Keuhkosairauksien poliklinikka. Opiskelijaohjauksen käsikirja

1 (42) Keuhkosairauksien poliklinikka Opiskelijaohjauksen käsikirja

2 (42) Sisällys 1. Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten ja organisaatioiden välinen yhteistyö... 6 2. Harjoitteluorganisaatio... 6 3. Harjoitteluyksikkö... 6 4. Oppilaitos... 7 5. Tiedonkulku... 7 6. Opiskelijan oppilaitos... 8 7. Harjoitteluyksikkö oppimisympäristönä... 9 7.1 Harjoitteluyksikkö... 9 7.2 Harjoitteluyksikön ilmapiiri... 10 7.3 Ohjauksen lähtökohdat ja toteutustavat... 10 7.4 Opiskelijavastaava / osastonhoitaja:... 11 7.5 Ohjaussuhde... 12 7.6 Opiskelija... 12 7.6.1 Ennen harjoittelujaksoa:... 12 7.6.2 Harjoittelujakson aikana opiskelija:... 13 7.6.3 Harjoittelujakson päättyessä opiskelija:... 13 7.7 Työ- ja suojavaate... 14 7.8 Lääkehoito harjoittelun aikana... 15 7.9 Turvallisuus... 16 Tutustu: Intranetin asiakirjahaku: EPSHP turvallisuus alkusammutus.pdf... 16 8. Ohjaaja... 17 8.1 Ennen harjoittelujaksoa:... 17 8.2 Harjoittelujakson aikana:... 17 8.3 Harjoittelujakson päättyessä :... 18 9. Harjoittelua ohjaava opettaja... 19 9.1 Ennen harjoittelujaksoa... 19 9.2 Harjoittelujakson aikana... 19 9.3 Harjoittelujakson päättyessä:... 20 10. Lähteet... 21 11. Oheismateriaali ja kirjallisuus... 21 12. Keuhkosairauksien poliklinikan toiminta... 22 12.1 Keuhkosairauksien poliklinikan toiminta-ajatus... 22 13. Keuhkosairauksien poliklinikan henkilökunta... 23 14. Hoitotyön periaatteita... 24 14.1 Vaitiolovelvollisuus ja salassapito... 24 15. Työskentely poliklinikalla... 25 16. Keuhkosairauksien poliklinikalla toimivat uni- ja siedätyshoito vastaanotot... 26 17. Käyntityypit keuhkosairauksien poliklinikalla... 26 18. Hyvän hoidon periaatteet... 28 18.1 Hoitotyön suunnittelu ja koordinointi... 29 18.2 Terveydentila... 29 18.3 Lääkehoito ja ravitsemus... 30 18.4 Hygienia ja eritystoiminta... 30 18.5 Liikkuminen, toiminnallisuus ja lepo... 30 18.6 Jatkohoito ja emotionaalinen tuki... 31 19. Hoitoisuusluokitus keuhkosairauksien poliklinikalla... 31 19.1 Hoitoisuusluokituksen kuusi osa-aluetta... 31 19.1.1 Hoitotyön suunnittelu ja koordinointi... 33 19.1.2 Terveydentila... 33 19.1.3 Lääkehoito ja ravitsemus... 34 19.1.4 Hygienia ja eritystoiminta... 34 19.1.5 Liikkuminen, toiminnallisuus ja lepo... 34 19.1.6 Jatkohoito ja emotionaalinen tuki... 35

3 (42) 20. KEUHOI-lehden otsikosto suositus... 35 21. Ohjaus ja neuvonta keuhkosairauksien poliklinikalla... 35 21. Erityistyöntekijät... 36 21.1 Asiantuntijasairaanhoitaja... 36 21.2 Kuntoutusohjaaja... 37 22. Terveyttä edistävä ohjaus... 37 22.1 Terveysneuvonnan perusperiaatteet... 37 22.2 Hoitoon sitoutumisen edistäminen... 38 22.3 Sairauteen liittyvä ohjaus... 38 22.4 Lääkehoitoon liittyvä ohjaus... 39 22.5 Ravitsemukseen liittyvä ohjaus... 39 23. Keuhkosairauksien poliklinikan potilasryhmät... 40 24. Keuhkosairauksien poliklinikan perehdytyslomake... 41

