UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 Pohdintaa Työhyvinvointisykekyselystä esimiesten työpajassa 5/2012 Kuva: Raija Herrala-Nurmi Yhteistyötoimikunta 27.2.2013 Kaupunginhallitus 25.3.2013 Tarkastuslautakunta 11.4.2013 Kaupunginvaltuusto 17.6.2013

SISÄLLYSLUETTELO Henkilöstöhallinnon organisaatio... 1 Henkilöstöraportti strategian toteutumisen ja arvioinnin työkaluna... 1 Henkilöstöstrategian toteutuminen vuonna 2012... 2 1. Henkilöstöpolitiikka näkyy ja vaikuttaa... 2 2. Organisaatio toimii tehokkaasti... 4 3. Henkilöstö voimavarana... 7 4. Työhyvinvointi... 8 Tilasto-osa Vakinainen henkilöstö 2008-2012... 12 Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen pituus omalla työnantajalla... 13 Määräaikainen henkilöstö 2011-2012 palvelukeskuksittain (ei työllistettyjä eikä sijaisia)... 14 Kaupungin koko henkilöstö 2011-2012... 15 Henkilötyövuodet 2011-2012 palvelukeskuksittain... 16 Keski-ikä 2008-2012 palvelukeskuksittain... 17 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 2012 palvelukeskuksittain sukupuolen mukaan... 18 Vakinainen henkilöstö 2012 ikä-/sukupuolijakauma... 19 Vakinaisen henkilöstön koulutustaso... 20 Henkilöstön eläköityminen ja eläkejärjestelyt... 22 Keskimääräinen eläkeikä... 22 Vuoden 2012 aikana toteutuneet eläkeratkaisut palvelukeskuksittain... 23 Henkilöstön vähentyminen irtisanoutumisen/eläköitymisen kautta... 23 Vanhuuseläkkeelle jäävät henkilöt vuosina 2013-2023... 24 Kaikki kaupungin maksamat palkat ja palkkiot 2011-2012 palvelukeskuksittain... 25 Vakinaisen henkilöstön poissaolot kalenteripäivinä (ei sairauspoissaoloja)... 26 Vuonna 2012 maksettujen poissaolopäivien kustannukset (kalenteripäivät)... 27 Vuosiloma- ja muiden sijaisten palkat 2011-2012 palvelukeskuksittain... 28 Sairaus- ja äitiyslomansijaisten palkat 2011-2012 palvelukeskuksittain... 29 Työterveyshuolto... 30 Terveydenhoito... 20 Sairaanhoito... 32 Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työpäivinä palvelukeskuksittain/henkilö 2008-2012... 34 Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työ- ja kalenteripäivinä 2012... 35 Työllistäminen... 36 Tehdyt työsopimukset / työllistetyt palvelukeskuksittain... 37 Työmarkkinaharjoittelut (TMT) ja työkokeilut... 38 Nuorten kesätyöpaikat... 39 Osa-aikalisät ja vuorotteluvapaat... 40 1

Henkilöstöjohtaja Mirva Lambacka Henkilöstöhallinnon organisaatio Kaupungin keskitetystä henkilöstöhallinnosta ja henkilöstöpoliittisesta linjasta vastaa kaupungin hallinto- ja kehittämiskeskuksen henkilöstöpalvelut. Osa henkilöstöhallinnon päivittäisistä tehtävistä on hajautettu hallintosäännön mukaisesti palvelukeskuksiin. Yhteisen henkilöstöpoliittisen linjan ja päätettyjen toimintaperiaatteiden noudattaminen on varmistettu palvelukeskusten (sosiaali- ja terveyskeskus, sivistyspalvelukeskus) ja henkilöstöpalvelujen edustajien säännöllisillä henkilöstöasioiden hoitoa käsittelevillä palavereilla. Henkilöstöpalvelut hoitaa hallinto- ja kehittämiskeskuksen henkilöstöasiat. Henkilöstöraportti strategian toteutumisen ja arvioinnin työkaluna Kaupungin strategian 2009 2016 johtamisstrategian mukaan johtamisen avulla edistetään henkilöstön hyvinvointia ja osaamista. Henkilöstöä kannustetaan itsensä kehittämiseen ja toimintatapojen uudistamiseen. Johtamiskulttuuri tukee kaupungin imagoa hyvänä työnantajana. Henkilöstöraportoinnin avulla tuetaan ja kehitetään kunnan strategista johtamista ja ohjaamista. Sillä tuetaan työelämän, palkkauksen, työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämistä. Henkilöstöraportoinnin avulla on tarkoitus kerätä tietoa henkilöstöön liittyvien asioiden tilasta ja kehityksestä. Henkilöstöraportti on tarkoitettu tukemaan strategista henkilöstöjohtamista. Kaupungin strategian pohjalta laadittiin vuonna 2010 uusi henkilöstöstrategia ja sitä on toteutettu vuoden 2011 alusta alkaen. Henkilöstöstrategian visio on Työ tukee terveyttä ja sen tavoitteena on, että osaava, motivoitunut ja uudistushaluinen henkilöstö tuottaa ja järjestää laadukkaita palveluja asiakkaille. Uusi henkilöstöstrategia koostuu seuraavista painopisteistä Henkilöstöpolitiikka näkyy ja vaikuttaa Organisaatio toimii tehokkaasti Henkilöstö voimavarana Työhyvinvointi Edellä mainituille painopisteille on asetettu tavoitteet ja asiat, joilla tavoitteisiin päästään. 1

Henkilöstöstrategian toteutuminen vuonna 2012 1. Henkilöstöpolitiikka näkyy ja vaikuttaa Tavoite Hyvinvoiva henkilöstö tekee työtä tuloksellisesti. Yhteistoiminta on aitoa ja toteutamme sitä yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Palkitseminen on kannustavaa. Johtaminen on tavoitteellista ja suunnitelmallista. Kehityskeskustelut ja työsuoritusten arvioinnit Kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa. Keskusteluissa selvitetään yksikön tavoitteet ja niiden toteutuminen. Samalla suunnitellaan henkilön tarvitsema koulutus. Osaamista tuetaan henkilöstökoulutuksella ja ammatillisella täydennys-, jatko-, ja uudelleenkoulutuksella. Henkilöstökoulutus perustuu todellisiin tarpeisiin ja se on suunnitelmallista. Kehityskeskusteluissa selvitellään myös ikääntymiseen liittyviä asioita mm. henkilön eläköitymissuunnitelmat. Käytössä olevan kehityskeskustelumallin ovat esimiehet yhdessä työstäneet esimiesvalmennuksessa. Esimiehet käyttävät mallia omaan työyksikköönsä soveltaen. Perehdyttäminen Kaupungin johtoryhmä on sopinut 14.12.2004 pitämässään kokouksessa, että jokaisessa yksikössä henkilöstön perehdyttäminen tehdään laaditun perehdyttämisohjelman mukaisesti. Perehdyttäminen on tärkeää, jotta työntekijä omaksuu työtehtävänsä mahdollisimman nopeasti. Perehdyttämisen avulla edistetään uuden työntekijän työn hallintaa sekä sopeutumista työhön ja työyhteisöön. Perehdyttämistä tarvitaan kun - uusi henkilö tulee työhön - työntekijä palaa työhön pitkän poissaolon jälkeen - työtehtävät vaihtuvat - työmenetelmät muuttuvat - hankitaan tai otetaan käyttöön uusia koneita, laitteita tai ohjelmia Uuden työntekijän kohdalla perehdyttämisessä on tärkeää työtehtävien lisäksi perehdyttää myös kaupungin organisaatioon. Siirryttäessä tehtävästä toiseen on perehdytyksessä kysymys lähinnä uusien työtehtävien vaatimasta ohjauksesta. Uuden henkilön sitoutumista organisaatioon ja työtehtäviinsä tuetaan hyvällä perehdyttämisellä. Perehdyttämisohje päivitettiin vuonna 2012. Etätyö Etätyöohjeet hyväksyttiin yhteistyötoimikunnassa. Etätyöllä tarkoitetaan sellaista työtä, joka voitaisiin tehdä työnantajan tiloissa, mutta joka on organisoitu tehtäväksi tai tehdään tietotekniikkaa hyväksi käyttäen säännöllisesti muualla. Se nähdään keinona nykyaikaistaa työn organisointia ja sovittaa yhteen työ- ja vapaa-aika. Etätyöohjeen mukaan etätyön tekemisestä sovitaan aina kirjallisena ja sen määrä voi olla enintään 2 työpäivää viikossa. Sisäiset siirrot ja työkierto Ennen viran tai toimen haettavaksi julistamista selvitetään ensin onko tehtävien uudelleen järjestely mahdollista palvelukeskuksen/työyksikön oman henkilöstön kesken. Mikäli tällainen uudelleenjärjestely ei ole mahdollista selvitetään, onko joku muu kaupungin palveluksessa oleva henkilö siirrettävissä tähän tehtävään. Kaupunginhallitus päättää täyttölupien myöntämisestä vakinaisten henkilöiden osalta. Kaupungin johtoryhmä käsittelee aina ensin täyttölupa-asiat. 2

