INARIN KUNTA IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS; MÄNNIKÖNTIEN LIIKENNEJÄRJESTELYT Asemakaavaselostus Luonnos Inarin kunta Tekninen osasto Venla Jomppanen 24.8.2016
1(10) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Inarin kunta Alueen nimi: Ivalo Kaava: Asemakaavan muutos Kaavan nimi: Männiköntien liikennejärjestelyt Kaavan päiväys: pv.kk.2016 Kaavan kuvaus: Kaavan laatija: Inarin kunta, tekninen osasto Vireilletulo: Vireilletulosta on kuulutettu 8.6.2016 Kaavaluonnos nähtävillä: pv.kk.2016 Kaavaehdotus nähtävillä: pv.kk.2016 Käsittely: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Ivalon kylällä Männiköntien pohjoisosassa. Ivalon keskustaan on matkaa noin kilometri. Muutosalueen ympärillä ovat asemakaavan korttelit 65, 66 ja 74. 1.3 Kaavan tarkoitus Kaavoituksen tavoitteena on parantaa Männiköntien palvelukodille suuntautuvaa liikennettä sujuvammaksi ja lisätä Männiköntien asuinalueen turvallisuutta ja viihtyvyyttä. Kaavan tarkoituksena on avata uusi tieyhteys Männikön palvelukodilta Ivalontielle.
2(10) 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan tarkoitus... 1 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista taustaselvityksistä... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.1.2 Luonnonympäristö... 3 3.1.3 Rakennettu ympäristö, kulttuuriympäristö ja muinaismuistot... 4 3.1.4 Maanomistus... 4 3.2 Suunnittelutilanne... 4 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 4 3.2.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 5 3.2.3 Rakennusjärjestys... 6 3.2.4 Ympäristönsuojelumääräykset... 6 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 7 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 7 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 7 4.3.1 Osalliset (MRL 62 )... 7 4.3.2 Vireilletulo... 7 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät... 7 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 8 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 8 4.5 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 8 4.6 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 8 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 9 5.1 Kaavaluonnoksen alustavat vaikutukset... 9 5.1.1 Rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen... 9 5.1.2 Luontoon ja luonnonympäristöön... 9 5.1.3 Kulttuuriympäristöön ja maisemaan... 9 5.1.4 Ihmisiin ja elinoloihin... 9 5.1.5 Kunnallistekniikkaan... 10 5.1.6 Tulvaan... 10 5.2 Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen... 10 5.3 Ympäristön häiriötekijät... 10 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 10 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 10 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 10 6.2 Toteutuksen seuranta... 10 6.3 Liitteet... 10
3(10) 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luontoselvitys Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan seurantalomake 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista taustaselvityksistä Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016 2021, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2016 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Inarin kunnan tekninen lautakunta on päättänyt asemakaavan muutoksesta 12.4.2016. Kaavoitus kuulutettiin vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin yleisesti nähtäville 8.6.2016. Luontoselvitys pv.kk.2016 Valmisteluvaiheen kuuleminen pv.kk.2016 Kaavaehdotus yleisesti nähtävillä pv.kk.2016 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto 2.2 Asemakaava Muutosalueen katualuetta koskeva asemakaava on vahvistettu Inarin kunnan valtuustossa 14.11.1980 ja asuintaloja koskeva asemakaava on vahvistettu 7.7.1980. Muutettavaa katualuetta ympäröivät korttelit 65, 66 ja 74. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavamuutosta alettaneen toteuttaa heti asemakaavan tultua lainvoimaiseksi. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee noin kilometrin päässä Ivalon keskustasta valtatie 4:n varrella. Muutosalue on rakennettua aluetta. Muutettavaa katualuetta rajaavat Ivalontie sekä kevyen liikenteen väylä Männiköntieltä Ivalontielle. 3.1.2 Luonnonympäristö Alueella sijaitsee pieni luonnontilainen puistoalue. Muuten suunnittelualue on pääosin rakennettua.