4 (42) Johdanto Käsikirjassa kuvataan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijoiden ohjatun harjoittelun ja toisen asteen koulutuksessa olevien opiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja -kriteerit Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vuosille 2013-2018. Ohjattu harjoittelu muodostaa merkittävän osan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijoiden ohjatun harjoittelun ja toisen asteen koulutuksessa olevien opiskelijoiden koulutuksesta. Harjoittelu toteutuu opettajan, opiskelijan ja ohjaajan vastuulla. Tämä edellyttää kaikilta osapuolilta vastavuoroisuutta sekä sitoutumista ohjaukseen ja oppimiseen. Harjoittelun avulla varmistetaan opiskelijan osaaminen ja vahvistetaan työelämässä tarvittavia valmiuksia. Harjoittelussa ollessaan opiskelija samaistuu ammattialansa edustajiin ja sitoutuu toimimaan tulevassa ammatissaan. Käsitteenä harjoittelu kuvaa sekä ohjattua harjoittelua että työssäoppimista. Laatuvaatimusten ja -kriteereiden tavoitteena on varmistaa laadukas ja turvallinen oppimisympäristö opiskelijalle, kehittää ja yhtenäistää opiskelijaohjausta sekä edistää sosiaali- ja terveysalan koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä. Laatuvaatimusten ja -kriteereitten avulla tuetaan opiskelijaohjausta oppilaitoksissa ja työpaikoilla ja niiden toteutumista on mahdollista arvioida opiskelijoilta ja ohjaajilta kerätyn palautteen perusteella. Sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden sekä oppilaitosten yhteisenä tavoitteena on osaavien ammattilaisten kouluttaminen ja saatavuuden varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon eri tehtäviin. Työpaikalla tapahtuvalla harjoittelulla on suuri merkitys opiskelijan ammatillisessa kasvussa. Nämä ohjatun harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset pohjautuvat: VeTe-hankkeessa (2009 2011) julkaistuihin laatusuosituksiin, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin arvoihin ja strategiaan vuosille 2009 2018, hoitotyön toimintaohjelmaan vuosille 2011 2018. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin arvoissa korostuvat ihmisarvon kunnioittaminen ja vastuullisuus kaikessa toiminnassa. Hoitotyön toimintaohjelmassa korostuu myös näyttöön perustuva opiskelijaohjaus ja opetus sekä opiskelijaohjauksen laadun kehittäminen yhdessä oppilaitosten kanssa. Hyvällä opiskelijan ohjauksella varmistamme tulevaisuuden kollegan itsellemme. Laatuvaatimukset ja -kriteerit on työstänyt maisteriopiskelija Jaana Luokkakallio projektityönään yhdessä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Seinäjoen ammattikorkeakoulun sekä Koulutus-keskus Sedun jäsenistä koostuvan työryhmän kanssa. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kaikki työpaikat ovat savuttomia ja savuttomuus koskee myös opiskelijoita ja opettajia harjoittelujakson aikana. Savuttomuus tukee potilaiden

5 (42) ja henkilökunnan hyvinvointia ja lisää työturvallisuutta. Savuttomuus tarkoittaa sitä, että tupakkaa tai nuuskaa ei käytetä harjoittelupäivänä eikä siihen kuuluvien ruoka - ja kahvitaukojen aikana. Terveyden tähden

