Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta

Inarin kunnan alue- ja elinkeinopoliittisessa ohjelmassa 2014-2016 sisältäen kansainvälisen osion käsitellään Toimintaympäristöä Kuntakonsernia kehittäjänä Päämääriä ja toimenpiteitä Kärkihankkeita ja hankeideoita Kansainvälisyyttä Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta Kunnanhallitus 4.11.2013

Sisällysluettelo Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 1 Inarin kunta aktiivisena aluekehittäjänä ja elinkeinojen edistäjänä 6 1.1 1990-luku muutti julkista hallintoa ja kunnallishallintoa 6 1.2 Vahvistuvan 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen 7 1.3 Vuoden 2008 taloudellinen taantuma 7 1.4 Valtiovallan päätökset elokuulta 2013 8 1.5 Ohjelmatyöllä vastauksia vaativiin haasteisiin 11 2 Inarin aluekehityksen ja elinkeinojen edistämisen lähtökohdat 12 2.1 Inarin kunnan visio 12 2.2 Kuntastrategia / toiminta-ajatus 12 2.3 Kunta-arvot 12 2.4 Kuntastrategiaa toteutetaan niin kunnan sisä- kuin ulkopuolella 13 2.5 Aluekehityksen ja elinkeinojen kehittämisen strategiset painopisteet 14 2.6 Inarin nelikenttäanalyysi 14 2.7 Ohjelman ylläpito ja tiedotus 15 3 Kehittämistyön toimintaympäristö sekä kunta- ja konsernitoiminnot 16 3.1 Inarin sijainti 16 3.2 Infrastruktuuri ja luonto 17 3.3 Inari on saamelaisten kotiseutualuetta 17 3.3.1 Saamelaiselinkeinot 18 3.3.2 Saamelaisuus matkailussa 19 3.4 Kunnan peruspalvelurakenne 19 3.4.1 Keskushallinto 20 3.4.2 Sosiaali- ja terveyspalvelut 20 Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 1

3.4.3 Sivistyspalvelut 21 3.4.4 Tekninen toimen palvelut 22 3.4.4.1 Yhdyskuntasuunnittelu 22 3.4.4.2 Yhdyskuntarakentaminen 25 3.5 Kuntakonsernin palveluntarjoajia 26 3.5.1 Inergia Oy 26 3.5.2 Inarin Kiinteistöt Oy 26 3.5.3 Ski Saariselkä Oy 26 3.5.4 MedInari Oy 27 3.5.5 Tilapalvelu liikelaitos 27 3.5.6 Ruokapalvelu liikelaitos 27 3.5.7 Kalatalouden kehittämisrahasto 28 3.6 Kuntasektorin muita palvelutarjoajia 28 3.6.1 Lapeco - Lapin Jätehuolto kuntayhtymä 28 3.6.2 Lapin pelastuslaitos 29 4 Inarin konserniorganisaatio alue- ja elinkeinojen kehittämisessä 29 4.1 Valtuusto ja kunnanhallitus 29 4.2 Elinkeinot & kehitys Nordica 29 4.3 Kiinteistökehitys InLike Oy 30 4.4 Saariselkä Oy 30 4.5 Muita yhtiöitä? 30 5 Yleiset alue- ja elinkeinopolitiikan päämäärät ja toimenpiteet 30 5.1 Elinkeinoelämän kehittäminen 30 5.1.1 Yrittäjyyskasvatus 30 5.1.2 Yritysilmasto 31 5.1.3 Kehittämishankkeet 31 5.1.4 Matkailun kehittäminen 31 5.1.5 Kuntamarkkinointi 32 Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 2

5.1.6 Koulutus ja työvoiman saatavuus 32 5.1.7 Paikalliset hankinnat 33 5.2 Yhteistyö ja verkottuminen 34 5.2.1 Kunta- ja seutukuntayhteistyö 34 5.2.2 Yhteydet maakunta- ja valtionhallintoon 34 5.2.3 Yhteydet yrittäjiin ja yrittäjäjärjestöihin 34 5.2.4 Sidosryhmäyhteistyö 35 5.2.5 Tiedotus 35 5.3 Aluepoliittiset toimenpiteet 36 5.3.1 Yhdyskuntasuunnittelu 36 5.3.2 Tontti- ja toimitilapolitiikka 36 5.4 Elinkeinopoliittiset toimenpiteet 37 5.4.1 Lainatakaukset 37 5.4.2 Avustukset 37 5.4.3 Teollistamissopimukset 37 5.4.4 Osakkuus 37 5.4.5 Yksittäisten kehittämishankkeiden rahoitus 37 5.4.6 Hinnoittelupolitiikka 38 5.4.7 Maan hinnoittelu 38 5.4.8 Huomionosoitukset 38 5.5 Alue- ja elinkeinopolitiikan resurssit 38 5.5.1 Elinkeinotoimen henkilöresurssit 38 5.5.2 Aluekehittämisen henkilöresurssit 38 5.5.3 Aluekehittämisen muut resurssit 38 5.5.4 Hankkeisiin osallistuminen 38 5.5.5 Teollistamissopimukset 39 5.5.6 Liike- ja teollisuuskiinteistöjen saneeraukset 40 5.5.7 Budjetointi 40 5.5.8 Aluekehityksen ja elinkeinojen edistämisen päätöksenteko 40 Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 3

6 Kehittämistyöhön vaikuttavat kärkihankkeet ja hankeideat 41 6.1 Alue- ja elinkeinopoliittiset kehittämishankkeet 42 6.1.1 Aluekehitys 42 6.1.2 Maankäytön suunnittelu 42 6.1.3 Matkailuhankkeet 43 6.1.4 Kylmäteknologia; ajoneuvo-, rengas- ja komponenttitestaus 43 6.1.5 Kansainvälistymishankkeet 43 6.1.6 Elinkeino- ja yrityspalvelut 43 6.1.7 Luonnonvarojen hyödyntäminen 43 6.1.8 Muuta 43 6.2 Yritystoiminnan investointihankkeet 44 6.2.1 Test World Indoor III -kylmätestausympäristön toteuttaminen 44 6.3 Infrastruktuurihankkeet 44 6.3.1 Nellimintie 45 6.3.2 Raja-Joosepin kansainvälisen raja-aseman peruskorjaus ja laajennus 45 6.3.3 Ivalon lentoterminaalin peruskorjaus ja laajennus 45 6.3.4 Kolttakulttuurikeskus 46 6.4 Ympäristöhankkeet 47 6.4.1 Urho Kekkosen kansallispuisto 47 6.4.2 Muita ympäristöhankkeita 47 6.5 Metsätalous 48 6.5.1 Valtion metsät 48 6.5.2 Peuravuonon saha 49 6.5.3 Yksityismetsät 50 6.6 Porotalous 51 6.7 Kaivannais- ja kaivosteollisuus 54 6.7.1 Inarin kunnan alue kaivos- ja kaivannaistoiminnan mahdollisuutena 55 6.7.2 Inarin kunnan mahdollisia toimenpiteitä 56 6.8 Jäämeren käytävä Arctic Corridor 56 Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 4

7 Inari on kansainvälinen 57 7.1 Yleistä 57 7.2 Inarin kunnan kansainvälistymisen tausta 57 7.3 Inarin kunnan kansainvälinen toimintaympäristö 58 7.3.1 Inari kansainvälisessä toimintaympäristössä 58 7.3.2 Kansainvälinen kanssakäyminen tilastojen valossa 60 7.4 EU, sidosryhmät ja yhteistyökumppanit 61 7.4.1 Interreg Pohjoinen -ohjelma 61 7.4.2 Kolarctic ENI CBC -ohjelma 62 7.4.3 Pohjoinen Periferia ja Arktis -ohjelma 63 7.4.4 Ystävyyskunnat 63 7.4.5 Pohjoisten rajakuntien neuvosto 64 7.4.6 Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä 64 7.5 Toteutunut kansainvälinen toiminta 65 7.5.1 Elinkeinoyhteistyö 65 7.5.2 Elinkeinoyhteistyö ja kehittämishankkeet 65 7.5.3 Matkailu 66 7.5.4 Inergia Oy 67 7.5.5 Sivistystoimi 67 7.5.6 Sosiaali- ja terveystoimi 68 7.5.7 Tapahtumat ja sidosryhmätoiminta 69 7.6 Inarin kunnan kansainvälistymisen visio ja strategia 69 7.6.1 Kansainvälistymisen visio vuoteen 2020 69 7.6.2 Kansainvälistymisen painopisteet 69 7.6.3 Kansainvälistymisen strategia 70 7.6.4 Kansainvälistymisen toimenpideohjelma 2014-2016 70 Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 5

Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 1 Inarin kunta aktiivisena aluekehittäjänä ja elinkeinojen edistäjänä Inarin kunnalle (aluekehitys) Inarin kunnan ja yrittäjien yhteistyö yrittäjyyden edistämiseksi on tärkeä askel säilyttää kunnassa ja yhteisössä pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusteet, erityisesti turvata taloudellinen perusta kaikille niille hyvinvointia edistäville palveluille ja sille kehitystyölle, jota kehittyvä ja alati muuttuva ympäristö vaatii. Samalla kun turvaamme palvelujen rahoituksen olemme muuntumassa julkishallinnon vetämästä yhteisöstä yrittäjyyden ja siihen läheisesti liittyvän yrittäjähenkisyyden yhteisöön. Tie muutoksen kautta toisenlaiseen yhteisöön on pitkä, jopa sukupolvia kestävä, mutta välttämätön. 1.1 1990-luku muutti julkista hallintoa ja kunnallishallintoa Tämän hetken vertailussa voidaan palata aina 1990-luvun alkuun ajoittuvaan taloudelliseen lamaan ja sen seurauksiin. 1990-luvun lamaa edeltävänä aikana Inarin kunnassakin julkinen talous oli voimissaan ja julkisella alalla oli runsaasti työpaikkoja. Eräänä esimerkkinä voidaan pitää viestintäalaa, jossa ennen 1990-luvun lama-aikaa parhaimmillaan Inarissa oli liki sata alan työpaikkaa. Runsaasti työpaikkoja oli kaikilla julkisen hallinnon aloilla ja työllisyystilanne oli hyvä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä oli menosidonnainen siten, että palkattavaa virka- tai toimihenkilöä kohti saatiin valtionosuutta niin, ettei verotuksen jälkeen nettokustannuksia syntynyt. Järjestelmä oli henkilöstön lisäyksiä suosivaa, vaikkei työtä olisi riittämiin ollutkaan. 1990-luvun lama kouraisi Inarin kuntaa ja sen yrittäjiä sekä yrityksiä kovalla kädellä. Hyvin harvat olivat etenkin matkailussa toimineet yritykset, jotka selvisivät talouden ahdingosta ilman julkisen vallan aktiivisia tukitoimenpiteitä. Laman jälkiseuraukset alkoivat näkyä 1990-luvun puolivälin jälkeen Inarissakin. Maan hallitus vaihtui ja erityisesti vuodesta 1996 alkaen alkoi laman seurauksena valtiontalouden ja sen myötä koko julkisen talouden tervehdyttämisohjelma monine leikkauksineen. Totuttujen runsaiden valtionosuuksien sijaan valtionosuuksia kunnilta ja erityisesti syrjäisimmillä seuduilla olevilta kunnilta leikattiin viidennes. Leikkaus tehtiin vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Samanaikaisesti valtio oli käynnistänyt omassa toiminnassaan tehostamistoimenpiteet ja toimintojen ulkoistuksen, joiden vaikutukset Inarissakin olivat aikaa myöten rajut. Edelliseen esimerkkiin viitaten viestintäalalla työpaikkoja oli enää tuskin yhden käden sormilla luettavissa. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 6

Lamassa kuntien kyvyttömyyden, valtion kyvyttömyyden ja yritysten kyvyttömyyden vuoksi työllistää työttömyys 1990-luvun puolivälissä nousi lähes kolmannekseen työvoimasta. Jos ei olisi huomioitu julkisia tukitoimenpiteitä työttömyyden torjumiseksi, tosiasiallinen työttömyys nousi yli kolmannekseen. Vuosituhannen vaihteeseen ajoittuu paljon muutoksia Inarin kunnan tavassa toimia. Noina vuosina aloitettiin säästö-, tehostamis- ja tuottavuustoimenpiteet. Kunnan palvelut olivat niin muutoksessa, että muutoksesta tuli lähes pysyvää. Henkilöstökin osaltaan tottui toimintatapaan. Eräs tapa vastata muutokseen oli ulkoistaa myös kunnan toimintoja erityisesti yhtiöittämällä. Vuosituhannen vaihteessahan Inarin kunnalla oli käytännössä vain energiayhtiö Inergia Oy. Taitekohdaksi muodostuivat myös Saariselän kehitysnäkymät tulevaisuudesta, jonka seurauksena käytännössä käynnistettiin uudelleen kaavoitustoimet, johon liittyi myös maanhallinnan muutokset Saariselän ydinalueella. 1.2 Vahvistuvan 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen Suomen kansantalouden nousun myötä Inarinkin taloudellinen asema parani. Vuoteen 2008 mennessä tapahtui merkittävän hyviä asioita: Saariselän kasvu käynnistyi uudelleen. Kunnan alueella taloudellinen toiminta ja yritystoiminta vireytyivät. Inarin kunnan taloudellinen asema vahvistui. Kansainvälinen asema vahvistui erityisesti matkailussa. Valtion toimenpiteet eivät kohdistuneet merkittävästi Inarin kuntaan. Myönteinen kehitys turrutti Inarin kuten koko suomalaisen kansantalouden. Inariinkin yleistyi käsitys, ettei kunnan tule olla aktiivinen kehitysveturi alueellaan eikä ottaa elinkeinopoliittisia hallittujakaan riskejä. Vielä 2008 lopulla Inarinkin piti päästä taloudellisesta lamasta niin valtion kuin kuntien tasolla kuten lähes kaksikymmentä vuotta aiemmin, kuin koira veräjästä ottamalla suhdannetaantumaan lisävelkaa. Vuoden 2008 taantuma lisäsi velanottoa niin valtiolla kuin kunnilla. 1.3 Vuoden 2008 taloudellinen taantuma Taloudellinen ja toiminnallinen tilanne julkisella sektorilla ja Inarin kunnassa muistutti 2008-2009 paljon tilannetta 1994-1995. Taloudellinen suhdanne on syvän laman jälkeen kääntymässä hitaaseen taloudelliseen kasvuun, mutta valtio oli ottanut merkittävästi velkaa selviytyäkseen pahimman laman yli ilman ikävimpiä seurauksia. Seuraavat eduskuntavaalit pidettiin vuonna 2011, kuten pidettiin vuonna 1995. Vaalivuoden 2011 jälkeen vuonna 2012 ja kuluvana valtio on joutunut tasapainottamaan julkista taloutta merkittävillä taloudellisilla ratkaisuilla. Ennakoitavissa oli valtionosuuksien leikkauksia, vaatimuksia kunnallishallinnon tuottavuuden ja tehokkuuden kohottamisesta ja kunta- ja palvelurakenteen edelleen toteuttamiseksi. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 7

