Ehkäisevän päihdetyön projekti II asteen oppilaitoksissa TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Jarno Saarinen projektipäällikkö Elämäni Sankari ry puh. 040 596 8615 jarno.saarinen@sankarit.net 9.1.2014
1 Projektin tausta ja tavoitteet Terveenä työelämään 2013 2014 on kaksivuotinen jatkoprojekti vuosina 2010 2012 toteutetulle ehkäisevän päihdetyön, edistävän mielenterveystyön ja terveyden edistämisen projektille. Projektin ensimmäisellä kolmivuotiskaudella luotiin ammatillisiin oppilaitoksiin tarkoitettu kokonaisvaltaista hyvinvointia tukeva, toimintakulttuuriin ja terveystiedon opetukseen integroitu toimintamalli, sekä toimenpidesuositus ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseksi oppilaitoksissa. Jatkoprojektin tarkoituksena on toimintamallin juurruttaminen sekä levittäminen. Projektin tavoitteet: - juurruttaa ammatillisiin oppilaitoksiin integroitu ehkäisevän päihdetyön toimintamalli osaksi oppilaitosten toimintakulttuuria ja terveystiedon opetusta - lisätä ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden tietoisuutta päihde- ja mielenterveysasioissa - ehkäistä ja vähentää ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden haitallista päihteiden käyttöä - lisätä palvelujärjestelmän ja opiskelijoiden, omaiset mukaan lukien, valmiuksia varhaisessa puuttumisessa sekä avun / tuen piiriin hakeutumisessa - edistää opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia 2 Projektin toteuttajatahojen välinen yhteistyö Projektia koordinoivana, arvioivana, sekä toimintoja ja palveluja tuottavana tahona toimii Elämäni Sankari ry. Projekti toteutetaan alueelliseen palvelujärjestelmään sekä oppilaitoksiin integroituna yhteistyönä. Yhteistyö muodostuu julkisen sektorin toimijoista (muun muassa koulu- ja opetustoimi, terveystoimi, sosiaalitoimi, nuorisotoimi sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut) ja järjestökumppaneista. Yhteistyöoppilaitokset ovat nimenneet projektille yhdyshenkilön, jonka tehtävänä on suunnitella ja koordinoida yhdessä projektipäällikön kanssa ehkäisevän päihdetyön toteutuminen osana terveyden edistämistä lukuvuodeksi kerrallaan. Yhdyshenkilön nimeämistä pidetään edellytyksenä myös niissä oppilaitoksissa, joissa toiminta käynnistetään vuonna 2014. Suunnittelun apuna käytetään ehkäisevän päihdetyön vuosikelloa, joka hyväksyttiin vuonna 2011 ensimmäisenä hyvänä käy-
täntönä kouluterveyskyselyjen jalkauttamiseen. Vuosikellon avulla toiminta integroituu oppilaitosten lukuvuosien toimintasuunnitelmiin. 3 Tunnistetut projektiin liittyvät käytännöt Projekti sisältää ehkäisevän päihdetyön toimintoja ammattiin opiskeleville ja heidän vanhemmilleen, sekä oppilaitosten henkilökunnalle. Keskiössä ovat opiskelijoiden hyvinvointikäyttäytymistä seuraavat hyvinvointikyselyt sekä tiedon lisäämiseen ja arvojen ravisteluun tähtäävät ryhmäinterventiot opiskelijaryhmille. Ryhmäinterventioissa hyödynnetään materiaalina Elämäni Sankari ry:n teettämää lyhytelokuvaa Kiusaus (2012), jonka valmistumiseen Terveenä työelämään 2010 2012 projektilla oli merkittävä myötävaikutus. Tilaisuuksissa hyödynnetään myös interaktiivista äänestysjärjestelmää, jossa kaukosäädintä käyttämällä jokainen opiskelija saa mielipiteensä erilaisiin teemoihin liittyen julki anonyymisti. Toimintoja tehostavat erilaiset tapahtumat ja muut niin sanotut boosterit, sekä tilaisuudet opiskelijoiden sidosryhmille, kuten vanhemmat ja oppilaitosten henkilöstöt. 