Lähettäjä: Lauri Jari RVL LR [mailto:jari.lauri@raja.fi] Lähetetty: 3. heinäkuuta 2014 12:00 Vastaanottaja: hallinto@savukoski.fi Kopio: RVL_VP_LRE; Sainio Jussi RVL LR; RVL_VP_LR_Rajatsto Aihe: Soklin asemakaavan valmisteluvaiheen kuuleminen VIITE: Savukosken kunnanhallituksen kuulutus 26.6.2014 Tervehdys, Vuoden 2014 alusta Lapin rajavartiostossa toteutettujen organisaatiomuutosten johdosta esitetään, että kohta 3.3.8 muutetaan alla olevaan muotoon. 3.3.8 Erityistoiminnot Asemakaava-alueen eteläpuolella, Tulppiojoen varrella sijaitsee Rajavartiolaitoksen Lapin rajavartioston tukikohta. Lapin rajavartiosto on vuokrannut tukikohdan maa-alueen Metsähallitukselta. Tulppion tukikohta kuuluu Sallassa sijaitsevan Kelloselän rajavartioaseman alaisuuteen. Vartioasema vastaa Lapin rajavartioston itäisen toimintasuunnan rajojen valvonnasta ja valtakunnanrajan hoidosta noin 250 km pituisella rajaosuudella. Tulppion tukikohdan yhteydessä on helikopterikenttä, jonka toinen lasku- ja lentoonlähtösektori suuntautuu kohti asemakaava-aluetta. Viimeiseen lauseeseen liittyen Lapin rajavartiosto haluaa korostaa, että tuo helikopterikentän lasku- ja lentoonlähtösektori vaikuttaa asemakaava-alueelle tulevan voimalinjan linjaukseen asemakaava-alueen eteläpuolella, ei sinänsä varsinaiseen kaivosalueen asemakaavaan. Asia on myös huomioitu asemakaavan selostuksen sivulla 18. Ystävällisin terveisin, Jari Lauri KAPT Jari LAURI Rajavalvontaupseeri Rajatoimisto, Lapin rajavartioston esikunta PL 8212 (Santamäentie 14) 96101 ROVANIEMI jari.lauri@raja.fi +358 29 542 5012 +358 16 342 3929 (fax)
Lähettäjä: Lähetetty: 29. heinäkuuta 2014 12:13 Vastaanottaja: hallinto@savukoski.fi Aihe: Oikaisuvaatimus Soklin asemakaavaan SOKLIN ASEMAKAAVAAN OIKAISUVAATIMUS Kohta 1.1 Kaava-alueen sijainti Pysyvää ympärivuotistra asutusta on Tulppiossa, joka on lähinnä kaivosaluetta. Tulppiossa asuvat ympärivuotisesti: Seija Niemeier Karl Niemeier Tarvittaessa Tulppion Majat palvelee asiakkaita ympärivuoden. Edellä mainitut tiedot on korjattava Soklin asemakaava luonnokseen. Karl Niemeier
Savukosken kunta Asia: Soklin asemakaavan valmisteluvaiheen kuuleminen Mielipiteeni Kaavaluonnoksen sisällöstä. Yleistä: Soklin asemakaavan kaavaluonnos-asiakirja sisältää paljon virheitä. Puutun tässä myös niihin: 1.Perus- ja tunnistetiedot 1.1.Kaava-alueen sijainti Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä on pysyvää ympärivuotista asutusta Tulppiossa. Tulppiossa toimii retkeilykeskus Tulppion Majat (Ei Tulppion majat, Tulppion mökkikylä). Tulppion Majojen omistaja asuu Tulppiossa ympärivuotisesti (myös kohta 3.1.). Kuva 1, s.4.kaava-alueeksi aiotulla alueella virtaa Yli-Nuortti (Ei Ylä-Nuortti tai Ylä- Nuortti-joki). 3.Lähtökohdat 3.1. Yleiskuvaus 3.2.Luonnonympäristö 3.2.1.Maisema Yli-Nuortti, kuten koko Nuorttijoen vesistö, on maisemaltaan ainutlaatuinen, erämainen alue. Se on tärkeä vapaa-ajan kalastajien kohde. Joen kalat ovat villejä; jokeen ei tehdä istutuksia. 3.2.5. Eläimistö Jokihelmisimpukan mahdollista esiintymistä ei ole tutkittu kaikissa Nuorttijoen vesistön sivujoissa ja puroissa. Se on tehtävä välittömästi. Nuortin pääuomasta sivujokiin (Yli-Nuortti, Tulppiojoki ja Sotajoki) nousevan harjuksen määrä vaihtelee vuosittain; samoin kuin taimenen (järvitaimenen). Made ei ota laillisiin pyyntivälineisiin, kuten perhoon, uistimeen ja lippaan. 3.2.8. Vesistöt ja vesitalous Vedenjakaja: On Sotajoen kämpän edessä suolla. Jakaa Nuorttijoen ja Kemijoen vedet virtaamaan Pohjoiseen jäämereen ja Pohjanlahteen. Kuva 4, s.12:tulppion Majojen alue on kuvan 4. kartan mukaan tärkeää pohjavesialuetta.
3.3. Rakennettu ympäristö 3.3.1. Yhdyskuntarakenne Tulppion Majoilla on pysyvää ympärivuotista asutusta (Seija Niemeier). 3.3.2. Palvelut Tulppion Majojen palvelut merkitty puutteellisesti; olisi kannattanut varmistaa emännältä. Metsähallituksen palvelut puuttuvat. Esim. Nuortin retkeilyreitin esittely on tehty lonkalta. Vapaa-ajan kalastajien ( n. 2000/per kesä) kalastusaika on 1.6.- 10.9. 3.3.4. Virkistys Asemakaava-alueelle on aikoinaan noussut Jäämeren merilohi. Muistitietoa siitä on ainakin Sokliojan suulta. Nyt merilohta ollaan palauttamassa Nuorttijoen vesistöön sekä samalla myös kaava-alueelle (mm. Metsähallituksen Tärppi-lehti 2014). 4.Suunnittelutilanne 4.1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 3.mom. Soklin erikoistavoitteet Seuraavia kohtia ei ole tässä noudatettu: 1, 4, 6, 7 ja 8. 4.2. Maakuntakaavoitus Kuvaa 6, s. 17 ei ole selvitetty: Onko tarkoitus liittää Soklin asemakaavaan Kemijoen puoleinen EK 1915? Mikäli on, niin onko kyseessä: a)jätevesiallas? ja b)sotajoen katkaiseva ja sen yläjuoksun vedet keräävä allas; Sotajoen yläjuoksua ei ole merkitty tähän karttaan. Myös alajuoksu tuhoutuu. 4.3. Yleiskaava 7.mom. Asemakaava-aluetta koskevat myös osayleiskaavan yleismääräykset Kohta 5. Nuorttijoen vesistön luonnonarvojen ja järvitaimenen elinympäristö Miten tämä voidaan ottaa huomioon voimakkaan vesistörakentamisen ja altaiden takia? Vesistössä ui myös harjuksia, siikoja ja ahvenia. 5.Suunnittelun vaiheet 5.3. Osalliset Olen osallinen: Työskentelen toimittajana kesäisin Nuorttijoen vesistön ja Tulppion alueella. Liikun vapaa-aikanani niissä vapaa-ajan kalastajana, kanoottiretkeilijänä sekä UK-retkeilyreittiä käyttävänä vaeltajana. 7.Asemakaavan vaikutukset 7.2.Ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön kohdistuvat vaikutukset 1.mom.Vaikutuksista puuttuvat laskelmat siitä paljonko kaivos veisi työpaikkoja porotaloudelta ja matkailulta. Sitä ei ole laskelmaa tulisivatko uudet työpaikat itälappilaisille, lappilaisille vai ulkomaiselle halpatyövoimalle. Myös vapaa-ajan
kalastajat, vaeltajat, marjastajat ja metsästäjät vähenisivät. Siitä ei ole laskelmia; eikä siitä paljonko kaivos vähentäisi Tulppion Majojen liikevoittoa. 7.3. Maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset 3.mom. Nuortista (Yli-Nuortista) ollaan sitten ottamassa vettä ja siihen johtamassa jätevesiä, mm. ns. kuivatusvesiä: Miten on mahdollista, että YVA:aa ei ole tehty Venäjän kanssa? Vesistön veden määrä laskee myös rajan takana; normaalisateisena kalenterivuotena jokiveden määrä ei edes riitä kaivostoimintaan. Siitä ei ole tässä esitetty laskelmia. Venäjä-YVA ja laskelmat on tehtävä ennen Soklin kaavan valmistumista ja tämä koko kaava on valmisteltava uudelleen. 7.4.Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin kohdistuvat vaikutukset Vaikutukset eläimistöön 1.mom. Ristiriita: Mihin likaantuneet kaivosvedet lasketaan? Nuorttijokeen? (Katso myös kohta 7.3.3.mom). Miten kaivosrakentaminen ja jätevedet vaikuttavat harjukseen ja siikaan? Entä Nuorttijoen vesistöön palauttamassa olevaan meriloheen? Vaikutukset luonnonsuojelu- ja Natura -alueisiin Kohta mainitsee Nuorttijoen vesistövaikutukset muttei erittele niitä. 7.5. Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset 3.mom. Työllisyysvaikutus on pelkkä hypoteesi, kunnes se toteutuu tai ei toteudu kotimaisin voimin. 4.mom. Myös pysyvä uusi asutus on pelkkä hypoteesi; samoin palveluiden paraneminen. 7.6. Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vaikutukset Kaivos muuttaisi toteutuessaan Tulppion-Soklin sekä Nuorttijoen vesistön alueen peruuttamattomasti: ikivanha maisema tuhoutuisi, samoin koko ikiaikoja vanha vesistö. Siksi kaavaa ei saa hyväksyä. Näätämössä 10.8.2014 Hannu Kostilainen, FM, toimittaja-valokuvaaja.
Lähettäjä: Parkkinen Erkki Pelkosenniemi [mailto:erkki.parkkinen@pelkosenniemi.fi] Lähetetty: 11. elokuuta 2014 9:03 Vastaanottaja: hallinto@savukoski.fi Aihe: Soklin asemakaavan valmisteluvaiheen kuuleminen Savukosken kunta Soklin asemakaavan valmisteluvaiheen kuuleminen Pelkosenniemen kunnalla ei ole lausuttavaa Soklin asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemiseen liittyen. Erkki Parkkinen kunnanjohtaja/mayor Pelkosenniemen kunta/pelkosenniemi municipality Sodankyläntie 1 A 98500 Pelkosenniemi phone: +358400984674 email: erkki.parkkinen@pelkosenniemi.fi
Savukosken kunta Kauppakuja 2 A 1 hallinto@savukoski.fi 98800 Savukoski Viite: Soklin asemakaavan valmisteluvaiheen kuuleminen Asia: Nuotin Elinkautiset ry:n mielipide Soklin asemakaavaluonnoksesta. Me Nuortin Elinkautiset olemme tutustuneet nähtävillä olevaan Soklin asemakaavaselostukseen 23.4.2014 ja esitämme Soklin asemakaavaluonnoksesta seuraavaa. Nuortin Elinkautiset ry. on koko Soklin kaivoshankkeen valmistelutyön ajan tehnyt muistutuksia ja lausuntoja, joissa laajasti ja monipuolisesti on tuotu esiin niitä vakavia ja korjaamattomia vahinkoja, mitä Soklin kaivoshankkeesta aiheutuu Sokli- Tulppio erämaa-alueelle ja vesistöjen kautta sekä Suomen että Venäjän puoleisiin vesistöihin. Kaikki kaivoshankkeesta esitetyt lupapäätökset eivät ainoastaan heikennä vaan muodostavat esteen yhdistyksemme toiminnalle. Olemme huolissamme myös muiden elinkeinojen kärsimistä menetyksistä Savukosken kunnassa. Liitämme mielipiteeseemme kaksi viimeisintä mielipiteen ilmaisua, joista ilmenee perustelut sille, että vastustamme nähtävillä olevan Soklin asemakaavaluonnoksen hyväksymistä. Liite 1 Liite 2 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viite: Soklin kaivospiiriä koskeva kuulemisasiakirja; KaivNro 2019 Asia: Nuortin Elinkautiset ry:n mielipide ja muistutus viitekohdassa mainittuun kuulemisasiakirjaan ROVANIEMEN HALLINTO-OIKEUS Viite: Turvallisuus- ja kemikaaliviraston lausunto 8562/05/2013 Yara Suomi Oy: n vastine 31.01.2014 Asia: Nuortin Elinkautiset ry:n vastaus ja mielipiteen ilmaisu viitekohdassa mainittuun lausuntoon ja vastineeseen.aikaisemmista perusteluistamme huolimatta viranomaiset eivät vakavasti käsittele eivätkä perustele esittämiämme ongelmakohtia.
