EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 83 final 2014/0042 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Kansainvälisen merenkulkujärjestön meriympäristön suojelukomitean 66. istunnossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta kolmannen tason NOxpäästönormien käyttöönottoa lykkäävien MARPOL-yleissopimuksen liitteen VI muutosten hyväksymiseen FI FI
PERUSTELUT 1. JOHDANTO Tämä komission ehdotus koskee Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) meriympäristön suojelukomitean (MEPC) 66. istunnossa MARPOL-yleissopimuksen liitteen VI muuttamisesta esitettävän unionin kannan vahvistamista. Nämä MARPOL-yleissopimuksen liitteessä VI olevan 13 määräyksen 5.1 kohtaan tehtävät muutokset koskevat kolmannen tason NOx-päästönormien käyttöönoton lykkäämistä viidellä vuodella. Muutokset esitetään meriympäristön suojelukomitean raportin (MEPC 65/22) liitteessä 12. Mainitun raportin 4.64 kohdan mukaan nämä muutokset hyväksytään komitean 66. istunnossa (MEPC 66). 2. IMO:N MUUTOSTEN HYVÄKSYMINEN 2.1. Kolmannen tason NOx-päästönormien käyttöönottoa lykkäävien MARPOLyleissopimuksen liitteen VI muutosten hyväksyminen Muutosluonnokset tehtiin meriympäristön suojelukomitean 65. istunnossa, joka järjestettiin 13. 17.5.2013, ja ne toimitetaan hyväksyttäviksi komitean 66. istunnossa 31.3. 4.4.2014. 2.2. Hyväksyminen ja voimaantulo Kun meriympäristön suojelukomitea on tehnyt ja hyväksynyt muutokset, ne toimitetaan kyseessä oleville sopimuspuolille, jotta nämä voivat ilmaista suostumuksensa tulla näiden muutosten sitomiksi. 3. ASIAANKUULUVA EU:N LAINSÄÄDÄNTÖ JA EU:N TOIMIVALTA EU:n politiikka Ympäristönsuojelu, jota MARPOL-yleissopimuksen muutokset koskevat, kuuluu EU:n perussopimuksen mukaan jaetun toimivallan piiriin, ja sitä säännellään pitkälti unionin lainsäädännöllä. EU on käyttänyt laajalti toimivaltaansa ilman ja veden laatupolitiikan alalla sekä lainsäädännön että sovittujen poliittisten tavoitteiden avulla. Ympäristöpolitiikkaan sisältyy unionin selkeä sitoutuminen ilman ja veden laadun parantamiseen, myös kansainvälisellä tasolla. EU:n ilmanlaatupolitiikan kehyksen tavoitteena, sellaisena kuin se määritetään esimerkiksi ilman pilaantumista koskevassa teemakohtaisessa strategiassa 1, on edistyä merkittävästi EU:n pitkän aikavälin tavoitteissa ympäristön säilyttämisen, suojelemisen ja parantamisen sekä ihmisten terveyden suojelun suhteen (SEUTsopimuksen 191 artiklan 1 kohta) eli saavuttaa sellainen ilman laatu, jolla ei ole ihmisen terveyteen eikä ympäristöön ei-toivottuja vaikutuksia ja joka ei aiheuta niille riskejä. Tämä tavoite, joka asetettiin ensimmäistä kertaa kuudennessa ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa 2 10 vuotta sitten, asetettiin uudelleen seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa, josta EU:ssa sovittiin hiljattain ja joka 1 2 KOM(2005) 446 lopullinen. EUVL L 242, 10.9.2002, s. 1. FI 2 FI
ohjaa EU:n politiikan kehittämistä vuoteen 2020 saakka 3. Tavoite otettiin viimeksi huomioon komission hyväksymässä Puhdasta ilmaa Euroopalle -ohjelmassa 4. Typen oksidipäästöjen valvonta-alueilla sovellettavien tiukempien NOx-normien käyttöönoton lykkääminen vaikuttaisi haitallisesti näihin politiikan tavoitteisiin. EU:n lainsäädäntö Voimassa oleva lainsäädäntö kattaa laajan joukon epäpuhtauksia, myös NOx-päästöt, ja useat eri lähteet, kuten kaikki liikennemuodot. Kansallisia päästörajoja koskevassa direktiivissä eli päästörajadirektiivissä (2001/81/EY 5 ) ja ilmanlaatudirektiivissä (2008/50/EY 6 ) säädetään typen oksidien raja-arvot ilmassa. Päästörajadirektiivin mukaan merenkulusta aiheutuvat päästöt on määritettävä määrällisesti ja niistä on raportoitava. Kansallisen merenkulun ja kansainvälisen merenkulun päästöt sisävesillä lasketaan mukaan päästörajadirektiivin kansallisiin päästörajoihin. Muun kansainvälisen merenkulun päästöjä ei kuitenkaan lasketa päästörajoihin mukaan, vaikka ne vaikuttavat merkittävästi ilmanlaatuun EU:ssa. Tämä ulkopuolelle jättäminen liittyy IMO:n rooliin näiden päästöjen sääntelyssä. Tästä syystä päästörajadirektiivin 11 artiklassa tunnustetaan nimenomaisesti tarve ulkoisiin toimiin näiden päästöjen suhteen: Direktiivin 1 