1.4 Valtiovallan päätökset elokuulta 2013 Pitkän talouskeskustelun jälkeen Suomen hallitus sopi torstaina 29. elokuuta rakenneuudistusohjelmasta kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Ohjelmassa hallitus toteaa lähtökohtana julkisen talouden kestävyysvajeen. Suomen taloutta vaivaavat samanaikaisesti rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat sekä vaikea suhdannetilanne. Ikärakenteen muutos vähentää työikäisten määrää ja kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia menoja. Tämä vaikeuttaa julkisen talouden rahoitusta ja luo siihen niin sanotun kestävyysvajeen. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kestävyysvaje on runsaat 4 ½ % BKT:sta. Tämä tarkoittaa, että julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua perusennusteeseen verrattuna yli 9 mrd. euroa vuoteen 2017 mennessä, jotta julkinen valta kykenisi hoitamaan hyvinvointivaltioon liittyvät velvoitteensa nykyisellä kokonaisveroasteella ilman, että julkisen talouden velkaantuminen karkaa kestämättömälle uralle. 1 Ohjelma talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi kuntatalouden osalta Hallituksen rakenteellinen uudistusohjelma rakentuu konkreettisten, talouden kasvuperustaa ja julkisen palvelujärjestelmän tuottavuutta vahvistavien, työllisyysastetta kohottavien ja julkisen talouden kestävyysongelman ratkaisevien rakennepoliittisten toimien varaan. Ohjelmassa tavoite koko kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi ositetaan valtiontaloutta, kuntien taloutta, työuria ja työn tarjontaa, rakenteellista työttömyyttä, koko talouden tuottavuuden kasvua ja kilpailukykyä sekä julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvua koskeviksi konkreettisiksi osatavoitteiksi. 2 Kestävyysvajeen umpeen kurominen edellyttää kuntatalouden tasapainottamista. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi otetaan käyttöön kuntien talousohjausjärjestelmä. Järjestelmässä uudistetaan valtionosuusjärjestelmä sekä tehostetaan peruspalveluohjelmamenettelyn pitkäjänteisyyttä, sitovuutta ja ohjausvaikutusta hallitusohjelman mukaisesti. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita puretaan yhden miljardin euron kustannuksia vastaavasti. Miljardi euroa katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla. 3 Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma totesi 11.9.2013, että jos hallituksen rakennepaketissa esitetty kahden miljardin euron tasapainotusvaatimus siirrettäisiin suoraan kuntaveroihin, se tarkoittaisi keskimäärin 2,5 prosenttiyksikön korotusta. 4 1 Hallituksen rakenneuudistusohjelma 29.8.2013 2 Hallituksen rakenneuudistusohjelma 29.8.2013 3 Hallituksen rakenneuudistusohjelma 29.8.2013 4 Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 11.9.2013 Kuntamarkkinoilla Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 8

Inarin kunnan osalta hallituksen rakenneuudistusohjelman ja Kuntaliiton siitä tekemän taloudellisten vaikutusten arvion mukaan tulevat toimenpiteet konkretisoituvat: Inarin kunnan osalta tehtäviä ja velvoitteita puretaan 1,3 milj. euron edestä, joka tarkoittaa 15 henkilötyövuoden siirtymää valtiolle (tuloveroprosentin tuotto 1,037 milj. euroa, 22,5 milj. euroa henkilöstömenot 45,3 % 49,8 milj. euroa kokonaismenoista, henkilötyövuosi 40 000 euroa per vuosi). Inarin kunnan osalta verorahoituksella kattaminen merkitsee 1,25 prosentin nostoa (tuotto 1,3 milj. euroa) tai kunnan palvelutuotannon tuottavuutta edelleen parantamalla vastaavalla summalla. Tasajaon mukaan vuoteen 2017 mennessä veroprosenttia tulisi nostaa 0,75 % ja tuottavuutta parantaa 520 000 vuotuisista kustannuksista. Julkisen palvelutuotannon tuottavuuden ja vaikuttavuuden kohentaminen on välttämätöntä julkisen talouden kestävyysongelman ratkaisemiseksi. Kunnat vastaavat suuresta osasta näistä palveluista. Kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käynnissä olevan uudistushankkeen määrätietoisella loppuun saattamisella on keskeinen merkitys. Uudistuksen avulla tulee varmistaa, että kuntien keskinäinen sekä valtion ja kuntien välinen vastuunjako sekä taloudelliset kannusteet toiminnan tehostamiseksi kunnissa ovat selkeät, julkisten palvelujen tuotantoketjut ovat eheitä eikä osaoptimointia esiinny. Uudistuksen keskeisen tavoitteen on oltava julkisen palvelujärjestelmän tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. 5 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta jatketaan STM:n järjestämislakityöryhmän väliraportissa esitettyjen linjausten mukaisesti. Väliraportin perusteella kunnan tulee kuulua sote -alueeseen, joka järjestää sille sosiaali- ja terveyspalvelut. Sote -alue muodostuu maakuntien keskuskaupunkien varaan. Edelleen kuntarakennelain 4 d :n mukaisella selvitysalueella olevalla vähintään 20 000 asukkaan kunnalla on oikeus järjestää perustason palvelut omille asukkailleen. Perustason palveluihin kuuluvat kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa sekä sairaanhoidon ja sosiaalihuollon ympärivuorokautista päivystystä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee siten, että valtiovallan asettama valmisteluryhmä laatii ehdotuksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Ehdotus lähetetään lausunnoille heti sen valmistuttua. Lausuntokierroksen jälkeen hallituksen esitys viimeistellään ja annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014. Järjestämislaki ja siihen liittyvät muut lait on tarkoitus saada vahvistetuiksi kesällä 2014 ja lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015. Lakien vahvistamisen jälkeen kuntia kuullaan muodostettavista sote -alueista, perustason alueista ja erityisvastuualueista. Alueet ja niihin kuuluvat kunnat vahvistetaan loppuvuodesta 2014. Alueiden tulee aloittaa toimintansa viimeistään 1.1.2017. 5 Hallituksen rakenneuudistusohjelma 29.8.2013 Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 9

Inarin kunnan osalta, ellei Inarin hae poikkeuksia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä, palvelut, palveluresurssit ja siihen liittyvä päätöksenteko jakaantuisi seuraavasti viimeistään vuoden 2017 alusta vuoden 2013 luvuilla: Palvelut TA 2013 euroa % Päätösvalta Sosiaali- ja terveyspalvelut 15.611.000 36,6 Sote -alue Erikoissairaanhoito 8.193.000 19,2 Sote -alue Muut palvelut 18.807.000 44,1 Inarin kunta Yhteensä 42.611.000 100,0 Inarin kunnan harkittavaksi tulevat edellä mainitusta poiketen hakea eritysasemaa perusteena saamelaisalue, pitkät etäisyydet ja harva asutus. Hallituksen rakenteellisessa uudistusohjelmassa työllisyydestä todetaan, että työllistymistä voidaan nopeuttaa tehokkailla työvoimapalveluilla. Ohjelman mukaan työvoiman palvelukeskusverkoston vakinaistamisella parannetaan kuntien ja valtion yhteistyötä heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisen edistämisessä. Ohjelman mukaan tehdään tarvittavat säädösmuutokset, jotta kunnat voivat saada etukäteen tiedon niistä henkilöistä, joilla 500 päivää työmarkkinatukea on tulossa täyteen. Kunnan roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa korostetaan, kun aiemmin päätetyn mukaisesti osa yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuuta siirretään kunnille 1.1.2015. 6 Työmarkkinatuen lisävastuu Inarin osalta Työmarkkinatuen rahoitusuudistuksella halutaan luoda mahdollisuuksia työmarkkinatuella olleiden pääsyssä aktivointitoimenpiteiden piiriin. Tämä toteutetaan osana kuntien tehtävien arviointia ja työllisyyspolitiikan vastuunjaon tarkastelua. Tällä hetkellä kunnat maksavat puolet yli 500 päivää työmarkkinatuella olleiden työmarkkinatuesta siltä ajalta, kun työtön ei osallistu aktivointitoimenpiteisiin (esim. kuntouttava työtoiminta). Inarin osalta kustannukset ovat tänä vuonna arviolta 420 000 euroa. Tätä vastuuta varhennetaan 300 päivään vuoden 2015 alusta ja se lisää kuntien rahoitusosuutta valtioneuvoston arvion mukaan 150 miljoonalla eurolla. Samanaikaisesti ollaan mm. ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin pääsyä helpottamassa. Esimerkiksi työssäoloehto lyhenee 6 kuukauteen nykyisestä 8 kuukaudesta. Muutosten tarkoituksena on, että aktiivitoimiin osallistuminen sekä työn vastaanottaminen on entistä kannattavampaa, työttömyysturvan katkokset vähenevät ja sanktiointi tiukentuu. 6 Hallituksen rakenneuudistusohjelma 29.8.2013, liite 1 Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 10

1.5 Ohjelmatyöllä vastauksia vaativiin haasteisiin Alue- ja elinkeinopoliittisella ohjelmalla lisättynä kansainvälisellä osiolla Inarin kunnan tulisi kyetä vastaamaan useisiin vaativiin haasteisiin: 1. Palveluilla luodun hyvinvoinnin turvataksemme taloudellisessa perustassa kunnan on kyettävä edesauttamaan lisää uusia työpaikkoja, jotka syntyvät julkisen sektorin sijaan yksityiselle sektorille vireämmän aluetalouden, yritystoiminnan edistymisen ja yrittäjyyden kasvun myötä. 2. Inarin ylivoimainen kilpailuetu on tosiasiallisten talousalueiden lisäksi kunnan alueella kansallispuistot, erämaa-alueet, suojelualueet, Natura -alueet ja muiden lakien ja asetusten perusteella suojellut alueet, jotka varmistavat brändin Euroopan viimeisestä koskemattomasta luonnosta, arktisuudesta ja ainutkertaisuudesta. 3. Ylivoimaista kilpailuetua kunnan ja alueen yritystoiminnan tulee hyödyntää kasvavaan arktiseen luontomatkailuun, kylmäteknologian uusiin sovellutuksiin ja luonnosta saatavien raaka-aineiden paikallisesti jalostettuihin tuotteisiin. 4. Inarin kunta tulee nähdä aktiivisena ja hallittua riskiä ottavana alue- ja elinkeinopoliittisena toimijana, jonka keinovalikoimaan kuuluu välittömistä elinkeinopoliittisista toimenpiteistä hanketyö ja teollisuussopimukset, ei kuitenkaan avustukset, lainat ja takaukset kuntakonsernin ulkopuolisille yrityksille. 5. Kunnan tulee nostaa oman toimintansa tuottavuutta voidakseen rahoittaa kehitysveturina yhteisön taloudellista toimeliaisuutta. 6. Kunta on aktiivinen alueensa kaavoittajana, joka tähtää luonnon, ympäristön ja luonnonvarojen käytön yhteensovittamiseen ottaen huomioon erityisesti pienyritystoiminnan edellytykset koko kunnan alueella alue- ja elinkeinopoliittisilla painopistetoimialoilla. 7. Kunta pyrkii aktiivisesti omassa toimivallassaan olevissa asioissa yhteen sovittamaan kehittyvän arktisen luontomatkailun, kylmäteknologian ja luonnonvarojen käytön saamelaisten esittämien oikeuksiensa kanssa. 8. Inarin kunta on osa kansainvälistä yhteisöä niin raja-alueella kuin myös ainutlaatuisena matkailukohteena hyvinkin kaukaisille vieraille. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 11

2 Inarin aluekehityksen ja elinkeinojen edistämisen lähtökohdat 2.1 Inarin kunnan visio Vuonna 2020 Inari on pohjoista sijaintiaan menestyksekkäästi ja kestävällä tavalla hyödyntävä vauras, kansainvälinen ja elinkeinollisesti monipuolinen kulttuurimatkailun ja arktisen luontomatkailun sekä kylmäteknologian ja luonnonvarojen hyödyntämisen keskus Pohjois-Lapissa. 2.2 Kuntastrategia / toiminta-ajatus Inarin kunta edistää kuntalaisten, yrittäjien ja muiden taloudellisten toimijoiden toimintaedellytyksiä palveluillaan, yhteistyöverkostoillaan ja yhteistyökumppanina tavoitteenaan taloudellisen hyvinvoinnin kasvattaminen kunnan alueella. Erityistä huomiota kiinnitetään alue- ja elinkeinorakenteen sekä infrastruktuurin kehittämiseen. 2.3 Kunta-arvot Inarin kunnan arvot ovat: asiakaslähtöisyys ja palveluhenkisyys yhteisöllinen työyhteisö (avoin, luottamusta herättävä, tasa-arvoinen, oikeudenmukainen, yhteistyötä tekevä, ihmistä arvostava ja yksilön oikeudet ja velvollisuudet tunnista) taloudellisuus osaaminen ja uudistuminen. Kunta-arvoja ja toiminta-ajatusta aluekehityksessä ja elinkeinojen edistämisessä toteutetaan avoimella, luottamuksellisella ja tasapuolisella yritysilmapiirillä kunnan ja yrittäjien välisellä monipuolisella yhteistyöllä yrittäjämyönteisellä hallinto- ja palveluorganisaatiolla joustavalla ja tehokkaalla elinkeino-organisaatiolla tehokkaalla maankäytöllä ja ennakoivalla kaavoitustoiminnalla. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 12

2.4 Kuntastrategiaa toteutetaan niin kunnan sisä- kuin ulkopuolella Inarin kunta turvaa olemassa olevien yritysten toiminta-, kehitys- ja kasvuedellytykset toimimalla aktiivisena elinkeinotoiminnan edistäjänä niin kunnan sisä- kuin ulkopuolella. Yrityskanta 510 500 497 504 503 504 490 483 485 480 470 470 460 450 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Yrityskanta Lähde: Tilastokeskus Inarin kunta pyrkii uuden yritystoiminnan saamiseen kunnan alueelle luomalla uudelle yritystoiminnalle monipuoliset toimintaedellytykset. 50 40 30 36 32 45 39 Yrityksiä 43 44 4142 32 33 44 33 34 29 20 10 4 6 11 11 11 5 0-10 2005 2006 2007 2008 2009-1 2010 2011 Aloittaneet Lopettaneet Nettolisäys Lähde: Tilastokeskus Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 13

2.5 Aluekehityksen ja elinkeinojen kehittämisen strategiset painopisteet Aluekehityksessä ja elinkeinojen kehittämisessä Inarin strategisena tavoitteena on olla: Maailman johtava ja monipuolisin kulttuurimatkailun sekä arktisen luontomatkailun ympärivuotinen kohdealue. Maailmalla tunnettu kylmäteknologian edelläkävijä ajoneuvo-, rengas- ja komponenttitestauksessa. Kansainvälistä sijaintiaan ja vetovoimatekijöitään hyödyntävä keskuspaikka kehittyvän Barentsin alueen ytimessä. Alueen luonnonvarojen aktiivinen hyödyntäjä ja jatkojalostaja. Lisäksi Inarin kunta panostaa eri tavoin alueen saavutettavuuden parantamiseen ja siinä etenkin Ivalon lentokentän kautta operoitavan lentoliikenteen kehittämiseen. 2.6 Inarin nelikenttäanalyysi Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 14

2.7 Ohjelman ylläpito ja tiedotus Alue- ja elinkeinopoliittisen ohjelman valmistelusta vastaa kunnanhallitus ja päättää valtuusto. Alue- ja elinkeinopoliittisen ohjelman ylläpidosta ja siihen liittyvästä tiedotuksesta vastaa Elinkeinot & kehitys Nordica. Yksittäisten ja kiireellisten hankkeiden sekä investointien osalta alue- ja elinkeinopoliittiseen ohjelmaan liittyviä asioita voidaan käsitellä kunnanhallituksessa ja valtuustossa myös tapauskohtaisesti. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 15

3 Kehittämistyön toimintaympäristö sekä kunta- ja konsernitoiminnot 3.1 Inarin sijainti Inari sijaitsee maa- ja ilmaliikenteen solmukohdassa Pohjoiskalotilla kahden valtakunnan, Norjan ja Venäjän, rajanaapurina. Kansainvälinen rajanylityspaikka Venäjälle sijaitsee Raja-Joosepissa ja Norjaan Näätämössä. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 16