Tuloksiin kannustava palkitseminen Sopimusaloittain henkilöstö jakaantuu seuraavasti: KVTES 645, OVTES 108, TS 82 ja LS 33. Vuosi 2012 ei sisältänyt harkinnanvaraisia paikallisesti jaettavia järjestelyeriä. Ensimmäisen kerran jaettiin muutamalle henkilölle elinkeinopoliittisiin hankkeisiin liittyen ns. kertapalkkio. Kertapalkkiota voidaan käyttää esim. silloin, kun työnantaja haluaa palkita yksilöä tai ryhmää. Järjestettyä koulutusta Kevan toimesta valmennettiin esimiehiä kertomaan Työhyvinvointisykekyselyn tuloksista ja laatimaan kehittämissuunnitelmia yhdessä henkilöstön kanssa työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Sisäisenä koulutuksena esimiehille tiedotettiin sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutoksista tavoitteena lisätä varhaisen tuen mallin käyttämistä pitkittyvien sairauslomien vähentämiseksi. Oppisopimuskoulutuksena johtamisen erikoisammattitutkinnon aloitti 4 esimiestä. Palvelukeskukset ovat järjestäneet ammattitaidon ylläpitämiseksi ja osaamisen kehittämiseksi useita koulutuksia henkilöstöilleen. Eri alojen oppisopimussopimuksia tehtiin 9 kappaletta. Oppisopimuskoulutuksen sai valmiiksi 13 henkilöä, joista ammattitutkinnon suoritti 10 henkilöä. Heistä 8 suoritti perhepäivähoitajan ammattitutkinnon. Ensiapukoulutusta on järjestetty henkilöstölle tarpeen mukaan. Henkilöstön koulutukseen käytettiin yhteensä 2.313,5 päivää eli 2,67 pv/hlö. Koulutus- ja kulttuuripalveluihin käytettiin yhteensä 279.894 euroa. Yhteistoiminta ja tiedottaminen Kaupungin ja henkilöstön välinen yhteistoiminta toteutettiin Uudessakaupungissa yhteistoimintalain mukaisesti. Kaupungin ja henkilöstön välisenä edustuksellisena yhteistoimintaelimenä toimi yhteistyötoimikunta. Yhteistyötoimikunnassa henkilöstöä edustivat pääluottamusmiehet. Työnantajan edustajina toimivat kaksi kaupunginhallituksen jäsentä, kaupunginjohtaja, palvelukeskusten johtajat, talousjohtaja ja henkilöstöjohtaja. Yhteistyötoimikunnan sihteerinä toimi henkilöstösihteeri. V. 2012 yhteistyötoimikunta kokoontui kuusi kertaa. Puheenjohtajana toimi Jukon pääluottamusmies. Henkilöstön sisäisenä tiedotuskanavana intrasivuston ja sähköpostin lisäksi ajankohtaisia asioita käsittelevä henkilöstölehti KaHeLi ilmestyi v. 2012 kolme kertaa. Kaupungin intranettiin esimiehen käsikirjaan on koottu kaikki henkilöstöhallinnon ohjeet esimiehille. Esimiehet on velvoitettu tiedottamaan asioista eteenpäin omassa yksikössään esim. työyksiköissä pidettävissä työpaikkakokouksissa. Kaupunginjohtaja piti infotilaisuuden koko henkilöstölle ajankohtaisista asioista. Lisäksi kaupunginjohtajan, pääluottamusmiesten ja henkilöstöpalveluiden edustajien kesken pyrittiin pitämään kuukausittain palaveri, jossa käsiteltiin henkilöstöä koskevia sekä muita ajankohtaisia asioita. Sivistyspalvelukeskuksen johtoryhmissä on ollut mukana henkilöstöjärjestöjen edustajia. 3

2. Organisaatio toimii tehokkaasti Tavoite Tuotamme ja järjestämme palvelut asiakkaille kokonaistaloudellisesti edullisesti ottaen huomioon seudullisuus sekä yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Toimintojen kehittäminen Sosiaalityön perhetyössä, terveyspalveluissa ja vanhustyössä siirryttiin yleistyöaikaan niiden henkilöiden osalta, jotka olivat tehneet jaksotyötä, mutta eivät olleet vuorotyössä Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kaikkia toimintoja tarkastellaan prosesseina, joiden pohjalta kehitetään uusia ja entisiä joustavampia toimintatapoja palvelujen tuottamiseksi. Prosessityö on aloitettu vuoden 2005 alusta. Kaupungin visiossa vuodelle 2012 todetaan seuraavaa Prosessiajattelulle perustuva johtamisemme on tavoitteellista ja suunnitelmallista. Sitä ohjaavat verkostomaisuus, joustavuus, avoimuus ja laaja seudullinen ajattelutapa. Toimintojen kehittäminen prosessitarkastelun toimintojen kautta lisää tavoitetietoisuutta ja halukkuutta uudistumiseen. Vuosittain henkilöstön kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa käydään läpi mm. kaupungin visio ja strategia sekä niiden vaikutus omaan työyksikköön ja oman työn tavoitteisiin ja toimintaan. Kaupunginjohtaja selvittää koko kaupungin tavoitteita kaupungin koko henkilöstölle vuosittain järjestettävissä kaupunginjohtajan infotilaisuuksissa. Prosessit käsitellään prosessien ohjausryhmässä. Lisäksi aktiivisena toimijana on lähinnä prosessikehittäjistä koostuva operatiivinen ryhmä, jossa on edustus kaikista palvelukeskuksista. Ohjausryhmälle esiteltiin vuonna 2012 seuraavat prosessit: Sisäilmaprosessi Kasvatuksen ja opetuksen pääprosessi Etsivän nuorisotyön palveluohjauskäytänteiden mallintamisen ja työn kehittämisen prosessi. Vuosittain valtuuston kokouksen yhteydessä palkitaan ja esitellään Vuoden Prosessi. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa toteutettiin koko vanhustyön kattava asiakastyytyväisyyskysely. Terveyspalveluissa asiakastyytyväisyyskysely tehtiin vuodeosastoilla ja avosairaanhoidossa. Lapsiperheiden palveluissa tehtiin Hoidon aloittaminen- kysely päivähoitolasten vanhemmille. Iltapäivätoiminnasta tehtiin kysely sekä vanhemmille että lapsille. 4

