisäilmamittausten ja neliöiden perusteella ryhmäkokojen muutos oli mahdollista kuitenkin vain 20 lapsiryhmässä. Näistä päiväkodeista kahdessa, jotka sijaitsevat Suomenniemellä ja Anttolassa, ei ole ollut tarvetta ainakaan vielä lisätä lapsimäärää. Kuinka suuria konkreettisia säästöjä näillä päätöksillä on saatu? Ryhmäkoon kasvusta johtuen ei ole tarvinnut hankkia eikä vuokrata tiloja ja palkata henkilöstöä noin 54 lapselle. Säästöä on tullut vuokrissa ja henkilöstökuluissa. Kuitenkin subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen 20 t/vko jälkeen on näiden lasten määrä kasvanut 38 lapsella verrattuna toukokuun 2016 tilannetta tammikuun 2017 tilanteeseen. Tämä lapsimäärän kasvu tarkoittaa lähinnä henkilöstökulujen kasvua. Ko. lapset ovat sijoittuneet pääosin olemassa oleviin yksiköihin. Tältä osin kustannusta on vaikea arvioida, koska jossakin tilanteessa käyttää yksi 20 t/vko -lapsi yhtä paikkaa ja joissakin tilanteissa kaksi lasta käyttää yhtä paikkaa. Kaiken kaikkiaan karkeasti arvioituna säästöä on tullut syksystä lähtien noin 70 000 euroa 6 (kuudelta) kuukaudelta.
Millaisia vaikutuksia säästötoimenpiteillä on ollut arjen työhön, henkilöstön käyttämiseen ja ryhmien muodostamiseen liittyen? Syksyllä 2016 jouduttiin palkkaamaan 20 t/vko varhaiskasvatusta käyttäviä lapsia varten kaksi työntekijää ja osapäiväryhmä aloitti toiminnan. Lisäksi yksiköiden lapsiryhmiin on sijoitettu näitä lapsia aamupäiväksi ja iltapäivisin paikka on yleensä käyttämättä. Toisaalta taas tilanteet voivat muuttua kun vanhemmat pääsevät töihin tai koulutukseen, jolloin varhaiskasvatusta tarvitaan koko päiväksi. Lapsia on sijoitettu myös siten, että sovittuina päivinä ovat yksi lapsi ja toisina päivinä taas toinen lapsi. Tällöin yhtä paikkaa käyttää kaksi lasta. Arjen työssä tämä lisää lasten vaihtuvuutta, lisäksi kun hoitoaikaperusteisten maksujen vuoksi on lapsia, joiden vanhemmat ovat töissä, mutta he ovat vain osapäivän. Saattaa olla, että tällaistakin hoitopaikkaa käyttää kaksi lasta. Lapsiryhmäkoon kasvu 21:stä 24 lapseen on vaikuttanut henkilöstötilanteeseen siten, että noin 7:ää kasvatushenkilöä ei ole tarvinnut palkata, kun lapset ovat sijoittuneet olemassa oleviin ryhmiin. Ryhmäkoon kasvu on vaikuttanut joissakin ryhmissä lapsilla levottomampana käytöksenä, mikä asettaa puolestaan haasteita henkilöstölle. Varhaiskasvatuksessa vaikuttaa lisäksi hoitoaikaperusteiset maksut siten, että lapsia on aamupäivisin enemmän. Yksiköihin on otettava tämän vuoksi yleensä mahdollisuuksien mukaan myös enemmän lapsia, jotta käyttöaste saadaan kohtalaiseksi. (Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ensimmäisen palveluverkkoselvityksen jälkeen päätetty 95 % käyttöaste on epärealistinen, eikä siihen ole mitään mahdollisuuksia päästä.) Minkälaisia lapsivaikutuksia säästötoimenpiteillä on ollut? Lasten kyselyistä kävi ilmi, että kaiken kaikkiaan lapsilla on kivaa ja he ovat tyytyväisiä ja iloitsivat leikkikavereista ja leikistä. Muutamassa vastauksessa viitattiin lasten paljouteen. Hieman nousi esiin lähinnä yhdessä 3-4 vuotiaiden ryhmässä myös mm. kiusaaminen. Ryhmäkoon kasvuun liittyen eräässä päiväkodissa kerrottiin tilojen käyvän ahtaiksi, minkä vuoksi lasten on vaikeaa löytää rauhallista leikkitilaa. Pukemistilanteissa lapset joutuvat odottamaan apua aiempaa kauemmin eikä syliä riitä kaikille tarvitsevilla. Ihmissuhteiden määrä on kasvanut ja yksilöllinen kohtaamisen aika kerrottiin vähentyneen. Joissakin yksiköissä 20 t/vko varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrän lisääntymisen vuoksi lapsen tilanne voi muuttua vuoden aikana useinkin, mikä vaikuttaa lasten sosiaalisiin suhteisiin. Päiväkotien henkilöstön vastauksien mukaan ryhmäkoon kasvun vaikutuksena kerrottiin olevan lisääntynyt melu ja lasten levottomuus. Myös jotkut huoltajat kertoivat lapsensa levottomuudesta ja väsymyksestä. Tosin huoltajat vastasivat vain seitsemästä ryhmäkokoon liittyvästä vastauksesta viidessä
lapsen levottomuudesta, väsymyksestä tai oman rauhan puutteesta päiväkodissa tai että hoitoon ei ole mukava mennä. Huoltajat vastasivat seitsemästä ryhmäkokoon liittyvässä vastauksesta kuudessa, että lapsi viihtyy hyvin, tai pääsääntöisesti hyvin tai normaalisti tai lähtee mielellään hoitoon tai ei ole huomattu vaikutuksia. Tästä ja lasten vastauksista voitaneen tämän kyselyn perusteella päätellä, että ryhmäkoon kasvun vaikutuksia lapsiin on ollut melko vähän tai ne eivät ole lapsista merkittäviä, vaikka henkilöstön näkökulmasta tilanne koetaan toisin. Kyselyyn osallistuneista lapsiryhmistä kahdeksassa kolmestatoista ryhmästä ei ollut tammikuussa 2017 yhtenäkään päivänä kaikki 24 lasta läsnä ja neljässä ryhmässä 1-3 päivänä. Tähän vaikuttaa osaltaan hoitoaikaperusteiset maksut. Vastauksista voidaan päätellä, että lapsiryhmässä on harvoin kaikki 24 lasta paikalla.