Kuntatieto-ohjelma Tavoitetilan tiivistelmä 25.6.2014 Versio: 1.0 Laatija: Pentti Kurki
Kuntatieto-ohjelma tavoitetila tiivistelmä 25.6.2014 2 (15) Sisällys 1. Tiivistelmä... 3 1.1. Mahdollistajat... 3 1.2. Ulkoista käyttöä tukeva kuntien tietotuotanto... 4 1.3. Valtio-ohjaus... 6 1.4. Sote toimiala... 7 1.5. Opetuksen ja oppimisen toimiala... 8 1.6. Rahaprosessit... 8 1.7. Tekninen ja muut toimialat... 9 1.8. Tavoitetilan hyödyt ja kustannusvaikutukset... 10 Dokumentin muutosloki Versio Päiväys Laatija Muutoksen kuvaus V0.8 17.4.2014 PKU Kommentoitava versio Versio Päiväys Laatija Muutoksen kuvaus V0.82 28.4.2014 PKU Kommenteilla korjattu versio Versio Päiväys Laatija Muutoksen kuvaus V1.0 25.6.2014 PKU Tulosdokumentti
Kuntatieto-ohjelma tavoitetila tiivistelmä 25.6.2014 3 (15) 1. Tiivistelmä Tässä dokumentissa on kuvattu Kuntatieto-ohjelman tavoitetilaa hyvin tiivistetysti. Tarkemmin tavoitetilaa on kuvattu erillisissä yleistä ja toimialatasoista tavoitetilaa kuvaavissa dokumenteissa. 1.1. Mahdollistajat Tavoitetilan mahdollistajiin liittyvistä periaatteista tärkeimmiksi on määritetty, 1. Kuntien vastuulla olevissa palveluissa suositaan valtakunnantasoisten operatiivisten tietojärjestelmien kehitystä ja käyttöönottoa 2. Kunnissa siirrytään integroituihin toiminnan ja talouden suunnittelua tukeviin tietojärjestelmiin 3. Tietovarastojen toteutusta tukevien valtakunnantason käsite- ja tietomallien määrittäminen ja ylläpito päätoimialoille = Sote ja Oppiminen 4. Kuntien sisäisen ja ulkoisen tietohuollon osalta tulee määrittää yhdelle hierarkiatasolle yhteiset laskentakohteet, tarkoittaa käytännössä yhdellä tasolla yhteisiä tehtävä- ja palveluluokittelun mukaisia kohteita 5. Kuntien toimintaa kuvaaville mittari- ja indikaattoritiedoille tulee luoda kevyt sertifiointikäytäntö ja tiedot tulee saada avoimeen käyttöön yhteen palveluympäristöön koottuna. Nyt useat organisaatiot keräävät ja jalostavat kuntien talous- ja toimintatietojen pohjalta vastaavia tietoja.. 6. Kunnille yhteisiä hallinnon palveluja ja tiedon toissijaista käyttöä tukevia ympäristöjä tarjoavat organisaatiot luovat palveluympäristönsä yhdenmukaiselle palvelujen integroinnin mahdollistavalle tietojärjestelmäalustalle. 7. Kuntien tietovarastoista valtiontason ympäristöihin tieto toimitetaan pääsääntöisesti XML-pohjaisissa sanomissa 8. Olemassa olevia valtakunnantason rekisterejä käytetään kuntien toimintaa kuvaavien jalostettujen tietojen tuottamisessa lähdejärjestelminä, mikäli ne ovat tietosisällön ja kokonaistaloudellisuuden kannalta tehokkaampia kuin erilliset tiedonkeruut 9. Kuntien palvelutoimintaa kuvaavat tiedot tulee aina pystyä liittämään paikkaan 10. Tulee suosia yhteisiä kuntien ja valtakunnantason tietovarastoratkaisuja ja tiedon jalostuspalveluja 11. Valtakunnan tason rekisterien tietosisältöä ja tietopalveluja kehitetään palvelemaan paremmin eri käyttötarkoituksia, mm. tilastointi 12. Valtakunnan tason rekistereitä hyödynnetään ensisijaisesti kuntien toimintaa kuvaavien jalostettujen tietojen lähdejärjestelminä. 