4 Aikataulu ja projektin päättäminen Projektin/toimintamallin toiminnot toteutetaan myös projektin päätösvuonna aiempien vuosien tapaan niissä oppilaitoksissa, joissa yhteistyöllä on jo historiaa. Uusien yhteistyöoppilaitosten kanssa toimintoja pilotoidaan yhdessä sovitulla tavalla, sekä tavoitellaan alkuvaiheesta asti pidempää yhteistyötä, jolloin toimintoja integroidaan toimintasuunnitelmiin heti. Projektin toiminnot sijoittuvat oppilaitoskohtaisesti ympäri toimintavuotta muodostaen etenevän kokonaisuuden, pääsääntöisesti kuitenkin oppilaitosten lukuvuosikalenterin mukaisesti, eli kevätkaudella edellisen vuoden toiminnot etenevät suunnitellusti. Uusi lukuvuosi alkaa pääsääntöisesti hyvinvointikyselyiden toteuttamisella, jota seuraavat muut toiminnot, sillä opiskelijoille, henkilöstöille ja vanhemmille toteutettavien tilaisuuksien sisällöt rakentuvat kyselyiden tulosten varaan. Poikkeuksena oppilaitosten ryhmäytyspäivät, jotka sijoittuvat heti lukuvuoden alkuun, ja joiden tarkoituksena on lähinnä tehdä toiminta ja toimijat tutuiksi aloittaville opis-
kelijoille. Tapahtumat istuvat oppilaitosten vuosikellossa pääsääntöisesti alkusyksyyn ja loppukevääseen. Projektin päätösvuonna toimintojen toteuttamisen ja juurruttamisen ohella keskitytään luonnollisesti myös projektin loppuun viemiseen, ja tulosten sekä käytänteiden julkistamiseen. Merkittävimpänä foorumina hyödynnetään Valtakunnallisia Päihde- ja mielenterveyspäiviä, joissa projektipäällikön on tarkoitus esitellä toimintamalli osana Nuorten ehkäisevä päihdetyö kokonaisuutta. Kirjallisena tuotoksena päätösvuonna valmistuu jo olemassa olevien, toimintamallia esittelevien Internetsivujen (www.terveenatyoelamaan.fi) ohella samaan tarkoitukseen laadittu esite. Molempien sisällöt pyritään avaamaan lukijalle siten, että toimintamalli tulee mahdollisimman ymmärrettäväksi ytimekkäällä tavalla. Ylipäätään ulkoinen viestintä on koko Elämäni Sankari ry:n näkökulmasta merkittävä kehittämisen kohde, ja niinpä projektin tiedottamisessa tullaan hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti ulkopuolista asiantuntijuutta. Ehkäisevän päihdetyön vuosikelloa hyväksikäyttäen Terveenä työelämään - toimintamalli voidaan juurruttaa osaksi oppilaitosten terveystiedon opetusta ja päihdekasvatusta, luomalla toimintakulttuuriin selkeät vaiheet erilaisille toimille ja tapahtumille. Tällaista juurruttamistyötä tehdään pitkään mukana olleissa oppilaitoksissa sekä pidetään lähtökohtana uusien kumppanien kanssa. Elämäni Sankari ry:n kehittämisohjelman 2014 2018 mukaan Terveenä työelämään toimintaa ei olla päättämässä projektin loputtua, vaan toiminnot siirretään osaksi kohtaamistyön kokonaisuutta, jossa ala- ja yläkoulutyölle sekä II-asteen oppilaitosyhteistyölle on oma toimintalinjansa. Kohtaamistyön kokonaisuus mahdollistaa toimintamallin levittämisen ilman erillistä projektia, sekä työtaakan jakamisen yhdistyksen työntekijöille tehokkaammin varsinkin operatiivisten toimintojen osalta. 5 Resurssit ja organisaatio Projektin toimintamalli tukee olemassa olevien resurssien systemaattista käyttämistä. Eri toimijat käyttävät omia perustehtävään kuuluvia työvälineitä ja toiminnot
voidaan toteuttaa oppilaitosten toimitiloissa, sekä sisältöjen suunnittelun ja raportoinnin osalta Elämäni Sankari ry:n toimitiloissa. Henkilöstöresursseja projektille tuo Elämäni Sankari ry, jonka työntekijät käyttävät osuuden työajastaan projektin toimintojen ja sisältöjen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Projektissa työskentelee täysipäiväisesti projektipäällikkö ja työtaakkaa täydentävät yhdistyksen muut työntekijät ja ostopalveluna hankittavat asiantuntijapalvelut. Lisäksi projektissa hyödynnetään osa-aikaisia Sankariohjaajia, joiden rekrytointiin ja valmentamiseen käynnistyi Terveenä työelämään projektin osaltaan edesauttama hanke yhteistyössä Seurakuntaopiston kanssa. Hanke on myös osa Raha-automaattiyhdistyksen Paikka auki - nuoret työelämään avustusohjelmaa. Muut henkilöstöresurssit muodostuvat eri toimijoiden ja oppilaitosten henkilökuntien käyttämästä työajasta. 