6 (42) 1. Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten ja organisaatioiden välinen yhteistyö Laatuvaatimus: Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten ja organisaatioiden välinen yhteistyö on säännöllistä ja joustavaa. Sovituilla resursseilla mahdollistetaan opiskelijan harjoittelu sekä luodaan edellytykset laadukkaalle ohjaukselle. 2. Harjoitteluorganisaatio sopii ja tarkastaa yhdessä oppilaitoksen kanssa harjoittelupaikkojen riittävyyden sekä opiskelijoiden määrän suhteessa harjoitteluyksikön toimintaan ja ohjaajaresursseihin huolehtii, että harjoittelu perustuu voimassa oleviin EPSHP:n ja oppilaitosten välisiin sopimuksiin harjoittelun järjestämisestä vastaa harjoittelujakson aikana opiskelijoiden työturvallisuudesta työturvallisuuslainsäädännön edellyttämällä tavalla sekä huolehtii, että toiminnassa otetaan huomioon EPSHP:n työsuojelutoimintaohjelma nimeää opiskelijavastaavan, jolla on riittävät valmiudet tämän tehtävän hoitamiseen ja joka toimii EPSHP:n edustajana harjoittelun suunnittelussa, järjestämisessä ja valvonnassa varmistaa, että harjoitteluyksikössä on riittävästi ammattitaitoisia opiskelijaohjaajia 3. Harjoitteluyksikkö allekirjoittaa harjoittelun alkaessa kunkin oppilaitoksen mukaisen opiskelijakohtaisen ohjaussopimuksen (Sedu) päättää opiskelijamäärän suhteessa harjoitteluyksikön toimintaan ja ohjaajaresursseihin: poliklinikalla yksi opiskelija kerrallaan nimeää 1 opiskelijavastaavan, jotka osallistuvat aktiivisesti heille suunnattuihin koulutuspäiviin, joista osa voidaan toteuttaa verkko-opintoina resursoi riittävästi aikaa opiskelijan ohjaukseen sekä tavoite- että arviointikeskusteluihin

7 (42) 4. Oppilaitos harjoittelukoordinaattori (Seamk), koulutuspäällikkö sekä työssäoppimiskoordinaattori (Sedu) toimivat oppilaitosten edustajina harjoitteluorganisaatiossa tapahtuvan harjoittelun suunnittelussa, järjestämisessä ja valvonnassa harjoittelukoordinaattoria (Seamk) ja työssäoppimiskoordinaattoria (Sedu) koskee yleisen virkasäännön ja työlainsäädännön määräysten mukainen vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus oppilaitosten vastuu- ja vakuuttamisvelvollisuus harjoittelun yhteydessä tapahtuvan tapaturman varalta määräytyy tapaturmavakuutuslain ja opiskelijatapaturman korvaamisesta annetun asetuksen mukaan mahdollisen työtaistelun ajaksi oppilaitokset keskeyttävät opiskelijan harjoittelun harjoitteluyksikössä oppilaitokset valmentavat opiskelijaa harjoitteluun sekä huolehtivat osaltaan siitä, että opiskelija on tietoinen velvollisuudestaan noudattaa sekä työstä että työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä oppilaitokset järjestävät yhteistyössä työelämän kanssa säännöllisesti ohjaajakoulutusta (Seamk) sekä työpaikkaohjaajakoulutusta (Sedu) 5. Tiedonkulku Keuhkosairauksien poliklinikalla opiskelijavastaavina toimivat kaikki sairaanhoitajat / osastonhoitaja. Suunnitelmallisella tiedottamisella varmistetaan harjoittelu- ja koulutusyksikön sekä opiskelijan sitoutuminen ohjaukseen ja oppimiseen. Kaikilla työntekijöillä poliklinikalla on opetusvelvollisuus. Opiskelijavastaavan / osastonhoitajan tehtävät: antaa tarpeellisen tiedon työhön ja työympäristöön liittyvistä olosuhteista sekä työvälineistä osallistuu (opiskelijavastaava ja/tai osastonhoitaja) opiskelijaohjauspalavereihin, joita järjestetään vähintään lukuvuosittain oppilaitoksen harjoittelukoordinaattorin (Seamk) ja ylihoitajan kanssa huolehtii, että toimintayksikön esittely on ajan tasalla Jobstepissä (osastonhoitaja) huolehtii, että käsikirjan tiedot pysyvät ajan tasalla laatii opiskelijan ohjauskansion/käsikirjan, josta löytyvät tärkeimmät yksikön toimintaan ja harjoitteluun liittyvät asiat. Käsikirja päivitetään vuosittain tiedottaa yksikössä sinne tulevien opiskelijoiden harjoitteluun liittyvistä asioista tarvittaessa opiskelijoille Effica - käyttäjätunnusten laatiminen

