Herukkakurssi hoitotoimenpiteet. Jari Känninen Marjatuotannon erikoisasiantuntija

Samankaltaiset tiedostot
Herukkaviljelmän perustaminen

Herukkakurssi Kastelu ja lannoitus. Jari Känninen Marjatuotannon erikoisasiantuntija

Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä

Herukat: Taimet ja lajikkeet

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

Karhunvadelman viljely

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

Marjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Hedelmän- ja marjanviljely

Marjanviljelyn edellytykset

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Nurmen perustaminen ja lannoitus

AVOMAANKURKUN KASVATUS

Avomaan vihannesviljely

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Luomumarjatyöpajat. Kasvuston perustaminen Pieksämäki

Löytyikö mustaherukkakokeesta. tuoreherukkalajiketta? Saila Karhu Luonnonvarakeskus Piikkiö. Kuvat Luke. Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula

VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Biologinen kasvinsuojelu

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Hajahuomioita marjakasvuston perustamisvaiheen töihin pl.maan kasvukuntoon liittyvät asiat

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Rehumaissin viljelyohjeet

Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

23330 Pensaat ja köynnökset

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Katevaihtoehdot marjanviljelyssä

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä. Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla Kesä 2009

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Poimintoja vadelman kasvinsuojelusta

Onnistuneen marjaviljelmän perustamisen edellytyksiä Pihtipudas

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.

Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 18989

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Herukat säiden armoilla

KÄRHÖJEN JA KÖYNNÖSTEN ISTUTUS JA HOITO

Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Istutus , Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Kaura vaatii ravinteita

RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus

Harsot, kankaat ja katteet

Mistä saisi luomutaimia?

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen

Mansikan ja mustaherukan tuotantokustannukset

Mikä on muuttunut? MTT

KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

PEURANIEMEN TAIMITARHA OY

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19375

Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake

Kasvintuhoojien tarkkailu ja biologinen torjunta. Luomumpi Varsinais-Suomi

SANEERAUSKASVIT 2016

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19885

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Transkriptio:

Herukkakurssi hoitotoimenpiteet Jari Känninen Marjatuotannon erikoisasiantuntija 2.2.2017 Sivu 1 9.2.2017

Hoitotoimenpiteet Kastelu Lannoitus Pölytys Leikkaus Sadonkorjuu Kasvinsuojelu Sivu 2 9.2.2017

Hoitotoimenpiteet Tarkoitus herättää keskustelua ja ajattelua siitä mikä on mahdollista mikä ei - Myös mikä on kannattavaa, mikä ei toimii yhdellä, mutta tökkii toisella - Kasvin kannalta maksimisadon tuotto voi käydä liian kalliiksi peltoviljelyn mittakaavassa Mm pensaan leikkaus käsin Alasleikkaus - Yksi sanoo että vasta sitten pensas alkaa tuottamaan - Toinen haukkuu pensaan pilaajaksi Sivu 3 9.2.2017

Herukan mahdollisuuksia Herukka helppoa ja vaivatonta vs rahakasvi? - Marjakasveista Herukan viljely helpoiten koneistettavissa - Istutus taimista (koneavusteisesti) tai tikuista suoraan kasvupaikalle - rivivälien hoito niittokoneet - Leikkaus hoidettavissa jopa täysin koneellisesti - poiminta useita konemalleja Konepoimitun marjan hinta alhainen? - Mutta vaihtelee markkinoista ja lajikkeesta riippuen - Tukikelpoisuus jo taimivaiheesta ja uudistuksessa Vaarana myös näennäisviljely tuet taskuun ja hoitotoimet minimiin

Herukan mahdollisuuksia Rahakasvi??? - lajikevalinta makeita tuoremarkkinoille sopivia lajikkeita - Käsinpoiminta herkemmillä lajikkeilla sekä yleisesti rasiatavaraksi poimittava herukka Työllä hintansa mutta myös markkinoilla saatava hinta merkittävästi parempi - Huolellinen leikkuutyö (ainakin osaksi käsin) Satotasot aivan toista luokkaa kun pensas on aina huippukunnossa

