Kepa ry PÖYTÄKIRJA 1/2017 1 (8) HALLITUKSEN KOKOUS 1/2017 Aika 19.1.2017 klo 15.00 Paikka Kokouksen osanottajat Kepa, kokoushuone Vallila Elimäenkatu 25-27, 5. krs. 00510 Helsinki Puheenjohtaja Majanen Pertti I varapuheenjohtaja Ranta Eija 1-10 II varapuheenjohtaja Semi Ritva Varsinaiset jäsenet Eskelinen Teppo Heikkilä Tarmo, ero hallituksesta 19.1.2017 alkaen. Hopsu Inka 9 Juuma Riikka Ketolainen Liisa Lindqvist Terhi 4-14 Loijas Sari Mohamed Saido Packalén Leif Pontela Risto 1-9, hallituksen varsinainen jäsen 19.1.2017 alkaen. Suomi Katri 9 Tiainen Simo Tikka Karoliina Varajäsenet - Järjestys arvottu - Kaskeala Niklas 1-9 Pellosniemi Cecilia Halleen Mikael Lunnas Kari Nissinen Jouni 8-14 Johtotiimi Lappalainen Timo, toiminnanjohtaja Hannula Outi, ohjelmajohtaja Häkli Laura, vaikuttamistyön ja viestintäjohtaja Romar Anne, hallintojohtaja Sihteeri Palmu Anja-Maija Vieras Rintakoski Kristiina, Kehyksen hallituksen puheenjohtaja 8 aikana Toimiston henkilökunta Skypen välityksellä, kokoushuone Pasila. Käsitellyt asiat 1 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 15:12. Hallitus vietti puheenjohtajan johdolla hiljaisen hetken kunnioittaen Kepan ensimmäisen puheenjohtajan Helge Gyllenbergin ja YK-liiton entisen puheenjohtajan Hilkka Pietilän muistoa. Kepan ensimmäisen toiminnanjohtajan Folke Sundmanin laatima muistokirjoitus on liitteenä 1A.
Kepa ry PÖYTÄKIRJA 1/2017 2 (8) 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN NIMEÄMINEN Nimettiin pöytäkirjan tarkastajiksi Liisa Ketolainen ja Leif Packalén. 3 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kepan sääntöjen 13 :n mukaan hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä on mukaan luettuna puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista. Sääntöjen mukaan hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja kaksitoista muuta varsinaista jäsentä. Näin ollen hallituksen kokouksen päätösvaltaisuuteen edellytetään puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan sekä seitsemän varsinaisen edustajan oloa. Todettiin kokous päätösvaltaiseksi. 4 ESITYSLISTAN VAHVISTAMINEN TYÖJÄRJESTYKSEKSI Esitys Puheenjohtaja ehdotti, että esityslistan järjestystä muutetaan tarvittaessa, kun Kehyksen hallituksen puheenjohtajan K. Rintakoski vierailee kokouksessa 8 Kepa-Kehys-selvitykseen liittyen. Esityksen mukaan. 5 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Hallituksen kokouksen 8/2016 pöytäkirja on liitteenä 5A. esitys Merkitään tiedoksi hallituksen kokouksen 8/2016 hyväksytty pöytäkirja. Merkittiin tiedoksi hallituksen kokouksen 8/2016 hyväksytty pöytäkirja. 6 HALLITUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN esitys Hallituksen jäsen Tarmo Heikkilä (Suomen Lähetysseura ry) on ilmoittanut, ettei voi jatkaa hallituksen jäsenenä johtuen työstään UNDP:n palveluksessa Etiopiassa. Heikkilä on anonut vapautusta tehtävästään. Kepan sääntöjen 9 mukaan Jos varsinainen jäsen haluaa erota kesken kauden, hänen tilalleen tulee ensimmäisenä varajäsenlistassa oleva varajäsen. Tämän mukaisesti hallituksen varsinaiseksi jäseneksi nousee arvalla ensimmäiselle varasijalle valittu Risto Pontela. Hallitus vahvistaa Tarmo Heikkilän eron ja toteaa, että Risto Pontela on hallituksen varsinainen jäsen kuluvana toimintavuonna. Hallitus vahvisti varsinaisen jäsenen Tarmo Heikkilän eron hallituksesta 19.1.2017 alkaen ja totesi, että ensimmäisenä varajäsenlistalla oleva Risto Pontela nousee varsinaiseksi jäseneksi 19.1.2017 alkaen. 