6 Projekti kytkettynä ehkäisevän päihdetyön laatukriteereihin Toimintamallissa sovelletaan laadukkaan ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kriteerejä ja terveyden edistämisen laatusuosituksia. Laatu varmistetaan peilaamalla suunnittelu ja toiminnot ehkäisevän päihdetyön laatukriteereihin, joiden mukaan ihmisillä on oikeus asialliseen, ajantasaiseen ja monipuoliseen tietoon päihteistä. Projektin tavoite onkin lähinnä tiedollisiin valmiuksiin ja asenteisiin vaikuttaminen, sekä päihdeilmiön ymmärryksen edistäminen ja hallinta. Opiskelijoiden päihteiden käyttöä ei voida suoranaisesti ehkäistä ja vähentää yksittäisillä interventioilla, tai ainakaan sen toteen osoittaminen ei onnistu. Tiedon saaminen oppilaitoksessa on kuitenkin merkittävä tekijä sekä ehkäisevän päihdetyön laatukriteerien että projektin tietojenkeruumenetelmien perusteella. Ryhmäinterventioissa opiskelijoiden päihdetietämystä lisätään keskustelemalla dialogisesti opiskelijaryhmien kanssa erilaiset mielipiteet sallivasti ja rationaalista argumentointia kunnioittavasti, sekä opiskelijoiden ikä huomioiden. Opiskelijat haastetaan asenne- ja arvokeskusteluun, jossa pohditaan muun muassa omaa alkoholinkäyttöä ja alkoholiin liittyvää riskikäyttäytymistä. Keskusteluihin sisällytetään myös huolen puheeksiotto ja hoitoonohjaus.
Vastaavasti oppilaitosten henkilökunnille viedään projektin erityisosaaminen ja ammattitaito päihde- ja mielenterveysasioissa, ja tätä kautta vahvistetaan ja kehitetään päihdeohjelmia sekä varhaisen puuttumisen malleja, joissa myös ehkäisevä näkökulma tulee huomioiduksi. Toimintoja arvioidaan sekä tilaisuuskohtaisesti, että suurempina kokonaisuuksina projektiryhmän toimesta jatkuvasti. Keskusteluista saadaan kokemusperäistä tietoa jonka perusteella on mahdollista arvioida projektin vaikutuksia. Päihteiden käytön ja päihdeasenteiden muutoksien mittaaminen on hankalaa, joten toimijoiden keskinäinen tuntuma projektin toimivuudesta on tärkeä arvioinnin näkökulma. Projektiryhmän arvioinnissa hyödynnetään swot- ja muh-analyyseja, ja riittävän selkeästi ja yksinkertaisesti määriteltyjen tavoitteiden toteutumista voidaan arvioida. Lisäksi projektin ja yhdistyksen toimijat ovat pyrkineet mukaan Kuntoutussäätiön Artsi Arviointi ja tiedon tuottaminen systemaattiseksi sosiaali- ja terveysalojen järjestöihin projektiin arvioinnin tehostamiseksi. SWOT-analyysi, Terveenä työelämään toimintamalli VAHVUUDET Toimintamallin joustavuus, muokattavuus ja räätälöintimahdollisuudet Järjestön spesifi substanssiosaaminen päihde- ja mielenterveysasioissa Mahdollisuus toimintojen linkittämiseen osana terveystiedon opetusta Tukee yhteisöjen lakisääteistä ehkäisevää päihdetyötä ammatillisissa oppilaitoksissa HEIKKOUDET Haavoittuvuus, henkilöstöresurssien riittämättömyys yllättävissä tilanteissa, esim. sairastuminen Rahoituksen epävarmuudet Toimintojen osittainen riippuvuus tietyistä henkilöistä Ei itsessään korvaa lakisääteisiä ehkäisevän päihdetyön palveluita MAHDOLLISUUDET Osa-aikaisten työntekijöiden hyödyntäminen (sankariohjaajat) ja nuorten työllisyyden parantaminen Toimintojen integroiminen pysyväksi osaksi oppilaitosten toimintaa Toimintojen riittävän tarkka kuvaaminen ja mallentaminen toimintojen toteuttamiseksi missä tahansa oppilaitoksessa UHAT Sitoutumisen haasteet oppilaitoksissa Tiedon kulun haasteet isoissa organisaatioissa Johdon ja operatiivisen tason ajatusten mahdollinen erilaisuus oppilaitosten sisällä Oppilaitosten henkilöstön väsyminen pitkällä aikavälillä