Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ja siihen liittyvien palvelujen suunnitelma

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ja siihen liittyvien palvelujen suunnitelma 2015 2020

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ja siihen liittyvien palvelujen suunnitelma 2015 2020 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä C:9

Julkaisija: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU puh. 08 61 561 kirjaamo@kainuu.fi ISBN: 978-952-6691-10-7 ISSN: 2323-8186 (painettu) ISSN: 2323-8224 (verkkojulkaisu) Kajaani 2016

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ja siihen liittyvien palvelujen suunnitelma 2015 2020 Alueellisen suunnitelman tarkentaminen sosiaali- ja terveysministeriölle Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä valtuusto 21.12.2015 18

Sisällys 1 JOHDANTO... 6 1.1 Vammaispalvelujen ja kehitysvammaisten palvelujen valtakunnalliset linjaukset... 7 1.2 Vammaispalvelun toiminnan linjaukset... 9 2 PAINOPISTEALUEET VUOSILLE 2015 2020... 11 3 KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN PALVELUT... 13 3.1 Asuminen avopalveluna... 13 3.2 Erityishuollon laitoshoito... 16 3.3 Tulevaisuuden linjat ja suunnitelmat asumisessa... 16 3.4 Päivänaikainen toiminta... 17 3.5 Kehitysvammaisten asiakkaiden muut palvelut... 18 4 SUUNNITELMAN HYVÄKSYNTÄ, SEURANTA JA ARVIOINTI... 21 LIITTEET... 22

Kuviot, taulukot ja liitteet Taulukko 1. Alueellisen suunnitelman toimenpidealueet ja tavoitteet... 11 Taulukko 2. Asumisen määritelmät... 13 Taulukko 3. Kainuun soten asumispalvelut paikkalukuineen... 15 Taulukko 4. Kainuun soten puitejärjestelyn mukaiset palveluyksiköt paikkalukuineen... 15 Kuvio 1. Kehitysvammayksiköiden uudistuminen... 17 Taulukko 5. Kehitysvammaisten henkilöiden lukumäärä ikäryhmittäin ja kunnittain v. 2014... 22 Kuvio 2. Kehitysvammahuollon avotyötoiminta... 23 Kuvio 3. Kehitysvammaisten henkilöiden asuminen Kainuussa v. 2011 2014... 24 Kuvio 4. Omaishoidon tuen piirissä olevat kehitysvammaiset henkilöt ikäryhmittäin... 25 Kuvio 5. Tilapäisesti järjestetyt hoitovuorokaudet hoitopaikan mukaan jaoteltuna... 26 Kuvio 6. Kehitysvammaisten henkilöiden palveluasuminen sairaanhoitopiireittäin vertailtuna vuonna 2013... 27 Taulukko 6. Kehitysvammaisten henkilöiden asuminen sairaanhoitopiireittäin v. 2013... 28 Liite 1. Suunnitelman lausuntokierroksen yhteenveto... 29

6 1 Johdanto Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän muodostavat Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Hyrynsalmi ja Puolanka. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto niiltä osin kuin kunnat eivät järjestä sitä omana palvelunaan tai järjestävät sen muulla tavalla sekä jäsenkuntien puolesta kaikki muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa. Erityishuoltopiirin palveluja ovat laitoshoidonja erityishuollon poliklinikan palvelut. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntien lisäksi erityishuoltopiiriin kuuluu Puolangan kunta, joka on osajäsen. Kainuun soten alueella asui vuoden 2014 lopussa tilastokeskuksen väestötilaston mukaan 76 119 asukasta. Vuonna 2014 palveluiden piirissä oli kehitysvammaisia henkilöitä yhteensä 662. Palveluiden piirissä olevien kehitysvammaisten henkilöiden osuus väestöstä on 0,86 %, mikä on suunnilleen maan keskiarvoa. Kehitysvammaisuuden yleisyys väestössä on nykytiedon perusteella ainakin 1,0 %. Kainuun sote kuntayhtymän vammaispalvelujen vastuualue järjestää vammaispalvelulain, kehitysvammalain sekä Kainuun erityishuoltopiirin kehitysvammaisten lakisääteiset palvelut. Lisäksi palveluihin sisältyy kehitysvammaisten- ja vammaisten henkilöiden omaishoito sekä perhehoito. Vammaispalvelut ovat osa perhepalveluiden tulosaluetta. Vammaispalvelun vastuualueella on huomioitu kehitysvammaisten asumisenohjelman (KEHAS) 2010 2015 tavoitteet. Kehitysvammapalveluissa on laadittu toiminnallisia linjauksia, näillä linjauksilla pyritään vastaamaan kehitysvammaisten asumisen ohjelman tavoitteisiin. Painopisteenä ovat ennaltaehkäisevien palvelujen kehittäminen, laitoshoidon purkaminen, perhehoidon kehittäminen ja asiakkaiden osallisuuden tukeminen. Kehitysvammaisten asumisen ohjelman tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaisille henkilöille yksilöllinen asuminen, joka vahvistaa heidän osallisuuttaan ja yhdenvertaisuuttaan yhteisössä sekä yhteiskunnassa. Asuminen järjestetään osana tavallisia asuinalueita asunnoissa, jotka vastaavat normaalin asunnon tunnuspiirteitä. Muita kehitysvammaisten asumisenohjelman periaatteita ja tavoitteita ovat tietoisuuden lisääminen vammaisten henkilöiden oikeuksista, itsemääräämisen kunnioittaminen, palvelujen ja lähiyhteisöjen kehittäminen, organisaatioiden toimintakulttuurin kehittäminen, laadunvalvonta ja - seuranta sekä hallinnonalojen välinen yhteistyö. Tässä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kehitysvammaisten asumisen alueellisessa suunnitelmassa vuosille 2015 2020 esitetään painopistealueet ja kehittämiskohteet, joilla vastataan valtakunnallisen kehitysvammaisten asumisenohjelman (KE- HAS) tavoitteisiin Kainuussa. Keskeisenä periaatteena on, että kehitysvammaiset henkilöt voivat elää ja asua kuntalaisena muiden kuntalaisten joukossa käyttäen ensisijaisesti yleispalveluja. Alueellinen suunnitelma antaa luottamushenkilöille ja palvelujen käytännön toteuttajille palvelujen kehittämisen yhteiset päämäärät.

