SELVITYS YHDYSKUNTARAKENTEEN JA PALVELUVERKON YHTEENSOVITTAMISESTA Ojala Lamminrahka -pilotti 28.11.2012
HANKKEEN ETENEMINEN Suunnitteluprosessi
Selvitys yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamisesta Työssä laaditaan selvitys yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamisesta Selvitys kohdeseutujen suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista, prosesseista sekä edellisiin liittyvistä kehittämistarpeista Kohdealueita ovat: Suur-Oulu: Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii Joensuun seutu: Pilkon alue Tampereen kaupunkiseutu: Ojala-Lamminrahka + Nurmi-Sorila + Ruutana + Tarastenjärvi Selvitys on osa MAL-verkoston yhdyskuntarakenne ja palveluverkkoteemaryhmän pilottikokonaisuutta. Kansallinen MAL-verkosto kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaan alueelliseen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan (KOKO) Tavoitteena on kehittää malleja seudullisesti tai kuntien yhteistyönä toteutettaviin projekteihin, joissa yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittaminen on keskeistä Selvityksen toteuttavat AIRIX Ympäristö, Oy Audiapro Ab ja Ramboll Liikennejärjestelmät Oy Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimeksiannosta
Selvityksen tavoitteet Tarkennetaan yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensopivuuden kriteeristöä yhteisesti ja kohdealueittain mikäli tarpeen. Tarkennus toteutetaan yhteistyössä seutujen edustajien kanssa mm. työpajatyöskentelynä. Kartoitetaan tiiviisti yhdyskuntarakenteiden ja palveluverkkojen nykytilanne Kartoitetaan tähän mennessä toteutuneet suunnittelun vaiheet alueittain Kartoitetaan yhdyskuntarakenteiden ja palveluverkkojen tavoitetila sekä toteutuksen suunniteltu aikataulu Tunnistetaan tavoitetilan kannalta keskeiset tahot (päättäjät, organisaatiot, sidosryhmät, osalliset jne.) Tunnistetaan tavoitetilan kannalta keskeiset tieto- / selvitystarpeet mm. aluekohtaisissa työpajoissa Tunnistetaan kunkin seudun suunnitteluprosessiin liittyvät haasteet ja niihin liittyvät kehittämistarpeet mm. aluekohtaisissa työpajoissa Kartoitetaan muut mahdolliset kohdealueittain relevantit tiedot TULOS: toimintamalli /-mallivaihtoehtoja kuntien yhteistyössä tehtävään yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon suunnitteluun ja toteutukseen
Helmimikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Työsuunnitelma 2012 Pilotin tavoitteiden ja sisällön määrittely Yhteinen työpaja: - pilotin konkretisointi - vaihtoehtoiset kehityspolut - sopimuksen tarve Kysely päättäjille Pilottia koskevan toimintamallin kuvaus Vuorovaikutus muiden pilottien kanssa I KRITEERISTÖN MÄÄRITTELY II YHDYSKUNTARAKENTEIDEN JA PALVELUVERKON NYKYTILANNE III SUUNNITTELUPROSESSIN KARTOITUS Työryhmän kokous Ohjausryhmän kokous IV TAVOITETILA, AIKATAULU, KESKEISET TAHOT JA TIETO/-SELVITYSTARPEET, HAASTEET JA KEHITTÄMISTARPEET I KRITEERISTÖN TARKENNUS MALverkostotapaaminen