8 (42) ohjaajien nimeäminen opiskelijan harjoittelujakson ajaksi (sh:t, ash, ko) toimittaa opiskelijoiden henkilökohtaisten ohjaajien nimet ja työvuorot mahdollisuuksien mukaan harjoittelusta vastaavalle opettajalle ohjeistaa opiskelijoita laatimaan työvuorot harjoittelujaksolle. Työvuorosuunnitelma ja siihen tehdyt muutokset tulee olla selkeästi luettavissa opiskelijat arvioivat saamaansa harjoittelun ohjausta sähköisen kyselyn (CLES- mittarin) avulla osastonhoitaja käsittelee opiskelijoiden antaman palautteen toimintayksikön osastotunnilla oppimisympäristöä kehitetään palautteen perusteella harjoitteluyksikön ja oppilaitosten edustajien kanssa antaa tarpeellisen tiedon työhön ja työympäristöön liittyvistä olosuhteista sekä työvälineistä Keuhkosairauksien poliklinikalla perehdytyksessä sovelletaan yksikköön tulevan uuden työntekijän perehdytysmallia. Perehdytyslomake liitteenä (Liite 1). 6. Opiskelijan oppilaitos järjestää vuosittain opiskelijaohjauspalaverin (Seamk) lähettää opiskelijavastaavalle lukukauden harjoittelua koskevan yleissuunnitelman tiedottaa ajankohtaisista opiskelija-asioista säännöllisesti ja tarvittaessa informoi harjoitteluyksikön henkilökuntaa 1-2 viikkoa ennen harjoittelun alkua tulevista opiskelijoista sekä ko. harjoittelujakson tavoitteista ja sopii harjoittelun toimintatavoista, harjoittelun ohjaajista ja työvuoroista, sisällöstä sekä menetelmistä harjoitteluyksikön kanssa. Internet-sivuilla (http://www.epshp.fi/1/ammattilaiset_ja_opiskelijat/opiskelijat) on ajankohtaista tietoa opiskelijoille ylihoitaja Teija Ollikainen välittää toimintayksikön osastonhoitajalle opiskelijoiden antaman palautteen (CLES http://www.epshp.fi/1/ammattilaiset_ja_opiskelijat/opiskelijat/cles

9 (42) 7. Harjoitteluyksikkö oppimisympäristönä Harjoitteluyksiköissä noudatetaan sosiaali- ja terveydenhuollon eettisiä periaatteita ja toimitaan yhdenmukaisesti ottaen huomioon toimintaa säätelevät lait, asetukset, ohjeet ja suositukset. Harjoitteluyksiköissä otetaan huomioon Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategia, hoitotyön toimintaohjelma ja potilaan hyvä hoito, keuhkosairauksien toimintayksikön strategia sekä keuhkosairauksien poliklinikan hyvän hoidon kriteerit. (http://www.epshp.fi/1/ammattilaiset_ja_opiskelijat/hoitotyo/hoitotyon_toimintaohjelma http://www.epshp.fi/files/1202/potilaan_hyva_hoito.pdf). 7.1 Harjoitteluyksikkö hoitotyön toimintafilosofia, arvot ja periaatteet on määritelty ja ne näkyvät opiskelijaohjauskansiossa/käsikirjassa sekä työskentelyssä potilaan oikeudet ja potilasturvallisuuteen liittyvät tekijät tunnistetaan ja ne näkyvät hoitotyössä harjoittelun tavoitteilla on yhteys harjoitteluyksikön toimintaperiaatteisiin ja - lähtökohtiin harjoittelu toteutuu työsuojeluohjeiden ja määräysten mukaisesti ja yksiköstä löytyy päivitetyt työ-, toiminta- ja turvallisuusohjeet tiedottaa ja opettaa opiskelijalle tietosuojan ja salassapidon merkityksen ja sisällön opiskelijat saavat potilastietojärjestelmään opiskelijaoikeudet ja hoidon kirjaaminen täyttää hyvän kirjaamisen kriteerit potilaan/asiakkaan hoitotyöhön liittyvä tiedonkulku on toimivaa