Herukan mahdollisuuksia Suuret sadot - Saatu jo aiemmin, miksei siis nytkin Sadon ajoitus - Satotaimia miksei Menestyy vaatimattomissa oloissa - Mutta entä jos tehostetaan kastelua ja lannoitusta Vrt vadelmaan - Avomaan pienisatoisesta, runsasta kasvinsuojelu- ym hoitotoimia vaativasta kasvista -> tunnelissa tai kasvihuoneessa satotaimilla taimet vuosittain vaihtaen + kastelulannoitusta käyttäen huippusadot, jopa biologisella kasvinsuojelulla Sivu 6 9.2.2017

Sivu 7 9.2.2017 Satotaimessako tulevaisuus - Rovadan taimi ISFC 2017

Herukan mahdollisuudet Ennen perustamista Mieti (ja hanki) markkinat - Halpaa teollisuus herukkaa tulvii Puolasta ja Saksasta voitko jalostaa satosi itse - Pakasteeksi (esim Pakkasmarja ym marjapakastamot) - Tuoremarkkinoille Laatikossa vai rasiamarjana - Itsepoiminta lähinnä suurten taajamien yhteydessä

Lajikkeita maailmalta Mustaherukka - Skotlannissa vahvaa jalostustyötä Scottish Crop Research Institute - nykyinen James Hutton Institute Ben Tron, markkinoille v -93 - Ville Matalan haravakokeista meillä suosioon noussut - Pystykasvuinen, suuret marjat ja tertut eli hyvin satoisa - Tasainen kypsyminen, noin vko Öjebytä myöhäisempi - Härmänkestävä, suhteelisen talvenkestävä - Kotimaista taimea saatavissa - http://taimituotanto.net/taimet/herukantaimet/

Lajikkeita maailmalta Mustaherukka - Ben Lomond Ensimmäinen Ben lajikkeista markkinoille tullut Suurimarjainen, Öjebytä hieman myöhäisempi, mainitaan myös myöhäiseksi kukkijaksi Jalostajan mukaan hyvä härmänkestävyys, Ruutiaisen mukaan ei härmänkestävä, - Ben Sarek Kestävin härmää vastaan, silmujen talvenkestävyys heikompi suuri marjainen, mainitaan herkuttelu- ja jälkiruokamarjana - Ben Connan, v. -93, löytyy koetilalta Ben Sarek x Ben Lomond Viljelyvarma, satoisa, kypsyy myöhään Härmän ja varistetaudin kestävä Sivu 10 9.2.2017

Lajikkeita maailmalta Mustaherukka - Black Pearl Suuret marjat ja tertut Makea, tuoremarkkinoille Taudinkestävyys keskinkertainen Voimakas kasvuinen pensas - Titania ruotsalainen aikainen lajike härmän ja ruosteen kestäväksi mainittu, myös hallankestävä Hyvin suuret ja mehukkaat marjat, tasaisesti kypsyvä ja pitäisi kestää myös pensaassa (ei kiirettä poimintaan) - Intercontinental ruotsalainen lajike vuodelta -97 Ville Matalan haravakokeissa OK aikainen kukkija ja muutama päivää Öjebytä aikaisempi sato Sivu 11 9.2.2017

Lajikkeita maailmalta Punaherukka - Rovada Erittäin runsassatoinen (mainittu 2,6 kg) Pitkät näyttävät tertut, suuret marjat Myöhäinen lajike Sopii pakastukseen ja terttuherukaksi (hollanti) - Red Poll Risteytys jo vuodelta -74, lajikenimi -94 Myöhäinen, Rovadaakin selvästi myöhäisempi Keskikokoiset marjat, jopa 40 marjaa tertussa Terttuherukkana teollista käyttöä ei ole testattu Taudinkestävyys keskinkertainen - Junifer Aikainen ja runsassatoinen punaherukka Hyvä taudinkestävyys