3.2 Infrastruktuuri ja luonto Inarin kunnassa on kolme keskeistä taajamakeskittymää, jotka muodostavat kunnan merkittävimmät asutus- ja työssäkäyntialueet. Näitä ovat hallinnollinen ja kaupallinen kuntakeskus Ivalo (31.12.2012 tiedoilla 3 123 asukasta), pohjoisen johtava matkailukeskus Saariselkä (323) sekä saamelaiskulttuurin keskus Inari (481). Laajan kunnan alueella on lisäksi useita vireitä kyliä. Kunnan väkiluku 31.8.2013 oli 6 758 asukasta. Inarin kunnan alueella on erilaisia suojelualueita liki 12 000 km², joka vastaa yli 78 prosenttia kunnan maapinta-alasta. Tästä erämaa-alueiden osuus on hieman yli 6 000 km². Kunnassa sijaitsee Euroopan suurin kansallispuisto Lemmenjoen kansallispuisto, sekä osa Urho Kekkosen kansallispuistoa, jotka huomioidaan kunnan keskeisinä kehittämiskohteina. Vesimäärältään Suomen toiseksi suurin tuhansien saarten Inarijärvi on yli 1 000 km²:n laajuinen. Karun ja kirkasvetisen järven maisema on vaihteleva ja omaleimainen, ja järven kalalajisto on monipuolinen. Kunnan alueella virtaa myös useita merkittäviä jokia virkistystä ja kalastusta silmällä pitäen. Ivalojoki on tunnettu paitsi kultahistoriastaan, myös retkeilykohteena ja suistoalueensa osalta lintuparatiisina. Näätämö- ja Juutuajoet ovat saavuttaneet kansainvälistäkin mainetta lohi- ja perhokalastusjokina. 3.3 Inari on saamelaisten kotiseutualuetta Inarin kunnan 6 758 asukkaasta saamelaisia on 2 137. Määrä perustuu viimeisimmissä Saamelaiskäräjien vaaleissa vuonna 2011 ilmoitettuihin virallisiin tilastoihin. Inari on Suomen ainoa nelikielinen kunta. Kunnassa puhutaan suomen lisäksi pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Inarin- ja koltansaame ovat virallisia kieliä ainoastaan Inarin kunnassa. Saamelaisten elinkeinorakenne ei poikenne valtaväestön elinkeinorakenteesta. Inarin kirkonkylää voidaan pitää saamelaisten pääkaupunkina Suomessa, sillä merkittävät saamelaisorganisaatiot ovat sijoittuneet Inariin. Saamelaiskäräjät, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Saamelaismuseo Siida, Yle Sápmi ja muut saamelaistoimijat työllistävät yhteensä 170-200 henkilöä. Saamelaiskäräjälain 9 :n mukaan viranomaisten tulee neuvotella saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualueella: 1) yhdyskuntasuunnittelua; 2) valtionmaan, suojelualueiden ja erämaa-alueiden hoitoa, käyttöä, vuokrausta ja luovutusta; Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 17

3) kaivosmineraaleja sisältävän esiintymän etsintää ja hyödyntämistä sekä valtion maa- ja vesialueilla tapahtuvaa kullanhuuhdontaa; 4) saamelaisten kulttuurimuotoon kuuluvan elinkeinon lainsäädännöllistä tai hallinnollista muutosta; 5) saamenkielisen ja saamen kielen kouluopetuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä; taikka 6) muuta vastaavaa saamelaisten kieleen, kulttuuriin tai heidän asemaansa alkuperäiskansana vaikuttavaa asiaa. Neuvotteluvelvoitteen täyttämiseksi asianomaisen viranomaisen on varattava saamelaiskäräjille tilaisuus tulla kuulluksi ja neuvotella asiasta. Tilaisuuden käyttämättä jättäminen ei estä viranomaista jatkamasta asian käsittelyä. 3.3.1 Saamelaiselinkeinot Poronhoito, kalastus, metsästys ja pienimuotoinen maatalous sekä luonnontuotteiden keräily ja käsityöt ovat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja. Tänään perinteisiä elinkeinoja harjoitetaan myös yhdistelmäelinkeinona mm. matkailun ja muiden palveluelinkeinojen ohella. Näin määritellään saamelaiselinkeinot Saamelaiskäräjien vuosina 2006-2007 toteuttaman saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishankkeen loppuraportissa. Yksi hankkeen tuloksista oli vuonna 2008 julkaistu saamelaisen elinkeinotoiminnan kehittämissuunnitelma vuoteen 2013. Suunnitelmassa todetaan, että uudenaikaisten elinkeinojen, kuten matkailun, luovien alojen ja hyvinvointipalvelujen yhdistäminen perinteisiin ansaintamalleihin auttaa syrjäkylien asuttuna pitämisessä. Hankkeen tuloksena Saamelaisalueen koulutuskeskus järjesti Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen rahoituksella saamelaisalueen yritysneuvontapalvelua 2010-2012. Yritysneuvoja toimi yhteistyössä saamelaisalueen kuntien elinkeinotoimen kanssa, myös silloisen Elinkeinoyhtiö InLike Oy:n kanssa. Yritysneuvonta tulee jatkumaan painottuen käsitöihin. Saamelaiskäräjät ja Saamelaisalueen koulutuskeskus ovat avaintoimijoita saamelaisen elinkeinotoiminnan kehittämisessä. Saamelaiskäräjät luovat edellytyksiä elinkeinojen kehittämiselle vaikuttamalla lainsäädäntöön, hallinnollisiin rakenteisiin ja erityisesti rahoituksen turvaamiseen. Heidän esittämänsä kärkihankkeet ja toimenpidekokonaisuudet kirjataan Lapin maakuntaohjelman saamelaiskulttuuriosioon. Saamelaisalueen koulutuskeskus on vahvasti perinteisiin elinkeinoihin, etenkin porotalouteen, perustuva oppilaitos. Se tekee kansainvälistä yhteistyötä porokansojen kanssa. Kalatalousasioissa on aloitettu yhteistyö Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksella on tärkeä rooli saamen kielien ylläpitäjänä ja kehittäjänä. Siellä opetetaan kaikkia kolmea saamen kieltä sekä lähiopetuksena että Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 18

virtuaalisesti. Saamen kieleen ja kulttuuriin liittyviä kursseja järjestetään ympäri saamelaisaluetta, ja niihin osallistuu vuosittain noin tuhat opiskelijaa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opetusohjelma on laaja, ja sieltä valmistuu elinkeinoelämän tarpeisiin työntekijöitä usealle alalle, mm. matkailuun. Oppilaitos painottaa yrittäjyyskasvatusta ja antaa yrittäjyyskouluvalmennusta opiskelijoilleen. Kolttasaamelaisten etuja valvoo elinkeinoasioissa ja muutoin Sevettijärvi - Näätämö sekä Nellim - Keväjärvi -alueilla toimiva kolttien kyläkokous. 3.3.2 Saamelaisuus matkailussa Saamelaisen elinkeinotoiminnan kehittämissuunnitelmassa todetaan, että saamelaisen pienimuotoisen matkailutoiminnan lähtökohtana on aitous ja se perustuu saamelaisten omaan kulttuuriin. Kehittämistoimenpiteissä mainitaan aidon ja korkealaatuisen saamelaisen luonto- ja kulttuurimatkailun kehittäminen, joka tarjoaa matkailijoille aitoja matkailuelämyksiä ja tietoutta saamelaiskulttuurista. Saamelaisyrittäjiä toimii eri puolilla Inarin kuntaa. Inarin kirkonkylässä toimii kaksi tärkeää saamelaiskulttuurikohdetta, Saamelaismuseo Siida ja Saamelaiskulttuurikeskus Sajos. Saamelaismuseo Siida on Inari - Saariselkä -matkailualueen tärkein käyntikohde. Saamelaismuseo vaikuttaa luovien alojen elinkeinojen kehitykseen ja on synnyttänyt uusia kulttuurityöpaikkoja. Panostaminen talvimatkailun kehittämiseen hankkeiden kautta ja yhteistyö Saariselän toimijoiden kanssa on nostanut talvikausien kävijämääriä 57 prosentilla 10 vuodessa. Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, joka on myös Saamelaiskäräjien hallinnollinen keskus, tarjoaa puitteet jopa 430 henkilön konferensseille nykyaikaisella tekniikalla toteutettuina. Konferenssien lisäksi Sajoksessa järjestetään tapahtumia ympärivuotisesti. Saamelaisyrittäjillä ja -toimijoilla on tärkeä rooli Inari - Saariselkä -alueen matkailussa saamelaiskulttuurin edustajina. 3.4 Kunnan peruspalvelurakenne Kuntien lakisääteiset tehtävät ovat lisääntyneet samaan aikaan, kun resurssit ovat vähentyneet. Tämä aiheuttaa paineita palvelurakenteen kehittämiseen ja tarkasteluun sekä kannustaa parempaan vuoropuheluun yksityisten palvelutuottajien kanssa. Kunta- ja SOTE -uudistus ovat suuria kunnallishallinnon ja kuntien palveluiden muuttajia. Uudistusten tavoitteena on vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, edistää uusia palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 19

palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta tulevina vuosikymmeninä. 3.4.1 Keskushallinto Kunnanhallitus ohjaa koko kuntakonsernia. Kunnanhallituksen yksi keskeisimmistä tehtävistä on huolehtia kunnan toiminnan taloudellisista edellytyksistä, kuten veropohja kunnallisverotuksessa. Veropohjan vahvistamiseksi kunnanhallitus on aktiivinen kunnan elinvoimaa kasvattavissa hankkeissa. Kunnanhallitukselle on varattu aktiiviseen aluekehityksen ja elinkeinotoiminnan edistämiseen kehittämis- ja yhteistyömäärärahoja. Taloushallinnon yksityisenä ostopalvelujen tuottajana toimii Kunnan Taitoa Oy ja kunnan tietoteknisten palvelujen tuottajana Lapin Informaatioteknologia LapIT Oy. 3.4.2 Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tärkeitä kuntalaisille mutta myös kunnassa kävijöille. Hyvin toimivat ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kunnan imagoon ja vetovoimaisuuteen positiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Inarin kunnan tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen saatavuus. Kuntalaiset ja asiakkaat saavat lakisääteiset tai tarpeelliseksi arvioidut palvelut oikea-aikaisesti ja lakisääteisissä määräajoissa. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään laadukkaasti painopisteenä avopalvelujen kehittäminen, varhainen puuttuminen ja ehkäisevä toiminta. Perusajatuksena on asiakkaan vastuullisuuden, itsehoidon ja omien voimavarojen lisääminen. Palveluja tarjotaan: avohoidossa laitoshoidossa ja palveluasumisessa lääkäritoiminnassa ja erikoissairaanhoidossa sosiaalityössä ja toimeentuloturvassa suun terveydenhuollossa ympäristöterveydenhuollossa, ympäristönsuojelussa ja maaseututoimessa. Inarin kunnan järjestämisvelvollisuuteen kuuluvan työterveyshuollon palvelut tuottaa MedInari Oy. Ympäristönsuojelu-, ympäristölupa-, ympäristöterveysasiat, sekä maaseututoimi on keskitetty Utsjoen kanssa yhteiseen ympäristöyksikköön, joka vastaa myös kuntien eläinlääkintähuollosta. Inari toimii yksikön isäntäkuntana. Maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävänä on porotalouden- ja luontaiselinkeinojen rahoituslain, kolttalain sekä maataloustukia säätelevien lakien ja asetusten täytäntöönpano kuntatasolla. Tehtäviin kuuluu maaja porotalouden, luontaiselinkeinojen sekä kolttalain mukainen rahoitusneuvonta, tuki- ja Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 20

korvaushakemusten hallinnointi sekä tukien ja korvausten maksatus. Asiakastiloja on noin 430 (koltta-, poro-, ja maatilat sekä luontaiselinkeinolain nojalla muodostetut tilat). Inarin sosiaali- ja terveyspalvelujen kotihoidossa on käytössä palveluseteli siivouspalvelujen osalta. Palvelusetelin käyttö tukee sellaisten ikäihmisten kotona selviytymistä, jotka pärjäävät kotona ilman muita kotihoidon palveluita, mutta tarvitsevat apua raskaissa kotitöissä. Palvelusetelin saamisen ehtona on mm. tulorajat. Palveluntuottajien tulee olla merkittynä ennakkoperintärekisteriin, sitoutua noudattamaan salassapitovelvollisuutta sekä sitoutua hyvään laatuun ja luotettavuuteen. Palvelusetelin vähäinen käyttö johtuu pääasiassa siitä, ettei palveluntuottajia ole. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityisinä ostopalvelujen tuottajina kunnan alueella toimii mm. Attendo Oy, Hoivakoti Anna ja Aapeli, Inarin Vanhusten ja Eläkeläisten tukiyhdistys ry sekä MedInari Oy. 3.4.3 Sivistyspalvelut Inarin kunnan tavoitteena on tarjota päivähoitopalvelut niissä taajamissa, joissa sille on pysyvä tarve tarjota laadukasta perusopetusta nykyisellä kouluverkolla alueellinen omalaatuisuus; maantiede, saamelaiskulttuuri ja pohjoinen luonto huomioiden, niin että oppilailla on hyvä mahdollisuus jatko-opintoihin tarjota oman alueen lapsille mahdollisuus toisen asteen lukiokoulutukseen kunnan omana toimintana ja ammatilliseen koulutukseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa kuntalaisille tarjota vapaalla sivistystyöllä mahdollisuus harrastamiseen ja itsensä kehittämiseen. Sivistyspalvelujen painopisteenä on perus- ja lukio-opetuksen kehittäminen sekä päivähoidon, esikoulun ja perusopetuksen yhteistyö. Palveluja tarjotaan päivähoidossa esi- ja perusopetuksessa lukiokoulutuksessa vapaa-aikapalveluissa. Päivähoitoa järjestetään perhepäivähoitona, ryhmäperhepäivähoitona ja päiväkotihoitona. Ivalossa toimii 51-paikkainen Ivalon päiväkoti sekä suomenkielinen, pohjoissaamenkielinen ja koltansaamenkielinen ryhmäperhepäiväkoti. Saariselällä toimii 20-paikkainen päiväkoti ja Inarissa suomenkielinen ja pohjoissaamenkielinen ryhmäperhepäiväkoti. Lisäksi ostetaan inarinsaamenkieliset päivähoitopalvelut kielipesässä Anarâškielâ Servi ry:ltä. Perhepäivähoitoa järjestetään tarpeen mukaan eri kylissä. Vuorohoitoa järjestetään pääasiassa päiväkodeissa tarpeen mukaan. Yöhoito keskitetään yhteen päiväkotiin. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 21

Kunnassa toimii viisi esi- ja perusopetusta antavaa koulua. Kouluverkko on harva, mutta kunnan tavoitteena on kuitenkin säilyttää se sellaisena, että oppilaat voivat käydä koulua kotoa käsin päivittäin. Toisen asteen oppilaitoksia kunnan alueella ovat Ivalon lukio ja valtion omistama Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK), jolla on monipuolinen koulutustarjonta ammatillisessa peruskoulutuksessa. Lukion ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen välillä on vahva yhteistyö. Inarin kansalaisopisto järjestää yleissivistävän koulutuksen lisäksi taiteen perusopetusta, avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opetusta sekä ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta. Kirjastoja on kaksi, Ivalossa ja Inarin kirkonkylässä. Lisäksi kyliä kiertää kirjastoauto. Kulttuuritoimi luo mahdollisuuksia kuntalaisten kulttuuritoiminnoille, eri kulttuurimuotojen säilyttämiselle sekä aineellisen ja henkisen kulttuurin tallentamiselle. Liikuntatoimi keskittyy työkykyä ylläpitävän liikuntatoiminnan sekä lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen järjestämällä ja tukemalla sekä liikuntatoimintaa että koulutusta. Kunnan nuorisotyössä mukana olevat toimivat nuorten elinehtojen ja nuorisotoiminnan edellytysten turvaamiseksi. Pääteemana on nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, johon puututaan aktiivisin toimin. Sivistyspalvelujen yksityisinä ostopalvelujen tuottajina toimivat aiemmin mainittu Anarâškielâ Servi sekä Sami Nue ttim Sevettijärvellä pitämällä kolttasaamenkielistä kielipesää ja kielikerhoa. 3.4.4 Tekninen toimen palvelut Inarin kunnan tekninen osasto vastaa rakennusvalvonnasta, yhdyskuntasuunnittelusta ja -rakentamisesta, satamatoiminnasta, ulkoliikuntapaikoista, toimitilapalveluista, sekä koko tehtäväalueen mukaisista hallintopalveluista. Yhdyskuntasuunnittelu sisältää maanhankinnan, kaavoituksen sekä siihen liittyvän mittaustoimen. Yhdyskuntarakentamiseen kuuluvat tekniset rakennuttamistehtävät, muiden kunnallisteknisten palveluiden tuottaminen ja kunnan palveluliiketoiminta. 3.4.4.1 Yhdyskuntasuunnittelu Yhdyskuntasuunnittelun yksityisinä ostopalvelujen tuottajina toimivat alan konsulttitoimistot pääasiassa Lapin läänin alueella. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 22