Asemakaavaselostus sisältää paljon virheitä ja perusteettomia kannanottoja, joita puolueettomasti tehdyssä asemakaavaselostuksessa ei saa olla. Mielipideilmaisu kohdekohtaisesti Kohta 1.1 Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä olevalla Tulppion Majoilla on ympärivuotista asumista. Miksi selostus tältä osin on virheellinen? Kohta 3.1 Asemakaavoitettavalla alueella poronhoidon lisäksi harjoitetaan mm. metsätaloutta, luontoretkeilyä, kalastusta ja metsästystä. Miksi nämä käyttömuodot puuttuvat? Kohta 3.2.1 Sokli-Tulppio alue vesistöineen on arvokasta luontomaisema-aluetta yhdistäen erinomaisesti kaava-alueen ulkopuolelle jääviä Natura-alueita sekä Urho Kekkosen kansallispuistoa, Kemihaaran erämaa-aluetta, Tuntsan erämaa-aletta ja Värriön luonnon puistoa toisiinsa. Kaivosalue kuuluu oleellisena osana Fennoskandian vihreän vyöhykkeen suojelualueeseen, jonka luontomatkailuun ja luonnonsuojelun kehittämiseen rajanaapurit Suomi ja Venäjä ovat alkaneet panostaa entistä enemmän. Kohta 3.2.4 Kasvillisuus on kuvattu hyvin ja monipuolisesti. Kuvatut arvot eivät valitettavasti ole vaikuttaneety asemakaavaluonnoksen sisältöön. Kohta 3.2.5 Viimeisen vuosikymmenen aikana luontaisesti lisääntyvä taimenkanta on merkittävästi lisääntynyt ja kalojen koko kasvanut. Harjuskanta on pysynyt samana. Kaivos toteutuessaan tulee erittäin merkittävästi tuhoamaan erämaa-alueen kalakantaa ja poikastuotantoa. Metsäkanalintujen havainnot ovat vanhentuneita ja/ tai puutteellisia. Mm. kaava-alueella on viime vuosina havaittu runsaasti riekkoja. Eläimistön osalta asemakaavaluonnoksessa ei anneta mitään arvoa alueen arvokkaalle eläimistölle. Kohta 3.2.6 Kohdassa esitettyjen tietojen pohjalta kaivostoimintaa kaava-alueelle ei tule sallia. Kohta 3.2.8 Kaivostoiminta huonontaa ilman laatua kaivosalueella ja sen ympäristön luontoalueilla. Kohta 3.2.8
Kaivostoiminnasta aiheutuu suurimmat tuhot alueen vesistöihin ja vesitalouteen. Muutokset on kuvattu liitteissä 1 ja 2. Korvaamattomat menetykset ovat kaivosalueelle ja sen lähiympäristössä. Merkittävät vahingot ulottuvat Suomen puolella Kemijokeen ja Venäjän puolella Nuorttiin. Kohta 3.3.1 Tulppion majat on jälleen unohdettu pysyvänä ympärivuotisena asuinpaikkana. Kohta 3.3.2 Tulppion majojen toiminta ulottuu keväästä syksyyn. Vuoden 2014 havaintona toteamme, että majojen suosio on kasvussa ja nuorempi sukupolvi perheineen on löytänyt tämän viihtyisän erämaaläheisen tukikohdan. Kohta 3.3.3 Alueen porotalouden näkökulmasta kaivostoimintaa ei tule sallia. Sen sijaan porojen pidemmälle vietyä jalostuelinkeinoa tulisi tukea ja kehittää. Kohta 3.3.4 Kaivostoiminta tuhoaa lopullisesti Sokli-Tulppion alueen virkistysmahdollisuudet. Haitalliset vaikutukset ulottuvat myös ympäröiviin puistoihin. Matkailun kannalta merkittävä Savukoski muuttuu luonteeltaan kaivosalueeksi. Kohta 3.3.5 Liikenteen investoinnit, etenkin rautatien, ovat kohtuuttomia ottaen huomioon kaivostoiminnan elinkaari. Hankkeisiin ei tule myöntää valtion avustuksia. Kohta 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet eivät toteudu Soklin kaivoshankkeessa. Asia on perusteltu liitteissä 1 ja 2. Kohta 4.2 Kaivostoiminnan johdosta suuri osa maakuntakaavan tavoitteista jää toteutumatta. Asemakaavaluonnas on tehty yksinomaan kaivostoiminnan näkökulmasta.. Asia on perusteltu liitteissä 1 ja 2. Kohta 4.3 Viittaamme Nuortin Elinkautisten tekemään mielipiteen ilmaisuun Soklin osayleiskaavasta (Liite 3). Kohta 4.6 Kaivoshankkeella on merkittävä heikentäviä vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteena olevan Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit luontotyypille ja sen tunnusomaiselle lajille järvitaimenelle. Naturaalueen eheyteen hankkeella arvioidaan olevan merkittävä kielteinen vaikutus. Kohta 4.8
Kaivoksen massavirroista on helppo päätellä, että vesistöhaittojen lisäksi kaivostoiminta elinkaarensa aikana tuhoaa erittäin merkittävästi alueen pintaluotoa. Ottaen huomioon realistisesti Savukosken keskustan ja Martin sijainti sekä kaivostyöhön soveltuva työvoimaresurssi, kaivoksen työntekijät sijoitetaan kaivosalueella olevaan tilapäismajoitukseen. Näin työllistetty työvoima ei kunnan kannalta ole pitkäjännitteinen hanke varsinkin, kun saman aikaisesti menetetään mm. matkailun vaatimaa henkilöstöä. Kohta 5.3 Viittaamme liitteeseen liitteeseen 2 ja toteamme, että kaivoshankkeella on merkittävästi valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia. Kohta 6 Liitteissä 1,2 ja3 on kuvattu tarkemmin kaivostoiminnan aiheuttamat pysyvät vauriot Sokli-Tulppio erämaaalueeseen. Kohta 7 Tässä kohdassa on esitetty useita kaivostoiminnasta aiheutuvia haittoja alueelle. Haitat ovat vakavia, vaikka kaavaselostuksessa niitä vähätellään. Monet johtopäätökset selostuksessa ovat puutteellisia, vääriä ja epärealistisia. Kunnan järkkymätön kanta kaivostoiminnan puolesta ja usko sen tuomaan hyvinvointiin näkyy selostuksen kannanotoissa. Viittaamme liitteisiin 1,2 ja3. Me Nuortin Elinkautiset ry kannamme vastuuta Sokli-Tulppion ainutlaatuisesta erämaa-alueesta, Kunnan pitkäkestoisista elinkeinoista ja tulevista sukupolvista. Esittämillämme tilastoihin, kokemukseen ja tietoon perustuviin mielipiteisiin ei ole otettu kantaa. Ne on sivuutettu ikään kuin niillä ei ole mitään merkitystä. Eikö meillä ole jo riittävästi kokemuksia epäonnistuneista vastaavantyyppisistä kaavoitus- ja lupaprosesseista? Tässä asiassa korostamme kunnan ja muiden lupaviranomaisten ympäristövastuuta kaivoshankkeeseen liittyvissä päätöksissä. Esitämme, että Soklin maankäyttöäsuunnittelu ja koko kaivoshanke otetaan uudelleen käsittelyyn ja arvioidaan kaivostoiminnan edut, haitat ja seuraukset puolueettomasti. Käsittelyssä asioita tarkastellaan kokonaisvaltaisesti mm. Suomen valtion, Savukosken kunnan, matkailun, poronhoidon, erämaaluonnon, vesiensuojelun, kalatalouden ja luontoretkeilijöiden näkökulmasta. Me Nuortin Elinkautiset ry korostamme ympäristövastuun ottamista. Kokemusten perusteella kaivosyhtiöt tähtäävät primäärisesti tehokkaaseen ja taloudelliseen toimintaan. Ristiriita on syntynyt siitä, että kaivosyhtiöillä ei ole ollut halua ottaa riittävästi vastuuta ympäristön suojelemisesta. Vastuu on jäänyt lupaja valvontaviranomaisille huonoin seurauksin, aiheutuneet tuhot on voitu vain jälkikäteen todeta. Soklissa ympäristön tuhoutuminen voidaan estää vain kaivostoiminnan kieltämisellä. Asiaa koskevat ilmoitukset toimitetaan: Pekka Perttula, dipl.ins.
...... Savukoskella 10.8.2014 Nuortin Elinkautiset ry. Seppo Tarkka Seppo Tarkka, puheenjohtaja Savukoski Pekka Perttula Pekka Perttula, tiedotusvastaava Espoo
Liite 1 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Valtakatu 2 96100 Rovaniemi Viite: Soklin kaivospiiriä koskeva kuulemisasiakirja; KaivNro 2019 Asia: Nuortin Elinkautiset ry:n mielipide ja muistutus viitekohdassa mainittuun kuulemisasiakirjaan Kiitämme turvallisuus- ja kemikaalivirastoa saamastamme oikeudesta ilmaista mielipiteemme Soklin kaivospiiriä koskevaan kuulemisasiakirjaan. Koska aikaisemmat muistutuksemme 28.7.2012, 19.2.2013, 11.9.2013 ja 3.3.2014 tästä erämaaluontoa merkittävästi ja pitkäkestoisesti tuhoavasta hankkeesta on tehty monipuolisen tietämyksemme ja kokemuksemme pohjalta, viittaamme edelleen aikaisempiin muistutuksiimme. Mielipiteemme kuulemisasiakirjan kohtiin 1, 4 ja 7 1. Haitallisten vaikutusten välttäminen ja rajoittaminen sekä ihmisten terveyden ja yleisen turvallisuuden varmistaminen Nuortin Elinkautiset ry on Soklin kaivosalueen kaikissa kaavoitus- ja ympäristövaikutusten arviointivaiheissa tehnyt kaivoksen perustamista vastustavan muistutuksen. Muistutuksissa olemme tuoneet esille asiantuntemukseemme ja kokemukseemme perustuvia näkökohtia, joita ei tehdyissä selvityksissä eikä päätöksenteossa ole otettu vakavasti huomioon. Huolestuttavaa hankeprosessissa on se, että monet selvitykset ovat vaillinaisia ja johtopäätökset virheellisiä. Merkittävää on myös se, että Savukosken kunta on asettunut totaalisesti vain kaivostoiminnan puolelle ja vaikuttaen näin merkittävästi asiantuntijoiden mielipidemuokkaukseen. Kunnalle on tärkeämpää imago Sokli kaivoskunta kuin Savukoski Matkailu- ja Joulupukinmaa. Alhaisin noteeraus kunnalta kaivoksen puolesta on veruke: Kaivokseen on jo nyt uhrattu niin paljon varoja, että sen toiminta tästä syystä pitää sallia. Asian käsittelystä ja kunnan päätöksistä herää kysymyksiä: Mikä on kunnan sekä kaivoshankkeen päätösten tekijöiden vastuu tulevaisuudesta, vastuu paikallisen väestön tulevaisuudesta yli yhden sukupolven. Meidän Nuortin Elinkautisten mielestä tehdyt selvitykset ja suunnitelmat todistavat selvästi sen, että kaivostoiminnalla tuhotaan pysyvästi kaikki muut elinkeinomuodot Tulppion-Soklin erämaaalueella. Laskuvesistöjen vaikutuksesta tuhot ulottuvat aina Kemijoen ja Nuorttijoen alajuoksuille asti. Se on totta, että selvitykset on pyritty tekemään säännösten ja viranomaisohjeiden mukaisesti. Tämä ei todista millään tavalla sitä, että selvitykset on laadittu puolueettomasti ja riittävällä asiantuntemuksella ottaen huomioon muutkin kuin kaivoshankkeen intressit. Soklin kaltaisten kaivoshankkeiden hyväksyminen edellyttää riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin perustuvia puolueettomia johtopäätöksiä.
Ympäristöministeriön vuonna 2013 tekemässä lähes kaikille kaivoksille tehdyssä stressitestissä todettiin, että kaivoksilla on vielä tekemistä vesien hallinnassa. Stressitestissä havaittiin puutteita mm. vesien hallinnassa; ylimääräisten vesien hallinnassa, varoaltaiden määrässä, varautumisessa rankkasateisiin. Tämän johdosta määräyksiä tulisi tiukentaa ja selvitykset tulisi tehdä ulkopuolinen arvioija, ei hankkeen toteuttaja. Soklin kaivoshankkeessa YVA-selvitykset on tehty hankkeen toteuttajan toimeksiantoina. Selvityksissä vaikutuksia kuvaavissa kannanotoissa on selvästi nähtävissä tilaajan ohjaava vaikutus. Mielestämme lupaa kaivostoiminnalle ei voida tehtyjen selvitysten pohjalta myöntää. Viimeisin kaivostoiminnan valvontaan liittyvää kritiikkiä on saatu oikeuskansleri Jaakko Jonkalta (Helsingin Sanomat 28.2.2014) koskien Talvivaaran kaivoksen ympäristöasioiden viranomaisvalvontaa. Tämä jo osoittaa, että tehtyihin päätöksiin ja selvityksiin on suhtauduttava kriittisesti, asioita ei voida ratkaista juridiikalla eikä vaillinaisilla selvityksillä. Me suunnitellun kaivosalueen jokavuotisina kävijöinä esitämme edelleen kysymyksen. Miksi selvityksiä ylipäätään tehdään, kun ne eivät vaikuta millään lailla tehtyihin päätöksiin. Selvitysten mukaan kaivostoiminnan voidaan katsoa rikkovan ympäristö- ym. lakeja ja säädöksiä. Kenen vastuulle nämä rikkomukset jäävät, mitkä ovat rangaistukset. Varma tosiasia on, että Soklin kaivoshankkeen aiheuttamat ympäristötuhot ovat korvaamattomat. Jos kaivostoiminnan sallitaan käynnistyvän, mitkään sanktiot eivät voi korvata menetettyä Sokli-Tulppio erämaa-aluetta. Tuhot eivät ole vain paikallisia. Haitalliset vaikutukset ulottuvat vesireittien myötä länteen Kemijoen vesistöön ja itään aina Venäjän puolelle Nuorttijoen vesistöön. Merkittävien ympäristöön vaikuttavien asioiden huomiotta jättäminen ja siirtäminen tulevaisuuteen eivät saa olla mahdollisia, tästä on paljon negatiivisia esimerkkejä. Lausunnossamme esitetyt ongelmat ja ympäristön tuhot on selvitettävä ennen päätöksen tekoa. Selvittämättä jääneet asiat ovat monissa hankkeissa aiheuttaneet suuria tuhoja (Talvivaara, Raahe, Venäjä). Suuri syy ympäristövahinkoihin on ollut tiedon puute, vajavainen hankkeen valvonta, vastuuttomuus, hankkeen sopimattomuus kohteeseen sekä viranomaisten tiedon ja kokemuksen puute. Melu- ja saastehaittojen osalta haittoja vähätellään perusteella, että ne vähenevät sitä mukaan, mitä syvemmälle avolouhinnassa edetään. Väite on ristiriitainen! Kuulemisasiakirjan mukaan alueella on 14 erillistä malmiyksikköä, jotka otetaan louhintasuunnitelman mukaan käyttöön vaiheittain. Malmia kaivetaan keskimäärin neljässä eri louhoksessa yhtä aikaa. Pierkulin alue otetaan mukaan tuotantoon noin 10 vuotta kaivostoiminnan aloittamisen jälkeen. Tämä on pieni esimerkki siitä, miten luotettavia kaivoshankkeesta esitetyt selostukset ovat. 4. Selvitys suunnitelluista toimista poronhoidolle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi Tuemme ja olemme samaa mieltä Kemin-Sompion Paliskunnan tekemän valituksen kanssa.