10 (42) 7.2 Harjoitteluyksikön ilmapiiri Laatuvaatimus: Harjoitteluyksikön ilmapiiri tukee oppimista: ilmapiiri on opiskelijamyönteinen osastonhoitaja mahdollistaa yksikössä laadukkaan ohjauksen riittävällä resursoinnilla henkilökunta arvostaa työssään hyvää ammattitaitoa, sitoutuneisuutta sekä yhteistyökykyä työntekijät nähdään keskeisenä voimavarana, esille tulevat ongelmat ratkaistaan avoimesti ja toiminta on kollegiaalista sekä työhyvinvointia edistävää henkilökunta on kiinnostunut ja sitoutunut opiskelijan ohjaukseen hoitotyössä ja opiskelijaohjauksessa korostuu inhimillinen kohtelu, hyvä vuorovaikutus ja rehellisyys opiskelija otetaan hyvin vastaan ja perehdytetään harjoitteluyksikön toimintaan opiskelijaa kannustetaan osallistumaan harjoitteluyksikön jokapäiväiseen toimintaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön ja tuetaan käyttämään oppimiaan tietoja ja taitoja opiskelijalle annetaan opiskelu- ja työrauha 7.3 Ohjauksen lähtökohdat ja toteutustavat Laatuvaatimus: Ohjauksen lähtökohdat ja toteutustavat ovat yhtenevät koulutuksen tavoitteiden ja arviointikriteereiden kanssa sekä tukevat opiskelijan ammatillista kasvua. opetusvelvollisuus sisältyy EPSHP:n henkilökunnan tehtävänkuvaan

11 (42) 7.4 Opiskelijavastaava / osastonhoitaja: opiskelijavastaava nimeää opiskelijalle ohjaajat harjoittelujakson eri päiville suunnittelee ja ottaa opiskelijat vastaan, esittelee yksikön, jakaa perehdytykseen/harjoitteluun liittyvän materiaalin ja käy tarvittaessa sen opiskelijan kanssa yhdessä läpi opiskelijan ohjaus perustuu opetussuunnitelmaan ja siitä johdettuihin opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin, harjoittelujakson tulee olla tarkoituksenmukainen tavoitteet täsmennetään opiskelijan, ohjaajan ja opettajan yhteistyönä opiskelijavastaava ohjeistaa opiskelijoita laatimaan harjoittelujakson työvuorot, jotka ovat mahdollisimman yhtenevät oman ohjaajan vuorojen kanssa henkilökunta tukee toisiaan opiskelijan ohjaamisessa opiskelija otetaan mukaan työyhteisöön ja kutsutaan omalla nimellä opiskelijalla on mahdollisuus näyttöön perustuvan tiedon hankintaan harjoittelun aikana ja hän saa tarvittaessa tukea harjoittelujaksoon liittyviin tehtäviin ohjaajan ohjaustaidot ovat oppimista tukevia ja ohjauskeskusteluja järjestetään säännöllisesti opiskelijaa ohjataan soveltamaan näyttöön perustuvaa tietoa käytäntöön sekä perustelemaan toimintansa potilaan/asiakkaan hoitoon ja/tai hänen kanssaan toimimiseen liittyviä tilanteita hyödynnetään ohjauksessa opiskelijalle mahdollistetaan mielekkäitä, kokonaisvaltaisia ja sisällöltään monipuolisia oppimistilanteita opiskelijaa ohjataan osallistumaan moniammatilliseen toimintaan opiskelijaa kannustetaan reflektoimaan eli arvioimaan omaa toimintaansa, mitä opin ja mitä vielä pitäisi oppia yli neljän viikon harjoitteluissa pidetään väliarviointi (Seamk) tai ohjaajakeskustelu (Sedu) ohjaajan ja opiskelijan kanssa oppimissopimuksesta ilmenee arviointikriteerit (Seamk) ja muodot, opiskelijan itsearviointi sekä ohjaajan ja ohjaavan opettajan antama ammatillisen osaamisen kehittymistä kuvaava arviointi. Arviointikriteerien tulee olla selkeät ja ymmärrettävät. Näytönarviointikriteerit (Sedu) toimitetaan erikseen näytön vastaanottajalle.