7 1.1 Vammaispalvelujen ja kehitysvammaisten palvelujen valtakunnalliset linjaukset Kehitysvammaisten asumisen ohjelma KEHAS Valtioneuvosto teki 21.1.2010 periaatepäätöksen ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi (KEHAS, ks. STM 2012 1 ). Ohjelman tavoitteena on yksilöllisen asumisen mahdollistaminen sekä laitoksista että lapsuudenkodeista muuttaville kehitysvammaisille henkilöille. Asumisohjelmaan liittyen valtioneuvosto teki 8.11.2012 toisen periaatepäätöksen, jossa jatketaan ja laajennetaan KEHAS-ohjelman toteutusta. Periaatepäätös (11/2012) linjaa kehitysvammaisten henkilöiden asumisohjelman tavoitteeksi laitoshoidon lakkauttamisen vuoteen 2020 mennessä. Kainuun alueellisessa suunnitelmassa sitoudutaan laitoshoidon lakkauttamiseen v. 2018. KEHAS -ohjelman taustalla on laitosperustaisen ja eriyttävän palvelurakenteen purkaminen ja yhteiskunnallisten rakenteiden ja palveluiden kehittäminen sellaisiksi, että myös vammaiset henkilöt voivat elää mahdollisimman tavallista elämää lähiyhteisöissään ja yhteiskunnassa. Ohjelma sisältää viisi toimenpidealuetta: 1. Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen 2. Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen 3. Palvelujen kehittäminen 4. Laitosasumisen lakkauttaminen 5. Osaamisen varmistaminen ja hallinnonalojen välinen yhteistyö Periaatepäätös (11/2012) ja valtakunnallinen suunnitelma korostavat, että rakennemuutos laitoksista ja synnyinkodeista lähiyhteisöihin edellyttää lähiyhteisöjen ja palvelujen voimakasta kehittämistä. Laitosasumisen asteittainen lakkauttaminen edellyttää myös, että laitoksista ja lapsuudenkodeista muuttaville kehitysvammaisille henkilöille on tarjolla tarpeenmukaisia asuntoja ja palveluja. Asuminen ja palvelut tulee pääsääntöisesti järjestää tavallisilla asuinalueilla ja asunnoissa. Lähtökohtana on se, että kaikilla ihmisillä on oikeus elää itsenäisesti ja olla osa lähiyhteisöään. Keskeistä on varmistaa yksilöllisiä tarpeita ja elämäntilannetta vastaavat asumisen, liikkumisen, kommunikoinnin ja tiedonsaannin ratkaisut. Asumiseen liittyvissä palveluissa tulee ottaa huomioon vammaisuudesta johtuvat erilaiset tarpeet eri elämänalueilla. Ryhmäkodit eivät ole pääratkaisuja, ja niiden rakentamista tulee arvioida tarkasti. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on arvostellut ryhmäkoteja siitä, että ne eivät useinkaan poikkea laitoksista, sillä ne rajoittavat asukkaiden elämäänsä koskevaa päätösvaltaa ja eristävät heidät yhteisöstä siitäkin huolimatta, että ne sijaitsevat asuinalueilla. Pieniä perheenomaisissa ympäristöissä olevia ryhmäkoteja voidaan käyttää väliaikaisena tai viimesijaisena ratkaisuna, esimerkiksi lasten ja nuorten kohdalla. Ryhmäkotien tulisi olla pienen vähemmistön ratkaisu niille, joille tämä on myönteinen valinta hoivan ja tuen suhteen. 2 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä on tällä hetkellä 15 ryhmä- 1 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:15. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-00-3362-0 2 Commissioner for Human Rights 2012, 27, Eurooppalaisen asiantuntijaryhmän mukaan 2012, 99. Ks. Laitoshoidosta yhteisöllisiin palveluihin - yhteiset eurooppalaiset suositukset laitoshoidosta yhteisöllisiin palveluihin siirtymiseksi. Saatavilla suomenkielisenä kehitysvammaisten palvelusäätiön Internet-sivuilta, viitattu 30.10.2015.

8 kotimuotoista kehitysvammaisten asumisyksikköä (taulukko 3). Ostopalveluyritysten tarjoama palvelu on pääsääntöisesti ryhmäkotiasumista (taulukko 4). Kainuussa on kehitetty vahvan tukiasumisen mallia, jolla voidaan vastata kehitysvammaisten henkilöiden yksilölliseen tuen tarpeeseen heidän omassa kodissaan. Kainuun tukiasumisenmalli ja perhehoito on valittu kehitysvammaisten asumisenohjelman hyviksi käytännöiksi. Toimintamallit tullaan kuvaamaan tarkemmin kehitysvammaisten asumisenohjelman loppuraportissa. Yleisellä tasolla vahvan tukiasumisen mallissa on kyse siitä, että kehitysvammaiset henkilöt saavat tarvitsemansa asumisen tukipalvelut omiin asuntoihinsa. Asunnot sijaitsevat ns. normaalissa asuntokannassa joko pieninä ryhminä keskitetysti tai hajallaan. Kainuun alueella toteutettava perhehoito on valittu asumisohjelmaan, koska Kainuussa on pitkäjänteisesti kehitetty perhehoitoa, perhehoitajien rekrytointia ja valmennusta. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän vammaispalveluissa perhehoidettavien määrä on suurempi kuin muualla Suomessa. Lainsäädännön uudistukset Sosiaalihuoltoa ohjaavaa lainsäädäntö on uudistunut kokonaisvaltaisesti. Lainsäädännön uudistamisen tavoitteena on siirtää sosiaalihuollon painopistettä ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen, turvata asiakaslähtöisellä lainsäädännöllä eri väestö- ja ikäryhmien yhdenvertaista oikeutta riittäviin ja yksilöllistä tarvetta vastaaviin yleisiin sosiaalipalveluihin sekä vahvistaa ihmisten osallisuutta omassa asiassaan ja yhteiskunnassa. Vammaisten henkilöiden tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään ensisijaisesti osana yleistä palvelujärjestelmää. Kehitysvammaisille henkilöille voidaan järjestää heidän tarvitsemiaan erityispalveluja sekä vammaispalvelulain että kehitysvammalain nojalla. Sosiaalihuoltolaki edellyttää palveluntarpeen arviointia. Palveluntarpeen arviointi tehdään asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaistensa ja läheistensä sekä muiden toimijoiden kanssa. Palveluntarpeen selvittämisen perusteella arvioidaan onko henkilöllä tuen tarvetta. Palveluntarpeen arviointia on täydennettävä asiakkaalle laadittavalla asiakassuunnitelmalla tai muulla vastaavalla suunnitelmalla. Sosiaalihuollon asiakkaalle on nimettävä asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä. Työntekijää ei tarvitse nimetä, jos asiakkaalle on jo nimetty muu palveluista vastaava työntekijä. Sosiaalihuoltolaki edellyttää monialaista yhteistyötä. Sosiaalihuollon viranomaisen on huolehdittava siitä, että käytettävissä on asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta ja osaamista. Jos tarpeiden arviointi ja niihin vastaaminen edellyttävät sosiaalitoimen tai muiden viranomaisten palveluja tai tukitoimia, näiden on osallistuttava toimenpiteestä vastaavan työntekijän pyynnöstä henkilön palveluntarpeen arvioinnin tekemiseen. Vammaislainsäädännön uudistusta jatketaan osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta. Tavoitteena on, että vammaisten henkilöiden tarvitsemista erityispalveluista säädetään uudistetussa erityislaissa, joka koskee yhdenvertaisesti kaikkia vammaryhmiä. (Huhta 2013). Vammaislainsäädännön uudistuksessa sovitetaan yhteen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki. Lakien yhdistäminen on tarpeellinen, sillä se lisää http://www.kvps.fi/images/tiedostot/julkaisut-raportit/laitoshoidosta-yhteisollisiin-palveluihin.pdf. Saatavilla myös muilla kielillä ks. http://deinstitutionalisationguide.eu/

