Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 Kokousaika 16:15-20:25 Kokouspaikka Kallion virastotalo Toinen linja 4 A, nh.1 Läsnä Jäsenet Ingervo, Sirkku Valtonen, Olli Brettschneider, Gunvor Kajanoja, Jouko Mäki, Terhi Nurmela, Tuomas Paavolainen, Sara Pelkonen, Jaana Tarkkanen, Jussi Vesikansa, Sanna puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen poistui 20:23, poissa 412-421 jäsen jäsen jäsen poistui 19:31, poissa: osa 407-421 jäsen jäsen Muut Rautava, Risto Räty, Laura Voutilainen, Paavo Hulkkonen, Helinä Järvenkallas, Satu Liljelund, Ulla Peiponen, Arja Salmen, Päivi Sutinen, Pia Ylisipola, Helena Kopomaa-Weymarn, Mervi Niemelä, Katja Levänen, Anneli Rönkkö, Mauno kaupunginhallituksen edustaja poistui 17:39, poissa osa 403-421 apulaiskaupunginjohtaja poistui 17:52, poissa: osa 403-421 sosiaalijohtaja aikuispalvelujohtaja päivähoidon johtaja ruotsinkielisten sosiaalipalvelujen päällikkö vanhuspalvelujohtaja henkilöstön edustaja perhepalvelujohtaja va. hallinto- ja kehittämisjohtaja poissa: 412 tiedottaja johtava asiantuntija hallintopäällikkö johtava asiantuntija
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 saapui 16:25, poistui 18:20, läsnä: 402 ja 403
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 Asia 400 Sosj/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien vali 401 Sosj/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 402 Sosj/3 Sosiaalitoimen talousarvion toteutumisennuste tilanteessa 30.11.2011 sekä ylitysoikeuden hakeminen vuoden 2011 menoihin 403 Sosj/4 Sosiaalitoimen käyttösuunnitelmat vuodelle 2012 404 Sosj/5 Helsingin seudun matkakorttien osittainen käytöstä luopuminen VpL:n kuljetuspalvelua saavilta 405 Sosj/6 Lausunto kaupunginhallitukselle Helsingin parhaat energiatehokkuuskäytännöt -työryhmän loppuraportista, PEKselvityksestä 406 Sosj/7 Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2012 luonnoksesta 407 Sosj/8 Yksityisen lasten päiväkotihoidon järjestämisen strategiset linjaukset 408 Sosj/9 Suomenkielisen lasten päivähoidon palveluverkkosuunnitelman tarkistaminen 409 Sosj/10 Jätkäsaaren vaikeavammaisten asuntoryhmän, Suezinkatu 3, hankesuunnitelman hyväksyminen 410 Sosj/11 Pohjois-Haagan vanhusten asuilon käyttötarkoituksen muuttaminen 1.10.2012 lukien 411 Sosj/12 Marian Sairaskoti-Säätiön anomus sosiaalilautakunnan osallistumisesta RAY:n investointiavustuksen palauttamiseen 412 Sosj/13 Esitys kaupunginhallitukselle sosiaaliviraston hallinto- ja kehittämisjohtajan avoimen viran hoitajasta 1.1.2012-31.12.2012 413 Sosj/14 Kehitysvammaisten henkilöiden leiri- ja kerhotoiminnan ostopalvelusopimusten purkaminen 414 Sosj/15 Helsingin Klubitalot ry:n ostopalvelusopimuksen purkaminen 415 Sosj/16 Lattioiden perussiivoustöiden hanki 416 Sosj/17 Lyhytaikaishoidon hanki KVPS Tukena Oy:n nykyisille asiakkaille vuodelle 2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 417 Sosj/18 Kuntoväline Oy:n oikaisuvaatimus hankipäätöksestä 418 Sosj/19 Salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom 30 k.) 419 Sosj/20 Ilmoitusasiat 420 Sosj/21 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 421 Sosj/22 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 1 (113) Sosj/1 400 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien vali Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Tuomas Nurmelan ja Sanna Vesikansan tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Lisätiedot sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen Anneli Levänen, hallintopäällikkö, puhelin: 310 43460 anneli.levanen(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet (varalla ) ja (varalla ) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen Anneli Levänen, hallintopäällikkö, puhelin: 310 43460 anneli.levanen(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 2 (113) Sosj/2 401 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. Lisätiedot sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen Anneli Levänen, hallintopäällikkö, puhelin: 310 43460 anneli.levanen(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen Anneli Levänen, hallintopäällikkö, puhelin: 310 43460 anneli.levanen(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 3 (113) Sosj/3 402 Sosiaalitoimen talousarvion toteutumisennuste tilanteessa 30.11.2011 sekä ylitysoikeuden hakeminen vuoden 2011 menoihin HEL 2011-009204 T 02 02 01 Päätös päätti merkitä tiedoksi vuoden 2011 talousarvion toteutumisennusteen tilanteesta 30.11.2011, jossa menojen ennustetaan ylittyvän 25,2 milj. euroa ja tulojen 21,2 milj. euroa. päätti esittää kaupunginhallitukselle, että vuoden 2011 talousarvioon lisätään Talousarviokohdalle 3 11 01 Sosiaalivirasto menot yhteensä 17 300 000 euroa Ylityksen perusteluina: - lasten päivähoidon kasvanut asiakasmäärä - aikuisten palvelujen teknisluonteiset menoerät, joille saadaan täysimittainen tulorahoitus - kehittämishankkeet, joille saadaan täysimääräinen ulkopuolinen rahoitus Talousarviokohdalle 3 11 02 Toimeentulotuki menot yhteensä 8 030 000 euroa Ylityksen perusteluna: - toimeentulotuen asiakasmäärä on kääntynyt vuoden 2011 lopussa kasvuun, lisäksi asiakaskohtainen toimeentulotuen määrä on kasvanut. Lisätiedot sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen Armi Vaden, erityissuunnittelija, puhelin: 310 43346 armi.vaden(a)hel.fi Mauno Rönkkö, johtava asiantuntija, puhelin: 310 46768 mauno.ronkko(a)hel.fi Liitteet 1 Sosiaalitoimen ennusteen eurotaulukot 4 2011.pdf 2 Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisennuste 4 2011.pdf
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 4 (113) Sosj/3 Otteet Ote Kaupunginhallitus Otteen liitteet Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi vuoden 2011 talousarvion toteutumisennusteen tilanteesta 30.11.2010, jossa menojen ennustetaan ylittyvän 25,2 milj. euroa ja tulojen 21,2 milj. euroa. päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että vuoden 2011 talousarvioon lisätään Talousarviokohdalle 3 11 01 Sosiaalivirasto menot yhteensä 17 300 000 euroa Ylityksen perusteluina: - lasten päivähoidon kasvanut asiakasmäärä - aikuisten palvelujen teknisluonteiset menoerät, joille saadaan täysimittainen tulorahoitus - kehittämishankkeet, joille saadaan täysimääräinen ulkopuolinen rahoitus Talousarviokohdalle 3 11 02 Toimeentulotuki menot yhteensä 8 030 000 euroa Ylityksen perusteluna: - toimeentulotuen asiakasmäärä on kääntynyt vuoden 2011 lopussa kasvuun, lisäksi asiakaskohtainen toimeentulotuen määrä on kasvanut. Sosiaalitoimen johtosäännön mukaan sosiaalilautaku valvoo, että virasto toimii vahvistetun