Vapaus Valita Toisin -seminaari 16.9.2015 Minne Suomi on menossa? Taustoittava puheenvuoro Seija Ilmakunnas Palkansaajien tutkimuslaitos
Iso kuva Suomen taloudellinen menestys riippuu sekä kansainvälisen talouden kehityksestä että kyvystä säilyttää yhteiskunnan ja talouden hyvä sopeutumiskyky Kansainvälisen talouden isot muutosvoimat: informaatioteknologian harppaus ja globalisaation uusi vaihe - työtä ja tuloja jaetaan uudelleen Euroalue toipuu hitaasti, on hauras ja epätäydellinen Venäjän talous supistuu Kotimaan talouspolitiikka ripustautuu pätemättömään analyysiin hintakilpailukyvystä Hyvinvointivaltion instituutiot ovat paineessa iso kamppailu - perinteisille vahvuuksille rakentaminen vai nykyiset instituutiot romukoppaan?
Bruttokansantuotteen kehitys 2000:I 2015:II Lähde: Eurostat
Bruttokansantuotteen eri kysyntäerien kehitys 2000:I 2015:I Lähde: Tilastokeskus
Viennin heikon kehityksen eri taustatekijät Yksittäisten toimialojen rakenneongelmat (& viennin yksipuolinen rakenne) -ICT, metsäteollisuus, investointitavaroiden tuotanto Eurokriisi ja vientikysynnän pitkäaikainen hiipuminen Venäjän talouden sukellus: vienti sinne nyt noin 2 mrd euroa pienempi kuin 2013 Viennin korvautuminen yritysten ulkomaisten toimintojen laajentumisella Hintakilpailukyky heikkeni erityisesti viime vuosikymmenen lopulla - yksikkötyökustannuksia kasvatti erityisesti tuottavuuden lasku Vaihtosuhteen (vientihinnat/tuontihinnat) heikko kehitys Suomessa ketju hyvästä tuoteinnovaatiosta markkinamenestykseksi ontuu usein Nopea muutos paikallisista alihankintaketjusta globaaleihin tuotantoverkostoihin on tuottanut ongelmia
Kilpailukykykuilu kuitenkin politiikan yksipuolisena ankkurina Kilpailukykymme on rapautunut 10-15 prosenttia keskeisiä kilpailijamaitamme heikommaksi Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelma Ratkaisujen Suomi Mihin analyyseihin perustuu tämä kilpailukyvyn tasoa koskeva luonnehdinta? - käytössä oleva analyysi ei tue väitettä Talouspolitiikan perusratkaisut johdetaan suoraviivaisesti väärästä perusväittämästä - 5% + 5 % + 5 % malli (hallituksen esitykset, äärimaltilliset sopimukset, paikallinen sopiminen) - uusi esimerkki yhden totuuden pakkopaidasta Hintakilpailukyvyn heikkenemisen syyt tulkitaan virheellisesti - yksikkötyökustannusten isojen nousujen taustalla suhdannetekijät ja rakennekriisit avoimen sektorin toimialoilla ja niistä johtunut tuottavuuden lasku, ei niinkään palkankorotusten kohtuuttomuus Suomen kilpailukyvyn heikkeneminen viime vuosina johtuu ennen kaikkea kilpailijamaita hitaammasta tuottavuuskehityksestä. Sen sijaan työvoimakustannukset ovat kohonneet suurin piirtein kilpailijamaiden tahtiin. Maliranta (2014) Tiedosta huolimatta hintakilpailukyvyn heikkeneminen pyritään esittämään työmarkkinoiden palkanmuodostusmallin epäonnistumisena ja kyvyttömyytenä Tällä esitetyllä kyvyttömyydellä perustellaan koko neuvottelumallin muutosvaatimus
Työvoimakustannukset Tuottavuus ja työvoimakustannukset euromaissa 2014 45 euroa 40 35 30 25 FI GER 20 15 10 5 euroa/tunti 10 20 30 40 50 60 Tuottavuus Lähde: Tuottavuus, OECD Productivity Statistics, koko talous Tehdyn työtunnin kustannukset, Eurostat, markkinasektori
Suomen hinta- ja kustannuskilpailukyvyn kehitys verrattuna 14 vanhaan EU-maahan 1970-2014 Mittarina: Suhteelliset reaaliset yksikkötyökustannukset, koko kansantalous 120 115 110 Keskiarvo 1970-2014 Kilpailukyky heikkenee 105 100 95 90 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähde: Pekka sauramo, Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on?, Talous & Yhteiskunta 2/2015