13. Kriittisimpien palvelukokonaisuuksien osalta tulisi määrätä säädösperusteisesti yhtenevän toiminta- ja taloustiedon tuottamisvelvollisuus palvelun järjestäjälle ja menettely valtakunnantason tietohuollon ratkaisulle [esim vesihuolto] 14. Kuntia kuvaavan jalostetun tiedon saaminen käyttöön avoimen datan periaatteiden mukaiseen ympäristöön. Kunnat avaavat samat tiedot samoilla periaatteilla ja määrityksillä
Kuntatieto-ohjelma tavoitetila tiivistelmä 25.6.2014 4 (15) 1.2. Ulkoista käyttöä tukeva kuntien tietotuotanto Tässä dokumentissa määrittelyn konkreettisuuden ja käytettävyyden parantamiseksi kuntien tietotuotannon rakenne on määritetty perustuvaksi kuntatason tietovarastoon. Tavoitetilan määrittely ei sulje pois tietojen tuottamista muilla kun DW -ratkaisuilla kunhan tiedot, tietojen rakenteet ja tiedonsiirto tapahtuu dokumentissa kuvatulla tavalla. Tavoitetilan kuntaorganisaation tietotuotantoympäristö koostuu organisaatiotason tietovarastosta EDW [mahdollisimman vähän erillisiä operatiivisia raportointikantoja tai toimialatason tietovarastoja] ja siihen liittyvästä tiedon jalostus- ja raportointi- ja julkaisuvälineistä. Tietovarastoon kerätään niin taloutta, resursseja kuin toimintaakin kuvaavaa tietoa yhtenäiseen tietomalliin. Tietovarastoon kerätyn tiedon pohjalta voidaan tuottaa niin kunnan järjestäjä- kuin tuottajaroolinkin tarpeiden mukaista tietoa. Tavoitetilan tietovarastoon viedään palvelutapahtumatason [prosessi-] tietoa operatiivisista ja hallinnon tietokannoista pääsääntöisesti vuorokausifrekvenssillä. Toteutus voi edetä vaiheittain, jolloin 1.vaiheessa tietovarastoon tuodaan laskentakohteittain perus- ja tunnuslukutasoista tietoa, josta muodostetaan yksinkertaisen jalostusprosessin kautta mittari- ja indikaattoritason tietoa. Vaiheittain siirrytään palvelutapahtumatason tietojen keräämiseen tietovarastoon, josta voidaan jalostaa moninaisiin päätöksenteon ja ohjauksen tarpeisiin toimintaa ja taloutta kuvaavia jalostettuja tietoja. Jalostetun tiedon osuus kuntaorganisaatioiden tietovarastosta vastaa myös valtio-ohjauksen tietotarpeita, jolloin jalostettu tietosisältö ja tietomalli voi olla hyvin pitkälle sama kuin valtakunnantason kuntien toimintaa kuvaavan tietovaraston tietosisältö ja tietomalli; näin voidaan tehostaa tiedon keruuta kunnista valtakunnantasolle sekä tietovarastojen rakentamista ja niihin pohjautuvia palveluja.