9 vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Kyseessä on erityislaki, jota sovelletaan vasta, kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja tarvitsemiaan palveluja muiden lakien perusteella. Ehdotetun lain tarkoituksena on kohdentaa palvelut nykyistä vammaispalvelulakia selkeämmin lapsille ja työikäiselle väestölle. Laki tulee korostamaan tarvelähtöisyyttä ja palvelujen kokonaisuutta. Ikääntymisestä johtuviin palvelujen tarpeisiin vastataan ensisijaisen eli vanhuspalvelulain ja sosiaalihuoltolain avulla. Uusi perhehoitolaki astui voimaan 1.4.2015. Laki lisää perhehoitajien ilmoitusvelvollisuutta ja rajaa hoidettavien alaikäisten määrää toimeksiantoperusteisissa perhekodeissa. Perhehoitoa voidaan antaa perhehoitajan kodin lisäksi perhehoidossa olevan kotona. Tällä hetkellä on vireillä ns. TEOS-työryhmä (sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukeva työryhmä), jonka mukaan sosiaalihuollon työikäisille tarkoitetut työllistymistä tukeva toiminta, työtoiminnat sekä pääosa päivätoiminnoista koottaisiin samaan erityislakiin. Uusi laki korvaisi nykyisen lain kuntouttavasta työtoiminnasta sekä vammaisten työllistymistä tukevaa toimintaa, työtoimintaa, työhönvalmennusta sekä päivätoimintaa koskevat osiot eri laeista. Työelämäosallisuuden lainsäädännön voimaantulosta ei ole vielä tarkkaa tietoa. 1.2 Vammaispalvelun toiminnan linjaukset Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (KEHAS-ohjelma) ja alueellinen suunnitelma edellyttävät Kainuun soten vammaispalveluissa uudistuksia ja toimintakulttuurin muutosta. Lisäksi vammaislainsäädännön uudistaminen edellyttää yleispalveluissa osaamista, taitoa ja tietoa ottaa vastaan kehitysvammaisia asiakkaita. Vammaispalvelun vastuualueella on laadittu toiminnallisia linjauksia. Linjausten tavoitteena on vastata vammaisten henkilöiden palvelun tarpeeseen muuttuvassa ja uudistuvassa tilanteessa. Vammaispalveluissa edelleen kehitetään ennaltaehkäiseviä sekä kuntouttavia palveluja. Toiminnalliset linjaukset (käsitteiden määrittelystä katso myös sivut 10 ja 21): - asumispalvelujen kehittäminen - kehitetään asumis- ja muuttovalmennusta - tuetaan yksilöllisiä asumisratkaisuja - laajennetaan tehostetun tukiasumisen mallia - tehostetun asumispalvelun profilointia: vaativahoitoisuus; Sirkunkujan asumisyksikkö ja erittäin vaativa hoitoisuus; Rajamiehentien asunnot - autismikuntoutusyksikön kilpailuttaminen - ryhmämuotoista asumista jatketaan ja kehitetään - ennaltaehkäisevän työn lisääminen - kuntoutusohjauksen lisääminen - palveluohjauksen ja palvelusuunnittelun kehittäminen - jalkautuvien palvelujen kehittäminen siten, että asiantuntija palveluja viedään enemmän kehitysvammayksiköihin ja kehitysvammaisten asiakkaiden koteihin. - erilaisten kommunikaatiokeinojen käytön vahvistaminen - sopimuksenaikaisen yhteistyön lisääminen ostopalveluyritysten kanssa - tilapäisen/lyhytaikaisenhoidon saatavuuden lisääminen - tarpeen mukaiset tilapäishoitojärjestelyt tukemaan alaikäisten kotona asumista - päivätoimintayksiköissä toteutetaan tilapäishoitoa viikonloppuisin - lisätään tilapäisenhoidon paikkoja - vaativahoitoisten ja erittäin vaativahoitoisten asiakkaiden tilapäishoito järjestetään keskitetysti. (Aikuisten kehitysvammaisten hoito Rajamiehentien yksikössä ja lasten hoito tilapäisenhoidon avohuollon yksikössä Kajaanissa). - painotetaan ennakoivaa suunnittelua, säännönmukaisuutta ja kustannustehokkuutta - päiväaikaisen toiminnan kehittäminen

10 - toiminnan toteutuksessa painotetaan osallisuutta ympäröivään yhteiskuntaan asumisyksiköiden ja toimintayksiköiden ulkopuolelle, normaalien yleispalveluiden ensisijaisuus toiminnassa - toiminnan toteutukseen osallistuu myös asumisyksiköiden henkilökuntaa - avotyön kehittäminen - perhehoidon lisääminen - tilapäistä perhehoitoa sekä omaishoidon vapaan järjestämistä perhehoitona - laaditaan ohjeistus asiakkaan kotona tapahtuvaan perhehoitoon - pitkäaikaista perhehoitoa. - laitoshoidon hajauttaminen - suurin osa asiakkaista siirtyy yksilölliseen suunnitteluun pohjautuvaan avopalveluna tuotettuun asumiseen - tehostetun autetun asumisen yksikön rakentaminen (Rajamiehentie) - kuntoutusyksikkö Kainuun uuden sairaalan yhteyteen (3 lyhytaikaista paikkaa aikuisille ja 3 paikkaa lapsille) - Kuusanmäen tilapäisyksikön muuttaminen avohuollon yksiköksi, asiakasryhmänä haasteelliset lapset ja nuoret. Toimintamallin ja toimintaperiaatteiden selventäminen.

11 2 Painopistealueet vuosille 2015 2020 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän päivitetyn alueellisen suunnitelman konkreettiset toimenpiteet keskittyvät niihin KEHAS ohjelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin, jotka edellyttävät kehittämistä (taulukko1). Toimenpiteet on jaettu vuosille 2015 2017 sekä 2018 2020. Kehitysvammaisten asumisenohjelman tavoitteiden saavuttaminen ja muuttuva lainsäädäntö edellyttää yleispalvelujen ensisijaisuutta sekä hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja vastuuta kehitysvammaisten henkilöiden palveluista. Taulukko 1. Alueellisen suunnitelman toimenpidealueet ja tavoitteet Toimenpidealumenpiteet Konkreettiset toi- Tavoitteet Vastuutaho ja aikataulu 2015 2017 2018 2020 1. Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen Asumis- ja palveluratkaisujen lähtökohtana on vammaisen henkilön toiveiden, tarpeiden ja elämälleen asettamien tavoitteiden selvittäminen yhdessä hänen kanssaan. Jokaiselle laitoksesta tai kotoa muuttavalle henkilölle laaditaan osana palvelusuunnitelmaa muuttosuunnitelma yhdessä henkilön ja hänen läheistensä kanssa. 1.1asiakkaan vastuutyöntekijän nimeäminen ja verkostotyön kehittäminen (sosiaalihuoltolaki) 1.2erilaisten kommunikaatiokeinojen ja välineiden hyödyntäminen 1.3 muuttosuunnitelmat laaditaan automaattisesti, suunnitelmassa huomioidaan neuvonta ja ohjaus, muuttovalmennus ja tutustuminen asumisen erivaihtoehtoihin. Kainuun sote/vammaispalvelut. Yhteistyössä muiden hallinnonalojen ja asiakkaan palvelusta vastaavien tahojen kanssa Kehitetään yhteistyössä erityshuollon poliklinikan ja hoitotahojen kanssa - perustetaan viittomakielentulkin/puhevammaisten tulkin tehtävä Kainuun soten vammaispalvelujen vastuualueen toimintayksiköt ja työntekijät sekä ostopalveluyritykset 2. Vammaisten lasten oikeudet Vammainen lapsi on ensisijaisesti lapsi ja hänellä on oikeus asua omien vanhempiensa kanssa. Vammaisia lapsia ja perheitä tukevien palvelujen kehittämisellä varmistetaan lasten oikeus tavalliseen lapsuuteen ja kasvuympäristöön. Vammaisella lapsella on lähipalveluna oikeus päivähoitoon ja opetukseen sekä lapsen kehitystä edistäviin kuntoutusja muihin erityispalveluihin. Vammaisia lapsia ei sijoiteta laitoksiin. 1.4 selvitetään kotona asuvien kehitysvammaisten henkilöiden tulevaisuuden asumistarpeita 2.1 turvataan vammaisille lapsille ja heidän perheilleen kotipalvelun ja kotihoidon saatavuus. 2.2 järjestetään tarvittavat apuvälineet oikea-aikaisesti 2.3 vammaisella lapsella ja hänen perheellään on oikeus tarpeen mukaisiin lastensuojelun palveluihin 2.4 kehitetään perhehoitoa vastaamaan vammaisten lasten hoidon tarpeisiin. 2.5 varmistetaan, että vaikeavammaisten lasten oikeus perusopetuslain mukaiseen opetukseen turvataan 2.6 Kuusanmäen tilapäisyksikön os. 22 toiminnan Kainuun sote/kotipalvelusta vastaava taho Kainuun sote/vammaispalvelut/erit yishuollon pkl ja apuvälineyksikkö Kainuun sote/lastensuojelun palvelut Kainuun sote/vammaispalvel ut. Kainuun sote perhehoidon vastuuhenkilöt Jäsenkuntien sivistys- ja opetustoimet. Kainuun soten vammaispalvelut

