MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 404 Maankäyttölautakunta 23.11.2016 Aika 23.11.2016 klo 17:35-19:04 Paikka Kokoustila 1-2, II krs Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 145 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 406 146 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 407 147 Lempelä II asemakaavan muutos korttelit 151 osa, 152 osa JA 153, asemakaavaehdotuksen nähtäville asettaminen 408 148 Isonniityntie B asemakaavan muutos kortteli 517 414 149 Viertolankulman asemakaavamuutos kortteli 107 osa asemakaavan hyväksyminen 416 150 Männikkö III rakentamistapaohje kortteleihin 1226-1228 419 151 Rakennuslupapäätös AS OY Mäntsälän terassitalojen hakemuksesta rakentaa 2 kpl 5-kerroksista terassitaloa, sekä tonteille 3 ja 4 yhteinen autohalli väestönsuojatiloineen, kt.505-407-11-1561 152 Suunnittelutarveratkaisu / 505-413-4-13 / Soukkion kylä, Kilpijärventie / Omakotitalon rakentaminen määräalalle 1 153 Suunnittelutarveratkaisu / 505-413-4-13 / Soukkion kylä, Kilpijärventie / Omakotitalon rakentaminen määräalalle 2 154 Suunnittelutarveratkaisu / 505-415-1-1161 / Sälinkään kylä, Lankalantie / Pihaton ja lantalan rakentaminen tilalle 420 422 425 428 155 Kuntalaisaloite / Pulkkamäki Hyökännummelle 432 156 Kuntalaisaloite / Koirapuisto Hyökännummelle 433 157 Maankäyttölautakunnan kokousaikataulu vuodelle 2017 435 158 Kaavoitusjohtajan sijainen 436 159 Maankäyttölautakunnan otto-oikeuden piiriin kuuluvat viranhaltijapäätökset 437

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 405 Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Allonen Ilkka jäsen Kyrö Jaakko jäsen Liinamaa Reijo jäsen Martniku Sari varapuheenjohtaja Teppinen Marja jäsen Turunen Maarit jäsen Vuori Kalle jäsen Warras-Stjernvall Annika jäsen Ylisirniö Kalevi varajäsen Muut Salmi Petri kh:n edustaja Pouru Lauri esittelijä Lehtonen Katri pöytäkirjan pitäjä Poissa Kosonen Jyrki puheenjohtaja Allekirjoitukset Sari Martniku puheenjohtaja Katri Lehtonen pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat 145-159 Pöytäkirjan tarkastus Ilkka Allonen Jaakko Kyrö Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Kunnantalo, maankäyttöpalvelut II krs ja yleisessä tietoverkossa ke 30.11.2016

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 406 Maankäyttölautakunta 145 23.11.2016 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Maankäyttölautakunta 23.11.2016 145 Päätösesitys: Todetaan kokous laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Maankäyttölautakunta hyväksyi esityksen. Kokous keskeytettiin klo 17.35-18.13 väliseksi ajaksi, jolloin Teija Ahola (Lahden museot) esitteli Kirkonmäen ja Toriplaanin miljööanalyysiä.

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 407 Maankäyttölautakunta 146 23.11.2016 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Maankäyttölautakunta 23.11.2016 146 Päätösesitys: Maankäyttölautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Valittiin Ilkka Allonen ja Jaakko Kyrö.

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 408 Maankäyttölautakunta 43 08.04.2015 Kunnanhallitus 113 20.04.2015 Maankäyttölautakunta 147 23.11.2016 Lempelä II asemakaavan muutos korttelit 151 osa, 152 osa JA 153, asemakaavaehdotuksen nähtäville asettaminen Maankäyttölautakunta 08.04.2015 43 Lempelän alue sijaitsee Mäntsälän keskustan välittömässä läheisyydessä Riihenmäentien- ja Liedontien risteyksessä n. 1 km:n etäisyydellä Keskuskadun kaupoista. Luoteessa välittömässä läheisyydessä on Riihenmäen koulu. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan tiivistävä täydennysrakentaminen. Alueen koko on n. 2,43 ha. Alueen asemakaava on vuodelta 1977 ja siten vanhentunut. Kaavamuutoksen tarkoituksena on tiivistää asuinrakentamista Mäntsälän keskustassa. Alueella on vanhan kantatilan pihapiiri rakennuksineen. Uudisrakentamisen käyttötarkoituksena tulee edelleen olemaan asuminen. Kantatilan pihapiiri säilytetään yhtenä kokonaisuutena/tonttina. Alue on käytöstä poistunutta avointa peltoa, jonka keskellä on vanha kantatilan pihapiiri. Idässä on Kruunun teollisuusalue ja länsi- ja pohjoispuolella omakotitaloja ja etelässä on lähellä on lukio. Kaavamuutosalueen omistaa Mäntsälän kunta lukuun ottamatta keskellä olevaa kantatilan pihapiiriä, joka on yksityisessä omistuksessa. Kirkonkylän osayleiskaavassa alue on Pientaloaluetta (AP). (valmistelija Tapio Sillfors, asemakaavains. gsm 040-3145454) Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että Lempelän asemakaavan muutos käynnistetään ja sitä koskeva osallistumis- ja arvioitisuunnitelma (OAS) ja alueelle valmistunut kaavaluonnos asetetaan nähtäville muistutusten jättämistä varten, sekä pyydetään tarvittavat lausunnot. Maankäyttölautakunta esittää myös, että asemakaavan muutoksen hyväksyy kunnanhallitus, koska kaavatyö on vähäinen. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Osallistumis- ja arvointisuunnitelma OAS Liite 2. Asemakaavaluonnos Kunnanhallitus 20.04.2015 113 Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus hyväksyy maankäyttölautakunnan esityksen. Käsittely: Kaavoitusjohtaja Lauri Pouru esitteli asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Liite 2. Asemakaavaluonnos

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 409 Maankäyttölautakunta 43 08.04.2015 Kunnanhallitus 113 20.04.2015 Maankäyttölautakunta 147 23.11.2016 Kunnanhallitus 20.04.2015 113 Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus hyväksyy maankäyttölautakunnan esityksen. Käsittely: Kaavoitusjohtaja Lauri Pouru esitteli asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Liite 2. Asemakaavaluonnos Maankäyttölautakunta 23.11.2016 147 Luonnos oli nähtävillä 27.04. - 29.05.2015 ja siitä jätettiin neljä lausuntoa ja yksi mielipide. Seuraavassa lausuntojen ja mielipiteen oleelliset kohdat (alkuperäiset ovat kokousineiston liitetiedostoina): UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS (ELY-KESKUS) Kaava-aineistossa ei oie kaavaselostusta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan alueella sijaitsee vanha kantatila pihapiireineen. ELY keskus katsoo, että alueen kulttuuri- ja rakennushistorialliset sekä maisemalliset arvot tulee selvittää ja kuvata kaava-aineistossa. Mikäli alueella on mainittuja arvoja, tulee ne turvata riittävin kaavamääräyksin. Luonnosaineiston pohjalta esitetyn uudisrakentamisen vaikutuksia ympäristöön ei voida riittävästi arvioida. Vastine Kaavaselostus on täydennetty Kirkonkylän rakennushistoriallinen selvitys 2013 / Teija Ahola eikä alueella todettu säilyneitä sellaisia rakennus- tai kulttuurihistoriallisia, maisemallisia tai muita arvoja jotka olisivat vaatineet kaavallista suojelua. KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Lempelän kaavamuutoksen tarkoitus on tiivistää asuinrakentamista Mäntsälän keskustaajamassa. Kaava-aineiston perusteella asemakaavaluonnoksen valmistelussa ei ole selvitetty hulevesien hallintaa. Rakentamisen tiivistäminen taajamarakenteessa saattaa kuitenkin aiheuttaa hulevesihaittoja olemassa oleville kiinteistöille. Jatkotyönä tuleekin oleva taajama ja vastaanottava uoma huomioon ottaen tehdä selvitys hulevesien hallinnasta sekä laatia tarvittaessa asiaa koskevat kaavamääräykset.