artiklassa vahvistetun tavoitteen saavuttamiseksi komissio ja tarvittaessa jäsenvaltiot jatkavat kahden- ja monenvälistä yhteistyötä kolmansien maiden ja asianomaisten kansainvälisten organisaatioiden, esimerkiksi Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE), Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) ja Kansainvälisen siviili- ja ilmailujärjestön (ICAO), kanssa tekniikan ja tieteellisen tutkimuksen ja kehityksen alalla muun muassa tietojenvaihdon myötä ja tarkoituksin parantaa edellytyksiä päästöjen vähentämisen helpottamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 300 artiklan soveltamista. Lisäksi komission 18. joulukuuta 2013 hyväksymässä puhtaan ilman lainsäädäntöpaketissa 7 vahvistetaan merenkulun päästöjen vaikutus ilmanlaatuun maalla ja tällä alalla toteutettavien lisätoimien kustannustehokkuus. Merenkulun NOx-päästöt vaikuttavat suoraan sisävesien, merien ja maan luontotyyppien rehevöitymiseen sekä terveyteen vaikuttavien (sekundaaristen) hiukkasten muodostumiseen. Tämän lähteen huomiotta jättäminen saattaisi heikentää Itämeren ja Pohjanmeren rannikkovaltioiden mahdollisuuksia saavuttaa tavoitteet, jotka on asetettu vesipolitiikan puitedirektiivissä (2000/60/EY 8 ), meristrategiadirektiivissä (2008/56/EY 9 ), luontodirektiivissä (92/43/ETY 10 ) tai lintudirektiivissä (79/409/ETY 11 ) ja joilla pyritään vähentämään haitallisia vaikutuksia vesi- ja maaekosysteemeihin, muun muassa rehevöitymistä. Se myös heikentäisi niiden 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta vuoteen 2020 Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa, COM (2012)710 final. COM(2013) 918 final. EUVL L 309, 27.11.2001, s.22. EUVL L 152, 11.6.2008, s.1. Kaikki asiaan liittyvät asiakirjat ovat saatavilla osoitteesta http://ec.europa.eu/environment/air/clean_air_policy.htm EUVL L 327, 22.12.2000, s.1. EUVL L 164, 25.6.2008, s.19. EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7. EYVL L 103, 25.4.1979, s. 1. FI 3 FI
mahdollisuuksia saavuttaa ilmanlaadusta annetussa direktiivissä 2008/50/EY ihmisten terveyden suojelemiseksi asetetut PM 10 - ja PM 2,5 -hiukkasten raja-arvot. Kolmannen tason NOx-päästönormeista, joihin käsiteltävänä olevassa toimessa puututaan, ei vielä ole annettu nimenomaisia säännöksiä unionin lainsäädännössä, mutta niiden sääntelyä IMO:ssa nykyisen MARPOL-yleissopimuksen liitteen VI vuoden 2008 muutoksen mukaisesti pidetään tarpeellisena ja johdonmukaisena yleisesti sovittujen EU:n poliittisten tavoitteiden kanssa. Käyttöönottopäivän lykkääminen heikentää erityisesti jäsenvaltioiden mahdollisuuksia hyödyntää typen oksidien valvonta-alueita ilman pilaantumiseen ja sen vaikutuksiin puututtaessa. Neuvoston päätös SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohta on asianmukainen oikeusperusta kokouksessa ilmaistavan EU:n kannan vahvistamiseen, koska se liittyy säädöksiin, joilla on oikeusvaikutuksia. MEPC 66:n päätöksellä kolmannen tason NOxpäästönormien käyttöönottopäivästä on sitova oikeusvaikutus, koska se määrittää päivämäärän, josta alkaen kolmannen tason NOx-normeja sovelletaan kaikkien IMO:n MARPOL-yleissopimuksen liitteen VI osapuolten aluksiin typen oksidien valvonta-alueiksi nimetyillä alueilla. Yhteenveto Edellä mainitun asian kannalta merkityksellisen EU:n politiikan ja säännöstön perusteella komissio katsoo, että edellä mainittujen muutosten piiriin kuuluvat seikat, jotka on määrä hyväksyä MEPC 66:ssa, ovat EU:n kannalta merkittäviä ja edellyttävät EU:n yhteistä kantaa, jonka kaikki MEPC:ssä edustettuina olevat jäsenvaltiot ilmaisevat unionin edun mukaisesti. 4. PÄÄTELMÄ Sen vuoksi komissio ehdottaa neuvoston päätöstä meriympäristön suojelukomitean 66. istunnossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta edellä 2.1 kohdassa mainittuihin muutoksiin. FI 4 FI
