Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2017-00064 RO Kiviranta Mirja(MMM), Kuusela Pirjo(MMM) 26.01.2017 Asia Ehdotukset asetuksiksi komission delegoitujen asetusten (EU) N:o 639/2014 ja 640/2014 muuttamiseksi (EU:n yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen - viherryttämistuen yksinkertaistaminen) Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Asetusluonnosta delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 muuttamiseksi on käsitelty maatalousneuvostossa ja maatalouden erityiskomiteassa heinäkuussa 2016 sekä komission työryhmässä heinä-, elo- ja lokakuussa 2016. Asetusluonnosta delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 muuttamiseksi on käsitelty komission työryhmässä syksyllä 2016. Delegoitujen asetusten luonnokset on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle hyväksymismenettelyä varten helmikuussa 2017. Suomen kanta (muutettu) Delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 muuttaminen (viherryttämistuen ehdot, muiden tukien ja hampun muutokset) Esitetyt muutokset viherryttämistuen ehtoihin on Suomen näkökulmasta nähtävä kokonaiskompromissina. Viherryttämistuen ekologisen alan kesannon aikajaksoon ei tule alun perin ehdotettua pidennystä, mikä olisi ollut ongelmallista Suomelle. Toisaalta kasvinsuojeluaineiden käyttökielto ekologisella alalla saattaa vähentää typensitojakasvien viljelyä Etelä-Suomen maakunnissa, joissa on ekologisen alan vaatimus. Suomi voi kuitenkin hyväksyä asetuksen muutosten kokonaisuuden, koska muutoin muutokset ovat helpotuksia viljelijöille, ja niistä ei odoteta aiheutuvan hallinnolle merkityksellisiä lisävastuita. Delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 muuttaminen (viherryttämistuen laiminlyönnistä aiheutuvat seuraamukset) Esitetyt muutokset viherryttämistuen seuraamuslaskennan yksinkertaistamisesta ja seuraamusten lieventämisestä ovat oikean suuntaisia. Suomi voi tämän takia hyväksyä
2(8) komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 muutosten kokonaisuuden, vaikka niihin sisältyy kustannuksia aiheuttavia tekijöitä, kuten tietojärjestelmämuutoksia. Pääasiallinen sisältö 1. Yleistä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) yksinkertaistaminen on komissaari Hoganin pääprioriteetteja. Yksinkertaistamistyötä on tehty koko uuden komission kauden. Neuvosto on tehnyt yksinkertaistamistyötä keväästä 2015 lähtien. Maatalous- ja kalastusneuvosto hyväksyi asiasta päätelmät toukokuussa 2015 (Päätelmät 8485/15). Samassa yhteydessä silloinen puheenjohtaja Latvia teki koosteen jäsenmaiden yksinkertaistamisehdotuksista (asiakirja 8483/15). Suomi on ollut aktiivinen CAP:n yksinkertaistamistyössä ja toimittanut komissiolle useaan otteeseen yksinkertaistamisehdotuksia. Komission vuoden 2016 työohjelmaan komissio on sisällyttänyt viherryttämistukea koskevan delegoidun säädöksen arvioinnin ensimmäisen toimeenpanovuoden jälkeen. Myös Suomessa kerättiin kokemuksia CAP-uudistuksen ensimmäisestä toimeenpanovuodesta ja komissiolle toimitettiin havainnot ja ehdotukset hallinnollisen taakan keventämiseksi, jotta komissio voisi ottaa ne huomioon yksinkertaistamisehdotuksia valmistellessaan. Eräitä Suomen tekemiä ehdotuksia sisältyy komission omalta osaltaan hyväksymään viherryttämistukea koskeviin delegoituihin asetuksiin. 