Sijainti ja maaperä Hyvä pellon muoto ja logistiikka konekorjuun ehdoton edellytys Tasamaa vs rinne - Tasamaalla oltava hyvä vesitalous ei seisovaa vettä Ei hallanaralle paikalle - Itärinne Etelä- ja länsirinteillä kasvu voi keväällä lähteä käyntiin liian aikaisin

Sijainti ja maaperä hieta- ja moreenimaat hyviä erityisesti puna- ja valkoherukka Musta- ja viheherukka menestyvät myös jäykemmässä maassa jäykkä maa voi tarvita hoitotoimia ennen istutusta, jopa vuosia eloperäisen aineksen lisäys jankkurointi

Toimet ennen istutusta Herukka samalla paikalla 10-20 vuotta. 10-20 vuotta ilman perusparannuksia! Ennen perustamista pelto kuntoon: - Kalkitus - Rikkakasvit pois - Vesi - monivuotisten rikkojen torjunta kuten mansikalla myös alasleikkauksen yhteydessä - liika vesi pois (salaojitus) - kastelu hyvinkin karkeat maalajit sopivat jos vettä riittää - Hyvä peruslannoitus Muista viljavuusanalyysi! Sivu 15 9.2.2017

Toimet ennen istutusta Kalkitus: ph-suositus 6-7. Kalkitse ph mieluummin yläkanttiin, koska viljelyn aikana sitä on vaikea korjata. Maan multavuus: Korkea multavuus vähentää typpilannoitustarvetta ja parantaa maassa ravinteiden ja veden pidätyskykyä. Perustamislannoitus on siksi hyvä tehdä lannalla. Huom! Ei purukuivitettua lantaa peltoon! Sivu 16 9.2.2017

Toimet ennen istutusta Karjanlanta paras perustamislannoite. - Edullinen - Parantaa maan biologisia ominaisuuksia - Hidasliukoinen, vaikuttaa kaksi vuotta Jos K-taso alhainen, biotiitti kannattaa: - Edullisin K-lannoite ainakin 200 km etäisyydellä Siilinjärven kaivokselta. - Hidasliukoinen, vaikuttaa viisi vuotta - Tarpeen erityisesti nurmien jälkeen - Kalium vaikuttaa talvenkestävyyteen Sivu 17 9.2.2017

Perustamislannoitus Ravinnepuutokset kuntoon: Lannoita viljavuusanalyysin tasolle hyvä, jotta puutteita ei tarvitsisi paikata istutuksen jälkeen. Muista myös hivenet. Kaikkia ravinteita tarvitaan. Kasvuunlähtö on hidasta: Alussa kannattaa lannoittaa hyvin, jotta pensaat saataisiin mahdollisimman nopeasti kasvamaan satoikäiseksi. Sivu 18 9.2.2017

Perustaminen Istuta katteeseen muoviin, kankaaseen tai biohajoavaan kalvoon! - Vähentää rikkakasviongelmia - Lämmittää maata: Kasvu nopeutuu ja maan typpitaso kasvaa - Parantaa veden pysymistä maassa, mutta toisaalta myös huonontaa sateen imeytymistä - Nopeuttaa pensaiden satoikään tuloa 1-2 vuodella. - Maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin Sivu 19 9.2.2017

muovikateviljely Muovit - paksuus 0,05 tai 0,06 mm - leveys 1,0 tai 1,2 m (viljelytapa!) - UV-suojattu - eri värejä: musta yleisin! ruskea valkoinen (kaksipuoleinen, musta-alapinta) - Pelkkä valkoinen päästää valoa liikaa läpi rikkakasvu - Heijastaa valoa kasvustoon - Säilyy viileämpänä, ei aikaista satoa

muovikateviljely Katekangas (Mypex) - kestävä materiaali pitkäänkin viljelykiertoon Lyhyellä viljelykierrolla jopa useampi kierto - läpäisee vettä, jossakin määrin myös ravinteita - kallis materiaali - leveys mahdollistaa myös useamman rivin / istutuspenkki - Myös valkoinen mypex-kangas olemassa - Heijastaa valoa - Mutta yksinkäytettynä rikat viihtyvät sen alla (läpäisee valoakin)