7. Muista yleisen ja yksityisen edun kannalta välttämättömistä ja luvan edellytysten toteuttamiseen liittyvistä seikoista. Soklin kaivoshankkeessa on jätetty kunnan tulevaisuus lyhytjännitteisesti yhden kestoltaan rajoittuneen elinkenotoiminnan varaan. Soklin kaivoshanke verrattuna moniin muihin kaivoshankkeisiin on poikkeava. Monissa hankkeissa kaivostoiminta vaikuttaa haitallisesta kaivoksen lähietäisyydellä olevaan toimintaan ja luontoon. Soklissa kaivosalue on sisällä arvokasta erämaa-, virkistysaluetta. Kaivoksen aiheuttama tuho iskee suoraan ja välittömästi suojeltavaan kohteeseen. Tukesin arvio, että kaivostoiminnasta ei aiheudu sellaisia, normaalista kaivostoiminnasta poikkeavia vaikutuksia, joiden perusteella ei olisi tullut antaa tai joiden perusteella olisi tässä vaiheessa tullut antaa lisää lupamääräyksiä. Tukesin arvio on virheellinen. Normaalisti kaivostoiminnan haitat koetaan kaivoksen ympäristössä 5-20 kilometrin säteellä. Soklissa kaivos ainutlaatuisen erämaa-alueen keskiössä tuhoaa lopullisesti Sokli-Tulppio erämaa-alueen. Tuhoisat vaikutukset ennen kaikkea vesistöjen mutta myös infrastruktuuri verkostojen kautta ulottuvat laajalle sekä Suomen että Venäjän puolelle. Savukosken tulevaisuudesta on kannettava vastuuta yli sukupolvien. Kaikkien tähän asti tehtyjen selvitysten perusteella Soklin kaivoshanke Soklin osayleiskaavan mukaisesti toteutettuna tuhoaa lopullisesti UKK-puisto-Kemihaaran erämaa-alueen ja Värriön puisto -Tuntsan erämaa-alueen välille jäävän Tulppio-Soklin kauniin ja luontorikkaan erämaaalueen jokineen, soineen ja metsineen. Kaivosalue kuuluu oleellisena osana Fennoskandian vihreän vyöhykkeen suojelualueeseen, jonka luontomatkailuun ja luonnonsuojelun kehittämiseen rajanaapurit Suomi ja Venäjä ovat alkaneet panostaa entistä enemmän. Toteutuessaan kaivostoiminta aiheuttaa Nuorttijoen vesistöön merkittäviä riskitekijöitä ja jokiluonnon tuhoutumisen. On kerrassaan törkeätä, miten voidaan tuhota yksi maamme kansallisaarteista eli UKK-puisto. Samalla tuhotaan alue, jolla on luontoa tuhoamattomia kotimaisasia pitkäaikaisia elinkeinomahdollisuuksia (mm. poronhoito, matkailu). Kaivoksen toiminta on varsin lyhytaikainen, mutta sen aiheuttamat haitat pysyviä. Kaivostoiminnan lopetus- ja jälkitoimenpiteiden kaivosluvan edellyttämä vakuus Tulppio-Sokli erämaa-alueen maisemointia ja kunnostusta varten ei turvaa menetettyä erämaa-aluetta. Alueen merkitys arvokkaana erämaa-, matkailu- ja porotalousalueena on lopullisesti menetetty. Nuorttijoki sivuhaaroineen on maassamme ainutlaatuinen virkistyskalastusalue. Kalastus perustuu täysin vesistön luontaiseen tuotantoon, sillä jokeen ei suoriteta istutuksia. Kaivoksen toteutuminen johtaisi joen virkistyskalastuksen loppumiseen. Virtaamien pienetessä ja merkittävien muutosten johdosta kaivosalueen vesistöissä Nuorttijoen taimenen poikastuotanto tyrehtyy, mikä vaikuttaa ratkaisevasti myös Venäjän puoleisten järvien kalakantoihin. Asiakirjoissa ei kuitenkaan ole käsitelty virtaamien vähenemisen vaikutuksia alapuolisten vesien kalakantoihin. Kaivoshankkeella on suuret haitalliset vaikutukset kaivosalueen vesistöissä; Yli- ja Ali-Nuortti, Soklinoja, Sotajoki ja Loitsanalanpi sekä Kemijoki.
Savukosken kunnanhallituksen lausunnossa todetaan, että Soklin kaivoshankkeella on paikallisia vesistövaikutuksia. Tehdyt selvitykset osoittavat, että kaivoshankkeella on merkittävät haitalliset vesistövaikutukset ei ainoastaan paikallisesti vaan haitat ulottuvat kaivosalueen ympäristöön sekä Yli- ja Ali- Nuorttiin, Soklinojaan, Sotajokeen ja Loitsanalanpeen sekä Kemijokeen. Osayleiskaavassa merkittäviä luonnontilaisia vesiväyliä on sijoitettu kaavamerkinnöillä MPU ja MPY oleville alueille. Vesiväylät todellisuudessa ovat kaivosalueen välittömässä läheisyydessä. Merkittävyys virkistyskäytön (MPU) ja ympäristöarvojen (MPY) kannalta ei toteudu, jos luonnontilaisen jokimaiseman halkaisee karu kaivosmaisema. Tärkeitä vesiväyliä osayleiskaava-alueen sisällä on noin 60 km. Kaivosalueella ja sen välittömässä läheisyydessä on vesiväyliä noin 15 km:n matkalla Kaivosalueen uudet vesiuomat, tielinjaukset, rautatie ja voimajohto tulevat turmelemaan ja pirstomaan Sokli-Tulppio erämaa-aluetta erittäin merkitsevästi. Osayleikaavassa on erityisen suuria ristiriitoja kaavamerkintöjen suhteen. Mm. avolouhoksen ja murskaamon sijoituspaikaksi (EK-2) merkityllä alueella on runsaasti luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä kohteita (luo-1 ja luo-2) Soklin kaivoshanketta koskevissa YVA-selvityksissä kalatalouden merkitys on jäänyt vähälle huomiolle. Kun Nuorttijoen vesistö luonnonvaraisine kalakantoineen on ainutlaatuinen meidän oloissamme, on kaivoshankkeen kalatalousvaikutuksia ehdottomasti täydennettävä asian tärkeyttä vastaavalle tasolle. YVA-selostus ei esittele vesistön kalastoa ja kalatutkimuksia, joita on tehty. Parhaillaan käynnissä olevasta Nuortin vesistön lohen palautushankkeen tilanteesta ei YVAssa ole kerrottu. Mikäli Nuortin pääuomaan rakennetaan vesiallas, se estää kalojen nousun ylävirtaan. Myöskään kalojen pääsyä altaan alapuolelle ei ole käsitelty Kaivoshankkeesta aiheutuvat muutokset eri vesistöissä: Yli-Nuortin jokiuoma on merkittävällä matkalla kaivoshankeen välittömässä läheisyydessä. Tämän lisäksi luonnontilasta jokiuomaa kaivetaan uuteen paikkaan noin 1 kilometrin matkalla. Jokiveden käyttö kaivosprosessissa ja kaivosvesien jokeen johtaminen muuttaa merkittävästi nykyistä luonnontilaista tilannetta. Kaivoksen johdosta joen vesistö- ja kalasto-olosuhteet huononevat merkittävästi. Ali-Nuortin tilanne muuttuu kaivostoiminnan seurauksena. Maarakennus- ja kaivostöiden seurauksena joen veden laatu heikkenee ja muutokset virtaamissa muodostavat selviä heikennyksiä nykytilanteeseen. Suuren riskin ympäristölle aiheuttavat tulvatilanteet, joiden vaikutuksia ei viime aikoina ole muissakaan kaivoshankkeissa otettu riittävästi huomioon. Soklinoja merkittävänä poikastuotannon tuottajana kokee lähes täydellisen tuhoutumisen johtuen uuden uoman kaivamisesta ja joen jäämisestä totaalisesti kaivosalueen sisälle. Sotajoki ympäritöineen kokee merkittävän tuhon, kun jokimaisemaan rakennetaan putkilinja noin 6 kilometrin matkalla. Kaivostoiminnan seuraukset vaikuttavat huonontavasti joen hyvään kalakantaan.
Loitsanalampi kaivosalueella tuhoutuu täydellisesti. Järvellä on suuri merkitys taimenen poikastuotantoon. Kemijokeen tullaan selvitysten perusteella johtamaan valtaosa kaivoksen ylijäämävesistä. Haitalliset vaikutukset suureen jokeen ovat lyhytkestoisesti vähäisiä mutta pitkällä aikavälillä merkittävät. Kaivos on riskitekijä Kemijoen vesistölle. Lausunnon ja vastineen on maininta; Hankkeen ympäristö- ja vesitalouslupa määrittää lopullisesti sen, kuinka hankkeen vesitase ja vesien käsittely on ratkaistava. Tämä jo osoittaa selvästi, että hankkeen vesitase ja vesien käsittelyratkaisut ovat vielä ratkaisematta. Miten voidaan hyväksyä suunnitelmia, jossa on tällaisia ratkaisemattomia ongelmia? Onko syntymässä stressitesteissä havaitut epäkohdat; kaivoshankkeissa tehdyt tutkimukset eivät paljasta vakavia puutteita. Pitäisikö selvityksiä arvioida ulkopuolinen arvioija? Mielestämme kaivoshankkeesta ei ole laadittu riittävää ja luotettavaa riskianalyysia. Ulkomaalaiset ja kotimaiset (Talvivaara ja Raahe) esimerkit osoittavat, että yllättävät olosuhteet, mm. rankkasade, nopea lumen sulaminen, pohjavesiolosuhteet ovat aiheuttaneet suuria ympäristötuhoja. Myös maa- ja vesirakenteiden kestävyys, lujuus- ja turvallisuustekijät, puutteet toiminnan lupa-, valvonta- ja vastuutehtävissä sekä puutteellinen ja virheellinen kaivosvesien käsittely tulevat muodostamaan odottamattomia ongelmia kaivoksen eri vaiheissa. Vastuuasiat kaivoksen aiheuttamista ympäristötuhoista ja taloudellisista menetyksistä on käsiteltävä tarkemmin. Viimeaikaiset YVA-selvitykset (Ruka, Ylläs) ovat herättäneet voimakkaan kritiikin selvitysten luotettavuudesta. Soklin kaivoshankkeissa on todettavissa samoja ominaisuuksia. Voidaan esittää kysymys? Miten hankkeen rahoittaja voi teettää selvityksen, joka on hanketta vastaan. Selvityksen tulisi tehdä puolueeton hankkeen rahoittajasta riippumaton asiantuntija. Soklin kaivoshankkeessa on merkittävästi kysymys rajanaapureiden Suomen ja Venäjän yhteisestä asiasta. Pidämme edelleen tärkeänä, että Tulomajoen vesistöön ja Fennoskandian vihreän vyöhykkeen suojelualueeseen kuuluvat asiat käsitellään yhteistyössä asianosaisten osapuolten kesken. Asia pitää ehdottomasti käsitellä komissiossa ja saada asiasta venäläisen osapuolen mielipide. Kaivostoiminnan aiheuttamat merkittävät haitat Nuortti-Tuloma vesistöalueella ja Fennoskandian vihreän vyöhykkeen suojelualueella on saatettava komission käsiteltäväksi. Koska Savukosken kunta Venäjän rajakuntana ei pidä tärkeänä ja tarpeellisena toimia aktiivisesti rajanaapurin kanssa Soklin kaivoshankkeessa, olemme olleet yhteydessä suomalais-venäläiseen rajavesistöjen käyttökomissioon. Suomalais-venäläiseen rajavesistöjen käyttökomission internetosoitteessa http://www.rajavesikomissio_kalatalouden_tyoryhma.htm on selkeästi osoitettu sopimusmalli yhteistyöstä. Olemme referoineet asiakirjoja Rovaniemen hallinto-oikeuteen 3.3.2014 lähettämässämme mielipiteen ilmaisussa. Tuomme tässäkin kohtaa esille sen, miten vähän YVA-selvityksessä ja viitekohdan lausunnoissa on arvostettu vesistö- ja ympäristönäkökohdat. Halutaanko asia pimittää naapurilta, vaikka kaivosalueen läpi virtaava Ala-Nuortti jatkuu Venäjän puolelle. Vaikutukset liittyvät sekä veden määrään että laatuun. Kaivostoiminta riippuen sademäärien vaihteluista ja kaivoksen
vedenkäsittelystä tulee merkittävästi vaikuttamaan Venäjän puoleiseen vesistöön (kalasto, kalojen vaellus, poikastuotanto, kasvillisuus ym.) Vaikutus liittyy myös rajanaapureiden yhteiseen Fennoskandian vihreään vyöhykkeeseen. Asia pitää ehdottomasti käsitellä komissiossa ja saada asiasta venäläisen osapuolen mielipide. Kuiva-aikana kaivostoiminnan vaatimat vesimäärät vähentävät oleellisesti Nuortin virtaamia. Vastaavasti rankkasateiden seurauksena syntyvät tulvavirtaamat sekoittuneena kaivosvesiin huonontaa merkittävästi Nuortin veden laatua. Kaivoksen avaamisella on edellä esitetyn lisäksi mm. seuraavia kielteisiä vaikutuksia: Kaivoksen avaaminen merkitsee Nuortin Elinkautisten toiminnan päättymistä ja jäsenille hyvän matkailukohteen loppua. Tulppion Majoille kaivoksen avaaminen merkitsee erämatkailijoiden menetystä. Mikäli Majat jatkavat toimintaansa, ravintolasta tulee kaivosmiesten kapakka. Tähän katkeaa viime vuosina lisääntynyt uuden sukupolven perhelomailu alueella. Kaivoshankkeella tuhotaan Savukosken nykyisiä elinkeinoja (poron hoito, matkailu). Miten 15-25 vuoden hanke tuo kuntaan pysyvää asutusta? Nuortin Elinkautiset ry:n mielestä hanke ei tuo kuntaan pysyvää asutusta johtuen kaivoshankkeen rajallisesta elinkaaresta, etäisestä sijainnista sekä kaivoksen ja Savukosken keskustan suuresta etäisyydestä. Ottaen nämä näkökohdat huomioon, mistä saadaan hankkeen työvoima ja miten se edistää Savukosken työtilannetta? Turvautuvatko kunta ja kaivosyhtiö siihen, että valtion varoilla rahoitetaan infrarakentamista? Kaivostoiminta on 40 vuoden aikana kokenut suuria mm. määrällisiä, laadullisia ja prosessiteknisiä muutoksia. Vanhentuneet ympäristöselvitykset ja vaatimukset on monelta osin todettu riittämättömiksi. Ympäristövahinkojen riskit ja määrä ovat viime vuosina huomattavasti lisääntyneet. Tämän johdosta me Nuortin Elinkautiset olemme tuoneet esille useita seikkoja, joita ei ole riittävästi, monialaisesti ja puolueettomasti selvitetty. Sen johdosta olemme toistaneet aikaisemmin esittämiämme näkökohtia. Me Nuortin Elinkautiset ry olemme sitä mieltä, että kaikkien esiintuotujen haittavaikutusten perusteella Soklin kaivoshanketta ei hyväksytä ja se palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten että Sokli-Tulppio erämaa-alue säilyy nykyisellään. Tämä olisi päätös, joka palauttaisi kansalaisten luottamuksen ympäristölainsäädäntöön ja sen toimivuuteen. Asiaa koskevat ilmoitukset toimitetaan: Pekka Perttula, dipl.ins.. Savukoskella 22.4.2014 Nuortin Elinkautiset ry. Seppo Tarkka Seppo Tarkka, puheenjohtaja Savukoski Pekka Perttula Pekka Perttula, tiedotusvastaava Espoo
Liite 2 ROVANIEMEN HALLINTO-OIKEUS Valtakatu 17 96101 ROVANIEMI Viite: Turvallisuus- ja kemikaaliviraston lausunto 8562/05/2013 Yara Suomi Oy: n vastine 31.01.2014 Asia: Nuortin Elinkautiset ry:n vastaus ja mielipiteen ilmaisu viitekohdassa mainittuun lausuntoon ja vastineeseen. Kiitämme Rovaniemen hallinto-oikeutta saamastamme oikeudesta ilmaista kantamme Turvallisuus- ja kemikaaliviraston lausuntoon sekä Yara Suomi Oy:n vastineeseen koskien Tukesin 15.8.2014 antamaa päätöstä KaivNro 2019. Koska aikaisemmat muistutuksemme 28.7.2012, 19.2.2013 ja 11.9.2013 tästä erämaaluontoa merkittävästi ja pitkäkestoisesti tuhoavasta hankkeesta on tehty monipuolisen tietämyksemme ja kokemuksemme pohjalta, viittaamme edelleen aikaisempiin muistutuksiimme. Tukesin lausunnossa ja Yara Finland Oy:n vastineessa korostetaan merkittävästi hankkeeseen liittyviä juridisia ominaisuuksia, tämä on luonnollisesti oikein. Se ei kuitenkaan riitä, että kaivospiirihakemus täyttää vain laissa säädetyt edellytykset. Peruskysymys Soklin kaivoshankkeessa on sen aiheuttamat korvaamattomat vahingot Tulppio-Soklin kauniiseen ja luontorikkaaseen erämaa-alueeseen jokineen, soineen ja metsineen. Tuhot eivät ole vain paikallisia. Haitalliset vaikutukset ulottuvat vesireittien myötä länteen Kemijoen vesistöön ja itään aina Venäjän puolelle Nuorttijoen vesistöön. Nuortin Elinkautiset ry on Soklin kaivosalueen kaikissa kaavoitus- ja ympäristövaikutusten arviointivaiheissa tehnyt kaivoksen perustamista vastustavan muistutuksen. Muistutuksissa olemme tuoneet esille asiantuntemukseemme ja kokemukseemme perustuvia näkökohtia, joita ei tehdyissä selvityksissä eikä päätöksenteossa ole otettu vakavasti huomioon. Huolestuttavaa hankeprosessissa on se, että monet selvitykset ovat vaillinaisia ja johtopäätökset virheellisiä. Merkittävää on myös se, että Savukosken kunta on asettunut totaalisesti vain kaivostoiminnan puolelle ja vaikuttaen näin merkittävästi asiantuntijoiden mielipidemuokkaukseen. Kunnalle on tärkeämpää imago Sokli kaivoskunta kuin Savukoski Matkailu- ja Joulupukinmaa. Alhaisin noteeraus kunnalta kaivoksen puolesta on veruke: Kaivokseen on jo nyt uhrattu niin paljon varoja, että sen toiminta tästä syystä pitää sallia. Asian käsittelystä ja kunnan päätöksistä sekä viitekohdassa mainituista lausunnosta ja vastineesta herää kysymyksiä: Mikä on kunnan sekä viitekohdassa mainittujen osapuolten vastuu tulevaisuudesta, vastuu paikallisen väestön tulevaisuudesta yli yhden sukupolven.