12 3. Laitosasumisen lakkauttaminen 4. Palvelujen kehittäminen 5. Osaamisen varmistaminen ja hallinnonalojen välinen yhteistyö Laitosasuminen laitoksissa lakkautetaan vuoteen 2020 mennessä. Kainuussa pyritään tavoite saavuttamaan vuoden 2018 aikana. Vammaisilla ihmisillä on oikeus kaikkiin yleispalveluihin muiden kuntalaisten tavoin. Vastuu lähipalvelujen kehittämisestä on kaikilla kunnan/kuntayhtymän hallinnonaloilla. Laitoksista ja lapsuudenkodeista muutto edellyttää, että palveluja on kehitetty lähiyhteisöön. Palvelujen kehittäminen edellyttää osaamisen ja hallinnonalojen välisen yhteistoiminnan vahvistamista. uudelleen järjestelyt. Muutos pienryhmäkodiksi, jossa on myös vammaisten lasten pitkäaikainen pienryhmä asuminen. 2.7 tilapäisenhoidon vaihtoehtojen kehittäminen lähipalveluna 3.1 Rajamiehentien yksikön valmistuminen v. 2017 alussa 3.2 Tilapäishoitoyksikön toimintaperiaatteiden ja tilojen uudelleen järjestely vuoteen 2018 mennessä 3.3 kuntoutusyksikön perustaminen Kainuun uuteen sairaalaan (3+3 paikkaa) 3.4 ennaltaehkäisevien palvelujen lisääminen, kuntoutusohjausta oikeaaikaisesti ja ns. jalkautuvien palvelujen kehittäminen 3.5 autismikuntoutujien asumisen kilpailuttaminen 4.1 henkilökuntarakenteen monipuolistaminen, toimintayksiköihin palkataan sosionomin koulutuksen saaneita henkilöitä 4.2 kehitysvammaisten henkilöiden terveyspalvelut järjestetään osana yleistä terveydenhuoltoa 4.3 esteettömyys rakennuksissa ja ympäristössä 4.4 kehitysvammaisten asuminen perustuu huoneenvuokralain mukaiseen vuokrasuhteeseen osana yleistä asuntokantaa 4.5 tehostetun tukiasumisenmallin vahvistaminen 4.6 päiväaikaisen toiminnan kehittäminen 3 4.7 ostopalveluyritysten kanssa tehtävän yhteistyön lisääminen ja kehittäminen 5.1 henkilöstölle järjestetään koulutusta yksilöllisen elämänsuunnittelun työvälineiden käyttöön 5.2 varmistetaan hallinnonalojen välinen yhteistyö asiakas, esimies ja johtotasolla. Kainuun sote/vammaispalvelut ja tilapalvelut meneillään kokeilu kuntoutusohjauksen tehostamisesta Kainuun sote hankintatoimi ja vammaispalvelut Kainuun sote/vammaispalvelut Kainuun terveyspalvelut Kainuun soten päättävätaho Asumisyksiköt, päivätoimintayksiköt, työtoimintayksiköt Vammaispalvelut ja ostopalveluyritykset Kainuun sote/vammaispalvelut Kainuun sote ja jäsenkunnat ja tilapalvelut Vammaispalvelut Kainuun sote /vammaispalvelut Kainuun sote Kainuun sote, vammaispalvelut Kainuun sote /henkilöstöpalvel ut Kainuun soten jäsenkuntien tekniset palvelut ja vammaisneuvostot Kainuun sote vammaispalvelut Kainuun sote ja jäsenkunnat 3 ns. TEOS-työryhmä on esittänyt muutoksia sosiaalihuollon lainsäädäntöön. Lakimuutokset tulevat mahdollisesti voimaan vuoden 2017 alussa. Ks. sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti (sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:32).

3 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kehitysvammaisten henkilöiden palvelut Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä vastaa kainuulaisten kehitysvammaisten palvelujen järjestämisestä. Palveluiden järjestäminen perustuu lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta. Kainuun sote tuottaa kehitysvammaisten asumispalvelua sekä omana toimintana, että ostopalveluna. Asumispalvelua järjestetään tuettuna, ohjattuna ja autettuna asumispalveluna. Kehitysvammaisten henkilöiden palveluasuminen on kilpailutettu ja nykyinen puitesopimus on voimassa 28.2.2017 saakka. Lisäksi palveluasumista hankitaan ns. suorahankintana yksilökohtaisin perustein. Tällä hetkellä palveluasumisen ostopalvelun piirissä on yhteensä 90 kehitysvammaista asiakasta. Valmisteltavassa asumispalveluiden kilpailutuksessa tullaan huomioimaan autismikuntoutujat, kuntouttava/valmentava työote ja asiakkaiden osallisuus. Taulukossa 2 on esitetty asumispalvelujen määritelmät. Kainuun kunnissa tarjotaan tuettua, ohjattua ja autettua asumispalvelua. Yksilöllisen asumisen järjestämisessä korostuu palvelujen monimuotoisuus. Perinteisiin asumispalvelujen määritelmien sisällöt ovat monipuolistuneet ja laajentuneet. Kainuussa tuettuun asumispalveluun katsotaan kuuluvaksi vahvantuen/tehostettu tukiasuminen ja asumisenohjaus. Laitoshoidon purkamisen myötä autettu asuminen sisältää myös ns. vaativahoitoisten kehitysvammaisten henkilöiden asumisen. Taulukko 2. Asumisen määritelmät (ks. myös s. 19 määritelmät) Tuettu asumispalvelu (asumisenohjaus) vahvantuen tukiasuminen asumisenohjaus tukiasuminen Ohjatun asumispalvelun asumisryhmät ja ryhmäkodit Autettu asumispalvelu: tehostettu asumispalvelu vaativahoitoisuus erittäin vaativahoitoisuus Aikuiset kehitysvammaiset henkilöt, jotka asuvat omassa tai vuokra-asunnossa ja selviytyvät asumistaan itsenäisesti suurimman osan vuorokaudesta. Tuetun asumispalvelun tavoitteena on tukea asiakkaiden yksilöllisesti toteutettua, itsenäistä selviytymistä arjessa. Vahvantuen tukiasumisessa tuetaan asukasta yksilöllisten tarpeiden mukaisesti enemmän. 13 Aikuiset kehitysvammaiset henkilöt, jotka tarvitsevat päivittäin ohjausta ja apua asumisessaan. Ohjatun asumisen tavoitteena on tukea ja ohjata asiakkaiden omatoimisuutta mahdollisimman pitkään sekä kannustaa itsenäistymistä yksilöllisesti. Aikuiset kehitysvammaiset henkilöt, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista ohjausta, apua sekä läsnä olevaa yövalvontaa. Autetun asumisen tavoitteena on tukea, ohjata ja auttaa asiakkaita mahdollisimman yksilöllisen ja turvallisen arjen toteuttamisessa. 3.1 Asuminen avopalveluna Avohuollon palveluna järjestetyssä asumisessa kehitysvammaiset henkilöt asuvat huoneen vuokralain mukaisissa erillisissä omissa asunnoissaan, asumisryhmissä omissa asunnoissaan tai ryhmäkodeissa. Kainuun sote kuntayhtymän oman toiminnan avopalvelun ryhmäkoteja/asumisryhmiä on tällä hetkellä 17, joista 7 yövalvottua autetun asumisen