Viljelmän perustamisesta - Pistokkaat Ruohomaisten pistokkaiden otto kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun. Hyvä punaherukalla ja karviaisilla! Puutuneet pistokkaat sadonkorjuun jälkeen tai myöhään syksyllä taimien ollessa lepotilassa. Hyvä mustaherukalla! Pistokkaiden liotus 0,5-2 vrk ennen istutusta parantaa juurtumista. Sivu 22 9.2.2017

Viljelmän perustamisesta - Pistokkaat PUUTUNEET PISTOKKAAT - Edellisvuoden hyvin kehittyneet n. 6 mm versot hyviä. Myös vanhemmat käyvät. - Pistokkaiksi ei versojen kärkiosia. Sopiva pituus 12-20 cm. - Pistokkaiden juurrutus heti tai varastointi talven yli ja juurrutus keväällä. - Muista kosteuden säilytys pistokkaissa! Sivu 23 9.2.2017

Viljelmän perustamisesta - Pistokkaat RUOHOMAISET PISTOKKAAT Ruohomaisiin pistokkaisiin jätetään yksi lehti. Vähentää haihdutusta. Juurrutus turpeeseen, ruukkuihin tai laatikoihin. Huolehdittava riittävästä kosteudesta! (Sumutus, muovi) Istutus ruukkuihin ja seuraavana kesänä taimien latvojen leikkaus. Syksyllä valmiita istutettaviksi. Sivu 24 9.2.2017

Viljelmän perustamisesta - Pistokkaat ISTUTUSAJANKOHTA Paljasjuuritaimet istutetaan lepotilaisina myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä. Astiataimia voidaan istuttaa milloin tahansa. Pistokkaat ovat herkkiä kuivumiselle ja paras juurtumistulos saadaan, kun penkit tehdään syksyllä ja pistokkaat pistetään maahan keväällä heti lumen sulettua. Sivu 25 9.2.2017

Viljelmän perustamisesta - Pistokkaat HOLLANNIN MALLI TILALTA Puutuneista pistokkaista Mustalla muovilla katettuun penkkiin Suoraan lopulliselle kasvupaikalle - 1 pistokas per taimi Leikkaus pariin kertaan kasvun aikaan edistämään haaroittumista 1. vuoden jälkeen MUOVI POISTETAAN Ja rivi MULLATAAN - Näin saadaan hyvin haaroittunut tasapainoinen pensas Sivu 26 9.2.2017

Viljelmän perustamisesta - istutus Istuta taimi syvempään kuin taimistolla. Haaroittuneiden taimien haarakohta istutetaan maanpinnan alle n. 5-15 cm. Pistokas istutetaan siten, että 2/3 taimesta jää maanpinnan alapuolelle. Pinnalle jätetään vain 2-3 silmua. Pistokkaita voi pistää 1-3 samaan kohtaan. Vinoon istutus parantaa haaromista! Sivu 27 9.2.2017

Astiataimen istutus on jäänyt liian pintaan ja pensas on jäänyt haaroittumatta. Vieressä samaan aikaan istutettuja pensaita. Lajike Marski.

Viljelmän perustamisesta - istutus ISTUTUSETÄISYYS -Rivissä 50 cm välein -Lajike-erot -Kasvatustapa ja sadonkorjuu - -Rivivälit -traktorilla rivien väliin riviväli 4-4,5 m -Tai sitten pienempi traktori - Päisteet -Traktorilla ja työkoneilla mahduttava kääntymään -Ympäristötuen minimitiheys 2200 tainta/ha Sivu 29 9.2.2017

Viljelmän perustamisesta - istutus ISTUTUSLEIKKAUS -Hyvin haaroittuneita astiataimia ei tarvitse leikata. Muista istuttaa haaromiskohta 5-15 cm maan alle! - Heikosti haaroittuneet astiataimet leikataan kuten paljasjuuriset. -Paljasjuuriset taimet leikataan 15 cm pituisiksi haaroittumisen lisäämiseksi. -Satotaimet (ehkä joskus tulevaisuudessa herukallakin) EI leikata Sivu 30 9.2.2017