Meidän Nuortin Elinkautisten mielestä tehdyt selvitykset ja suunnitelmat todistavat selvästi sen, että kaivostoiminnalla tuhotaan pysyvästi kaikki muut elinkeinomuodot Tulppion-Soklin erämaaalueella. Laskuvesistöjen vaikutuksesta tuhot ulottuvat aina Kemijoen ja Nuorttijoen alajuoksuille asti. Se totta, että selvitykset on pyritty tekemään säännösten ja viranomaisohjeiden mukaisesti. Tämä ei todista millään tavalla sitä, että selvitykset on laadittu puolueettomasti ja riittävällä asiantuntemuksella ottaen huomioon muutkin kuin kaivoshankkeen intressit. Soklin kaltaisten kaivoshankkeiden hyväksyminen edellyttää riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin perustuvia puolueettomia johtopäätöksiä. Ympäristöministeriön vuonna 2013 tekemässä lähes kaikille kaivoksille tehdyssä stressitestissä todettiin, että kaivoksilla on vielä tekemistä vesien hallinnassa. Stressitestissä havaittiin puutteita mm. vesien hallinnassa; ylimääräisten vesien hallinnassa, varoaltaiden määrässä, varautumisessa rankkasateisiin. Tämän johdosta määräyksiä tulisi tiukentaa ja selvitykset tulisi tehdä ulkopuolinen arvioija, ei hankkeen toteuttaja. Soklin kaivoshankkeessa YVA-selvitykset on tehty hankkeen toteuttajan toimeksiantoina. Selvityksissä vaikutuksia kuvaavissa kannanotoissa on selvästi nähtävissä tilaajan ohjaava vaikutus. Mielestämme lupaa kaivostoiminnalle ei voida tehtyjen selvitysten pohjalta myöntää. Viimeisin kaivostoiminnan valvontaan liittyvää kritiikkiä on saatu oikeuskansleri Jaakko Jonkalta (Helsingin Sanomat 28.2.2014) koskien Talvivaaran kaivoksen ympäristöasioiden viranomaisvalvontaa. Tämä jo osoittaa, että tehtyihin päätöksiin ja selvityksiin on suhtauduttava kriittisesti, asioita ei voida ratkaista juridiikalla eikä vaillinaisilla selvityksillä. Toteamus, että kaavan valmistelussa on noudatettu säännöksen tarkoittamaa vuorovaikutusta. Huolimatta siitä, että Nuortin Elinkautiset ry on tehnyt muistutuksen kaikissa hankkeen eri vaiheissa, muistutuksia ei ole millään tavoin otettu huomioon ja mielipiteemme on hylätty ilman luotettavia perusteluja. Lausunnoissa ja vastineissa painotetaan sitä, kuinka avointa tiedottaminen on ollut ja kuinka kaikille on tarjottu tilaisuus esittää mielipiteensä hankkeesta. Mielestämme näitä seikkoja ei voida pitää puolusteluna kaivosluvan myöntämiselle, vaan päähuomio tulisi kohdistua avoimuuden ja tilaisuuden sallimiin huomautuksiin ja muistutuksiin kaivostoiminnan vaikutuksista. Niistähän tässä on kysymys. Mainittakoon vielä, että mikäli kaivostoiminta onnistuisi luomaan joitakin uusia työpaikkoja, se vastaavasti vaarantaisi tai kenties hävittäisi jo olemassa olevia työpaikkoja poronhoidon ja matkailuelinkeinon alalta. Näin perustelu syntyvistä työpaikoista, jota on pidetty merkittävänä kaivosta puoltavana asiana, on kyseenalainen.
Me suunnitellun kaivosalueen jokavuotisina kävijöinä esitämme edelleen kysymyksen. Miksi selvityksiä ylipäätään tehdään, kun ne eivät vaikuta millään lailla tehtyihin päätöksiin. Selvitysten mukaan kaivostoiminnan voidaan katsoa rikkovan ympäristö- ym. lakeja ja säädöksiä. Kenen vastuulle nämä rikkomukset jäävät, mitkä ovat rangaistukset. Varma tosiasia on, että Soklin kaivoshankkeen aiheuttamat ympäristötuhot ovat korvaamattomat. Jos kaivostoiminnan sallitaan käynnistyvän, mitkään sanktiot eivät voi korvata menetettyä Sokli-Tulppio erämaa-aluetta. Soklin kaivoshankkeessa on jätetty kunnan tulevaisuus lyhytjännitteisesti yhden elinkenotoiminnan varaan. Soklin kaivoshanke verrattuna moniin muihin kaivoshankkeisiin on poikkeava. Monissa hankkeissa kaivostoiminta vaikuttaa haitallisesta kaivoksen lähietäisyydellä olevaan toimintaan ja luontoon. Soklissa kaivosalue on sisällä arvokasta erämaa-, virkistysaluetta. Kaivoksen aiheuttama tuho iskee suoraan ja välittömästi suojeltavaan kohteeseen. Tukesin arvio, että kaivostoiminnasta ei aiheudu sellaisia, normaalista kaivostoiminnasta poikkeavia vaikutuksia, joiden perusteella ei olisi tullut antaa tai joiden perusteella olisi tässä vaiheessa tullut antaa lisää lupamääräyksiä. Tukesin arvio on virheellinen. Normaalisti kaivostoiminnan haitat koetaan kaivoksen ympäristössä 5-20 kilometrin säteellä. Soklissa kaivos ainutlaatuisen erämaa-alueen keskiössä tuhoaa lopullisesti Sokli-Tulppio erämaa-alueen. Tuhoisat vaikutukset ennen kaikkea vesistöjen mutta myös infrastruktuuri verkostojen kautta ulottuvat laajalle sekä Suomen että Venäjän puolelle. Savukosken tulevaisuudesta on kannettava vastuuta yli sukupolvien. Viitekohdan lausunnossa ja vastineessa nojataan voimakkaasti kaivosyhtiön teettämään YVAselvitykseen. Selvityksessä on paljon merkittäviä oikeita asioita. Selvityksestä puuttuu merkittäviä kaivostoiminnan mukanaan tuomia haitallisia asioita ja vähätellään merkittäviä luontoon, kalastoon, vesistöihin ja matkailuun liittyviä haitallisia vaikutuksia. Merkittävien ympäristöön vaikuttavien asioiden huomiotta jättäminen ja siirtäminen tulevaisuuteen eivät saa olla mahdollisia, tästä on paljon negatiivisia esimerkkejä. Lausunnossamme esitetyt ongelmat ja ympäristön tuhot on selvitettävä ennen päätöksen tekoa. Selvittämättä jääneet asiat ovat monissa hankkeissa aiheuttaneet suuria tuhoja (Talvivaara, Raahe, Venäjä). Suuri syy ympäristövahinkoihin on ollut tiedon puute, vajavainen hankkeen valvonta, vastuuttomuus, hankkeen sopimattomuus kohteeseen sekä viranomaisten tiedon ja kokemuksen puute. Kaikkien tähän asti tehtyjen selvitysten perusteella Soklin kaivoshanke Soklin osayleiskaavan mukaisesti toteutettuna tuhoaa lopullisesti UKK-puisto-Kemihaaran erämaa-alueen ja Värriön puisto -Tuntsan erämaa-alueen välille jäävän Tulppio-Soklin kauniin ja luontorikkaan erämaaalueen jokineen, soineen ja metsineen. Kaivosalue kuuluu oleellisena osana Fennoskandian vihreän vyöhykkeen suojelualueeseen, jonka luontomatkailuun ja luonnonsuojelun kehittämiseen rajanaapurit Suomi ja Venäjä ovat alkaneet panostaa entistä enemmän. Toteutuessaan
kaivostoiminta aiheuttaa Nuorttijoen vesistöön merkittäviä riskitekijöitä ja jokiluonnon tuhoutumisen. On kerrassaan törkeätä, miten voidaan tuhota yksi maamme kansallisaarteista eli UKK-puisto. Samalla tuhotaan alue, jolla on luontoa tuhoamattomia kotimaisasia pitkäaikaisia elinkeinomahdollisuuksia (mm. poronhoito, matkailu). Kaivoksen toiminta on varsin lyhytaikainen, mutta sen aiheuttamat haitat pysyviä. Kaivostoiminnan lopetus- ja jälkitoimenpiteiden kaivosluvan edellyttämä vakuus Tulppio-Sokli erämaa-alueen maisemointia ja kunnostusta varten ei turvaa menetettyä erämaa-aluetta. Alueen merkitys arvokkaana erämaa-, matkailu- ja porotalousalueena on lopullisesti menetetty. Nuorttijoki sivuhaaroineen on maassamme ainutlaatuinen virkistyskalastusalue. Kalastus perustuu täysin vesistön luontaiseen tuotantoon, sillä jokeen ei suoriteta istutuksia. Kaivoksen toteutuminen johtaisi joen virkistyskalastuksen loppumiseen. Virtaamien pienetessä ja merkittävien muutosten johdosta kaivosalueen vesistöissä Nuorttijoen taimenen poikastuotanto tyrehtyy, mikä vaikuttaa ratkaisevasti myös Venäjän puoleisten järvien kalakantoihin. Asiakirjoissa ei kuitenkaan ole käsitelty virtaamien vähenemisen vaikutuksia alapuolisten vesien kalakantoihin. Kaivoshankkeela on suuret haitalliset vaikutukset kaivosalueen vesistöissä; Yli- ja Ali-Nuortti, Soklinoja, Sotajoki ja Loitsanalanpi sekä Kemijoki. Savukosken kunnanhallituksen lausunnossa todetaan, että Soklin kaivoshankkeella on paikallisia vesistövaikutuksia. Tehdyt selvitykset osoittavat, että kaivoshankkeella on merkittävät haitalliset vesistövaikutukset ei ainoastaan paikallisesti vaan haitat ulottuvat kaivosalueen ympäristöön sekä Yli- ja Ali- Nuorttiin, Soklinojaan, Sotajokeen ja Loitsanalanpeen sekä Kemijokeen. Osayleiskaavassa merkittäviä luonnontilaisia vesiväyliä on sijoitettu kaavamerkinnöillä MPU ja MPY oleville alueille. Vesiväylät todellisuudessa ovat kaivosalueen välittömässä läheisyydessä. Merkittävyys virkistyskäytön (MPU) ja ympäristöarvojen (MPY) kannalta ei toteudu, jos luonnontilaisen jokimaiseman halkaisee karu kaivosmaisema. Tärkeitä vesiväyliä osayleiskaava-alueen sisällä on noin 60 km. Kaivosalueella ja sen välittömässä läheisyydessä on vesiväyliä noin 15 km:n matkalla Kaivosalueen uudet vesiuomat, tielinjaukset, rautatie ja voimajohto tulevat turmelemaan ja pirstomaan Sokli-Tulppio erämaa-aluetta erittäin merkitsevästi. Osayleikaavassa on erityisen suuria ristiriitoja kaavamerkintöjen suhteen. Mm. avolouhoksen ja murskaamon sijoituspaikaksi (EK-2) merkityllä alueella on runsaasti luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä kohteita (luo-1 ja luo-2) Soklin kaivoshanketta koskevissa YVA-selvityksissä kalatalouden merkitys on jäänyt vähälle huomiolle. Kun Nuorttijoen vesistö luonnonvaraisine kalakantoineen on ainutlaatuinen meidän oloissamme, on kaivoshankkeen kalatalousvaikutuksia ehdottomasti täydennettävä asian tärkeyttä vastaavalle tasolle. YVA-selostus ei esittele vesistön kalastoa ja kalatutkimuksia, joita on tehty. Parhaillaan käynnissä olevasta Nuortin vesistön lohen palautushankkeen tilanteesta ei YVAssa ole kerrottu. Mikäli
Nuortin pääuomaan rakennetaan vesiallas, se estää kalojen nousun ylävirtaan. Myöskään kalojen pääsyä altaan alapuolelle ei ole käsitelty Kaivoshankkeesta aiheutuvat muutokset eri vesistöissä: Yli-Nuortin jokiuoma on merkittävällä matkalla kaivoshankeen välittömässä läheisyydessä. Tämän lisäksi luonnontilasta jokiuomaa kaivetaan uuteen paikkaan noin 1 kilometrin matkalla. Jokiveden käyttö kaivosprosessissa ja kaivosvesien jokeen johtaminen muuttaa merkittävästi nykyistä luonnontilaista tilannetta. Kaivoksen johdosta joen vesistö- ja kalasto-olosuhteet huononevat merkittävästi. Ali-Nuortin tilanne muuttuu kaivostoiminnan seurauksena. Maarakennus- ja kaivostöiden seurauksena joen veden laatu heikkenee ja muutokset virtaamissa muodostavat selviä heikennyksiä nykytilanteeseen. Suuren riskin ympäristölle aiheuttavat tulvatilanteet, joiden vaikutuksia ei viime aikoina ole muissakaan kaivoshankkeissa otettu riittävästi huomioon. Soklinoja merkittävänä poikastuotannon tuottajana kokee lähes täydellisen tuhoutumisen johtuen uuden uoman kaivamisesta ja joen jäämisestä totaalisesti kaivosalueen sisälle. Sotajoki ympäritöineen kokee merkittävän tuhon, kun jokimaisemaan rakennetaan putkilinja noin 6 kilometrin matkalla. Kaivostoiminnan seuraukset vaikuttavat huonontavasti joen hyvään kalakantaan. Loitsanalampi kaivosalueella tuhoutuu täydellisesti. Järvellä on suuri merkitys taimenen poikastuotantoon. Kemijokeen tullaan selvitysten perusteella johtamaan valtaosa kaivoksen ylijäämävesistä. Haitalliset vaikutukset suureen jokeen ovat lyhytkestoisesti vähäisiä mutta pitkällä aikavälillä merkittävät. Kaivos on riskitekijä Kemijoen vesistölle. Viitekohdan lausunnon ja vastineen maininta; Hankkeen ympäristö- ja vesitalouslupa määrittää lopullisesti sen, kuinka hankkeen vesitase ja vesien käsittely on ratkaistava. Tämä jo osoittaa selvästi, että hankkeen vesitase ja vesien käsittelyratkaisut ovat vielä ratkaisematta. Miten voidaan hyväksyä suunnitelmia, jossa on tällaisia ratkaisemattomia ongelmia? Onko syntymässä stressitesteissä havaitut epäkohdat; kaivoshankkeissa tehdyt tutkimukset eivät paljasta vakavia puutteita. Pitäisikö selvityksiä arvioida ulkopuolinen arvioija? Mielestämme kaivoshankkeesta ei ole laadittu riittävää ja luotettavaa riskianalyysia. Ulkomaalaiset ja kotimaiset (Talvivaara ja Raahe) esimerkit osoittavat, että yllättävät olosuhteet, mm. rankkasade, nopea lumen sulaminen, pohjavesiolosuhteet ovat aiheuttaneet suuria ympäristötuhoja. Myös maa- ja vesirakenteiden kestävyys, lujuus- ja turvallisuustekijät, puutteet toiminnan lupa-, valvonta- ja vastuutehtävissä sekä puutteellinen ja virheellinen kaivosvesien käsittely tulevat muodostamaan odottamattomia ongelmia kaivoksen eri vaiheissa. Vastuuasiat kaivoksen aiheuttamista ympäristötuhoista ja taloudellisista menetyksistä on käsiteltävä tarkemmin. Viimeaikaiset YVA-selvitykset (Ruka, Ylläs) ovat herättäneet voimakkaan kritiikin selvitysten luotettavuudesta. Soklin kaivoshankkeissa on todettavissa samoja ominaisuuksia. Voidaan esittää kysymys? Miten hankkeen rahoittaja voi teettää selvityksen, joka on hanketta vastaan. Selvityksen tulisi tehdä puolueeton hankkeen rahoittajasta riippumaton asiantuntija.