talousarvion puitteissa ja seuraa virastolle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Vuoden 2011 talousarvion noudattamisohjeiden mukaan lauta- ja johtokunnilta sekä virastoilta edellytetään taloudellisen kehityksen seuraamista ja tarvittaessa valmiutta sopeuttaa toiminsa muuttuvissa tilanteissa talousarvion mukaiseksi. Hallintokuntien on tarkasteltava toimintoja kriittisesti esim. toteuttamalla palveluverkkoselvityksiä. Taloutta tasapainotetaan toimintoja uudelleen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 5 (113) Sosj/3 organisoimalla, hyödyntämällä uutta teknologiaa sekä paramalla toimiprosesseja ja toimimenetelmiä. Talousarvion mukaisissa puitteissa pysyminen edellyttää virastoilta ja liikelaitoksilta mm. rakenteiden muuttamista, tuottavuuden lisäämistä, tuloksellisen johtamisen ja kannustavan henkilöstöpolitiikan kehittämistä sekä tehtäväjakojen uudistamista. Määrärahojen riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä mahdollisuuksia ylityksiin ei ole. Toimi on suunniteltava ja investoinnit ajoitettava siten, että talousarvioon merkitty määräraha varmasti riittää. Sosiaalitoimen kunkin talousarviokohdan menojen yhteissumma on kaupunginvaltuustoon nähden sitova. Talouden seura sosiaalivirastossa on hyväksynyt 8.2.2011 kokouksessaan sosiaaliviraston, toimeentulotuen ja työllisyyden hoitamisen talousarviokohtien vuoden 2011 käyttösuunnitelmat sekä vastuualueiden tulosbudjettien loppusummat sosiaalitoimen vuoden 2011 talouden seurannan pohjaksi. Sosiaaliviraston talouden operatiivisen seurannan keskeiset elementit ovat kuukausittain tuotettavat toteutumatiedot sekä niiden ja muiden asiaan vaikuttavien tietojen pohjalta laadittavat toteutumisennusteet. Toteutumisennusteita laaditaan yleensä seitsemältä kuukaudelta. Koko kaupunkia koskevien ohjeiden mukaisesti ennusteet maaliskuun, heinäkuun, syyskuun ja marraskuun lopun tilanteista ovat ns. virallisia ennusteita. Niiden tiedot toimitetaan keskushallintoon sen aman aikataulun mukaisesti. Poikkeuksellisesti kaupungin taloudellisen tilanteen ja vuoden 2012 talousarvion laaditilanteen vuoksi vuonna 2011 toinen virallinen ennuste laadittiin jo kesäkuun lopun tilanteesta. Vuoden 2011 muut viralliset ennusteet on laadittu normaalisti syyskuun ja marraskuun tilanteesta. Helmi-, touko- ja lokakuun ennusteet palvelevat viraston sisäistä seuraa. Viralliset ennusteet laaditaan talousarviokohdittain määrärahoista, sitovista ja ei sitovista toiminnallisista tavoitteista. Sosiaalijohtajan yleiskuvaus Marraskuun 2011 tilanteesta laaditun toteumaennusteen mukaan koko sosiaalitoimen taloustilanne on edelleen hyvä, vaikka tilanne on toimeentulotuen loppuvuoden kehityksen takia jonkin verran heikentynyt ja toimikate on laskenut 4 milj. euroa suunniteltua heikommaksi. Sosiaaliviraston talousarviokohdan toimikate on kuitenkin 7,8 milj. euroa suunniteltua parempi tulojen ennakoitua suuremman kertymän takia. Sosiaaliviraston menot ylittyvät 17,2 milj. euroa, josta 7,6 milj. euroa muodostuu vastaavat tulot kerryttävistä
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 6 (113) Sosj/3 läpikulkumenoista. Ainoastaan päiväkotihoidon ennakoitua suuremmasta asiakasmäärästä aiheutuvaa 13,2 milj. euron ylitystä ei muuta toimia säätelemällä kyetä kattamaan täysimääräisesti. Sosiaalitoimen taloustilanne Koko sosiaalitoimen talousarvion 2011 menoihin varattu määräraha on 1 205,1 milj. euroa ja tuloihin varattu määräraha 191,9 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto on kesäkuussa 2011 hyväksynyt 0,4 milj. euron määrärahamuutoksen sosiaaliviraston talousarviokohdan menomäärärahaan terveyskeskuksen, sosiaaliviraston ja HUS:n työnjaollisten muutosten vuoksi. Lisäksi kaupunginhallitus on kesäkuussa 2011 myöntänyt 8 milj. euron lisämäärärahan ku-alan uuden palkkaratkaisun mukaisiin palkankorotuksiin sosiaaliviraston talousarviokohdan menomäärärahaan. Sosiaalitoimen käytettävissä oleva menomääräraha on yhteensä 1 213,5 milj. euroa. Sosiaalitoimen menojen loppusumma on marraskuun ennusteen mukaan 1 238,7 milj. euroa ja tulojen 213,1 milj. euroa eli toimikate on 4 milj. euroa talousarviossa esitettyä huonompi. Menoylitys on 25,2 milj. euroa. Sosiaalitoimen marraskuun 2011 toteutumisennusteen (4/2011) taloustilannetta on esitelty talousarviokohdittain ja tiliryhmittäin sekä vastuualueittain esityslistan tämän asian liitteessä nro 1 olevissa taulukoissa. Sosiaalitoimessa on kolme talousarviokohtaa: sosiaalivirasto, toimeentulotuki ja työllisyyden hoitaminen. Sosiaaliviraston talousarviokohdalle, 3 11 01, on varattu määrärahaa menoihin 1 067,3 milj. euroa. Lisäksi ko. talousarviokohdalle on aikaisemmin mainitun määräraha- ja lisämäärärahamuutoksin saatu 8,4 milj. euron lisämääräraha. Tulojen loppusumma on 118,9 milj. euroa. Viraston talousarviokohdan menojen loppusumma on marraskuun 2011 ennusteen mukaan 1 092,8 milj. euroa ja tulojen 143,9 milj. euroa. Menot ylittyvät 17,2 milj. euroa ja tulot noin 25,0 milj. euroa. Tiliryhmittäin tarkasteltuna suurimmat ylitykset syntyvät palkkojen ja henkilösivukulujen ylittymisestä, 6,8 milj. euroa, avustusten ylittymisestä, 5,4 milj. euroa, vuokrien ylittymisestä, 3,4 milj. euroa sekä aineiden ja tarvikkeiden ylittymisestä, 1,6 milj. euroa. Vastaavasti kokonaisuutena palvelujen ostoissa talousarvio alittuu 0,3 milj. eurolla. Toimeentulotuen talousarviokohdan, 3 11 02, menomääräraha on 132,0 milj. euroa ja tulomääräraha 72,9 milj. euroa. Ennusteen mukaan menojen loppusumma on 140,0 milj. euroa ja tulojen 69,1 milj. euroa, eli menot ylittyvät 8,0 milj. euroa ja tulot alittuvat 3,7 milj. euroa.