2. Ehdotusten pääasiallinen sisältö Delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 muuttaminen (viherryttämistuen ehdot, muiden tukien ja hampun muutokset) Asetus koskee pääosin viherryttämistuen ekologisen alan sääntöjä, mutta osittain myös viljelyn monipuolistamisen sääntöjä. Edellisen e-kirjeen jälkeen komissio on sisällyttänyt asetukseen myös joitakin vapaaehtoista tuotantosidonnaista tukea, nuoren viljelijän tukea, perustuen tukioikeuksia sekä hamppua koskevia muutoksia. Ekologisen alan sääntöjä toisaalta yksinkertaistettaisiin, mutta toisaalta myös kiristettäisiin. Typensitojakasvien ekologisen alan ehtoja lievennettäisiin niin, että jäsenvaltio voisi hyväksyä typensitojakasviksi myös seokset, joissa on typensitojakasvin lisäksi jotain muuta kasvia, jos typensitojakasvilajit ovat enemmistönä. Suomessa käytössä olevista viherryttämistuen ekologisista aloista ehtojen muutokset koskisivat kesantoja ja typensitojakasveja. Kesantokauden pituudeksi jäsenvaltion tulisi jatkossa asettaa vähintään kuusi kuukautta kalenterivuoden aikana. Suomessa pituus on nykyään 7,5 kuukautta. Aiemmin vaatimus asettaa aikajakso on annettu komission ohjeistuksella, nyt siitä säädettäisiin. Kasvinsuojeluaineiden käyttö kiellettäisiin kesannoilla, typensitojakasveilla, kerääjäkasveilla ja metsänreunakaistoilla silloin, jos ne on ilmoitettu viherryttämistuen ekologiseksi alaksi.
3(8) Sitä, mitä tarkoitetaan ekologisen alan kesantojen, suojakaistojen, pellonpientareiden ja metsänreunakaistojen maataloustuotantokiellolla, täsmennettäisiin. Ekologisen alan maisemapiirteiden, esimerkiksi puiden ja pensasaitojen, sekä erilaisten kaistojen ja pientareiden hyväksyttäviä leveyksiä ja enimmäiskokoja toisaalta vähennettäisiin ja toisaalta yhdenmukaistettaisiin. Kerääjäkasveille tulisi asettaa vähintään kahdeksan viikon säilyttämisaika. Kesantoja ja täydentävien ehtojen mukaisia maisemapiirteitä lukuun ottamatta tässä kappaleessa mainittuja aloja ei Suomessa hyväksytä viherryttämistuen ekologiseen alaan. Viljelyn monipuolistamisen sääntöjä tehtäisiin joustavammaksi niin, että jäsenvaltio voisi asettaa eri alueille erilaiset viljelyn monipuolistamisen aikajaksot. Lisäksi pienet vierekkäin sijaitsevat kasvien alat voitaisiin ilmoittaa yhtenä seoskasvustona, eikä niistä jokaista tarvitsisi ilmoittaa ja piirtää kartalle erikseen. Lisäksi tehtäisiin eräitä muita muutoksia, jotka koskevat muun muassa eräitä maisemapiirteiden paino- ja muuntokertoimia sekä komissiolle tehtäviä ilmoituksia. Muutokset tuotantosidonnaisen tuen, nuoren viljelijän tuen, perustuen ja hampun tuotannon osalta Tuotantosidonnaisen tuen raportointivelvoitteita vähennettäisiin, koska komissio saa tiedot tuenhakijoista ja tuetuista määristä jäsenvaltioille asetettujen muiden raportointivelvoitteiden välityksellä. Lisäksi säännöksiä vuotuisen yksikkötuen laskennasta selkeytettäisiin. Nuoren viljelijän EU-tuessa selkeytettäisiin oikeushenkilön ikärajoitus vastaamaan luonnollisen henkilön ikärajaa, silloin kun oikeushenkilö hakee nuoren viljelijän tukea ensimmäisen kerran. Oikeushenkilön tulee olla ikärajoituksen täyttävän nuoren henkilön päätäntävallassa. Tätä sovellettaisiin hakuvuoden 2015 alusta lähtien. Tilan hallinnan tarkastelua on Suomessa jo sovellettu nyt ehdotetulla tavalla. Tukioikeuksien aktivoinnin säännöksiä selkeytettäisiin siten, että tukioikeus tai sen osa tulee kokonaan aktivoiduksi, vaikka se ei vastaa tukikelpoista pinta-alaa eikä sen perusteella makseta tukea kuin tukikelpoiseen pinta-alaan asti. Hampun tuotantoon käytettävien alojen tukikelpoisuussääntöjä siirrettäisiin täytäntöönpanoasetuksesta delegoituun asetukseen. Lisäksi