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 410 Maankäyttölautakunta 43 08.04.2015 Kunnanhallitus 113 20.04.2015 Maankäyttölautakunta 147 23.11.2016 Vastine Kaavaehdotuksen osa rajoittuu pohjoisosaan joka on tasaista peltoa rajautuen kokoo-jateihin. Eteläpuolella on moreenimäki jossa sijaitsee tilakeskus. Kunnan tekniset palvelut ilmoittivat että tonttien hulevedet kootaan kunnan 250 mm sadevesiviemäriin Riihenmäellä johon kortteli rajautuu. Hulevedet eivät aiheuta ongelmia tämän kaavaehdotuksen alueella. LAHDEN KAUPUNGINMUSEO / PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAMUSEO Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään Lempelän asemakaavamuutoksen tavoitteeksi kaava-alueella sijaitsevan kantatilan pihapiirin säilyttäminen yhtenä kokonaisuutena. Käytännön kaavatyössä tämä tavoite ei ole toteutunut. Pihapiiriä koskevissa kaavamerkinnöissä ei ole säilyttämiseen viittaavia määräyksiä, eikä julkisen urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen osoittaminen talon pihapiiriin myöskään tue suojelutavoitteita. Pihapiirikokonaisuus on oleellisin osin varustettava suojelumerkinnöin, jotka käsittävät rakennukset, rakenteet ja kasvillisuuden, esimerkkinä puukujanteet. Kaava-alueen lounaispuolella on kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaaksi vuoden 2002 inventoinnissa luokiteltu Heikkilän tila. Museo esittää, että kaava-aluetta ja sen ympäristöä tarkasteltaisiin laajemmin, jotta suojeltavat vanhat maatalot eivät maankäytön muutoksissa jää yksittäisiksi kuriositeeteiksi, vaan muodostaisivat yhdessä tulevien uudisrakennusten ja viheralueiden kanssa luontevaa, kerroksista ja viihtyisää miljöötä. Vastine Kaavaselostus on täydennetty Kirkonkylän rakennushistoriallinen selvitys 2013 / Teija Ahola eikä alueella todettu säilyneitä sellaisia rakennus- tai kulttuurihistoriallisia, maisemallisia tai muita arvoja jotka olisivat vaatineet kaavallista suojelua. Kantatilan pihapiirin säilyttäminen oli omistajien tavoite. Nyt tilanne on avoin tilakeskuksen tavoitteiden osalta ja siltä osin kaavoitusta jatketaan myöhemmin. Heikkilän tila oli mukana Kirkonkylän rakennushistoriallisessa selvityksessä 2013 / Teija Ahola ja se todettiin arvokkaaksi sijoittuen luokkaan B. Heikkilä kuitenkin sijaitsee usean korttelin etäisyydellä ja välissä on uutta pientaloaluetta eikä tämän kaavan mukainen rakentaminen vaikuta tilakeskukseen. MÄNTSÄLÄN VESI Mikäli olemassa olevan vesihuoltoverkoston kapasiteettia on lisättävä ilman, että siinä on muutoin on saneeraustarvetta, on kaavamuutoksesta hyötyvän tahon vastattava myös verkoston laajentamiskustannuksista.

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 411 Maankäyttölautakunta 43 08.04.2015 Kunnanhallitus 113 20.04.2015 Maankäyttölautakunta 147 23.11.2016 Vastine Tekniset palvelut ilmoittivat että kaikkien verkostojen kapasiteetti on riittävä tämän kaavamuutoksen mukaiselle rakentamiselle. MIELIPIDE / NAAPURIKIINTEISTÖ SIMOLANTIE 11. Muutostoiveena nykyiselle suunnitelmalle esitämme että/vaihtoehtoisesti: Simolantien päähän kaava- aluetta tulee (halutaan) suunnitelmasta poiketen vain omakotitaloja. Kaavassa vaihdetaan A-1 ja AP paikkoja? Kulkua uudelle alueelle ei voi ohjata Simolantietä pitkin tien loppupään ahtauden takia. A-1 aluetta (nykyisellä sijainnilla) ei voi noin ahtaasti rakentaa, luonnoksensa yksi rakennuspaikka tulossa suoraan kiinteistömme rajaan kiinni. (ikkunat suoraan meidän kylpytiloihin päin) Simolantien päässä oleva pieni puistikko pitää säilyttää. Vastine Alue sijoittuu Mäntsälän keskustaan jolla alueella ovat palvelut ja verkostot valmiina. Puutetta on erityisesti rivitalotonteista. Osayleiskaavassa alue on Asuinpientalojen aluetta (AP) ja maakuntakaavassa merkitty tiivistettäväksi. Kehittämistavoitteiden perusteella omakotitalotontit ohjataan kauemmas keskustasta. Ehdotuksessa päädyttiin sijoittamaan pääasiassa II-kerroksisia luhtitaloja nykyisten omakotitalojen naapuriin ja siten, että omakotitaloihin päin tulee vain asuinrakennusten pääty. Simolantien kautta päädyttiin ohjaamaan yhden tontin n. 8-8 asunnon liikenne. Omakotitalojen puolelle sijoittuvien 3 luhtitalon liikenne hajautettiin Ainon ja Simolanteille. Simolantien puistikko on osa pellon reunavyöhykettä ja osittain merkittiin istutettavaksi tontin osaksi. Isoja puita kasvavat osat reunoista sekä Liedontien varressa että luoteisnurkassa merkittiin alueiksi joilla puut säilytettään. KAAVAEHDOTUKSEN YLEISPERUSTELU Kaavaluonnoksen keskellä olevan tilakeskuksen osa-alueeseen kohdistuvat tavoitteet ovat selkiytymättä. Eteläosan peltoon Liedentien varressa ei kohdistunut lausunnoissa tai tavoitteissa muutosvaatimuksia. Kunnassa todettiin tarvittavan nopeasti rivi-/luhtitaloille rakentamismahdollisuuksia Riihenmäen koulun lähialueille mistä syystä päätettiin jakaa asemakaava-alue kahteen kokonaisuuteen. Nyt laadittu ehdotus kohdistuu pelkästään Liedontien, Simolantien ja Ainontien keskelle jäävää peltoaluetta, jolle ehdotetaan ko. rakentamista. Alueelle sopivat omakoti-, rivi- ja luhtitalot joista kunnan asettamat tavoitteet täyttävät parhaiten IV-kerroksiset asuinkerrostalot. Omakotitalojen naapuristossa ovat kuitenkin II-kerroksiset luhtitalot perusteltuja ympäristöönsä paremmin sopeutuvina. Asemakaavassa