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 7 (113) Sosj/3 Työllisyyden hoitamisen, talousarviokohdan 3 11 05, menomääräraha on 5,9 milj. euroa ja tulomääräraha 0,2 milj. euroa. Ennusteen mukaan työllisyyden hoitamisen talousarviokohdan menot ja tulot ovat talousarvion mukaiset. Lasten päivähoidon menot ylittyvät 13,2 milj. euroa päiväkotien ennakoitua suuremman asiakasmäärän takia. Lisäksi omien päiväkotien lasten määrä on kasvanut yli sadalla lapsella, kun aiemmin ostopalveluna hankittua päivähoitopalvelua siirtyi lokakuussa Helsingin kaupungin omaksi toiminnaksi. Kerhotoimi ei ole vielä laajentunut halutusti. Kerhoissa olevien lasten määrän ennustetaan jäävän yli 660 alle käyttösuunnitelman. Vuoden lopussa omissa päiväkodeissa ennustetaan olevan noin 1 630 lasta käyttösuunnitelmassa suunniteltua enemmän. Kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen asiakasmäärien ennustetaan kokonaisuutena ylittyvän käyttösuunnitelman tasosta 200 lapsella. Päivähoidon tulojen arvioidaan ylittyvän noin 6,0 milj. euroa. Lapsiperheiden palvelujen menot alittuvat 0,5 milj. euroa talousarviosta. Laitoshuollon hoitovuorokaudet jäävät yli 12 000 vrk käyttösuunnitelmassa suunnitellusta. Perhehoidon hoitovuorokausien määrän ennustetaan toteutuvan käyttösuunnitelman mukaisesti. Kodinhoitoapua saavien kotitalouksien ennustetaan jäävän 110 alle käyttösuunnitelman. Sosiaalityön asiakkaiden määrän arvioidaan alittuvan yli 700 käyttösuunnitelmaan verrattuna ja perheneuvolan asiakkaiden määrän arvioidaan olevan suunnitelman mukainen. Lapsiperheiden palvelujen tulojen arvioidaan ylittyvän noin 4,0 milj. euroa. Ylitys aiheutuu pääosin valtion maksamista elatusturvasaatavien palautuksista ja sekä valtion korvauksista pakolaisista ja paluumuuttajista. Aikuisten palvelujen menot ylittyvät 10,1 milj. euroa, josta toimeentulotuen osuus on 8,0 milj. euroa. Perustoimeentulotuen piirissä olevien talouksien määrän ennustetaan alittuvan 760 käyttösuunnitelmasta, mutta asiakaskohtainen toimeentulotuen määrä on kasvanut aiempaa suuremmaksi eikä kuukausikohtainen asiakasmäärä ole kehittynyt aiemmin ennakoidusti, vaan on kääntynyt jälleen kasvuun. Muu ylitys, 2,1 milj. euroa, aiheutuu teknisluonteisista menoeristä, joille saadaan täysimittainen tulorahoitus. VPL:n kuljetustuen matkojen arvioidaan olevan lähes 50 800 käyttösuunnitelmassa suunniteltua suurempi. Päihdehuollon suoritemäärien ennustetaan toteutuvan alle käyttösuunnitelman, lukuun ottamatta korvaushoidon asiakasmäärä, jonka ennustetaan kasvavan suunniteltua suuremmaksi. ShLkuljetuspalvelun saajia ennustetaan olevan lähes 1 000 enemmän kuin käyttösuunnitelmassa. Aikuisten palvelujen tulot ylittyvät kokonaisuudessaan 4,6 milj. euroa. Tulojen ylittyminen aiheutuu
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 8 (113) Sosj/3 Toiminnalliset tavoitteet pääosin vammaispalvelujen maksutuotoista ja vastaanotto-keskuksien toiminnan korvauksista. Vanhusten palvelujen menot ovat talousarvion mukaiset. Ympärivuorokautisen hoidon hoitovuorokausien määrä on kokonaisuutena lähes vuoden 2011 käyttösuunnitelman mukaisella tasolla; paikkojen muunnon takia palveluasuminen toteutuu hieman suunniteltua suurempana ja laitoshuolto vastaavasti suunniteltua pienempänä. Omaishoidon tuen saajien määrän arvioidaan olevan käyttösuunnitelmassa suunniteltua pienempi. Vanhuspalvelujen tulot ovat käyttösuunnitelman mukaiset. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen menoennuste ylittyy 2,5 milj. ja tuloennuste 6,4 milj. euroa käyttösuunnitelmaan verrattuna. Ylitykset tuloissa ja menoissa aiheutuvat ulkopuolisella rahoituksella hoidettavien kehittämishankkeiden täsmentymisestä. Sosiaalitoimen yhdestätoista sitovasta toiminnallisesta tavoitteesta yhdeksän toteutuu suunnitellusti. Kahden sitovan toiminnallisen tavoitteen toteutuminen on epävarmaa: - Sitovaa tavoitetta koskien käytössä olevien sähköisten hakemusten 65 %:n osuutta kyseisten palvelujen kaikista hakemuksista ei saavutettane. Sähköisten hakemusten osuus on ollut vuoden 2011 tammi-, lokakuussa 63,5 %. Tavoitteeseen pääseminen edellyttäisi, että loppuvuoden 2011 ajan sähköisten hakemusten osuus kaikista uusista hakemuksista olisi vähintään 78 %. - Tuottavuutta koskeva tavoite ei välttämättä toteudu suunnitellun mukaisesti kaikkien palvelujen osalta. Tavoitteeksi on asetettu, että matriisilaskemallin avulla laskettu tuottavuus nousee niiden palvelujen ja toimintojen osalta, joissa malli on käytössä. Lapsiperheiden palvelujen vastuualueella lastensuojelun laitoshoidon tuottavuuden arvioidaan pysyvän edellisvuoden eli vuoden 2010 tasolla, samoin kuin vanhusten palvelujen vastuualueella palveluasumisen ja laitospalvelujen tuottavuuksien. Muiden palvelujen osalta, eli päiväkotihoidon ja aikuisten palvelujen vastuualueella kehitysvammaisten päivätoiminnan tuottavuuksien arvioidaan nousevan edellisvuoteen verrattuna. Lisäksi tavoitteena on ollut, että sosiaaliviraston sähköenergiankulutusta vähennetään yhteensä 2 % vuonna 2011 vuoden 2010 sähköenergiankulutuksesta, sähkölaskujen kokonaissummasta sähkönkulutuksena laskettuna. Lokakuun 2011 loppuun mennessä sähkökustannusten ja sähkönkulutusarvion
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 9 (113) Sosj/3 perusteella laskettu sähköenergiankulutus on 1 978 MWh (noin 5,5 %) suurempi kuin vuoden 2010 vastaavavana ajankohtana, joten tavoite ei toteudu. Energiansäästöön vaikuttavia toimenpiteitä tullaan painottamaan viraston henkilöstölle, mm. lisäämällä tiedotusta ja koulutusta energiansäästötoimenpiteistä. Sosiaalitoimen sitovien ja muiden toiminnallisten tavoitteiden toteutumisennuste 4/2011 on esitetty tarkemmin esityslistan tämän asian liitteessä nro 2. Lisätiedot sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen Armi Vaden, erityissuunnittelija, puhelin: 310 43346 armi.vaden(a)hel.fi Mauno Rönkkö, johtava asiantuntija, puhelin: 310 46768 mauno.ronkko(a)hel.fi Liitteet 1 Sosiaalitoimen ennusteen eurotaulukot 4 2011.pdf 2 Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisennuste 4 2011.pdf Otteet Ote Kaupunginhallitus Otteen liitteet
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 10 (113) Sosj/4 403 Sosiaalitoimen käyttösuunnitelmat vuodelle 2012 HEL 2011-009203 T 02 02 00 Päätös Käsittely päätti hyväksyä sosiaalitoimen vuoden 2012 käyttösuunnitelman pöytäkirjan tämän asian liitteen nro 1 mukaisena ja lähettää sen edelleen tiedoksi kaupunginhallitukselle. Merkittiin, että esittelijä lisäsi esityslistatekstin -osion Sosiaalitoimen talousarvioehdotukseen tehdyt muutokset -nimisen luvun viidenteen ajatelmaviivakohtaan, joka alkaa sanoilla "- lapsiperheiden palveluihin 1,5 milj. euroa", tekstin loppuun sanat: "ja perheneuvoloiden vahvistamiseen". Merkittiin lisäksi, että kokouksessa jaettiin pöytäkirjanote sosiaaliviraston henkilöstötoimikunnan pöytäkirjasta 12.12.2011 ja sosiaaliviraston järjestöneuvottelukunnan lausunto vuoden 2012 sosiaalitoimen käyttösuunnitelmaan. Lisätiedot sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen Armi Vaden, erityissuunnittelija, puhelin: 310 43346 armi.vaden(a)hel.fi Mauno Rönkkö, johtava asiantuntija, puhelin: 310 46768 mauno.ronkko(a)hel.fi Liitteet 1 Sosiaalitoimen käyttösuunnitelma vuodelle 2012.pdf 2 Vuoden 2012 talousarvion noudattamisohjeet.pdf Otteet Ote Otteen liitteet Kaupunginhallitus Liite 1 Päätösehdotus päättänee hyväksyä sosiaalitoimen vuoden 2012 käyttösuunnitelman esityslistan tämän asian liitteen nro 1 mukaisena ja lähettää sen edelleen tiedoksi kaupunginhallitukselle.