Soklin kaivoshankkeessa on merkittävästi kysymys rajanaapureiden Suomen ja Venäjän yhteisestä asiasta. Pidämme edelleen tärkeänä, että Tulomajoen vesistöön ja Fennoskandian vihreän vyöhykkeen suojelualueeseen kuuluvat asiat käsitellään yhteistyössä asianosaisten osapuolten kesken. Asia pitää ehdottomasti käsitellä komissiossa ja saada asiasta venäläisen osapuolen mielipide. Kaivostoiminnan aiheuttamat merkittävät haitat Nuortti-Tuloma vesistöalueella ja Fennoskandian vihreän vyöhykkeen suojelualueella on saatettava komission käsiteltäväksi. Koska Savukosken kunta Venäjän rajakuntana ei pidä tärkeänä ja tarpeellisena toimia aktiivisesti rajanaapurin kanssa Soklin kaivoshankkeessa, olemme olleet yhteydessä suomalais-venäläiseen rajavesistöjen käyttökomissioon. Suomalais-venäläiseen rajavesistöjen käyttökomission internetosoitteessa http://www.rajavesikomissio_kalatalouden_tyoryhma.htm on selkeästi osoitettu sopimusmalli yhteistyöstä. Referoimme suoraan Vesivarojen ja Vesivarojen kokonaiskäytön työryhmien tehtävistä Sokli kaivoshankkeeseen sisältyvät tekstit: Tehtävät VESIVAROJEN KOKONAISKÄYTÖN TYÖRYHMÄ Vesivarojen kokonaiskäytön työryhmä käsittele asioita ja hankkeita, jotka vaikuttavat rajavesien määrään ja laatuun. Erityisesti pyritään arvioimaan hankkeiden kokonaisvaikutuksia molempien maiden kannalta. Vesivarojen määrää ja niiden ennustamista koskevien tietojen vaihto on myös tärkeää. Pääosa asioista on liittynyt rajavesistöjen säännöstelyyn, tulvien torjuntaan ja vesivoiman tuottamiseen. Kalatalouden työryhmä Muiden komission työryhmien tapaan kalataloustyöryhmä on toiminut lähes komission perustamisesta lukien. Rajavesistösopimus edellyttää, että rajavesistöissä kalakannat ja kalastus tulevat turvatuiksi pitämällä kalan kulkutiet avoinna tai muilla tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä. Keskeinen tehtävä kalastuksen alalla on siten ollut huolehtia kalakantojen tilasta ja tehdä aloitteita tarvittaviksi toimenpiteiksi. Neuvostoliiton aikakaudelta peräisin olevan kalan kulkua estävät rajaaidat on poistettu tai tehty harmittomiksi kalakannoille komission kalatalousryhmän vaatimuksesta. Työryhmä on myös aktiivisesti tukenut Euroopan Unionin rahoittamaa hanketta palauttaa lohi takaisin Tuulomajoen vesistöön. Hankehakemus kalatien suunnittelemiseksi Ylä -Tuuloman voimalaitokseen tullaan jättämään seuraavaan naapuruusohjelmaan. Tutkimuksella on ollut tärkeä merkitys komission kala-asiantuntijoiden yhteistyössä. Heitä ovat avustaneet kalastustutkijoista muodostetut työryhmät kummastakin valtiosta. Tutkijat kalainstituutioista sekä useista yliopistoista ja Venäjän Tiedeakatemiasta ovat osallistuneet näihin tutkimuksiin. Tutkimuksissa on pyritty selvittämään kalakantojen ja kalastuksen tilaa rajavesistöissä, tarvetta ja mahdollisuuksia hoitaa kalakantoja sekä rajavesistöjen merkitystä kalastukselle.
Myös Tuuloman vesistöalueella kalastussääntö on hyvin tarpeellinen. Kalastussääntöjen avulla arvokkaan taimenen ja muiden kalalajien pyynti on mahdollista saada kestävälle tasolle. Salakalastus on näissä rajavesistöissä merkittävä ongelma, johon tulee eri keinoin pyrkiä puuttumaan. Tulevaisuuden haasteena komission kalataloustyöryhmälle on edelleen arvokalakantojen lisääntymisen turvaaminen rajavesistöissä sekä kalastuksen sääntelyn ja valvonnan kehittäminen niin, että kalastusta harjoitetaan kestävällä tavalla. Tuomme tässäkin kohtaa esille sen, miten vähän YVA-selvityksessä ja viitekohdan lausunnoissa on arvostettu vesistö- ja ympäristönäkökohdat. Halutaanko asia pimittää naapurilta, vaikka kaivosalueen läpi virtaava Ala-Nuortti jatkuu Venäjän puolelle. Vaikutukset liittyvät sekä veden määrään että laatuun. Kaivostoiminta riippuen sademäärien vaihteluista ja kaivoksen vedenkäsittelystä tulee merkittävästi vaikuttamaan Venäjän puoleiseen vesistöön (kalasto, kalojen vaellus, poikastuotanto, kasvillisuus ym.) Vaikutus liittyy myös rajanaapureiden yhteiseen Fennoskandian vihreään vyöhykkeeseen. Asia pitää ehdottomasti käsitellä komissiossa ja saada asiasta venäläisen osapuolen mielipide. Kuiva-aikana kaivostoiminnan vaatimat vesimäärät vähentävät oleellisesti Nuortin virtaamia. Vastaavasti rankkasateiden seurauksena syntyvät tulvavirtaamat sekoittuneena kaivosvesiin huonontaa merkittävästi Nuortin veden laatua. Viitekohdan lausunnossa ja vastineessa ei ole annettu vastinetta mm. seuraaville aikaisempien muistutustemme kohtiin: Kaivoksen avaaminen merkitsee Nuortin Elinkautisten toiminnan päättymistä ja jäsenille hyvän matkailukohteen loppua. Tämä on suuri merkittävä kielteinen vaikutus. Tulppion Majoille kaivoksen avaaminen merkitsee erämatkailijoiden menetystä. Mikäli Majat jatkavat toimintaansa, ravintolasta tulee kaivosmiesten kapakka. Tähän katkeaa viime vuosina lisääntynyt uuden sukupolven perhelomailu alueella. Tämä on suuri merkittävä kielteinen vaikutus. Kaikkien tähän asti tehtyjen selvitysten perusteella Soklin kaivostoiminta Soklin osayleiskaavan mukaisesti toteutettuna tuhoaa lopullisesti UKK-puisto-Kemihaaran erämaa-alueen ja Värriön puisto -Tuntsan erämaa-alueen välille jäävän Tulppio-Soklin kauniin ja luontorikkaan erämaa-alueen jokineen, soineen ja metsineen. Tämä on suuri merkittävä kielteinen vaikutus. Miten kymmenen vuoden hanke tuo kuntaan pysyvää asutusta? Nuortin Elinkautiset ry:n mielestä hanke ei tuo kuntaan pysyvää asutusta johtuen kaivoshankkeen rajallisesta elinkaaresta, etäisestä sijainnista sekä kaivoksen ja Savukosken keskustan suuresta etäisyydestä. Ottaen nämä näkökohdat huomioon, mistä saadaan hankkeen työvoima ja miten se edistää Savukosken työtilannetta? Turvautuvatko kunta ja kaivosyhtiö siihen, että valtion varoilla rahoitetaan infrarakentamista?
Yara Finland Oy:n (Borenius) vastineessa kohdassa Muut vaatimukset todetaan, että Nuortin Elinkautiset Oy:n valitus tulee näin ollen hylätä esitettyjen perusteiden nojalla. Hämmästyttävä väite, sillä olemme tuoneet esille useita laajakantoisia asiakokonaisuuksia, joihin emme ole saaneet täydentäviä vastauksia. Näin merkittävässä ympäristöä tuhoavassa ja nykyisiä elinkeinoja lamaannuttavassa päätöskäsittelyssä ei asioiden riittämättömät selvitykset tai niiden siirtäminen myöhemmäksi maininnoilla; Hankkeen ympäristö- ja vesitalouslupa määrittää lopullisesti sen, kuinka hankkeen vesitase ja vesien käsittely on ratkaistava ole perusteltua. Tämä toistuva maininta ei anna meille Nuotin Elinkautiset ry:lle vastauksia aikaisemmin tekemiimme muistutuksiin. Yara Finland Oy:n (Borenius) vastineessa kohdassa Lopuksi todetaan, että valittajat eivät ole tuoneet esille mitään sellaista tieto, joka ei olisi ollut kaivosviranomaisen käytettävissä valituksenalaista päätöstä annettaessa. Kaivostoiminta on 40 vuoden aikana kokenut suuria mm. määrällisiä-, laadullisia- ja prosessiteknisiä muutoksia. Vanhentuneet ympäristöselvitykset ja vaatimukset on monelta osin todettu riittämättömiksi. Ympäristövahinkojen riskit ja määrä ovat viime vuosina huomattavasti lisääntyneet. Tämän johdosta me Nuortin Elinkautiset olemme tuoneet esille useita seikkoja, joita ei ole riittävästi, monialaisesti ja puolueettomasti selvitetty. Sen johdosta olemme toistaneet aikaisemmin esittämiämme näkökohtia. Me Nuortin Elinkautiset ry olemme sitä mieltä, että kaikkien esiintuotujen haittavaikutusten perusteella Soklin kaivoshanketta ei hyväksytä ja se palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten että Sokli-Tulppio erämaa-alue säilyy nykyisellään. Tämä olisi päätös, joka palauttaisi kansalaisten luottamuksen ympäristölainsäädäntöön ja sen toimivuuteen. Asiaa koskevat ilmoitukset toimitetaan: Pekka Perttula, dipl.ins.. Savukoskella 3.3.2014 Nuortin Elinkautiset ry. Seppo Tarkka Seppo Tarkka, puheenjohtaja Savukoski Pekka Perttula Pekka Perttula, tiedotusvastaava Espoo
Liite 3 ROVANIEMEN HALLINTO-OIKEUS Valtakatu 17 96101 ROVANIEMI Viite: Savukosken Kunta; Lausunnon antaminen Soklin osayleiskaavan hyväksymistä koskevasta valtuuston päätöksestä tehdyistä valituksista 20.01.2014 Asia: Nuortin Elinkautiset ry:n vastaus ja mielipiteen ilmaisu viitekohdassa mainittuun lausuntoon. Kiitämme Rovaniemen hallinto-oikeutta saamastamme oikeudesta ilmaista kantamme Soklin osayleiskaavan hyväksymisestä. Koska kunnallisvalituksemme Soklin osayleiskaavan hyväksymisestä 6.11.2013 on tehty monipuolisen tietämyksemme ja kokemuksemme pohjalta, viittaamme edelleen kunnallisvalituksessamme esitettyihin asioihin. Valituksessamme 6.11.2013 toimme esille mm: Nuortin Elinkautiset ry on Soklin kaivosalueen kaikissa kaavoitus- ja ympäristövaikutusten arviointivaiheissa tehnyt kaivoksen perustamista vastustavan muistutuksen. Muistutuksissa olemme tuoneet esille asiantuntemukseemme ja kokemukseemme perustuvia näkökohtia, joita ei tehdyissä selvityksissä eikä päätöksenteossa ole otettu vakavasti huomioon. Huolestuttavaa hankeprosessissa on se, että monet selvitykset ovat vaillinaisia ja johtopäätökset virheellisiä. Merkittävää on myös se, että Savukosken kunta on asettunut totaalisesti vain kaivostoiminnan puolelle ja vaikuttaen näin merkittävästi asiantuntijoiden mielipidemuokkaukseen. Kunnalle on tärkeämpää imago Sokli kaivoskunta kuin Savukoski Matkailu- ja Joulupukinmaa. Alhaisin noteeraus kunnalta kaivoksen puolesta on veruke: Kaivokseen on jo nyt uhrattu niin paljon varoja, että sen toiminta tästä syystä pitää sallia. Asian käsittelystä ja kunnan päätöksistä herää kysymyksiä: Mikä on kunnan vastuu tulevaisuudesta, mikä on kunnan vastuu paikallisen väestön tulevaisuudesta yli yhden sukupolven. Meidän Nuortin Elinkautisten mielestä tehdyt selvitykset ja suunnitelmat todistavat selvästi sen, että kaivostoiminnalla tuhotaan pysyvästi kaikki muut elinkeinomuodot Tulppion-Soklin erämaaalueella. Laskuvesistöjen vaikutuksesta tuhot ulottuvat aina Kemijoen ja Nuorttijoen alajuoksuille asti. Savukosken kunnan lausunnon kohdassa: Kaivoshanketta koskevat selvitykset ovat vaillinaisia ja johtopäätökset virheellisiä viitataan ainoastaan siihen, että selvitykset on pyritty tekemään säännösten ja viranomaisohjeiden mukaisesti. Tämä ei todista millään tavalla sitä, että selvitykset on laadittu puolueettomasti ja riittävällä asiantuntemuksella ottaen huomioon muutkin kuin kaivoshankkeen intressit. Osayleiskaavan hyväksyminen edellyttää riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin perustuvia puolueettomia johtopäätöksiä.