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 412 Maankäyttölautakunta 43 08.04.2015 Kunnanhallitus 113 20.04.2015 Maankäyttölautakunta 147 23.11.2016 päädyttiin esittämään omakotitalotontteihin rajautuvat asuintalot II-kerroksisina lukuun ottamatta Liedontien vartta, merkintöinä: AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Liedontien varren asuinkerrostalot ovat IV-kerroksisia ja ne suojaavat liikennemelulta. Liedontien suuntaisina ne samalla kääntävät päädyn omakotitaloihin päin aiheuttaen vähemmän naapurihäiriöitä. Kysyntä kohdistuu pääasiassa pieniin asuntoihin joten ehdotuksessa päädyttiin myös II-kerroksisissa taloissa yksitasoisiin asuntoihin mikä ohjaa talotyypin luhtitaloihin ja porrashuoneella/ulkoportaalla varustettuihin II-kerroksisiin asuin ra ken nuksiin. Myös nämä II-kerroksiset talot suunnattiin pääty naapureihinjotta ne häiritsevät näin vähiten suuntautuessaan pois omakotitaloista, kaavamerkintänä: A-1 Asuintalojen korttelialue, joiden pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Alueelle saa rakentaa kaksikerroksisia erillispien-, rivi-, luhti- ja asuinkerrostaloja. Rakennusmateriaaliksi määrättiin puu. Talot sijoitettiin muodostamaan pihapiirejä koko korttelialueen huomioiden. Leikki- ja oleskelualue olisi hyvä toteuttaa yhtenäisenä, erityisesti mikäli alue toteutetaan yhden rakentajan toimesta. Liedontien suuntaisina ovat pienet 4 asunnon/kerros kerrostalot, jolloin tielle näkyvä miljöö on mittakaavaltaan sama kuin ympäröivillä pientalokortteleilla. Myös muualla alueella päädyttiin vastaaviin melko lyhyisiin taloihin. Asuntojen pihat avautuvat etelään ja länteen ja talopareittain autopaikoitus on koottu pieniin yksiköihin. Pohjoispuolisen tilakeskuksen etelärajana oleva metsä säilytetään, samoin Liedontien varressa oleva suojavyöhykkeenä n. 10m:n leveydeltä Tilakeskusta rajaa puusto ja lisäksi tilakeskus on kumpareella, joten se rajautuu luonnonmukaisesti eri alueeksi. Korttelin asemakaavamuutoksen osan pinta-ala on 9373 m2. Korttelin pinta-ala (A-1) on 5349 m2 ja rakennusoikeus 1800 k-m2ja rakennustehokkuus e=0,39. Asuinkerrostalojen korttelin (AK) ala on 4065 m2 ja rakennusoikeus 2100 k-m ja rakennustehokkuus e=0,52. Korttelin asemakaavamuutoksen osan rakennusoikeus on 3900 k-m2 ja e=0,42. Asuntoja n. 55-70 ja asukkaita 120-180. (Valmistelia asemakaavains. Tapio Sillfors puh. 040-3145454) Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta päättää asettaa Lempelä II asemakaavaehdotuksen nähtäville muistutuksia varten ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot. Maankäyttölautakunta hyväksyi esityksen sillä muutoksella, että lisätään asemakaavaehdotukseen määräys kerrostalojen kattomateriaalista, jonka tulee olla konesaumattu pelti.

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 413 Maankäyttölautakunta 43 08.04.2015 Kunnanhallitus 113 20.04.2015 Maankäyttölautakunta 147 23.11.2016 Liite 1.Asemakaavaehdotus Liite 2. Asemakaavaselostus Liite 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 414 Maankäyttölautakunta 148 23.11.2016 Isonniityntie B asemakaavan muutos kortteli 517 Maankäyttölautakunta 23.11.2016 148 Kaavamuutoksessa muodostuvat korttelit 517 ja 521, joille sijoittuu 13 erillispientalojen tonttia (AO-8) pysäköinnin korttelialueet LPA-1 ja LPA sekä Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevat alueet ET ja ET-1. Isonniityn alue sijaitsee noin 1 km etäisyydellä Mäntsälän kirkonkylän ydinkeskustasta. Isonniityntien korttelin 517 rakennuksissa havaittiin vakavia kosteusvaurioita. Rakennukset oli perustettu maanvaraiselle laatalle ja liian matalalle tasolle. Laattaperustus kostui pilaten rakennukset. Alue soveltui myös päiväkodille, johon tarkoitukseen se kaavoitettiin 2014. Päiväkodin toteuttaminen peruttiin kuitenkin kosteusriskien takia. Kaavamuutoksen tavoitteena on pienten valmisomakotitalojen mahdollistaminen asun-to-osakeyhtiömuotoisina rakennusryhminä. Autopaikoitus ja huolto kootaan autopaikkojen korttelialueelle (LPA-1). Asuintalot voidaan sijoittaa lähelle tietä kantavimmalle alueelle kun autopaikoitus ei vie tilaa etupihoilta. Isonniityntien reunassa maan kantavuus on paras ja maaperä kuivempi. Valmistalot ovat myös alta tuulettuvia mikä estää kapillaarisen veden nousun rakenteisiin. Kun talon eteen ei tarvita autopaikkoja päästään istutusten ja puistomaisen käsittelyn avulla viihtyisään ulkonäköön. Tontit ovat kapeita ja mahdollistavat pohjapinta-alalta 80k-m2 asuinrakennusten rakentamisen. Lisäksi jokaista asuinrakennusta kohti sallitaan 30k-m2 talousrakennus, joka voi olla puolilämmin tai kylmävarasto, vaja, pihasauna tai harrastelila. Asuinkortteleiden energiahuolto toteutetaan yhdistettynä - ei siis talokohtaisena Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue joka varataan korttelikohtaiseen energiatuotantoon, esim. aurinkokennot ja -lämpökeräimet, maalämmön talteenotto, energian varastointi ym. Alueelle voidaan sijoittaa myös yhteiseen kunnallistekniikkaan ja huoltoon liittyviä rakenteita ja rakennuksia. (ET-1). Kaavamuutosalueen koko on n. 1,76 ha ja alue liittyy kiinteästi Isonniityn ja Heissan pientaloalueisiin. Kaavamuutos mahdollistaa1430 k-m2 asuinrakentamisen ja LPA sekä ET alueille voidaan rakentaa n. 400 k-m2. Kerrosala on yhteensä 1830k-m2 ja vähenee 1330 k-m2. Kaavamuutosalueen rajaus on esitetty kaavaselostuksen kannessa. Rakentajaa/tontin ja toteuttavaa yhtiötä sitoo rakentamistapaohje, jolla ohjataan pientalomaisen ympäristön toteutumista. ks. sivu 17. (Valmistelija: asemakaavainsinööri Tapio Sillfors, puh. 040 3145 454)) Kaavoitusjohtajan päätösesitys Maankäyttölautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että käynnistetään asemakaavan muutos korttelissa 157 pienten omakotitalojen rakentamiseksi. Asemakaava on vaikutuksiltaan vähäinen, joten sen hyväksyy kunnanhallitus. Koska Isonniittyä on asemakaavoitettu lähimenneisyydessä ja kaavalla palautetaan alue asumiskäyttöön ei ole tarpeellista laittaa erikseen asemakaavaluonnosta nähtäville.