Yhteistyö yli palvelukeskusrajojen ja ulkoiset yhteistyökumppanit Palvelukeskukset tekevät yli palvelukeskusrajojen yhteistyötä mm. - asiakaspalvelupisteessä - asiakirjahallintajärjestelmän kehittämistyöryhmässä - kiinteistönhoidon mitoituksessa - henkilöstöosaston ja palvelukeskusten henkilöstöasioita hoitavien yhteispalavereilla varmistetaan yhteisen henkilöstöpoliittisen linjan ja päätettyjen toimintaperiaatteiden noudattaminen - Kuntarekryn käyttöönottoa valmistelevassa työryhmässä Ulkoisia yhteistyökumppaneita palvelukeskuksilla on ollut mm. LÄNSI2012 hankepilottia Nuorisotyöllä päihteitä vastaan Vakka-Suomessa jatkettiin 1.11.2012 edelleen. Länsi-Suomen Kaste-alueen Remontti-juurruttamishanke on alkanut 1.10.2012 ja sillä pyritään uudistamaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja. Seudullinen Ytyä-hanke pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi jatkui vuoden 2012 loppuun. Vanhustyö osallistui seutukunnalliseen Muistisairaan palvelupolku hankkeeseen. Vanhustyön avopalvelut ovat mukana Ukipolis Oy:n Vipinää Liikunnasta hyvinvointia Vakka- Suomeen hankkeessa. Kotihoito on mukana seutukunnallisessa toiminnanohjaushankkeessa (ns. Mobiilihanke). Vakka-Suomen moniammatillinen yli sektorirajojen toimiva lapsiasiainneuvosto on kokoontunut edelleen. SOHVI-sosiaalisen hyvinvoinnin alueellisen tiedontuotannon kehittämishankkeesta on tehty sopimus Turun amk:n kanssa 1.3.2012. Vakka-Suomen alueen kuntien yhteinen sosiaalipäivystys viikonloppu- ja arkipyhisin on jatkunut edelleen. Perheneuvolan palveluja on myyty Pyhärannan, Kustavin, Taivassalon ja Vehmaan kunnille. A-klinikkapalveluja on myyty Laitilan kaupungille. Työttömien terveystarkastuspalveluja on myyty Laitilan kaupungille.. Yhteinen sosiaalijaosto toimii Vakka-Suomessa. Ympäristönsuojelupalvelua on myyty Taivassalon, Vehmaan ja Kustavin kunnille. Jätevesiyhteistyö Laitilan kaupungin kanssa (Vakka-Suomen Vesi). Kirjanpitopalvelujen myynti Pyhärannan kunnalle. Perusopetuspalveluja (vuosiluokat 7-9) on myyty Pyhärannan kunnalle. Erityisopetuspalveluja on myyty Pyhärannalle, Laitilalle (1.8.12 saakka), Vehmaalle ja Taivassalolle. Uudenkaupungin kaupungin palkkaamat koordinaattorit vastasivat seuraavista kehittämishankkeista kaikkien Vakka-Suomen kuntien osalta: Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen sekä Opetustoimen henkilöstökoulutuksen kehittäminen. Peruskoulujen laatuhanke yhdessä Pyhärannan ja Vehmaan kuntien kanssa. Kansalaisopiston ja musiikkiopiston palvelut on hankittu sopimusperusteisesti Laitilan kaupungilta. 5

Osa iltapäivätoiminnasta on järjestetty sopimusperusteisesti seurakunnan toimesta. Ruotsinkielinen perusopetus on hankittu sopimusperusteisesti Turun kaupungilta. Etäopetuspalveluja on toimitettu venäjän opiskelijoille Laitilan ja Mynämäen lukioihin. Yhteistä opintotarjontaa Lounais-Suomen Koulutuskuntayhtymän kanssa Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän/uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novidan kaksoistutkinto-opiskelijat kirjoittivat ylioppilastutkintoonsa liittyvät kokeet Uudenkaupungin lukiossa. Vaski-kirjastoissa joissa Uusikaupunki on mukana kirjastojen kokoelmat on yhteiskäytössä, sama kirjastokortti on kaikilla Vaski-kirjastoilla, kaikilla mm. samat toimintasäännöt ja maksukäytännöt. Vakka-Suomen kuvataiteen näyttelytyöryhmä (edustajat Laitilasta, Uudestakaupungista ja Vehmaalta) huolehtii alueen kuvataidenäyttelyistä. Crrusell-seuran kanssa järjestetään Crusell viikko. 6

3. Henkilöstö voimavarana Tavoite Kehitämme toimintatapojamme ja parannamme tuloksellisuutta, sillä kuntasektori on jatkuvassa muutoksessa. Kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa panostettiin aloitetoiminnan markkinoimiseen tavoitteena lisätä henkilöstön aloitteellisuutta toimintojen kehittämiseksi. Aloitetoimintasäännön mukaan henkilöstöllä on mahdollisuus tehdä aloitteita, jotka mm. - parantavat prosessien sujuvuutta - luovat uusia toiminnan mahdollisuuksia - saavat aikaan säästöjä - lisäävät turvallisuutta - parantavat ympäristön tilaa - luovat viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä Aloitteita tehtiin 28 kpl vuonna 2012. Aloiteryhmä palkitsi 15 aloitetta palkkioluokilla Albatrossi (600 2000 ) Merikotka (120 520 ) Lokki (20 100 ) Aloiteryhmään kuuluivat v. 2012 palvelukeskusten yhdyshenkilöt: museonjohtaja Mari Jalava/sivistyspalvelukeskus, päivähoidon alue esimies Taija Lammi tai vs. alue-esimies Anne Paalanen/sosiaali- ja terveyskeskus sekä työsuojeluvaltuutettu Pirjo Oksa/hallinto- ja kehittämiskeskus. Yhteistyötoimikunnan keskuudestaan valitsema kaupunginhallituksen edustaja Antti Haapavuori sekä yhteistyötoimikunnan keskuudestaan valitsemat kaksi henkilöstön edustajaa Hanna Nieminen/Tehy plm ja Anu Ankelo/Jhl ltm Ryhmä on valinnut keskuudestaan puheenjohtajaksi henkilöstöjohtaja Mirva Lambackan. Sihteerinä on toiminut henkilöstösihteeri Nina Wennerström-Hämäläinen. Resurssit ja kaupungin imago työnantajana Kaupungin henkilöstöresurssit henkilötyövuosina laskettuna säilyivät lähes ennallaan. Vakituisten määrä lisääntyi 836 henkilöstä 868 henkilöön johtuen pääosin määräaikaisten vakinaistamisesta. Vuoden aikana vakinaistettiin 25 henkilöä. Uusia työsuhteisia palkattiin 7 henkilöä. Vuokratyövoiman kehityshanke vuodeosastoilla ja vanhustyössä päättyi vuoden 2012 lopulla. Jatkossa sijaisrekrytointi tapahtuu puitesopimusten kautta. Pääsääntöisesti kaikki yli 6 kk kestävät palvelussuhteet laitettiin ulkoiseen hakuun. Sähköisen rekrytointijärjestelmän Kuntarekryn kautta ilmoitettiin 83 avointa työpaikkaa ja jätettiin 615 hakemusta. Loppuvuodesta aloitettiin valmistelut Kuntarekryn sijaistenhallintaosion käyttöön ottamiseksi. Palautteen saamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi käytössä on lähtöhaastattelu. Henkilöstöpalveluihin täytettyjä lomakkeita palautettiin 7 kpl. Kaupunki otti nuoria kesätöihin, koululaisia tutustumaan työelämään, antoi harjoittelupaikkoja opiskelijoille sekä otti ammatillisessa koulutuksessa olevia työhön työssä oppimisjakson 7