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 11 (113) Sosj/4 Kaupunginvaltuusto vahvisti 16.11.2011 talousarvion vuodelle 2012 ja kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion noudattamisohjeet kokouksessaan 28.11.2011. Talousarvion noudattamisohjeet ovat esityslistan tämän asian liitteenä nro 2. Sosiaalitoimen talousarviokohtia on kolme, sosiaalivirasto 3 11 01, toimeentulotuki 3 11 02 ja työllisyyden hoitaminen 3 11 05. Kaupungin talousarviossa sosiaaliviraston, toimeentulotuen ja työllisyyden hoitamisen talousarviokohtien käyttömenojen loppusummat ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia. Hallintokunnat täsmentävät talousarvion omiksi käyttösuunnitelmikseen. Toimivuotta koskevat suunnitelmat on tarkistettava vastaamaan talousarviossa hyväksyttyjä määrärahoja ja tuloarvioita. Käyttösuunnitelman hyväksyy toimielin, joka on tulosvastuussa tavoitteiden toteutumisesta ja joka on tilivelvollinen tehtävän taloudesta. Käyttösuunnitelmien tulee perustua valtuuston talousarviossa asettamiin tavoitteisiin. Käyttösuunnitelma sisältää viraston tai laitoksen tulostavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja vaadittavat resurssit sekä toimenpiteistä kertyvät tulot ja aiheutuvat kustannukset. Suunnitelmia tarkistettaessa on varmistettava, että sitovat tulostavoitteet ja toiminnalliset tavoitteet saavutetaan käytettävissä olevin määrärahoin. Käyttösuunnitelmissa on esitettävä määrärahoihin ja tuloarvioihin liittyvät suoritteet, tunnusluvut ja toiminnalliset, mitattavat tavoitteet. vahvistaa vuosittain sosiaalitoimen kuluvan vuoden käyttösuunnitelman. Käyttösuunnitelma sisältää vastuualueiden laatimat käyttösuunnitelmat ja tulosbudjetit, joista ilmenevät vastuualueiden menot ja tulot. Kustannuspaikkakohtaiset tulosbudjetit valmistuvat vasta helmikuun 2012 loppuun mennessä johtuen vuoden 2012 alusta käyttöönotettavasta uudesta taloudenhallijärjestelmästä (SAP). Sosiaalitoimen sisäinen talousarvion seura perustuu sosiaaliviraston talousarviokohdan vastuualueittaiseen sekä toimeentulotuen ja työllisyyden hoitamisen talousarviokohtien virastokohtaisesti vahvistettuihin käyttösuunnitelmiin. Kaupungin talousarvion seura perustuu kaupunginvaltuuston talousarviossa em. talousarviokohtien käyttöön osoittamiin määrärahoihin. Sosiaalitoimen talousarvioehdotukseen tehdyt muutokset
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 12 (113) Sosj/4 Sosiaalilautakunnan talousarvioehdotus vuodelle 2012 hyväksyttiin 31.5.2011. Käyttömenojen loppusumma oli 1 254,9 milj. euroa ja tulojen 228,1 milj. euroa. Ehdotukseen on myöhemmissä käsittelyvaiheissa tehty seuraavat muutokset: - mielenterveyskuntoutujien työnjaolliset muutokset (8.6.2011 tehty määrärahamuutos huomioitu kokovuotisena), siirto Terveyskeskuksesta ja HUS:sta, lisää sosiaalitoimen menoja 1,1 milj. euroa. - vanhusten palvelujen palvelurakenteen uudistamisen työnjaolliset muutokset (8.6.2011 tehty määrärahamuutos huomioitu kokovuotisena), siirto Terveyskeskukseen, vähentää menoja 0,6 milj. euroa - vähennetty menoista Klaari-toiminnan siirto Nuorisoasiainkeskukseen, 0,6 milj. euroa - siirretty kaupunginhallituksen käyttövaroihin 2,5 milj. euroa, talousarviokohta 3 22, millä määrärahalla parannetaan sosiaali- ja terveystoimen hoitoketjuja ja erityisesti alle 65-vuotiaiden ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja noin 50 paikalla. sekä tehty seuraavat menojen ja tulojen lisäykset: - lapsiperheiden palveluihin 1,5 milj. euroa: lapsiperheiden kotipalveluun, sijaishuollon kehittämiseen ja lastensuojelun avohuollon vahvistamiseen - päivähoitoon 1,5 milj. euroa: ryhmäkokojen pienentämiseen, PDrahan lisäykseen sekä lastenruokailun luomuohjelman edistämiseen - vanhusten palvelujen menoihin 6 milj. euroa ja tuloihin 1 milj. euroa: hoitoketjun toimivuuden ja vanhusten ympärivuorokautisen hoivan varmistamiseksi sekä vanhusten palvelujen laadun paramiseksi, lisäyksellä rahoitetaan myös ruotsinkielisten vanhusten avopalvelujen paraminen. Valtuuston hyväksymän sosiaalitoimen talousarvion menojen loppusumma on 1 261,3 milj. euroa ja tulojen loppusumma on 229,1 milj. euroa. Hyväksyttyyn talousarvioon sisältyy varaus kaupunginhallituksen käytettäväksi vuoden 2012 ku-alan palkkaratkaisun mukaisiin palkankorotuksiin koko henkilöstölle. Määrärahasta kaupunginhallitus päättää erikseen. Kaupunginvaltuusto päätti 30.11.2011 uudistaa kaupungin sosiaali- ja terveystoimen organisaation vuoden 2013 alusta lukien siten, että
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 13 (113) Sosj/4 sosiaalivirasto ja terveyskeskus yhdistetään ja suomenkielistä lasten päivähoitoa varten perustetaan oma lautaku ja virasto. ja terveyslautaku yhdistetään yhteiseksi lautakunnaksi. Tulevaan organisaatiomuutokseen ja sen valmisteluun liittyviä menolisäyksiä ei ole huomioitu sosiaalitoimen vuoden 2012 määrärahoissa, vaan niitä varten on varattu erillinen määräraha, 1 milj. euroa, keskushallintoon kaupunginhallituksen käytettäväksi. Käyttösuunnitelma talousarviokohdittain Sosiaalitoimen talousarviokohtien ja vastuualueitten käyttösuunnitelmat, menot ja tulot, ilmenevät tämän asian liitteenä nro 1 olevasta käyttösuunnitelmasta. Vuoden 2012 aikana sosiaalitoimen henkilöstömäärä lisääntyy 350 henkilöllä vuoden 2011 käyttösuunnitelmaan verrattuna. Muutos vuoden 2012 lokakuun toteumaan on 124 henkilöä. Suurimmat muutokset tapahtuvat lasten päivähoidon ja vanhusten palvelujen vastuualueilla. Sosiaalivirasto, Ta-kohta 3 11 01 Sosiaaliviraston talousarviokohdan menomäärärahojen loppusumma on 1 123,4 milj. euroa. Käyttösuunnitelman menot ovat 47,8 milj. euroa suuremmat kuin vuoden 2011 käytettävissä oleva menomääräraha. Ero vuoden 2011 arvioituun toteumaan verrattuna on 30,6 milj. euroa. Sosiaaliviraston vuoden 2012 käyttösuunnitelman tulot ovat 156 milj. euroa eli 12,2 milj. euroa vuoden 2011 arvioitua toteumaa ja 37,1 milj. euroa vuoden 2011 tulosbudjettia suuremmat. Talousarviokohdan 3 11 01, Sosiaalivirasto, sitovat toiminnalliset tavoitteet ovat: 1. Sähköinen päivähoitopäätös on käytössä vuoden 2012 aikana. 2. Yksityisen hoidon tuen piirissä olevien lasten määrä kasvaa 200 lapsella edellisen vuoden tasoon verrattuna. 3. Kolme vuotta täyttävien lasten hoitoisuuskerroin tarkistetaan 6 kertaa vuoden aikana. 4. Lastensuojelua kehitetään niin, että perhehoidon osuus kasvaa ja laitoshoito vähenee edellisen vuoden tasoon verrattuna. 5. Vanhusten pitkäaikainen ympärivuorokautinen hoito kehittyy siten, että palveluasuminen lisääntyy ja laitoshoito vähenee edellisen vuoden tasoon verrattuna.