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 415 Maankäyttölautakunta 148 23.11.2016 Samalla maankäyttölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman OAS sekä laaditun asemakaavaehdotuksen nähtäville, ja pyytää siitä viranomaislausunnot jos kaavanmuutos päätetään kunnanhallituksessa käynnistää. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Liite 2. Asemakaavaehdotus Liite 3. Asemakaavaselostus

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 416 Maankäyttölautakunta 6 20.01.2016 Kunnanhallitus 32 15.02.2016 Maankäyttölautakunta 39 09.03.2016 Maankäyttölautakunta 149 23.11.2016 Viertolankulman asemakaavamuutos kortteli 107 osa asemakaavan hyväksyminen 16/10.02.03/2016 Maankäyttölautakunta 20.01.2016 6 Viertolankulman asemakaavan muutos kortteli 107 OSA, asemakaavamuutoksen käynnistäminen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville asettaminen Alue sijaitsee Mäntsälän kirkonkylän eteläosassa Viertolantien varressa. Asema-kaavassa alue on nyt merkitty Pienteollisuusrakennusten korttelialueeksi (Tp) Asemakaavamuutoksella tutkitaan mahdollisuutta tiivistävään täydennysrakentamiseen rivitaloin. Alue on metsää kalliorinteen alla ja sen koko on n. 0,2975 ha. (valmistelija Tapio Sillfors, asemakaavains. gsm 040-3145454) Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että Viertolankulman asemakaavan muutos kortteli 107 osa käynnistetään ja sitä koskeva osallistumis- ja arvioitisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville muistutusten jättämistä varten. Maankäyttölautakunta esittää myös, että asemakaavan muutoksen hyväksyy kunnanhallitus, koska kaavatyö on vähäinen. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Osallistumis- ja arvointisuunnitelma OAS Kunnanhallitus 15.02.2016 32 Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus hyväksyy maankäyttölautakunnan esityksen. Käsittely: Kaavoitusjohtaja Lauri Pouru ja maankäyttöinsinööri Vesa Gummerus esittelivät asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Maankäyttölautakunta 09.03.2016 39 Viertolankulman rakentaminen sijoitettiin maaston kaltevuuden huomioiden tasaisimmille osille. Rakentaminen määritettiin sijainnilta ja ja suunnalta huomioiden liittymän sijoittaminen Päivänotkonpolun liittymä Viertolantien

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 417 Maankäyttölautakunta 6 20.01.2016 Kunnanhallitus 32 15.02.2016 Maankäyttölautakunta 39 09.03.2016 Maankäyttölautakunta 149 23.11.2016 vastapuolella. Alueella sallitaan erillispien-, rivi, luhti ja enintään kaksikerroksisten asuinkerrostalojen rakentaminen. Julkisivumateriaalina on puu. (Valmistelija asemakaavains. Tapio Sillfors puh 040-3145454) Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta päättää asettaa Viertolankulman asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville ja pyytää siitä viranomaislausunnot. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Viertolankulman asemakaavan muutosehdotus 19.2.2016 Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Maankäyttölautakunta 23.11.2016 149 Viertolankulman asemakaavaehdotus19.2.2016 oli nähtävillä 16.03. 15.04. 2016 ja siitä jätettiin kolme lausuntoa, mielipiteitä ei jätetty. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö kes kus (ELY-keskus) Liittymän paikkaa kannattaa harkita sellaiseksi, että liittymästä on riittävät näkymät. Autopaikkanormien määräys koskee korttelialuetta AR, jota ei ole esitetty kaavassa. Vastine Viertolantien linjausta on Teknisten palvelujen kanssa tutkittu ja todettu lausuntonne pohjalta tarpeelliseksi muuttaa ajonopeutta hidastavammaksi rieteyksien etäisyydet huomioiden. Vierolantie on asiemmin linjattu voimassa olevaan asemakaavaan mahdollisimman jouhevaksi autoliikenteen kannalta, koska se on kokoojatie. Mäntsälän sähkö Ei huomautettavaa. Tekninen lautakunta Ei huomautettavaa. Asemakaavaehdotuksen täydennys Asemakaavaehdotukseen tehdyn Viertolantien linjauksen ja siihen liittyen kaava-alueen laajennuksesta ja katu- ja puistoalueiden muutoksien johdosta kuultiin naapureita kirjallisesti. Muistutuksia ei jätetty. Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta päättää esittää, että kunnanhallitus hyväksyy Viertolankulman asemakaavan muutoksen korttelin 107 osassa. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen.

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 418 Maankäyttölautakunta 6 20.01.2016 Kunnanhallitus 32 15.02.2016 Maankäyttölautakunta 39 09.03.2016 Maankäyttölautakunta 149 23.11.2016 Liite 1. Viertolankulman asemakaavan muutosehdotus 10.10.2016 Liite 2. Viertolankulman asemakaavan selostus 10.10.2016 Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 419 Maankäyttölautakunta 150 23.11.2016 Männikkö III rakentamistapaohje kortteleihin 1226-1228 Maankäyttölautakunta 23.11.2016 150 Männikkö III asuntoaluetta koskevilla rakentamistapaohjeilla täydennetään alueen asemakaavaa ja siinä olevia merkintöjä ja määräyksiä. Rakentamistapaohjeiden yleistavoitteena on varmistaa, että Männikön alueesta muodostuu riittävän yhtenäinen ja ympäristöön soveltuva alue. Ohjeita on annettu mm. rakennusten sijoittelusta, materiaaleista, väreistä, kattokaltevuudesta ja piha-alueiden käsittelystä. Ohjeet ja suositukset on tarkoitettu auttamaan alueen tulevia suunnittelijoita, rakentajia rakennustarkastajaa alueen rakentamiseen liittyvissä suunnittelu-, ohjaus-, valvonta sekä rakentamistehtävissä. (Valmistelija asemakaaavains. Tapio Sillfors puh. 040-3145454) Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Mankäyttölautakunta hyväksyy rakentamistapaohjeet. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite: Männikkö III rakennustapaohje

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 420 Maankäyttölautakunta 151 23.11.2016 Rakennuslupapäätös AS OY Mäntsälän terassitalojen hakemuksesta rakentaa 2 kpl 5-kerroksista terassitaloa, sekä tonteille 3 ja 4 yhteinen autohalli väestönsuojatiloineen, kt.505-407-11-1561 576/10.03/2016 Maankäyttölautakunta 23.11.2016 151 Osoite: Vanha Porvoontie 4, 04600 Mäntsälä Kortteli: Tontti 3 Kiinteistötunnus: 505-407-11-1561 As Oy Mäntsälän Terassitalot, 00130 Helsinki hakee rakennuslupaa hakemuksensa mukaisesti kahden betonirunkoisen 5 kerroksisen kerrostalon rakentamiseen. Kerrostalot ovat tyypiltään terassitaloja. Lisäksi haetaan rakennuslupaa osittain maanalaiselle autohallille, missä sijaitsevat varasto- ja väestönsuojatilat. Pysäköinti-, varasto- ja väestönsuojatilat ovat myös viereisen tontin 4 asukkaiden käytössä. Rakennusten julkisivumateriaali on pääosin rappaus ja kuultokäsitelty puu. Katemateriaalina on bitumihuopa. Molemmissa rakennuksissa on yhteensä 38 asuntoa. Molempien rakennusten 1.-5. kerroksien pohjapiirustukset ovat samanlaiset. Yhdessä rakennuksessa on yksiöitä 8 kpl, kaksioita 8 kpl, kolmioita 2 kpl ja neliöitä 1 kpl. Hissiyhteys on autohallista kaikkiin asuntoihin. Yhden kerrostalon kerrosala on 1389 m2 ja tilavuus 5100 m3. Autohallin kokonaisala on 2687 m2 ja tilavuus 9920 m3. Molempien rakennusten räystäskorkeus ylittää kaavassa sallitun räystäskorkeuden n. 1,3 m. Kakarakujan ja naapuritontilla olevan Apposen tehdasrakennuksen olemassa olevat korot eivät salli kellarikerroksessa olevan autohallin rakentamista alemmas. Räystäskorkeus ylittyy vähäisesti, mutta kokonaismassaan nähden ylitys ei ole suuri. Tontin koillisnurkassa ja pohjoisosassa rakennus on osittain lähempänä kuin sallittu 4 metriä tontin rajasta. Tontti rajoittuu siellä puistoalueeseen. Näiden rajapintojen osalta on teknisen toimialan kanssa tehty maastokatselmus 7.11.2016. Palaverissa on todettu, että korkeuserot huomioon ottaen on liittymäkohdista tehtävä tarkempi toteutussuunnitelma ennen rakennustyöhön ryhtymistä. Suunnitelma tulee hyväksyttää rakennusvalvonnassa. Vähäisenä poikkeamisena hyväksytään: -kaavassa sallitun rakennuksen räystäskorkeuden 1,3 m:n ylitys -rakennuksen osittainen sijoittuminen alle 4 metrin etäisyydelle tontin rajasta Naapurit on kuultu julkisella kuulemisilmoituksella paikallislehti Mäntsälän Uutisissa 20.10.2016. -määräaikaan 4.11.2016 klo 15 mennessä naapureilla ei ole ollut huomautettavaa rakennushankkeesta Kaavoittaja on antanut hankkeesta puoltavan lausunnon 28.10.2016. Uudenmaan ELY-keskuksella ei ole hankkeesta mitään huomautettavaa.