4(10) 3.1.3 Rakennettu ympäristö, kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Ympäristö on pääosin rakennettu. Alueella on rivitaloja, omakotitaloja sekä Männikön palvelukoti. Männiköntieltä johtaa kevyen liikenteen väylä palvelukodin kohdalta Ivalontielle. Suunnittelualueella on olemassa kunnallistekniikka. Alueella ei ole havaittu kiinteitä muinaismuistoja. Kuva 1 Näkymä Männiköntielle pohjoisesta käsin 3.1.4 Maanomistus Inarin kunta omistaa kiinteistön 10:95. Kiinteistöt 10:144 ja 10:145 ovat Inarin Vuokra-asunnot Oy:n omistamia. Muilta osin alueen kiinteistöt ovat yksityisten omistamia. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta merkittävimmät ratkaisut on tehty jo maakuntakaavan ja yleiskaavoituksen yhteydessä, joiden ohjausvaikutusten kautta ne välittyvät asemakaavoitukseen.
5(10) 3.2.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa. Suunnittelualue sisältyy Pohjois-Lapin maakuntakaavaan, jonka valtioneuvosto on vahvistanut 27.12.2007. Maakuntakaavassa suunnittelualueen pääkäyttömerkintä on taajatoimintojen alue; A. Ivalo Saariselkä alue on osoitettu kaavassa matkailun vetovoima-alueeksi; mv. Inarin kunta on kokonaisuudessaan saamelaisten kotiseutualuetta; sa. Yleiskaava Yleiskaava on ohjeena laadittaessa asemakaavaa. Suunnittelualuetta koskevan Ivalon alueen yleiskaavan on valtuusto hyväksynyt 16.9.2010. Muutosalue on yleiskaavassa merkinnällä AP; pientalovaltainen asuinalue. Alue varataan pääasiassa asuinpientaloille, kuten 1-2 asuintoisille erillispientaloille, kytketyille pientaloille ja rivitaloille. Männiköntien länsipuolella alue on yleiskaavassa merkinnällä PY; julkisten palvelujen ja hallinnon alue.
6(10) Asemakaava Muutosalueen katualuetta sekä katualueen länsipuolta koskeva asemakaava on vahvistettu 14.11.1980 ja asuintaloja koskeva asemakaava on vahvistettu 7.7.1980. Muutosalueen kadun oikealla puolella korttelissa 66 on merkintä AO; erillispientalojen korttelialue. Tonttien rakennustehokkuusluku e=0,25. Korttelissa 65 on merkintä Y; yleisten rakennusten korttelialue, tontin tehokkuusluku e=0,5. Kortteli 74 on merkitty asemakaavassa AR; rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 3.2.3 Rakennusjärjestys Uusi Inarin kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 5.8.2014 3.2.4 Ympäristönsuojelumääräykset Ympäristösuojelumääräykset ovat tulleet voimaan 1.10.2009. Määräyksiä on päivitetty vuonna 2014. Päivitetyt määräykset ovat tulleet voimaan 1.7.2014.
7(10) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Inarin kunta tiedusteli ennen kaavoituksen aloittamista niiltä kiinteistön omistajilta, jotka omistavat kiinteistön Männiköntien varrella välillä Nävernimentie Ivalontie, mahdollisen kaavamuutoksen käynnistämisen tarpeellisuudesta. Saapuneet kommentit puolsivat kaavamuutosta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavamuutos on käynnistetty Inarin kunnan teknisen lautakunnan päätöksellä puoltavien kommenttien nojalla 12.4.2016 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset (MRL 62 ) Keskeisiä viranomaistahoja: Lapin ELY-keskus Lapin liitto Saamelaismuseo Siida Ympäristöyksikkö Rakennustarkastus Yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Tunturiverkko Oy Inarin Lapin Vesi Oy 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavoitus kuulutettiin vireille 8.6.2016. Samanaikaisesti osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetettiin yleisesti nähtäville Inarin kunnan tekniselle osastolle ja kunnan nettisivuille. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Kaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta kuulutettiin lehdessä ja kunnantalon ilmoitustaululla. Maanomistajille, haltijoille ja rajanaapureille asiasta tiedotettiin kirjeitse. Valmisteluaineisto kuulutetaan yleisesti nähtäville. Osallisille tiedotetaan kaavoituksen etenemisestä kirjeitse. Valmisteluaineisto on yleisesti nähtävillä 30 päivää. Asiakirjat asetetaan nähtävillä myös Inarin kunnan sivuille www.inari.fi Palvelut tekniset palvelut kaavoitus vireillä olevat kaavat asemakaavat.