Ympäristöministeriön vuonna 2013 tekemässä lähes kaikille kaivoksille tehdyssä stressitestissä todettiin, että kaivoksilla on vielä tekemistä vesien hallinnassa. Stressitestissä havaittiin puutteita mm. vesien hallinnassa; ylimääräisten vesien hallinnassa, varoaltaiden määrässä, varautumisessa rankkasateisiin. Tämän johdosta määräyksiä tulisi tiukentaa ja selvitykset tulisi tehdä ulkopuolinen arvioija, ei hankkeen toteuttaja. Soklin kaivoshankkeessa YVA-selvitykset on tehty hankkeen toteuttajan toimeksiantoina. Selvityksissä vaikutuksia kuvaavissa kannanotoissa on selvästi nähtävissä tilaajan ohjaava vaikutus. Mielestämme lupaa kaivostoiminnalle eli osayleiskaavan hyväksymiselle ei voida tehtyjen selvitysten pohjalta myöntää. Kunta toteaa, että kaavan valmistelussa on noudatettu säännöksen tarkoittamaa vuorovaikutusta. Huolimatta siitä, että Nuortin Elinkautiset ry on tehnyt muistutuksen kaikissa hankkeen eri vaiheissa, muistutuksia ei ole millään tavoin otettu huomioon ja mielipiteemme on hylätty ilman luotettavia perusteluja. Kunta painottaa myös sitä, kuinka avointa tiedottaminen on ollut ja kuinka kaikille on tarjottu tilaisuus esittää mielipiteensä hankkeesta. Mielestämme näitä seikkoja ei voida pitää puolusteluna kaivosluvan myöntämiselle, vaan päähuomio tulisi kohdistua avoimuuden ja tilaisuuden sallimiin huomautuksiin ja muistutuksiin kaivostoiminnan vaikutuksista. Niistähän tässä on kysymys. Mainittakoon vielä, että mikäli kaivostoiminta onnistuisi luomaan joitakin uusia työpaikkoja, se vastaavasti vaarantaisi tai kenties hävittäisi jo olemassa olevia työpaikkoja poronhoidon ja matkailuelinkeinon alalta. Näin perustelu syntyvistä työpaikoista, jota on pidetty merkittävänä kaivosta puoltavana asiana, on kyseenalainen. Toteutuessaan Soklin kaivoshanke aiheuttaa Nuorttijoen vesistön totaalisen tuhoutumisen ja Nuorttijoen taimenen poikastuotanto tyrehtyy. Me suunnitellun kaivosalueen jokavuotisina kävijöinä esitämme edelleen kysymyksen. Miksi selvityksiä ylipäätään tehdään, kun ne eivät vaikuta millään lailla tehtyihin päätöksiin. Selvitysten mukaan kaivostoiminnan voidaan katsoa rikkovan ympäristö- ym. lakeja ja säädöksiä. Kenen vastuulle nämä rikkomukset jäävät, mitkä ovat rangaistukset. Varma tosiasia on, että Soklin kaivoshankkeen aiheuttamat ympäristötuhot ovat korvaamattomat. Jos kaivostoiminnan sallitaan käynnistyvän, mitkään sanktiot eivät voi korvata menetettyä Sokli-Tulppio erämaa-aluetta. Savukosken kunta, tosin ei yksimielisesti ole asettanut kunnan tulevaisuuden lyhytjännitteisesti yhden elinkenotoiminnan varaan. Soklin kaivoshanke verrattuna moniin muihin kaivoshankkeisiin on poikkeava. Monissa hankkeissa kaivostoiminta vaikuttaa haitallisesta kaivoksen lähietäisyydellä olevaan toimintaan ja luontoon. Soklissa kaivosalue on sisällä arvokasta erämaa-,
virkistysaluetta. Kaivoksen aiheuttama tuho iskee suoraan ja välittömästi suojeltavaan kohteeseen. Nyt on kysymys yli yhden tai kahden vaalikauden mittaisista asioista, Savukosken tulevaisuudesta on kannettava vastuuta yli sukupolvien. Tästä on kysymys. Kaivos ainutlaatuisen erämaa-alueen keskiössä tuhoaa lopullisesti Sokli-Tulppio erämaa-alueen. Tuhoisat vaikutukset ennen kaikkea vesistöjen mutta myös infrastruktuuri verkostojen kautta ulottuvat laajalle sekä Suomen että Venäjän puolelle. Savukosken kunta nojaa lausunnoissaan voimakkaasti kaivosyhtiön teettämään YVA-selvitykseen. Selvityksessä on paljon merkittäviä oikeita asioita. Selvityksestä puuttuu merkittäviä kaivostoiminnan mukanaan tuomia haitallisia asioita ja vähätellään merkittäviä luontoon, kalastoon, vesistöihin ja matkailuun liittyviä haitallisia vaikutuksia. Merkittävien ympäristöön vaikuttavien asioiden huomiotta jättäminen ja siirtäminen tulevaisuuteen eivät saa olla mahdollisia, tästä on paljon negatiivisia esimerkkejä. Lausunnossamme esitetyt ongelmat ja ympäristön tuhot on selvitettävä ennen päätöksen tekoa. Selvittämättä jääneet asiat ovat monissa hankkeissa aiheuttaneet suuria tuhoja (Talvivaara, Raahe, Venäjä). Suuri syy ympäristövahinkoihin on ollut tiedon puute, vajavainen hankkeen valvonta, vastuuttomuus, hankkeen sopimattomuus kohteeseen sekä viranomaisten tiedon ja kokemuksen puute. Kaikkien tähän asti tehtyjen selvitysten perusteella Soklin kaivoshanke Soklin osayleiskaavan mukaisesti toteutettuna tuhoaa lopullisesti UKK-puisto-Kemihaaran erämaa-alueen ja Värriön puisto -Tuntsan erämaa-alueen välille jäävän Tulppio-Soklin kauniin ja luontorikkaan erämaaalueen jokineen, soineen ja metsineen. Kaivosalue kuuluu oleellisena osana Fennoskandian vihreän vyöhykkeen suojelualueeseen, jonka luontomatkailuun ja luonnonsuojelun kehittämiseen rajanaapurit Suomi ja Venäjä ovat alkaneet panostaa entistä enemmän. Toteutuessaan kaivostoiminta aiheuttaa Nuorttijoen vesistöön merkittäviä riskitekijöitä ja jokiluonnon tuhoutumisen. On kerrassaan törkeätä, miten voidaan tuhota yksi maamme kansallisaarteista eli UKK-puisto. Samalla tuhotaan alue, jolla on luontoa tuhoamattomia kotimaisasia pitkäaikaisia elinkeinomahdollisuuksia (mm. poronhoito, matkailu). Kaivoksen toiminta on varsin lyhytaikainen, mutta sen aiheuttamat haitat pysyviä. Nuorttijoki sivuhaaroineen on maassamme ainutlaatuinen virkistyskalastusalue. Kalastus perustuu täysin vesistön luontaiseen tuotantoon, sillä jokeen ei suoriteta istutuksia. Kaivoksen toteutuminen johtaisi joen virkistyskalastuksen loppumiseen. Virtaamien pienetessä ja merkittävien muutosten johdosta kaivosalueen vesistöissä Nuorttijoen taimenen poikastuotanto tyrehtyy, mikä vaikuttaa ratkaisevasti myös Venäjän puoleisten järvien kalakantoihin. Asiakirjoissa ei kuitenkaan ole käsitelty virtaamien vähenemisen vaikutuksia alapuolisten vesien kalakantoihin.
Suuret haitalliset vaikutukset kaivosalueen vesistöissä; Yli- ja Ali- Nuortti, Soklinoja, Sotajoki ja Loitsanalanpi sekä Kemijoki. Savukosken kunnanhallituksen lausunnossa todetaan, että Soklin kaivoshankkeella on paikallisia vesistövaikutuksia. Tehdyt selvitykset osoittavat, että kaivoshankkeella on merkittävät haitalliset vesistövaikutukset ei ainoastaan paikallisesti vaan haitat ulottuvat kaivosalueen ympäristöön sekä Yli- ja Ali- Nuorttiin, Soklinojaan, Sotajokeen ja Loitsanalanpeen sekä Kemijokeen. Osayleiskaavassa merkittäviä luonnontilaisia vesiväyliä on sijoitettu kaavamerkinnöillä MPU ja MPY oleville alueille. Vesiväylät todellisuudessa ovat kaivosalueen välittömässä läheisyydessä. Merkittävyys virkistyskäytön (MPU) ja ympäristöarvojen (MPY) kannalta ei toteudu, jos luonnontilaisen jokimaiseman halkaisee karu kaivosmaisema. Tärkeitä vesiväyliä osayleiskaava-alueen sisällä on noin 60 km. Kaivosalueella ja sen välittömässä läheisyydessä on vesiväyliä noin 15 km:n matkalla Kaivosalueen uudet vesiuomat, tielinjaukset, rautatie ja voimajohto tulevat turmelemaan ja pirstomaan Sokli-Tulppio erämaa-aluetta erittäin merkitsevästi. Osayleikaavassa on erityisen suuria ristiriitoja kaavamerkintöjen suhteen. Mm. avolouhoksen ja murskaamon sijoituspaikaksi (EK-2) merkityllä alueella on runsaasti luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä kohteita (luo-1 ja luo-2) Soklin kaivoshanketta koskevissa YVA-selvityksissä kalatalouden merkitys on jäänyt vähälle huomiolle. Kun Nuorttijoen vesistö luonnonvaraisine kalakantoineen on ainutlaatuinen meidän oloissamme, on kaivoshankkeen kalatalousvaikutuksia ehdottomasti täydennettävä asian tärkeyttä vastaavalle tasolle. YVA-selostus ei esittele vesistön kalastoa ja kalatutkimuksia, joita on tehty. Parhaillaan käynnissä olevasta Nuortin vesistön lohen palautushankkeen tilanteesta ei YVAssa ole kerrottu. Mikäli Nuortin pääuomaan rakennetaan vesiallas, se estää kalojen nousun ylävirtaan. Myöskään kalojen pääsyä altaan alapuolelle ei ole käsitelty Kaivoshankkeesta aiheutuvat muutokset eri vesistöissä: Yli-Nuortin jokiuoma on merkittävällä matkalla kaivoshankeen välittömässä läheisyydessä. Tämän lisäksi luonnontilasta jokiuomaa kaivetaan uuteen paikkaan noin 1 kilometrin matkalla. Jokiveden käyttö kaivosprosessissa ja kaivosvesien jokeen johtaminen muuttaa merkittävästi nykyistä luonnontilaista tilannetta. Kaivoksen johdosta joen vesistö- ja kalasto-olosuhteet huononevat merkittävästi. Ali-Nuortin tilanne muuttuu kaivostoiminnan seurauksena. Maarakennus- ja kaivostöiden seurauksena joen veden laatu heikkenee ja muutokset virtaamissa muodostavat selviä heikennyksiä nykytilanteeseen. Suuren riskin ympäristölle aiheuttavat tulvatilanteet, joiden vaikutuksia ei viime aikoina ole muissakaan kaivoshankkeissa otettu riittävästi huomioon. Soklinoja merkittävänä poikastuotannon tuottajana kokee lähes täydellisen tuhoutumisen johtuen uuden uoman kaivamisesta ja joen jäämisestä totaalisesti kaivosalueen sisälle.