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 421 Maankäyttölautakunta 151 23.11.2016 Pelastusviranomainen on 10.11.2016 antanut ehdollisen lausunnon hankkeesta. Lausunnossa annettuja lupaehtoja on noudatettava ja rakennuspiirustukset on päivitettävä annettujen ehtojen osalta ennen varsinaiseen rakennustyöhön ryhtymistä. Valmistelija: Janne Piironen rakennustarkastaja, janne.piironen@mantsala.fi Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta myöntää rakennusluvan 16-231-R Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Rakennuslupapäätöspöytäkirja 16-231-R Liite 2. 3D-piirustus Liite 3. Asemapiirustus Liite 4. Julkisivupiirustus Liite 5. Pohjapiirustukset

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 422 Maankäyttölautakunta 152 23.11.2016 Suunnittelutarveratkaisu / 505-413-4-13 / Soukkion kylä, Kilpijärventie / Omakotitalon rakentaminen määräalalle 1 503/10.02/2016 Maankäyttölautakunta 23.11.2016 152 HAKEMUS Rakennuspaikka Soukkion kylä, Kilpijärventie 0,5 ha:n määräala 1 tilasta Ali-Salmi 505-413-4-13 pinta-ala 61,94 ha rekisteröity 30.03.1965 Rakennustoimenpide kerrosala kerrosluku asuntojen lkm Omakotitalo 250 m² ½1 1 Talousrakennus 80 m² 1 Hakijan ilmoittamat lisätiedot Hakemuksen perustelut ja arvio hankkeen vaikutuksista "Rakennuspaikka on rakentamiselle luonteva kuiva rinne, josta metsän puusto on raivattu. Rakennuspaikalle on hyvä liikenneyhteys, sijaitsee KIlpijärventien varrella." Veden hankinta "Oma kaivo" Viemäröinti "Umpisäiliö ja imeytyskenttä" Kulkuyhteydet "Yksityiseltä tieltä" "Matka lähimpään alakouluun noin 4 km" NAAPURIEN KUULEMINEN Hakija on kuullut naapureita RN:o 3:61 ja 16:28. Naapureilla ei ole huomautettavaa hankkeesta. SÄÄNNÖS, JONKA PERUSTEELLA SUUNNITTELUTARVERATKAISU TARVITAAN MRL 16, RakJ 6.1 VALMISTELIJAN LAUSUNTO Hanke, rakennuspaikka ja ympäristö Hanke sijoittuu kyläalueiden ulkopuolelle Kilpijärventien varrelle.

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 423 Maankäyttölautakunta 152 23.11.2016 Rakennuspaikka sijaitsee peltoaukean viereisessä rinteessä, josta on puut hakattu pois. Lähimmät alueen asuinrakennukset ovat yli 200 m:n päässä hakemuksen kohteesta. Hankkeen tarkoituksena on rakentaa omakotitalo (250 m²) ja talousrakennus (80 m²). Matkaa lähimpään Lukon alakouluun on noin 3,2 km. Saman hakijan toimesta haetaan samaan aikaan viereiselle määräalalle 2 vastaavanlaista suunnittelutarveratkaisua. Kulku rakennuspaikalle Kulku rakennuspaikalle tapahtuu yksityiseltä Kilpijärventieltä. Vesihuollon järjestäminen Rakennuspaikka ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Jätevesijärjestelmän tulee täyttää haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä annetun asetuksen (209/2011) vaatimukset. Suunnittelutilanne alueella Ympäristöministeriön 8.11. 2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa alueelle ei ole osoitettu aluevarausmerkintöjä. Hakemuksen kohteena oleva tila sijaitsee Mäntsälän kunnanvaltuuston 23.5.2016 53 hyväksymän Sälinkää-Soukkion osayleiskaavan MT-3 alueella. Alue varataan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Aluetta saa käyttää maa- ja metsätalouteen tai sen liitännäiselinkeinoihin liittyvään rakentamiseen sekä haja-asutusluonteiseen rakentamiseen. Kun rakennuspaikka liitetään keskitettyyn vesihuoltoverkostoon, on rakennuspaikan vähimmäiskoko 3000 m², muutoin rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 5000 m². Rakentaminen on sovitettava ympäröivään maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Sälinkää-Soukkion osayleiskaavasta on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Alueella ei ole oikeusvaikutteista osayleiskaavaa tai asemakaavaa. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi noudatetaan kunnanvaltuuston 05.06.2006 / 58 hyväksymää mitoitusta. Emätilatarkastelussa tutkitaan emätilan laskennalliset rakentamismahdollisuudet tilasta jo muodostettujen rakennuspaikkojen jälkeen. Emätilalla tarkoitetaan tilaa, joka on ollut voimassa 1.7.1959. Laskennalliset rakentamismahdollisuudet määräytyvät emätilan sijainnin ja mitoituspinta-alan mukaan. Vesi-, suo- ja muita rakentamiskelvottomia alueita ei lueta mukaan mitoituspinta-alaan. Peltoalasta huomioidaan puolet laskennallisia rakentamismahdollisuuksia laskettaessa. Emätilatarkastelussa eivät omistajan vaihdokset vaikuta rakentamismahdollisuuksiin. Emätilalla Ali-Salmi RN:o 4:11 on jäljellä laskennallisia rakentamismahdollisuuksia. (Valmistelija / lisätietoja: kaavasuunnittelija Ilari Salmi)

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 424 Maankäyttölautakunta 152 23.11.2016 Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta myöntää haetun suunnittelutarveratkaisun seuraavin ehdoin: 1) Rakennuksien tulee soveltua muodon, koon, julkisivumateriaalien ja värityksen osalta ympäröivään rakennuskantaan ja maisemaan. PERUSTELUT Emätilalla on jäljellä laskennallisia rakentamismahdollisuuksia. Edellä mainituin ehdoin hanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Hanke ei myöskään aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä eikä vaaranna maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutumista. Sovelletut oikeusohjeet MRL 137 MRL 174 Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen. VOIMASSAOLO JA JATKOTOIMENPITEET Suunnittelutarverat kaisu/poikkeamispäätös on voi massa kaksi vuotta sen lainvoimaiseksi tulosta. Päätös tulee lainvoimaiseksi valitusajan kuluttua, mikäli siitä ei ole valitettu. Ennen rakentamisen aloittamista on rakennushankkeeseen ryhtyvän haettava rakennuslupa ja esitettävä siinä yhteydessä todistus suunittelutarveratkaisun/poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta. Lainvoimaisuustodistuksen saa Helsingin hallinto-oikeuden kirjaamosta, jonne päätös on sitä varten toimitettava valitusajan päätyttyä. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Ympäristökartta Liite 2. Sijaintikartta Liite 3. Asemapiirustus Liite 4. Osayleiskaavaote