ajaksi. Tarkoituksena on mm. tutustuttaa nuoria kuntatöihin ja työelämän pelisääntöihin sekä turvata myös tätä kautta osaavan henkilöstön saatavuutta tulevaisuudessa. 4. Työhyvinvointi Tavoite Työyhteisömme ilmapiiri on avoin ja vuorovaikutuksellinen ja työolosuhteemme ovat terveet ja turvalliset. Työsuojelutoiminta Työsuojelutoimikunta kokoontui kuusi kertaa v. 2012. Työsuojeluvaltuutetut toimikaudella 2010 2013 ovat työsuojeluvaltuutettu Pirjo Oksa 1. varavaltuutettu Ari Holvitie 2. varavaltuutettu Marko Mäkinen Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana toimi henkilöstöjohtaja ja sihteerinä työsuojeluvaltuutettu. Työsuojelutoimikunnan kokouksiin ovat osallistuneet myös työsuojelupäällikkö ja työterveyshoitaja. Eri toimialueilla on toiminut 10 työsuojeluasiamiestä. Kaupungissa toimii sisäilmatyöryhmä, johon kuuluvat rakennusmestari Rami Arola, siivoustyönjohtaja Saila Koivisto, työsuojeluvaltuutettu Pirjo Oksa, kaavoitusarkkitehti Mika Sahlström, rakennustarkastaja / työsuojelupäällikkö Mika Pihlajaniemi ja työterveyshoitaja Ulla Kuusisto.. Ryhmä kokoontui viisi kertaa ja käsitellyt asiat on tiedotettu työsuojelutoimikunnalle. Toimintasuunnitelman mukaisia työpaikkakäyntejä tehtiin 14 kpl. Työpaikkakäynteihin osallistuivat työterveyshoitaja, työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja henkilöstöjohtaja. Työsuojelupäällikön tehtäviä hoiti rakennustarkastaja oman toimensa ohella. Tehtävät työsuojeluasioissa on jaettu työsuojelupäällikön, henkilöstöjohtajan, henkilöstösihteerin ja työterveyshuollon kesken. Tapaturma- ja sairauspoissaolojen seuranta kuuluu henkilöstöjohtajalle, työsuojelupäällikölle, työterveyshuollolle ja henkilöstösihteerille. Työsuojelupäällikkö hoitaa mm. työpaikoilla tapahtuvat työsuojeluvalvonnasta annetun asetuksen mukaiset tehtävät, kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimuksessa mainitut tehtävät sekä ennakkotarkastukset käyttöön otettavissa tiloissa. Henkilöstöjohtajalle kuuluu henkisen työsuojelun lisäksi päihdeongelmaisten hoitoonohjausjärjestelmän toteutus/koulutus, ohjaus neuvonta ja osallistuminen tilanteiden ratkaisuun työpaikoilla. Työsuojelun toimintaohjelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa v. 2008 ja sitä on tarkistettu v. 2010. Ohjelmassa selvitetään kaupungin turvallisuustavoitteet, toimintaperiaatteet ja toimintatavat. Kaupunginjohtaja asetti vuonna 2012 työryhmän, jonka tehtävänä oli ehdotuksen tekeminen kaupunginhallitukselle toimenpiteistä virastotalon turvallisuuden parantamiseksi asiakasväkivaltatilanteiden varalta sekä asiakasväkivallan hallinnan toimintamallin laatiminen. Työryhmän puheenjohtajana toimi työsuojelupäällikkö ja sihteerinä työsuojeluvaltuutettu. Muut jäsenet edustivat henkilöstöä virastotalon eri kerroksista. Työryhmän laatima ehdotus käsiteltiin vuoden 2012 aikana työsuojelutoimikunnassa ja kaupungin johtoryhmässä. Työhyvinvointisykekysely Uudenkaupungin kaupunki oli mukana neljän muun kunnan kanssa Kevan Työhyvinvointikyselyssä, joka toteutettiin helmikuussa 2012. Kevan lisäksi prosessiin osallistuivat henkilöstöpalvelut, palvelukeskusten henkilöstöasioita käsittelevä työryhmä, kaupungin johtoryhmä, yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta sekä työsuojelupäällikkö. 8

Kyselyyn vastasi 584 henkilöä eli 65 %. Kyselykokonaisuudet olivat: johtaminen, työyhteisön toimivuus, työolot ja osaaminen, omat voimavarat ja työssä jaksaminen. Lisäksi mukana olivat kaupungin valitsemat omat teemat: sisäinen viestintä ja yhteistyö, työyhteisötaidot, muutokset, osaamisen kehittäminen, väkivalta ja kiusaaminen. Kyselyssä käytettiin asteikkoa 1-5, jolloin 1= erittäin huono, 2= melko huono, 3= ei hyvä eikä huono, 4= melko hyvä ja 5= erittäin hyvä. Vastausten mukaan 62 % oli sitä mieltä, että työlle on sovittu vähintään yksi keskeinen ja seurattava tavoite, 75 % oli käynyt vuosittain esimiehen kanssa kehityskeskustelun ja 65 % koki, että kehityskeskustelu vastasi odotuksia erittäin hyvin tai melko hyvin. Työyhteisön ilmapiiri koettiin melko hyväksi (3,8) ja hyvä arvio tuli esiin kysyttäessä saako tarvittaessa apua ja tukea työtovereilta (4,1). Vastaajista 76 % oli valmis suosittelemaan nykyistä työpaikkaansa tuttavilleen. Työtehtävät koettiin mielekkäiksi (4,0), mutta osaamisen säännöllisessä arvioinnissa on parantamisen varaa (2,9). Samoin työnantajan palkitsemistapoja ei koettu kannustavina (2,6). Vastaajat arvioivat työtyytyväisyytensä lukemalla 3,7 ja työkyvylleen 8,8 (asteikko 1-10). Kokoaikaiselle vanhuuseläkkeelle arveltiin jäätävän 63,1vuotiaana kun se muulla kuntasektorilla oli 62,8 vuotta. Tiedon saaminen siitä, mitä organisaatiossa on meneillään tai suunnitteilla arvioitiin lukemalla 3,0. Työtehtävien koettiin vastaavan osaamista, ainoastaan 6 % oli sitä mieltä, että ne ovat hieman liian vaikeita. Melko tai erittäin paljon lisäkoulutusta koki tarvitsevansa 12 %, kun 23 % oli sitä mieltä, ettei tarvitse lainkaan lisäkoulutusta. Asiakkaiden taholta tullutta väkivaltaa (henkistä tai fyysistä) oli viikoittain tai useammin kokenut 4 % ja 2 % koki joutuneensa nykyisessä työyhteisössään joutunut henkisen väkivallan, kiusaamisen tai syrjinnän kohteeksi viikoittain tai useammin. Tulosten perusteella työyksiköiden tehtäväksi tuli kehittämissuunnitelman laatiminen 30.9.2012 mennessä. Palvelukeskusten johto ja henkilöstöpalvelut seuraavat suunnitelmien toteutumista. Varhainen tuki Varhaisen tuen toimintamalli on osa hyvin toimivan työpaikan kulttuuria, osa välittämistä ja turvaverkkoa. Esimiehiä on rohkaistu tarttumaan ajoissa työkyvyn heikentymisestä kertoviin merkkeihin hyvänä esimiestyönä. Mallin avulla yritetään hakea myös vaihtoehtoja, joilla työkykyään menettänyt henkilö voi jatkaa kaupungin palveluksessa joko omissa tehtävissään tai muissa työtehtävissä. Toimintamallin tarkoituksena on antaa esimiehille hyvä ja selkeä työväline keskustelujen aloittamiseen ja käymiseen. Toimintamalli on myös tukena työntekijälle oman jaksamisensa puheeksi ottamiseen esimiehensä kanssa. Toimintamallin ideana on, että molemmat valmistautuvat keskusteluun täyttämällä oman osionsa ennen keskustelua. Yksilön terveellisten elämäntapojen edistäminen Turvallisia ja terveellisiä työolosuhteita on v. 2012 toteutettu työsuojeluhenkilöstön tekemillä työpaikkakäynneillä. Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus omien elämäntapojen edistämiseen osallistumalla erilaisiin kuntoryhmiin tai osallistumalla Pysyvästi kevyeksi kampanjaan. Oman kuntonsa kohentamiseen on ollut mahdollista käyttää kaupungissa olevien eri liikuntakeskusten palveluja niin, että henkilöstöpalvelut on maksanut osan käyntikerrasta tai osan 10-/kuukausikortista. Henkilöstöllä on ollut myös mahdollisuus käyttää uimahallin allasosastoa ja uimahallin kuntosalia edullisemmin. Uimahallissa ovat jatkuneet vesijumpat ja venyttelytuokio entiseen tapaan. Hiihtoputkessa on kaupungin henkilöstö voinut käydä hiihtämässä edullisemmin. Kaupungin henkilöstölle tehtiin syksyllä 2011 ActiveStonesin suunnittelema Terveyskysely. Kysely tehtiin työterveyshuollon työkaluksi ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi. 9

Kyselyyn vastasi 433 henkilöä ja vastaaja sai heti vastattuaan itselleen henkilökohtaisen raportin. Kyselyssä oli kahdeksan osiota: masennus, ahdistuneisuus, elämänhallinta, fyysinen aktiivisuus, ravitsemus, painonhallinta, uni ja työnäkö. Työterveyshuolto sai kyselystä yksilövastaukset. Vastauksista eniten huolta aiheuttivat työnäkö, ravitsemus, uni ja masennus. Terveystarkastuksia on tehty kyselyn perusteella niitä eniten tarvitseville henkilöille. Jatkosuunnitelma tarkastettavalle henkilölle on tehty terveystarkastuksen yhteydessä. Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus osallistua Pysyväksi kevyeksi kampanjaan joka omaehtoisesti tai ryhmässä. Nuoriso- ja liikuntatoimi ja työterveyshuolto ovat toteuttaneet kampanjaa yhteistyössä. Tupakoitsijoita on tuettu tupakoinnin lopettamistavoitteissa kustantamalla osa nikotiinikorvaustai lääkehoidosta. Vuosittain haetaan mahdollisuuksien mukaan TYK- tai Aslak kuntoutusta Kelalta. Työterveyshuolto Kaupunki ostaa kokonaisvaltaisen työterveyshuollon sosiaali- ja terveyskeskuksen työterveyshuollosta. Palvelut sisältävät lakisääteisen, ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan (korvausluokka I) sekä sairaanhoidon, mikä sisältää yleislääkäritasoisen sairaudenhoidon (korvausluokka II). Työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset olivat kokonaisuudessaan 435.019 euroa vuonna 2012 ja ne jakaantuivat korvausluokka I/150.471euroa (vuonna 2011/143.785 euroa) ja korvausluokka II / 280.278 euroa (vuonna 2011/279.552 euroa). Terveyshuoltoa on toteutettu työsuojelutoimikunnan ja yhteistyötoimikunnan hyväksymän työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa ja sen toteuttamisessa lähtökohtana on ollut työstä ja työolosuhteista johtuvien haittojen poistaminen sekä henkilöstön terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä toiminta. Työterveyshuolto seuraa tapaturma- ja sairauspoissaoloja yhdessä henkilöstöpalveluiden kanssa. Työnohjaus Työnohjausta on annettu tarvittaessa työyksiköille ja yksittäisille henkilöille. Työnohjaus on hankittu ostopalveluna. 10