12 (42) 7.5 Ohjaussuhde Laatuvaatimus: Opiskelijan, ohjaajan ja opettajan välinen yhteistyösuhde on tasa-arvoinen ja vastuullinen vuorovaikutussuhde, jossa vallitsee toisten kunnioittaminen ja hyväksyntä. on vastavuoroinen, keskusteleva, avoin sekä turvallinen yhteistyösuhde, jossa opettaja ja työyhteisö tukevat opiskelijan oppimista jaetaan harjoitteluun liittyviä ajatuksia ja kokemuksia vallitsee molemminpuolinen kunnioitus ja hyväksyntä opiskelijan, opettajan ja ohjaajien välisissä tapaamisissa painopiste on opiskelijan oppimisessa ja ilmapiiri on kollegiaalinen 7.6 Opiskelija Laatuvaatimus: Opiskelija tiedostaa oman vastuunsa oppimisessa, oppimisen ja ohjauksen arvioinnissa sekä sitoutuu opiskeluun ja toimii aktiivisesti oppimistavoitteidensa saavuttamiseksi. 7.6.1 Ennen harjoittelujaksoa: on suorittanut hyväksytysti harjoittelun aloittamiseen vaaditut opinnot (Seamk) AMK- opiskelija varaa harjoittelupaikan Jobstepin http://www2.jobstep.net kautta, jossa on näkyvillä harjoittelun ajanjakso ja kuinka monta opiskelijaa voi tulla (Sedu) työssäoppimiskoordinaattori ohjaa harjoittelupaikan varausasioissa katsoo vastuuhenkilöiden yhteistiedot sähköisestä harjoittelupaikkojen varausohjelmasta (jobstep) (Seamk)/ohjaavalta opettajalta tai työssäoppimiskoordinaattorilta (Sedu) tekee/päivittää Jobsteppiin CV:nsä (Seamk) tai vie esittäytymislomakkeen (Sedu) sekä harjoittelujaksonsa alustavat tavoitteet ohjaajalleen ennen harjoittelun alkua käy tutustumassa halutessaan toimintayksikköön ennen harjoittelun alkua sopii osastonhoitajan/opiskelijavastaavan kanssa osastolle saapumisajan tutustuu etukäteen Potilaan hyvään hoitoon Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä - ohjeistukseen

13 (42) 7.6.2 Harjoittelujakson aikana opiskelija: noudattaa vaitiolovelvollisuutta on aktiivinen ja oma-aloitteinen, sitoutunut opiskeluun tiedostaen oman vastuunsa oppimisesta ja toimii aktiivisesti oppimistavoitteidensa saavuttamiseksi käyttäytyy ammatillisesti ja asiallisesti potilaita sekä henkilökuntaa kohtaan laatii tavoitteet harjoittelujakson alussa ja täydentää niitä harjoittelun aikana toimii harjoitteluyksikön ohjeiden, käytäntöjen sekä eettisten periaatteiden mukaan noudattaa tietoturvaohjeita on joustava työvuorojen suhteen ja noudattaa harjoitteluyksikön luonteenmukaista työaikaa ja jaksotusta ilmoittaa poissaoloista harjoitteluyksikköön sekä ohjaavalle opettajalle ilmoittaa ajoissa mahdolliset muutokset työvuoroihin ohjaajalle huolehtii itse, että osallistuu monipuolisesti hoitotoimintaan sekä tekee opiskelun edellyttämät muut tehtävät toimii yhteistyössä eri henkilöstöryhmien kanssa ottaa vastaan sekä positiivista että kehittävää palautetta sekä hyödyntää saamansa palautteen pukeutuu asiallisesti. Hygieniasyistä kello, sormukset, rannerenkaat, kasvolävistykset, isot korut, rakennekynnet jne.. ovat kiellettyjä voimakkaiden hajusteiden käyttöä tulee välttää potilaiden ja henkilökunnan allergiaoireiden vuoksi noudattaa sovittuja työaikoja sekä kahvi- ja ruokataukoja tekee näyttösuunnitelman (Sedu) 7.6.3 Harjoittelujakson päättyessä opiskelija: tekee kirjallisen itsearvioinnin (Seamk) tai näyttösuunnitelman itsearvioinnin (Sedu) ennen loppuarviointitilaisuutta, arvioiden omaa toimintaansa, osaamistaan ja oppimistaan osallistuu loppuarviointi- (Seamk) ja näytönarviointi- (Sedu) keskusteluun antaa suullista palautetta harjoittelun ohjauksesta antaa palautetta harjoitteluyksikön hoitotyöstä ja ohjauksesta, täyttäen sähköisen arviointilomakkeen (CLES)