Tausta Ojala-Lamminrahka Tampere-Kangasala: Ojala-Lamminrahkan laajempaan kokonaisuuteen kuuluvat Atala, Linnainmaa ja Vatiala Ojala-Lamminrahkan ja Nurmi-Sorilan suunnittelutyöt nivoutuvat yhteen, alue kuuluu yhteissuunnitteluvelvoitteen piiriin Väestön lisäys Ojala-Lamminrahka alueella 8000-12 000 vuoteen 2030 mennessä Sekä Ojalaan että Lamminrahkaan on ajateltu tarvittavan päivähoito- ja alkuopetuspalveluja sekä neuvolapalveluita Alueen yhteinen asukasmäärä olisi sopiva yhteiselle yhtenäiselle peruskoululle (luokat 3-9). Yhtenäiskoulun yhteyteen sopisivat liikunta- ja nuorisotilat. Lähimpien kirjastojen ja terveyspalveluiden on ajateltu sijoittuvan Vatialaan ja Linnainmaalle. Ojalan alueen suunnittelu on paljon pidemmällä kuin Lamminrahkan alueen suunnittelun. Ojalan ja Lamminrahkan aikatauluerot vaikeuttavat kuntien palveluyhteistyötä. Tampere tavoittelee Ojalan alueen valmistumista vuoteen 2020 mennessä, Kangasala on asettanut tavoitteeksi Lamminrahkan rakentamisen aloittamisen v. 2019 ja alueen valmistumisen 2030-luvulla. Lamminrahkan alueen päivähoito- ja koulupalveluita on tarkoitus rakentaa sitä mukaa kun alueen asukasmäärä kasvaa riittäväksi: päivähoidon ja alkuopetuksen tilat n. vuonna 2025, ylempien luokkien koulu 2030 sitä ennen turvaudutaan Vatialan palveluihin Koko Ojala-Lamminrahkan aluetta palvelevan yhtenäisen peruskoulun (lk 3-9) sijoittuminen Lamminrahkaan ei ole todennäköistä. Mahdollista Ojalan oppilaiden sijoittaminen ympäröivien alueiden kouluihin tai suuremman koulun rakentaminen Ojalaan
RISKIANALYYSI Ojala Lamminrahka -pilotin toteuttamisen epävarmuustekijät ja riskit
Taustaa riskianalyysille Maankäyttötarkastelu on alueelle jo tehty, joten Ojala-Lamminrahka alueelle päädyttiin tekemään riskianalyysi Serum-arkkitehtien tekemän maankäyttötarkastelun pohjalta. Riskianalyysin tavoitteena on kartoittaa Ojala-Lamminrahka alueen kuntarajat ylittävään suunnitteluun sisältyviä epävarmuustekijöitä ja toteuttamisen sudenkuoppia Riskejä peilataan laadittavana olevan suunnittelusopimuksen sisältöön Alueen suunnitteluun liittyviä riskejä on kartoitettu puhelinhaastatteluilla
Riskianalyysi Tunnistettu riski Riskiin varautuminen Riskin seuraukset Riskin merkittävyys Riskin pienentäminen / huomioiminen sopimuksessa Joukkoliikenteen toteutustavoista ei ole tehty päätöksiä Riskiin on varauduttu huomioimalla kaikki joukkoliikennevaihtoehdot: raitio-, lähijuna- ja bussiliikenne Yhteisymmärrys alueiden rakentamisesta riittävän tehokkaina Yhteisymmärrys alueen rakentamisesta vaiheittain. Riskinä on se, että sitoudutaan yhteen toteutusvaihtoehtoon (esim. raitiotie), joka ei toteudu ja näin suljetaan muita ratkaisuja pois Mikäli alueen väestömäärä jää odotettua alhaisemmaksi, ei joukkoliikenteen käyttäjäpotentiaali riitä. Toimimaton joukkoliikenne ruokkii henkilöauton käyttöä Riskiin on aika hyvin varauduttu pohtimalla vaihtoehtoisia joukkoliikenteen toteutustapoja, mutta riskin merkittävyyttä lisää alueen pitkä rakentuminen (20 vuotta) Jos joukkoliikenne ei toteudu riittävän varhaisessa vaiheessa, alueen kulttuuri ja alueidentiteetti ehtivät muodostua vääränlaisiksi (henkilöautoliikennettä suosivaksi) Joukkoliikenteen erilaiset toteutusvaihtoehdot tulee ottaa huomioon suunnittelusopimuksessa Sopimukseen kirjaus yhteisistä tavoitteista: Tehokas joukkoliikenne ja tässä tavoitteessa pitäytyminen