Sotajoki ympäritöineen kokee merkittävän tuhon, kun jokimaisemaan rakennetaan putkilinja noin 6 kilometrin matkalla. Kaivostoiminnan seuraukset vaikuttavat huonontavasti joen hyvään kalakantaan. Loitsanalampi kaivosalueella tuhoutuu täydellisesti. Järvellä on suuri merkitys taimenen poikastuotantoon. Kemijokeen tullaan selvitysten perusteella johtamaan valtaosa kaivoksen ylijäämävesistä. Haitalliset vaikutukset suureen jokeen ovat lyhytkestoisesti vähäisiä mutta pitkällä aikavälillä merkittävät. Kaivos on riskitekijä Kemijoen vesistölle. Kunnanhallituksen lausunnon maininta; Hankkeen ympäristö- ja vesitalouslupa määrittää lopullisesti sen, kuinka hankkeen vesitase ja vesien käsittely on ratkaistava. Tämä jo osoittaa selvästi, että hankkeen vesitase ja vesien käsittelyratkaisut ovat vielä ratkaisematta. Miten Savukosken kunta voi hyväksyä osayleiskaavan, jossa on tällaisia ratkaisemattomia ongelmia? Onko syntymässä stressitesteissä havaitut epäkohdat; kaivoshankkeissa tehdyt tutkimukset eivät paljasta vakavia puutteita. Pitäisikö selvityksiä arvioida ulkopuolinen arvioija? Kaivosalueesta ei ole laadittu riskianalyysia. Mielestämme kaivoshankkeesta ei ole laadittu riittävää ja luotettavaa riskianalyysia. Ulkomaalaiset ja kotimaiset (Talvivaara ja Raahe) esimerkit osoittavat, että yllättävät olosuhteet, mm. rankkasade, nopea lumen sulaminen, pohjavesiolosuhteet ovat aiheuttaneet suuria ympäristötuhoja. Myös maa- ja vesirakenteiden kestävyys, lujuus- ja turvallisuustekijät, puutteet toiminnan lupa-, valvonta- ja vastuutehtävissä sekä puutteellinen ja virheellinen kaivosvesien käsittely tulevat muodostamaan odottamattomia ongelmia kaivoksen eri vaiheissa. Vastuuasiat kaivoksen aiheuttamista ympäristötuhoista ja taloudellisista menetyksistä on käsiteltävä tarkemmin. Viimeaikaiset YVA-selvitykset (Ruka, Ylläs) ovat herättäneet voimakkaan kritiikin selvitysten luotettavuudesta. Soklin kaivoshankkeissa on todettavissa samoja ominaisuuksia. Voidaan esittää kysymys? Miten hankkeen rahoittaja voi teettää selvityksen, joka on hanketta vastaan. Selvityksen tulisi tehdä puolueeton hankkeen rahoittajasta riippumaton asiantuntija. Kunnanhallituksen lausunnossa toistettu maininta; Hankkeen ympäristö- ja vesitalouslupa määrittää lopullisesti sen, kuinka hankkeen vesitase ja vesien käsittely on ratkaistava. Tämä jo osoittaa selvästi, että hankkeen vesitase ja vesien käsittelyratkaisut ovat vielä ratkaisematta. Miten Savukosken kunta voi hyväksyä osayleiskaavan, jossa on tällaisia ratkaisemattomia ongelmia? Onko syntymässä stressitestien paljastama tulos; tehdyt tutkimukset eivät paljasta vakavia puutteita. Pitäisikö selvityksiä arvioida ulkopuolinen arvioija? Suomalainen osapuoli ei ole pitänyt tarpeellisena saattaa asiaa suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission käsiteltäväksi. Soklin kaivoshankkeessa on merkittävästi kysymys rajanaapureiden Suomen ja Venäjän yhteisestä asiasta. Pidämme edelleen tärkeänä, että Tulomajoen vesistöön ja Fennoskandian vihreän
vyöhykkeen suojelualueeseen kuuluvat asiat käsitellään yhteistyössä asianosaisten osapuolten kesken. Asia pitää ehdottomasti käsitellä komissiossa ja saada asiasta venäläisen osapuolen mielipide. Kaivostoiminnan aiheuttamat merkittävät haitat Nuortti-Tuloma vesistöalueella ja Fennoskandian vihreän vyöhykkeen suojelualueella on saatettava komission käsiteltäväksi. Koska Savukosken kunta Venäjän rajakuntana ei pidä tärkeänä ja tarpeellisena toimia aktiivisesti rajanaapurin kanssa Soklin kaivoshankkeessa, olemme olleet yhteydessä suomalais-venäläiseen rajavesistöjen käyttökomissioon. Suomalais-venäläiseen rajavesistöjen käyttökomission internetosoitteessa http://www.rajavesikomissio_kalatalouden_tyoryhma.htm on selkeästi osoitettu sopimusmalli yhteistyöstä. Referoimme suoraan Vesivarojen ja Vesivarojen kokonaiskäytön työryhmien tehtävistä Sokli kaivoshankkeeseen sisältyvät tekstit: Tehtävät VESIVAROJEN KOKONAISKÄYTÖN TYÖRYHMÄ Vesivarojen kokonaiskäytön työryhmä käsittele asioita ja hankkeita, jotka vaikuttavat rajavesien määrään ja laatuun. Erityisesti pyritään arvioimaan hankkeiden kokonaisvaikutuksia molempien maiden kannalta. Vesivarojen määrää ja niiden ennustamista koskevien tietojen vaihto on myös tärkeää. Pääosa asioista on liittynyt rajavesistöjen säännöstelyyn, tulvien torjuntaan ja vesivoiman tuottamiseen. Kalatalouden työryhmä Muiden komission työryhmien tapaan kalataloustyöryhmä on toiminut lähes komission perustamisesta lukien. Rajavesistösopimus edellyttää, että rajavesistöissä kalakannat ja kalastus tulevat turvatuiksi pitämällä kalan kulkutiet avoinna tai muilla tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä. Keskeinen tehtävä kalastuksen alalla on siten ollut huolehtia kalakantojen tilasta ja tehdä aloitteita tarvittaviksi toimenpiteiksi. Neuvostoliiton aikakaudelta peräisin olevan kalan kulkua estävät rajaaidat on poistettu tai tehty harmittomiksi kalakannoille komission kalatalousryhmän vaatimuksesta. Työryhmä on myös aktiivisesti tukenut Euroopan Unionin rahoittamaa hanketta palauttaa lohi takaisin Tuulomajoen vesistöön. Hankehakemus kalatien suunnittelemiseksi Ylä -Tuuloman voimalaitokseen tullaan jättämään seuraavaan naapuruusohjelmaan. Tutkimuksella on ollut tärkeä merkitys komission kala-asiantuntijoiden yhteistyössä. Heitä ovat avustaneet kalastustutkijoista muodostetut työryhmät kummastakin valtiosta. Tutkijat kalainstituutioista sekä useista yliopistoista ja Venäjän Tiedeakatemiasta ovat osallistuneet näihin tutkimuksiin. Tutkimuksissa on pyritty selvittämään kalakantojen ja kalastuksen tilaa rajavesistöissä, tarvetta ja mahdollisuuksia hoitaa kalakantoja sekä rajavesistöjen merkitystä kalastukselle. Myös Tuuloman vesistöalueella kalastussääntö on hyvin tarpeellinen. Kalastussääntöjen avulla arvokkaan taimenen ja muiden kalalajien
pyynti on mahdollista saada kestävälle tasolle. Salakalastus on näissä rajavesistöissä merkittävä ongelma, johon tulee eri keinoin pyrkiä puuttumaan. Tulevaisuuden haasteena komission kalataloustyöryhmälle on edelleen arvokalakantojen lisääntymisen turvaaminen rajavesistöissä sekä kalastuksen sääntelyn ja valvonnan kehittäminen niin, että kalastusta harjoitetaan kestävällä tavalla. Tuomme tässäkin kohtaa esille sen, miten vähän YVA-selvityksessä ja Savukosken kunnan lausunnoissa on arvostettu vesistö- ja ympäristönäkökohdat. Halutaanko asia pimittää naapurilta, vaikka kaivosalueen läpi virtaava Ala-Nuortti jatkuu Venäjän puolelle. Vaikutukset liittyvät sekä veden määrään että laatuun. Kaivostoiminta riippuen sademäärien vaihteluista ja kaivoksen vedenkäsittelystä tulee merkittävästi vaikuttamaan Venäjän puoleiseen vesistöön (kalasto, kalojen vaellus, poikastuotanto, kasvillisuus ym.) Vaikutus liittyy myös rajanaapureiden yhteiseen Fennoskandian vihreään vyöhykkeeseen. Asia pitää ehdottomasti käsitellä komissiossa ja saada asiasta venäläisen osapuolen mielipide. Kuiva-aikana kaivostoiminnan vaatimat vesimäärät vähentävät oleellisesti Nuortin virtaamia. Vastaavasti rankkasateiden seurauksena syntyvät tulvavirtaamat sekoittuneena kaivosvesiin huonontaa merkittävästi Nuortin veden laatua. Savukosken kunnan lausunnossa ei ole annettu vastinetta mm. seuraaville aikaisempien muistutustemme kohtiin: Kaivoksen avaaminen merkitsee Nuortin Elinkautisten toiminnan päättymistä ja jäsenille hyvän matkailukohteen loppua. Tämä on suuri merkittävä kielteinen vaikutus. Tulppion Majoille kaivoksen avaaminen merkitsee erämatkailijoiden menetystä. Mikäli Majat jatkavat toimintaansa, ravintolasta tulee kaivosmiesten kapakka. Tähän katkeaa viime vuosina lisääntynyt uuden sukupolven perhelomailu alueella. Tämä on suuri merkittävä kielteinen vaikutus. Kaikkien tähän asti tehtyjen selvitysten perusteella Soklin kaivostoiminta Soklin osayleiskaavan mukaisesti toteutettuna tuhoaa lopullisesti UKK-puisto-Kemihaaran erämaa-alueen ja Värriön puisto -Tuntsan erämaa-alueen välille jäävän Tulppio-Soklin kauniin ja luontorikkaan erämaa-alueen jokineen, soineen ja metsineen. Tämä on suuri merkittävä kielteinen vaikutus. Miten kymmenen vuoden hanke tuo kuntaan pysyvää asutusta? Nuortin Elinkautiset ry:n mielestä hanke ei tuo kuntaan pysyvää asutusta johtuen kaivoshankkeen rajallisesta elinkaaresta, etäisestä sijainnista sekä kaivoksen ja Savukosken keskustan suuresta etäisyydestä. Ottaen nämä näkökohdat huomioon, mistä saadaan hankkeen työvoima ja miten se edistää Savukosken työtilannetta? Turvautuvatko kunta ja kaivosyhtiö siihen, että valtion varoilla rahoitetaan infrarakentamista? Kunnanhallituksen lausunnon maininta; Hankkeen ympäristö- ja vesitalouslupa määrittää lopullisesti sen, kuinka hankkeen vesitase ja vesien käsittely on ratkaistava. Tämä toistuva maininta ei anna meille Nuotin Elinkautiset ry:lle vastauksia aikaisemmin tekemiimme muistutuksiin.
Me Nuortin Elinkautiset ry olemme sitä mieltä, että kaikkien esiintuotujen haittavaikutusten perusteella Soklin osayleiskaavaa ei hyväksytä ja se palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten että Sokli-Tulppio erämaa-alue säilyy nykyisellään. Tämä olisi päätös, joka palauttaisi kansalaisten luottamuksen ympäristölainsäädäntöön ja sen toimivuuteen. Asiaa koskevat ilmoitukset toimitetaan: Pekka Perttula, dipl.ins.. Savukoskella 21.2.2014 Nuortin Elinkautiset ry. Seppo Tarkka Seppo Tarkka, puheenjohtaja Savukoski Pekka Perttula Pekka Perttula, tiedotusvastaava Espoo
Sokli erämaana ry Poikkilantie 1 98830 MARTTI 050 468 3400. MUISTUTUS 10.8.2014 Savukosken kunta Kauppakuja 2 98800 Savukoski hallinto@savukoski.fi Soklin asemakaavan valmisteluvaiheen kuuleminen Muistutus koskee koko asemakaavaluonnosta. Vaatimukset Sokli erämaana ry vastustaa voimakkaasti Soklin kaivoksen rakentamista Savukosken kuntaan. Soklin asemakaavan suunnittelu täytyy keskeyttää välittömästi. Kaava olisi toteutuessaan lainvastainen mm. Maankäyttö- ja rakennuslain 5.2.1999/132 54, Luonnonsuojelulain 20.12.1996/1096 47 ja 49 sekä Poronhoitolain 14.9.1990/848 2 :n mukaan. Lisäksi kaava tuhoaisi pysyvästi Itä-Lapin luonnonympäristökokonaisuuteen olennaisesti kuuluvan, Euroopan tasolla ainutlaatuisen erämaaluonnon. Perustelut Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön kohdistuvat vaikutukset Sokli erämaana ry edustaa asemakaavaselostuksessa mainituista, kaivoshankkeen sosiaalisen vaikutusten arvioinnissa esiin tulleesta, ihmisiin kohdistuvien vaikutuksien vastakkaisista näkökulmista kaivosta vastustavaa kantaa. Selostuksessa on mainittu uhkana on erämaisuuden menettäminen sekä haitat ja rajoitukset porotaloudelle ja matkailutoiminnan kehittämiselle. Ensiksi, erämaisuuden menettäminen ei todellisuudessa ole uhka vaan fakta, sillä Savukosken aito ja ainutlaatuinen erämaa menetetään pysyvästi mikäli kaivos rakennetaan. Alue on osa Itä-Lapin laajaa luonnonympäristökokonaisuutta, johon Savukoskelta kuuluu Euroopan tasolla ainutlaatuinen, laaja erämaaluontoalue sekä kaivoksen vaikutuspiirissä olevat Urho Kekkosen
kansallispuisto, Värriön luonnonpuisto, Natura-alueet. Kaivoksen merkitys itse kaivosalueella sekä sen vaikutuspiirissä on merkittävä ja pelkästään negatiivinen. Alueen maisema muuttuu merkittävästi, kuten kaavasuunnitelmassa todetaan. Sen mukaan kookas kaivosalue heikentää edellä mainittua laajaa luonnonympäristökokonaisuutta, koska luontovyöhykkeelle ollaan sijoittamassa luonnontilaa muuttavia, moderneja ja ympäristöhäiriöitä tuottavia teollisia toimintoja. Käytännössä nämä vaikutukset tarkoittavat ensiksikin erämaan pysyvää tuhoamista valtavalla, yli 60 km2 kaivosalueella sekä niillä alueilla, joille rakennetaan voima-, putkilinjoja ja junarata. Kaivoksen sulkemisen jälkeisellä maisemoinnilla ei pystytä palauttamaan alueen luontoa entiselleen. Toisin sanoen, jääkauden aikana yli 10 000 vuotta sitten muotoutuneet alueet tuhotaan pysyvästi ulkomaisen pörssiyhtiön hyväksi. Luonto on vahva vetovoimatekijä kansainvälisessä matkailussa. Savukosken erämaaluontoalueet sekä edellä mainitut puisto- ja Natura-alueet ovat matkailuelinkeinon kulmakivi. Savukosken kunnan alueella on valtava luontomatkailun potentiaali, jonka valjastamisessa on pitkäaikaisen ja vakaan työllistämisen ja kehittämisen mahdollisuus. Tämä mahdollisuus ei ole käytettävissä, mikäli kaivostoimintaa viedään eteenpäin kunnassa. Selostuksessa todetaan, että Asemakaavan toteuttaminen vähentää lähialueen matkailu ja virkistysarvoja ja vaikuttaa tatä kautta matkailuelinkeinoon seudulla. Tämä painottuu vielä selvemmin PTT:n kotimaisille matkailijoille Kuusamossa (2013) tekemä tutkimus, johon vastanneista n. 85 % oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että kaivoksen läheisyys heikentää kansallispuiston arvoa selvästi. Tämä on varsin karu ennuste Savukosken matkailun tulevaisuuden potentiaalille. Nykyisellään pelkästään Urho Kekkosen kansallispuistossa oli 293 000 käyntiä vuonna 2013. Matkailutuloja paikallistaloudelle nämä käynnit ovat tuoneet 22 miljoonaa euroa. (FT Matti Hovi, Metsähallitus/luontopalvelut). Myös virkistyskalastus on tärkeä osa kunnan matkailua ja kalastajista valtaosa suuntaa kaava-alueen läheisyyteen. Kaavan toteutuessa näiden matkailijoiden määrä romahtaisi sekä Tulppio Kemihaara seudulla että yleisesti Savukosken kunnan alueella. Kalastukseen liittyy olennaisesti ajatus puhtaista vesistä ja tuhansien vesistöjen maassa löytyy aina vaihtoehtoja. Talvivaara muistuttaa päivittäin siitä, miten pahasti kaivos voi pilata vedet. Matkailulla ei ole varaa tämän kaltaisiin mielikuvayhdistelmiin Savukoskella. Toisekseen, poronhoidolle aiheutuvat haitat ja rajoitukset ovat uhan sijaan todellisia. Kaivospiirihakemuksen alue sijaitsee Kemin-Sompion paliskunnan erityisellä poronhoitoalueella. Kemin-Sompion paliskunta on Suomen suurin paliskunta ja se tuottaa lähes 10% Suomessa teurastetuista poroista. Poronhoito perustuu monipuolisiin luonnonlaitumiin ja porojen vapaaseen laiduntamiseen. Poronhoitolain (848/1990) 2 kieltää erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetun alueen käyttämisen siten, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Asemakaava sijoittuu alueelle, jossa poron on päästävä vaeltamaan vapaasti laidunkierron mukaan. Kaivostoiminta estäisi porojen normaalin laidunkierron, aiheuttaisi laidunten kulumista muilla alueilla sekä aiheuttaisi porojen karkottumista muille alueille. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee
tärkeät vasoma-alueet, mitkä porotalous menettäisi kaivoksen perustamisen myötä. Toisin kuin selostuksessa todetaan, kaivostoiminnan vaikutuksia porotalouden voidaan ennustaa. Kemin-Sompion poronhoidon kannattavuus perustuu osittain kaava-alueen läheisyydessä sijaitseviin Urho Kekkosen kansallispuiston sekä Värriön luonnonpuiston hakkaamattomien metsien luonnonlaitumiin jäkälikköineen ja luppopuineen. Nämä puistot osaltaan mahdollistavat sen ettei poroja tarvitse ruokkia metsään. Mikäli kaivostoiminta aloitetaan asemakaavan mukaisesti, niin kaivoksesta tuleva pöly ja saaste tuhoaisi jäkäliköt ja luppometsät. Laidunten käytöstä poistumisesta ja/tai kulumisesta johtuva lisäruokinta ja/tai tarhaustarve johtavat aina kustannusten lisääntymiseen ja siten tuoton pienenemiseen. On myös hyvin todennäköistä, että kokonaisporomääriä joudutaan laskemaan, jos laidunalueet vähenevät. Tämä johtaa elinkeinonharjoittajien osalta pieneneviin karjakokoihin ja siten edelleen tuottojen pienenemiseen. Lisäksi kaivosalueella olevat uraani, torium ja niobimalmio esiintymät aiheuttavat vakavan uhan poronlihan terveelliselle ja puhtaalle imagolle. Mikäli jotain näistä aineista siirtyisi poronlihaan seuraukset elinkeinolle olisivat erittäin huonot. Tämä sekä edellä mainitut haitat laidunkierrolle, vasoma-alueille ja elinkeinon kannattavuudelle aiheuttaisivat huomattavan vahingon poronhoidolle. Näin ollen asemakaavaa ei voida panna täytäntöön, sillä sen mahdollistama rakentaminen johtaa poronhoitolain (848/1990) rikkomiseen. Lisäksi, toisin kuin kaavaselostuksessa toistuvasti mainitaan, myös kaavaalueeseen rajoittuvalla Tulppion tontilla on ympärivuotinen asutus vaikka matkailuyritys auki vain kesäkauden ja tilauksesta sesongin ulkopuolella. On merkille pantavaa, että asemakaavaselostuksessa kaivos nähdään uhkana vain poro- ja matkailuelinkeinoille. Todellisuudessa kaivos on vaara muillekin elinkeinoille. Savukosken luonnon luomustatukselle, joka alueen marjoilla ja sienillä on. Savukoskella toimii marjanjalostamo sekä muita luonnontuotteiden hyödyntämiseen perustuvia yrityksiä. Maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan, ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset Nuorttijoki on kaavaselostuksen mukaan kalataloudellisesti huomattavan arvokas vesistö erämaisen luonteensa sekä täysin luontaisesti lisääntyvän ja järvivaelluksen tekevän taimenkantansa vuoksi. Myös Kemijoen alueellinen merkitys on suuri. Kaivoshankkeessa suunnitellaan johdettavan putkea pitkin ylitevedet suoraan Kemijokeen, joka kuuluu Euroopan puhtaimpiin jokiin. Itämeren lohen suojelemiseksi ajetaan kalateiden rakentamista, jotta se pääsisi nousemaan takaisin Yli-Kemijoen latvoilla oleviin kutualueilleen. Tavoitteen toteutuminen vaarantuu mikäli kaivos rakennetaan. Kuten kaavaselostuksessa todetaan Soklin kaava-alue sijaitsee vedenjakajalla, josta itäpuolen joet laskevat Nuorttijokea pitkin Jäämerelle ja länsipuolen joet Kemijokea pitkin Perämereen.