TILASTO-OSA 11

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Vakinainen henkilöstö 2008-2012 Palvelukeskukset 2008 2009 2010 2011 2012 %-osuus Hallinto- ja kehittämiskeskus 200 188 175 171 174 20 % Sosiaali- ja terveyskeskus 380 390 479 487 507 58 % Sivistyspalvelukeskus 214 170 166 159 168 19 % Liikelaitokset 20 69 69 19 19 2 % Yhteensä 814 817 889 836 868 100 % Uudenkaupungin kaupungin palveluksessa olevan vakinaisen henkilöstön määrä oli 868 eli lisäystä 32 henkilöä. Uudenkaupungin hallinnoimaan ympäristöterveydenhuoltoon siirtyi 1.1.2008 alkaen muista kunnista 4 eläinlääkäriä ja 4 terveystarkastajaa. Uusia virkoja ja toimia tuli 12,5, joista sosiaali- ja terveyskeskukseen 8. Vuoden 2009 alusta kaupungin palvelukseen siirtyi Kalannin Palvelutalosta ja Merililjakodista 9 henkilöä. Vakka-Suomen Veteen siirtyi 1 henkilö Laitilan kaupungilta. Keskuskeittiön henkilöstö yhteensä 5 henkilöä siirtyi 1.1.2009 alkaen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ravintokeskuksen palvelukseen. Vuoden 2010 alusta toimintansa aloittaneeseen terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueeseen siirtyi Vehmassalon kuntayhtymästä ja Laitilan-Pyhärannan kansanterveystyön ky:stä 100 henkilöä. Vuonna 2011 määräaikaisia vakinaistettiin sosiaali- ja terveyskeskuksessa 9 kpl. Uusia toimia tuli 3 kpl. Vuoden 2011 alusta ammattiopisto Novida liikelaitos yhdistyi Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymään, jolloin siirtosopimuksen mukaan vakituisia siirtyi pois kaupungin palveluksesta yhteensä 54 hlöä. Vuonna 2012 uusia työsuhteisia palkattiin 7 kpl, joista 6 sosiaali- ja terveyskeskukseen. Lisäksi vakinaistettiin 25 työsuhdetta, joista 24 sosiaali- ja terveyskeskukseen. Vakinainen henkilöstö palvelukeskuksittain 2008-2012 600 500 507 479 487 400 380 390 300 200 200 188 175 171 174 214 170 166 159 168 100 69 69 20 19 19 0 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 2008 2009 2010 2011 2012 12

Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen pituus omalla työnantajalla Palvelukeskukset Alle 2 v 2-4 v 5-9 v 10-14 v 15-19 v 20-24 v 25-29 v Yli 30v Hallinto- ja kehittämiskeskus 17 21 20 10 7 24 43 32 Sosiaali- ja terveyskeskus 49 92 84 28 21 64 82 87 Sivistyspalvelukeskus 15 22 28 13 14 28 29 19 Liikelaitokset 1 3 4 3 1 0 2 5 Yhteensä 82 138 136 54 43 116 156 143 Suurin ryhmä on 25-29 v. palveluksessa olleet (18 %) ja pienin 15-19 v. palveluksessa olleet (5 %). 100 90 92 Vakinainen henkilöstö, palvelussuhteen pituus vuosina 84 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 82 87 80 70 64 60 50 49 43 40 30 20 10 0 32 28 28 28 29 24 21 22 20 21 19 17 15 13 14 10 7 1 3 4 3 5 1 0 2 Alle 2 v 2-4 v 5-9 v 10-14 v 15-19 v 20-24 v 25-29 v Yli 30v 13

Määräaikainen henkilöstö 2011-2012 palvelukeskuksittain (ei työllistettyjä eikä sijaisia) Palvelukeskukset Tilapäiset Määräaikaiset tuntiopettajat Avoimen viran/ toimen hoitajat Projekteissa työskentelevät Yhteensä 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 Hallinto- ja kehittämiskeskus 3 2 3 4 3 2 9 8 Sosiaali- ja terveyskeskus 38 16 15 13 5 4 58 33 Sivistyspalvelukeskus 16 14 14 7 8 6 2 1 40 28 Liikelaitokset 1 1 0 0 1 0 0 0 2 1 Yhteensä 58 33 14 7 27 23 10 7 109 70 Määräaikaisten määrä pieneni 39 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten vähennystä oli tilapäisten määrässä sosiaali- ja terveyskeskuksessa, 22 henkilöä. Sijaisten määrä 31.12.2012 oli 122, kun heitä vastaavana ajankohtana vuonna 2011 oli 100 henkilöä. 14

Kaupungin koko henkilöstö 2011-2012 Vakinainen Määräaikaiset Palkkatuella työllistetyt Yhteensä 31.12. Palvelukeskukset 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 Hallinto- ja kehittämiskeskus 171 174 9 8 13 14 193 196 Sosiaali- ja terveyskeskus 487 507 58 33 7 5 552 545 Sivistyspalvelukeskus 159 168 40 28 6 7 205 203 Liikelaitokset 19 19 2 1 0 21 20 Yhteensä 836 868 109 70 26 26 971 964 15

Henkilötyövuodet 2011-2012 palvelukeskuksittain Palvelukeskukset 2011 2012 %-osuus Hallinto- ja kehittämiskeskus 142,35 144,38 18,2 % Sosiaali- ja terveyskeskus 442,51 448,00 56,4 % Sivistyspalvelukeskus 191,33 184,49 23,2 % Liikelaitokset 17,46 17,7 2,2 % YHTEENSÄ 793,65 794,57 100 % Vuodesta 2011 vuoteen 2012 henkilötyövuosien määrä lisääntyi 0,93 henkilötyövuotta. Suhteutettuna vakinaisten ja määräaikaisten määrään henkilötyövuosi oli 0,85. Henkilötyövuodet palvelukeskuksittain 2011-2012 500 450 442,51 448,00 400 350 2011 2012 300 250 200 150 142,35 144,38 191,33 184,49 100 50 17,46 17,7 0 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 16

Keski-ikä 2008-2012 palvelukeskuksittain 2008 2009 2010 2011 2012 Hallinto- ja kehittämiskeskus 50 50 50 50 50 Sosiaali- ja terveyskeskus 48 49 49 49 48 Sivistyspalvelukeskus 49 48 49 48 47 Liikelaitokset 51 51 51 50 49 Koko henkilöstön keski-ikä 49 49 49 49 48 17

Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 2012 palvelukeskuksittain sukupuolen mukaan Palvelukeskukset Miehet Naiset Hallinto- ja kehittämiskeskus 48 51 Sosiaali- ja terveyskeskus 48 48 Sivistyspalvelukeskus 49 47 Liikelaitokset 49 50 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 48 48 18