8(10) 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavaluonnos lähetetään tiedoksi keskeisille viranomaisille. Kaavaehdotuksen tullessa yleisesti nähtäville keskeisiltä viranomaistahoilta pyydetään lausunnot. Viranomaisneuvottelujen tarve selviää kaavaprosessin edetessä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohtana oli selvittää onko mahdolliselle katualueen uudelleenjärjestämiselle tarvetta. Tavoitteena on parantaa Männiköntien palvelukodille suuntautuvaa liikennettä sujuvammaksi ja lisätä Männiköntien asuinalueen turvallisuutta ja viihtyvyyttä. Asemakaavan tulee osoittaa uusi liikenneyhteys Ivalontieltä Männiköntielle nykyisen kevyen liikenteen väylän kohdalta ja muuttaa Männiköntien pohjoisosa pihakaduksi ja kevyen liikenteen väyläksi. 4.5 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavamuutoksessa korttelin 66 tonttien rajoja muutettiin toteutuneen tilanteen mukaisesti, tämä edellytti korttelin 66 tonttien numeroinnin ja alueen käyttötarkoitusmerkintöjen tarkistamisen. Uuden liittymän katualuetta on laajennettu vähäisesti näkymän varmistamiseksi. 4.6 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 0-Vaihtoehtona on, ettei asemakaavaa muuteta. 1-Vaihtoehtona on, että Männiköntien pohjoisosa muutetaan pihakaduksi Männikön palvelukodin risteyksen kohdalta. Nykyisestä liittymästä osoitetaan kulku vain kevyelle liikenteelle. Läpiajomahdollisuuden poistuessa Männiköntien loppuosalle ohjautuisi vain asuinkiinteistöjen liikenne. Katualuetta levennetään vain puistoalueen puolelta, koska nykyisen kevyen liikenteen väylällä on olemassa valopylväät, joiden siirtäminen ei ole kannattavaa. Samalla vähennetään korttelin 74 rivitalolle aiheutuvaa mahdollista haittaa. Liittymän näkymä on varmistettu lisäämällä katualueeseen viisteet.
9(10) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavaluonnoksen alustavat vaikutukset 5.1.1 Rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Uuden tieyhteyden rakentaminen ohjaa liikennettä sujuvammaksi. Ivalontieltä avautuu lyhyempi liikenneyhteys Männikön palvelukodille suuntautuvalle liikenteelle. Männiköntien pohjoisosan asuinalueelle ohjautuisi vain asukkaiden liikenne sekä pihakadun läpi kulkeva kevyt liikenne. Kuva 2 Kevyenliikenteenväyläksi muutettava tieosuus 5.1.2 Luontoon ja luonnonympäristöön Uusi tieliittymä tulisi levenemään puistoalueen suuntaan, jolloin puistoalue kaventuisi. 5.1.3 Kulttuuriympäristöön ja maisemaan Alueella ei tunneta muinaisjäännöksiä, eikä alueella ole Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi hankkeen kohteita. Kyseessä on ennestään rakennettu alue. Muutos ei ole maisemallisesti merkittävä. 5.1.4 Ihmisiin ja elinoloihin Alueella asuvat ihmiset kokevat Männiköntien pitkän suoran tieosuuden (245metriä) altistavan ylinopeuksille ja aiheuttavan vaaratilanteita kevyelle liikenteelle. Ivalontieltä avattaisiin uusi tieliittymä Männiköntielle nykyisen kevyen liikenteen väylän kohdalle. Uusi liittymä sijoittuisi siten, että tiealueen
10(10) rivitalon puoleinen reuna olisi nykyisen kevyen liikenteen väylän kohdalla ja levennys tehtäisiin puistoalueen suuntaan. Männiköntien pohjoisosa muutettaisiin hidastein ja kavennuksin pihakaduksi ja läpiajomahdollisuus poistuisi. 5.1.5 Kunnallistekniikkaan Alue on ennestään rakennettua, kaavamuutos ei edellytä uusia kunnallisteknisiä verkostoja. 5.1.6 Tulvaan Suunnittelualue sijaitsee Ivalon taajamassa, joka on penkereillä tulvasuojeltua 1/100a tulvavaara-aluetta. Tulvapenkere tulee olla mitoitettu kestämään kerran 100 vuodessa toistuvalta tulvalta. 5.2 Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen 5.3 Ympäristön häiriötekijät 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus 6.2 Toteutuksen seuranta 6.3 Liitteet