7 SISÄISTEN TARKASTAJIEN VALINTA Esittelijä Esitys Hallintojohtaja Taloussäännön 22 :n mukaan hallituksen tulee valita vuosittain keskuudestaan kolme tarkastajaa, joista yhden tehtävänä on tarkistaa ylimpien toimihenkilöiden menotositteet ja
Kepa ry PÖYTÄKIRJA 1/2017 3 (8) kahden muun valvoa yhdistyksen toiminnan tarkoituksenmukaisuuden toteutumista. Yleiskeskustelu Vuonna 2016 ylimpien toimihenkilöiden menotositteiden tarkastajana toiminut Eija Ranta ei asettunut ehdolle vuodeksi 2017. Toiminnanjohtaja ehdotti tehtävään hallituksen varsinaista jäsentä Liisa Ketolaista, joka myöntyi tehtyyn ehdotukseen. Vuonna 2016 yhdistyksen toiminnan tarkoituksenmukaisuuden toteutumista käsittelevinä tarkastajina toimivat hallituksen varajäsenet Mikael Halleen ja Kari Lunnas. Toiminnanjohtaja ehdotti, että he jatkaisivat tehtävässä, ja Halleen ja Lunnas myöntyivät ehdotukseen. esitys Hallitus valitsee kolme tarkastajaa keskuudestaan toimikaudelle 2017. Hallitus valitsi vuodeksi 2017 ylimpien toimihenkilöiden menotositteiden tarkastajaksi hallituksen varsinaisen jäsenen Liisa Ketolaisen. yhdistyksen toiminnan tarkoituksenmukaisuuden toteutumista käsitteleviksi tarkastajiksi hallituksen varajäsenet Mikael Halleenin ja Kari Lunnaksen. 8 KEPA-KEHYS-SELVITYKSEN LOPPURAPORTTI JA SUOSITUKSET Esittelijä Esittely Yleiskeskustelu Puheenjohtaja Kehitysjärjestöjen tulevaisuuden yhteistyörakenteita selvittänyt konsultti Fiant Consulting Oy (Fiant) on viimeistellyt ja jättänyt selvitysprosessin ohjausryhmälle lopullisen raportin, liite 8A ja Kyselytutkimuksen, jolla kerättiin tietoa raporttia varten, liite 8B. Fiantin suositukset kehitysjärjestöjen yhteistyön ja koordinaation uudesta rakenteesta ovat säilyneet käytännössä samoina, joina ne esitettiin Kepan hallitukselle 14.12. Fiant esittää Kepan ja Kehyksen yhdistämistä joko toisen yhdistyessä toiseen tai täysin uuden organisaation perustamista. Sen lisäksi Fiant suosittaa, että jäsenjärjestöistä koostuva ohjausryhmä johtaisi yhdistämisprosessia. Molempien järjestöjen luottamusjohdon vuoropuhelua pidetään tärkeänä. Sen johdosta sovittiin, että Kepan puheenjohtaja P. Majanen osallistuu Kehyksen hallituksen kokoukseen 19.1. ja Kehyksen puheenjohtaja K. Rintakoski Kepan hallituksen kokoukseen samana päivänä. Molempien järjestöjen hallitusten ratkaisuilla on suuri merkitys jatkoprosessin ja sen ajoituksen osalta. Riippuen siitä, miten pitkään hallitukset joutuvat hakemaan yhteistä tahtotilaa ja etenemistapaa, on mahdollista tunnistaa kaksi todennäköistä skenaariota seuraavasti: 1. Tämän hetken tiedon mukaan uuden ohjelmakauden rahoitushakemus on jätettävä kesäkuun loppuun mennessä ulkoministeriölle. Kun uuden ohjelman tulee perustua uuden strategian painopisteille, tulisi uuden strategian silloin valmistua maaliskuun loppuun mennessä. 