14 yksikköä sekä 10 ohjatun/tuetun asumisen yksikköä. Yksikkökoot vaihtelevat viiden ja kuudentoista asukkaan välillä. Taulukossa 3 on esitetty Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ylläpitämät asumisyksiköt paikkalukuineen. Osassa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ylläpitämistä kehitysvammaisten asumispalveluyksiköistä käsin järjestetään tukiasumista lähistöllä asuville kehitysvammaisille henkilöille ns. satelliitti-mallin mukaisesti. Tällä hetkellä jokaisessa Kainuun soten jäsenkunnassa on järjestetty asumispalvelua lähipalveluna. Pelastuslain (379/2011, 18) lakimuutoksella korostui poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä palveluasumisessa. Lakimuutoksen seurauksena useimpiin yksiköihin on asennettu joko automaattinen sammutusjärjestelmän tai toimintayksikköön on järjestetty yövalvonta. Useimmissa yksiköissä on tällä hetkellä automaattinen sammutusjärjestelmä asennettuna tai suunnitelma sammutusjärjestelmän asentamisesta. Poistumisturvallisuuteen liittyviä muutossuunnitelmia on meneillään Kuhmossa ja Sotkamossa, joiden on määrä valmistua vuoden 2016 aikana. Kuhmon Mäntykangaskodin muuntoremontissa toteutetaan oma asunto 18 kehitysvammaiselle asiakkaalle. Muutoksen myötä yksikön toiminta muutetaan ohjatusta asumisesta tehostetuksi tukiasumiseksi. Sotkamossa kahden asiakasmäärältään pienen ja tiloiltaan toimimattoman ryhmäkodin toiminta siirtyy muuntoremontoitavaan kohteeseen. Muuntoremontti on valmis vuoden 2016 lopussa ja asumisyksikköön tulee asunnot viidelletoista (15) kehitysvammaiselle henkilölle. Osan asumisyksiköiden kohdalla on asiakkaiden osallisuutta ja itsenäisyyttä sekä toiminnan kustannustehokkuutta lisätty yhdistämällä asiakasmäärältä pienten ja osin sisäilmaongelmaisten ryhmäkotien toimintaa. Kajaanissa suunnitelmaan ovat kuuluneet kesällä 2014 toteutettu muutos Asemakadulle tehostetuksi tukiasumiseksi Suksikadun ja Kätön asumisyksiköistä. Samaan suunnitelmaan kuuluneen Kalliokodin osalta hallitus päätti jatkaa yksikön toimintaa nykyisellään. Yksikössä, palo- ja pelastustoimen määrittämänä turvatoimenpiteenä on käynnistetty yövalvonta helmikuusta 2014. Syksyn 2015 aikana Kalliokadun yksikköön asennetaan automaattinen palojärjestelmä, jonka jälkeen Kalliokadun yksikön toiminta jatkuu ohjattuna asumisyksikkönä. Puitesopimusjärjestelmän mukaiset palveluntuottajat paikkalukuineen on esitetty taulukossa 4. Yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan eniten autettua eli ympärivuorokautisesti valvottua asumista. Palvelukoteja on tällä hetkellä viidessä eri jäsenkunnassa.

15 Taulukko 3. Kainuun soten asumispalvelut paikkalukuineen Yksikkö Asiakaspaikat (yksikön ulkopuolisia tuettuja) Kajaani Puistokulma 10 autettua Sirkunkuja 14 + 1 tilap. autettua Ristokoti 10 (+6) tukiasumista 6 :lle henkilölle Pöllyvaaran 12 ohjattua valvonta os.24:ltä asumisyksikkö Kalliokatu 6+1 yövalvonta yövalvonta paloturvallisuuden vuoksi Asemakatu -tuettu 12 (+22) 12 vahvasti tuettua ja 22 tukiasumista Paltamo Kotitupa 6 ohjattua(+6) tukiasumista 6:lle Ristijärvi Esala 6 ohjattua Hyrynsalmi Helmi 7 autettua Suomussalmi Tähtelä-Kaiku 16 autettua Sirkkala 7 ohjattua (+30) tukiasumista 30:lle henkilölle Sotkamo Eskola 7 autettua siirtyy Leivolan yksikköön Puolukka 10+1 tilap. ohjattua - Kulmala 5 autettua, yöpartio 2 krt/yö siirtyy Leivolan yksikköön Asumisenohjaus 16 tukiasumista Kuhmo Levälahtikoti 9+1 tilap.autettua Mäntykangaskoti 12 (+7)ohjattua tukiasumista 7:lle Puolanka Käpylä 6 ohjattua YHTEENSÄ 80 autettua 59 ohjattua 86 tukiasumista KAIKKI PAIKAT YHTEENSÄ 225 Taulukko 4. Kainuun soten puitejärjestelyn mukaiset palveluyksiköt paikkalukuineen Paikkakunta Yksikkö Asiakaspaikat (yksikön ulkopuolisia tuettuja) Kajaani KVPS/Tukena 6 autettua + 6 ohjattua Ilmarinrinne KVPS/Tukena 12 autettua Kesäheinä Asumis- ja hoivapalvelut 6 autettua Kotikoivu Asumis- ja hoivapalvelut Kotimänty (Kotikoivu) 6 autettua Peikontien ryhmäkoti / 7 autettua Kotikoivu Hyrynsalmi Hyryn Hoiva Oy 7 autettua + 2 tilapäispaikkaa Kuhmo KVPS/Tukena 12 auettua Kultakuusi Kuhmo Siikalahtikoti/Mehiläinen 14 autettua Suomussalmi Riihelän Keltasirkku / 10 autettua Esperi Care YHTEENSÄ 68 autettua asumista 6 ohjattua asumista KAIKKI PAIKAT YHTEENSÄ 74

Tulevaan kehitysvammaisten henkilöiden asumisen tarpeeseen pyritään vastaamaan Kainuun soten omalla toiminnalla sekä ostopalveluilla. Autismiasumiseen tarvittava osaaminen tullaan huomioimaan seuraavan asumispalvelujen kilpailutuksen yhteydessä. 16 3.2 Erityishuollon laitoshoito Kajaanissa Kuusanmäen palvelukeskuksessa tarjotaan sekä pitkäaikaista ja lyhytaikaista laitoshoitoa. Laitoshoidon hajauttamista on tehty Kainuussa jo vuosien ajan, tällä hetkellä pitkäaikaisessa laitoshoidossa on enää (1.1.2015) 13 asukasta, joista 3 lasta ja 10 aikuista. Osastolla 22 käy tilapäisjaksoilla vaativaa hoitoa ja ohjausta tarvitsevat lapset ja nuoret ympäri Kainuuta. Asukaspaikkoja osastolla 22 on 12, joista 4 pitkäaikaispaikkaa. Pitkäaikaispaikoilla asuvilla asukkailla on autismia ja sen tuomaa haastavaa käyttäytymistä. Tilapäishoitopaikoilla (7 paikkaa) käy lapsia ja nuoria Kainuun eri kunnista omaishoidon vapailla tai muussa lyhytaikaisessa tilapäishoidossa. Yksikössä järjestetään myös koululaisten lomanajanhoitoa vaativaa hoitoa tarvitseville asiakkaille. Osasto 24 tarjoaa pitkäaikaisasumista sekä tilapäishoitoa koko Kainuun alueelta tuleville vaativahoitoisille aikuisille. Pitkäaikaispaikkoja on tällä hetkellä 10 sekä tarpeen mukaan vaihtuva määrä (1-3) tilapäispaikkoja. Laitoshoidon asiakkaista osa tarvitsee runsaasti tukea kommunikaatiossa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä. Heillä voi myös ilmetä mielenterveydellisiä ongelmia sekä haastavaa käyttäytymistä. Osaston asukkaille järjestetään laitoksen ulkopuolista päivätoimintaa. 3.3 Tulevaisuuden linjat ja suunnitelmat asumisessa Asiakkaille, joiden palveluja ei voida järjestää yleispalveluna, järjestetään tarvittavat palvelut erityishuollon palveluna. Kainuuseen tarvitaan erilaisia asumisen vaihtoehtoja, joiden avulla voidaan vastata kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisiin palvelutarpeisiin. Tavoitteena on aikuisten laitoshoidon (Kuusanmäen palvelukeskuksen toiminnan) lakkaaminen vuoden 2017 alussa. Uuden sairaalan yhteyteen suunnitellaan lyhytaikaisen kuntoutuksen yksikköä kolmelle aikuiselle ja kolmelle lapselle. Yksikköä tarvitaan korvaamaan kehitysvammaisille henkilöille tutkimus- ja kuntoutusjakso mahdollisuus (tukena erityishuollon poliklinikka), josta käsin jalkautuva moniammatillinen työryhmä voi tukea ja auttaa asiakasta hänen omassa ympäristössään. Suurin osa tällä hetkellä laitospalveluista muuttavista tarvitsee vahvaa yksilöllistä tukea selviytyäkseen avohuollon palveluissa. Erittäin vahvan tuen yksikön rakentaminen (Rajamiehentielle) on aloitettu ja yksikön valmistumisaika on vuoden 2017 alussa. Asumisen tarjontaa vahvistetaan ja lisätään tulevan asumispalvelujen kilpailutuksen yhteydessä. Kilpailutuksessa huomioidaan muun muassa autismiasuminen. Laitoshoidon lakkautuessa järjestettäväksi jää muutaman alaikäisen lapsen/nuoren asuminen avopalveluna. Lasten ja nuorten tilapäishoidolle tarvitaan asianmukaiset ja toimivat tilat. Vaativahoitoisille lapsille kaavaillaan kodinomaisia tiloja alaikäisten (1-3) pitkäaikaisen