Kuntatieto-ohjelma tavoitetila tiivistelmä 25.6.2014 5 (15) Kuntien päätöksentekoa tukevan tiedon tuottamisprosessi tukeutuu vielä pitkään perinteiseen organisaatiotason tietovarastoon EDW [1] ja sitä hyväksikäytävien BI-työkalujen kautta tapahtuvaan tiedon jalostukseen [2]. Tällöin EDW:hen viedään ETL-prosesseilla pääsääntöisesti palvelutapahtumatason tietoa [1]. EDW:stä muodostetaan erilaisiin tiedon jalostustarpeisiin data martteja, jotka takaavat tehokkaat palvelut. Tällä perusmallilla tuetaan sekä kunnan sisäistä että ulkoista [3] päätöksentekoa tukevaa tietotuotantoa. EDW:hen tuodaan pääsääntöisesti rakenteista tietoa kuntien reaali- ja rahaprosessista, lähdejärjestelminä kunnan operatiiviset ja hallinnon tietojärjestelmät. Yhä enemmän halutaan saada tiedon jalostusprosessiin niin internettiin, sosiaaliseen mediaan, erilaisiin teknisiin laiteympäristöihin kuin erilaisiin kohteisiin asennetuista antureistakin saatavaa ns. ei-rakenteista / multimodaalia tietoa, joka voi olla esim ääntä, videokuvaa tai erilaista streaming-dataa. Tällaista tietoa tallentuu myös kuntien palveluympäristöistä. Tällaista BigDataksi [4] luokiteltua tietoa kerätään ja hyväksikäytetään yleisimmin em muonimuotoisia tietomuotoja tukevissa tiedonhallintaympäristöissä ja primäärinä tallennusympäristönä ns. pilvi, eli tietoverkon yli käytettävät ohjelmistot, käyttöympäristöt ja tallennuskapasiteetti. Pilvipalvelu ympäristö voi tarjota tavoitetilassa määritellyn tiedon varastointitoiminnallisuuden ja ympäristöön voidaan kerätä ja tallentaa myös perinteistä rakenteista tietoa esim. kuntien tietojärjestelmistä [6]. Koska tässä kuvauksessa esitetyssä tavoitetilassa tietovaraston alimmalle tasolle kerätään myös palvelutapahtumatietoa, jossa tapahtumat kohdistuvat yksilöityyn, esimerkiksi tunnistettavaan henkilöön, tulee pilvipalveluja käytettäessä erittäin hyvin selvittää tietosuojaan ja rekisterinpitovelvoitteisiin liittyvät kysymykset ja suunnitella huolellisesti, mitä tietoa kuntien palveluista voidaan kerätä ja tallentaa pilviympäristöihin ja miten tiedonkäsittelyyn liittyvät vastuut ja velvoitteet toteutetaan, ennen pilvipalveluihin siirtymispäätöksen tekemistä. Käytännössä organisaation on suositeltavaa luoda itselleen ns. pilvipalvelustrategia, jossa edellä mainittuihin asioihin on otettu kanta ja määritetty millä kriteeristöllä ja ehdoilla pilvipalveluympäristö mahdollistaa em mukaisen käytön. Tietojoukkoa, jotka on tallennettu sekä EDW-, että BigData-ympäristöihin tulee voida käyttää integroidusti yhdessä tiedonjalostusprosessissa. Tällöin BI/IM-välineistön on tuettava ja tarjottava tällaista tietovarastoja integroivaa palvelua, jonka avulla BI/IM-välineistö voi erilaisissa jalostuspalveluissa käyttää koko tietomassaa hyväksi [5]. Yhä enemmän kuntien tietotarpeet edellyttävät myös ulkoisten (muualla kuin kunnan toiminnassa ja tietojärjestelmissä syntyvä tieto) tietojen hyödyntämistä tiedon jalostusprosessissa lähtötietoina. Tällaiset tiedot voidaan kerätä ja tallentaa EDW:hen [7] tai ne voivat olla tarjolla jonkin BigData pilvipalvelun [8] kautta. Jos ulkoinen tieto on stabiilisti luokiteltua ja harmonisoitua, voidaan sitä käyttää kuntien BI-välineistöllä myös suoraan data marttien kautta. Mikäli lähtötiedot ovat stabiilissa ympäristössä harmonisoitu, tieto kohdistuu masterdataperiaatteiden mukaan ylläpidettyihin kohteisiin ja lähdetietovarannoissa on asianmukaiset palvelurajapinnat ja palvelut, voidaan käyttää myös ns virtuaalista lähtötietovarantoa, jolloin lähdejärjestelmän tietoa ei pysyvästi tallenneta tietovarastoon vaan sitä luetaan online lähdetietovarannosta [9].