Riskianalyysi Tunnistettu riski Riskiin varautuminen Riskin seuraukset Riskin merkittävyys Riskin pienentäminen / huomioiminen sopimuksessa Raitiotien linjausvaihtoehtoihin liittyvät riskit Riskiin on ollut vaikea varautua, koska alueellisten palvelujen (Koskikeskus, Hankkio) tarkkaa sijoittumista ei vielä tiedetä Raitiotielinjan käyttäjämäärä voi jäädä pieneksi, jos päärunkoreitti ei kulje palvelukeskusten kautta (reitti linjattu nyt Hankkion kautta, mutta myös Koilliskeskuksen palvelut olisi kytkettävä raitiotiereittiin) Raitioliikenteen toteuttaminen on epävarmaa Ojala-Lamminrahka alueelle ei aiheudu suurta riskiä, koska sisääntulo alueelle tapahtuu vain yhdestä liittymästä Riskit liittyvät lähinnä linjausvaihtoehtoihin kaupungin puoleisessa päässä Riskiä pienentää raitotielinjaus TAYS:n ison työpaikkakeskittymän kautta (suuri käyttäjäpotentiaali) Mahdollinen raitiotielinjaus ja sen toteutusvaihtoehdot on otettava huomioon sopimuksessa. Ojala-Lamminrahka - alueen rakentuminen ja toteutumisen synkronointi mm. Hankkion alueeseen
Riskianalyysi Tunnistettu riski Riskiin varautuminen Riskin seuraukset Riskin merkittävyys Riskin pienentäminen / huomioiminen sopimuksessa Vt 12 eritasoliittymän sijainti Eritasoliittymän paikka vaikuttaa Lamminrahkan palvelukeskuksen sijaintiin sekä auto- ja joukkoliikenteen yhteyksiin Eritasoliittymän huono sijainti voi heikentää julkisen liikenteen toteuttamismahdollisuuksia Riski ei ole kovin merkittävä, koska itäisen kaupunkirakenteen tarkastelussa on valittu itäinen vaihtoehto, joka ei ole liian lähellä nykyisiä liittymiä Sopimukseen tulee kirjata, että liittymävaihtoehtoja on kartoitettu ja päädytty yhteisymmärryksessä itäiseen vaihtoehtoon Vesihuollon puuttuminen Aikaisemmin on jo tehty sopimuksia vesihuollosta, jonka mukaan Lamminrahka liitetään Tampereen kunnallistekniseen verkkoon Vesihuoltoverkon oikea mitoitus suhteessa alueen kasvuun Riski ei ole merkittävä, koska vesihuollon tulee olla alueella valmiina jo ennen rakentamista Suunnittelusopimusta laadittaessa on pohdittava, onko aiempi, vesihuoltoa koskeva sopimus riittävä vai vaatiiko se tarkennuksia Hulevesien hallinnassa on paljon suunniteltavaa alueella, joka nyt on pelkkää metsää, mutta rakentuu kaupunkimaisemmaksi Hulevesien osalta riskiä lisää se, että pintavesien luontainen kulku tulee alueella paljon muuttumaan
Riskianalyysi Tunnistettu riski Riskiin varautuminen Riskin seuraukset Riskin merkittävyys Riskin pienentäminen / huomioiminen sopimuksessa Toteuttamisen aikataulujen yhteensovittaminen Huolellisella suunnittelulla, syksyllä 2012 laadittavalla toteuttamissuunnitelmalla ja sopimuksella varaudutaan siihen että palvelutarjontaan ei synny merkittäviä puutteita Kuntarajan vaikutus aikatauluun ja mitoitukseen ei saisi haitata toteuttamista millään tavalla Valitusmenettelyn kautta suunnittelu voi hidastua ja pahimmassa tapauksessa jokin osa jää kokonaan toteutumatta Yhtenäisen peruskoulun saaminen alueelle on kynnyskysymys. Jos peruskoulua ei saada toteutettua, mihin yläkouluikäiset lapset laitetaan? Tampereen puolella ei ole paikkoja. Riski on merkittävä. Mikäli alueen rakentamista ei toteuteta päivitettävän toteuttamissuunnitelman ja sopimuksen mukaisesti, on riski, että osa palveluista jää toteutumatta Sopimukseen on kirjattava toteutettavat asiat, vastuutahot ja toteuttamisen aikataulu. Peruskoulun toteuttamisen aikataulu ja mitoitus on sopimuksen tärkeimpiä asioita