Kastelu Jos on kuiva kesä, niin kastelusta hyötyä istutusvuonna ja nuorilla pensailla. Yli 5-v pensaiden vedenottokyky on juuriston kasvettua riittävä ilman kasteluakin. - jos lyhyt kierto kuten Kallen esityksessä, olisiko tihkukastelu sittenkin paikallaan Kastelulaitteita ei kannata pelkän herukan vuoksi ostaa tilalle. Jos tilalla on kasteluvalmius ennestään, voi uuteen herukkapeltoon laittaa halpaa lyhytikäistä tihkuletkua. Sivu 31 9.2.2017

Tihkukastelu diat M.Toivala Kiinteä kasteluletku taimirivien kohdalla maan pinnalla tai muutaman cm:n syvyydessä Käytetään mm. marjoilla, omenalla, perunalla,vihanneksilla sekä kausihuoneissa

Tihkukastelun edut diat M.Toivala Kasteluvesi saadaan kokonaan kasvin käyttöön - Ei tarvitse kastella rikkakasveja/käytäviä Lannoitus voidaan antaa veden mukana - Lannoitteita säästyy Erittäin tasainen kastelu Putkiston painetarve pieni Ei maanpinnan liettymistä ja tiivistymistä Voidaan automatisoida

Tihkukastelun edut jatkuu diat M.Toivala Marjat pysyvät puhtaampina Kasteluveden tarve perinteiseen sadetukseen verrattuna vain kolmannes - Sadetuksessa osa vedestä haihtuu käytäviltä, kasvustosta ja ilmasta Kasvin juuret eivät hakeudu pintaan kuten sadetuskastelulla Sadetusta pienempi energian tarve ja työmäärä Voidaan kastella hoitotöiden ja poiminnan

Tihkukastelun haasteet diat M.Toivala Vaatii osaamista Investointitarve Tukkeutumisvaara Vaurioitumisvaara Riittävä veden laatu

diat M.Toivala

Tippukastelu M- Toivola

Kasvin vedentarve diat M.Toivola Kasvin ottamasta vedestä haihtuu 95% - Jäähdytys - Nestejännitys - Ravinteiden kuljetus Haihdutuskerroin ( 150-180) kertoo kuinka monta kiloa vettä on tarvittu tuottamaan kilo maanpäällistä kuiva-ainetta - Optimoitu lannoitus pienentää haihdutuskerrointa - Kerroin on pienin kaikkien kasvutekijöiden ollessa suotuisia

Kasvin vedenpuute diat M.Toivola Lievä vedenpuute ( 75% tarpeesta) voi vähentää lehtien kasvua kesän aikana jopa puolella Alentaa yhteyttämisen tehokkuutta Vähentää kukkien määrää Vähentää raakileiden määrää Pienentää marjojen kokoa Sadon määrä voi pienentyä jopa 80%

Mustaherukan vedentarve diat M.Toivola Kastelukokeiden tulokset samansuuntaisia kuin mansikalla Paras tulos, kun maa on tasaisen kostea Vedentarve 200 l/ pensas/kasvukausi = 40-50 kastelukertaa 4-5 l /kerta

Hallantorjunta sadettamalla diat M.Toivala Veden muuttuessa jääksi vapautuu lämpöä, joka tulee kasvinsolujen käyttöön. Suojausvaikutus edellyttää jatkuvaa sadetusta hallayönä Sadetusta jatketaan aamulla, kunnes jää alkaa rapista lehdiltä pois Jos sadetus keskeytetään liian aikaisin, kasvin solut luovuttavat lämpöä - Tuhot saattavat olla suuremmat, kuin jos ei olisi sadetettu lainkaan

Sadetuksen teho hallantorjunnassa diat M.Toivala Hyvällä sadetuskalustolla voidaan torjua jopa - -7 halla - Vettä tulee antaa 3,5 mm/h eli 35 m³ /ha /h -4 halla voidaan torjua sadettamalla 2,5 mm eli 25 m³/ ha /h Hallasadetus aloitetaan lämpötilan laskiessa alle 0 - Tämä lämpötila ei lyhytaikaisena aiheuta vioituksia, mutta lämpötilan laskiessa pakkasen puolelle suuttimet saattavat jäätyä.