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 14 (113) Sosj/4 6. Omaishoidon edellytykset parantuvat siten, että tuen piirissä olevien määrä kasvaa 200 henkilöllä vuoden aikana. 7. Pitkäaikaisasunnottomien määrä vähenee 290 henkilöllä vuoden aikana. 8. Henkilöstön lyhytaikaisten sairauspoissaolojen (1 3 päivää) määrä laskee edellisen vuoden tasoon verrattuna. 9. Matriisilaskemallin avulla laskettu sosiaaliviraston kokonaistuottavuus nousee. Sosiaaliviraston toiminnalliset tavoitteet toteutuvat pääosin käytettävissä olevin määrärahoin. Käyttösuunnitelman suoritemääriä on osin tarkennettu vuoden 2011 viimeisimmän toteutumisennusteen perusteella. Lasten päivähoidon vastuualue Lasten päivähoidon vastuualueen budjetoidut tulot vuodelle 2012 ovat 35,5 milj. euroa eli 7,9 milj. euroa suuremmat kuin vuonna 2011. Ero vuoden 2011 arvioituun toteumaan on 1,9 milj. euroa. Vuoden 2011 käytettävissä olevaan menomäärärahaan verrattuna vastuualueen menot, 323,3 milj. euroa, ovat 18,5 milj. euroa suuremmat ja 5,3 milj. euroa suuremmat kuin vuoden 2011 toteumaarvio. Perhetalojen siirto lapsiperheiden vastuualueelta päivähoidon vastuualueelle kasvattaa menoja 1 milj. euroa. Valtuustoryhmien talousarvioon tekemistä määrärahalisäyksistä 1,5 milj. euroa on kohdennettu lasten päivähoidon vastuualueelle. Lisäyksistä 0,6 milj. euroa on varattu ryhmäkokojen pienentämiseen. PD-rahan eli positiivisen diskriminaation lisäykseen on varattu 0,5 milj. euroa. Määrärahalisäyksistä lastenruokailun luomuohjelman edistämiseen on varattu 0,4 milj. euroa. Menojen suurimmat muutokset vuoden 2011 käytettävissä olevaan määrärahaan verrattuna johtuvat päivähoitoikäisen väestön määrän kasvusta, 12 milj. euroa, ja kolme vuotta täyttävien lasten hoitoisuuskertoimen tarkistamisen harvemisesta, 2,6 milj. euroa. Lapsiperheiden palvelujen vastuualue Lapsiperheiden palvelujen vastuualueen budjetoidut tulot vuodelle 2012 ovat 7,2 milj. euroa eli 3,7 milj. euroa suuremmat kuin vuonna 2011. Ero vuoden 2011 arvioituun toteumaan on -0,4 milj. euroa.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 15 (113) Sosj/4 Vuoden 2011 käytettävissä olevaan menomäärärahaan verrattuna vastuualueen menot, 147,3 milj. euroa, ovat 1,6 milj. euroa suuremmat ja 2,1 milj. euroa suuremmat kuin vuoden 2011 toteuma-arvio. Perhetalojen siirto lasten päivähoidon vastuualueelle vähentää menoja 1 milj. euroa. Klaari-toiminnan siirtyminen nuorisoasiainkeskukseen vähentää menoja 0,5 milj. euroa. Vastuualueen toiminnallisiin ja rakenteellisiin muutoksiin varatusta lisämäärärahasta 1,5 milj. euroa on valtuustoryhmien talousarvioon tekemiä määrärahalisäyksiä. Lisäyksistä kohdennetaan lapsiperheiden kotipalveluun 0,3 milj. euroa, sijaishuollon kehittämiseen 0,6 milj. euroa sekä lastensuojelun avohuollon ja perheneuvoloiden vahvistamiseen 0,6 milj. euroa. Muut toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset lisäävät menoja 2 milj. euroa. Perhehoidon hoitopalkkioita tarkistetaan. Lastensuojelun perhehoitoa lisätään suunnitelmallisesti ympärivuorokautista tukea ja sijoituksen aikaista perhekuntoutusta lisäämällä. Lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita lisätään. Perheneuvoloita vahvistamalla tuetaan ennaltaehkäisyä. Aikuisten palvelujen vastuualue Aikuisten palvelujen vastuualueen budjetoidut tulot vuodelle 2012 ovat 40,2 milj. euroa eli 13,4 milj. euroa suuremmat kuin vuonna 2011. Ero vuoden 2011 arvioituun toteumaan on 4,9 milj. euroa. Tulosbudjetin menot, 321,8 milj. euroa, ovat 12,3 milj. euroa suuremmat kuin vuoden 2011 käytettävissä oleva menomääräraha ja noin 10,2 milj. euroa suuremmat kuin vuoden 2011 toteuma-arvio. Valtuustoryhmien talousarvioon tekemistä määrärahalisäyksistä kohdentuu 1,1 milj. euroa ruotsinkielisten vanhusten hoitoketjujen ja avopalvelujen paramiseen. Aikuisten palvelujen isot hankkeet: kehitysvammahuollon yksilöllisen asumisen hanke (ASU-hanke) ja pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen jatkuvat vuonna 2012. ASU-hankkeen määrärahalisäys vuonna 2012 on 3,2 milj. euroa. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen on varattu 6,9 milj. euron lisämääräraha. Vanhusten palvelujen vastuualue Vanhusten palvelujen vastuualueen budjetoidut tulot vuodelle 2012 ovat 69,3 milj. euroa eli 11 milj. euroa suuremmat kuin vuonna 2011. Ero vuoden 2011 arvioituun toteumaan on 10,8 milj. euroa.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 16 (113) Sosj/4 Vanhusten palvelujen vastuualueen tulosbudjetin menot, 282,3 milj. euroa, ovat 15,3 milj. euroa suuremmat kuin vuoden 2011 käytettävissä oleva menomääräraha samoin kuin vuoden 2011 toteuma-arvio. Vuonna 2011 siirrettiin määräraha terveyskeskukseen palvelurakennemuutoksen mukaisesti korvaamaan palveluasumisen asukkaiden hoito- ja muita tarvikkeita. Vuonna 2012 siirto kokovuotisena on 0,6 milj. euroa. Valtuustoryhmien talousarvioon tekemistä määrärahalisäyksistä 4,9 milj. euroa kohdentuu vanhusten palvelujen vastuualueelle menoihin sekä 1 milj. euroa tuloihin. Vanhustenpalveluissa varmistetaan hoitoketjun toimivuus ja vanhusten ympärivuorokautinen hoiva, mihin on vuoden 2012 tulosbudjetissa varattu 4,3 milj. euroa. Lisäksi parannetaan palvelujen laatua nostamalla henkilöstömitoitusta kohti valtakunnallisia suosituksia. Tähän on tulosbudjetissa varattu 0,6 milj. euroa. Muut suurimmat muutokset vuoden 2011 käytettävissä olevaan määrärahaan aiheutuvat vanhusten palvelujen valmistuvista tilahankkeista, 9,1 milj. euroa ja Helsingin Seniorisäätiön vuokrista, 2,6 milj. euroa. Hallinto- ja kehittämiskeskus ja sosiaaliviraston johto Vastuualueelle on budjetoitu tuloja 3,9 milj. euroa, mikä on 1,3 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2011 tulosbudjetissa ja 5,2 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2011 toteuma-arvio. Vuoden 2012 tulosbudjetin menot ovat yhteensä 48,7 milj. euroa. Menot ovat 0,05 milj. euroa suuremmat kuin vuoden 2011 käytettävissä oleva menomääräraha ja 2,5 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2011 toteuma-arvio. Etelä- Suomen alueen Kaste-ohjelman Lapsen Ääni-hankkeeseen on varattu 1,1 milj. euron lisämääräraha sekä menoihin että tuloihin vuodelle 2012. Määrärahasiirto sosiaalijohtajan käyttövaroista kaupunginhallituksen käyttövaroihin vähentää vastuualueen menoja 2,5 milj. euroa. Määrärahalla on tarkoitus paraa sosiaali- ja terveystoimen hoitoketjuja ja erityisesti alle 65-vuotiaiden ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja. Toimeentulotuki, Ta-kohta 3 11 02