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 425 Maankäyttölautakunta 153 23.11.2016 Suunnittelutarveratkaisu / 505-413-4-13 / Soukkion kylä, Kilpijärventie / Omakotitalon rakentaminen määräalalle 2 504/10.00/2016 Maankäyttölautakunta 23.11.2016 153 HAKEMUS Rakennuspaikka Soukkion kylä, Kilpijärventie 0,5 ha:n määräala 2 tilasta Ali-Salmi 505-413-4-13 pinta-ala 61,94 ha rekisteröity 30.03.1965 Rakennustoimenpide kerrosala kerrosluku asuntojen lkm Omakotitalo 250 m² ½1 1 Talousrakennus 80 m² 1 Hakijan ilmoittamat lisätiedot Hakemuksen perustelut ja arvio hankkeen vaikutuksista "Rakennuspaikka on rakentamiselle luonteva kuiva rinne, josta metsän puusto on raivattu. Rakennuspaikalle on hyvä liikenneyhteys, sijaitsee KIlpijärventien varrella." Veden hankinta "Oma kaivo" Viemäröinti "Umpisäiliö ja imeytyskenttä" Kulkuyhteydet "Yksityiseltä tieltä" "Matka lähimpään alakouluun noin 4 km" NAAPURIEN KUULEMINEN Hakija on kuullut naapureita RN:o 3:61 ja 16:28. Naapureilla ei ole huomautettavaa hankkeesta. SÄÄNNÖS, JONKA PERUSTEELLA SUUNNITTELUTARVERATKAISU TARVITAAN MRL 16, RakJ 6.1 VALMISTELIJAN LAUSUNTO Hanke, rakennuspaikka ja ympäristö Hanke sijoittuu kyläalueiden ulkopuolelle Kilpijärventien varrelle.

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 426 Maankäyttölautakunta 153 23.11.2016 Rakennuspaikka sijaitsee peltoaukean viereisessä rinteessä, josta on puut hakattu pois. Lähimmät alueen asuinrakennukset ovat yli 200 m:n päässä hakemuksen kohteesta. Hankkeen tarkoituksena on rakentaa omakotitalo (250 m²) ja talousrakennus (80 m²). Matkaa lähimpään Lukon alakouluun on noin 3,2 km. Saman hakijan toimesta haetaan samaan aikaan viereiselle määräalalle 1 vastaavanlaista suunnittelutarveratkaisua. Kulku rakennuspaikalle Kulku rakennuspaikalle tapahtuu yksityiseltä Kilpijärventieltä. Vesihuollon järjestäminen Rakennuspaikka ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Jätevesijärjestelmän tulee täyttää haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä annetun asetuksen (209/2011) vaatimukset. Suunnittelutilanne alueella Ympäristöministeriön 8.11. 2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa alueelle ei ole osoitettu aluevarausmerkintöjä. Hakemuksen kohteena oleva tila sijaitsee Mäntsälän kunnanvaltuuston 23.5.2016 53 hyväksymän Sälinkää-Soukkion osayleiskaavan MT-3 alueella. Alue varataan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Aluetta saa käyttää maa- ja metsätalouteen tai sen liitännäiselinkeinoihin liittyvään rakentamiseen sekä haja-asutusluonteiseen rakentamiseen. Kun rakennuspaikka liitetään keskitettyyn vesihuoltoverkostoon, on rakennuspaikan vähimmäiskoko 3000 m², muutoin rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 5000 m². Rakentaminen on sovitettava ympäröivään maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Sälinkää-Soukkion osayleiskaavasta on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Alueella ei ole oikeusvaikutteista osayleiskaavaa tai asemakaavaa. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi noudatetaan kunnanvaltuuston 05.06.2006 / 58 hyväksymää mitoitusta. Emätilatarkastelussa tutkitaan emätilan laskennalliset rakentamismahdollisuudet tilasta jo muodostettujen rakennuspaikkojen jälkeen. Emätilalla tarkoitetaan tilaa, joka on ollut voimassa 1.7.1959. Laskennalliset rakentamismahdollisuudet määräytyvät emätilan sijainnin ja mitoituspinta-alan mukaan. Vesi-, suo- ja muita rakentamiskelvottomia alueita ei lueta mukaan mitoituspinta-alaan. Peltoalasta huomioidaan puolet laskennallisia rakentamismahdollisuuksia laskettaessa. Emätilatarkastelussa eivät omistajan vaihdokset vaikuta rakentamismahdollisuuksiin. Emätilalla Ali-Salmi RN:o 4:11 on jäljellä laskennallisia rakentamismahdollisuuksia. (Valmistelija / lisätietoja: kaavasuunnittelija Ilari Salmi)

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 427 Maankäyttölautakunta 153 23.11.2016 Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta myöntää haetun suunnittelutarveratkaisun seuraavin ehdoin: 1) Rakennuksien tulee soveltua muodon, koon, julkisivumateriaalien ja värityksen osalta ympäröivään rakennuskantaan ja maisemaan. PERUSTELUT Emätilalla on jäljellä laskennallisia rakentamismahdollisuuksia. Edellä mainituin ehdoin hanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Hanke ei myöskään aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä eikä vaaranna maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutumista. Sovelletut oikeusohjeet MRL 137 MRL 174 Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen. VOIMASSAOLO JA JATKOTOIMENPITEET Suunnittelutarverat kaisu/poikkeamispäätös on voi massa kaksi vuotta sen lainvoimaiseksi tulosta. Päätös tulee lainvoimaiseksi valitusajan kuluttua, mikäli siitä ei ole valitettu. Ennen rakentamisen aloittamista on rakennushankkeeseen ryhtyvän haettava rakennuslupa ja esitettävä siinä yhteydessä todistus suunittelutarveratkaisun/poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta. Lainvoimaisuustodistuksen saa Helsingin hallinto-oikeuden kirjaamosta, jonne päätös on sitä varten toimitettava valitusajan päätyttyä. Maankäyttölautakunta päätti yksimielisesti palauttaa hakemuksen uudelleen valmisteltavaksi naapurin kuulemista varten. Liite 1. Ympäristökartta Liite 2. Sijaintikartta Liite 3. Asemapiirustus Liite 4. Osayleiskaavaote

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 428 Maankäyttölautakunta 154 23.11.2016 Suunnittelutarveratkaisu / 505-415-1-1161 / Sälinkään kylä, Lankalantie / Pihaton ja lantalan rakentaminen tilalle 441/10/2016 Maankäyttölautakunta 23.11.2016 154 HAKEMUS Rakennuspaikka Sälinkään kylä, Lankalantie Lankala 505-415-1-1161 pinta-ala 41,66 ha rekisteröity 30.11.1984 Rakennustoimenpide kerrosala kerrosluku asuntojen lkm Pihatto 968 m2 1 Lantala 675 m2 1 Tähän mennessä käytetty rakennusoikeus: 728 m2 Olemassa olevien asuntojen lukumäärä: 1 Hakijan ilmoittamat lisätiedot Hakemuksen perustelut ja arvio hankkeen vaikutuksista "Emolehmä -tuotannon laajentaminen. Hankkeella ei merkittävää vaikutusta ympäristöön eikä naapurustoon. Uuteen pihattoon sijoitetaan 100 kpl emolehmiä." Veden hankinta "Oma kaivo" Viemäröinti "Kaksoisviemäröinti - harmaavesi maahanimeytyskenttä - kuivakäymälä" Kulkuyhteydet "Yksityiseltä tieltä" "Matka lähimpään alakouluun 7 km" Muuta "Kestokuivikepohja pihatossa" NAAPURIEN KUULEMINEN Hakija on kuullut naapureita RN:o 1:633, 1:357, 1:293, 1:11, 1:18, 1:22, 1:1160, 1:434, 11:32 ja 874-1-0. Naapureilla ei ole huomautettavaa hankkeesta. SÄÄNNÖS, JONKA PERUSTEELLA SUUN NITTELUTARVERATKAISU