Kuntatieto-ohjelma tavoitetila tiivistelmä 25.6.2014 6 (15) Kuntien taloutta ja toimintaa kuvaava tilastotyyppinen ja päätöksentekoa tukeva tieto kootaan kuntaorganisaation ympäristössä yhteen DataMartiin [3], josta se välitetään XMLmuodossa valtakunnan tason kuntadatamartiin, joka muodostaa ko. kuntatiedon valtakunnantason tietovarannon, jota voidaan hyödyntää esim. kuntasektorille tulevaisuudessa kehitettävien raportointipalveluiden kautta ( KuntaNetra ). KuntaData-Martin kautta voidaan välittää tiedot myös muihin valtakunnantason ko. tietojoukkoja sisältäviin tietovarantoihin [11]. Valtakunnantason tietovarantoihin voidaan tiedonvälitys toteuttaa myös niin, että kullekin tietojoukolle määritetään XML-muotoinen sisältö, joka välitetään välityspalvelun kautta kaikille ko. tietojoukkoa tarvitseville tietovarannoille [10]. 1.3. Valtio-ohjaus Valtio-ohjausta tukeva tietotuotanto tulee tukea uutta kuntatalouden ohjausmallia. Kuntatalouden ohjausmallin tulee koostua kestävän talouden ja tasapainon ennustamis-, suunnittelu-, seuranta-, ohjaus- ja arviointiprosesseja tukevista palveluista ja tiedoista. Em. prosesseissa tulee kattavasti tuottaa ja käyttää niin kuntien ja tehtävien kokonaiskustannuksia, väestömäärää, palvelumääriä kuin laskennallisia yksikkökustannuksiakin kuvaavia tietoja. Kuntatalouden ohjausmallin tulee sisältää tietoina niin toimintaa osoittavia kuin tarvittavilta osin selittäviäkin tietoja samoin kuin ohjelmatason toimenpiteiden toiminto- ja vaikutustietoja. Samoin malliin tulee sisällyttää lakiin pohjautuvien kehittämisohjelmien ja muiden merkittävimpien kehittämisohjelmien toiminto- ja vaikutustietoa. Tavoitetilassa tulee määrittää tavoitteille ja toimenpiteille sekä niiden tuloksellisuutta kuvaavien tietojen välille kausaalisuutta ja merkittävyyttä kuvaavat tiedot tehostamaan päätöksentekoa, korjaavia toimenpiteitä ja suuntaamista sekä ohjausta.
Kuntatieto-ohjelma tavoitetila tiivistelmä 25.6.2014 7 (15) Tässä kuvauksessa kuntien tietohuollon tavoitetilan vaihtoehdot ja niiden toteutukseen liittyvät etenemistapasuositukset on jäsennetty myös toimialatasolla, mutta toimialaratkaisut pohjautuvat yleisen perusmalliin huomioiden toimialojen erityistarpeet ja toimintaympäristön erityispiirteet. Kokonaisuudessa ja toimialojen sisällä on reaali- ja rahaprosessia käsitelty integroituna kokonaisuutena. Toimialakohtaisten tarkastelun kautta kuvauksessa on pystytty huomioimaan paremmin kuntien tietohuoltoon liittyvät julkisen hallinnon eri sektoreilla olemassa olevat ja tulevat palvelut ja rakenteet sekä niiden väliset tietovirrat ja tätä kautta esittämään tavoitetila joka on myös realistisesti toteutettavissa. Myös eri toimialojen tiedot kerätään tavoitetilassa yhteiseen ja yhtenäiseen organisaatiotason tietovarastoon pääasiassa palvelutapahtumatasolla, jotta kerätyn tiedon arvo maksimoituu ja tulevat käyttötarpeet voidaan toteuttaa tehokkaasti. Keskeisimmin toimialojen tavoitetilaa kuvaavat, 1.4. Sote toimiala Soten ratkaisu pohjautuu viiden alueellisen järjestäjän malliin, jossa järjestäjä kerää alueen julkisten palvelutuottajien toiminnan suunnittelun, ohjaamisen ja päätöksenteon tarvitsemat tiedot organisaatiotason tietovarastoon, josta myös julkiset palvelutuottajat käyttävät oman päätöksenteon tarvitsemia jalostettuja tietoja. Integroitujen Sote-palveluiden tehokkain tiedon tuottamismalli pohjautuu Sote-aluetason keskitettyyn operatiiviseen tietojärjestelmäkokonaisuuteen, jota alueen julkiset palvelutuottajat käyttävät. Ulkoisten organisaatioiden ohjauksessa ja tilastoinnissa tarvitsema tieto välitetään valtakunnantasolle primääristi Sote-alueen tietovarastosta, jota täydentävät THL Hilmojen ja Kanta- ja Kansa-tietovarantojen kautta tapahtuva sekundääriset tiedonvälityskanavat.