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 17 (113) Sosj/4 Toimeentulotuen talousarviokohdan määrärahaa käytetään aikuisten palvelujen vastuualueella. Talousarviokohta sisältää määrärahat perustoimeentulotukeen, täydentävään toimeentulotukeen, ennaltaehkäisevään toimeentulotukeen, kotouttamistukeen, vastaanottorahaan ja täydentävään vastaanottorahaan. Talousarviokohdan menot vuodelle 2012 ovat 132 milj. euroa ja tulot 72,9 milj. euroa, mitkä ovat vuoden 2011 talousarvion tasolla. Menot ovat 8,0 milj. euroa pienemmät ja tulot 3,7 milj. euroa suuremmat kuin vuoden 2011 toteuma-arvio. Vuoden 2012 kokonaisasiakasmäärän ennakointi on vaikeaa. Siihen vaikuttavat tuen kriteerien muutosten ja muiden tukimuotojen euromäärien muutosten lisäksi erityisesti yleisen taloustilanteen muutos. Vuoden 2012 käyttösuunnitelmassa perustoimeentulotukea saavia talouksia on 37 000. Talousarviokohdan 3 11 02, Toimeentulotuki, sitova toiminnallinen tavoite on: Ennaltaehkäisevään toimeentulotukeen käytetään 3 % toimeentulotukimäärärahoista. Työllisyyden hoitaminen, Ta-kohta 3 11 05 Työllisyyden hoitamisen talousarviokohdan määrärahaa käytetään aikuisten palvelujen vastuualueella. Työllisyyden hoitamisen talousarviokohdan menomääräraha on samansuuruinen kuin vuonna 2011 eli 5,9 milj. euroa ja samoin tulot 0,2 milj. euroa. Alle 25-vuotiaiden toimeentulotuen asiakkaiden syrjäytymisen ehkäisyyn panostetaan sekä sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen yksiköissä että työvoiman palvelukeskus Duurissa. Työvoiman palvelukeskuksen nuorten tiimi kohdea aikaisempaa enemmän palvelujaan nimenomaan alle 25-vuotaisiin. Työvoiman palvelukeskus Duurin ja sosiaalisen ja taloudellisen tuen sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen yhteistyön kehittämistä jatketaan vuonna 2011 laaditun suunnitelman Duurin ja sosiaaliasemien asiakaslähtöiset toimimallit mukaisesti. Talousarviokohdan 3 11 05, Työllisyyden hoitaminen, sitova toiminnallinen tavoite on: Kuntouttavaa työtoimia saa 1 100 henkilöä vuoden aikana.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 18 (113) Sosj/4 Sosiaalijohtaja toteaa yhteenvetona sosiaalitoimen käyttösuunnitelmista, että vuodelle 2012 varatuilla määrärahoilla voidaan turvata nykyinen toimi ja toteuttaa siihen talousarviossa suunnitellut muutokset. Haasteena on säilyttää kuluvana vuonna saavutettu talouden tasapaino myös jatkossa. Se edellyttää palvelurakenteen muutoksen etenemistä viraston strategian mukaisesti käyttösuunnitelmassa kuvatusti, jotta resursseja saadaan suunnattua kalliista laitospainotteisista palveluista niitä korvaaviin, asiakkaan tarpeen mukaisiin avopalveluihin. Käyttösuunnitelman keskeisin epävarmuustekijä on toimeentulotuen asiakasrakenteen ja asiakasmäärän kehittyminen. Asiakasrakennetta muuttavat lukuisat eri tukien euromäärien ja kriteerien muutokset. Osa nykyisistä asiakkaista siirtyy pois toimeentulotuen piiristä ja toisaalta toimeentuloturvan tason nousu tuo virastolle kokonaan uusia asiakkaita. Asiakasmäärän kehitykseen vaikuttaa erityisesti yleinen taloustilanne, joka viimeisimpien tietojen mukaan on jälleen heikkenevä, mutta kääntynee valoisammaksi vuoden 2012 aikana. Henkilöstötoimikunnan kokouksessaan 12.12.2011 ama lausunto jaetaan kokouksessa. Lisätiedot sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen Armi Vaden, erityissuunnittelija, puhelin: 310 43346 armi.vaden(a)hel.fi Mauno Rönkkö, johtava asiantuntija, puhelin: 310 46768 mauno.ronkko(a)hel.fi Liitteet 1 Sosiaalitoimen käyttösuunnitelma vuodelle 2012.pdf 2 Vuoden 2012 talousarvion noudattamisohjeet.pdf Otteet Ote Otteen liitteet Kaupunginhallitus Liite 1
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 19 (113) Sosj/5 404 Helsingin seudun matkakorttien osittainen käytöstä luopuminen VpL:n kuljetuspalvelua saavilta Pöydälle HEL 2011-006695 T 05 03 00 Päätös päätti panna asian pöydälle. Lisätiedot sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen Tuomas Päivinen, kehittämiskonsultti, puhelin: 310 64518 tuomas.paivinen(a)hel.fi Räihä Kristiina, asumispalvelupäällikkö, puhelin: 310 43782 kristiina.raiha(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee luopua vammaispalvelulain nojalla kuljetuspalvelua saaville henkilöille annetuista maksuttomista Helsingin seudun liikenteen (HSL) matkakorteista. Uusia kortteja ei myönnetä eikä vanhenevia kortteja uusita 1.1.2012 jälkeen. Työ- ja opiskelumatkoja tekevien asiakkaiden korteista ei luovuta. Kunnan velvollisuudesta järjestää vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalveluja niihin liittyvine saattajapalveluineen on säädetty vammaispalvelulain 8 :n 2 momentissa. Kuljetuspalvelujen sisällöstä, laajuudesta ja järjestämisestä on erikseen säädetty vammaispalveluasetuksessa. Vammaispalveluasetuksen 5 :ssä todetaan, että kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä saattajapalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalvelu on tarkoitettu korvaamaan edellä mainittujen henkilöiden osalta julkista joukkoliikennettä. päätti kokouksessaan 4.12.2001 577 Helsingin kaupungin matkojenyhdistely- ja kuljetuspalvelujen kriteereistä. Helsingin matkapalvelussa oli tarkoitus välittää osa matkoista julkiseen joukkoliikenteeseen. Tästä syystä Helsingin matkapalvelun käyttäjille
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 20 (113) Sosj/5 annettiin asiakaskannustimena maksuton HKL:n YTV-alueen matkakortti. päätti 27.5.2008 174 kuljetuspalvelujen järjestämisestä Palmian kanssa. Tässä yhteydessä luovuttiin matkojen välittämisestä julkiseen joukkoliikenteeseen. Palmian matkojenvälityskeskus välittää asiakkaiden kuljetukset kilpailutetuille sopimusliikennöitsijöille ja Taksi-Helsingin takseille. Kunnalla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta aa maksuto matkakorttia asiakkaalle. Ottaen huomioon vammaispalveluasetuksen 5 :n vaikeavammaisen henkilön määritelmän on epätarkoituksenmukaista aa julkisen joukkoliikenteen maksuton matkakortti henkilöille, jotka eivät voi ilman kohtuuttomia vaikeuksia käyttää julkista joukkoliikennettä. Työ- ja opiskelumatkoja tekevistä asiakkaista osa pystyy käyttämään esteettömiä joukkoliikennevälineitä tiettyinä vuodenaikoina. Tämä vähentää heidän kuljetuspalvelumatkojen tarvettaan. Tällä hetkellä maksuttomia matkakortteja on asiakkailla 3 461 kappaletta. HSL-matkakorttien käytön seura on käytännössä mahdoto. Sosiaalivirasto ei saa korttikohtaisia erittelyjä asiakkaiden tekemistä matkoista. Sosiaalivirasto maksaa tehtyjen matkojen mukaan kertalipun hinnan leimaamattomuuskertoimella korotettuna. Leimaamattomuuskerroin perustuu arvioon niiden matkojen lukumäärästä, joissa matkakorttia ei ole luettu matkakortin lukijassa. Verratessa vuoden 2010 kustannuksia asiakasryhmittäin, voidaan todeta kustannusten olleen vammaispalvelulain nojalla kuljetuspalvelua saavilta asiakkailta 560 998 euroa ja sosiaalihuoltolain nojalla kuljetustukea saavilta 292 577 euroa. Vuonna 2011 kustannukset ovat arvion mukaan yhteensä noin miljoona euroa. Vammaisilla henkilöillä, jotka voivat käyttää joukkoliikennettä, on mahdollisuus saada erilaisia alennuksia. HSL:n seutulippualueella vakituisesti asuvat henkilöt, joilla on liikukykyä heikentävä pysyvä vamma tai pitkäaikainen sairaus, voivat tietyin edellytyksin saada oikeuden ostaa alennushiisia matkalippuja. Alennus on 25 % lipun hinnasta. Alennukseen oikeutettuja ovat henkilöt, joilla on vähintään vaikea alaraajojen, selän tai selkäytimen vamma, liikukykyä haittaava hengitys- tai verenkiertoelinten sairaus, aivojen vamma tai kehitysvammaisuus tai muu liikuesteisyys. Eläkkeensaajista