Kaavoitus Tehokas maankäyttö ja ennakoiva kaavoitus ovat keskeisiä tekijöitä kunnan aluekehityksen ja elinkeinotoiminnan onnistumiselle. Lapin liiton laatima Pohjois-Lapin maakuntakaava vahvistettiin 27.12.2007. Maakuntakaava muodostaa puitteet koko alueen maankäytön suunnittelulle. Voimassa olevia yleiskaavoja ovat: Nellimin yleiskaava 31.5.1984 Saariselän yleiskaava 15.1.1992 Keväjärven yleiskaava 17.9.1992 Inarijärven yleiskaava 1.3.1996 oikeusvaikutteinen Saariselän yleiskaava alue I 11.3.2004 oikeusvaikutteinen Saariselän yleiskaava alue II 23.6.2004 oikeusvaikutteinen Ivalon alueen yleiskaava 16.9.2010 oikeusvaikutteinen Saariselän yleiskaava 10.11.2011, KH 16.4.2012 oikeusvaikutteinen. Vireillä olevaa yleiskaavoitusta käsitellään kohdassa 5.3.1 Yhdyskuntasuunnittelu. Voimassa olevia asemakaavoja ovat: Inarin kirkonkylän asemakaava Kaunispään asemakaava Kiilopään asemakaava Ivalon asemakaava Puhakanmutka Pikku-Petsamo Sylvenvaara. Vireillä olevaa asemakaavoitusta käsitellään kohdassa 5.3.1 Yhdyskuntasuunnittelu. Voimassa olevia ranta-asemakaavoja on kaikkiaan 25 kappaletta vuodesta 1981 lähtien. Viimeisimmät valtuuston hyväksymät ranta-asemakaavat ovat: Paavisvuono - Apajalahden ranta-asemakaava 29.3.2012 Rahajärven ranta-asemakaava 28.2.2013. Vireillä olevaa ranta-asemakaavoitusta käsitellään kohdassa 5.3.1 Yhdyskuntasuunnittelu. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 23

Maan hankinta ja tonttivaranto Kunta on hankkinut vuosikymmenen aikana aktiivisesti maata. Maaomaisuuden pinta-ala on kasvanut vuosikymmenessä lähes 1 000 hehtaarilla. 3 000 Maaomaisuus ha 2 500 2 000 1 500 1 304 1 383 1 512 1 535 1 707 2 004 2 213 2 493 2 495 2 532 1 000 500 0 Maaomaisuus ha Vapaita asuntotontteja 1.1.2013 oli kaava-alueilla: Alue Rak.oik. k-m² Tontteja kpl Sylvenvaara 1.482 5 Pikku-Petsamo 4.386 16 Mutamaa 1.818 8 Nillankenttä 213 1 Vävyniemi 506 2 Puhakanmutka 519 2 Juutuanvaara 871 4 Loijakkakieppi 2.233 8 Yhteensä 12.028 46 Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 24

Vapaita teollisuustontteja 1.1.2013 oli kaava-alueilla: Rak.oik. k-m² Tontteja kpl Yhteensä 21.973 14 Tonttien kysyntä heijastuu kunkin taajaman kulloiseenkin taloudelliseen vireyteen. Inarissa tonttikysyntä on kohtuullista, joskin alueella on havaittavissa myös patoutunutta tonttikysyntää, koska vireillä olevassa Inarin asemakaavan saneerauksessa on tulossa runsaasti rantatontteja sekä Inarin kunnalle että seurakunnalle. Ivalossa tonttien kysyntä on heikkoa ja alueella on kohtalaisesti myynnissä myös valmiita omakotitaloja. Tonttien kysyntä heijastaa työpaikkojen kehitystä kunkin taajaman alueella. Inarissa kysyntä on selkeästi vilkkainta. Tonttikustannus muodostaa n. 6-7 % omakotitalon investoinnista. Tonttien hinnan alentaminen tuotantokustannuksia alemmaksi ei ole osoittautunut rakentamista vilkastuttavaksi toimenpiteeksi. Halvat tontit lisäävät hetkellisesti tonttimyyntiä vuokralaisten lunastaessa tonttinsa, mutta rakentamisen määrää halvat tontit eivät yleensä lisää. 3.4.4.2 Yhdyskuntarakentaminen Rakentaminen lupien perusteella Kunnan alueella myönnettyjen rakennuslupien määrä on kehittynyt: 300 250 200 259 253 Rakennusluvat kpl 256 229 219 205 175 221 150 100 50 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Rakennusluvat kpl Rakennusluvat ovat jakaantuneet kahden viimeisen vuoden aikana: uusia asuinrakennukset 70 kpl 18 % rakennuslupia 489 kpl (sis. laajennukset, käyttötarkoituksen muutokset ym.). Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 25

Kunnan alueella myönnettyjen rakennuslupien tilavuus ja kerrosala on kehittynyt: 35 000 30 000 Rakennusluvat m² 28 212 31 211 25 000 20 000 19 003 20 146 22 097 23 745 17 919 15 000 10 000 10 450 5 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Rakennusluvat m² Rakennustilavuuksista ja kerrosalasta kahden viimeisen vuoden aikana on: uudet asuinrakennukset 5 656 k-m² 14,5 % kokonaiskerrosala 44 280,90 k-m². Yhdyskuntarakentaminen Yhdyskuntarakentamisen yksityisinä ostopalvelujen tuottajina toimivat pääasiassa paikalliset maansiirtourakoitsijat sekä Pohjois-Suomen sähköurakoitsijat. 3.5 Kuntakonsernin palveluntarjoajia 3.5.1 Inergia Oy Inarin Lapin Vesi Oy 3.5.2 Inarin Kiinteistöt Oy 3.5.3 Ski Saariselkä Oy Yhtiön toimialana on harjoittaa hiihtokeskustoimintaa, hiihtokoulutoimintaa ja muuta ulkoiluun liittyvää toimintaa, harjoittaa hiihtokeskustoimintaan liittyvien tarvikkeiden ja lasketteluvälineiden myyntiä ja vuokrausta sekä harjoittaa kioskitoimintaa ja näihin läheisesti liittyvää liiketoimintaa. Yhtiö voi toimintaansa varten omistaa ja hallita Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 26

arvopapereita sekä omistaa, vuokrata ja hallita kiinteistöjä, maa-alueita ja näillä olevia tai niille rakennettavia rakennuksia sekä vesialueita. Ski Saariselkä Oy yhtiön omistaa Saariselkä Oy 100 000 euron omalla pääomalla. Yhtiön taseen loppusumma tilikauden 1.12.2011-31.12.2012 lopussa oli 1 585 120,32 euroa, johon sisältyi vierasta pääomaa rahalaitoksesta 600 000 euroa. Lainaan Inarin kunta on antanut omavelkaisen takauksen. Ski Saariselkä Oy on Saariselkä Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Yhtiö hankkii ostopalveluna ulkopuoliselta yritykseltä mm. rinteiden kunnossapidon. 3.5.4 MedInari Oy MedInari Oy on inarilainen terveydenhuoltoalan yritys, jonka omistavat Inarin kunta, Holiday Club Resorts Oy, Saariselän Tunturihotellit Oy sekä Riekkohotellit Oy. Toimialaan kuuluvat työterveyshuolto, matkailijoiden terveyspalvelut sekä yksityiset lääkäripalvelut. Palveluihin kuuluvat yleis- ja erikoislääkärien vastaanotot, työterveyshuolto, sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan vastaanotot, laboratorionäytteet, rokotukset, vuorokausi-ekgsekä vuorokausiverenpaineseurannat. MedInari Oy:llä on toimipisteet Ivalossa ja Saariselällä. Yhtiön yksityisinä ostopalvelujen tuottajina toimivat Ivalon Lääkintävoimistelu Oy (lakisääteiset työfysioterapiapalvelut), Terveystalo (erikoislääkärikonsultaatiot) ja VITA Lääkäriasema (laboratorionäytteiden analysointi). 3.5.5 Tilapalvelu liikelaitos Tilapalvelu liikelaitos vastaa kunnan omistamien toimitilojen rakennuttamisesta, perusparantamisesta sekä kiinteistöjen ylläpidosta ja huollosta. Liikelaitoksen yksityisinä ostopalvelujen tuottajana toimii pääasiassa Inari Kiinteistöt Oy sekä paikalliset kone- ja sähköurakoitsijat. 3.5.6 Ruokapalvelu liikelaitos Ruokapalvelu liikelaitos tuottaa ateriapalveluita Inarin kunnan alueella sivistys-, sosiaalija terveysosaston asiakkaille sekä henkilöstöruokailuun. Valmistuskeittiöt toimivat Ivalossa, Inarin kirkonkylällä sekä Sevettijärven koululla. Valmistuskeittiöistä kuljetetaan aterioita myös eri toimipisteisiin, Ivalon valmistuskeittiössä tuotetuista aterioista kuljetusaterioita on yli 90 %. Liikelaitos myy ateria- ja cateringpalveluja tarvittaessa myös kuntakonsernin muille palvelun tarjoajille. Ruokapalvelu liikelaitoksen tavoitteena ovat asiakkaiden tarpeet, odotukset, toiminnan kannattavuus ja laadukkaat sekä tehokkaasti tuotetut ruokapalvelun tuotantoprosessit. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 27

Liikelaitoksen yksityisenä ostopalvelujen tuottajina toimivat Itella Posti Oy, Lappipesu Oy, Ivalon sähkö ja kodinkoneliike, Taitoa Oy, LapIT, Inarin Kiinteistöt Oy, MedInari Oy sekä tarvittaessa Ivalon Taksit Oy. Elintarvikkeiden toimittajina toimivat Kespro Oy, Valio Oy, HK ruokatalo Oy, Saarioinen Oy ja leipomotuotteiden toimittajana on Fazer Leipomot Oy. Elintarvikehankintoja tehdään myös satunnaisesti erityiselintarvikkeissa paikallisilta yrittäjiltä tai Polarica Oy:ltä. 3.5.7 Kalatalouden kehittämisrahasto Inarin kunta huolehtii kalatalouden kehittämisestä erillisen kalatalouden kehittämisrahaston kautta. Kehittämisen perustavoitteena on luoda kalataloudelle ja vesistöjen muulle käytölle hyvät toimintaedellytykset huolehtimalla kalasatamien, kalankäsittelytilojen ja jäähileasemien toimivuudesta sekä kalakantojen hoidosta. Kalatalousrahasto osallistuu myös kunnan alueella toteutettaviin kalatalouden kehittämishankkeisiin mahdollisuuksien mukaan rahoittajatahona. Rahaston varoin on hankittu kunnan omistukseen Inarin kalanviljelylaitos, joka on vuokrattu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle. Elinkeinotoimintaan liittyen kalatalouden kehittämisessä on tärkeää huolehtia ammattikalastuksen lisäksi myös kotitarvekalastuksen edellytyksistä, sillä pyydys-, polttoaine- ym. kauppa huomioon ottaen kotitarvekalastuksella on suuri taloudellinen merkitys. Matkailukalastusta kehitetään osana muuta alueen matkailua. Rahaston pääomasta noin 1,1 milj. euron sijoituspalvelut ostetaan Nordea Investment Managementilta kokonaispalveluna. Rahaston varoin ostetaan vuosittain Inarin kalanviljelyslaitokselle energiaa 1,3 milj. kwh. Muutoin rahaston ulkopuolisten ostopalvelujen käyttö on vähäistä. 3.6 Kuntasektorin muita palvelutarjoajia 3.6.1 Lapeco - Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Lapin Jätehuolto kuntayhtymän toimii jäsenkuntiensa puolesta jätehuollossa, jossa kuntayhtymän tarkoituksena on kuntalaissa ja jätehuoltolaissa säädettynä jäsenkuntien yhteistyömuotona huolehtia jäsenkuntien jätehuollon toimialaan kuuluvien velvollisuuksien hoitamisesta sekä käytännön jätehuoltotehtävien järjestämisestä jätelaissa säädetyllä tavalla. Kuntayhtymällä on koko toimialueellaan tai sen osassa valta päättää järjestetyn jätteenkuljetuksen muodosta. toiminta itsekannattavuuden periaatteella toimii yleisen edun tarkoituksessa eikä tarkoituksena ole voiton tuottaminen. Lapecon yksityisinä ostopalvelujen tuottajina Inarissa toimivat alueen koneyrittäjät. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 28

3.6.2 Lapin pelastuslaitos Inarin kunnan pelastustoimesta vastaa Lapin liitto. Pelastustoimi huolehtii yhdyskunnan turvallisuudesta kaikissa tilanteissa pyrkimällä vahinkojen estämiseen ja yhdyskunnan häiriöttömän toiminnan turvaamiseen. Lapin pelastuslaitoksen yksityisinä ostopalvelujen tuottajina Inarissa toimivat Saariselän, Ivalon ja Inarin vpk:t sekä vapaaehtoinen pelastuspalvelu jäsenorganisaatioineen. 4 Inarin konserniorganisaatio alue- ja elinkeinojen kehittämisessä 4.1 Valtuusto ja kunnanhallitus Inarin valtuusto päättää elinkeinopolitiikan strategiatasosta, pääperiaatteista sekä painotuksista. Valtuusto hyväksyy Inarin kunnan alue- ja elinkeinopoliittisen ohjelman tuleville vuosille ja ohjelman vuotuiset tavoitteet sekä tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden laajuuden valtuuston vuotuisessa talousarviossa sekä talous- ja toimintasuunnitelmassa seuraaville vuosille. Kunnanhallitus hyväksyy toimikaudelleen Inarin kunnan elinkeinostrategian ja elinkeinopoliittisten toimenpiteiden laajuuden valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. 4.2 Elinkeinot & kehitys Nordica Elinkeinot & kehitys Nordica on Inarin kuntakonserniin kuuluva itsenäinen taseyksikkö, joka vastaa Inarin kunnan elinkeinopolitiikan toteuttamisesta edistämällä alueen elinkeino- ja yritystoimintaa valtuuston ja kunnanhallituksen päättämien periaatteiden mukaisesti. Valtuusto myöntää kunnan talousarviossa määrärahan Nordicalle, jossa rahat käytetään eri toimenpiteisiin erillisen käyttösuunnitelman mukaisesti. Nordica vastaa merkittävästä osasta kunnan elinkeinotoimintaan liittyvien kehittämis- ja yhteistyöhankkeiden rahoituksesta. Elinkeinot & kehitys Nordican tehtäviä ovat elinkeino- ja yrityspalvelut kansainvälisyyspalvelut koulutustoiminta kehittämishanketoiminta elinkeinopoliittinen edunvalvonta muu elinkeinotoimea tukeva toiminta. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 29