17 hoidon tilojen yhteyteen. Tilapäisyksikön tilojen suunnittelu on aloitettu, samalla kehitetään yksikön toimintamallia. Kehitysvammaisten asumisenohjelman tavoitteisiin vastaaminen edellyttää kehitysvammayksiköissä työmenetelmien, palvelujen ja toimintakulttuurin muutosta (ks. kuvio 1). Tulevaisuudessa tarvitaan monipuolisia/erilaisia palveluja, vain näin voidaan vastata kehitysvammaisten henkilöiden erilaisiin ja monimuotoisiin palvelujen tarpeisiin. Tilapäisen/lyhytaikaisen hoidon palveluja monipuolistetaan ja vahvan tuen tukiasumista lisätään. Kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta vahvistetaan yksilöllisentuen suunnittelulla ja ennakoivilla palveluilla. Lisäksi tavoitteena on ns. jalkautuvien palvelujen ja kuntoutusohjauksen lisääminen. Tavoitteena on muuttovalmennuksen aloittaminen kehitysvammaisen henkilön muuttopäätöksen varmistuttua tai muuton tultua ajankohtaiseksi. Muuttovalmennuksen tarkoituksena on valmistaa muuttajaa ja hänen perhettään tulevaan muutokseen sekä muuttajan mahdollisimman itsenäisen ja oman näköisen elämän tukeminen. Muuttovalmennusta voidaan toteuttaa ryhmissä sekä yksilöllisesti. Muuttovalmennukseen toteutukseen osallistuu kiinteästi asumisyksiköiden henkilöstö. Kuvio 1. Kehitysvammayksiköiden uudistuminen Nykytila Tulevaisuus Kuntoutusyksikkö Tuettu, ohjattu ja autettu asuminen Laitoshoito -Yksilöllisen tuen suunnittelu -Ennakoivat valmennukset -Jalkautuvat palvelut Vaativan tuen yksikkö Alaikäisten asuminen ja vaativa tilapäishoito Tilapäishoitoa lähipalveluina avopalveluyksiköissä, Tukiasuntoja, asumisen ohjausta, Vahvan tuen tukiasumista 3.4 Päivänaikainen toiminta Työ- ja päivätoimintaa järjestetään toimintakeskuksissa ja työkeskuksissa. Avotyötoimintaa järjestetään yrityksissä. Toiminnan tavoitteena on kehitysvammaisten henkilöiden toimintakyvyn tukeminen ja itsenäistyminen. Toiminnan tavoitteet perustuvat asiakkaan tarpeisiin ja toiminnan sisältö suunnitellaan jokaiselle asiakkaalle yksilöllisesti. Kainuun soten alueella on tällä hetkellä yhteensä kymmenen (10) työ- ja toimintakeskusta. Työtoiminta on erilaisten tuotteiden valmistamista alihankintana tai omina tuotteina, sekä työyhteisötaitojen harjoittelua. Työtoiminta edistää työtaitojen kehittymistä ja ylläpitoa. Työtoiminta mahdollistaa kehitysvammaiselle henkilölle säännöllisen viikkorytmin, edistää hä-

18 nen sosiaalista kanssakäymistään ja osallisuutta yhteiskuntaan sekä psyykkistä hyvinvointia. Avotyö on tarkoitettu henkilöille, joilla on sosiaalisia valmiuksia työskennellä työ/toimintakeskuksen ohjaajan tukemana keskuksen ulkopuolisilla työpaikoilla. Päivätoiminta on tarkoitettu pääasiassa moni- ja vaikeavammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat monipuolista tukea, ohjausta ja tai/tai avustamista päivittäisissä toimissa. Päivätoiminta koostuu erilaisista pienryhmätoiminnoista, joissa harjoitellaan esim. aistien käyttöä, liikuntaa, atk-taitoja, askartelua, sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutustaitoja jne. Erilaisten kommunikaatiokeinojen harjoittelu on tärkeä osa päivän toimintaa. Työ- ja päivätoimintakeskuksissa järjestetään viikonloppuisin sekä aikuisten kehitysvammaisten henkilöiden että kehitysvammaisten lasten tilapäistä hoitoa ja kehitysvammaisten lasten kouluaikojen loma-ajan hoitoa. Tulevaisuudessa työ- ja päivätoimintoihin tarvitaan yhä enemmän erilaisia vaihtoehtoja. Toimintaa suunnataan päivänaikaiseen toimintaan. Tällä haetaan päivänaikaisen toiminnan asiakkaiden ja asumisyksiköiden asiakkaiden elämään yksilöllisiin tarpeisiin perustuvaa erilaista/monipuolista sisältöä. Toimintaa kehitetään ennakkoluulottomasti tukien asiakkaiden osallisuutta kansalaisina ympäröivään yhteiskuntaan. Työ- ja päivätoimintojen kehittämisessä on suunnattava katse ulospäin, talosta pois, kohti ympäröivän yhteiskunnan tarjoamia palveluja. Päivänaikaista toimintaa tarjotaan myös ryhmäkodeissa ja näissä toiminnoissa suuntaudutaan yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin, kuten elokuvat, uimahalli, konsertit ym. Tällä tavalla työ- ja päivätoimintakeskusten toimintaa voisi tulevaisuudessa kehittää. 3.5 Kehitysvammaisten asiakkaiden muut palvelut 3.5.1 Palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelma Kehitysvammaisten asiakkaiden palveluohjaus on tarkoitettu pääsääntöisesti kotona asuville kehitysvammaisille henkilöille ja heidän perheilleen. Tavoitteena on asiakkaiden ja heidän perheidensä arjen sujumiseen tarvittavien voimavarojen löytäminen ja tukeminen. Palveluohjausta tekevän sosiaaliohjaajan tehtävänä on opastaa ja tukea asiakasta ja hänen perhettään tarkoituksenmukaisten tukitoimien ja palveluiden etsimisessä ja hankkimisessa. Sosiaaliohjaaja toimii tarvittaessa yhteistyöpalaverien kokoajana eri viranomaisten, palveluntuottajien ja asiakkaiden kesken. Asiakkaan palvelutarpeen arvio tehdään kirjallisesti ja se toimii pohjana kirjalliselle palvelusuunnitelmalle, joka laaditaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen perheensä kanssa. Palvelutarpeen arvioinnissa lähtökohtana on asiakkaan oma näkemys sekä oikea-aikainen ja tarpeenmukainen tuki. 3.5.2 Kehitysvammaisten asumisen työryhmä Kainuussa on toiminut vuodesta 2012 alkaen Kehitysvammaisten asumisen työryhmä (KAS-työryhmä). Työryhmän tehtävänä on koordinoida kainuulaisille kehitysvammaisille henkilöille asumisen palveluja heidän yksilöllisistä tarpeistaan lähtien sekä toimia asiantuntija foorumina kehitysvammaisten henkilöiden asumisenasioissa. Työryhmä kokoaa kehitysvammaisten henkilöiden asumisentarpeita pidemmällä aikavälillä ja tulevaisuudessa. Nämä tarpeet huomioidaan asumisen kehittämistyössä ja asumisen uudistamisessa. Työryhmän toiminta ja asumisen suunnitelmat perustuvat valtakunnallisiin ohjeisiin ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän vammaispalvelun toiminnan linjauksiin.