14 (42) 7.7 Työ- ja suojavaate Työasun tulee olla työnteon ja sairaalahygienian kannalta tarkoituksenmukainen. Opiskelija käyttää sairaalan antamaa työasua suojavaatteena. Yleisperiaatteita ovat: Työasun tulee peittää alla olevat omat vaatteet Työasun tulee olla puhdas Potilasvaatteet eivät kuulu työasuun Työjalkineiden tulee olla tukevat, turvalliset ja helposti puhdistettavat Pitkät hiukset tulee olla sidottuna Korut eivät kuulu työasuun Hyvä käsihygienia kuuluu kaikille: Kädet desinfioidaan sekä ennen ja jälkeen potilaskontaktin Huomioi oikea desinfektiotekniikka opetetaan myös potilaille ja omaisille Käsien pesu aina, kun ne näkyvästi likaantuvat Sormuksia, rannekoruja ja kelloja ei saa käyttää pitkät lakatut kynnet sekä rakennekynnet ovat turvallisuusriski ja estävät käsihygienian toteutumisen Kasvojen alueen lävistykset ovat kiellettyjä Tavanomaiset varotoimet: oikea käsihygienia oikea suojainten käyttö oikeat työskentelytavat pisto- ja viiltovahinkojen välttäminen Varotoimi- ja eristyssuositukset löytyvät hygieniayksikön kotisivuilta Intranetistä. Pistotapaturmien sattuessa, katso ohje hygieniayksikön kotisivuilta Intranetistä Suojainten oikea käyttö: Suojaimia käytetään suojaamaan sekä potilasta että hoitajaa Suojainkäsineiden käyttö suotavaa lääkkeitä jakaessa, valmistettaessa sekä potilaille annettaessa (iv, i,m ja s.c ) Käsien desinfektio ennen suojakäsineiden / -vaatteiden pukemista sekä niiden riisumisen jälkeen

15 (42) Suojavälineet ovat kertakäyttöisiä, eikä niitä säilytetä seuraavaa kertaa varten Suojakäsineitä ei saa pestä eikä desinfioida Suojakäsineet ovat toimenpidekohtaisia (Kts. suojakäsineiden käyttösuositus Hygieniayksikön kotisivuilta) Ympäristön siisteys ja puhtaus: Jokainen huolehtii osaltaan ympäristön siisteydestä ja siivoaa jälkensä Potilaita kannustetaan omatoimisuuteen vointinsa mukaan Eritetahrat poistetaan välittömästi Vastuu on jokaisella Pinta- ja eritetahradesinfektio-ohjeet löytyvät hygieniayksikön kotisivuilta intranetistä Pistävä ja viiltävä jäte viedään saman tien niille varattuun astiaan 7.8 Lääkehoito harjoittelun aikana Opiskelijat voivat osallistua yksikön lääkehoitoon noudattaen sairaanhoitopiirin lääkehoitosuunnitelman mukaisesti: Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa (lähihoitaja) suorittavat opiskelijat harjoittelevat koulutuksensa mukaista lääkehoitoa työssäoppimisjaksojen aikana työpaikkaohjaajan välittömässä ohjauksessa ja valvonnassa. Opiskelijat toimivat ohjaajiensa vastuulla. Ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat sairaanhoitaja-, ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijat osallistuvat lisäksi ohjaajan vastuulla ja välittömässä valvonnassa ja ohjauksessa vaativan lääkehoidon kuten suonensisäiseen lääkehoitoon. Ammattikorkeakoulun opiskelija osoittaa lääkehoidon osaamisensa lääkehoidon passilla, johon kootaan tiedot lääkehoidon teoriaopintojen ja harjoittelun sekä lääkelaskujen suorittamisesta.