4.3 Kiinteistökehitys InLike Oy Kiinteistökehitys InLike Oy on Inarin kunnan kokonaan omistama yritysten ja yhteisöjen toimitilapalveluiden tuottamisesta vastaava organisaatio. Kiinteistökehitys InLike Oy omistaa ja hallinnoi toimisto-, liike- ja teollisuuskiinteistöjä, joita se vuokraa, jalostaa ja myy alueen yritystoiminnan käyttöön. 4.4 Saariselkä Oy Saariselkä Oy:n toimialana on itse tai omistamiensa yritysten kautta harjoittaa matkailuja hiihtokeskustoimintaan liittyvää vähittäismyyntiä, rakentamis- ja rakennuttamistoimintaa sekä harjoittaa näihin liittyvää konsultointi-, markkinointi- ja tiedostustoimintaa. Yhtiö voi omistaa, vuokrata tai muuten hallita kiinteää omaisuutta, osakkeita ja muita arvopapereita ja käydä näillä kauppaa. Yhtiön tulevaisuuden keskeisin tehtävä on Saariselän rinnealueen uuden kiinteistökehitystoiminnan ja tonttikaupan käynnistäminen heti kaavoituksen valmistuttua. Saariselkä Oy yhtiön omistaa Inarin kunta 100 000 euron omalla pääomalla. Yhtiön taseen loppusumma tilikauden 1.12.2011-31.12.2012 lopussa oli 1 593 503,88 euroa, johon sisältyi vierasta pääomaa Inarin kunnalta 1 500 000 euroa. 4.5 Muita yhtiöitä? 5 Yleiset alue- ja elinkeinopolitiikan päämäärät ja toimenpiteet 5.1 Elinkeinoelämän kehittäminen 5.1.1 Yrittäjyyskasvatus Yrittäjämyönteisen ilmapiirin luominen lähtee positiivisesta asenteesta ja oikean tiedon välittämisestä. Yrittäjämyönteisen asenneilmapiirin luominen on parasta aloittaa nuorille jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vanhemmalla iällä painopistettä voidaan siirtää tiedollisten valmiuksien lisäämiseen. Oman alueen kannalta tiedonvälityksessä keskeisintä on paikallistuntemuksen lisääminen. Tähän liittyvät yrittäjyyteen liittyvät vahvuudet ja mahdollisuudet, mutta myös heikkoudet ja uhkatekijät. Etenkin toisen asteen opetuksessa asennekasvatuksen ja yrittäjyyteen liittyvän tietotuotannon lisäksi suorien yrityskontaktien luominen on tärkeää. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 30

Inarin kunnan koululaitoksessa sivutaan yrittäjyysasioita useamman eri oppiaineen yhteydessä. Erillisiä yrittäjyyteen ja alueen elinkeinotoimintaan liittyviä projekteja on toteutettu esimerkiksi matkailun ja vieraiden kielten opetuksen yhteistyönä käytännön työharjoittelussa matkailijoiden parissa. Merkittävä yrittäjyyskasvattaja ja alan koulutustarjoaja alueella on myös Saamelaisalueen koulutuskeskus SAKK. Yrittäjyysasioissa paikallista yhteistoimintaa on tehty yhteistyössä Ivalon ylä-asteen ja lukion, Elinkeinot & kehitys Nordican sekä Inarin Yrittäjät ry:n kesken. Yrittäjyyskasvatusta yhteistyössä sidosryhmien kanssa jatketaan myös tulevaisuudessa. 5.1.2 Yritysilmasto Paikkakunnan yritysilmaston mittaaminen on tärkeää sekä elinkeinotoiminnan päätöksenteon että siihen liittyvän kehittämispalautteen takia. Yritysilmastoa mitataan useiden toimijoiden mm. yrittäjäjärjestön toimesta. Inarin kunnassa jatkuvan palautteen keräämistä kehitetään Elinkeinot & kehitys Nordican toimesta verkkoympäristössä (www.nordicainari.fi), jossa palautetta voi antaa välittömästi asian ollessa ajankohtainen. 5.1.3 Kehittämishankkeet Kokemukset hanketyöskentelystä ovat pääosin myönteisiä ja sitä tullaan jatkamaan osana Inarin kunnan muuta kehittämistoimintaa. EU:n rakennerahasto-ohjelmien 2014-2020 on määrä käynnistyä vuoden 2014 aikana ja Suomen rahoitusosuudet EU:lta putoavat noin kolmanneksella edellisestä ohjelmakaudesta. Inarin tavoitteena on olla aktiivinen ja tavoitteellinen osapuoli hanketoiminnassa myös tulevalla ohjelmakaudella. Lisää tulevasta ohjelmakaudesta kansainvälisessä osiossa 7. Inarin kunnan omista elinkeinotoiminnan kehittämishankkeista vastaa Elinkeinot & kehitys Nordica. Inarin kunta osallistuu toteutettaviin elinkeinohankkeisiin erikseen päätettävällä 10-50 prosentin kuntarahoitusosuudella. Elinkeinotoimintaan liittyvien hankkeiden tavoitteena on aina sekä välittömän että välillisen hyödyn saaminen paikkakunnan elinkeinoelämälle. Keskeisimpiä niistä ovat alueen yritysten toiminnan turvaaminen, edistäminen ja kehittäminen sekä työpaikkojen säilyttäminen ja lisääminen paikkakuntalaisten työllistämiseksi. Kehittämishankkeita on toteutettu nykyisellä ohjelmakaudella myös Pohjoisimman Lapin Leader -toimintaryhmän kautta. Toimintaryhmän tavoitteena on päästä myös tulevan EU-ohjelmakauden rahoitettavaksi toimintaryhmäksi. 5.1.4 Matkailun kehittäminen Inarin kunnan matkailua markkinoidaan ja kehitetään Inari-Saariselkä Matkailu Oy:n kautta ostopalvelusopimuksella. Ostopalvelusopimuksen lisäksi kuntakonserni on panostanut viime vuosina matkailun kehittämisessä: Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 31

lentoliikenteen kehittämiseen Saariselän erityismarkkinointiin säilölumen latujärjestelmään info-ostopalveluihin kuntamarkkinointiin matkailun hankerahoitukseen matkailuinfrastruktuurin rakentamisen rahoitukseen. Vuotuiset panostukset ovat olleet noin 800 000 euroa vuodessa. 5.1.5 Kuntamarkkinointi Inarin kunnan markkinointipanostukset suuntautuvat pääasiassa koko alueen matkailumarkkinointiin Inari-Saariselkä Matkailu Oy:n kautta. Elinkeinot & kehitys Nordica on yhtiön suurin omistaja 24,5 prosentin omistusosuudella. Markkinointia tehdään uuden aluebrändin Inari-Saariselkä alla. Inarin kunta valmistautuu kilpailemaan tulevaisuudessa niin asukkaista, yrityksistä kuin investoinneista myös aktiivisen kuntamarkkinoinnin ja -viestinnän avulla. Tähän liittyen alueen tarjoamien vahvuuksien ja mahdollisuuksien esiin tuomiseen kiinnitetään jatkossa entistäkin suurempaa huomiota. Inarin kunta uudisti viestintäilmeensä sekä painettuun materiaaliin, että www-sivuille vuonna 2008. Viestintää ohjaa 24.5.2007 valtuustossa hyväksytty Inarin kunnan viestintästrategia. Viestinnän avulla Inarin kunta tuodaan esiin vetovoimaisena, ennakkoluulottomasti kehittyvänä ja menestyvänä Lapin kuntana. Kunnan viestintä on tasapuolista, luotettavaa, osallistuvaa ja nopeaa. Kunnan koko henkilöstö ja luottamushenkilöt ovat sitoutuneet viestinnän kehittämiseen. Viestintä edesauttaa henkilöstön sitoutumista työhön, vahvistaa myönteistä työilmapiiriä ja parantaa työn tuloksellisuutta. Onnistunut sisäinen viestintä edesauttaa ulkoisen viestinnän onnistumisessa. 7 5.1.6 Koulutus ja työvoiman saatavuus Inarille leimallista on kunnan sijainnista ja erityisesti matkailuelinkeinosta johtuva kansainvälisyys, jotka ovat suuria haasteita myös koulutusorganisaatioille. Paikalliset olosuhteet ja etenkin alueen työmarkkinoiden tulevat mahdollisuudet mahdollisimman hyvin huomioivalla koulutustarjonnalla on Inarin kunnan tulevaisuudelle suuri merkitys. Monipuolisen ja korkeatasoisen koulutuksen järjestäminen kunnan alueella on Inarin kunnan koulutuspolitiikan perustavoite. 7 Inarin kunnan viestintästrategia, s. 3 Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 32

Inarin kunnan peruselinkeinoja ja peruspalveluita tukeva koulutustarjonta on elinkeinoelämän kehittämisen kannalta tärkeää. Alueen merkittävin ja monipuolisin toisen asteen koulutuksen tarjoaja on Saamelaisalueen koulutuskeskus SAKK. Matkailuun ja erityisesti luontomatkailuun liittyvä osaamistarve kasvaa Inarin alueella tulevaisuudessa, mihin koulutustarjonnassa tulee varautua. Inarin kunta pyrkii tarvittaessa toimimaan yhteistyökumppanina erilaisissa koulutusohjelmissa ja niiden järjestämisessä. Alueen uusista ja kehittyvistä toimialoista koulutustarvetta löytyy tulevaisuudessa lisäksi myös kylmäteknologiahankkeisiin liittyvästä ajoneuvo-, rengas- ja komponenttitestauksesta. Yhtenä kunnan koulutustoiminnan painopistealueena pidetään myös jatkossa oppisopimuskoulutusta, jossa Inarin kunnassa ollaan oltu aktiivisia, ja josta on kunnan alueella hyviä kokemuksia. Työvoiman saatavuudessa on kunnassa tietyillä aloilla jo ongelmia, jotka tulevat mitä todennäköisimmin vain lisääntymään tulevaisuudessa. Paikkakunnalla tapahtuva alueen tarpeet mahdollisimman hyvin huomioiva koulutus on yksi vastaus työvoiman saatavuuteen. Ammatillisen koulutuksen edistämisen lisäksi Inarin kunta on aktiivisesti mukana kehittämässä myös tulevalla EU-ohjelmakaudella alueen tarpeisiin räätälöityä korkeakouluopetusta yhdessä koulutustoimijoiden kanssa. Muita työvoiman saatavuudessa huomioitavia tekijöitä ovat työtehtävien mielekkyys, muun perheen sijoittumismahdollisuudet kunnan alueelle, alueen peruspalveluiden korkeatasoisuus ja monipuoliset vapaa-ajanviettomahdollisuudet sekä jossain määrin myös palkkaukseen liittyvät tekijät. Kyse on tulevaisuudessa monella tapaa työvoiman saatavuuteen liittyvistä kilpailutekijöistä eri kuntien välillä. Työvoiman saatavuuteen liittyviä kysymyksiä ratkotaan Inarin kunnassa erillisissä toimielimissä. 5.1.7 Paikalliset hankinnat Inarin kunta huomioi omissa hankinnoissaan paikallisia yrityksiä. Tätä periaatetta noudatetaan suoraan pienemmissä hankinnoissa. Lain mukaan kilpailuttamista vaativissa julkisissa hankinnoissa noudatetaan tarjouspyyntömenettelyä ja tällöin tarjouspyyntö osoitetaan mahdollisuuksien mukaan myös paikallisille yrityksille. Kunnanhallituksen hyväksymiä hankintaohjeita on noudatettava erityisesti sellaisten hankintojen kohdalla, jotka alittavat hankintalain kynnysarvot. Hankintaohjeiden mukaan hankinnoissa on noudatettava hankinnan suuruudesta riippumatta avoimuuden, tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita. Hankinnoissa on käytettävä hyväksi Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 33

olemassa olevia kilpailuolosuhteita. Käytännössä kunnan hankinnat tehdään kilpailuttamalla ne ja tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Tekninen osasto kilpailuttaa isommat maanrakennushankkeet siten, että tarjouspyynnössä pyydetään esittämään myös yksikköhinnat erilaisille toimenpiteille. Näin muodostuvat kilpailutetut hinnat myös pienille maanrakennuskohteille. 5.2 Yhteistyö ja verkottuminen 5.2.1 Kunta- ja seutukuntayhteistyö Verkottuminen ja yhteistyö muiden kuntien ja kehittämisorganisaatioiden kanssa on edelleen tärkeää. Laajempien kokonaisuuksien toteuttamiseen ei yhden kunnan toimijoiden määrä riitä. Myös EU-hankkeiden toteutuksessa suositaan tilanteen mukaan kuntarajat ylittäviä hankkeita. Viime vuosien aikana yhteistyötä on haettu myös seutukuntarajojen ulkopuolelta. Valtionhallinnon linjauksissa seudullisen elinkeinoyhteistyön painoarvoa ollaan merkittävästi nostamassa. Maahan on perustettu viidenkymmenen seudullisen yrityspalvelupisteen (SeutuYP) verkosto, joiden kautta kanavoidaan keskeisiä yrityspalvelutehtäviä ja näihin liittyvää rahoitusta yhteistyössä valtionhallinnon ja seudullisten elinkeinoorganisaatioiden kanssa. Myös TE-toimistojen työskentelyn painopistettä on Työ- ja elinkeinoministeriön taholta ohjattu työllisyyden hoidon ohella enenevässä määrin elinkeinojen kehittämisen suuntaan. 5.2.2 Yhteydet maakunta- ja valtionhallintoon Inarin kunnalla on elinkeinoasioiden hoidossa hyvät yhteydet maakuntahallintoon, joista keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Lapin liitto, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) sekä Lapin Aluehallintovirasto (AVI). Valtionhallinnosta myös Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat ovat kunnalle tärkeitä yhteistyökumppaneita. Laajemmissa kysymyksissä Inarin kunnasta asioidaan myös suoraan valtionhallintoon ja siellä pääasiassa eri ministeriöihin, eduskuntaan ja valtion laitoksiin. 5.2.3 Yhteydet yrittäjiin ja yrittäjäjärjestöihin Inarin kunnassa pidetään tärkeänä ylläpitää tiiviitä ja luottamuksellisia suhteita yrittäjiin ja yrittäjäjärjestöihin sekä Lapin kauppakamariin. Yhteydenpito tapahtuu etenkin Inarin Yrittäjät ry:n kautta. Tämän lisäksi paikallisena yhteistyökumppanina toimii myös Ivalon Yrittäjänaiset ry. Kunnan ja Nordican yhteydenpitoa yrittäjiin ja yrittäjäjärjestöihin ylläpidetään erilaisten työryhmien, ohjausryhmien sekä vapaamuotoisten tapaamisten kautta. Inarin kuntakonserniin kuuluville yhtiöille annetaan yleissuositus liittyä Inarin Yrittäjät ry:n jäsenyrityksiksi. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 34

Yrittäjäjärjestöjen kanssa järjestetään yhteisiä tiedotus-, suunnittelu- ja muita tilaisuuksia sekä paikkakunnan, maakunnan että valtakunnan tasolla. Yhteistyötä pyritään lisäämään ja tiivistämään aluekehityksen ja koulutuksen suunnittelussa, sekä erilaisten tapahtumien järjestelyissä. Molemmilla yrittäjäjärjestöillä on myös omat edustajat Elinkeinot & kehitys Nordican johtokunnassa. Yrittäjiä kutsutaan yhteisiin tilaisuuksiin ja koulutuksiin, ja vastavuoroisesti osallistutaan heidän järjestämiinsä tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Yritysten tarpeita pyritään kartoittamaan myös säännöllisillä, mahdollisuuksien mukaan TE-toimiston ja / tai ELY-keskuksen kanssa yhteisesti tehtävillä yritysvierailuilla. Seudulliset Yrityspalvelut -verkoston palveluista tiedotetaan yrittäjiä internetissä ja mahdollisuuksien mukaan paikallistasolla myös suorilla sähköpostituksilla. 5.2.4 Sidosryhmäyhteistyö Elinkeinoasioiden hoidossa Inarin kunta pyrkii käyttämään hyväksi kaikkia niitä sidosryhmäyhteyksiään kunnassa, maakunnassa, valtakunnassa ja kansainvälisillä foorumeilla, joilla pystytään edistämään alueen elinkeinojen myönteistä kehittymistä. 5.2.5 Tiedotus Elinkeinoasioiden sisäistä ja ulkoista tiedotusta tehdään eri vastuuorganisaatioissa itsenäisesti tukeutuen tarvittaessa kuntakonsernin tiedottamiseen. Kuntaorganisaatiossa elinkeinoasioita käsitellään pääasiassa Inarin kunnanhallituksessa ja valtuustossa, joiden tiedotustoiminta hoidetaan kunnan hallinto-osastolta. Elinkeinot & kehitys Nordica tiedottaa omista elinkeinotoimen kehittämishankkeista omien vastuuhenkilöidensä toimesta. Elinkeinoasioiden aktiivista tiedottamista pidetään tärkeänä. Elinkeinoasioista halutaan viestittää ulospäin etenkin kunnan aktiivista osallistumista ja vaikuttamista elinkeinotoiminnan haasteelliseen ja voimakkaastikin muuttuvaan toimintaympäristöön elinkeinotoiminnan kärkitoimialojen matkailun, kylmäteknologian, luonnonvarojen ja kansainvälisyyden edistämiseen sekä niitä tukevaan kehittämiseen liittyviin asioihin sekä kunnan vetovoimaisuuteen elinkeino- ja yritystoiminnan sijaintipaikkana uusien yritysten, avainhenkilöiden ja pääomien hankkimiseksi. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 35