Vakinainen henkilöstö 2012 ikä-/sukupuolijakauma Miehet Naiset Yhteensä %-osuus -20 0 0 0 0,0 % 20-24 1 5 6 0,7 % 25-29 3 35 38 4,4 % 30-34 8 53 61 7,0 % 35-39 11 63 74 8,5 % 40-44 12 81 93 10,7 % 45-49 26 101 127 14,6 % 50-54 14 178 192 22,1 % 55-59 27 144 171 19,7 % 60-64 11 93 104 12,0 % 65-1 1 2 0,2 % Yhteensä 114 754 868 100 % Vakinaisesta henkilöstöstä oli naisia 754 (86,86 %) ja miehiä 114 (13,14 %). Henkilöstöstä naisten määrä on lisääntynyt entisestään. Suurin ikäryhmä naisissa on 50-54-vuotiaat (178 hlöä) ja miehissä on 55-59-vuotiaat (27 hlöä). 250 Vakinainen henkilöstö 2012 ikä-/sukupuolijakauma Naiset Miehet 200 150 100 178 144 50 0 101 81 93 63 53 5 35 26 27 1 3 8 11 12 14 11 0 1-20 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-19

Vakinaisen henkilöstön koulutustaso Hallinto- ja kehittämiskeskus + liikelait. Sivistyspalvelukeskus Kaupunki+ liikelait. yhteensä Sosiaali- ja terveyskeskus Uudenkaupungin Kunta-alan kpl kpl kpl kpl %- osuus %-osuus Tutkijakoulutus 1 1 0,1 1,3 Ylempi korkeakouluaste 14 91 39 144 16,6 18,3 Alempi korkeakouluaste 19 31 59 109 12,6 16,1 Alin korkea-aste 37 14 117 168 19,4 17,7 Keskiaste 81 28 238 347 40,0 39,5 Perusaste 42 4 53 99 11,4 7,1 Yhteensä 193 168 507 868 100,0 100,0 20

Koulutuspäivät eriteltyinä Lain edell. kokopv. Lain edell. osapv. Ulk. kokopv. Ulk. osapv. Sis. kokopv. Sis. osapv Järjestökoulutus Hallinto- ja kehittämiskeskus 2 0 234 93 36 97 17 Sosiaali- ja terveyskeskus 288 190 494 251 206 347 48 Sivistyspalvelukeskus 8 1 302 133 59 91 18 Liikelaitokset 0 0 0 0 0 0 0 YHTEENSÄ 298 191 1030 477 301 535 83 Ulkoinen kokopv. sisältää myös opettajien ves:n mukaiset koulutuspäivät. Koulutuspäiviä oli yhteensä 2.313,5 kpl. Koulutuspäivät lisääntyivät 111,5 päivällä. Suhteellisesti eniten kasvoi järjestökoulutus 66 % ja määrällisesti eniten ulkoinen kokopäiväkoulutus 79 pv. Palvelukeskuksista eniten kasvoi sosiaali- ja terveyskeskuksen koulutus 11,2 %. 21

Henkilöstön eläköityminen ja eläkejärjestelyt Vuoden 2012 aikana toteutui yhteensä 45 eläkeratkaisua, jotka toteutuivat seuraavasti: Eläkejärjestelyt 2008 2009 2010 2011 2012 Kaikki vuodet yht. Vanhuuseläke 20 16 26 31 30 123 Varhennettu vanhuuseläke 1 2 1 2 1 7 Yksilöllinen varhaiseläke 0 0 0 0 0 0 Osa-aikaeläke 9 5 6 15 4 39 Työkyvyttömyyseläke 9 5 2 7 4 27 Osatyökyvyttömyyseläke 3 4 4 4 6 21 Yhteensä 42 32 39 59 45 217 Vanhuuseläkkeelle jäi arvioidun 33 henkilön sijaan 30 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä väheni, mutta osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä kasvoi. Eläkeratkaisujen seurauksena jätettiin täyttämättä yhteensä 7 virkaa tai työsuhdetta (5,5 htv). Keskimääräinen eläkeikä Eläkejärjestelyt 2008 2009 2010 2011 2012 Vanhuuseläke 62 v 8 kk 62 v 8 kk 63 v 4 kk 63 v 1 kk 62 v 11 kk Varhennettu vanhuuseläke 62 v 9 kk 61 v 9 kk 62 v 3 kk 61 v 0 kk 62 v 5 kk Osa-aikaeläke 59 v 5 kk 58 v 7 kk 58 v 10 kk 59 v 11 kk 61 v 2 kk Työkyvyttömyyseläke 55 v 8 kk 57 v 6 kk 46 v 3 kk 60 v 5 kk 60 v 4 kk Osatyökyvyttömyyseläke 55 v 9 kk 54 v 0 kk 57 v 10 kk 59 v 6 kk 57 v 11 kk Keskimääräinen eläkeikä vanhuuseläkkeelle jäävien osalta on laskenut kahdella kk:lla. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keskimääräinen eläkeikä laski yhdellä kk:lla ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle jääneiden osalta vuodella ja 7 kk:lla. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli KuEl-vakuutettujen osalta 63,4 vuotta. Valtakunnallinen eläköitymisikä vuonna 2011 oli 63,7 vuotta. Kaikki eläkelajit huomioon ottaen (osa-aikaeläkkeet pois lukien)keskimääräinen eläkeikä oli KuEl-vakuutettujen vuonna 2011 osalta 59,8 vuotta kun se Uudessakaupungissa oli 63,4 vuotta. Kevan tilastot vuodelta 2012 valmistuvat huhti-toukokuun aikana. 22

Vuoden 2012 aikana toteutuneet eläkeratkaisut palvelukeskuksittain Palvelukeskukset Varhennettu vanhuuseläke Vanhuuseläke Osaaikaeläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Yhteensä Hallinto- ja kehittämiskeskus 4 0 0 0 1 5 Sosiaali- ja terveyskeskus 17 0 3 3 5 28 Sivistyspalvelukeskus 7 1 1 1 0 10 Liikelaitokset 2 0 0 0 0 2 YHTEENSÄ 30 1 4 4 6 45 Vuoden 2012 aikana laadittiin ennakoiva henkilöstösuunnitelma vuosille 2013-2015. Vuonna 2015 eläköitymisiän saavuttavilta sekä niiltä, jotka edellisessä kyselyssä eivät vastanneet tai tienneet suunnitelmiaan, tiedusteltiin heidän eläköitymissuunnitelmiaan. Kysely lähetettiin 43 henkilölle ja siihen jätti vastaamatta neljä henkilöä ja viidellä ei ollut vielä suunnitelmaa eläkkeelle jäämisestä. Henkilöstön vähentyminen irtisanoutumisen / eläköitymisen kautta 2008 2009 2010 2011 2012 Tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotut 0 0 0 0 2 Palvelussuhde purettu 1 0 0 0 0 Irtisanoutuneet 20 10 23 22 16 Eläkkeelle jääneet 42 32 29 40 35 Yhteensä 63 42 52 62 53 Henkilöstömäärä vähentynyt pysyvästi 7 13 7 8 8 Henkilöstön vaihtuvuus irtisanoutumisen vuoksi on vuosittain noin 20 henkilöä ja vuonna 2012 vakituisesta henkilöstöstä 1,9 %. Irtisanoutumisen/eläköitymisen vuoksi tehtäviä jätettiin täyttämättä 8 kpl (6,5 hlötv), joista 2 hallinto- ja kehittämiskeskuksessa, 4 sivistyspalvelukeskuksessa ja 2 sosiaali- ja terveyskeskuksessa. 23

Vanhuuseläkkeelle jäävät henkilöt vuosina 2013-2023 Vuosi Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Yhteensä Kum. %-osuus 2013 3 14 10 0 27 7,18 2014 5 5 15 1 26 53 6,91 2015 2 22 9 0 33 86 8,78 2016 7 15 12 1 35 121 9,31 2017 11 8 9 1 29 150 7,71 2018 4 10 14 2 30 180 7,98 2019 5 19 16 1 41 221 10,90 2020 8 8 12 0 28 249 7,45 2021 3 20 11 0 34 283 9,04 2022 5 13 10 0 28 311 7,45 2023 18 22 24 1 65 376 17,29 Yhteensä 71 156 142 7 376 Vanhuuseläkkeelle jää vuosina 2013-2023 yhteensä 376 henkilöä eli noin 43 % henkilöstöstä. Eläkkeelle jäävien määrä on suurin vuonna 2023, jolloin eläkkeelle jää 65 henkilöä. Eniten eläköidytään sivistyspalvelukeskuksesta 44,3 % ja seuraavaksi hallinto- ja kehittämiskeskuksesta 43,3 %. Vanhuuseläkkeelle jäävät henkilöt vuosina 2013-2023 70 65 60 50 41 40 30 27 26 33 35 29 30 28 34 28 20 10 0 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 24