2. Toinen mahdollisuus on, että yhdistymisprosessi irrotetaan ohjelmakauden rahoitushakemuksesta ja viedään läpi esimerkiksi syksyllä 2017. Tässä skenaariossa uuden yhteistyö- ja kattojärjestön ohjelmakauden 2018-2021 rahoitushakemus muokataan Kepan ja Kehyksen kesäkuussa jättämien ohjelmasuunnitelmien pohjalta. Viitaten esitykseensä juuri ennen Kepan hallituksen kokousta pidetyssä Kehyksen hallituksessa puheenjohtaja halusi toistaa yleiskeskustelun johdannoksi ne maamerkit, jotka ovat viitoittaneet järjestöjen tietä kohti voimavarojen yhdistämistä ja yhtä yhteistä kattojärjestöä: 1) Kepan ja Kehyksen välinen yhteistyösopimus on laadittu vuonna 2010. Sopimuksessa todetaan muun muassa, että työnjako mietitään tapauskohtaisesti, koska toimintaympäristö on muuttunut siten, että on mahdotonta erottaa kansallisia, Eurooppatai globaalin tason toimia omiksi kokonaisuuksikseen. Asiat ovat yhä enemmän riippuvaisia toisistaan ja universaaleja.
Kepa ry PÖYTÄKIRJA 1/2017 4 (8) = = = = = = = = = = 2) Yhteisten jäsenjärjestöjen työryhmä totesi raportissaan 26.5.2016 selkeästi ja yksimielisesti, että historialliset syyt kahdelle kattojärjestölle eivät enää päde ja että nykymuotoisen toiminnan pyörittämiseen ei tarvita kahta organisaatiota sekä esitti nyt käsiteltävänä olevan puolueettoman selvityksen tekemistä eri organisoitumismalleista. 3) Lisäksi suuret muutokset järjestöjen ulkoisessa toimintaympäristössä, ml. rahoituskysymykset, kehitysyhteistyön luonteen muutos kestävän kehityksen Agenda 2030:n vaikutuksesta ja peruuttamattomasti kaikkialla oleva ja alati lisääntyvä keskinäisriippuvuus, pakottavat järjestöjä kaikissa tapauksissa miettimään ja kehittämään toimintansa arvoja, tavoitteita, strategioita ja toimintamalleja. Juuri pidetyssä Kehyksen hallituksen kokouksessa tuli erityisesti esille, että Kehyksessä Kepan ja Kehyksen työkulttuurit nähdään hyvin erilaisina. Kehyksessä ollaan huolestuneita oman toimintakulttuurin puolesta. Kehys 38 jäsenen kattojärjestönä pitää itseään ketteränä toimijana, jonka toimintatapa perustuu dialogiin, kun taas Kepa yli 300 jäsenen kattojärjestönä olisi hidasliikkeisempi, mutta toisaalta aktiivinen watchdog. Lisäksi pelkoja näyttää liittyvän järjestön joidenkin vahvuuksien katoamiseen. Tässä sekä Kepan että Kehyksen jäsenjärjestöt ovat tosin tähänkin asti selkeästi edellyttäneet molempien järjestöjen vahvuuksien säilyttämistä myös yhteisessä organisaatiossa. Muun muassa tästä syystä molempien järjestöjen hallitukset ovat korostaneet prosessissa jäsenjärjestöjen omistajuutta ja johtajuutta. Hallituksesta ehdotettiin kannatetusti, että yhdistymisprosessi aloitettaisiin mahdollisimman pian ja että Kepa ja Kehys solmisivat aiesopimuksen, jossa lähtökohtina ovat ne seikat, jotka ovat yhteisiä lähtökohtia molemmille osapuolille. Tämän jälkeen edettäisiin kysymyksiin, jotka vaatisivat kummaltakin taholta avointa keskustelua uuden toimintakulttuurin aikaansaamiseksi. Ehdotettiin myös, että nykyinen