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 21 (113) Sosj/5 takuueläkkeen saajat ovat oikeutettuja 50 % alennukseen ja vähennettyä kansaeläkettä saavat 25 % alennukseen lipun hinnasta. HSL:n seutulippualueella vakituisesti asuvat sokeat (100 % haittaaste), sotainvalidit ja rimaveteraanit saavat maksuttoman matkakortin ja seudullisen matkustusoikeuden. Sokeilla asiakkailla on oikeus saattajaan, joka ei tarvitse omaa lippua. Pyörätuolilla liikkuva matkustaja ja hänen saattajansa voivat matkustaa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä ilman lippua, jos saatettavalla on "Oikeuttaa saattajaan" -kakortti. Oikeus saattajaan on henkilöllä, jolla on pysyvä sairaus tai vamma, jonka vuoksi hän ei voi liikkua yksin joukkoliikenteessä, vaan tarvitsee saattajan. Sosiaalihuoltolain nojalla kuljetustukea saavat asiakkaat ovat edelleen oikeutettuja maksuttomaan HSL:n matkalippuun. Korteista luopumisen arvioidaan vähentävän sosiaaliviraston kustannuksia asteittain vuoden 2012 alusta. Uudistus pienentää sosiaaliviraston menoja kokonaisuudessaan noin 0,5 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannusten väheneminen syntyy noin kahden vuoden kuluessa. Päätöksen ei arvioida lisäävän vammaispalvelulain nojalla korvattavien kuljetuspalvelumatkojen määrää. Lisätiedot sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen Tuomas Päivinen, kehittämiskonsultti, puhelin: 310 64518 tuomas.paivinen(a)hel.fi Räihä Kristiina, asumispalvelupäällikkö, puhelin: 310 43782 kristiina.raiha(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 22 (113) Sosj/6 405 Lausunto kaupunginhallitukselle Helsingin parhaat energiatehokkuuskäytännöt -työryhmän loppuraportista, PEKselvityksestä HEL 2011-005185 T 14 03 00 Päätös päätti aa asiasta kaupunginhallitukselle seuraavan sisältöisen lausunnon: Energiatehokkuus- ja energiansäästötoimenpiteitä kartoittavan työryhmän loppuraportti, PEK-selvitys, Helsingin parhaat energiatehokkuuskäytännöt koostuu työryhmän toimenpideehdotuksista energian säästämiseksi ja energiatehokkuuden paramiseksi Helsingissä. Helsingin kaupunginjohtaja asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli kartoittaa energiatehokkuus- ja energiansäästötoimenpiteitä koskevat parhaat käytännöt, joilla voidaan taloudellisimmin tukea kaupunginvaltuuston 30.1.2008 ja 8.12.2010 hyväksymien päästöjen vähentämistä koskevien energiapoliittisten tavoitteiden toteuttamista. Kartoitus koskee niin kaupungin omaa toimia kuin toimia, joihin kaupunki voisi kannustaa kaupunkilaisia ja Helsingissä toimivia yrityksiä ja yhteisöjä. Energiankulutus vaikuttaa ilmastonmuutokseen energialähteiden käyttämisestä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen kautta. Energiankulutuksen vähentäminen pienentää näitä päästöjä. Helsingin kaupungin vaikutusmahdollisuudet ovat suurimmat rakennusten lämmitykseen ja liikenteeseen liittyvissä kysymyksissä. Helsingin kaupunki on sitoutunut vähentämään energiankäytöstä aiheutuvia CO2-päästöjä vähintään 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Keskeisinä keinoina ovat energiantuotannon päästöjen aleminen ja energiatehokkuuden lisääminen. Uusilla toimilla kaupunki voi lisätä energiatehokkuutta. Lisäksi kaupunkia tarvitaan jatkossa yhä voimakkaammin kansallisen ja EU:n energiatehokkuuteen liittyvän ohjauksen toimeenpanossa. Kaavoitusta ja rakemisen ohjausta tarvitaan tukemaan energiaviisasta uudistuotantoa. Rakennusten lämmönkäytön lisäksi kaupungilla on mahdollisuus hillitä turhaa jäähdytystä tulevaisuudessa tai ohjata jäähdytystä energiatehokkaan kaukojäähdytyksen suuan.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 23 (113) Sosj/6 Liikenteessä kaupunki on jo toteuttanut monia energiankäyttöä tehostavia toimia ja lisäksi monia energiaa säästäviä toimia on valmisteltu jo ennen PEK-ryhmän nimittämistä. Kaupungin maankäytön ohjauksella ja palvelutuotannon sijoittelulla voidaan vaikuttaa liikennemääriin pitkällä aikavälillä. Kaupunkialueen energiatehokkuuden paraminen ei onnistu pelkästään kaupungin omin toimin. Kaupungin suurin mahdollisuus liittyykin yhteistyön kehittämiseen sidosryhmien kanssa. Monet nyt tehtävät energiaratkaisut ulottuvat vuosikymmenten päähän. Yhtenä tärkeänä sidosryhmänä ovatkin tulevat kaupunkialueen energiankäyttäjät, jotka tällä hetkellä ovat vielä koulunpenkillä. Lapset ja nuoret voivat muodostaa tärkeän kanavan uusille energiaviisaille ideoille sekä energiatehokkuuden jalkauttamiselle kouluihin ja koteihin. pitää tärkeänä, että myös päiväkoteihin ja leikkipuistoihin viedään energiatehokkuuden ja energiansäästön ajatusta. Yhteensä kaikkien sektoreiden esitetyt energiatehokkuustoimenpiteet edellyttävät noin 840 miljoonan euron investointeja vuoteen 2020 mennessä. Kaupungin arvioitu osuus näistä investoinneista on noin 110 miljoonaa euroa. Näitä kustannuksia vastaan saadaan vuosittain noin 170 miljoonan säästö alentuneina energiakuluina. Säästöt kohdistuvat energiaa säästäville tahoille kaupunkialueella. Energiatehokkuus ei ole vaihtoehto hyvälle elisolle, vaan se tarkoittaa turhan kulutuksen leikkaamista samalla, kun elämisen laatua ja hyvinvointia voidaan edelleen kehittää. Rakennuksien energiatehokkuuden lisääminen paraa oikein toteutettuna sisäilman laatua ja viihtyvyyttä sekä vähentää terveyshaittoja. Monet liikenteen toimet, kuten pyöräilyn edistäminen ja sähköautojen käytön lisääntyminen yhdessä julkisen liikenteen kehittymisen kanssa vähentävät ilman pienhiukkasten määrää ja pienentävät onnettomuusriskejä. Selvityksessä tarkastellaan energiatehokkuuden paramiseen tähtääviä ja energiansäästöä edistäviä toimenpiteitä seuraavilla sektoreilla: 1. rakennusten lämmitys 2. kotitalouksien sähkö 3. palveluiden sähkö ja teollisuuden energia
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 24 (113) Sosj/6 4. liikenne ja logistiikka 5. horisoaliset toimet, koskettavat kaikki sektoreita pitää selvityksen rajausta ja valittuja sektoreita hyvinä. Eri sektoreille on esitetty toimenpiteitä, joilla energiantehokkuutta voidaan paraa. Esimerkkejä on haettu myös ulkomailta. pitää tärkeänä toteamusta siitä, että energiatehokkuuden edistämisen onnistumiselle on koko kaupungin oman johdon täysimääräinen ja näkyvä sitoutuminen. Johdon rooli on keskeinen koko kaupungin organisaation sitouttamisessa ja sidosryhmien mukaan saamisessa. Sitoutumisen paras osoitus on käytännön toimet. pitää erityisen hyvänä esimerkiksi ehdotusta R6 energiarenessanssi energiatehokkuuskorjauksien yhteishankkeet ehdotusta, jossa on tavoitteena myös sosiaalistesti kestävä kehitys. Ko. kohdassa on esimerkki Tukholmasta, jossa Kestävä Järva projektissa etsitään keinoja saada 1960- ja 1970-luvun asuiloista energiatehokkaampia ja opastaa asukkaita elämään ympäristöystävällisemmin. Tavoitteena on luoda asukkaiden ja muiden tahojen myötävaikutuksella myönteistä sosiaalista ja taloudellista kehitystä. Myös toimenpide K3 Korttelikohtaiset energiankulutuksen katselmoinnit tukee sosiaalisesti kestävää kehitystä, koska se voi parhaimmillaan lisätä naapuruston sosiaalista kanssakäymistä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Lisäksi henkilökohtainen kokti, kuten tässä neuvojien kotikäynnit, johtavat todennäköisemmin käyttäytymisen energiatehokkaampaan suuan kuin yleinen neuvo. Lisäksi kaupunkilaisia voidaan aktivoida vapaaehtoistoimian energianeuvonnan edistämiseksi. Ehdotukseen P4 Energiatehokkuuden integrointi opetukseen sosiaalilautaku haluaisi lisätä myös varhaiskasvatuksen, jota tehdään päiväkodeissa ja leikkipuistoissa. PEK-raportissa on otettu esimerkiksi energiatehokkuuden integroinnista opetukseen Vihreä lippu -ympäristökasvatustoimi. Sosiaalivirastolla on yhteensä viisi päiväkotia ja leikkipuistoa, joille on myönnetty Vihreän lipun käyttöoikeus. Niistä neljällä päiväkodilla on lipun pysyvä käyttöoikeus. Pysyvän käyttöoikeuden saa, kun on käsitellyt kolmea eri teemaa ja asettanut toiminnalle tavoitteet sekä saavuttanut ne. Vihreän lipun päiväkodit ovat mm. pystyneet vähentämään energiankulutustaan yli kymmenen prosenttia.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 25 (113) Sosj/6 pitää Vihreän lipun kaltaista ympäristökasvatustoimia hyvänä tapana vähentää esim. päiväkotien haitallisia ympäristövaikutuksia. pitää tärkeänä, että sosiaaliviraston hankinnoissa otetaan huomioon energiatehokkuus, tavoitteen P6 energiantehokkaat julkiset hankinnat mukaan. Suurimmat säästömahdollisuudet liittyvät tällä hetkellä tietokone- ja toimistolaitteisiin, joissa säästöpotentiaali on jopa 60 % nykytasoon verrattuna. Tavoitteessa L3 Seudullisen liikkumiskeskuksen perustaminen sosiaalilautaku pitää tärkeänä, että myös erityisryhmien liikkuminen otetaan huomioon ja tarjotaan esimerkiksi myös sähköavusteisia tai matalarunkoisia pyöriä liikurajoitteisia varten. pitää hyvänä sitä, että energiansäästöön pyritään vaikuttamaan mahdollisimman monella sektorilla, jotta tavoitteisiin päästään. PEK-raportissa on esitetty toimenpiteitä, joilla kaupunki voi auttaa kaupungin oman toiminnan ulkopuolisen sektorin, kuten asukkaat, yritykset, yhteisöt) päästöjen vähentämistä. Omassa toiminnassaan kaupunki toteuttaa Kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen (Co-venant of Mayors, CoM) sopimuksen kestävän energiankäytön (Sustainable energy action plan, SEAP) suunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä. Ekotukitoimi ja Ekokompassi ovat esimerkkejä kaupungin kehittämistä energiatehokkuutta ja muita kestävän kehityksen mukaisia tavoitteita - edistävistä toimimalleista. Sosiaalivirastossa toimii n. 150 koulutuksen saanutta ekotukihenkilöä. pitää ekotukitoiminnan jatkuvuutta tärkeänä, samoin riittävän rahoituksen turvaamista ekotukitoiminnan koordinoinnille ympäristökeskuksessa. PEK-työryhmän ehdotukset on jaettu kolmeen ryhmään taloudellisuuden ja toteutuksen helppouden mukaan. Jaottelu selventää esitettyjen toimenpiteiden ehdotettua toteutusjärjestystä ja kokoaa ehdotukset hyvin yhteen. Lisätiedot sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen Sonja Pekkola, ympäristöasiantuntija, puhelin: 310 43544 sonja.pekkola(a)hel.fi Liitteet
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 26 (113) Sosj/6 Otteet Päätösehdotus 1 Gaia PEK selvitys raportti MASTER HKR 20110919.pdf Ote Otteen liitteet Kaupunginhallitus Liite 1 päättänee aa asiasta kaupunginhallitukselle seuraavan sisältöisen lausunnon: Energiatehokkuus- ja energiansäästötoimenpiteitä kartoittavan työryhmän loppuraportti, PEK-selvitys, Helsingin parhaat energiatehokkuuskäytännöt koostuu työryhmän toimenpideehdotuksista energian säästämiseksi ja energiatehokkuuden paramiseksi Helsingissä. Helsingin kaupunginjohtaja asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli kartoittaa energiatehokkuus- ja energiansäästötoimenpiteitä koskevat parhaat käytännöt, joilla voidaan taloudellisimmin tukea kaupunginvaltuuston 30.1.2008 ja 8.12.2010 hyväksymien päästöjen vähentämistä koskevien energiapoliittisten tavoitteiden toteuttamista. Kartoitus koskee niin kaupungin omaa toimia kuin toimia, joihin kaupunki voisi kannustaa kaupunkilaisia ja Helsingissä toimivia yrityksiä ja yhteisöjä. Energiankulutus vaikuttaa ilmastonmuutokseen energialähteiden käyttämisestä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen kautta. Energiankulutuksen vähentäminen pienentää näitä päästöjä. Helsingin kaupungin vaikutusmahdollisuudet ovat suurimmat rakennusten lämmitykseen ja liikenteeseen liittyvissä kysymyksissä. Helsingin kaupunki on sitoutunut vähentämään energiankäytöstä aiheutuvia CO2-päästöjä vähintään 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Keskeisinä keinoina ovat energiantuotannon päästöjen aleminen ja energiatehokkuuden lisääminen. Uusilla toimilla kaupunki voi lisätä energiatehokkuutta. Lisäksi kaupunkia tarvitaan jatkossa yhä voimakkaammin kansallisen ja EU:n energiatehokkuuteen liittyvän ohjauksen toimeenpanossa. Kaavoitusta ja rakemisen ohjausta tarvitaan tukemaan energiaviisasta uudistuotantoa. Rakennusten lämmönkäytön lisäksi kaupungilla on mahdollisuus hillitä turhaa jäähdytystä tulevaisuudessa tai ohjata jäähdytystä energiatehokkaan kaukojäähdytyksen suuan. Liikenteessä kaupunki on jo toteuttanut monia energiankäyttöä tehostavia toimia ja lisäksi monia energiaa säästäviä toimia on