Kuntatieto-ohjelma tavoitetila tiivistelmä 25.6.2014 8 (15) 1.5. Opetuksen ja oppimisen toimiala Kunnallisten organisaatioiden vastuulla olevan perus- ja 2.asteen opetuksen päätöksentekoa tukeva tieto kootaan järjestäjätason tietovarastoon, jonka toteutuksia varten määritetään valtakunnallisesti käsite- ja tietomallit. Määritys pohjautuu XDW-tietomalliin, joka sovitetaan perus- ja 2.asteen tarpeisiin. Valtakunnantason tiedonkeruu tapahtuu järjestäjän tietovarastosta. Henkilötason oppilastiedon valtakunnallinen tiedonkeruu keskitetään TOR:n kautta tapahtuvaksi, josta välittyy tieto muille valtakunnantason tilastopalveluille ja kokoaville summatason tietopalveluille. 1.6. Rahaprosessit Palkkatietojen valtakunnantason tiedonkeruu kuntaorganisaatioista tapahtuu keskitetysti reaaliaikaisen tulorekisterin kautta, jonka tietoja hyväksikäyttävät esim. verottaja, Kela ja eläkevakuutusyhtiöt. Tulorekisterin yhteisestä palkkakoodistosta kehitetään niin, että se tukee myös kunnallisen palkkausjärjestelmänerityispiirteitä.
Kuntatieto-ohjelma tavoitetila tiivistelmä 25.6.2014 9 (15) Taloustietojen keruu ja jalostaminen talous-, taloudellisuus- sekä yhdessä toimintatietojen kanssa yksikkökustannus- ja tuottavuustiedoiksi tapahtuu kuntaorganisaatioissa organisaatiotason tietovastojen avulla. Jalostetumman ja luotettavamman tiedon tuottaminen edellyttää myös työajan kirjausjärjestelmän tietojen keräämistä tietovarastoon. 1.7. Tekninen ja muut toimialat Tekninen toimiala on muita päätoimialoja hajanaisempi kokonaisuus. Teknisen sektorin yhdyskuntapalveluiden alue muodostaa laajimman prosessin ja kunnallisten tietojärjestelmien kannalta integroidun kokonaisuuden, jonka tiedonvälitys valtakunnantasolle hoidetaan KuntaGML-määritysten mukaisesti. Kuntien teknisen sektorilla on meneillään merkittävä kehityshanke OPUS (Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta (5/2013-4/2015)). Teknisen sektorin tavoitetilan tarkempi suunnittelu sekä Kuntatieto-ohjelmassa tuotettavat kuntien tehtävä- ja palveluluokitukset tulee integroida OPUS hankkeessa määriteltävään viitekehykseen. Laitosten (jäte-, sähkö- kaukolämpö) osalta talous- ja toimintatiedon valtakunnantason tietotuotantoa tehostetaan kehittämällä laitosyhdistysten keräämän tiedon käyttöä myös valtakunnantason tilasto- ja tietopalveluissa. Vesilaitosten osalta uuden vesihuoltolain tiedonkeruun velvoittavuus ja rakenteilla oleva valtakunnantason tietojärjestelmä täyttävät hyvin tulevat tarpeet ja on hyvänä toimialatason esimerkkinä. Tiedon tuottamisen ja valtakunnantason tarpeiden mukaisen jalostamisen tehokkuuden osalta hyvänä esimerkkinä ovat MAVIn keskitetty ja integroitu IACS tukijärjestelmä sekä ympäristöterveydenhuollon ja pelastustoimen valtakunnantason suunnitellut ja osin toteutuksessa olevat tietojärjestelmät ja palvelut.