ohjausryhmä jatkaisi edessä olevan prosessin ohjausryhmänä. Samoin pohdittiin ja kysyttiin, pitäisikö palkata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa muutosjohtaja viemään yhdistymisprosessi lävitse. Aiesopimuksen tulisi olla valmis maaliskuussa 2017 molempien hallitusten yhteiskokouksessa allekirjoitettavaksi. Kohdan 8 käsittely keskeytettiin, ja asian käsittelyä päätettiin jatkaa, kun Kehyksen puheenjohtaja on saapunut kokoukseen. Käsiteltiin asiakohta 9 = = = = = = = = = = 9 AGENDA 2030 SUOMEN KANSALLINEN TOIMEENPANO-OHJELMA Esittelijä Esittely Puheenjohtaja Edellisessä hallituksen kokouksessa 14.12.2016 hallitukselle raportoitiin valtioneuvoston kanslian (VNK) Agenda 2030:n koordinaatioryhmän järjestämästä kuulemistilaisuudesta kestävän kehityksen (KEKE) toimikunnan ja kehityspoliittisen (KPT) toimikunnan jäsenille. Tilaisuudessa kommentoitiin VNK:n luonnosta kansalliseksi toimeenpanosuunnitelmaksi. Puheenvuorot olivat kautta linjan hyvin kriittisiä mukaan lukien asiantuntijaryhmän edustajan Eeva Furmanin palaute. Osallistava suunnitteluprosessi jätti hyvin vähän näkyviä jälkiä ohjelmaluonnokseen. Tätä voidaan pitää erityisen huolestuttavana, kun Suomi on aiemmin profiloitunut ja myös käytännössä hyödyntänyt yhteiskunnan eri toimijoiden näkemyksiä ja vahvuuksia. Kansainvälinen ja kansallinen ulottuvuus olivat myös hyvin heikosti integroituina yhteen. Tämä nähtiin merkittävänä puutteena, kun Agenda 2030:n yksi keskeinen periaate on juuri universaalisuus. VNK:sta saatujen ennakkotietojen mukaan valtioneuvosto hyväksyy lopullisen ohjelman tammikuun aikana.
Kepa ry PÖYTÄKIRJA 1/2017 5 (8) Järjestöjen Agenda 2030 -verkosto on keskustellut yhteisestä tiedotteesta, joka julkaistaisiin pian sen jälkeen, kun valtioneuvoston hyväksymä toimeenpano-ohjelma on julkistettu. Yhteistiedotteen luonnos, joka perustuu VNK:n marraskuun lopun versioon toimeenpanosuunnitelmasta on liitteenä 9A. Puheenjohtaja totesi, että VNK:ssa on valmisteltu uusi luonnos kansalliseksi Agenda 2030 toimeenpano-ohjelmaksi, jossa on huomioitu kuulumistilaisuudessa annettua kriittistä palautetta. Puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja ovat saaneet kutsun tammikuun 25. päivän tiedotustilaisuuteen, jossa VNK esittelee Suomen hallitukselle päätettäväksi lähetettävää toimeenpano-ohjelmaa. Ohjelmaa ei ole saatu etukäteen luettavaksi, joten on kyseenalaista, mikä tilaisuuden hyöty kansalaisjärjestöille on. Yleiskeskustelu esitys Hallitus keskusteli järjestöjen Agenda 2030 -verkoston yhteisen tiedotteen luonteesta, ja usea jäsen toivoi tiedotteelta kriittisyyttä, vaikka osa verkoston jäsenistä kannattaisikin hieman vähemmän kriittistä otetta tiedotteessa. Puheenjohtaja lisäsi, että jatkamalla aktiivista yhteistyötä ja keskustelua VNKn ja Suomen hallituksen suuntaan kansalaisjärjestöt voivat parhaiten vaikuttaa Agenda 2030:n toimeenpano-ohjelman sisältöön ja ratkaisuihin. Hallitus merkitsee tiedoksi. Hallitus merkitsi käydyn keskustelun tiedoksi huomioin, että järjestöjen Agenda 2030 -verkoston yhteisen VNK:lle osoitetun tiedotteen