Riskianalyysi Tunnistettu riski Riskiin varautuminen Riskin seuraukset Riskin merkittävyys Riskin pienentäminen / huomioiminen sopimuksessa Ympäristöhäiriöt a) Aitovuoren ampumarata a) Melunsuojauksella parannettavissa. Ampumaradalle sopivamman paikan löytäminen a) Ampumarata on jäämässä yhdyskuntarakenteen sisälle. a) Riski on merkittävä Ojalan ja Aitolahden alueella, Lamminrahkan aluetta ei koske. Ampumaradan siirtäminen tulee tulevaisuudessa ratkaistavaksi Ympäristöhäiriöt ja niiden vaikutukset sekä alueen luontoarvot tulee joiltain osin huomioida myös sopimuksessa b) Puolustusvoimien tutkaasema ja Etelä- Suomen lennonvarmistuskeskus b) - b) Muuta maankäyttöä (erityisesti asumista) rajoittava tekijä b) Puolustusvoimien toiminnasta tiedetään hyvin vähän. Tällä hetkellä ei aiheudu riskejä muille maankäytön toiminnoille
Muut mahdolliset riskit Taloudelliset riskit: alue ei toteudu riittävällä nopeudella (esim. maailmanlaajuinen lama) Kaavoitusprosessiin kohdistuvat riskit: valituksista johtuva kaavoituksen hidastuminen Alueen luontoarvot: alueella on luontoarvoja ja uhanalaisia eläimiä, yksittäisen uhanalaisen lajin suojelu voi rajoittaa toimivan aluerakenteen toteuttamista Ympäristöriskit, joihin on vaikea varautua ennakkoon: mm. vesistöjen kunnostusvelvoitteet hulevesien valumien myötä Alueen kiinnostavuuteen ja vetovoimaan liittyvät riskit: Ojala-Lamminrahkan alueeseen ei tältä osin liity merkittäviä riskejä. Uhkana on, jos alueen väestöpohja ei toteutuksen alkuvaiheessa kasva tarpeeksi suureksi, mikä heikentäisi palvelujen toteuttamismahdollisuuksia sekä julkisen liikenteen toteutumista.
Riskit tärkeysjärjestyksessä Aikatauluriskit: Peruskoulun saaminen alueelle Joukkoliikenteen toteutustavoista ei ole tehty päätöksiä; Raitiotien linjausvaihtoehdot Ympäristöhäiriöt Vt 12 eritasoliittymän sijainti Vesihuollon puuttuminen
OJALA-LAMMINRAHKA PILOTIN KYSELY Alustavat tulokset ja johtopäätökset
Kyselyn taustatiedot Rajaton kysely lähetettiin Tampereen kaupunginvaltuutetuille, Kangasalan kunnanvaltuutetuille, molempien kuntien viranhaltijoille Linkki kyselyyn lähetettiin 9.10.2012 ja muistutus 18.10.2012. Kysely päättyi 28.10.2012 Vastaajia oli 80, joista 65 teki kyselyn loppuun Kangasalla vastausprosentti oli korkeampi
Ojala-Lamminrahka -alueen kehittäminen Ojala-Lamminrahkan alueen neljä tärkeintä ominaisuutta ovat: 1. Monimuotoinen asuntotuotanto (66 %) 2. Joukkoliikennepainotteisuus (60 %) 3. Lähipalvelut pyöräilyetäisyydellä (51 %) 4. Luonnonläheisyys (49 %) Tärkeimpänä toteutettavana liikennöintimuotona toivotaan: tiivis yhdyskuntarakenne, kytkeytyminen nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen n=77 1. Linja-auto (51 %) 2. Kaupunkiraitiotie (32 %) Ojala-Lamminrahkan liikenteen nähdään vahvasti perustuvan joukkoliikenteeseen n=75
Ojala-Lamminrahka -alueen kehittäminen Ojala-Lamminrahkan alueen tärkeimmät lähipalvelut, jotka alueelle tulee toteuttaa: 1. Päiväkoti (88 %) 2. Yhtenäinen peruskoulu (58 %) 3. Lähikauppa (57 %) monipuoliset kaupan palvelut, kaikki paitsi supermarket urheilukenttä n=74