Tämä tekee kaivostoiminnan entistä riskialttiimman. Riskejä lisää kaava-alueen alava maa, jonne kerääntyy myös sulamisvesiä. Kaavaluonnoksessa ei ole puhuttu eikä otettu huomioon säteilevien ja myrkyllisten, vesiliukoisten aineiden olemassa oloa eikä myöskään ympäristön, eläimistön eikä vesistöjen suojelua niitä vastaan. Vaikkakin Soklin karbonaattimassiivin alueella uraani, tantaali ja torium ovat sekaisin fosfaattimalmien, rautamineraalivarantojen sekä muiden mahdollisesti hyödynnettävien yksiköiden kanssa. Siten myös niobimalmeja nousee kaivostoiminnan sivutuotteena. Soklin karbonaattimassiivin alueella on uraania yli pienen ja suuren uraanimalmion rajan, näin ollen koko kaivoshanke tulee käsitellä uuden kaivoslain (621/2011) 33 :n mukaisesti valtioneuvostossa. Soklin radiologisessa perustilaselvityksessä, väliraportissa 31.12.2008, todetaan seuraavasti: Soklin karbonaattiesiintymän fosforimalmit ja etenkin niobimalmi sisältävät säteilysuojelullisesti merkittäviä määriä luonnon radioaktiivisia aineita, erityisesti toriumia ja myös mm. uraania ja radiumia. Kaivospiiripäätöksessä todetaan, ettei nämä aineet liukene luonnontilassa. Kyse onkin miten nämä aineet käyttäytyvät, kun ne kaivetaan ja muokataan luonnontilasta jätekasoihin ja altaisiin. Lisäksi suunnitellulla kaivosalueella on radiumia, radioaktiivista ainetta, jonka tiedetään olevan erittäin vesiliukoinen ja joka ei sedimentoidu, jolloin haitallinen vaikutusalue ei ole pelkästään paikallinen. Päästessään luontoon uraani kulkeutuisi aina Perämereen ja Jäämereen saakka saastuttaen veden ja pilaten uomat. Kohdassa 5.3 Osalliset todetaan, että YVA-menettelyn tulosten perusteella Soklin kaivoshankkeella ei ole valtioiden rajat ylittäviä ympäristövaikutuksia. Nuorttijoki ja sen heikkeneminen virtauksien vähenemisten ja veden samenemisen myötä aiheuttaa suoran valtioiden rajan ylittävän ympäristövaikutuksen. Tämä johdosta asemakaavan valmistelua ei saa jatkaa, koska kaivosyhtiö ei ole tehnyt kansainvälistä YVA:a. Lisäksi kaivosprosessiin ei ole osallistettu Suomen ja Venäjän rajavesikomissiota, joka käsittelee juuri tämän tyyppisiä kysymyksiä. Rajavesikomission ulkopuolelle jättäminen Soklin kaivoshankkeen yhteydessä osoittaa huonoa toimintakulttuuria ja on omiaan lisäämään epäluottamusta asianosaisten välillä. Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin kohdistuvat vaikutukset Selostuksessa todetaan, että asemakaavan toteutumisella on selvät negatiiviset vaikutukset Soklin alueen eläimistöön, kasvillisuuteen, kasvistoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Käytännössä kaava-alueelle sijoittuu useita metsälain 10 :n nojalla suojeltuja metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä elinympäristöjä sekä vesilain 11 :n mukaisista suojelluista luontotyypeistä luonnontilaisia lähteitä. Lisäksi alueella esiintyy uhanalaisia ja silmälläpidettäviä luontotyyppejä sekä kasveja. Myös valtakunnallisesti uhanalaisia kasveja on havaittu, joiden esiintymäpaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Kaava-alueella esiintyy myös kansainvälisellä uhanalaisten lajien IUCN-
luokituksen omaavia lajeja, joiden säilymiselle tärkeitä esiintymäpaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää. Lisäksi Soklin asemakaava-alueella on runsas eläimistö, joista osa on uhanalaisia ja kuuluvat luontodirektiivin IV a-lajeihin. Alueella tavataan myös kansainvälisen IUCN- uhanalaisuusluokituksen mukaisia silmälläpidettävää tai puutteellisesti tunnettua pohjaeläinlajia. Myös linnusto on runsas suojeltujen ja uhanalaisten lajien suhteen. Useiden lajien kohdalla on kielto hävittää tai heikentää niiden tärkeitä esiintymispaikkoja. Kaivosteollisuus tulisi hävittämään ja heikentämään lajien esiintymispaikkoja. Kaavaselostus kertoo siis jo itsessään uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien esiintymisien vuoksi, miksi kaavaa ei voida panna täytäntöön. Selostuksessa todetaan, että laajat suojelualueet ovat mm. suurpetojen sekä muiden suojelullisesti keskeisten eläinlajien elinympäristöjä. Asemakaavan toteutuminen voi jossain määrin muuttaa eläinten käyttämiä siirtymäreittejä suojelualueiden välillä. Vaikutusten ei kuitenkaan arvioida olevan merkittävästi lajien elinoloja heikentäviä. Todellisuudessa suupedot ja muut eläinlajit eivät oleskele ainoastaan suojelualueilla. Eläimet eivät tunne suojelualueiden rajoja vaan liikkuvat reviiriensä mukaisesti. Niiden elinpiiriä ovat laajat erämaa-alueet kokonaisuudessaan ja näistä elinalueista kaivos veisi merkittävän osan. Siten arvio siitä, että asemakaavan vaikutus ei heikennä merkittävästi lajien elinoloja, ei vastaa todellisuutta vaan arvioi kaivoksen vahingollisia vaikutuksia alakanttiin. Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset Vuorokausiliikenne kasvaa merkittävästi ollen suurimmillaan rakennusvaiheessa. Tieliikenteen kasvu on erityisen huolestuttavaa siksi, että se painottuu raskaaseen liikenteeseen. Meluhaitta on suurempi, arjen turvallisuusriskit sekä ihmisille että eläimille lisääntyvät ja elämänlaatu alueella huononee. Tämä koskee eritoten asukkaita Ruuvaojan, Rovalan, Martin ja kirkonkylissä, joiden läpi liikenne väistämättä ohjautuu. Vaikka liikenteen kokonaismäärät jäävät yleisellä tasolla katsottuna melko pieniksi, kuten selostuksessa todetaan, on liikenteen kasvu nykytilanteeseen verrattuna suuri. Siksi selostukseen kirjattu arvio siitä, ettei tämä muutos tuota liikenteellistä toimivuusongelmaa tai erityistä turvallisuusongelmaa on vähättelevä eikä suhteuta muutosta ja sen vaikutuksia realistisesti nykytilaan. Tältä osin selostuksen laatijan näkemystä liikenteeseen liittyvissä kysymyksissä ei voida pitää luotettavina eikä reaaliskenaariota kuvaavina.
Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vaikutukset Museoviraston arkeologisen inventoinnin mukaan Soklin asemakaava-alueella on 51 muinaisjäännöstä tai kulttuuriperintökohdetta. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54 :ssä todetaan, että asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Maankäyttö- ja rakennuslain 28 Maakuntakaavan sisältövaatimuksissa käsketään kiinnittämään eritystä huomiota mm. kulttuuriperintökohteiden vaalimiseen. Näin ollen asemakaavan täytyy ottaa huomioon maakuntakaavan sisältövaatimuksien 6. kohta ja vaalittava kulttuuriperintökohteita. Tämä tarkoittaa sitä, että asemakaava täytyy hylätä. Asemakaavan toteutuminen ei ole pelkästään luonnon, vesistöjen ja elinkeinojen tappio, vaan myös kunnan. Selostuksissa on vain paneuduttu mahdollisiin verotuloihin ja muuttovirtaan paikkakunnalle, mutta samalla unohdettu kunnalta vaadittavat investointien määrään. Konsultin epävirallisen arvion mukaan kunnalla menee pelkästään infranrakentamiseen liittyvien kustannusten kuollettamiseen 10-15 vuotta. Sen lisäksi Savukosken kunta kantaa riskin muista yhteisön investoinneista kuten palvelujen parantamisesta ja asuntojen tuotannosta. Pienen kunnan jo nyt tukala taloustilanne tulee siten entisestään vaikeutumaan lisävelkaantumisen seurauksena. Lisäksi vaarantuu kunnan perustehtävä, joka on järjestää ja tuottaa palveluita kunnan asukkaille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunta vaarantaa omat toimintaedellytyksensä sekä perustehtävänsä toteuttamisen kansainvälisen pörssiyhtiön lyhytaikaisen yritystoiminnan tukemiseksi. Tämä aiheuttaa ristiriidan kaivosyhtiön omien periaatteiden kanssa. Yara on eettisessä ohjelmassa sitoutunut itse määrittämiinsä periaatteisiin, jotka ohjaavat yrityksen toimintaa. Näissä periaatteissa sanotaan muun muassa: We will avoid conflict of interest situations. We will avoid any situation that may create, or may seem to create, a conflict between personal interests and the interests of Yara. Vapaasti suomennettuna: Me tulemme välttämään eturistiriita tilanteita. Tulemme välttämään tilanteita jotka voivat luoda tai näyttävät luovan konflikteja henkilökohtaisten intressien sekä Yaran intressien välillä. We will strive to minimize the environmental impact of our operations. Pyrimme minimoimaan operaatioidemme ympäristövaikutukset. http://www.yara.com/doc/22040_conduct_code_2010.pdf Edellä esitettyihin perusteisiin vedoten vaadimme Soklin asemakaavan suunnittelun lopettamista ja hylkäämistä. Soklin kaivos on porohoitolain 2.2 vastainen, eikä se edistä alueen kestävää ja pitkä aikaista kehitystä. Suunniteltu kaivostoiminta radioaktiivisineen aineineen on suuri uhka ympäristölle sekä vesistöille, varsinkin Kemijoen saastuminen heijastuu aina Perämerelle ja Nuorttijoen saastuminen Jäämerelle saakka. Sekä kansainvälisellä IUCNluokituksella että kansallisella luokituksella uhanalaisiksi ja suojelluiksi merkittyjen lajien tuhoaminen pannaan täytäntöön Soklin asemakaavalla.
Savukoskella 10.8.2014 Juhani Lakela Sokli erämaana Ry puheenjohtaja
Lausunto MV/247/05.02.00/2013 1 (2) 11.08.2014 Savukosken kunta Kauppakuja 2 A 1 98800 Savukoski Viite Asia Lapin maakuntamuseon 28.6.2014 välittämä lausuntopyyntö SAVUKOSKI, Soklin kaivosalueen asemakaava Savukosken kunta on pyytänyt Museoviraston lausuntoa Soklin kaivosalueen asemakaavaluonnoksesta. Soklin alueelle suunnitellun kaivostoiminnan yhteydessä on eri vaiheissa toteutettu arkeologisia inventointeja. Viimeisen vuonna 2013 tehdyn muinaisjäännösselvityksen jälkeen kaivosalueelta tunnetaan 51 muinaisjäännöskohdetta. Kohteista vain yksi sijoittuu Soklin asemakaavoitettavalle alueelle, muut osayleiskaava-alueelle. Kaivosalueen inventointia ja sen tuloksia sekä niihin kohdistuvia hankevaikutuksia ja myös suojelun edellyttämiä toimia on käsitelty kaavaselostuksessa. Asemakaava-alueen muinaisjäännöskohde, Malmio 9, pieni kivikautinen asuinpaikkakohde, on paikannettu viimeisessä inventoinnissa (muinaisjäännösrekisterin kohdetunnus 1000023703 ). Sen kaksi löytöaluetta on osoitettu kahdella sm-1 alueen osamerkinnällä kaivostoimintojen korttelialueen aluevarauksella (EK-1). Kaavamääräys mahdollistaa erilaisen rakentamisen, joten kohteen tarkempi tutkiminen ennen maankäytön vaikutuksia on tarpeen. Suunnitelmien mukaan kaivosalueen maa- ja vesirakennustyöt on määrä aloittaa 2015, laiteasennukset vuonna 2016 ja tuotannon arvioidaan alkavan 2017. Asemakaavan lisäksi myös osayleiskaavan rakentamisalueilla sijaitsevien arkeologisten kohteiden tutkimuslupaprosessi on tarpeen käynnistää hyvissä ajoin ennen rakennustöihin ryhtymistä. Museovirasto on suojeluviranomainen sekä arkeologisen että rakennetun kulttuuriperinnön asiassa. Soklin kaivosalueen kaavoitusta koskevat asiakirjat tulee jatkossa toimittaa suoraan Museoviraston kirjaamoon museovirasto.kirjaamo@nba.fi eikä Lapin maakuntamuseolle Yli-intendentti Intendentti Pirjo Uino Kaarlo Katiskoski PL 913, 00101 Helsinki, museovirasto.kirjaamo@nba.fi, puh. 09 40 501, faksi 09 4050 9300, www.nba.fi