Kansantalouden kustannuskilpailukyky Mitattuna suhteellisilla reaalisilla yksikkötyökustannuksilla Lähde: Maliranta (2014), Luovan tuhon tie kilpailukykyyn, TT Säätiö
Yksikkötyökustannusten muutoksen osatekijät 14 12 10 8 6 4 2 Punainen = tuottavuuden vaikutus Sininen = työvoimakustannusten vaikutus 0-2 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014-4 -6-8 Lähde: OECD, Productivity statistics
Yksikkötyökustannusten kehitys Suomessa ja Saksassa 2010-2016, koko talous 6 5 4 3 2 1 0-1 2010 2011 2012 2013 2014 2015e 2016e -2 Suomi Saksa Lähde: OECD Economic Outlook, June 2015
Työmarkkinamalli ei ole yhteiskunnan erillinen saareke, vaan keskeinen osa hyvinvointimallia Työmarkkinamalli Hyvinvointivaltio Investointeja hyvään koulutukseen, terveyteen, muutosturvaan ja tasa-arvoon Kasvu Sopeutumiskykyä kansainvälisen työnjaon muutokseen ja teknologiseen kehitykseen - vahvat työmarkkinajärjestöt - palkkakoordinaatio - suhteellisen antelias työttömyysturva - aktiivisen työvoimapolitiikan rooli Lähde: ETLA B232 Seuraus: muutokset työmarkkinamallissa heijastuvat laajasti yhteiskunnassa
Pohjoismaisessa mallissa instituutioilla on väliä Pohjoismaisen mallin ansiot eivät ensisijaisesti perustu teknologiseen etevyyteen,vaan pikemminkin kykyyn organisoida, oppia ja toimeenpanna asioita. Olennaista on yhteiskunnan muutosvalmius ja kansalaisten osallisuus uudistuksissa ja luottamus niiden reiluuteen. Instituutiot, mm. työmarkkinamalli, ovat tukeneet muutosvalmiutta. Instituutiot & Päätöksenteko Päämäärät & Arvot Lopputulokset: -elintaso -tulonjako Politiikkatoimenpiteet Lähde: The NordMod2030 hanke, Fafo report 2015:07
Pohjoismainen malli murroksessa Vaihtoehtoiset strategiat: työmarkkinamallin näkökulma Vanhat instituutiot romukoppaan SITRA: Uusi juoni: kohti kestävää hyvinvointia aineisto - kansalaisten voimaannuttaminen & vanhojen instituutioiden purkaminen Instituutiot kellumaan (instituutiot annettuina, mutta vähän toisarvoisina) ETLA: The Nordic model challenged but capable of reform, Nordic Council (2014) - paikallista sopimista ja joustoja on lisättävä; palkkaerojen kasvu ei ole vältettävissä - työmarkkinainstituutiot ovat kuitenkin sitkeitä ja palkkakoordinaatio säilyttämisen arvoinen - ei huolta työmarkkinainstituutioiden toimintaedellytysten säilymisestä Instituutiot trimmataan (hyvinvointimalli ei säily ilman tavoitteellista politiikkaa) NordMod2030: The Nordic model towards 2030: A new chapter, Fafo report 2015:07 - tulonjaon tasaisuus ja luottamus on - paitsi mallin saavutus - myös edellytys sen toimivuudelle - tulonjaon repeäminen rapauttaa luottamuksen ja palkkakoordinaation - instituutioiden pysyvyys ei itsestäänselvyys: järjestäytymisaste, työnantajien intressit, - to create, to work, to organize, to share, to protect, to mobilize (politiikan rooli)
Haasteita Suomelle Viime vuosien heikon vientikehityksen kääntäminen - heikon kehityksen syynä sekä rakennetekijät että suhdannetekijät - tällöin ei myöskään yhtä ihmelääkettä Ikämenot kasvavat julkisessa taloudessa menohillinnän paineet kohdistuvat myös muihin julkisiin menoihin - tulevaisuusmenot (ml. koulutus, tutkimus) - muutosvalmiutta tukeva sosiaaliturva Talouden ja hyvinvoinnin hyvän kehän säilyttäminen muuttuvassa ympäristössä muutosvalmiuden säilyttäminen ei automaattista Perässähiihtäjästä teknologian eturintamaan myös uuden ajan elinkeinopolitiikkaa - kokeilutalous & riskinotto - vahva perustutkimus
KIITOS!