Toteuttamiseen liittyvät riskit ja epävarmuustekijät Kuinka todennäköisiä riskit ovat alueen toteuttamisen kannalta? 1. Joukkoliikenteen toteuttamistapa ja käynnistämisen ajankohta on epävarma 2. Ojala-Lamminrahka -alue rakentuu niin hitaasti tai alhaisella tehokkuudella ettei kannattavaa joukkoliikennettä synny 3. Raitiotien toteutumisesta ja linjausvaihtoehdoista ei ole tehty päätöksiä 4. Peruskoulua ei saada rakennettua alueelle vastaamaan asukkaiden tarpeita oikeaan aikaan 5. Muita palveluja ei saada rakennettua alueelle vastaamaan asukkaiden tarpeita 6. Alueen muut toiminnot (esim. Aitovuoren ampumarata) voivat häiritä alueelle sijoittuvaa asutusta 7. Alueen luontoarvot (mm. suojeltavat lajit) heikentävät tehokkaan rakentamisen mahdollisuuksia 8. Kangasalan ja Tampereen välinen suunnitteluyhteistyö ei toimi 9. Kangasalan ja Tampereen välinen toteutusyhteistyö ei toimi 10. Alueen kaavoitus hidastuu valitusten vuoksi 11. Taloudellinen taantuma tai jokin muu ulkopuolinen tekijä vaikuttaa siihen, että alue ei toteudu suunnitelmien mukaan 12. Alue ei houkuttele asukkaita n=67-73
Toteuttamiseen liittyvät riskit ja epävarmuustekijät Mitä muita riskejä alueen kehittämiseen voi liittyä? Esteettömyys ei tule huomioiduksi asuntorakentamisessa ja ulkoilureitistöissä Huono maaperä: luo hajaantuneen yhdyskuntarakenteen Marjastus- ja virkistysalueen katoaminen Lentolan kartingradan melu on loputtava ennen alueen rakentumista: melu vaikuttaa myös Lamminrahkan ja Kangasalan Aseman välisen alueen, sekä Lentolan teollisuusalueen kehittämiseen. Muut riskit? Tammervoiman kaukolämpölinjaus suunnittelematta Kauppa- ja työpaikkaomavaraisuuden heikkous Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen linjaukset / seutuyhteistyön suunta Yhteydet muuhun ympäröivään yhdyskuntarakenteeseen ja palveluihin jäävät puutteellisiksi Nurmi-Sorilaa ja Ojala- Lamminrahkaa lähdetään toteuttamaan samanaikaisesti, jolloin ne kilpailevat toisiaan vastaan hidastaen molempien kehitystä Valtion mukaantulo eritasoliittymään Kangasalan puolen hidas rakentumisvauhti Maanhankinta Tampereen talous syöksyy tunnelihankkeen takia Poliittisen tahtotilan löytyminen Kuntien erilaiset rahoitusmahdollisuudet haittaavat kokonaisuuden järkevää toteutusta ja syntyy tarpeettomia väliaikaiskustannuksia n=27 Rakentajia ei löydy
Suunnitteluyhteistyön toimivuus Tampereen ja Kangasalan välinen suunnitteluyhteistyö on hyvin tiedossa n=68 lähes puolet vastaajista oli myös itse osallistunut Tampereen ja Kangasalan väliseen suunnitteluyhteistyöhön n=68 Tampereen ja Kangasalan välinen suunnitteluyhteistyö on toteutunut melko hyvin n=40
Suunnitteluyhteistyön kehittämistarpeet Missä kuntarajan ylittävissä suunnitteluasioissa on parantamisen varaa? Parantamisen varaa on: Toteutusaikataulujen yhteensovittamisessa Ajankäytön hallinnassa: Isossa hankkeessa paljon osallisia, vaikea hallita ajankäyttöä ja kokonaisuuksia Ylätason tavoitteiden määrittelyssä: Ei ole riittävän selvästi linjattu päätöksentekotasolla, mitä Tampere ja Kangasala konkreettisesti haluavat alueilta näkyy levottomuutena suunnittelussa. Pitää olla selkeä näkemys siitä mitä tavoitellaan, eikä jo sovituista asioista