pitää olla kriittinen. jatkamalla aktiivista keskustelua VNK:n ja Suomen hallituksen suuntaan voivat kansalaisjärjestöt parhaiten vaikuttaa Agenda 2030:n kansallisen toimeenpano-ohjelman sisältöön ja ratkaisuihin. = = = = = = = = = = Jatkettiin asiakohdan 8 käsittelyä. Kehyksen hallituksen puheenjohtaja Kehyksen hallituksen puheenjohtaja Kristiina Rintakoski toi terveiset Kehyksen hallituksen kokouksesta. Kehyksen hallitus haluaa avata keskustelun uuden organisaation suunnittelun aloittamiseksi ja ehdottaa, että nykyinen muutosprosessin ohjausryhmä jatkaisi kevätkokoukseen asti ja palkkaisi muutosjohtajan viemään uuden kattojärjestöjen perustamisprosessin lävitse. hallitus haluaa yksimielisesti pyrkiä kohti yhden kattojärjestön mallia, ja hallituksen reunaehto on visio uudesta Kestävän kehityksen kattojärjestöstä. hallitus ehdottaa, että Kepan ja Kehyksen välillä solmittaisiin aiesopimus. hallitus on kokonaan uuden perustettavan järjestön kannalla eikä kannata, että jompikumpi järjestöistä yhdistettäisiin toiseen jo olemassa olevaan järjestöön. hallituksella on halu lähteä uudelta pohjalta liikkeelle avoimesti ja luottamuksella sekä luoda kokonaan uusi visio ja missio uuden organisaaton pohjaksi. Yleiskeskustelu jatkuu Todettiin, että Kepalla ja Kehyksellä on erilaiset profiilit, toimintatavat ja järjestöpohja. Kepan jäsenmäärä on 310, Kehyksen 38. Kehyksen 38 jäsenestä 32 on jäsenenä myös Kepassa. Jäsenistölle ja rahoittajille on kuitenkin oleellista, että tulevaisuudessa olisi vain yksi organisaatio.
Kepa ry PÖYTÄKIRJA 1/2017 6 (8) Muutosprosessiin tulee lähteä sisältö - ei rahoitus - edellä. Toimimme globaalin etelän kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseksi ja globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta. Tehtävämme on muuttaa globaaleita rakenteita. Todettiin, että kestävän kehityksen tematiikan pitää sisältyä kaikkeen tekemiseen, sillä ilman kestävää kehitystä ei ole globaalia oikeudenmukaisuutta. Olisiko uusi järjestö Globaalin oikeudenmukaisuuden vai Kestävän kehityksen kattojärjestö? Agenda 2030 on tulevina vuosina keskeinen osa kehitysalan järjestöjen työtä, ja tuleva toiminta-ajatus olisi hyvä ankkuroida Agenda 2030:een. Pohdittiin myös, pitäisikö kestävän kehityksen näkyä toiminta-ajatuksen lisäksi nimessä. Tuotiin esille joidenkin jäsenten toimesta, että meidän tehtävämme on ensisijaisesti tuoda esille kehitysyhteistyötä ja työtä kehittyvissä maissa, jolloin ilmaisu kestävän kehityksen kattojärjestö olisi harhaanjohtava. Ehdotettiin, että toiminta-ajatuksessa esiintyisi/vät sana/t oikeudenmukaisuus tai globaali oikeudenmukaisuus, jotka ovat Agenda 2030:een liittyviä määreitä. Kestävä kehitys on universaali tavoite, ja se olisi hyvä ilmaista koko toiminnan läpäisevänä punaisena lankana. Ehdotettiin, että analysoidaan, mitä Kepa ja Kehys menettävät, jos yhdistyvät. Ovatko uuden järjestön hyödyt suuremmat kuin se, mitä kumpikin järjestö menettäisi yhdistymisen myötä. Jäsenistöt ovat hyvin erilaiset, ja jäsenten palveluiden tarpeet ovat erilaiset. Todettiin, että yhdistymisprosessi