2014/0042 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Kansainvälisen merenkulkujärjestön meriympäristön suojelukomitean 66. istunnossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta kolmannen tason NOxpäästönormien käyttöönottoa lykkäävien MARPOL-yleissopimuksen liitteen VI muutosten hyväksymiseen EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan ja 218 artiklan 9 kohdan, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sekä katsoo seuraavaa: (1) MARPOL-yleissopimuksen liitteeseen VI vuonna 2008 tehdyssä ensimmäisessä muutoksessa asetetaan vuoden 2016 päivämäärä määräajaksi, jolloin kolmannen tason NOx-päästönormeja on sovellettava kyseisen päivämäärän jälkeen rakennettuihin aluksiin, jotka liikennöivät typen oksidien valvonta-alueilla. (2) Kansainvälisen merenkulkujärjestön meriympäristön suojelukomitea hyväksyi 65. istunnossaan toukokuussa 2013 muutoksia [luonnos] MARPOL-yleissopimuksen liitteessä VI olevaan 5.1 kohtaan. Näiden muutosten odotetaan tulevan lopullisesti hyväksytyiksi mainitun komitean 66. istunnossa, joka pidetään 31 päivän maaliskuuta ja 4 päivän huhtikuuta 2014 välisenä aikana. (3) MARPOL-yleissopimuksen liitteessä VI olevan 13 määräyksen 5.1 kohdan muutokset koskevat kolmannen tason NOx-päästönormien voimaantulon lykkäämistä viidellä vuodella ja niistä tulee MARPOL-yleissopimuksen liitteen VI sopimuspuolia sitovia kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona ne hyväksytään MARPOLyleissopimuksen 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti. (4) Ympäristönsuojelua, jota ehdotetut toimenpiteet koskevat, säännellään pitkälti unionin lainsäädännöllä. EU on käyttänyt laajalti toimivaltaansa ilman ja veden laatupolitiikan alalla sekä lainsäädännön että sovittujen poliittisten tavoitteiden avulla. Nykyinen lainsäädäntö kattaa laajan joukon epäpuhtauksia, myös typpioksidipäästöt (NOx), ja useat eri lähteet, kuten kaikki liikennemuodot. Yhteisön vesipolitiikan puitteista annetussa direktiivissä 2000/60/EY 12, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista annetussa direktiivissä 2008/56/EY 13, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetussa direktiivissä 92/43/ETY 14 ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetussa direktiivissä 79/409/ETY 15 asetetaan tavoitteet vesi- ja maaekosysteemeille aiheutuvien haitallisten vaikutusten, myös rehevöitymisen, 12 13 14 15 EUVL L 327, 22.12.2000, s.1. EUVL L 164, 25.6.2008, s.19. EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7. EYVL L 103, 25.4.1979, s. 7. FI 5 FI
rajoittamiseksi, ja typpioksidi kuuluu tässä merkittävimpiin tekijöihin. Ilmanlaadusta ja sen parantamisesta annetussa direktiivissä 2008/50/EY 16 vahvistetaan raja- ja tavoitearvot hiukkasille ja otsonille, joita NOx muodostaa. (5) Tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisista päästörajoista annetussa direktiivissä 2001/81/EY 17 edellytetään, että merenkulusta aiheutuvat päästöt määritetään määrällisesti ja että niistä raportoidaan, mutta todetaan samalla, että kansainvälisen merenkulun päästöjen sääntely (muilla kuin sisävesillä) kuuluu IMO:lle. (6) Direktiivin 11 artiklassa yhdessä direktiivin 2001/81/EY 1 artiklan kanssa vaaditaan komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan yhteistyötä kansainvälisellä tasolla pyrkien vähentämään tiettyjen ilman epäpuhtauksien, kuten typpioksidin, päästöjä. (7) Edellä mainitun asian kannalta merkityksellisen EU:n politiikan ja säännöstön perusteella kolmannen tason NOx-päästönormien lykkääminen, joka on määrä hyväksyä MEPC 66:ssa, on EU:n kannalta merkittävää ja edellyttää EU:n yhteistä kantaa, jonka kaikki MEPC:ssä edustettuina olevat jäsenvaltiot ilmaisevat unionin edun mukaisesti. (8) Euroopan unioni ei ole IMO:n jäsen eikä kyseessä olevien yleissopimusten ja säännöstöjen sopimuspuoli. Tämän vuoksi on tarpeen, että neuvosto antaa jäsenvaltioille luvan ilmaista jäljempänä esitetty kanta unionin etujen mukaisesti, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla 1. Unioni vastustaa IMO:n meriympäristön suojelukomitean 66. istunnossa MARPOLyleissopimuksen liitteessä VI olevan 13 säännön 5.1 kohtaan IMOn asiakirjan MEPC 65/22 liitteessä 12 esitettyjen muutosten hyväksymistä. 2. Jäsenvaltiot, jotka ovat IMO:n jäseniä, esittävät 1 kohdassa esitetyn unionin kannan yhdessä unionin etujen mukaisesti. 3. Tähän kantaan tehtävistä vähäisistä muutoksista voidaan sopia ilman että kantaa muutetaan. 2 artikla Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja 16 17 EUVL L 152, 11.6.2008, s.1. EUVL L 309, 27.11.2001, s.22. FI 6 FI