Kaikki kaupungin maksamat palkat ja palkkiot 2011-2012 palvelukeskuksittain 1000 euroa Toimielimet 2011 2012 Muutos Muutos % Hallinto- ja kehittämiskeskus 6515 6583 68 1,0 Sosiaali- ja terveyskeskus 19174 19974 801 4,2 Sivistyspalvelukeskus 7781 7898 116 1,5 Kaupunki yhteensä 33470 34455 985 2,9 Liikelaitokset 817 863 46 5,6 Kaikki yhteensä 34287 35318 1031 3,0 Maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrä nousi vuoteen 2011 verrattuna 3,0 %. Suurin kasvu oli liikelaitoksissa 5,6 % ja sosiaali- ja terveyskeskuksessa 4,2 %. Sivistyspalvelukeskus 7,9 milj. 22 % Palkat ja palkkiot 2012 Liikelaitokset 0,9 milj. 2 % Hallinto- ja kehittämiskeskus 6,6 milj., 19 % Sosiaali- ja terveyskeskus 19,9 milj. 57 % 25

Vakinaisen henkilöstön poissaolot kalenteripäivinä (ei sairauspoissaoloja) Kuntoutus Perhevapaat Vuorotteluvapaa Opintovapaa Koulutus Oppisop. koulutus Tilapäinen hoitovap. Lomautus Lomarah. vapaa Muu palkaton vapaa Hallinto- ja kehittämiskeskus 31 1123 1119 0 479 0 46 0 251 740 Sosiaali- ja terveyskeskus 152 5606 1969 1511 1824 0 312 0 351 3148 Sivistyspalvelukeskus 6 3469 588 611 612 0 53 199 96 362 Liikelaitokset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 YHTEENSÄ 189 10198 3676 2122 2915 0 411 199 698 4250 %-osuus 1 41 15 9 12 0 2 1 3 17 Poissaolot olivat yhteensä 24.658 kalenteripäivää eli n. 28 pv/vakinainen työntekijä. Vuoteen 2011 verrattuna poissaolot vähenivät 1.471 päivällä. Eniten vähennystä oli muissa palkattomissa vapaissa, 4.897 päivää ja eniten kasvua perhevapaissa eli 1.689 päivää. 26

Vuonna 2012 maksettujen poissaolopäivien palkkakustannukset (kalenteripäivät) Koko henkilöstö Perhepoliittiset vapaat Koulutus Vuosiloma Sairaus- ja tapaturmat Hallinto- ja kehittämiskeskus 29 987 25 731 623 972 177 150 Sosiaali- ja terveyskeskus 151 343 137 356 1 964 976 671 430 Sivistyspalvelukeskus 55 409 54 349 253 436 195 718 Liikelaitokset 0 0 68 556 15 636 YHTEENSÄ 236 738 217 436 2 910 940 1 059 935 Suurimman osan kustannuksista muodostivat vuosilomat 2.910.940 ja sairaudet ja tapaturmat 1.059.935. Yhteensä näiden osuus poissaolokustannuksista oli 89,7 %. 27

Vuosiloma- ja muiden sijaisten palkat 2011-2012 palvelukeskuksittain Palvelukeskukset / 1000 euroa 2011 2012 Muutos Henkilöstö 2012 euro/henkilö 2012 Hallinto ja kehittämiskeskus 12 31 19 174 180 Sosiaali- ja terveyskeskus 996 954-42 507 1 882 Sivistyspalvelukeskus 117 102-15 168 607 Liikelaitokset 5 5 19 268 Yhteensä 1129 1093-37 868 1 259 Vuosiloma- ja muiden sijaisten palkat laskivat vuoteen 2011 verrattuna 37.000 eurolla. Suurin kasvu hallinto- ja kehittämiskeskuksessa 19.000 euroa ja suurin vähennys sosiaali- ja terveyskeskuksessa 42.000 euroa. 28

Sairaus- ja äitiyslomansijaisten palkat 2011-2012 palvelukeskuksittain Palvelukeskukset / 1000 euroa 2011 2012 Muutos Henkilöstö 2012 euro/henkilö 2012 Hallinto ja kehittämiskeskus 120 147 27 174 846 Sosiaali- ja terveyskeskus 500 544 44 507 1 073 Sivistyspalvelukeskus 177 274 98 168 1 633 Liikelaitokset 2-2 19 0 Yhteensä 799 965 166 868 1 112 Sairaus- ja äitiyslomansijaisten palkat kasvoivat 166.000 eurolla vuoteen 2012 verrattuna. Suurin kasvu sivistyspalvelukeskuksessa 98.000 euroa. 29

Työterveyshuolto Henkilöstön käyntimäärä työterveyshuollossa Terveydenhoito Vuosi Lääkäri Psykologi Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Erikoislääkäri Ravitsemusterapeutti Yhteensä 2008 81 345 30 3 459 2009 57 551 56 8 7 679 2010 159 490 104 33 11 8 805 2011 265 648 130 103 20 2 1168 2012 371 572 212 101 12 15 1283 Terveydenhoitokäynnit työterveyshuollossa olivat pääasiassa terveystarkastuksia esim. työhöntulotarkastuksia, määräaikaistarkastuksia ja rokotuskäyntejä. Terveydenhuollon käynnit lisääntyivät vuoteen 2011 verrattuna 115 käynnillä. Lääkärikäynnit ovat lisääntyneet vajaakuntoisten terveystarkastusten takia. 30

Terveydenhoidon tutkimukset Vuosi Laboratoriotutkimukset Radiologiatutkimukset Yhteensä 2008 1538 10 1548 2009 1005 13 1018 2010 1708 13 1721 2011 2598 31 2629 2012 2259 33 2292 Terveydenhoidon laboratoriotutkimukset vähenivät 337 kpl:lla vuoteen 2011 verrattuna. 31

Sairaanhoito Vuosi Lääkäri Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Erikoislääkäri Yhteensä 2008 2004 1387 1 3392 2009 1925 1062 2987 2010 3070 1875 3 4948 2011 2798 1529 1 2 4328 2012 2776 1188 3964 Vuodesta 2011 sairaanhoidon käynnit vähenivät 364 käynnillä. 32

Sairaanhoidon tutkimukset Vuosi Laboratoriotutkimukset Radiologiatukimukset Yhteensä 2008 7366 456 7822 2009 6215 350 6565 2010 6598 413 7011 2011 6722 416 7138 2012 6028 354 6382 Sairaanhoidon tutkimukset vähenivät 756 kappaleella vuodesta 2011. 33

Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työpäivinä palvelukeskuksittain/henkilö 2008-20112 2008 2009 2010 2011 2012 Palvelukeskukset Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Hallinto- ja kehittämiskeskus 2259 11,3 2402 12,8 2050 11,7 2147 12,6 2068 11,9 Sosiaali- ja terveyskeskus 4184 11,0 4652 11,9 7770 16,2 6984 14,3 6733 13,3 Sivistyspalvelukeskus 1240 5,8 1219 7,2 878 5,3 1257 7,9 1543 9,2 Liikelaitokset 303 15,2 737 10,7 390 5,7 119 6,3 146 7,7 Yhteensä 7986 9,8 9010 11,0 11088 12,5 10507 12,6 10490 12,1 Sairauspoissaolojen määrä vuonna 2012 oli työpäivinä 12,1 pv/henkilö ja kalenteripäivinä 16,9 pv/henkilö. Sairauspoissaolot vähenivät hallinto- ja kehittämiskeskuksessa. Sen sijaan sivistyspalvelukeskuksessa ja liikelaitoksissa sairauspoissaolot kasvoivat. Sairauden takia poissa työstä yli 60 päivää oli 48 henkilöä. 34

Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työ- ja kalenteripäivinä 2012 Osastot 31.12.2012 Henkilöä kohti Henkilömäärä Sairauspäivät työpäivinä Sairauspäivät kalenteripäivinä Henkilöä Hallinto- ja talouspalvelut 27 205 7,6 279 10,3 Elinkeino-osasto 4 20 5,0 25 6,3 Henkilöstöosasto 4 28 7,0 36 9,0 Rakennuttaminen 28 664 23,7 946 33,8 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu 6 58 9,7 81 13,5 Seudullinen ymp.terveydenhuolto 10 46 4,6 60 6,0 Tietohallintopalvelut 4 9 2,3 11 2,8 Tukipalvelut 75 951 12,7 1 276 17,0 Maankäyttöpalvelut 16 87 5,4 113 7,1 HALLINTO- JA KEHITTÄMISKESKUS YHTEENSÄ 174 2 068 11,9 2 827 16,2 Sote, hallinto ja talous 5 20 4,0 25 5,0 Lapsiperheiden palvelut 119 1 673 14,1 2 321 19,5 Vanhusten palvelut 148 2 263 15,3 3 212 21,7 Sosiaalityö 25 248 9,9 321 12,8 Terveyspalvelut 210 2 529 12,0 3 521 16,8 SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS YHTEENSÄ 507 6 733 13,3 9 400 18,5 Sivistyspalvelukeskuksen hallinto ja perusopetus 123 1 335 10,9 1 956 15,9 Lukio 15 79 5,3 113 7,5 Kulttuuripalvelut 17 53 3,1 67 3,9 Nuoriso- ja liikuntapalvelut 13 76 5,8 91 7,0 SIVISTYSPALVELUKESKUS YHTEENSÄ 168 1 543 9,2 2 227 13,3 kohti LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ 19 146 7,7 200 10,5 KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ 868 10 490 12,1 14 654 16,9 Olosuhde 2008 2009 2010 2011 2012 Työssä/työpaikalla 36 58 65 50 46 Työmatkalla 10 9 7 17 11 Työliikenne/muualla työpaikan ulkopuolella 2 Ammattitauti 1 1 1 Yhteensä 49 68 73 67 57 35

Työllistäminen Vuonna 2012 uusia työsopimuksia tehtiin 58 kpl. Näistä naisia oli 47 % ja miehiä 53 %. Työllistetyistä 64 % oli 45-vuotiaita tai vanhempia, 50 vuotta täyttäneiden osuus oli 60 %. Alle 25-vuotiaiden osuus oli 3 %. Ns. velvoitetyöllistettävien osuus oli 5 %. Yhteensä vuodelta 2011 jatkuneiden työsopimusten kanssa vuoden 2012 aikana voimassa olevia eri työsuhteita oli 83 kpl. 36

Tehdyt työsopimukset / työllistetyt palvelukeskuksittain 2008 2009 2010 2011 2012 Hallinto- ja kehittämiskeskus 57 44 38 30 38 Sivistyspalvelukeskus 16 10 14 13 9 Sosiaali- ja terveyskeskus 11 18 17 14 9 Muut 18 12 11 3 2 YHTEENSÄ 102 84 80 60 58 Työllistetyistä 66 % (38 hlöä) sijoittui hallinto- ja kehittämiskeskukseen. Sivistyspalvelukeskukseen sekä sosiaali- ja terveyskeskukseen sijoittui molempiin 16 % (9 hlöä). Kaupungin oman organisaation ulkopuolelle (Palke 5) sijoittui 3 % (2 hlöä) työllistetyistä. Lisäksi kaupunki tuki yrityksiä, jotka palkkasivat alle 25-vuotiaan uusikaupunkilaisen työttömänä työnhakijana olevan nuoren vähintään 4 kk:n työsuhteeseen. Kaupungin tuen lisäksi (4 kk x 420 ) yrityksellä oli mahdollista saada palkkauskustannuksiin työ- ja elinkeinokeskuksen myöntämää palkkatukea. Kaupungin tuella yrityksiin työllistyi yhteensä 14 työtöntä nuorta vuoden 2012 aikana. 60 57 Työllistetyt palvelukeskuksittain 2008-2012, tehdyt uudet työsopimukset 2008 2009 50 40 44 38 38 2010 2011 2012 30 30 20 10 16 10 14 18 17 13 14 11 9 9 18 12 11 3 2 0 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sivistyspalvelukeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Muut 37

Työharjoittelu / työelämävalmennus ja työkokeilut 2008 20 18 16 14 12 10 12 13 11 15 18 11 10 10 15 16 19 12 19 2009 2010 2011 2012 8 6 5 6 4 2 0 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sivistyspalvelukeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Vuonna 2012 tehtiin työelämänvalmennus / työharjoittelusopimuksia 35 kpl, joista hallinto- ja kehittämiskeskukseen sijoittui 37 %, sivistyspalvelukeskukseen 29 % ja sosiaali- ja terveyskeskukseen sijoittui 34 %. Työkokeilusopimuksia tehtiin 12 kpl, joista 42 % sijoittui hallinto- ja kehittämiskeskukseen ja 58 % sijoittui sosiaali- ja terveyskeskukseen. Työ- ja elinkeinotoimisto voi ohjata henkilöasiakkaan työelämänvalmennukseen, työharjoitteluun tai työkokeiluun työpaikalle ammatinvalinta- tai uravaihtoehtojen selvittämiseksi tai työmarkkinoille paluun tukemiseksi. Toimenpiteet perustuvat asiakkaan palvelutarpeeseen. 38

Nuorten kesätyöpaikat Kaupungin oman organisaation paikat Kaupungin paikkoihin hakemuksia tuli 138 kappaletta (v. 2011 130 kpl). Vuonna 2012 kesätöissä oli 78 nuorta (v.2011 77 nuorta). Kesätyöpaikkojen saajat arvottiin ja arvonnassa etusijalla olivat nuoret, jotka eivät edellisenä vuonna olleet kaupungin järjestämissä kesätöissä. Iältään kesänuoret olivat 15 17 vuotiaita ja työjaksot olivat pituudeltaan joko neljä viikkoa, työaika 20 h/vko tai kaksi viikkoa, jolloin työaika oli 38 h 15 min/vko. Yritystukipaikat Kaupungin oman organisaation paikkojen lisäksi oli nuorille tarjolla ns. yritystukipaikkoja, joissa nuori itse etsi uusikaupunkilaisesta yrityksestä kesätyöpaikan. Yritystukipaikkoja vuonna 2012 oli 128 kpl (135 kpl vuonna 2011). Tuen määrä oli vuonna 2012 enintään 295 euroa. Tukeen edellytettiin mm. neljän viikon työjaksoa sekä työaikaa, joka vähintään oli 80 tuntia ja enintään 120 tuntia. Yritystukipaikat olivat nuorille (koululaiset/opiskelijat), jotka olivat iältään 15 20 vuotiaita. Yritystukea ei myönnetty nuoresta, joka vuonna 2012 oli kaupungin palveluksessa tai toisessa kaupungin tukemassa yritystukipaikassa. Nuorten kesätyöpaikat 2008-2012 Yritystukipaikat 160 140 120 143 117 122 135 Kaupungin paikat 128 100 80 80 90 79 77 78 60 40 20 0 2008 2009 2010 2011 2012 39

Osa-aikalisät ja vuorotteluvapaat Kaupunki on työantajana pyrkinyt palvelujen tuottamisen ja toimintojen järjestelyn niin salliessa suosimaan osa-aikalisä- ja vuorotteluvapaajärjestelmien käyttöä. Osa-aikalisälle jäi yksi henkilö vuoden 2012 aikana sosiaali- ja terveyskeskuksesta. Vuosina 2008 2012 on osa-aikalisälle jäänyt yhteensä 4 henkilöä, joista suurin osa eli 75 % (3 hlöä) sosiaali- ja terveyskeskuksesta. Vuosina 2008 2012 vuorotteluvapaalle on jäänyt yhteensä 69 henkilöä, joista suurin osa eli 45 % (31 hlöä) sosiaali- ja terveyskeskuksesta. Vuorotteluvapaalla oli vuoden 2012 lopussa (31.12.2012) 8 henkilöä, joista hallinto- ja kehittämiskeskuksesta 2 henkilöä, sivistyspalvelukeskuksesta 2 henkilöä ja sosiaali- ja terveyskeskuksesta 4 henkilöä. Sekä osa-aikalisä että vuorotteluvapaajärjestelmä tukevat osaltaan henkilöstön jaksamista tehtävissään. Samalla järjestelmä antaa työttömälle henkilölle mahdollisuuden määräaikaiseen työsuhteeseen ja työkokemuksensa kartuttamiseen. 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Osa-aikalisät ja vuorotteluvapaat 2008-2012 Osa-aikalisä Vuorotteluvapaa 16 14 14 13 12 2 1 1 0 0 2008 2009 2010 2011 2012 40