5.3 Aluepoliittiset toimenpiteet 5.3.1 Yhdyskuntasuunnittelu Vireillä olevat kaavat 1.9.2013: 1. Kaunispään asemakaavan laajennus; rinnealue 2. Kaunispään asemakaavan laajennus, Viskitien ympäristö 3. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos 4. Ivalon asemakaavan muutos ja laajennus; keskusta ja vanhan emäntäkoulun alue 5. Ivalon asemakaavan muutos ja laajennus; Rajankangas, Mukanperänsaari ja Mukkavuopajanniemi 6. Ivalon asemakaavan muutos ja laajennus; eteläpää 7. Ivalon asemakaavan muutos; korttelit 47 ja 49 8. Ivalon asemakaavan muutos; kortteli 40 tontti 1 9. Ivalon asemakaavan muutos; Leiritie 10. Ivalon alueen yleiskaava 11. Inarijärven osayleiskaavan saneeraus 12. Kaunispään asemakaavan laajennus; valtatien länsipuoli 13. Kaunispään asemakaavan muutos; Kiveliöntien ympäristö. Vireille lähiaikoina tuleva kaavoitus: 1. Sarmijärven ranta-asemakaava. 5.3.2 Tontti- ja toimitilapolitiikka Inarin kunnassa elinkeinotoimintaan ja asuntorakentamiseen liittyvien tonttien vuokraamisesta ja myymisestä vastaavat pääasiassa Inarin kunta ja Metsähallituksen Laatumaa. Yksityismaiden osalta tontteja myyvät yksittäiset maanomistajat tai välitysyhtiöt. Inarin kunnan tontti- ja toimitilapolitiikan keskeisinä periaatteina on kustannusvastaavuus ja markkinaehtoisuus koko kunnan alueella. Inarin kunnan toimisto-, liike- ja teollisuustilojen vuokraamisesta, myymisestä, jalostamisesta ja rakentamisesta vastaa Kiinteistökehitys InLike Oy. Uustuotannon osalta toimitiloja voidaan rakentaa teollistamissopimuksella, jossa kiinteistökehitys rakentaa toimitilat, jotka yritys vuokraa ja lunastaa myöhemmin itselleen. Jokainen uusi teollistamishanke tutkitaan ja päätetään aina erikseen. Edellytyksenä hankkeen toteuttamiselle on yrityksen toimiva liiketoimintamalli, liiketoiminnan kestävä taloudellinen pohja sekä investoinnin kautta liiketoimintaan saatava kasvusykäysvaikutus. Erityisenä perusteena pidetään investoinnin rakennusaikaisia ja etenkin yrityksen liiketoimintaan liittyviä työllisyysvaikutuksia. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 36

Inarin kunnan asuntotuotannosta vastaa Inarin Vuokra-asunnot Oy. Yhtiö vuokraa, jalostaa ja rakentaa vuokra-asuntoja, joita on eri puolilla kuntaa. 5.4 Elinkeinopoliittiset toimenpiteet 5.4.1 Lainatakaukset Inarin kunta ei anna lainatakauksia kuntakonsernin ulkopuolisille yrityksille tai yhteisöille niiden yritystoimintaan. 5.4.2 Avustukset Inarin kunta ei myönnä suoria avustuksia kuntakonsernin ulkopuolisille yrityksille tai yhteisöille niiden yritystoimintaan. 5.4.3 Teollistamissopimukset Inarin kunta ja Kiinteistökehitys InLike Oy voivat harkinnanvaraisesti, tapauskohtaisesti arvioiden solmia teollistamissopimuksia. Teollistamissopimuksessa yritykselle saneerataan toimitilat Kiinteistökehitys InLike Oy toimesta. Yritys puolestaan sitoutuu pitkäaikaiseen vuokrasopimukseen ja mahdollisesti myös lunastamaan tilat määräajan kuluessa. Vuokrassa maksetaan pääomavuokrana korkoa investoinnissa käytetylle kokonaispääomalle, koron ollessa vähintään EB12+3 prosenttiyksikköä. 5.4.4 Osakkuus Inarin kunta ei lähde mukaan osakkaaksi kuntakonsernin ulkopuolisiin yrityksiin tai yhteisöihin niiden yritystoiminnassa. 5.4.5 Yksittäisten kehittämishankkeiden rahoitus Yritysten tai yhteisöjen omien kehittämishankkeiden osalta pääsääntö on, että Inarin kunta ei osallistu niiden rahoitukseen. Inarin kunta voi kuitenkin tapauskohtaisesti ottaa osaltaan osaa laajempien yhteishankkeiden rahoitukseen kuntarahoitusosuudella, mikäli kyseisen hankkeen katsotaan tukevan kunnan elinkeinostrategiaa ja siihen osallistuvat inarilaistoimijat saavat hankkeen kautta tukea oman liiketoimintansa kehittämiseen. Elinkeinot & kehitys Nordica käsittelee yritysten tai liikeyhteisöjen omien kehittämishankkeiden kuntarahoitusosuudet vuotuisen talousarvion ja talous- ja toimintasuunnitelman puitteissa. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 37

5.4.6 Hinnoittelupolitiikka Inarin kunta käyttää omassa elinkeinotoiminnan edistämiseen liittyvässä toimitilojen tai kunnallisteknisten liittymien hinnoittelupolitiikassaan kustannusvastaavuutta ja markkinaehtoisuutta eikä subventoi hintoja. 5.4.7 Maan hinnoittelu Maa-alueiden osalta Inarin kunta noudattaa alueen käypää hintaa. 5.4.8 Huomionosoitukset Inarin kunta huomioi tunnustusta saaneita inarilaisyrittäjiä pääasiassa yrittäjäjärjestön tilaisuuksissa ja muutoin tilanteen mukaan. 5.5 Alue- ja elinkeinopolitiikan resurssit 5.5.1 Elinkeinotoimen henkilöresurssit Elinkeinot & kehitys Nordican elinkeinopalveluissa vakituiset henkilöresurssit ovat elinkeinojohtaja, kehittämiskoordinaattori, kansainvälisten asioiden koordinaattori ja palvelusihteeri. Tämän lisäksi Elinkeinot & kehitys Nordican palveluksessa on vaihteleva määrä eri elinkeinotoimintaan liittyvien hankkeiden hankevastaavia. Kunta osoittaa resurssit henkilöstöön vuotuisessa talousarviossa ja talous- ja toimintasuunnitelmassa Elinkeinot & kehitys Nordican omalla erillisellä talousarviolla ja toimintasuunnitelmalla. Nordicassa määrärahoja kohdistetaan eri toimenpiteisiin erillisessä käyttösuunnitelmassa. 5.5.2 Aluekehittämisen henkilöresurssit Teknisessä osastossa yleis- ja asemakaavoituksesta vastaavat tekninen johtaja, kaavoitusinsinööri sekä suunnitteluavustaja. 5.5.3 Aluekehittämisen muut resurssit 5.5.4 Hankkeisiin osallistuminen Kunta rahoittaa hankkeita 10-50 prosentin kuntaosuudella kunnan omissa kehittämishankkeissa, joiden muu rahoitus pyritään saamaan EU-rahastoista. Samalla osuudella kunta rahoittaa Elinkeinot & kehitys Nordican tai yhteistyökumppaneiden toteuttamia elinkeinotoiminnan kehittämishankkeita. Elinkeinot & kehitys Nordicalle varataan resurssit hanketoimintaan sen omalla erillisellä talousarviolla ja toimintasuunnitelmalla. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 38

Matkailuhankkeiden rahoituksessa pyritään malliin, jossa EU- ja / tai valtion rahoituksen osuus on vähintään 50 %, kuntarahoituksen osuus loppuosasta on puolet ja yritysrahoituksen osuus niin ikään puolet matkailun edistämisessä ulkomaan markkinointiin, lentoliikenteen kehittämiseen ja saavutettavuuden parantamiseen. Kylmäteknologiaan liittyvien hankkeiden rahoituksessa pyritään malliin, jossa EU- ja / tai valtion rahoituksen osuus on vähintään 50 %, kuntarahoituksen osuus loppuosasta on puolet ja yritysrahoituksen osuus niin ikään puolet ajoneuvo-, rengas- ja komponenttitestausalalla alueen tunnettavuuden ja kiinnostavuuden lisäämiseen maailman parhaana kylmä- ja talvitestausalueena. Kansainvälistymishankkeiden rahoituksessa pyritään malliin, jossa EU- ja / tai valtion rahoituksen osuus on vähintään 70 %, kuntarahoituksen osuus loppuosasta on puolet ja yritysrahoituksen osuus niin ikään puolet toteuttamaan markkinointihankkeita kansainvälisen kiinnostavuuden, rajat ylittävän yhteistyön sekä yritysten välisen yhteistyön lisäämiseksi. Luonnonvarojen hyödyntämisen hankkeiden rahoituksessa pyritään malliin, jossa EU- ja / tai valtion rahoituksen osuus on 70 %, kuntarahoituksen osuus 20 % ja yritysrahoituksen osuus 10 % edistämään edistämään poro-, kala-, marja- ja metsätalouteen liittyviä erityishankkeita sekä paikallisen energiapuun hyödyntämistä. Metsien ensiharvennus palvelee porotaloutta ja elinkeinojen yhteensovittamista parantamalla porojen laidunmaita. 5.5.5 Teollistamissopimukset Kunta sijoittaa teollistamishankkeissa Kiinteistökehitys InLike Oy:hyn omaa pääomaa osakepääoman korotuksena 20-30 prosenttia investointihankkeen kokonaiskustannuksista. Osakepääomaa korotetaan silloin, kun yhtiöllä ei ole mahdollista sijoittaa itse hankkeeseen siihen vaadittavaa oman pääoman osuutta. Investointihanketta rahoitetaan mahdollisuuksien mukaan myös valtion kehittämisavustuksella. Loppuosa hankkeesta katetaan yhtiön ottamalla lainalla, jolle kunta antaa omavelkaisen takauksen. Jokainen Kiinteistökehitys InLike Oy:n teollistamishanke käsitellään kunnan toimielimissä, jos siihen vaaditaan kunnan taloudellisia sitoumuksia. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 39

5.5.6 Liike- ja teollisuuskiinteistöjen saneeraukset Kunta pyrkii Kiinteistökehitys InLike Oy:n omistajana varmistamaan, että yhtiön merkittävä kiinteistöomaisuus pysyy kunnossa ja säilyttää arvonsa myös tulevaisuudessa. Kunta antaa erityisperusteella yhtiön peruskorjaus- ja saneeraustöitä varten ottamille lainoille omavelkaisen takauksen. Isommissa saneerauskohteissa kunta harkitsee erikseen yhtiön osakepääoman korottamista osarahoituksena. Yhtiön suuremmat peruskorjaus- ja saneeraustyöt käsitellään kunnan toimielimissä, jos siihen vaaditaan kunnan taloudellisia sitoumuksia. 5.5.7 Budjetointi Kunnan aluekehittämisen ja elinkeinotoiminnan edistämisen resurssit osoitetaan vuosittain kunnan talousarviossa ja talous- ja toimintasuunnitelmassa. Kunnanhallitus tarkentaa vuotuisessa käyttösuunnitelmassaan aluekehittämisen ja yleiskaavoituksen kohteet määrärahojen puitteissa. Tekninen lautakunta tarkentaa vuotuisessa käyttösuunnitelmassaan asemakaavoituksen kohteet määrärahojen puitteissa. Elinkeinot & kehitys Nordicalle budjetoidaan resurssit sen omalla erillisellä talousarviolla ja toimintasuunnitelmalla. Nordica laatii omien resurssien käytöstä erillisen käyttösuunnitelman, josta päätetään johtosäännön ja mahdollisten erillispäätösten mukaisesti. Kiinteistökehitys InLike Oy laatii vuosittaisen talousarvion, jossa se arvioi kulloistenkin peruskorjaus- ja saneeraushankkeiden tarpeen sekä mahdolliset uusinvestoinnit. Saariselkä Oy laatii vuosittaisen talousarvion, jossa se arvioi kiinteistökehityksen määrärahatarpeet sekä arvioi tonttimyynnin vuosittaiset myyntituotot. 5.5.8 Aluekehityksen ja elinkeinojen edistämisen päätöksenteko Valtuusto päättää kunnan aluekehityksen ja elinkeinopolitiikan strategiasta ja pääperiaatteista. Kunnanhallitus vastaa aluekehityksen ja kunnan elinkeinojen kehittämisen käytännön johtamisesta. Tekninen lautakunta Elinkeinot & kehitys Nordicassa päätöksiä aluekehityksen ja elinkeinojen käytännön toimenpiteistä tehdään johtokunnassa ja päivittäisessä työskentelyssä toimivassa johdossa elinkeinojohtajan johdolla. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 40

Kiinteistökehitys InLike Oy:ssä päätöksiä toimitiloista tehdään hallituksessa ja päivittäisessä työskentelyssä toimivassa johdossa toimitusjohtajan johdolla. Saariselkä Oy:ssä päätöksiä kiinteistökehityksestä ja tonttimyynnistä tehdään hallituksessa ja päivittäisessä työskentelyssä toimivassa johdossa toimitusjohtajan johdolla. 6 Kehittämistyöhön vaikuttavat kärkihankkeet ja hankeideat Inarin kunta, Elinkeinot & kehitys Nordica ja Kiinteistökehitys InLike Oy myötävaikuttavat kunnan aluekehitystä ja elinkeinoelämää edistävien hankkeiden, hankekokonaisuuksien tai investointien toteuttamiseen. Käynnissä olevia tai haettuja omia hankkeita tai investointeja sekä keskeisiä partnerihankkeita vuoden 2013 lopussa ovat: Matkailu o SAAMA Saariselän markkinointihanke o Isomus Inarin matkailualueen brändihanke o Golden Geopark of Lapland -esiselvityshanke o InariExplorer yritysten verkkoliiketoiminnan kehittäminen o Uusi Saariselkä matkailukeskuksen kannattavuusselvitys o Lapland the North of Finland -imagohanke. Kylmäteknologia; ajoneuvo-, rengas- ja komponenttitestaus o Test World Indoor I -testihalli-investointi o Test World Indoor II -testihalli-investointi. Kansainvälistymishankkeet o Baltic Bird -lentoliikenteen kehittämisen kv. verkostohanke. Elinkeino- ja yrityspalvelut o Seutu YP seudulliset yrityspalvelut verkostohanke. Luonnonvarojen hyödyntäminen o Ei meneillään olevia hankkeita. Muut kehittämishankkeet o Invest in Lapland investointimarkkinoinnin kehittämishanke o Arctic Corridor Jäämeren käytävän kehittämishanke o Jäämerentien kesämatkailuhanke. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 41