Sadetuksen teho jatkuu diat M.Toivala Sadettimen tulee kiertää täysi kierros kerran minuutissa Sadetuskaluston tulee olla täysin toimintavarma, koska jo muutaman minuutin keskeytys sadetuksessa voi aiheuttaa vioituksia.

Kateharson käyttö hallantorjunnassa diat M.Toivala Yksinkertaisen harson suojaava vaikutus riittää n.2-3 hallalle Kaksinkertaisen harson suojaus riittää -3-4 hallalle Harson suojaava vaikutus edellyttää, että - Maa on edes vähän kostea - Harso levitetään hyvissä ajoin päivällä Sadettaminen edeltävänä päivänä parantaa maan lämmönvarauskykyä

diat M.Toivala

Kastelulannoitus? Hinta - Kastelulannoitteet ovat kalliimpia ja herukan viljelyn katteet pieniä. Herukalle on siksi taloudellisinta käyttää rakeisia lannoitteita. - mutta kastelulannoitteilla ravinteet kasvulle oikeaan aikaan sopivan laimeana - voidaanko satotasoja nostaa selvästi suuremmalla lannoituksella vaatii tutkimusta! - Perustamisvaiheessa, jos mahdollista, käytä karjanlantaa ja biotiittia. Sivu 46 9.2.2017

Lannoitus Yaran suositus vuodelta 2016 - Perustuu kokeisiin ja kokemuksiin suomalaisilta tiloilta Typpi (N) jaettuna raakiletilanteen mukaaa Fosfori (P) viljavuusluokan mukaan tukiehdot Kalium (K) viljavuus luokan mukaan - Vaikutus talvehtimiseen!!! Sivu 47 9.2.2017

Pensaiden leikkaus hoitoleikkaukset: - kuivuneitten, sairaitten/vioittuneiden ja vanhojen oksien poisto - pensaan muotoilu ja nuorennus lamonneet oksat satoversojen lisäys - tehdään: käsin osittain koneella täysin koneellistettuna

Pensaiden leikkaus hoitoleikkaukset : - ajankohta mustaherukat lepotilassa - syksy tai aikainen kevät puna- ja valkoherukka - heti sadonkorjuun jälkeen elokuussa tai aikainen kevät - tarve: - pensaaseen 4-6 uutta oksaa, yht. noin 15 satoikäistä oksaa - joka toinen vuosi koneella + käsin tarkastus 3-5 vuoden välein - lyhyt (7 v) viljelykierto: ei tarvetta vanhojen oksien poistoon

Pensaiden leikkaus Alasleikkaus - kasvuston uusiminen lyhentää viljelykiertoa = sadontuottokyky säilyy - tuholaisten torjunta mm. silmutuholaisten pahoin vioittamat kasvustot äkämäpunkin vioittamat kasvustot (syksy tai hyvin varhainen kevät) - tehokas rikkatorjunta ja maanparannustoimet mahdollisia - 20 cm korkeuteen, multaus, juuriston typistys

Herukan pölytys Pölytyksen onnistuminen tärkeimpiä marjan kokoon vaikuttavia tekijöitä - Kukkien pölyttyminen täydellisesti - Marjan koko ja vähentää varisemista Lajikkeissa itsefertiilejä pölyttyvät hyvin - Mm. Öjebyn pienet alat luontainen pölyttäjä kanta riittävä Yli 0,5 ha alat -> 2-3 mehiläispesää / ha, tai enemmänkin jos ei täysin itsefertiili lajike Yksittäinen kukka pölytyskykyinen vain 3-4 päivää Alle 6 asteen lpt haitallinen pölyttymisen onnistumisen kannalta Sivu 51 9.2.2017