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 429 Maankäyttölautakunta 154 23.11.2016 TARVITAAN MRL 16, RakJ 6.1 SÄÄNNÖS, JONKA PERUSTEELLA POIK KEAMISTA TARVITAAN RakJ 4.2 (Rakentamisen määrä) VALMISTELIJAN LAUSUNTO Hankkeen, rakennuspaikan sekä ympäristön arviointi Hanke sijaitsee kyläalueiden ulkopuolella maatilan talouskeskuksessa. Rakennuspaikka on noin 200 m:n päässä tilan päärakennuksesta. Talouskeskuksen vieressä on kaksi omakotitaloa, jotka on erotettu hakemuksen kohteena olevasta tilasta omiksi tiloikseen. Harvaan asutussa lähinaapurustossa lähin asuinrakennus on noin 250 m:n etäisyydellä rakennuspaikasta.tilalla sijaitsee oma ko ti ta lo (200 m2), navetta (260 m2) ja pihatto nuorkarjalle (268 m2). Hankkeen tarkoituksena on rakentaa uusi pihatto (963 m2) emolehmätuotannon laajentamiseksi sekä lantala (675 m2). Pihatto tulee olemaan yhdeltä sivultaan avonainen. Seinän yläosassa on tuuliverkko. Pihattoon tulee sijoittumaan kestokuivikepohjainen tila emolehmille, eristyskarsinat, toimistotila, puku- ja pesutila sekä tekninen tila. Lantala on katettu ja seinät ovat yläosastaan avonaisia (Ks. liitteet 4-6). Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on myöntänyt hankkeelle eläinsuojan ympäristöluvan julkipanon jälkeen 17.10.2016 138. Päätöksen viimeinen valituspäivä on 16.11.2016. Ottaen huomioon hakemuksen kohteena olevien rakennuksien käyttötarkoitus, tarpeellisuus sekä sopivuus ympäröivään maisemaan ja pihapiiriin, voi daan hakemukseen suostua. Kulku rakennuspaikalle Kulku rakennuspaikalle tapahtuu yksityiseltä Lankalantieltä. Vesihuollon järjestäminen Rakennuspaikka ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Suunnittelutilanne alueella Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa alueelle ei ole osoitettu aluevarausmerkintöjä. Rakennuspaikka sijaitsee kunnanvaltuuston 23.5.2016 53 hyväksymän Sälinkää-Soukkion osayleiskaavan MT-4 alueella. Alue varataan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Aluetta saa käyttää maa- ja metsätalouteen tai sen liitännäiselinkeinoihin liittyvään rakentamiseen sekä haja-asutusluonteiseen rakentamiseen. Sälinkää-Soukkion osayleiskaavasta on valitettu Helsingin

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 430 Maankäyttölautakunta 154 23.11.2016 hallinto-oikeuteen. Alueella ei ole oikeusvaikutteista osayleiskaavaa tai asemakaavaa. Maanomistajan tasapuolinen kohtelu Kyseessä on olemassa oleva rakennuspaikka. (Valmistelija / lisätietoja: kaavasuunnittelija Ilari Salmi) Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta suostuu hakemukseen seuraavin ehdoin: 1) Rakennuksien tulee olla liitteenä olevien kuvien mukaisia (liitteet 4-6). PERUSTELUT Kyseessä on olemassa oleva rakennuspaikka. Ottaen huomioon hakemuksen kohteena olevien rakennuksien käyt tötarkoitus, tarpeellisuus sekä sopivuus ympäröivään maisemaan ja pihapiiriin, voi daan hakemukseen suostua. Edellä mainituin ehdoin hanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä. Rakennushanke ei myöskään aiheuta haittaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutumiselle. Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen. Sovelletut oikeusohjeet MRL 137 MRL 174 VOIMASSAOLO JA JATKOTOIMENPITEET Suunnittelutarverat kaisu/poikkeamispäätös on voi massa kaksi vuotta sen lainvoimaiseksi tulosta. Päätös tulee lainvoimaiseksi valitusajan kuluttua, mikäli siitä ei ole valitettu. Ennen rakentamisen aloittamista on rakennushankkeeseen ryhtyvän haettava rakennuslupa ja esitettävä siinä yhteydessä todistus suunittelutarveratkaisun/poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta. Lainvoimaisuustodistuksen saa Helsingin hallinto-oikeuden kirjaamosta, jonne päätös on sitä varten toimitettava valitusajan päätyttyä. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Ympäristökartta Liite 2. Sijaintikartta Liite 3. Asemapiirustus Liite 4. Pihaton pohjapiirustus ja leikkaus Liite 5. Pihaton julkisivut

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 431 Maankäyttölautakunta 154 23.11.2016 Liite 6. Lantala Liite 7. Osayleiskaavaote

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 432 Maankäyttölautakunta 155 23.11.2016 Kuntalaisaloite / Pulkkamäki Hyökännummelle 120/00/2016 Maankäyttölautakunta 23.11.2016 155 Hyökännummen asukasyhdistys ry on tehnyt 26.5.2015 päivätyn aloitteen pulkkamäen rakentamisesta Hyökännummelle. Aloitteen mukaan asuinalueella on paljon eri-ikäisiä lapsia, jotka talviaikaan tunnetusti nauttivat mäenlaskusta. Alue on luonnostaan tasamaata eikä tarjoa talvisin juurikaan mäenlasku mahdollisuuksia. Esimerkki toimivasta pulkkamäestä löytyy keskustasta Jäähallin vierestä. Pulkkamäen voisi rakentaa raakamaasta, jota kasvavan taajaman läheisyydestä löytyy helposti. Sijainti voisi olla lähellä Hyökännummen koulua ja päiväkotia, jolloin se toisi iloa monelle lapselle. Aloitteessa ehdotetaan, että kunta osoittaisi koulun läheisyydestä paikan, jonne raakamaata voisi kuljettaa. Raakamaalla (myös odotusarvomaa) käsitteenä tarkoitetaan yleisemmin sellaista asemakaavoittamatonta aluetta, jolla on tuleviin rakentamismahdollisuuksiin perustuvaa maa- ja metsätalousmaan ylittävää odotusarvoa esimerkiksi yleiskaavamerkintänsä ja sijaintinsa perusteella. Aloitteessa raakamaa- termillä tarkoitettaneen siten enemminkin rakentamispaikoilta ylijääviä pintamaita. Pintamaiden läjityksessä pitää huomioida, että paikka on sopiva tulevaan ja asemakaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen. Toisekseen pintamaiden läjityksessä on varmistuttava siitä, että maat ovat puhtaita eikä ne sisällä pilaantuneita maa-aineksia missään määrin. (Valmistelija / Lisätietoja: Vesa Gummerus, puh 040 3145 467) Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta antaa aloitteeseen seuraavan vastauksen: Hyökännummen koulun ympäristön pelto-alueilla ei ole voimassa olevaa asemakaavaa eikä siten alueen tulevaa käyttötarkoitusta ole ratkaistu, joten pintamaiden läjitys pulkkamäkeä varten Hyökännummen koulun läheisyyteen ei ole tässä tilanteessa perusteltua. Viheralueiden rakenne ja mitoitus selvitetään asemakaavatyön yhteydessä. Pääsääntöisesti pulkkamäki voidaan toteuttaa asemakaavan mukaiselle puistoalueelle. Puistoalueiden osalta puisto-/vihersuunnitelman laatii tekniset palvelut. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Aloite