6.1 Alue- ja elinkeinopoliittiset kehittämishankkeet 6.1.1 Aluekehitys 6.1.2 Maankäytön suunnittelu Tehokas maankäyttö ja ennakoiva kaavoitus ovat keskeisiä tekijöitä kunnan elinkeinotoiminnan onnistumiselle. Lapin liiton laatima Pohjois Lapin maakuntakaava vahvistettiin 27.12.2007. Maakuntakaava muodostaa puitteet koko alueen maankäytön suunnittelulle. Vuonna 2008 toteutettiin kansainvälinen Saariselän matkailukeskuksen ideakilpailu, jonka pohjalta on tarkoitus tarkistaa Saariselän vuonna 2004 laadittua yleiskaavaa. Inarin kunnassa on näiden ohjaavien toimenpiteiden lisäksi valmistunut, vireillä tai tulossa vireille lukuisia kaavoitusprosesseja. Vireillä olevat kaavat 1.1.2013 Yleiskaavat Inarijärven osayleiskaavan saneeraus Ivalon alueen yleiskaava välillä Veskoniemi-Nellim. Asemakaavat Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Kaunispään asemakaavan laajennus; rinnealue Kaunispään asemakaavan muutos; Kiveliöntien ympäristö Kaunispään asemakaavan laajennus; Viskitien ympäristö Kaunispään asemakaavan laajennus; valtatien länsipuoli Ivalon asemakaavan muutos ja laajennus; Rajankangas, Mukanperäsaari ja Mukkavuopajanniemi Ivalon asemakaavan muutos ja laajennus; eteläpää Ivalon asemakaavan muutos; Leiritie Ivalon asemakaavan muutos; korttelit 47 ja 49 Ivalon asemakaavan muutos; kortteli 40 tontti 1 Nellimvuono - Vuopajan ranta-asemakaavan muutos Sarmilompolon ranta-asemakaava. Hyväksytyt kaavat, jotka eivät ole lainvoimaisia Ukonjärven yleiskaava Saariselän yleiskaava xxx alue vt 4:n länsipuolella sekä Viskitie-xxx alue Ivalon asemakaavan muutos ja laajennus; keskusta ja vanhan emäntäkoulun alue Paavisvuono Apajalahden ranta asemakaava Rahajärven ranta-asemakaava. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 42

6.1.3 Matkailuhankkeet Matkailun hanketyössä painopistealueina tulevat olemaan Inari - Saariselkä matkailualueen aiempaa voimakkaamman ja kannattavan kasvun hakeminen kansainvälisiltä markkinoilta. Tätä tavoitetta tuetaan tuotekehityksellä, markkinoinnilla ja alueen saavutettavuuden parantamisella etenkin Ivalon lentokentän kautta toteutuvaa lentoliikennettä kehittämällä. 6.1.4 Kylmäteknologia; ajoneuvo-, rengas- ja komponenttitestaus Kylmäteknologian edistämisessä painopistealueina tulevat olemaan ajoneuvo-, rengas- ja komponenttitestauksen kehittymiselle tärkeiden kriittisten investointien edistäminen sekä alueen tunnettuuden ja kiinnostavuuden lisääminen maailman parhaana kylmä- ja talvitestausalueena. 6.1.5 Kansainvälistymishankkeet Kansainvälistymishankkeiden painopistealueina tulevat olemaan alueen tunnettuuden ja vetovoimaisuuden lisääminen täyden palvelun ostosmatkailualueena sekä alueen yritysten kansainvälistymisvalmiuksien lisääminen asiakaspalvelun parantamiseksi sekä vientimahdollisuuksien hyödyntämiseksi. 6.1.6 Elinkeino- ja yrityspalvelut Elinkeino- ja yrityspalveluissa painopistealueina tulevat olemaan yrityspalveluverkoston kehittäminen ja kuntarajat ylittävät yhteishankkeet sekä paikallisesti olemassa olevien yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen mm. ELY-keskuksen tuotteistettujen asiantuntijapalveluiden avulla. 6.1.7 Luonnonvarojen hyödyntäminen Luonnonvarojen hyödyntämisessä painopistealueina tulevat olemaan paikallisten raakaaineiden käytön, hyödyntämisen ja jatkojalostamisen turvaaminen sekä siihen liittyvän yritystoiminnan edistäminen ja kehittäminen. 6.1.8 Muuta Erillisenä kehittämisasiana Inarin kunta neuvottelee Maa- ja metsätalousministeriön sekä aluekehitysviranomaisten kanssa Inarijärven satamien, kalankäsittelylaitosten ja muiden tukipalveluiden aiempaa tehokkaammasta hyödyntämisestä osana ammatti-, matkailu- ja virkistyskalastusta. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 43

6.2 Yritystoiminnan investointihankkeet Inarin kunta pyrkii ensisijaisesti saamaan alueelleen yritysten rahoittamia investointeja: Matkailuinvestoinnit majoituspaikkojen lisäämiseksi Saariselällä, Ivalossa ja Inarin kirkonkylässä, sekä Ivalon alueen ja Inarijärven yleiskaavojen osoittamissa kohteissa. Ajoneuvo- ja komponenttitestauksen investoinnit. Luonnonvarahankkeisiin liittyvät investoinnit. Valtuustokauden 2013-2016 vuosille 2013-2014 asetettu kunnanhallitus määritteli kokouksessaan 6.5.2013 kunnan kärkihankkeissa kuudenneksi infrastruktuurihankkeiden jälkeen Test World Indoor III -kylmätestausympäristön toteuttamisen. 6.2.1 Test World Indoor III -kylmätestausympäristön toteuttaminen Kylmä- ja talvitestaustoimintaan erikoistuneelle Test World Oy:lle on valmistunut vuonna 2012 maailman ensimmäinen ympärivuotisen kylmä- ja talvitestauksen mahdollistava testihalli Indoor I. Toiminnan monipuolistamiseksi valmistelussa on Indoor II -testihalli, jonka toteutusvuosi on 2014. Indoor I ja II -testihallit on tarkoitettu pääasiassa rengastestaukseen. Seuraavassa vaiheessa toteutettava Indoor III -kylmätestausympäristön toteuttaminen tullaan puolestaan suunnittelemaan ajoneuvotestauksen lähtökohdista. Tämä tarkoittaa käsittelyratojen ja suorien lisäksi monipuolisempia ratakokonaisuuksia kuten heräte-, kitkaero-, tasanopeus- ja mäennousuratoja. Hankkeen kustannusarvio on noin 40 miljoonaa euroa. Rahoituksesta vastaa yritys yksityiselle rahoituksella ja mahdollisella valtion osarahoituksella. 6.3 Infrastruktuurihankkeet Valtuustokauden 2013-2016 vuosille 2013-2014 asetettu kunnanhallitus määritteli kokouksessaan 6.5.2013 kunnan kärkihankkeiksi infrastruktuurissa tärkeysjärjestyksessä: 1. Nellimintie 2. Raja-Joosepin kansainvälisen raja-aseman peruskorjaus ja laajennus 3. Ivalon lentoterminaalin peruskorjaus ja laajennus 4. Urho Kekkosen kansallispuiston kansainvälisen kansallispuistomatkailun edellytyksiä luovan infrastruktuurin kehittäminen 5. Kolttakulttuurikeskus. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 44

6.3.1 Nellimintie Maantie 969 Ivalo - Nellim tie on pääosin päällystämätön. Erityisesti tien loppuosa 23 kilometriä Koiravaarasta Nellimiin on mutkainen soratie. Inarin kunta on tehnyt useita aloitteita tien perusparantamisesta ja päällystämisestä. Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus on vastannut 20.9.2011 Inarin kunnan ehdotukseen suunnittelun käynnistämiseksi osuudella Keväjärvi - Paloselkä. Kunnan ehdotuksessa kunta olisi vastannut puolesta suunnittelukuluja. Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus vastasi: Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus on yhtä mieltä Inarin kunnanhallituksen kanssa kyseisen osuuden perusparantamisen tarpeesta. Valitettavasti taloudelliset mahdollisuudet tiestön parantamiseen lähivuosina näyttävät huonoilta. Tiesuunnitelmien voimassaoloaika on verrattain lyhyt, joten suunnitelmia ei kannata tehdä varastoon. Koska perusparannushankkeen toteuttamisen ajankohta ei ole tiedossa, Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus ei pidä tarkoituksenmukaisena käynnistää suunnittelua tässä vaiheessa. Jos tilanne kuitenkin muuttuu toteuttamisen kannalta suotuisammaksi, Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus on valmis käynnistämään tien parantamisen suunnittelun tarvittaessa nopeastikin. Kunnanhallituksen ja Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen välisessä vuoden 2013 neuvotteluissa Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus on edelleen vahvistanut vuoden 2011 kannanottonsa. Inarin kunnan kärkihankkeen Nellimintien rahoitus tulisi saada erillisenä eränä sekä valtiolta että EU:lta tai joko / tai. Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen arvion mukaan maantie 969 Ivalo - Nellim perusparantamisen ja päällystämisen kokonaiskustannusarvio on 10 miljoonaa euroa. Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen nykykannan mukaan tie tulisi peruskorjata ja päällystää kerralla sen sijaan, että siitä tehdään vain osa. 6.3.2 Raja-Joosepin kansainvälisen raja-aseman peruskorjaus ja laajennus Venäjälle johtavan Raja-Joosepin kansainvälisen rajanylityspaikan liikennemäärä on ollut jo useita vuosia voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2012 kasvu oli 36 % ja matkustajia oli 128.054. Raja-Joosepin raja-aseman tilojen kunto ja kapasiteetti eivät kuitenkaan vastaa enää tämän päivän vaatimuksia. Barentsin alueen elinkeinohankkeiden toteuttaminen, voimakkaasti lisääntyvä rajaliikenne ja mahdollinen viisumivapaus edellyttävät Raja- Joosepin raja-aseman pikaista peruskorjausta ja laajentamista. Peruskorjauksen ja laajentamisen kustannusarvio on 6 miljoonaa euroa ja kustannuksista vastaa valtio. 6.3.3 Ivalon lentoterminaalin peruskorjaus ja laajennus Pohjois-Lapin ja Inarin elinkeinoelämän kehittymisen kaikkein suurin haaste on saavutettavuus. Saavutettavuus korostuu etenkin matkailussa, mutta Barentsin alueen uusien liiketoimintamahdollisuuksien myötä myös muussa elinkeinotoiminnassa. Ivalon Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 45

lentoaseman lentoliikenteen kehittäminen on koko Pohjois-Lapin saavutettavuuden tärkeimpiä kehittämiskohteita. Ivalon lentoaseman kautta kulki vuonna 2012 yhteensä 145 455 matkustajaa, jossa kasvua oli 15,9 %. Tiloiltaan epäkäytännöllinen ja ahdas lentoasematerminaali vaatii peruskorjausta ja laajennusta. Peruskorjauksen ja laajennuksen kustannusarvio on 8 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 aikana vielä arvioitiin rahoituksessa tavoiteltavan mallia valtio + EU 40 % Finavia Oyj 50 % Inarin kunta 10 %. Inarin kunnan taloudellinen tilanne on kiristynyt vuoden 2013 aikana niin paljon, ettei kuntarahoitukseen ole tulevina vuosina taloudellisia edellytyksiä. Siksi lentoaseman peruskorjauksen ja laajennuksen rahoitus jää valtion, EU:n ja Finavia Oyj:n vastuulle. Inarin kunnanvaltuusto on päätöksellään 17.6.2010 / 38 myöntänyt 260 128,09 euron lainan Finavia Oyj:lle lentoasematerminaalin laajennuksen rahoitusosuutena. Laina on maksettu Finavia Oyj:lle 2 erässä. Ensimmäinen erä 167 083,20 euroa on maksettu 12.11.2010 ja toinen erä 93 044,89 euroa on maksettu 28.3.2012. Sopimuksessa 7.10.2010 Inarin kunnan ja Finavia Oyj:n välillä liittymisestä Inarin Lapin Vesi Oy:n viemärijärjestelmään kohdassa Inarin kunnan rahoitus todetaan: Siinä tapauksessa, että suunniteltua Ivalon lentoaseman matkustajaterminaalin laajennus- ja saneeraushanketta ei aloiteta viimeistään vuoden 2014 aikana, Finavia Oyj suorittaa Inarin kunnan lähettämää laskua vastaan Inarin kunnan suorittaman summan 260 128,09 euroa laskussa mainittuun eräpäivään mennessä. Tästä väliaikaiseksi muodostuneesta rahoituksesta Inarin kunta ei peri Finavia Oyj:tä korkoa. Inarin kunnan taloudellisen tilan merkittävästi tiukentuessa kunnan ja Finavia Oyj:n välisen sopimuksen velvoitteet toimeenpannaan. 6.3.4 Kolttakulttuurikeskus Koltansaamen kieli ja kulttuuri ovat vakavasti uhanalaisia. Sevettijärvelle on suunniteltu kolttakulttuurikeskusta kielen ja kulttuurin säilyttämiseksi, edistämiseksi sekä esittelemiseksi. Keskuksen päätoimija on Kolttakulttuurisäätiö, joka on sitoutunut rakennuttamaan ja hallinnoimaan keskusta. Tilankäyttöön sitoutuneita yhteistyökumppaneita ovat mm. Saamelaismuseosäätiö, Saamelaiskäräjät, Metsähallitus sekä Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella Kolttien kyläkokous. Saamelaiskäräjät on asettanut kolttakulttuurikeskuksen kärkihankkeekseen ja se on mainittu Lapin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman 2013-2014 saamelaiskulttuuriosiossa. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää toimenpideohjelmassaan saamen kielen elvyttämiseksi 2012 kolttasaamelaisen kieli- ja kulttuurikeskuksen perustamista Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 46

Sevettijärvelle yhteistyössä Kolttakulttuurisäätiön ja Kolttien kyläkokouksen kanssa sekä koltansaamenkielisen palvelu- ja kielenkäyttöympäristön luomista keskuksen yhteyteen saamenkielisine palveluineen ja tietopalveluineen. Uudisrakennuksen ohjelma-alaksi on esiselvityksessä arvioitu reilut 800 m 2. Rakennukseen on suunniteltu sijoitettavan mm. koltansaamen kielikeskus, kolttakulttuurista kertova pysyvä näyttely, kolttien hallinnolliset toimisto- ja arkistotilat, kielipesä, ikäihmisten päiväpalvelutila, kolttakirjasto ja monitoimisali. Jatkosuunnittelua ja rahoitusta varten tarvittavan tila- ja toimintasuunnittelutyön hankintaprosessi on käynnistetty. Investointihankkeen kustannusarvio on esiselvitystyön loppuraportin mukaan 2 844 000 euroa. Vuosittaisiksi ylläpitokustannuksiksi on laskettu n. 82 000 euroa. Rahoituslähteinä on mainittu EU-ohjelmat ja asianomaiset ministeriöt. Lisäksi investointiin päähakija hakee maakunnallista ja kunnan vastinrahoitusta. 6.4 Ympäristöhankkeet 6.4.1 Urho Kekkosen kansallispuisto Urho Kekkosen kansallispuisto on yksi Pohjois-Lapin matkailun vetovoimaisimmista luontokohteista ja sen vaikutukset alue- ja paikallistalouteen ovat merkittävät. Puistossa vieraili vuonna 2012 yhteensä 300 400 kävijää. Kansallispuistojen paikallistaloudellisten tutkimusten mukaan panostukset puistojen palveluinfrastruktuuriin on sijoitus, joka palautuu alueelle moninkertaisesti takaisin yritystoiminnan ja työpaikkojen kautta. Kansallispuistojen kehittäminen osana alueen kansainvälistä matkailua vaatii kuitenkin investointeja infrastruktuuriin ja palveluihin etenkin Saariselän matkailukeskuksen lähiympäristössä. Puiston infrastruktuurin kehittämisen kustannusarvio on 2,5 miljoonaa euroa ja kustannuksista vastaa pääosin valtio. 6.4.2 Muita ympäristöhankkeita Kultaa ja Kuohuja -hanke, jossa peruskorjataan Ivalojoen kulta-alueen arvokkaimmat rakennukset ja samalla kehitetään Ivalojoen kulta-aluetta matkailukohteena kunnostamalla rakennusperintökohteita. Kustannusarvio on 179 000 euroa, josta valtion ja EU:n osuus on 125 300 euroa, kuntien osuus 25 000 euroa ja muun julkisen rahoituksen osuus 28 700 euroa. Projekti päättyy vuonna 2013. Kiilopää - Luulampi - Rumakuru -reitin ja palveluvarustuksen parantaminen -hankkeen kustannusarvio on 360 000 euroa, josta Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen rahoitusosuus on 300 000 euroa ja Suomen Latu ry:n, Metsähallituksen ja Inarin kunnan osuus on 20 000 euroa. Hankkeen toteuttamisaika on vuoden 2014 loppuun saakka. Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 47