19 KAS-työryhmän jäseniä ovat Kainuun soten vammaispalveluiden johtava sosiaalityöntekijä, palvelupäällikkö, palveluesimiehet, sosiaaliohjaajat, erityishuollon poliklinikan sosiaalityöntekijä sekä palvelusuunnittelija. KAS-työryhmä kartoittaa Kainuun soten alueen vapaana olevat asumispaikat sekä käsittelee kehitysvammaisten asumispalveluhakemukset. Päätöksiä asumispalveluista ei tehdä työryhmässä. Asiakaskohtaiset päätökset tehdään Kainuun soten hallituksen delegointipäätöksen mukaisesti. 3.5.3 Tilapäishoito Kehitysvammaisten asiakkaiden tilapäishoitoa järjestetään tällä hetkellä Kainuun sosiaalija terveydenhuollon perhehoitokodeissa, asumisyksiköissä, laitoshoitona Kuusanmäen palvelukeskuksessa sekä ostopalveluina yksityisiltä palvelun tuottajilta. Säännöllisen tilapäisenhoidon järjestäminen on tärkeä osuus kehitysvammaisten henkilöiden palvelujensuunnittelua vanhempien jaksamista tukevana palveluna. Osassa Kainuun soten jäsenkuntien päivätoimintayksiköissä järjestetään viikonloppuisin tilapäishoitoa lähipalveluna sekä aikuisille että lapsille. Kainuun alueen asumispalveluyksiköihin on järjestetty paikkoja tilapäistä ja lyhytaikaista hoitoa varten. Kuusanmäen osastolla 22 järjestetään vaativahoitoisten lasten tilapäinen/lyhytaikainen hoito keskitetysti. Lisäksi lyhytaikaista hoitoa järjestetään perhehoitona perhehoitokodeissa ja perhehoitolain muutoksen myötä sitä on tulevaisuudessa mahdollista järjestää myös hoidettavan kotona. Tilapäisen/lyhytaikaisen hoidon tarve ja paikka arvioidaan palveluntarpeen arvioinnin yhteydessä. Lyhytaikaisen hoidon tavoitteena on tukea perheiden voimavaroja siten, ettei tarvetta pitkäaikaiseen hoitoon, etenkään lasten kohdalla syntyisi. Tilapäinen hoito tukee myös kehitysvammaisen nuoren tai aikuisen itsenäistymistä ja irtaantumista lapsuuden kodistaan. 3.5.4 Perhehoito Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella perhekodissa. Perhehoito perustuu perhehoitajalakiin ja -asetukseen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä huolehtii perhehoidon toimeksiantosopimusten tekemisestä, valvonnasta, ohjauksesta ja tuen järjestämisestä. Vammaisten asiakkaiden perhehoidon vastuuhenkilöksi on nimetty sosiaaliohjaaja, joka vastaa perhehoidon toteutuksesta. Perhehoidosta vastaava sosiaaliohjaaja tekee asiakkaiden asioissa yhteistyötä kuntien kehitysvammahuollon sosiaaliohjaajien sekä työ- ja päivätoiminnan ohjaajien kanssa. Kainuussa on vuoden 2014 alussa pitkäaikaisessa sijoituksessa 26 asiakasta ja tilapäisessä perhehoidossa 31, eli yhteensä 57 asiakasta. Perhehoidon asiakkaat ovat kehitysvammaisia henkilöitä. Perhehoitokodit sijaitsevat eri puolella Kainuuta. Tilapäinen perhehoito sisältää myös perhehoitona järjestettävää omaishoidon vapaata. Perhehoito tarjoaa asiakkaalle perheenomaisen, virikkeellisen elämän ja läheiset, pysyvät ihmissuhteet. Perhehoito on kodinomaisin ja edullinen asumisen ja palvelun vaihtoehto.

20 Tulevaisuudessa tavoitteena on perhehoidon lisääminen (sekä pitkäaikainen että lyhytaikainen perhehoito) ja uusien perhehoitajien rekrytointi. Uusille perhehoitajille järjestetään tarpeen mukaan vuosittain valmennusta (Keva). Tulevaisuudessa tullaan kiinnittämään yhä enemmän huomiota perhehoitajien jaksamisen tukemiseen ja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseen. 3.5.5 Omaishoito Omaishoidontuki on määrärahasidonnainen palvelu ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä päättää vuosittain omaishoidon järjestämiseen tarvittavista määrärahoista, myöntämiskriteereistä ja hoitopalkkioista. Omaishoidolla tarkoitetaan vammaisen henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoito on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annetuista palveluista, palkkiosta ja hoitajalle annetusta vapaasta, joista sovitaan palvelusuunnitelmassa. 3.5.6 Erityishuollon poliklinikan asiantuntijapalvelut Erityishuollon poliklinikka tarjoaa palveluja koko Kainuun alueelle. Poliklinikalla toimii moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu ylilääkäri, sosiaalityöntekijä, psykologi, puheterapeutti, fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja ja osastonsihteeri. Tavoitteena on vahvistaa työryhmää viittomakielen tulkin ja puhevammaisten tulkin pätevyyden omaavalla työntekijällä. Erityishuollon poliklinikan moniammatillisen työryhmän jäsenet vastaavat oman alansa ammatillisesta erityisosaamisesta. Asiantuntija palvelut on tarkoitettu vammaisille lapsille ja heidän perheilleen, ja vammaisille henkilöille, joilla on vaativia erityistarpeita esimerkiksi monivammaisuus, mielenterveydenhäiriöt, autismikirjon ongelmat, eri syistä johtuvaa haastavaa käyttäytymistä. Erityshuollon poliklinikka antaa konsultaatiota, ohjausta ja neuvontaa Kainuun soten omiin yksiköihin sekä Kainuun soten alueella toimiville kehitysvammaisten asumispalveluja tuottaville yksityisille palveluyrityksille. Poliklinikan työryhmän erityisosaamiseen kuuluu arvioida ja suunnitella yhteistyössä kehitysvammaisen asiakkaan ja hänen perheensä kanssa kuntoutuksen, hoidon, tilapäishoidon, opetuksen, työ- ja päivätoiminnan sekä asumisen palvelutarpeita. Erityishuollon poliklinikan toimesta on aloitettu jalkautuvien palveluiden pilotointi syksyllä 2015. Pilotointi tapahtuu yhteistyössä ryhmäkodin ohjaajan kanssa, joka on saanut koulutuksen neuropsykiatriseen valmennukseen. Erityishuollon poliklinikan työryhmän jäsenet tekevät yhteistyötä mm. kehitysvammapalvelujen sosiaaliohjaajien ja Kaksin poliklinikoiden (lasten neurologian poliklinikka, lasten ja nuorten psykiatria, apuvälineyksikkö) kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös koulut, päiväkodit, eri asumisyksiköt, lastensuojelun työntekijät, apuvälinetoimittajat, yksityiset terapeutit sekä Kela. Asiakkaiden kautta erityishuollon poliklinikalla on myös yhteistyökontaktit Oulun yliopistolliseen sairaalaan mm. perinnöllisyys- ja audiofoniatrian poliklinikoille sekä Tikoteekkiin. Tämän lisäksi jokaisella erityishuollon poliklinikan asiantuntijalla on yhteistyöverkostot oman erikoisosaamisen kautta.

3.5.7 Vammaisneuvosto ja järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö 21 Osa Kainuun soten jäsenkunnista on perustanut lakisääteisen vammaisneuvoston. Kainuun soten hallitus on päättänyt (11.9.2013 341), ettei Kainuun sote perusta erillistä vammaisneuvostoa tai vammaisasiain neuvottelukuntaa. Kainuun sote on pyynnöstä nimennyt kuntakohtaisiin vammaisneuvostoihin soten työntekijän edustajaksi. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä järjestää kahdesti vuodessa (toukomarraskuussa) potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen yhteistyökokouksen. Koollekutsujana toimii johdon sihteeri Anne Kemppainen, jolta saa yhteistyökokouksesta tarvittaessa lisätietoja. Kajaanin seudun Kehitysvammaisten asumisensuunnittelun työryhmä kokoontuu noin 2 3 kertaa vuodessa. Työryhmä koostuu kehitysvammaisten henkilöiden omaisista ja viranhaltijoista. Työryhmässä käsitellään asumiseen liittyviä suunnitelmia ja uudistuksia. Yhteistyöryhmä, johon kuuluu Kainuun tukipiirin edustajia ja omaisedustajia kokoontuu noin kaksi kertaa vuodessa. Toimintaa on pyritty uudistamaan ja kokoontumisia järjestämään teemoittain. Seuraavan kokouksen teema on asumispalvelujen kilpailutus. Työryhmissä kehitysvammaisten henkilöiden omaiset ja läheiset voivat esittää näkemyksiään ja toiveitaan meneillään oleviin kehitysvammapalvelujen asioihin. 4 Suunnitelman hyväksyntä, seuranta ja arviointi Kehitysvammaisten henkilöiden (palvelu)asumisen järjestäminen on kokonaisuus, joka sisältää asunnon ja siihen liittyvät palvelut. Palveluasumisen järjestäminen edellyttää Kainuun sotelta ja jäsenkunnilta pitkäjänteistä strategista suunnittelua, jossa sovitetaan yhteen maankäytön, kaavoituksen, yhdyskuntasuunnittelun, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä asunto- ja kiinteistötoimen tavoitteet. Palveluasumisen järjestäminen liittyy myös kunnan elinkeinopolitiikkaan ja kolmanteen sektoriin. Edelleen kuntalaisille ja palvelunkäyttäjille on tarjottava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palveluasumista ja palvelurakennetta koskevien suunnitelmien valmisteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. (ks. Kuntaliitto 2012) 4 Kehitysvammaisten henkilöiden asumisohjelman toimeenpano ja alueellisen suunnitelman päivittäminen perustuu sosiaali- ja terveysministeriön pyyntöön (14.4.2015; STM 1357/2010). Ministeriön tavoitteena on, että suunnitelman päivittämiseen osallistuisivat kaikki vammaisten henkilöiden asumisesta, asuin- ja elinympäristöstä sekä sosiaali-, terveys- ja opetuspalveluista sekä muusta vammaisten henkilöiden hyvinvointiin vaikuttavasta toiminnasta vastaavat toimijat. Alueellisen suunnitelman hyväksyy Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän valtuusto ja suunnitelma tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelmaan liittyvien seurantakokousten tai -seminaarien yhteenveto lähetetään tiedoksi Kainuun soten hallitukselle ja valtuustolle. 4 Uotinen, Sami. ym. 2012. Palveluasumisen järjestäminen ja kilpailuttaminen. Helsinki: Kuntaliitto. Viitattu 11.9.2015. http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=2771.

Liitteet 22 Taulukko 5. Kehitysvammaisten henkilöiden lukumäärä ikäryhmittäin ja kunnittain v. 2014 (Pro Consona päätös voimassa) Taulukosta ei tule esille kehitysvammaisten asiakkaiden kokonaismäärä, sillä erityishuollon poliklinikan asiakkuudet kirjautuvat Effica- järjestelmään. Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi YHTEENSÄ 0-6 0 11 0 0 0 0 < 5 12 7-14 < 5 40 < 5 < 5 < 5 6 8 62 15-49 17 153 48 10 5 43 44 320 50-64 14 54 28 9 5 29 49 188 65-74 6 21 < 5 < 5 < 5 16 13 64 75-84 < 5 < 5 0 < 5 < 5 < 5 < 5 15 85-> 0 0 0 0 0 0 < 5 < 5 yht. 40 282 84 26 13 98 119 662

Kuvio 2. Kehitysvammahuollon avotyötoiminta (toimintatilasto). 23 Kehitysvammaisten henkilöiden työ- ja päivätoiminta voidaan jakaa kolmeen erityyppiseen toimintaan: 1) avotyötoiminta on työtoimintaa, jota järjestetään tavallisilla työpaikoilla toimintakeskusten ulkopuolella, 2) työtoiminta on työkeskuksessa toteutettua työtoimintaa, 3) päivätoimintaa järjestetään eniten tukea tarvitseville (esim. vuorovaikutustaitojen tai muiden elämäntaitojen harjoittelua). Kuviossa on vasemmalla pystyakselilla käyttöpäivien lukumäärä ja oikealla asiakkaiden lukumäärä. Työtoiminnan käyttöpäivät ovat vähentyneet viime vuosina. Osa kehitysvammaisista henkilöistä ei koe työ- ja päiväkeskusten toimintaa mielekkääksi. Perinteiset käsi- puu- ja askartelutyöt eivät enää vastaa tämän päivän nuorten vaatimuksiin. Myös asiakkaiden hoidollisuuden lisääntyminen vaikuttaa työtoimintojen käyttöpäivien vähentymiseen.

Kuvio 3. Kehitysvammaisten henkilöiden asuminen Kainuussa v. 2011 2014 (toimintatilasto) 24 Vuonna 2014 Kainuun soten alueella asumispalveluiden piirissä oli 504 henkilöä, joista suurin osa asuu autetussa asumisessa (145 henkilöä v. 2014). Seuraavaksi yleisimmät asumismuodot ovat omaishoito (103 henkilöä), tuettu asuminen (93 henkilöä), ohjattu asuminen (84 henkilöä), perhehoito (63 henkilöä) ja laitoshoito (16 henkilöä). Kehitysvammaisten henkilöiden laitoshoidon luku kuvaa erityisesti kehitysvammaisille henkilöille tarkoitetun laitoshoidon laajuutta (asiakkaiden määrään 31.12. luetaan kaikki vuoden lopussa kirjoilla olleet henkilöt eli ne asiakkaat, joille asiakaspaikka on ollut varattuna). Kehitysvammaisten autettu asuminen tarkoittaa kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettuja ryhmäkoteja, joissa on ympärivuorokautinen henkilökunta. Kehitysvammaisten ohjattu asuminen tarkoittaa kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettuja ryhmäkoteja ja joissa henkilökunta on paikalla vain osan vuorokautta. Kehitysvammaisten tuettu asuminen tarkoittaa asumista normaaleissa vuokra- ja omistusasunnoissa varsin itsenäisesti, kuitenkin niin, että asukkaiden tukena on tukihenkilö muutaman tunnin viikossa. Perhehoito tarkoittaa hoidon tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä asiakkaan oman kodin ulkopuolella yksityiskodissa (toimeksiantosuhteinen perhehoito). Omaishoidolla tarkoitetaan ikääntyneen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. (tietosisältö THL:n ylläpitämästä Sotkanet.fi -indikaattoripankista; vrt. taulukko 2 asumisen määritelmät)

Kuvio 4. Omaishoidon tuen piirissä olevat kehitysvammaiset henkilöt ikäryhmittäin (toimintatilasto) 25 Vuonna 2014 omaishoidon tuen piirissä oli yhteensä 103 henkilöä, joista alle 18 vuotiaita oli 49 henkilöä (47,5 %). Omaishoidolla tarkoitetaan ikääntyneen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki muodostuu hoidettavalle annettavista, hänen tarvitsemistaan palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Kainuun sote ja omaishoitaja tekevät omaishoidon järjestämisestä toimeksiantosopimuksen.

Kuvio 5. Tilapäisesti järjestetyt hoitovuorokaudet hoitopaikan mukaan jaoteltuna (toimintatilasto) 26 Tilapäishoito on pääsääntöisesti lyhytaikaiseen hoidontarpeeseen vastaava palvelu, jota esimerkiksi järjestetään perhehoitona tai lyhytaikaisina jaksoina asumisyksikössä, laitoshoidossa tai muussa toimintayksikössä. Yleisimmin tilapäishoito tulee kysymykseen omaishoitajan vapaiden aikana tai tilanteessa, jossa muutoin perheen jaksamisen tueksi järjestetään lyhytaikaista hoitoa.

Kuvio 6. Kehitysvammaisten henkilöiden palveluasuminen sairaanhoitopiireittäin vertailtuna vuonna 2013, suhteelliset osuudet (THL/Sotkanet.fi) 27