asetukseen lisättäisiin säännökset kerääjäkasvina viljellyn hampun erityispiirteistä. Asetuksen eri osat astuisivat voimaan eri aikoina. Voimaantulo olisi viimeistään vuonna 2018. Jäsenvaltiot voivat oman valmiutensa salliessa soveltaa asetuksen viherryttämistukea koskevia joitakin tai kaikkia muutoksia jo vuonna 2017 tai vasta vuonna 2018. Suomi soveltaisi muutoksia vuodesta 2018 alkaen. Delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 muuttaminen (viherryttämistuen laiminlyönnistä aiheutuvat seuraamukset) Asetuksella yksinkertaistettaisiin viherryttämistuen seuraamuslaskentaa ja lievennettäisiin viherryttämistuen seuraamuksia joiltain osin. Viherryttämistuen laskennasta poistetaan kasvilajiryhmän käsite, koska tuen on perustuttava tilan kokonaispinta-alaan.
4(8) Viherryttämistuen monipuolistamisvaatimuksen seuraamuksien osalta kahden kasvin vaatimukseen kuuluvien tilojen seuraamuksen laskentakaavaa yksinkertaistettaisiin, mutta itse seuraamus säilyisi samana kuin aiemminkin eli vastaten kaksinkertaisena sitä alaa, jolla pääkasvin osuus ylittää 75 %. Kolmen kasvin vaatimukseen kuuluvien tilojen seuraamuksen laskentakaavaa yksinkertaistettaisiin ja samalla seuraamusta lievennettäisiin siten, että seuraamus vastaisi alaa, jolla pääkasvin osuus ylittää 75 % aiemman kaksinkertaista alaa vastaavan seuraamuksen sijaan. Kolmen kasvin vaatimukseen kuuluvien tilojen seuraamusta lievennettäisiin myös tilanteessa, jossa kahden pääkasvin osuus ylittää 95 %. Seuraamus vastaisi tällaisessa tilanteessa ylittävää alaa viisinkertaisena, aiemman kymmenkertaisen sijaan. Seuraamuslaskentaa tilanteessa, jossa viherryttämistuen ekologisen alan vaatimuksen täyttävää alaa puuttuu, yksinkertaistettaisiin, mutta itse seuraamus säilyisi samana kuin aiemminkin eli se vastaisi kymmenkertaisena sitä alaa, joka puuttuu. Seuraamuslaskentaa tilanteessa, jossa viherryttämistuen monipuolistamisvaatimuksen ja/tai ekologisen alan vaatimusta ei ole noudatettu kolmena vuonna laskentakaavaa yksinkertaistettaisiin ja jatkossa ala, joka vähennettäisiin viherryttämistuesta, kerrottaisiin kahdella. Asetusta sovelletaan 16.10.2017 alkaen viherryttämistukea koskeviin hakemuksiin, jotka koskevat 1.1.2017 ja sen jälkeen alkavia hakuvuosia. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artikla. Komission päätösvalta, johon liittyy Euroopan parlamentin tai neuvoston mahdollisuus peruttaa säädösvallan siirto ja vastustaa säädöksen voimaantuloa määräajassa. Säädös tulee voimaan, jos Euroopan parlamentti (jäsenten enemmistö) tai neuvosto (määräenemmistö) ei vastusta säädösvallan siirron nojalla annettua asetusta kahden kuukauden kuluessa tiedoksisaannista. Määräaikaa voidaan jatkaa Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta kahdella kuukaudella. Valtuudet delegoitujen säännösten antamiseen perustuvat yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2014 artikloihin 4(2), 9(5), 35(1), 35(2), 35(3), 38(3), 36(6), 39(3), 43(12), 44(5), 45(5), 45(6), 46(9), 50(11), 52(9), 58(5), 59(3), 67(1) ja 67(2) sekä yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 63, 64, 72, 76, 77, 93, 101 ja 120 artikloihin. Käsittely Euroopan parlamentissa Säädös tulee voimaan, jos Euroopan parlamentti (jäsenten enemmistö) tai neuvosto (määräenemmistö) ei vastusta säädösvallan siirron nojalla annettua asetusta kahden kuukauden kuluessa tiedoksisaannista. Määräaikaa voidaan jatkaa Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta kahdella kuukaudella.
Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely 5(8) Tiedoksianto Euroopan parlamentille ja neuvostolle on annettu 16 päivänä helmikuuta 2017, asetuksen (EU) N:o 640/2014 muutoksen osalta 20 päivänä helmikuuta 2017. EU18 jaosto (maatalous- ja elintarvikkeet) 5.7.2016, 13.7.2016, 5.9.2016 ja 23.2.2017. EU-ministerivaliokunta 13. 15.7.2016 (kirjallinen menettely). Asetusluonnokset on lähetetty sidosryhmille ja Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle. Ei lausuntoa Ahvenanmaan maakunnan hallitukselta. Suuri valiokunta 15.7.2016. E-kirje 80/2016 vp (maa- ja metsätalousvaliokunnan kuuleminen 20.9.2016) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Euroopan unionilla on yksinomainen toimivalta unionin maatalouspolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi. Jäsenvaltiot eivät voi noudattaa kansallista maatalouspolitiikkaa tai antaa kansallisia säännöksiä asioista, joista on säännelty unionin tasolla. Kansallinen lainsäädäntö kuitenkin täydentää Euroopan unionin lainsäädäntöä silloin, kun unionin säännökset sisältävät jonkin asian osalta ainoastaan vähimmäisvaatimukset tai unionin lainsäädännössä on annettu valta säätää jostakin asiasta tarkemmin kansallisella tasolla. Lisäksi kansallinen lainsäädäntö käsittää säännökset EU:n maatalous- ja maaseutupolitiikassa toimivaltaisista viranomaisista ja toimielimistä. Komission ehdotukset eivät edellytä Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) ja maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (192/2013) muuttamista. Valtioneuvoston ja maa- ja metsätalousministeriön asetuksia olisi muutettava. Taloudelliset vaikutukset Delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 muuttaminen (viherryttämistuen ehdot, muiden tukien ja hampun muutokset) Vaikutukset hallinnolle Viherryttämistuen ehtomuutosten toimeenpanon arvioidaan lisäävän toimeenpanon kustannuksia vain vähän. Nuoren viljelijän tuen ja tukioikeuksien aktivoinnin selkeytetyt säännökset vastaavat jo Suomessa noudatettua käytäntöä, joten kustannusvaikutuksia ei synny. Vaikutukset maatalousyrityksille Mahdollisuus hyväksyä viherryttämistuen ekologiseen alan typensitojakasvien ja muiden kasvien seoksia lisäisi viljelijöiden mahdollisuuksia täyttää ekologisen alan velvoitetta. Mahdollisuus ilmoittaa eri kasvien pienet, vierekkäiset alat yhtenä seoskasvustona vähentäisi osaltaan näitä kasveja viljelevien kokemaa maatalousbyrokratiaa.