VILJELYTYÖ Kasvustojen tarkastukset maalis-huhtikuulla - herukat: oksanäytteet silmujen tarkkailu

Kasvinsuojelu - kasvitaudit lehtilaikkutaudit: - varistetauti erityisesti puna- ja valkoherukka - harmaalaikku yleisin mustaherukalla lajikevalinta kasvupaikan valinta lehtien poistaminen ja hajoamisen nopeuttaminen kemiallinen torjunta - luomussa nokkoskäytteet ja kompostiuutteet - Kemiallinen torjunta: 2-5 vrk ennen kukintaa Osalla valmisteista *) myös kukinnan päätyttyä

Kasvinsuojelu - kasvitaudit Harmaahome - Kemiallinen torjunta kukinnan aikaan! Teldor, Swtich, Signum (PetK-2016) härmä - Kemiallinen torjunta 1 viikon sisällä kukinnan päättymisestä - Topas 100EC, Candit, Maatilan Penko, Signum

Kasvinsuojelu - kasvitaudit Virustaudit (suonenkatotauti) - puhdas taimimateriaali Ruostetaudit - herukanvillaruoste - herukansararuoste - herukkaruoste

Kasvinsuojelu - tuholaiset silmutuholaiset - herukkakoi - herukansilmukoi kevättarkkailu kemiallinen torjunta silmujen auetessa äkämäpunkki - tarkkailu - ei kemiallista torjuntaa

Kasvinsuojelu - tuholaiset rataspunkki - lisinyt viimevuosina - torjunta-aineiden vaihtelu tarpeen Cooper kevätruiskute, Neko Kevätruiskute varsisääski ja versosääski

sadonkorjuu Koneellisesti yli 1 ha alat - Joonas herukkapuimuri Itsekulkeva, ajetaan rivin päältä Jakaa rivin kahtia https://www.youtube.com/watch?v=6dhtmn9kl_o https://www.youtube.com/watch?v=sfi2ntx9nxm Myös runsaasti lisälaitteita - Matalapoimintalaite - Leikkainlaite - Ruiskulaitteisto - Hydraulinen nostin - Kippisäiliöt - Sivukuljetin

sadonkorjuu - Traktorivetoiset korjuukoneet Puoliriviä kerrallaan poimivat https://www.youtube.com/watch?v=esg-n YRMA - Merkkejä esim Joanna, Ares Kokorivin poimivat https://www.youtube.com/watch?v=-mpe0nw5smq

sadonkorjuu Käsin poiminta - Tuoremarjaksi rasia kauppaan Makeat, pinnaltaa herkemmät lajikkeet Pitkät tertut - Hinta merkittävästi parempi kuin konekorjatulla marjalla - Poimitaan suoraan rasiaan

sadonkorjuu Pamputtaminen - Pehmustetulla puukepillä tai tukevalla muoviletkulla pamputetaan oksia latvasta kiinnipitäen - Kypsät marjat varisevat alustalle, esimerkiksi muovikaukaloon - Käsinpoimintaa nopeampi sadonkorjuu tapa pienehköille aloille - https://www.youtube.com/watch?v=nl_1lrtsr2c

Terttuherukat Herukkaa, erityisesti punaista koristekäyttöön ravintoloihin Tavoitteena pitkä ja kaunis terttu Myydän tuoreena pitkin talvea - CA- eli säätöilmavarastointi Tutumpi omenan varastoinnista 64

Terttuherukat 65

Terttuherukat 66

Terttuherukat 67

Terttu-herukat 68

Terttuherukat 69

Terttuherukat Riittävän runsas leikkaus edellytys hyviin terttuihin - Jätetään 2-3 uutta versoa vuosikasvua - Kaikki muutamaa vuotta vanhemmat versot poistetaan - Tuenta kuten vadelmalla 70

Karviainen Tavallisen karviaisen viljely tuettuna - Tuetaan rivin keskelle laitettavalla katistkaverkolla - Oksat kiinni verkkoon - Marjat hyvin esillä ja helppo poimia - Käytössä Suomessa ainakin kahdella tilalla 71