Inarin luontomatkailualueen reitistön kehittäminen -hankkeen tavoitteena on toteuttaa Inarin kirkonkylän läheisyyteen Juutuajoen ylittävä riippusilta ja yhdistää joen rantoja kulkevat polut yhtenäiseksi reitiksi. Hankkeen kustannusarvio on 210 000 euroa, josta EU:n ja valtion osuus on 147 000 euroa ja Inarin kunnan osuus on 63 000 euroa. Hankeaika päättyy 2013. Juutuanpolku -hanke täydentää Inarin luontomatkailualueen reitistön kehittämishanketta siten, että Juutuajoen etelärannalle rakennetaan valaistu korkeatasoinen ulkoilureitti Inarin kylästä Juutuajoen ylittävälle riippusillalle. Samassa yhteydessä tehdään esteetön reitti Kittiläntieltä Juutuajoen ylittävälle riippusillalle. Hankkeen kustannusarvio on 169 000 euroa, josta EAKR ja valtio vastaavat 118 510 euroa ja Inarin kunta 50 790 euroa. Hankeaika on 30.6.2014 saakka. 6.5 Metsätalous 6.5.1 Valtion metsät Ylä-Lapin metsiä käsitellään monikäyttömetsinä metsänhoito-ohjeiden ja vuonna 2011 uudistetun ympäristöoppaan mukaisesti. Metsätalouden kestävyys turvataan mitoittamalla hakkuut siten, että hakkuumahdollisuus on vähintään sama 40 vuoden päästä ja metsätalousalueiden puuston tilavuus on 40 vuoden kuluttua suurempi kuin nyt. Metsien hiilensidonta ja hiili-varastot kasvavat puuston kokonaistilavuuden kasvun myötä. Toiminta on vuonna 2009 ja 2010 solmittujen paliskuntasopimusten mukaista: tärkeimmät laidunalueet on rajattu toiminnan ulkopuolelle pääasiassa 20 vuodeksi. Vuonna 2009 solmituissa Nellimin aluetta koskevissa sopimuksissa osa alueista on rajattu hakkuiden ulkopuolelle 10 vuodeksi. Ennen sopimuskauden päätymistä alueiden tulevasta käytöstä neuvotellaan osapuolten kesken. Muualla alueella harjoitetaan monikäyttömetsätaloutta. Metsäalan työllistävyys säilyy ja koneellistamisaste kasvaa. Harkittu koneellistaminen ei aiheuta metsureiden irtisanomisia eikä lomautuksia. Suunnitellulla hakkuutavoitteella pystytään turvaamaan myös paikallisen puunjalostustoiminnan tarpeet (kilpailulainsäädäntö). Polttopuun ja kotitarvepuun myynti jatkuvat nykytasolla. Metsähallitus kehittää menetelmiä, joilla energiapuun korjuun ja toimitusten taloudellisuutta saadaan parannetuksi ja siten turvatuksi lämpölaitosten puun saantia. Energiapuutoimitusten tasoon vaikuttavat markkinatilanne eri puutavaralajien osalta sekä pienpuun korjuun kannattavuus. Metsäautotiestöä ylläpidetään ja rakennetaan metsätalouden rahoituksella ensisijaisesti sen omiin tarpeisiin muut käyttömuodot huomioiden. Tieverkkoa on noin 1 000 km. Uusia teitä rakennetaan muutamia kilometrejä vuodessa. Siltoja korjataan 2-3 kpl ja tiestöä peruskorjataan 20-30 kilometriä vuosittain toistaiseksi. Edellä mainitut suoritemäärät ovat tavoitteita; toteumat määräytyvät vuotuisen rahoitustilanteen mukaan. 8 8 Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelma 2012-2021 s. 67, Metsähallituksen luonnos 21.8.2012 Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 48

Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelma 2012-2021 luonnoksen 21.8.2012 mukaisiin aluetaloutta kehittäviin toimenpiteisiin ei ole päästy, vaan jo lyhyellä aikavälillä on tapahtunut dramaattisia huononnuksia: metsäalan työllistävyys on heikentynyt ja koneellistaminen on lisääntynyt merkittävästi paikallisen puunjalostustoiminta on käytännössä lähes loppunut energiapuun korjuun ja toimitusten taloudellisuus ei ole parantunut eikä turvannut lämpölaitosten puun saantia. Metsänhoito ja hakkuut Metsänuudistaminen ja -kasvatus monikäyttömetsissä perustuvat kasvupaikkaperusteiseen metsänkäsittelyyn. Metsänhoitotoimenpiteet valitaan kasvupaikan luontaisten edellytysten eli maaperän ravinteisuuden, lämpö- ja vesitalouden sekä suur- ja mikroilmaston mukaan. Vuotuiseksi hakkuutavoitteeksi Ylä-Lapissa asetetaan 115 000 m³. Sovituilla toiminnan rajoitteilla MELA -laskelma tuotti hakkuusuunnitteeksi 124 000 m³. Yhteistyöryhmän esityksestä lisärajoituksia tuli uudistushakkuisiin, ylispuiden poistoon ja Maikkumapää- Suorsapään ja Riekkovaaran alueille. Pääosa metsätalousalueesta sijoittuu Inarin kuntaan, jossa vuotuiseksi hakkuusuunnitteeksi tulee 112 000 m³. Luontopalveluiden hallinnassa olevalla Inarin retkeilyalueella vuotuinen hakkuusuunnite on 3 000 m³. Hakkuita tehdään vain mäntyvaltaisissa metsissä. Metsätalous ei toimi turvemailla, eikä soita ojiteta. Kemiallisia torjunta-aineita ja lannoitusta ei käytetä. Uudistushakkuita tehdään korkeintaan 900 hehtaaria vuodessa, harvennushakkuita noin 500 hehtaaria vuodessa ja ylispuiden poistoja noin 1 300 hehtaaria vuodessa. Uudistushakkuina käytetään siemenpuu- ja suojuspuuhakkuita, erirakenteisen metsän hakkuuta sekä pienaukkohakkuuta. Avohakkuita ei tehdä. Harvennushakkuita tehdään kasvatusvaiheen metsissä, mutta myös uudistuskypsissä metsissä väljennyshakkuina. Ylispuiden poistot tehdään siemenpuustoisille kohteille, kun taimikko on vakiintunut ja riittävä. Erityishakkuita käytetään tavanomaisten hakkuumenetelmien ohella virkistyskäytön ja matkailun erityiskohteissa ja porotalouden kannalta tärkeillä kohteilla sekä esimerkiksi metson soidinpaikoilla. Kaikissa hakkuissa jätetään säästöpuustoa. Uudistushakkuita ei tehdä alueilla, jotka ovat yli 280 metriä merenpinnasta. Suojametsäalueella ja alhaisen lämpösumman (alle 700 d.d.) alueella uudistusalan kokoa rajoitetaan. Taimikonhoitojen ja raivausten tavoite on yhteensä noin 700 hehtaaria ja harvennushakkuiden noin 500 hehtaaria vuodessa. Kulotuksia on tavoitteena tehdä vähintään yksi kohde metsänhoidollisin tai luonnonhoidollisin perustein. 9 6.5.2 Peuravuonon saha Kiinteistökehitys InLike Oy:n omistuksessa on Inarin alueen suurin sahalaitos Peuravuonon saha, joka ei ole ollut toiminnassa syksystä 2012 lähtien. Sahan maa-alueen omistaa 9 Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelma 2012-2021 s. 70, Metsähallituksen luonnos 21.8.2012 Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 49

Inarin kunta. Sahan toiminnan keskeytyminen on näkynyt negatiivisina vaikutuksina alueen puumarkkinoissa. Kuntakonsernin tavoitteena on sahan toiminnan uudelleen käynnistäminen jonkin toimialan yrityksen toimesta. Kuntakonserni voi olla mukana tukemassa sahan käynnistymistä elinkeinopolitiikan keinovalikoimiensa kautta. 6.5.3 Yksityismetsät 10 Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen alue käsittää Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat, jossa on yksityismetsien pinta-ala 185 142 ha, josta varsinaista metsämaata 100 709 ha metsänomistajien lukumäärä 1 169 kpl metsälön keskipinta-ala 70 ha puuston vuotuinen kasvu 100 000 m³ keskimääräinen hakkuukertymä 82 000 m³, josta kertyvä kantorahatulo on n. 2 M puulajijakauma mänty 89 %, kuusi 3 %, lehtipuu 8 %. Inarin kunnan alueella vastaavat luvut ovat: Yksityismetsien pinta-ala 64 360 ha Metsänomistajien lukumäärä 778 kpl Puuston vuotuinen kasvu n. 65 000 m³. Vuonna 2012 puukauppoja tehtiin poikkeuksellisen vähän, Inarissa n. 27 000 m³. Puutavaralajien markkinahinnat Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen alueella Kantohinta Hankintahinta Päätehakkuut Harvennukset Mäntytukki 41,50 --.-- 48,00 Kuusitukki --.-- --.-- --.-- Koivutukki --.-- --.-- --.-- Mäntykuitu 14,00 --.-- 27,00 Kuusikuitu --.-- --.-- --.-- Koivukuitu 17,00 --.-- 32,00 Metsänhoitoyhdistys oli voimakkaasti mukana lämpölaitoksen saamiseksi Ivaloon. Laitoksen saamisella katsottiin olevan suuri merkitys paikallisten sahojen toiminta edellytyksiin ja mahdollisti energiapuun korjuun. Myöhemmin Inarin kunnan alueelle valmistunut 10 Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen www-sivut Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 50

vastaavat laitokset Saariselälle ja Inarin kirkonkylään. Energiapuuta on korjattu viime vuosina 700-1 500 m³. Lämpölaitokset mahdollistaisivat huomattavasti suuremmankin määrän korjuun. Ongelmana keruun kannattamattomuuteen on vähäinen kertymän ja raaka-aineen hinta. Lisäksi konekorjuukelpoisia harvennuskohteita on vielä hyvin vähän. Metsänhoitoyhdistys on tekemässä sopimusta Inergia Lämpö Oy:n kanssa lähinnä kuitupuulaatuisen tavaran toimituksista Ivalon ja Inarin lämpölaitosten tarpeisiin. Yksityismetsien muokkausmenetelmänä on äestys. Kylvöt toteutetaan konekylvönä. Kylvöissä tärkeintä on hyvä muokkausjälki ja kevätkosteuden hyödyntäminen. Yksityismetsissä suoritetaan nykyisin myös syyskylvöä. Kylvöaika on mahdollisimman myöhään syksyllä, jottei itäminen alkaisi ennen talven tuloa. Yksityismetsiin istutetaan vuosittain noin 200 000-300 000 puuntainta, pääasiassa mäntyä, yleisimpiä ovat yksivuotiaat pottitaimet. Taimihuolto on tärkeä osa uudistamisketjua. Metsänomistajan välivarastointi on myös tärkeää, tavoitteena on saada hyvälaatuisia taimia oikeisiin istutuskohtiin. Nuoren metsän hoidolla turvataan puuston kehitys. Nuoren metsän harvennukseen on saatavissa rahoitustukea työn toteutukseen. Nuoren metsän harvennus voidaan toteuttaa myös metsänhoitoyhdistyksen hankintapalveluna, jolloin käytössä ovat ammattitaitoiset metsurit ja koneyrittäjät. 6.6 Porotalous Poronhoitoalue voidaan jakaa kolmeen alueeseen: poronhoitoalue, erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettu alue ja saamelaisten kotiseutualue, missä sijaitsee lisäksi kolttaalue. Saamelaisten kotiseutualue on määritelty laissa saamelaiskäräjistä (974/19954 ) ja poronhoitoalueet poronhoitolaissa (848/1990). Kolttalaki (253/1995) määrittelee kolttaalueen, mihin sijoittuu kokonaan kaksi paliskuntaa ja lisäksi osia kolmesta muuta paliskunnasta. Erityisesti poronhoitoon tarkoitetulla alueella (20 pohjoisinta paliskuntaa) ja saamelaisten kotiseutualueella (13 pohjoisinta paliskuntaa) poronhoidon asema elinkeinona on erityisen vahva. Alueella mm. henkilö saa omistaa poroja enemmän kuin eteläisemmillä alueilla ja lisäksi elinkeinonasema maankäyttäjänä on vahvempi. Myös muissa laeissa säädetään poronhoidon ja saamelaiskulttuurin edellytysten huomioimisesta, mikä myös osaltaan vahvistaa poroelinkeinon asemaa ja oikeuksia em. alueilla. Laissa Metsähallituksesta (1378/2004) säädetään, että Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu on sovitettava yhteen Saamelaiskäräjistä annetussa laissa (974/1995) tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella siten, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan, sekä poronhoitolaissa (848/1990) tarkoitetulla poronhoitoalueella siten, että poronhoitolaissa säädetyt velvoitteet täytetään. Saamelaisten kotiseutualue, koltta-alue ja erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettu alue sekä niihin liittyvät neuvottelu- ja kuulemisvelvoitteet mainitaan myös uudessa kaivoslaissa (621/2011). Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 51

Kansallispuistoilla sekä pohjoiseen Lappiin vuonna 1991 perustetuilla erämaa-alueilla on myös tärkeä merkitys poronhoidon näkökulmasta (kuva 1), sillä niillä rajoitetaan usein muuta maankäyttöä (esim. metsätalous). Kansallispuistoissa sallitaan poronhoito: sen edellyttämien kämppien, poroaitojen ja muiden rakenteiden tekeminen, poronhoitoon tarvittavan puun ottaminen sekä poronhoitoon liittyvä leiriytyminen, tulenteko ja moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla liikkuminen. Erämaa-alueiden käytön tavoitteena on säilyttää alueiden erämaaluonne, turvata saamelaiskulttuuri ja luontaiselinkeinot sekä kehittää luonnon monipuolista käyttöä ja käytön edellytyksiä. Esimerkiksi teiden rakentaminen ja kaivostoiminta on erämaa-alueilla kielletty muutoin kuin valtioneuvoston luvalla. Osa alueista on rauhoitettu kokonaan hakkuilta, osassa sallitaan rajoitettu metsätalous. Erämaa-alueeseen kuuluvaa valtion omistamaa maa-aluetta tai siihen kohdistuvaa käyttöoikeutta ei myöskään saa luovuttaa eikä antaa vuokralle ilman valtioneuvoston lupaa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita käyttöoikeuden luovuttamiseen porotalouden, kalastuksen, metsästyksen tai keräilyn tarpeisiin, jos ne ovat kyseisen erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisia. 11 11 Paliskuntain yhdistys, Opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa, sivu 9 Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 52

Paliskunnat ja poronhoitoalueen eri osat 4.9.2012 3 Näätämö, 4 Muddusjärvi, 5 Vätsäri, 6 Paatsjoki, 7 Ivalo, 8 Hammastunturi, 9 Sallivaara, 10 Muotkatunturi Saamelaisten kotiseutualueen ja koltta-alueen erityiskysymykset Saamelaisten kotiseutualueella viranomaisten tulee varata saamelaiskäräjille tilaisuus tulla kuulluksi ja neuvotella kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualueella yhdyskuntasuunnittelua, valtionmaan, suojelualueiden ja erämaa-alueiden hoitoa, käyttöä, vuokrausta ja luovutusta, kaivosmineraaleja sisältävän esiintymän etsintää ja hyödyntämistä sekä valtion maa- ja Muuttuva Inari osana kehittyvää arktista aluetta 53