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 433 Maankäyttölautakunta 156 23.11.2016 Kuntalaisaloite / Koirapuisto Hyökännummelle 119/00/2016 Maankäyttölautakunta 23.11.2016 156 Hyökännummen asukasyhdistys ry on tehnyt 26.5.2015 päivätyn aloitteen koirapuiston rakentamisesta Hyökännummelle. Aloitteen mukaan Hyökännummen asuinalueella asukkaita on reilusti yli 1000, ja uusia kaavasuunnitelmia on mm. Taruman sekä Linjatien varsi. Osayleiskaavassa Hyökännummelle on merkitty myös puisto/viheralueita, jotka toivon mukaan kunnostetaan lähitulevaisuudessa. Väestömäärän kasvaessa lisääntyy luonnollisesti myös lemmikkien määrä. Useassa taloudessa Hyökännummella on 1-4 koiraa. Asukasyhdistys on aktiivisesti ollut edesauttamassa sitä, että koiran omistajat huolehtivat jätösten korjaamisesta eivätkä muutenkaan anna lemmikkien aiheuttaa häirintää esim. haukkumalla. Jotta mahdollisimman monella koiralla olisi mahdollisuus toteuttaa luontaisia liikkumistarpeitaan, Hyökännummen asukasyhdistys ry ehdottaa koirapuiston rakentamista taajamaan. Se mahdollistaisi sekä pienten että isompien koirien vapaana pitämisen sekä koiran omistajien sosiaalisen kanssakäymisen. Asukasyhdistyksen mukaan em. asioiden uskotaan vähentävän mahdollisia koirien aiheuttamia häiriöitä, mikä taas lisää alueen viihtyisyyttä. Tekniset palvelut / puistojaos on laatinut asiasta lausunnon, jossa on laskettu Hyökännummen ja myös Kellokosken asukaslukua suhteutettuna laskennalliseen koirien lukumäärään. Jos Hyökännummea ja kellokoskea käsitellään yhtenä taajamana, olisi koirapuistoja 1 kpl / 2950 asukasta ja koiria / koirapuisto 590 kpl. Esimerkkejä mitoituksesta koirapuisto / asukkaita on: Järvenpää puisto / 13 500 asukasta Hyvinkää puisto / 11 750 asukasta Kerava puisto / 8 728 asukasta Lahti puisto / 16 978 asukasta Porvoo puisto / 12 500 asukasta Lohja puisto / 47 624 asukasta Ja laskelma mitoituksesta koiria / puisto on: Espoo 1105 Tampere 1840 Turku 1461 Oulu 1100 Jyväskylä 4500 Lahti 2080 Puistojaoksen lausunnon mukaisesti vaikka koirien määrä ylittäisi laskennallisen luvun, jää määrä yleisten kriteerien mukaan vähäiseksi koirapuiston käyttöä ajatellen ja suhteutettuna sen vaatimiin investointeihin. Hyökännummen alueelta kunta on vuokrannut alueita koiraharrastustoimintaa varten. Koirakerho Heiluhännät ry:lle noin 2,5 ha suuruinen alue koiraharrastustoiminnoille Ohkolantien varresta ja

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 434 Maankäyttölautakunta 156 23.11.2016 Sirkka-Liisa Rajalalle noin 3 ha suuruinen alue perustettavaa koirien harrastus- ja koulutustoiminta-aluetta varten Roinilantien/Jyväläntien varrelta. (Valmistelija / Lisätietoja: Vesa Gummerus, puh 040 3145 467) Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta antaa aloitteeseen seuraavan vastauksen: Hyökännummen asuinalueella olevien koirien lukumäärä ei puistojaoksen lausunnossa olevien mitoituslaskelmien perusteella edellytä varausta koirapuistolle. Pääsääntöisesti koirapuisto voidaan toteuttaa asemakaavan mukaiselle puistoalueelle. Puistoalueiden osalta puisto-/vihersuunnitelman laatii tekniset palvelut. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Aloite

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 435 Maankäyttölautakunta 157 23.11.2016 Maankäyttölautakunnan kokousaikataulu vuodelle 2017 578/00.02/2016 Maankäyttölautakunta 23.11.2016 157 Hallintosäännön 7 :n mukaan toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta päättää, että lautakunnan kokoukset pidetään vuonna 2017 keskiviikkoisin klo 17.30 seuraavina päivinä: 18.1., 8.2., 8.3., 5.4., 10.5., 14.6. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen.

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 436 Maankäyttölautakunta 158 23.11.2016 Kaavoitusjohtajan sijainen 575/01.01.00/2016 Maankäyttölautakunta 23.11.2016 158 Kaavoitusjohtajan sijainen on ollut rakennustarkastaja Seppo Lundell. Lundell on eläköitynyt. Maankäyttöinsinööri on sijaistanut kaavoitusjohtajaa vuorotteluvapaan aikana vuonna 2016. Järjestely on osoittautunut toimivaksi. Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta päättää, että kaavoitusjohtajan estyneenä ollessa sijaisena toimii maankäyttöinsinööri. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen.

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 437 Maankäyttölautakunta 159 23.11.2016 Maankäyttölautakunnan otto-oikeuden piiriin kuuluvat viranhaltijapäätökset Maankäyttölautakunta 23.11.2016 159 Maankäyttölautakunnan tietoon saatetaan seuraavat otto-oikeuden piiriin kuuluvat viranhaltijapäätökset: 07.11.2016 34 Maisematyölupa maanrakennustöitä ja puiden kaatoa varten / Apposen terassit 505-407-11-1561 / Asunto Oy Mäntsälän Terassitalot 15.11.2016 35 Maisematyölupa harvennushakkuuta varten / Kaunisnummi II 505-407-2-382 16.11.2016 36 Vuokratontin 1533-9 ostohakemus / kiinteistö 505-407-16-251 Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta päättää, ettei se käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta em. päätöksiin. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen.

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2016 438 Mäntsälän maankäyttölautakunta Pöytäkirja nähtävänä kunnantalolla ja yleisessä tietoverkossa 30.11.2016 MUUTOKSENHAKU Muutoksenhakukiellot Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: Pykälät: 145, 146, 147, 148, 149, 150, 155, 156, 157, 158, 159 Hallintolainkäyttölaki 5 :n/ muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät ja valituskieltojen perusteet: - Oikaisuvaatimus Kirjallisen oikaisuvaatimuksen seuraaviin päätöksiin saa tehdä asianosainen ja kunnan jäsen (kuntalaki 92 ). Näihin päätöksiin ei voi hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen (kuntalaki 89 ). Pykälät: Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään: Mäntsälän maankäyttölautakunta, Heikinkuja 4, 04600 Mäntsälä puh. (019) 2645 000 (vaihde), faksi (019) 2645 212 sähköposti: palvelupiste@mantsala.fi Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusosoitus hallinto-oikeuteen Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Pykälät: 151, 152, 153, 154 Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (=asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Hallintovalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, joka on 29.11.2016 Muutoksenhakuaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusviranomainen: Helsingin hallinto-oikeus, Radanrakentajantie 5 00520 HELSINKI puh. 029 56 42000 (vaihde), faksi: 029 56 42079 sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Ohjeita muutoksenhausta Päätöksen tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätök sestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Kunnan jäsenen katso taan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Oikaisuvaatimuksen / valituksen muoto ja sisältö Oikaisuvaatimus / valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuskirjelmässä ja valituskirjelmässä, joka on osoitettu ao.viranomaiselle, on ilmoitettava: päätös, johon haetaan muutosta miltä osin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan.