ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M1-2

ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M1-2 15.8.1986 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi LENTOKONEILLE TARKOITETTUJEN MAALENTOPAIKKOJEN YLLÄPITO, PALVELUT JA VARUSTUS Tätä ilmailumääräystä sovelletaan maalentopaikkoihin, jotka ovat siviili-ilmailun käytössä ja tarkoitetut pääasiassa lentokoneille. Valtion lentopaikoista on voimassa, mitä niistä on erikseen säädetty tai määrätty. Tässä määräyksessä annetut ohjeet, määräykset ja velvoitteet koskevat lentopaikan pitäjää, ellei toisin ole nimenomaisesti sanottu. Tämä määräys (ilmailuhallituksen päätös no 3237/01/86) on annettu ilmailuhallinnosta annetun lain (40/72) 2 :n, ilmailulain (595/64) 28 :n ja ilmailuasetuksen (525/68) 67, 69, 72 ja 82 :n nojalla ja perustuu kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO:n) standardeihin ja suosituksiin sekä lentopaikkojen käytöstä Suomessa saatuihin kokemuksiin. Jäljempänä mainitut lentopaikalla annettava lennonvarmistus- ja muu palvelu sekä lentopaikan maamerkit, valaistus-, ilmailuviesti- ja suunnistuslaitteet, lentopaikan kunnossapito-, säähavainto-, palontorjunta- ja ensiapuvälineet sekä muunlaiset merkit tai laitteet ovat edellytyksenä lentopaikan käyttämiselle asianomaisiin eri lentotoimintamuotoihin ja lentopaikalla on oltava käytettävissä jäljempänä mainitut asiakirjat, kartat ja muut julkaisut -ja lomakkeet. Lentotoiminnalliset määräykset lentopaikkojen käyttämisestä lentotoimintaan on annettu ilmailumääräyksessä OPS M1-6. Tämä määräys tulee voimaan 1.9.1986 ja korvaa ilmailuhallituksen päätöksen No 1074/01/78 6.2.1978. SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. KÄYTETYT LYHENTEET...2 2. LENTOPAIKAN MINIMIVARUSTUS...3 2.1.Yleistä...3 2.2.Yleiset minimivarustusvaatimukset...3 2.3. Aikataulunmukaisen lentoliikenteen, kevytreittiliikenteen sekä tilaus- ja taksilentoliikenteen lisävarustevaatimukset...3 2.4.Lentopaikan mittarilähestymiskartta...3 2.4.1 Mittarilähestymis- ja laskeutumiskartan laatiminen...3 2.4.2 Estevarakorkeuden määritys...3 3. LENTOPAIKALLA ANNETTAVA PALVELU...3 3.1.Lentopaikan lennonvarmistuspalvelu...3 3.1.1 Lennonvarmistuspalvelu VFR-lentopaikalla...3 3.1.2 Lennonvarmistuspalvelu yö-vfr-lentopaikalla...3 3.1.3 Lennonvarmistuspalvelu IFR-lentopaikalla...4 3.2.Lentopaikan palontorjunta- ja lähipelastuspalvelu...4 3.3 Lentopaikan turvapalvelu...4 4. LENTOPAIKAN TARKASTUS-, HUOLTO- JA KUNNOSAPITOTOIMINTA...4 4.1.Yleistä...4 4.2.Lentopaikan määräaikaistarkastukset...4 4.3.Lentopaikan varusteiden ja laitteiden huoltotoiminta...5 4.4.Kesäkunnossapito...5 4.5.Lentopaikan talviaukipito...5 ILL 3300 10/01

2/14 AGA M1-2, 15.8.1986 4.5.1 Lumenpoisto ja liukkauden torjunta... 5 4.5.2 Kiitoteiden jarrutustehon mittaaminen ja mittaustulosten ilmoittaminen.... 5 5. LENTOPAIKAN PAIKALLISET LENTOTOIMINTA- JA PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET... 6 LIITTEET 1.Lentopaikan minimivarustus... 7 2.Lentopaikan kunnossapitokaluston suositeltu varustus... 9 3.Lentopaikalla pidettävät asiakirjat...10 4. Aikataulunmukaisen lentoliikenteen, kevytreittiliikenteen sekä tilaus- ja taksilentoliikenteen lentopaikan suunnistus- ja viestilaitejärjestelmien lisävarustevaatimukset... 11 5.Lentopaikan talvikunnossapito-ohjeita... 13 1 KÄYTETYT LYHENTEET ACC AFIS HUOM! Tässä mainittuihin lyhenteisiin liittyvät tarkemmat määrittelyt on julkaistu lentosääntöjen luvussa 1 "Määritelmiä". AFIS-lentopaikka AFIS Aerodrome AGA AIC AIP AIS ATS GND IAL-kartta IAL Chart ICAO IFR ILS IOML MET MKR MSL NDB Aluelennonjohto Area control centre Lentopaikan lentotiedotuspalvelu Aerodrome flight information service Lentopaikka, jolla annetaan lentotiedotuspalvelua Aerodrome with aerodrome flight information service Lentopaikat, lentoreitit ja maalaitteet Aerodromes, air routes and ground aids Ilmailutiedotus Aeronautical information circular Ilmailukäsikirja Aeronautical information publication Ilmailutiedotuspalvelu Aeronautical information service Ilmaliikennepalvelu Air Traffic service Maa Ground Mittarilähestymis- ja laskeutumiskartta Instrument approach and landing chart Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö International Civil Aviation Organization Mittarilentosäännöt Instrument flight rules Mittarilähestymisjärjestelmä Instrument landing system Ilmailuhallituksen ohjeita ja määräyksiä lennonjohtajille Säätieteellinen tai säätiede Meteorological or meteorology Merkkimajakka Marker radio beacon Keskimääräinen merenpinta Mean sea level Suuntaamaton radiomajakka Nondirectional radio beacon NOTAM Tiedotus, joka sisältää sellaisia ilmailun laitteiden perustamista, kuntoa tai muutoksia, samoin kuin sen palveluja, menetelmiä tai vaaratilanteita koskevia tietoja, joiden tunteminen ajoissa on tärkeää lentotoiminnan kanssa tekemisissä oleville henkilöille. A notice containing information concerning the establishment, condition or change in any aeronautical facility, service, procedure or hazard, the timely knowledge of which is essential to personnel concerned with flight operations. OCA/H Estevarakorkeus (meren/maan pinnasta) Obstacle clearance altitude/height PAR Liukukulmavalojärjestelmä Precision approach path indicator QFE Ilmanpaine lentopaikan korkeustasossa (tai kiitotien kynnyksellä) Atmospheric pressure at aerodrome elevation (or at runway threshold) QNH Korkeusmittarin asetus, jolla maassa oltaessa saadaan korkeustaso keskimääräisestä merenpinnasta. Altimeter sub-scale setting to obtain elevation when on the ground SNOWTAM Erityinen NOTAM-sarja, jolla määrättyä kaavaa käyttäen tiedotetaan lumen, jään ja sohjon sekä näiden yhteydessä esiintyvän veden aiheuttamista vaarallisista olosuhteista tai niiden poistamisesta lentopaikan liikennealueella. A special series of NOTAM notifying the presence or removal of hazardous conditions due to snow, ice, slush or standing water associated with snow, slush and ice on the movement area, by means of a specific pro forma. VAL-kartta Näkölähestymis- ja laskeutumiskartta VAL Chart Visual approach and landing chart VASIS Liukukulmavalojärjestelmä Visual approach slope indicator system VFR Näkölentosäännöt Visual flight rules VHF Hyvin suuret taajuudet (30 000 khz - 300 MHz) Very high frequency (30 000 khz to 300 MHz)

AGA M1-2, 15.8.1986 3/14 VOR Yö-VFR 2 LENTOPAIKAN MINIMIVARUSTUS 2.1 Yleistä VHF-monisuuntamajakka (radio) VHF omnidirectional radio range Näkölentosäännöt yöllä Visual flight rules at night Lentopaikan ollessa avoinna ilmaliikenteelle on lentopaikalla oltava jäljempänä määrätty minimivarustus. Varustuksen laajuus on riippuvainen harjoitettavan lentotoiminnan laadusta. Ilmailuhallitus voi, milloin erityistä syytä on myöntää hakemuksesta poikkeuksia tässä määräyksessä asetetuista vaatimuksista. Lentopaikan laitteiden ja varusteiden on täytettävä Kansainvälisen Siviili-ilmailujärjestön (ICAO) ja ilmailuhallituksen niille asettamat vaatimukset ja niiden on oltava ilmailuhallituksen hyväksymää tyyppiä. 2.2 Yleiset minimivarustusvaatimukset Vaatimukset lentopaikkojen minimivarustukseksi on esitetty liitteissä: - Liite 1. Lentopaikan minimivarustus. - Liite 2. Lentopaikan kunnossapitokalusto. - Liite 3. Lentopaikalla pidettävät asiakirjat. 2.3 Aikataulunmukaisen lentoliikenteen, kevytreittiliikenteen sekä tilaus- ja taksilentoliikenteen lisävarustevaatimukset Aikataulunmukainen lentoliikenne, kevytreittiliikenne sekä tilaus- ja taksilentoliikenne mittarilentosääntöjen (IFR) mukaan asettavat eräitä lisävaatimuksia lentopaikan radiosuunnistus- ja mittarilähestymisjärjestelmille, järjestelmien laitteiden varmistukselle sekä siirtyvän ja kiinteän liikenteen viestilaitteille. Nämä lisävarustevaatimukset on esitetty liitteessä 4. 2.4 Lentopaikan mittarilähestymiskartta Mittarilentotoimintaan käytettävälle lentopaikalle on kohdissa 2.2 ja 2.3 esitetyn varustuksen lisäksi oltava mittarilähestymiskartta. 2.4.1 Mittarilähestymiskartan laatiminen Mittarilentotoimintaan tarkoitetulle lentopaikalle on lentopaikan pitäjän laadittava mittarilähestymiskartta erillisenä jokaiselle käytettävissä olevalle mittarilähestymismenetelmälle. Kartasta on käytävä selville ao. menetelmän estevarakorkeudet OCA/H. Tarkemmat ohjeet mittarilähestymiskartan laatimisesta antaa ilmailuhallitus. Ennen kartan käyttöönottoa on sille hankittava ilmailuhallituksen hyväksyminen. 2.4.2 Estevarakorkeuden määritys Estevarakorkeuden määrittämisessä noudatetaan Kansainvälisen Siviili-ilmailujärjestön (ICAO) asiasta antamia ohjeita, jotka on julkaistu järjestön asiakirjassa Doc 8168 OPS/611 VOLUME II SE- COND EDITION. Lentopaikan OCA/H-arvoihin vaikuttavat mm. lentopaikan suunnistus- ja mittarilähestymisjärjestelmät ja näiden laitesijoitukset, lentoesteet menetelmille määritetyillä alueilla sekä käytettävät ilma-alusluokat. 3 LENTOPAIKALLA ANNETTAVA PALVELU 3.1 Lentopaikan lennonvarmistuspalvelu Lennonvarmistuspalvelu on yhteisnimitys, joka tarkoittaa ilmaliikenne-, ilmailutiedotus-, ilmailuviesti-, lentosää- ja hälytyspalvelua. 3.1.1 Lennonvarmistuspalvelu VFR-lentopaikalla Valoisana aikana VFR-lentotoimintaan käytettävällä lentopaikalla ei vaadita lennonvarmistuspalvelua eikä -henkilöstöä. Aikataulunmukaisen, kevytreittija tilauslentoliikenteen osalta ks. kohta 3.1.3. Lentopaikan ilmoitustaululla on kuitenkin oltava merkittynä, missä on lähin puhelin, jota voidaan käyttää lennonvalmisteluun kuuluvien sää-, lentosuunnitelma- yms. tietojen hankkimiseen ja ilmoittamiseen sekä hätäilmoituksen antamiseen mahdollisessa vaara- tai onnettomuustilanteessa (ks. liite 1, huom. 13). Ilmoitustaululla on oltava merkittynä myös ao. puhelinnumerot. 3.1.2 Lennonvarmistuspalvelu yö-vfr-lentopaikalla Lentopaikan, jota käytetään VFR-lentotoimintaan yöllä, on oltava ilmailuhallituksen tällaiseen toimintaan hyväksymä ja lentopaikalla on oltava yö-vfr-lentotoiminnan edellyttämä vähimmäisvarustus. Yö-VFR-lentotoiminnan aikana lentopaikalla on oltava vähintään yksi lentopaikan pitäjän tai päällikön määräämä rajoitetun radiopuhelimenhoitajan todistuksen omaava henkilö seuraavien tehtävien suorittamista varten: a) lentopaikan kuntoisuutta sekä sen laitteiden toimintaa koskevien tietojen antaminen ilma-aluksille; b) lentopaikan valaistuksen kytkeminen;

4/14 AGA M1-2, 15.8.1986 c) hätäilmoituksen sekä sammutus- ja ensiaputoimenpiteiden suorittaminen tarvittaessa; d) kiitotien kunnon toteaminen ennen lentotoiminnan aloittamista tai saapuvan ilma-aluksen laskeutumista. Lennonvarmistuspalveluun kuuluvan lentosääpalvelun osalta vaadittavat säätiedot, jos lentopaikalla ei ole omaa lentosääasemaa, selvittää yö-vfr-lentoja varten ao. ilma-aluksen päällikkö. Hän vastaa myös vaadittavien ilmoitusten tekemisestä ja lupien pyytämisestä ao. lennonvarmistuselimiltä. 3.1.3 Lennonvarmistuspalvelu IFR-lentopaikalla Lentopaikan, jota käytetään IFR-lentotoimintaan tai aikataulunmukaiseen, kevytreitti- tai tilauslentoliikenteeseen (charter), on oltava ilmailuhallituksen tällaiseen tarkoitukseen hyväksymä. Lentopaikalla on myös oltava IFR-lentotoiminnan, aikataulunmukaisen, tilauslento- tai kevytreittilentoliikenteen edellyttämä vähimmäisvarustus. IFR-lentotoiminnan sekä aikataulunmukaisen, tilauslento- ja kevytreittilentoliikenteen aikana lentopaikalla on lisäksi oltava toiminnassa ilmaliikennepalveluelin (ATS-elin), joka antaa vähintään lentopaikan lentotiedotus- ja hälytyspalvelua (AFIS). AFIS-toiminta on järjestettävä siten kuin siitä erikseen ilmailumääräyksessä AGA M1-3 on määrätty. Lennonvarmistuspalveluun kuuluvan lentosääpalvelun osalta lennon suunnittelua varten lentopaikalla on selvitettävä: a) tuulen suunta ja nopeus sekä puuskaisuus b) vaakasuora näkyvyys c) vallitseva sää (sade, lumisade jne.) d) pilvien määrä e) pilvikorkeus f) ilman lämpötila ja kosteus mahdollista jäätämistä ajatellen g) ilmanpaine kalibroituna keskimääräiseen merenpintaan. Havainnot on toimitettava hyvissä ajoin ennen saapuvan ilma-aluksen lennon aloittamista sen lähtöpaikalle ja sille lentosääkeskukselle, joka toimittaa muun lennon suunnittelussa tarvittavan sääaineiston. Sään muuttuessa niin, että sillä on vaikutusta aiotun lennon suorittamiseen, tästä muutoksesta on ilmoitettava samoin kuin edellä. Edellämainitut säätiedot on selvitettävä uudelleen riittävän ajoissa ennen ilma-aluksen arvioitua lentopaikalle saapumista. Säätiedot on ilmoitettava ilma-alukselle viimeistään silloin, kun se siirtyy lentopaikan käyttämälle radiötaajuudelle. Ilma-aluksen suorittaessa loppulähestymistä sille on ilmoitettava vaadittavat säätiedot. Suoritetut mittaukset ja annetut ilmoitukset kirjataan tarkoitukseen varattuun päiväkirjaan. Päiväkirja on säilytettävä vähintään 3 kk niin, että se on tarvittaessa ilmailuviranomaisten käytettävissä. Lisäksi lennon suunnittelua varten on hankittava lähimmästä lentosääkeskuksesta reittilentovaihetta varten tarvittava muu sääaineisto. 3.2 Lentopaikan palontorjunta- ja lähipelastuspalvelu Sen lisäksi, mitä lentopaikan minimivarustusta koskevassa taulukossa (liite 1) on lentopaikan paloja pelastusvälineiden osalta määrätty, on lentopaikan pitäjän sovittava hälytys-, pelastus- ja sammutustoiminnassa tarvittavasta avusta lähimpien palo-, poliisi- ja lääkintäviranomaisten kanssa. Tiedot näistä sopimuksista on ilmoitettava ao. keskuslentoaseman, lennonvarmistuskeskuksen ja lähimmän valtion ylläpitämän lentoaseman päällikölle. Aikataulunmukaiseen ja kevytreittiliikenteeseen käytettäville lentopaikoille on laadittava lähipelastuspalveluohjeet. Tarkempia ohjeita niiden laatimisesta antaa ilmailuhallitus. 3.3 Lentopaikan turvapalvelu Ilmailuhallitus antaa lentopaikan turvapalvelusta ja sen järjestämisestä tarvittaessa erilliset ohjeet. 4 LENTOPAIKAN TARKASTUS-, HUOLTO- JA KUNNOSSAPITOTOI- MINTA 4.1 Yleistä Lentopaikan pitäjän on jatkuvalla tarkastus- ja huoltotoiminnalla huolehdittava siitä, että lentopaikan alueet, rakenteet ja laitteet ovat lentopaikalle asetettujen vaatimusten ja määräysten mukaisessa kunnossa silloin, kun lentopaikka on avoinna ilmaliikenteelle. Lentopaikan tarkastus- ja huoltotoiminnasta on syytä tehdä etukäteissuunnitelma. 4.2 Lentopaikan määräaikaistarkastukset Lentopaikan pitäjän on mahdollisten puutteiden ja vikojen havaitsemiseksi suoritettava riittävän usein lentopaikan liikennealueisiin, laitteisiin ja varusteisiin kohdistuvia määräaikaistarkastuksia. Raportit suoritetuista tarkastuksista on lähetettävä tiedoksi asianomaisen keskuslentoaseman päällikölle ja lähimmälle valtion ylläpitämälle lentoasemalle.

AGA M1-2, 15.8.1986 5/14 Mikäli lentopaikan alueet, rakenteet tai laitteet eivät kaikilta osiltaan vajavaisen toiminnan tai muun seikan vuoksi täytä lentopaikalle asetettuja vaatimuksia, on lentopaikan pitäjän tehtävä tästä välittömästi ilmoitus lähimmälle valtion ylläpitämälle lentoasemalle asiaa koskevan NOTAM-tiedotuksen julkaisemista varten sekä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin havaitun puutteen tai vian korjaamiseksi. Mikäli havaittu puute tai vika on sen luonteinen, että se olennaisesti vaikuttaa lentopaikan lentoturvallisuuteen tai liikennöitävyyteen, on lentopaikan pitäjän suljettava lentopaikka tai osa siitä ja merkittävä lentopaikka tai ao. osa siitä asianmukaisin maamerkein. Ilmailuhallitus suorittaa määräaikaisia lentopaikkojen liikennekelpoisuuden ja toiminnan tarkastuksia sekä suunnistus-, laskeutumis- ja viestilaitteiden mittauksia. Mikäli tarkastuksessa havaitaan olennaisia vikoja tai puutteita, voidaan lentopaikan suhteen ryhtyä ilmailumääräyksen AGA M1-1 kohdan 9.1. mukaisiin toimenpiteisiin. 4.3 Lentopaikan varusteiden ja laitteiden huoltotoiminta Lentopaikan pitäjän on järjestettävä lentopaikan suunnistus-, laskeutumis- ja viestilaitteiden, merkkien ja merkintöjen, valaistus- ja säähavaintolaitteiden ja pelastusvälineistön sekä muiden laitteiden ja varusteiden huolto ja määräaikaistarkastukset ilmailuhallituksen hyväksymällä tavalla. Erityistä huolellisuutta on kiinnitettävä säännönmukaiseen ennaltaehkäisevään tarkastus-, huolto- ja kunnossapitotoimintaan. 4.4 Kesäkunnossapito Lentoliikennealueiden pinnan on oltava tasainen ja kiinteä. Liikennealueiden ollessa sorapintaisia on erityistä huomiota kiinnitettävä pölyn sekä irtokivien sidontaan hyväksytyillä aineilla (ei suolaa). Nurmetut liikennealueet on pidettävä vapaana heinikoista ja mättäistä sekä päällystetyt liikennealueet puhtaina irtokivistä ja roskista. Kiitoalueet on pidettävä vapaina esteistä. Valaistuslaitteiden lasit ja päivämerkinnät on pidettävä puhtaina. Lentopaikan ollessa avoinna liikenteelle kelirikkokautena on erityistä huomiota kiinnitettävä lentoliikennealueiden päivittäiseen kuntoon. Merkittävistä kunnon muutoksista on tehtävä välittömästi ilmoitus lähimmälle valtion ylläpitämälle lentoasemalle ja tarvittaessa on pyydettävä asiaa koskevan NO- TAM-tiedotuksen julkaisemista. Ilmoitus ei vapauta lentopaikan pitäjää kohdassa 4.2. mainitusta sulkemisvelvoitteesta. Kun lentopaikka suljetaan on tästä ilmoitettava NOTAM-tiedotuksella. Tällaisia sulkemissyitä voivat olla esim. rakennustyöt, kelirikko tai sulkeminen koko talvikaudeksi. 4.5 Lentopaikan talviaukipito 4.5.1 Lumenpoisto ja liukkauden torjunta Pidettäessä lentopaikkaa avoinna talvella on lentopaikan pitäjän huolehdittava lumen poistosta ja liukkauden torjunnasta. Kiitotie on suositeltavaa aurata koko pituudeltaan ja leveydeltään. Jos kiitotien koko pituutta tai leveyttä ei pidetä aurattuna, on siirretyt kynnykset merkittävä ja kiitotien lyhenemisestä ja kapenemisesta ilmoitettava NOTAM-tiedotuksella. Liikennealueiden reunavallit eivät saa ylittää liitteessä 6 esitettyjä korkeuksia ja kaltevuuksia. Lisäksi on huolehdittava siitä, että lumivallit valaistuslaitteiden läheisyydessä eivät estä valojen näkyvyyttä. Lumen ja jään poistosta laskeutumislaitteista ja niiden ympäristöstä antaa ilmailuhallitus tarkemmat ohjeet. Liukkauden torjuntaan käytettävän hiekoitushiekan suurin raekoko saa olla enintään 10 mm. Mikäli lentopaikkaa käytetään myös aikataulunmukaiseen lentoliikenteeseen tai kevytreittiliikenteeseen potkurilentokoneilla tai suihkulentoliikenteeseen, on hiekoitushiekan raekoon oltava ensinmainitussa tapauksessa rajoissa 0 mm - 4 mm ja jälkimmäisessä 1 mm - 4 mm. Mikäli liukkauden torjuntaan käytetään kemiallisia aineita kuten urea tai Ucar Runway De-Icer (ei koskaan tiesuolaa), on lentopaikan käytössä oltava tehokas harja tai harjapuhallin kiitotien pinnan puhdistamiseen. Muita kuin edellä mainittuja kemikaaleja ei saa käyttää ilman ilmailuhallituksen lupaa edes kokeilutarkoituksessa. 4.5.2 Kiitoteiden jarrutustehon mittaaminen ja mittaustulosten ilmoittaminen Mikäli lentopaikkaa käytetään a) aikataulunmukaiseen lentoliikenteeseen tai kevytreittiliikenteeseen, b) tilauslentoliikenteeseen lentokoneilla, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on 5700 kg tai suurempi tai paikkaluku 10 tai enemmän tai c) suihkulentoliikenteeseen, on kulloinkin käytössä olevan kiitotien jarrustustehon selville saamiseksi suoritettava kitkamittauksia. Mittausten suorituksen sekä mittaustulosten ilmoittamisen suhteen on meneteltävä siten kuin liitteessä 6 on esitetty. Erityistapauksissa, jos esim. käytettävä kiitotie on huomattavasti pidempi kuin ao. lentokonetyypin kiitotievaatimus liukkaissa olosuhteissa, voi ilmailuhallitus lentoyrityksen hakemuksesta hyväksyä len-

6/14 AGA M1-2, 15.8.1986 totoiminnan harjoittamisen, vaikka vaadittavaa jarrutustehon mittauslaitetta ei olisikaan käytettävissä. 5 LENTOPAIKAN PAIKALLISET LEN- TOTOIMINTA- JA PYSYVÄISMÄÄRÄ- YKSET Lentopaikan pitäjän on laadittava lentopaikan lentotoiminta- ja pysyväismääräykset, joissa määrätään lentopaikan paikallisista lentotoimintaan ja pelastuspalvelutoimintaan yms. liittyvistä järjestelyistä. Ohjeita lentotoiminta- ja pysyväismääräysten laatimiseksi saa ao. keskuslentoasemalta, jolla määräykset tulee ennen niiden käyttöönottoa hyväksyttää. Osastopäällikkö Rakennusneuvos Lauri Vänskä Toimistopäällikkö Yli-insinööri Pertti Kajaste

liite 1 AGA M1-2, 15.8.1986 7/14 liite 1 LENTOPAIKAN MINIMIVARUSTUS Vaadittava varustus on merkitty x:llä ja suositeltava varustus s:llä. Suurimmalta lentoonlähtömassaltaan yli 5700 kg olevilla tai matkustajapaikkaluvultaan 10 tai sitä suuremmilla ilma-aluksilla harjoitettavan lentotoiminnan sekä aikataulunmukaisen lentoliikenteen ja kevytreittiliikenteen vaatimasta minimivarustuksesta määrätään erikseen. Huom. 1: Kiitotien reunamerkkejä ei vaadita silloin, kun kiitotie erottuu riittävän selvästi kiitoalueesta. LENTOTOIMINTA MINIMIVARUSTUS Yksityinen VFR Yleinen VFR Yö-VFR IFR I Päivämerkinnät 1. Kiitotien reunamerkit (Huom. 1) x x x x 2. Kynnysmerkit x x x x 3. Lentosääntöjen mukaiset maamerkit (Huom. 2) x x x x II Valaistus x x 1. Kiitotievalot x x 2. Kynnysvalot s x 3. Yhdystievalot x s 4. Yhdystien reunaheijastimet (Huom. 3) s x 5. Asematason reunavalot x x 6. Asematason pintavalaistus x x 7. Estevalot x x 8. Lähestymisvalot x III Viesti- ja suunnistuslaitteet 1. Puhelin yleiseen verkostoon (Huom. 4) x x x x 2. Merkinantolamppu x 3. Valopistooli ja patruunat s x 4. VHF-radio (Huom. 5) s x x 5. NDB- tai VOR-majakka s x IV Säähavaintolaitteet 1. Tuulipussi (huom. 6) x x x x 2. Näkyvyyden määrityspisteet (Huom. 7) x x x x 3. Tuulen suunta- ja nopeusmittari x 4. Pilotpallohavaintolaitteet x 5. Pilvivalonheitin ja tähtäin x 6. Ilmanpainemittari (tarkkuusaneroidimittari, Huom. 8) x s 7. Elohopeabarometri s x 8. Lämpömittari x x x 9. Psykrometri tai 2 hiuskosteusmittaria x x V Kello x x VI Pelastusvälineet 1. Jauhesammuttimia 2 x 12 luokka B III-E (Huom. 9) s x x x 2. Ensiapupakkaus (Huom. 10) s x x x 3. Paarit (Huom. 11) x x x 4. Yleiset palontorjuntavälineet (Huom. 12) x VII Ilmoitustaulu (Huom. 13) x x x x

8/14 AGA M1-2, 15.8.1986 liite 1 Huom. 2: Lentosääntöjen kohdan 6.4.2. mukaiset maamerkit lentotoiminnan ja tarpeen vaatimusten mukaisesti. Huom. 3: Yö-VFR-lentopaikalla voidaan yhdystien merkitsemiseen käyttää heijastimia, jos yhdystien kiitotiestä erkanemiskohta on merkitty vähintään neljällä yhdystien reunavalolla (2+2 sinistä valaisinta).valot täyttävät tämän vaatimuksen. Huom. 4: Päivä-VFR-lentotoimintaan tarkoitetulla lentopaikalla voidaan hyväksyä myös lentopaikan ulkopuolella oleva puhelin enintään 3 km päässä lentopaikasta. Huom. 5: VHF-radiopuhelimen tulee olla kiinteää tai kannettavaa tyyppiä. Huom. 6: Yölentotoimintaan käytettävän lentopaikan tuulipussin on oltava valaistu. Huom. 7: Yölentotoimintaa varten valaistut pisteet tai muu menetelmä näkyvyyden määrittämiseksi. Huom. 8: Ilmanpainemittarille (aneroidimittarille) on tehtävä ilmailumääräyksen AIR M2-14 mukainen toimintakoe ennen käyttöönottoa ja sen jälkeen 5 vuoden välein. Huom. 9: 12 kg:n sammutin voidaan korvata kahdella 6 kg:n B III-E sammuttimella. Huom. 10: Ensiapupakkauksen on oltava vähintään ilma-alusten ensiapupakkaus II. Huom. 11: Vähintään kahdet paarit huopineen. Paarien ja ensiapupakkausten sijoituspaikat on merkittävä vihreällä ristillä. Huom. 12: Yleisiä palontorjuntavälineitä ovat palovesitynnyrit, -sangot, sammutuspeitteet, kirveet, lapiot yms. Huom. 13: Jokaisella lentopaikalla on oltava kaikkien nähtävissä ilmoitustaulu, josta käy selville seuraavat tiedot: - lentopaikan nimi, sijainti (koordinaatit) ja korkeus merenpinnasta - kiitoteiden pituudet, leveydet, pinnan laatu ja magneettiset suunnat sekä kantavuudet - lentopaikan pitäjän ja päällikön nimi, osoite ja puhelinnumero - tiedot lähimmästä puhelimesta ja opastus sinne, tärkeät puhelinnumerot(kuten lennonvarmistuselimet, lennonvarmistuskeskus, lentoasema, lentosääkeskus tai -asema, aluehälytyskeskus, palokunta, ambulanssi, sairaala, poliisi jne.). - paikalliset lentotoiminta- ja pysyväismääräykset - lentopaikan sisältävä ilmailukartta 1:500 000 ja lentopaikan VAL- ja/tai IAL-kartta. mikäli sellainen on julkaistu. - lentopaikan ympäristössä olevien näkyvyydenmäärityspisteiden etäisyydet ja sijainti - auringon nousu- ja laskuaikataulukko

Liite 2 AGA M1-2, 15.8.1986 9/14 LENTOPAIKAN KUNNOSSAPITOKALUSTON SUOSITELTU VARUSTUS Liite 2 Lentopaikan kunnossapitokalusto voi olla lentopaikan pitäjän omaa kalustoa tai lentopaikan pitäjä voi sopia tarvittavan kaluston tai palveluiden vuokraamisesta. (Aikataulunmukaisen lentoliikenteen ja kevytreittiliikenteen vaatimasta minimivarustuksesta antaa ilmailuhallitus tarkemmat lisäohjeet) LENTOTOIMINTA KUNNOSSAPITOKALUSTO Yksityinen VFR Yleinen VFR Yö-VFR IFR (Huom 3) 1. Tielana (sorapäällysteisillä lentopaikoilla) x x x 2. Harjalaite (Huom. 1) x x x 3. Ruohonleikkuulaite x 4. Lumiaura-auto tai -traktori (Huom. 2) x x x 5. Kaksi aura-autoa (Huom. 1 ja 2) x 6. Lumilinko (Huom. 2) x x x x 7. Hiekanlevitin (Huom. 2) x x x x 8. Ureanlevitin (Huom. 1 2 ja 3) x x x 9. Tiehöylä (Huom. 2) x 10. Jarrutustehomittari (Huom. 1, 2 ja 3) x x x Huom. 1: Vain lentopaikoilla, joilla on päällystetty kiitotie. Huom. 2: Mikäli lentopaikkaa pidetään auki talvella. Huom. 3: Koskee myös aikataulunmukaista ja kevytreittiliikennettä sekä lentotoimintaa suihkulentokoneilla.

10/14 AGA M1-2, 15.8.1986 Liite 3 LENTOPAIKALLA PIDETTÄVÄT ASIAKIRJAT Liite 3 Jos lentopaikalla on lennonvalmistelutila, suositetaan, että asiakirjat ovat siellä ilmailijoiden käytettävissä. Vaadittavat asiakirjat on merkitty x:llä ja suositellut asiakirjat s:llä. Aikataulunmukaisen lentoliikenteen ja kevytreittiliikenteen vaatimista asiakirjoista antaa ilmailuhallitus tarkemmat lisäohjeet. LENTOTOIMINTA ASIAKIRJAT, TAULUKOT JA LOMAKKEET Yksityinen VFR Yleinen VFR Yö-VFR IFR (Huom 3) 1. Ilmailulaki muutoksineen S S x 2. Ilmailuasetus muutoksineen S S x 3. Lentosäännöt S S X X 4. AIP - Suomi muutospalveluineen S S X X 5. NOTAM - tiedotukset muutospalveluineen S S X X 6. AIC - tiedotukset muutospalveluineen S S X X 7. Lennonjohtajan käsikirja X 8. IOMI, - kokoelma X 9. Ilmailumääräykset ja -tiedotukset muutospalveluineen S X X 10. Ilmailukartta (1:500.000) X X X 11. Lentopaikan VAL-kartta S X X X 12. Lentopaikan IAL-kartta X 13. Paikalliset lentotoiminta- ja pysyväismääräykset X X X X 14. Lentosuunnitelmalomakkeet X X X X 15. Päiväkirjalomakkeet X 16. Tilastolomakkeet X 17. Säähavainto-ohjeet S S X 18. QFE/QNH-muutostaulukot X X 19. Auringon nousu- ja laskuaikataulukko X X X X 20. Kosteustaulukko S X 21. Pilvikuvasto S S X 22. Lentosääpalveluohjeet 1 ja 2 X 23. Sääsähkeohjeet X 24. Lentosääpalvelun tiedotukset X 25. Säähavaintopäiväkirjoja X Huom. 1: Asiakirjat 1-3 saa tilaamalla Valtion painatuskeskukselta, PL 516, 00101 HELSINKI (puh. 90-55601). Huom. 2: Asiakirjat 4-10 ja 14-16 saa tilaamalla ilmailuhallitukselta, PL 50, 01531 VANTAA (puh. 90-82921) [nykyään: Ilmailulaitos Lentoturvallisuushallinto, puh 09-82771]. Huom. 3: Asiakirjat 17-25 saa tilaamalla ilmatieteen laitokselta, PL 503, 00101 HELSINKI (puh. 90-19291). Huom. 4: Asiakirjat 11, 12 ja 13 on lentopaikan pitäjän valmistettava ja hyväksytettävä ilmailuhallituksessa.

Liite 4 AGA M1-2, 15.8.1986 11/14 Liite 4 AIKATAULUNMUKAISEN LENTOLIIKENTEEN, KEVYTREITTILIIKENTEEN SEKÄ TILAUS- JA TAKSILENTOLIIKENTEEN LENTOPAIKAN SUUNNISTUS- JA VIESTILAIT- TEJÄRJESTELMIEN LISÄVARUSTEVAATIMUKSET Mittarilentosääntöjen (IFR) mukaisesti tapahtuva aikataulunmukainen lentoliikenne, kevytreittiliikenne, tilauslentoliikenne (charter) ja taksilentoliikenne asettavat seuraavat vähimmäisvaatimukset lentopaikan suunnistus- ja viestilaitejärjestelmille. 1 AIKATAULUNMUKAINEN LENTO- LIIKENNE SUIHKULENTOKONEILLA JA SUOSITUKSENA KEVYTREITTILII- KENTEELLE JA TILAUSLENTOLII- KENTEELLE SUIHKULENTOKONEIL- LA 1.1 Kiitotien päälähestymissuunta on varustettava lähestymislaitejärjestelmällä, joka täyttää vähintään toisen seuraavissa vaatimuksista A tai B: Vaihtoehto A: - 1 x ILS (kaksilähettiminen laitteisto) - 1 x NDB (ulompi lähestymismajakka) - suurtehoiset lähestymisvalot ja kiitotievalot Vaihtoehto B: - 1 x ILS (yksilähettiminen laitteisto) - 1 x NDB (ulompi lähestymismajakka) - PAPI (tai VASIS) - suurtehoiset lähestymisvalot ja kiitotievalot. 1.2 Kiitotien toinen lähestymissuunta suositetaan varustettavaksi seuraavat vaatimukset täyttävällä lähestymislaitejärjestelmällä (edellä mainitut laitejärjestelmät täyttävät vaatimukset): - 2 x NDB (ulompi ja sisempi lähestymismajakka) - PAPI (tai VASIS) - pientehoiset lähestymisvalot ja kiitotievalot. Huom! Ilmailuhallitus voi erityistapauksissa hyväksyä edellä kohdissa 1.1. ja 1.2. ja jäljempänä kohdissa 2, 3 ja 4 mainittujen NDB-laitteiden korvaamisen muilla laitteilla (esim. VOR/MKR tai VOR/DME). Kiertolähestymis- ja pilvenläpäisymenetelmiä varten tarvittavista laitteista on sovittava ilmailuhallituksen kanssa erikseen. Lisävaatimuksia asetetaan, jos pyritään CAT II tai CAT III toimintaan. 2 AIKATAULUNMUKAINEN LENTO- LIIKENNE POTKURILENTOKONEIL- LA SEKÄ KEVYTREITTILIIKENNE JA TILAUSLENTOLIIKENNE Kiitotien päälähestymissuunta on varustettava lähestymislaitejärjestelmällä, joka täyttää vähintään toisen seuraavista vaatimuksista A tai B: Vaihtoehto A: - 2 x NDB (ulompi ja sisempi lähestymismajakka) - suihkulentokoneilla PAPI (tai VASIS) - pientehoiset lähestymisvalot ja kiitotievalot Vaihtoehto B: - 1 x NDB (ulompi tai sisempi lähestymismajakka riippuen alla mainitun VOR:n sijainnista) - 1 x VOR joko lentokenttäalueella tai kiitotien jatkeella - suihkulentokoneilla PAPI (tai VASIS) - pientehoiset lähestymisvalot ja kiitotievalot. 3 TAKSILENTOLIIKENNE LENTOON- LÄHTÖMASSALTAAN ALLE 5 700 KG OLEVILLA SUIHKULENTOKONEILLA Kiitotien päälähestymissuunta on varustettava lähestymislaitejärjestelmällä, joka täyttää vähintään toisen seuraavista vaatimuksista A tai B: Vaihtoehto A: - 1 x NDB (ulompi lähestymismajakka) - PAPI (tai VASIS) - pientehoiset lähestymisvalot ja kiitotievalot Vaihtoehto B: - 1 x NDB joko lentokenttäalueella tai kiitotien jatkeella - PAPI (tai VASIS) - pientehoiset lähestymisvalot ja kiitotievalot. 4 TAKSILENTOLIIKENNE LENTOON- LÄHTÖMASSALTAAN ALLE 5 700 KG OLEVILLA POTKURILENTOKONEIL- LA Kiitotien päälähestymissuunta on varustettava lähestymislaitejärjestelmällä, joka täyttää vähintään toisen seuraavista vaatimuksista A tai B: Vaihtoehto A: - 1 x NDB (ulompi lähestymismajakka) - pientehoiset lähestymisvalot ja kiitotievalot

12/14 AGA M1-2, 15.8.1986 Liite 4 Vaihtoehto B: - 1 x VOR joko lentokenttäalueella tai kiitotien jatkeella - pientehoiset lähestymisvalot ja kiitotievalot. 5 LAITTEIDEN JA SÄHKÖNSAANNIN VARMISTUS JA LAITTEIDEN TOIMIN- NAN VALVONTA Yhteydenpito- ja suunnistuslaitteiden on pääsääntöisesti oltava vaihtoyksiköin varmistettuja. Ilmailuhallitus voi hyväksyä tästä poikkeuksia ottaen huomioon toiminnan laadun, laitteiden rakenteen ja luotettavuuden. Yhteydenpito- ja suunnistuslaitteiden sähkönsaanti on tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan varmistettava akuilla. ILS-kiitoteiden valaistuksen sähkönsaanti on varmistettava varavoimakoneella ja muiden kiitoteiden varmistus on suositeltavaa. Sähkönsaannin varmistamiseksi voidaan tietyin edellytyksin varavoimakoneen asemasta hyväksyä erillinen syöttölinja toiselta muuntoasemalta. 6 SIIRTYVÄN LIIKENTEEN VIESTI- LAITTEET (MAASTA ILMA-ALUKSIIN JA LIIKKUVIIN AJONEUVOIHIN) ATS-radiopuhelinliikennettä varten on lentopaikalla oltava sen ensisijaisella taajuudella toimiva kiinteä VHF-radiopuhelin sekä sen varajärjestelmänä kannettava VHF-radiopuhelin, jossa on em. ensisijaisen taajuuden lisäksi ainakin seuraavat taajuudet: yleinen kansainvälinen lähilennonjohtotaajuus (119.70), yleinen hätätaajuus (121.50), maaliikennetaajuus (121.90), etsintä ja pelastuspalvelutaajuus (123.10) sekä yleinen yleisilmailutaajuus (123.50). Vara-VHF-radiopuhelin on samalla tarkoitettu pelastuspalvelukäyttöön. Lisäksi suositellaan sen aluelennonjohdon (ACC:n) taajuutta, jonka alueella lentopaikka sijaitsee. Edellämainittujen ilmailun radiopuhelintaajuuksien lisäksi suositellaan 160 MHz alueen VHF-radiopuhelinta, jota voidaan käyttää yhteistoimintaan poliisin ja palokunnan kanssa. 7 KIINTEÄN LIIKENTEEN VIESTILAIT- TEET (MAA-ASEMAT) Lennonvarmistuspalvelun käytössä tulee olla vähintään a) yleisen puhelinverkon puhelin, joka on varmistettu eri tietä kulkevalla salaisella puhelinliittymällä tai yleisen autoradioverkon radiopuhelimella sekä b) ATS, AIS- ja MET-palvelun vaatimaa viestitystä varten telex-liittymä.

Liite 5 AGA M1-2, 15.8.1986 13/14 Liite 5 LENTOPAIKAN TALVIKUNNOSSAPITO-OHJEITA 1 Lentoliikennealueiden lumireunavallien suurimmat sallitut korkeudet IFR-lentopaikat VFR-lentopaikat 2 KIITOTIEN JARRUTUSTEHON MIT- TAAMINEN JA MITTAUSTULOSTEN ILMOITTAMINEN 2.1 Mittauslaitteet Kiitotien jarrutusteho mitataan Skiddometer- tai Tapleymeter-mittalaitteella tai muulla vastaavalla ilmailuhallituksen hyväksymällä laitteella. 2.2 Mittausten suoritus Mittaukset suoritetaan kiitotien keskilinjan molemmin puolin koko kiitotien pituudelta 5-10 m etäisyydellä keskilinjasta. Skiddometeriä käytettäessä saadaan mitattu jarrutusteho koko mitatulta matkalta. Mittaus suoritetaan 65 km/h nopeudella. Skiddometerillä suoritetuissa jarrutustehon mittauksissa käytetään korkeapainerengasta (700 kpa). Mikäli mittaus on suoritettu matalapainerengasta käyttäen, tästä ilmoitetaan lentopaikkatiedotuksissa ja laskeutumisohjeissa. Tapleymeteriä käytettäessä jarrutusteho mitataan pisteittäin, joiden välimatka on noin 10 % mitattavan kiitotien pituudesta. Mittausnopeus on 40 km/h. 2.3 Mittaustulosten ilmoitus Mittaustulokset ilmoitetaan lentopaikkatiedotuksissa ja laskeutumisohjeissa ohjaajille keskimääräisenä kitkakertoimen arvona kullekin kiitotien kolmannekselle. Kiitotien kolmannekset ilmoitetaan "ensimmäisenä", "toisena" ja "kolmantena" kolmanneksena laskeutumissuunnasta katsoen. Mitattu kitkakerroin ilmoitetaan ohjaajille numeerisesti, mikäli mittaus on suoritettu Skiddometer-laitteella. Muussa tapauksessa ilmoitus annetaan jarrutustehoa ilmoittavilla sanoilla (esim. hyvä, keskinkertainen, huono). Numeerisessa ilmoituksessa annetaan mitatun luvun kaksi ensimmäistä desimaalia (havaittu 0,39 -annetaan 39). Pyydettäessä annetaan numeroille tulkinta, jossa mitattu arvo 0,40 tai sitä suurempi vastaa hyvää, 0,36-0,39 keskinkertaista parempaa, 0,30-0,35 keskinkertaista, 0,26-0,29 keskinkertaista huonompaa ja 0,25 tai sitä pienempi arvo huonoa jarrutustehoa. Mikäli jarrutusteho poikkeaa mitatusta merkittävästi mitatun alueen ulkopuolella, ilmoitetaan siitä erikseen. Samoin ilmoitetaan, mikäli jarrutusteho ei ole ollut mitattavissa. 2.4 Jarrutustehon parantaminen Käytössä olevan kiitotien jarrutusteho pyritään pitämään mahdollisimman hyvänä. Kiitoteiden jarrutustehoa parannetaan hiekoittamalla tai kemiallisella sulatuksella sekä sohjon ja veden poisharjauksella. Edellä mainittuihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä

14/14 AGA M1-2, 15.8.1986 Liite 5 viimeistään silloin, kun jarrutusteho on huonompi kuin 0,30. Jarrutustehon parantaminen aloitetaan yleensä käytössä olevan kiitotien loppupäästä.