Kuntatieto-ohjelma tavoitetila tiivistelmä 25.6.2014 10 (15) 1.8. Tavoitetilan hyödyt ja kustannusvaikutukset Lähtöolettama: Tuleva paikallishallintotason vastuulla oleva palvelutoiminnan kehittäminen edellyttää kuntaorganisaatioissa nykyistä aidompaa tiedolla johtamista, joka on mahdollista vain talous- ja toimintatietojen aidolla yhdistämisellä ja jalostamisella tiedoksi, joka tukee päätöksentekoa ja toiminnan kehittämistä. Kuntaorganisaation sisäinen päätöksenteko edellyttää siis jo itsessään kunnissa tavoitetilan mukaisen ympäristön toteuttamista lähivuosina. Siksi tavoitetilan kustannusvaikutusanalyysissä on keskitytty tavoitetilan mukaisen ympäristön kustannustehokkaaseen määrittämiseen ja kustannusten vertailuun erillisten toteutusten ja koordinoidun toteutustavan välillä, siis kansantaloudellisesti kustannustehokkaimman ratkaisun löytämiseen. Merkittävimmät hyödyt Tavoitetilan mukaisessa ympäristössä, 1. Kuntien sisäinen tietotuotanto vastaa huomattavasti nykyistä paremmin tietoon pohjautuvan päätöksenteon tietotarvevaatimuksiin -> parempia päätöksiä -> kuntien ydinpalveluiden kehittyminen ja tehostuminen 2. Tavoitetilan organisaatiotason tietovarastolla voidaan kootusti ja tehokkaasti yhdistää kuntien talous- ja toimintatiedot sekä jalostaa niistä tehokkaasti niin kuntien sisäistä kuin ulkoista päätöksentekoakin tukevat tiedot. 3. Kuntien ulkoinen tietohuolto tehostuu ja jalostettujen tietojen laatu paranee kun sisäisen ja ulkoinen raportoinnin laskentakohteet ovat suurelta osin samoja, valtakunnantasolla luokiteltuja ja osittain standardoituja sekä kohteiden tietoihin liittyvät käsitteet ja tietomallit ovat valtakunnantasolla määritetty ja hyväksikäytettävissä 4. Kuntien palvelutoiminnan vertailu paranee kun eri tiedontuottajat tuottavat taloutta ja toimintaa kuvaavat tiedot samoille kohteille -> vertailukehittämisen kautta palvelut kehittyvät ja tehostuvat 5. Valtion kuntaohjausta tukevaan kuntien ohjausjärjestelmään voidaan tuottaa tarvittava tieto nykyistä hajautunutta mallia tehokkaammin ja laadukkaammin 6. Valtakunnantason tiedon keruu primääreihin tietovarantoihin tehostuu yhteisten rajapintojen avulla sekä keskittämällä tietojoukkotasolla tiedonvälitys kunnista vain yhteen valtakunnantason tietovarantoon, jota sitten muut valtakunnantason tietovarannot ja palvelut hyödyntävät 7. Kuntien tietohuoltoa tukevien palveluiden ja ratkaisuiden kehittäminen nopeutuu yhteisten tiedon tuottamista, jalostusta ja jakelua tukevien tieto- ja tiedonsiirtomääritysten avulla
Kuntatieto-ohjelma tavoitetila tiivistelmä 25.6.2014 11 (15) Käytetty kustannusvaikutusmalli Kustannus- hyötytarkastelua varten on määritetty kustannusvaikutusmalli, jonka perusteella tulisi arvioida tärkeimpiä kustannusvaikutustekijöitä. Tavoitetilaan liittyy useita kokonaisuuksia, jotka palvelevat pääasiassa muuta kuin ulkoista tietohuoltoa ja joiden sisältö ei ole kaikilta osin selvillä. Samoin tavoitetilan ratkaisuja tulee jatkotyössä määrittää tarkemmin. Siksi kustannusvaikutuksia ei voida kattavasti arvioida kaikilta osin vielä luotettavalla ja kattavalla tasolla. Kustannusvaikutusmallissa kustannuksia käsitellään, 1. Nykytilan ja tavoitetilan / tavoitetilavaihtoehtojen välillä 2. Tavoitetilavaihtoehtojen välillä Kustannusvaikutusmallissa kustannusluokkina käsitellään, 1. Kuntaorganisaation tietovarasto/raportointitasolla a. rakentamiskustannuksia b. käyttöönottokustannuksia c. ylläpitokustannuksia d. tietotuotantotyön kustannuksia 2. Kuntaorganisaation tiedonvälitystasolla a. tiedon kokoamisen ja irrotuksen kustannuksia b. tiedon jakeluvalmiuteen liittyviä kustannuksia 3. Tietovarantojen välisen välitystason kustannuksia a. tiedon välityskustannuksia 4. Valtiotason primäärien ja koosteisten tietovarantojen tasolla a. tiedon vastaanotto ja tallennuskustannuksia b. tiedon hallintakustannuksia c. tiedon jakelukustannuksia d. tiedon hyödyntämiskustannuksia
Kuntatieto-ohjelma tavoitetila tiivistelmä 25.6.2014 12 (15) Kustannusvaikutusmallissa on toiminta jaettu peruskuntaorganisaation toimialatasoille, 1. Oppiminen 2. Hallinto a. taloustiedot b. palkka + resurssi tiedot 3. Tekninen ja muut sekä 4. Sote (palvelutuottaminen) sekä, 1. Sote aluetasolla (palveluiden järjestäminen) Tiedon keruun, kokoamisen ja jalostuksen prosessissa on käytetty alla olevan taulukon mukaista kustannusjakomallia.
Kuntatieto-ohjelma tavoitetila tiivistelmä 25.6.2014 13 (15) Vaihe Osuus Käsitemallinnus 5 % Tietomallinnus 5 % Tietokannan perustaminen 3 % Tietojen irrotus lähdejärjestelmästä 13 % ETL1 (rajapinta->stage-alue) 3 % ETL2 (Stage-> EDW 13 % ETL3 (EDW->DM) 26 % OLAP raportointi 26 % Ulkoinen DM->OLAP 5 % YHTEENSÄ 100 % Peruskunnat Peruskuntien tiedolla johtamisen tietovarastoon, tietojen jalostukseen ja perusraportointiin liittyvät keskimääräisinä kuntakohtaisina rakentamiskustannuksina on laskennassa käytetty, 1. Opetuksen ja sivistyksen osalta 350 000 2. Hallinto (talous, palkat) 400 000 3. Tekninen ja muut 150 000 4. Sote tuotanto 650 000 Yhteensä 1 550 000 Mikäli Sote-tuotannon tietojärjestelmät ovat Sote-alueella keskitettyjä tietojärjestelmiä 1. Opetuksen ja sivistyksen osalta 350 000 2. Hallinto (talous, palkat) 400 000 3. Tekninen ja muut 150 000 Yhteensä 900 000 Sote-alueet (5 kpl) 1. Perusterveydenhuolto 400 000 2. Sosiaalihuolto 500 000 3. Erikoissairaanhoito 1 600 000 Yhteensä 2 500 000 Peruskunnat (mukana Sote tuotanto) Laskennassa käytetty perusolettamana100 peruskuntaa, jolloin Peruskuntien tiedolla johtamisen tietovarastoon, tietojen jalostukseen ja perusraportointiin liittyvät rakentamiskustannukset Yhteensä 165 000 000 Mikäli määritetään valtakunnantasolla tiedonsiirtoon liittyvät rajapinnat on kokonaiskustannussäästö Yhteensä 16 000 000 Rakentamisen kokonaiskustannukset 149 000 000
Kuntatieto-ohjelma tavoitetila tiivistelmä 25.6.2014 14 (15) Mikäli määritetään valtakunnantasolla tiedonsiirtoon liittyvät rajapinnat, sekä käsite- ja tietomallit ovat kokonaiskustannussäästöt Yhteensä 41 000 000 Rakentamisen kokonaiskustannukset 123 000 000 Mikäli määritetään valtakunnantasolla tiedonsiirtoon liittyvät rajapinnat, sekä käsite- ja tietomallit ja tietovarastoon liittyvät ETL-rutiinit ovat avoimesti uusiokäytettävissä, ovat kokonaiskustannussäästöt Yhteensä 99 000 000 Rakentamisen kokonaiskustannukset 66 000 000 Mikäli ulkoisen ja sisäisen raportoinnin kohteet ovat tietyllä hierarkiatasolla samat (tehtäv- ja palveluluokittelu), alenevat raportointikustannukset kuntatasolla 2 000 50 000 /v, eli 100 peruskunnan olettamalla yhteensä noin 2 000 000 / vuosi. Sote-alueet (5 kpl) V1 Laskennassa käytetty perusolettamana 5 Sote-aluetta, Sote-alueilla omistuksessa julkisten Sote-palvelutuottajien käytössä olevat operatiiviset tietojärjestelmät, jolloin Sote tiedolla johtamisen tietovarastoon, tietojen jalostukseen ja perusraportointiin liittyvät rakentamiskustannukset Yhteensä 12 500 000 Mikäli määritetään valtakunnantasolla tiedonsiirtoon liittyvät rajapinnat on kokonaiskustannussäästö Yhteensä 650 000 Rakentamisen kokonaiskustannukset 11 875 000 Mikäli määritetään valtakunnantasolla tiedonsiirtoon liittyvät rajapinnat, sekä käsite- ja tietomallit ovat kokonaiskustannussäästöt Yhteensä 1 250 000 Rakentamisen kokonaiskustannukset 10 625 000 Mikäli määritetään valtakunnantasolla tiedonsiirtoon liittyvät rajapinnat, sekä käsite- ja tietomallit ja tietovarastoon liittyvät ETL-rutiinit ovat avoimesti uusiokäytettävissä, ovat kokonaiskustannussäästöt Yhteensä 5 375 000 Rakentamisen kokonaiskustannukset 7 125 000 Sote-alueet (5 kpl) V2 Laskennassa käytetty perusolettamana 5 Sote-aluetta, Sote-alueilla, kuntien Sotepalvelutuottajien käytössä omat operatiiviset tietojärjestelmät (oletus alueella 3 erilaista kussakin toiminnassa, jolloin Sote tiedolla johtamisen tietovarastoon, tietojen jalostukseen ja perusraportointiin liittyvät rakentamiskustannukset Yhteensä 15 800 000 Mikäli määritetään valtakunnantasolla tiedonsiirtoon liittyvät rajapinnat on kokonaiskustannussäästö
Kuntatieto-ohjelma tavoitetila tiivistelmä 25.6.2014 15 (15) Yhteensä 600 000 Rakentamisen kokonaiskustannukset 15 200 000 Mikäli määritetään valtakunnantasolla tiedonsiirtoon liittyvät rajapinnat, sekä käsite- ja tietomallit ovat kokonaiskustannussäästöt Yhteensä 1 800 000 Rakentamisen kokonaiskustannukset 14 000 000 Mikäli määritetään valtakunnantasolla tiedonsiirtoon liittyvät rajapinnat, sekä käsite- ja tietomallit ja tietovarastoon liittyvät ETL-rutiinit ovat avoimesti uusiokäytettävissä, ovat kokonaiskustannussäästöt Yhteensä 5 400 000 Rakentamisen kokonaiskustannukset 10 400 000 Valtakunnantason kuntatietoja keräävien primäärien tietovarantojen tavoitetilan mukaisen ympäristön vaikutus rakentamiskustannuksiin Tavoitetilan reaaliaikaisen valtakunnantason tulorekisterin kautta tapahtuvan kuntaorganisaatioiden palkkatietojen keskitetyn keruun ja välityksen kustannuksia voidaan alentaa 60 % verrattuna nykyiseen hajautettuun 4 erilliseen tietovarantoon tapahtuvaan tiedon keruuseen ja välittämiseen. (alustava arvio) Tavoitetilan TOR kautta tapahtuvan henkilötason oppilastiedon keskitetyn keruun ja välityksen kustannuksia voidaan alentaa 10 % verrattuna nykyiseen hajautettuun 2 erilliseen tietovarantoon tapahtuvaan tiedon keruuseen ja välittämiseen. (alustava arvio)