Kasvinsuojeluaineiden käyttökielto ekologisen alan typensitojakasveilla vähentäisi viljelijöiden kiinnostusta näiden kasvien ilmoittamiseen ekologiseksi alaksi ja siten saattaisi vähentää näiden kasvien viljelyä. Kasvinsuojeluaineiden käyttö kesannolla on jo nyt ollut Suomessa rajoitettua. Ehdoton käyttökielto voisi vähentää kiinnostusta kesantojen perustamiseen. Sekä typensitojakasvien että kesannon osalta kasvinsuojeluaineiden käyttökielto voisi lisätä haitallisten vieraslajien ja rikkakasvien esiintymistä, mistä voisi aiheutua lisääntynyttä torjuntatarvetta ja -kustannuksia myöhemmin. Nuoren viljelijän tuen ja tukioikeuksien aktivoinnin selkeytetyt säännökset vastaavat jo Suomessa noudatettua käytäntöä, joten muutosvaikutuksia ei synny. Ympäristövaikutukset Mahdollisuus hyväksyä viherryttämistuen ekologiseen alan typensitojakasvien ja muiden kasvien seoksia saattaisi lisätä viljelijöiden kiinnostusta viljellä näiden kasvien seoksia, mikä osaltaan vähentäisi typpilannoitteiden käyttötarvetta, mahdollistaisi viljelykiertojen monipuolistamista sekä lisäisi luonnon monimuotoisuutta. Kasvinsuojeluaineiden käyttökielto muun muassa ekologisen alan kesannoilla ja typensitojakasveilla toisaalta lisäisi luonnon monimuotoisuutta, mutta toisaalta voisi myös vähentää sitä, jos kiellon myötä typensitojakasvien ala Suomessa vähenisi. Haitallisten vieraslajien ja rikkakasvien määrä voisi lisääntyä, mikä merkitsisi näillä aloilla lisääntynyttä torjuntatarvetta myöhemmin. Negatiiviset ilmastovaikutukset ja eroosio voisivat kasvaa, jos rikkakasvien torjunta muokkaamalla lisääntyisi kesannoilla. Delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 muuttaminen (viherryttämistuen laiminlyönnistä aiheutuvat seuraamukset) Vaikutukset hallinnolle Viherryttämistuen seuraamusten laskentamuutosten tekeminen sekä Tukisovellukseen että Vipu-viljelijäneuvojaan sekä päätöstulosteisiin, tarkistuslistoihin ja raportteihin tulevat muutokset aiheuttavat kustannuksia. Kustannusten arvioidaan kuitenkin olevan vähäisiä. Muutoksista hallinnolle aiheutuvat lisäkustannukset katetaan hallinnonalan menokehyksen mukaisten määrärahojen puitteissa. Vaikutukset maatalousyrityksille Nykyistä lievemmän pinta-alaseuraamuskäytännön myötä pinta-alavirheiden seuraamukset lievenevät siltä osin kuin asetusmuutos niitä sisältää. Nämä muutokset ovat seuraamuksia kohtuullistavina muutoksina oikeansuuntaisia. Seuraamuslaskennan yksinkertaistaminen tekee laskennasta helpommin ymmärrettävän. Ympäristövaikutukset Viherryttämistukea koskevat muutosehdotukset liittyvät seuraamuksiin. Näillä ei ole siten ympäristövaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät 6(8)
7(8) Asiakirjat Ehdotus komission delegoiduksi asetukseksi asetuksen (EU) N:o 639/2014 muuttamiseksi (6390/17). Ehdotus komission delegoiduksi asetukseksi asetuksen (EU) N:o 640/2014 muuttamiseksi (6457/17). Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus MMM, Pirjo Kuusela, pirjo.kuusela@mmm.fi, puh. 050 578 0253 MMM, Mirja Kiviranta, mirja.kiviranta@mmm.fi, puh. 040 7040 555 Mavi, Mirka Holmén, mirka.holmen@mavi.fi, puh. 0295 312 501 Mavi, Mira Liiri, mira.liiri@mavi.fi, puh. 040 674 4654 Liitteet Asetusehdotukset Viite
8(8) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Euroopan maatalouden tukirahasto, IACS, seuraamusjärjestelmä, yhteinen maatalouspolitiikka, maataloustuki MMM, OM, VM ALR, EUE, EVIRA, MAVI, SM, STM, TEM, TH, TULLI, UM, VNK, YM