olisi monella lailla kevyempi, jos jo olemassa olevia organisaatiokehyksiä käytettäisiin hyväksi uuden järjestön perustamisessa. Ei pidä tuhlata resursseja entisen alas ajamiseen ja uuden perustamiseen, jos sopiva kehikko uuden luomiseksi on jo olemassa. Todettiin myös, että nykyinen toimintaympäristö asettaa paljon haasteita kehitysjärjestöille. Mahdollisen uuden kattojärjestön perustaminen voi viedä kohtuuttomasti voimavaroja sisäiseen prosessiin, kun jäsenet tarvitsisivat yhteistyö- ja kattojärjestön palveluksia. Arvot, missio, visio, strategia ja nimikin voidaan uudistaa, vaikka organisaation pohjana käytettäisiin jo olemassa olevaa kehikkoa ja y-tunnusta. Näin menetellen prosessi olisi ajallisesti nopeampi toteuttaa ja taloudellisesti huomattavasti edullisempi. Tähän Kehyksen puheenjohtaja totesi, että Kehyksen hallituksessa nähdään kokonaan uudelta, puhtaalta pöydältä aloittaminen paremmaksi vaihtoehdoksi, kuin entisen kehikon hyväksi käyttäminen. Kepan hallituksesta kysyttiin, mitä prosessi tulee maksamaan ja kuka prosessin maksaa? Kattojärjestö on jäsentensä organisaatio. Jää nähtäväksi, haluaisivatko jäsenistöt siirtyä automaattisesti uuden kattojärjestön jäseniksi. Pohdittiin, voisiko järjestökenttää laajentaa. Esimerkiksi ympäristöjärjestöillä ei ole omaa kattojärjestöä, ja kestävän kehityksen teeman alla yhteinen kattojärjestö voisi olla yksi mahdollisuus. Todettiin, että rakenteet pystyvään luomaan tarpeiden mukaan, ja pohdittiin, olisiko hyvä unohtaa kattojärjestö -ajatus ja palata palvelukeskus -ajatteluun. Kysyttiin myös, onko yhdistymisestä hyötyä rahoituksen kannalta. Monipuolistuvatko uuden järjestön rahoitusmahdollisuudet vai kaventuvatko? Todettiin, että Fiantin suosituksissa ehdotettiin jäsenistön edustajista koottavaa työryhmää käsittelemään yhdistymisprosessin ja uuden kattojärjestön keskeisiä kysymyksiä. Hallituksesta muistutettiin, että pienet, keskisuuret ja aktivistivoimin toimivat järjestöt ovat Kepan suurin jäsenryhmä, ja ryhmän edustajien tulee saada paikka ohjausryhmässä. Ehdotettiin, että Kepan ja Kehyksen kevätkokouksiin mennessä ohjausryhmä toisi hallituksille esityksen jäsenjärjestötyöryhmän kokoonpanosta ja mandaatista. Ryhmän tehtäväksi tulisi muutosjohtajan rekrytointi, aiesopimuksen valmistelu ja yhdistymisprosessin budjetin laadinta. Todettiin, että ristiriitojen ratkaisu onnistuu keskustelun ja yhteistyön kautta. Hallituksen jäsen ehdotti, että Fiantin loppuraportti lähetettäisiin jäsenistölle. Fiantin selvitykseen viitaten (s. 76 ja 77) hallituksesta ehdotettiin kannatetusti, että yhden kattojärjestön malli pystyisi vastaamaan parhaiten suomalaisten kehitysjärjestöjen tarpeisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. Uuden yhteisen kattojärjestön rakentamista fuusion kautta tukevat erityisesti kustannustehokkuuden näkökulmat. Fuusiovaihtoehdon tekee kustannustehokkaammaksi se, että kahden organisaation lakkauttamisen sijaan resursseja tarvittaisiin vain yhden organisaation lakkauttamiseen., mutta hallitus ei aseta tätä vaihtoehtoa nyt käynnissä olevan selvityksen ehdoksi.