pidä lipsua Alueen näkemisessä kokonaisuutena: ei vain oman kunnan vinkkelistä Sitoutumisessa: nyt ja toteutusvaiheessa Luottamuksessa: oman edun tavoittelua Markkinoinnissa ja viestinnässä Eri toimialojen erityistarpeiden huomioon ottamisessa aikaisessa suunnitteluvaiheessa. Suunnittelussa: Joukkoliikenne, liikenneyhteydet, läpikulkuliikenteen huomioiminen, koulujen ja terveyspalvelujen käyttö yli kuntarajojen, keskuksen sijoittuminen Kangasalan puolella tarvitaan erillinen projektihenkilö suunnitteluun n=26
Suunnitteluyhteistyön kehittämistarpeet Ideoita miten kahden kunnan välistä suunnitteluyhteistyötä tulisi parantaa? Huomioimalla tasapuolisuus yhteistyössä Tiedottamalla avoimesti molempien kuntien etukäteistavoitteista, Kuuntelemalla ja osallistamalla asukkaita Päättämällä yhteinen ratkaisu kokonaisuudesta päättäjätasolla ennen yksityiskohtaista suunnittelua Asettamalla hankkeelle yhteisen projektijohtajan, joka vie eteenpäin alueen suunnittelua, toteutuksen ohjelmointia ja toteutusta Kokoamalla yhteisen suunnitteluryhmän tai ohjausryhmän, joka käsittelee molempien kuntien puoleisia alueita samaan aikaan Suunnittelemalla kaavoitusaikataulu samanaikaiseksi (auttaa yhteisten palvelujen suunnittelua) Järjestämällä työpajoja ja valtuustojen iltakouluja, ajatusten ja ideoiden vaihtoa, ulkopuolisen konsultin vetämänä Järjestämällä taloudesta ja palvelujen tuottamisesta vastaaville yksiköille yhteispalavereita ja asiantuntijaluentoja Käyttämällä asemakaavoituksessa samaa kaavoittajaa (ulkopuolista toimistoa) Kartoittamalla alueen houkuttelevuutta etukäteen, jolloin turvataan optimaalinen asukasvolyymi palveluiden rakentamista ajatellen Olemalla avoin, rohkea, joustava. Päättäjiltä ja korkeilta virkamiehiltä toivotaan riskinottokykyä, jotta tekijöillä olisi vapautta ajatella, miettiä hyvää ja kaunista asuinympäristöä syvällisemmin n=42
Yhteenveto kyselyn tuloksista Ojala-Lamminrahkan alueen liikennöinnin nähdään vahvasti pohjautuvan joukkoliikenteeseen. Alueelle toivotaan monimuotoista asuntotuotantoa sekä lähipalveluja pyöräilyetäisyydelle Tärkeimpinä lähipalveluina pidetään päiväkotia, peruskoulua (luokat 0-9) sekä lähikauppaa Ojala-Lamminrahkan osalta suuria riskejä ei nähty kohdistuvan alueen houkuttelevuuteen tai Tampereen ja Kangasalan väliseen suunnittelu- tai toteutusyhteistyöhön. Eniten riskejä nähtiin kohdistuvan joukkoliikenteen linjausvaihtoehtoihin, kaavoituksen hidastumiseen valitusten vuoksi, talouden taantumaan tai alueen rakentumiseen niin hitaasti, ettei tehokasta joukkoliikennettä synny. Muut riskit liittyvät mm. Lentolan kartingradan meluun, maanhankintaan ja kauppa- ja työpaikkaomavaraisuuden heikkouteen Suunnittelussa on parantamisen varaa mm. tavoitteiden määrittelyssä ennen suunnittelun aloittamista, alueen näkemisessä kokonaisuutena, suunnittelu- ja toteutusaikataulujen hallinnassa ja yhteensovittamisessa Suunnitteluyhteistyötä Tampereen ja Kangasalan välillä voidaan parantaa monin tavoin, kuten huomioimalla tasapuolisuus yhteistyössä, tiedottamalla avoimesti etukäteistavoitteista, asettamalla hankkeelle yhteisen projektijohtajan tai yhteisen suunnitteluryhmän ja suunnittelemalla kaavoitusaikataulu samanaikaiseksi.