Kepa ry PÖYTÄKIRJA 1/2017 7 (8) esitys Hallitus keskustelee ja tekee päätökset ainakin seuraavista asiakohdista: Tuleeko Kepan ja Kehyksen yhdistyä yhdeksi kehitysjärjestöjen yhteistyö- ja kattojärjestöksi? Jos tulee yhdistyä, niin tuleeko sen tapahtua toisen liittymällä toiseen vai lakkauttamalla molemmat ja perustamalla uusi järjestö? Jos tulee yhdistyä, niin hyväksyykö Kepan hallitus Fiantin suosituksen siitä, että yhdistymisprosessia valmistelee jäsenjärjestöistä koostuva työryhmä? Jos tulee yhdistyä, niin hyväksyykö Kepan hallitus senkin vaihtoehdon, että uuden yhteistyö- ja kattojärjestön nimi voi olla muu kuin kehitysyhteistyön palveluskeskus tai Kepa? Jos tulee yhdistyä, niin esittääkö Kepan hallitus Kehyksen hallitukselle yhdistymisprosessin aloittamista mahdollisimman pian? Jos edelliset kohdat voidaan hyväksyä, hyväksyykö hallitus, että edellisestä valmistellaan ja solmitaan Kepan ja Kehyksen välinen aiesopimus? Hallitus merkitsi käydyn keskustelun tiedoksi ja päätti, että: Kepan ja Kehyksen tulee yhdistyä yhdeksi kehitysjärjestöjen yhteistyö- ja kattojärjestöksi. Fiantin selvitykseen viitaten (s. 76) yhden kattojärjestön malli pystyisi vastaamaan parhaiten suomalaisten kehitysjärjestöjen tarpeisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. Yhden kattojärjestön malliin voidaan edetä useita reittejä. Fiantin selvityksen mukaan (s. 77) kattojärjestön rakentamista fuusion kautta tukee kustannustehokkuus, mutta hallitus ei aseta mitään vaihtoehtoa nyt käynnissä olevan selvityksen ehdoksi. hallitus hyväksyy Fiantin suosituksen siitä, että yhdistymisprosessia valmistelee jäsenjärjestöistä koostuva työryhmä, ja sen fasilitoimiseen palkataan ulkopuolinen henkilö. hallitus hyväksyy, että uuden yhteistyö- ja kattojärjestön nimi voi olla muu kuin kehitysyhteistyön palvelukeskus tai Kepa. hallitus esittää Kehyksen hallitukselle yhdistymisprosessin aloittamista mahdollisimman pian. Kepan ja Kehyksen välillä solmitaan yhdistymistä koskeva aiesopimus. Lisäksi hallitus päätti, että Fiantin loppuraportti lähetetään jäsenistölle. 9 AGENDA 2030 SUOMEN KANSALLINEN TOIMEENPANON OHJELMA - asiakohta 9 käsiteltiin kohdan 8 keskeytyksen aikana. = = = = = = = = 10 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Toiminnanjohtaja raportoi Kepan toiminnasta kaudelta 15.12.2016-19.1.2017 ja kertoo tulevasta toiminnasta. Katsaus on liitteenä 10A. Esittely esitys Toiminnanjohtaja kertoi, että kehitysyhteistyölain tarkoituksenmukaisuutta on alettu selvittää kehityspoliittisen toimikunnan työryhmässä. Merkitään tiedoksi. Merkittiin saatu selvitys ja liite 10 A tiedoksi.
Kepa ry PÖYTÄKIRJA 1/2017 8 (8) 11 JÄSENASIAT 11.1 Erot Vanhustyön keskusliitto ry on ilmoittanut erosta Kepan jäsenyydestä. esitys Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi Vanhustyön keskusliitto ry:n ero Kepan jäsenyydestä. 12 ILMOITUSASIAT Kevätkokouksen päivämäärämuutos Esitys Puheenjohtajisto esittää, että Kepan kevätkokous siirrettäisiin pidettäväksi keskiviikkona 26.4.2017 klo 13 (ei 27.4.). Merkittiin tiedoksi kevätkokouksen muutettu ajankohta 26.4.2017 klo 13. 13 MUUT ASIAT 13.1 Hallituksen seuraava kokous Hallituksen seuraava kokous pidetään 16.2.2017 klo 15 Kepassa. 14 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 17:55. Pertti Majanen puheenjohtaja Anja-Maija Palmu sihteeri Liisa Ketolainen pöytäkirjan tarkastaja Leif Packalén pöytäkirjan tarkastaja