16 (42) 7.9 Turvallisuus Tutustu: Intranetin asiakirjahaku: EPSHP turvallisuus alkusammutus.pdf Sisältö: 1. Työpaikan turvallisuuskulttuuri 2. Tulipalojen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy 3. Toiminta tulipalo- ja hätätilanteessa 4. Käytännön harjoitukset o ensitoimet, alkusammutus o poistumisturvallisuus o suuronnettomuudet

17 (42) 8. Ohjaaja Laatuvaatimus: Ohjaaja sitoutuu opetusvelvollisuuteensa, suhtautuu myönteisesti ohjaustehtäväänsä sekä tukee ja arvioi opiskelijan osaamista ja ammatillista kehittymistä. 8.1 Ennen harjoittelujaksoa: hankkii tietoa opiskelijan harjoittelujakson tavoitteista perehtyy saamaansa ennakkomateriaaliin; opiskelijan Cv:n (Seamk) tai esittäytymislomakkeeseen (Sedu) sekä oppilaitokselta lähetettyyn harjoittelumateriaaliin luo ja ylläpitää myönteisen oppimisilmapiirin 8.2 Harjoittelujakson aikana: perehdyttää valmistautuneena ja riittävästi aikaa varanneena opiskelijan harjoitteluyksikköön, käyttäen apunaan yksikön perehdytyslomaketta huomioi opiskelijan aikaisemmat käytännön harjoittelut ja opiskeluajan tukee opiskelijaa tavoitteiden laadinnassa ja saavuttamisessa tukee opiskelijan näyttöön perustuvaa hoitotyön oppimista ja ammatillista kehittymistä sekä rohkaisee opiskelijaa käyttämään opittuja taitoja harjoittelun aikana toimii myönteisenä roolimallina opiskelijalle toimii vastuullisesti yhtenäisten ohjauskäytäntöjen ja yksikön toimintaohjeiden mukaan käyttää tarkoituksenmukaisia ohjausmenetelmiä sekä oppimateriaaleja ohjatessaan opiskelijaa antaa jatkuvaa, rakentavaa ja ammatillista kasvua edistävää palautetta harjoittelun aikana pyytää suullista arviointia opiskelijalta ohjauksestaan harjoittelun aikana ottaa yhteyttä opettajaan, osastonhoitajaan tai harjoittelukoordinaattoriin (Seamk)/ työssäoppimiskoordinaattoriin (Sedu) kaikissa niissä tilanteissa, jolloin opiskelijaohjauksen onnistuneeseen toteuttamiseen tarvitaan tukea tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa harjoittelun kehittämiseksi

18 (42) 8.3 Harjoittelujakson päättyessä : arvioi opiskelijan oppimista yhteistyössä muun henkilökunnan kanssa sekä kirjallisesti että suullisesti osallistuu arviointikeskusteluun yhdessä opiskelijan ja ohjaavan opettajan kanssa antaa palautetta opiskelijaohjauksesta ja yhteistyöstä ohjaavalle opettajalle ohjaa opiskelijaa vastaamaan opiskelijapalautteeseen harjoittelun lopussa (CLES)

19 (42) 9. Harjoittelua ohjaava opettaja Laatuvaatimus Ohjaava opettaja vastaa opiskelijan harjoittelun kokonaisuudesta sekä oppimisen ja osaamisen arvioinnista. 9.1 Ennen harjoittelujaksoa osallistuu tarvittaessa harjoittelupaikan hankintaan ja hyväksyy sen varmistaa opiskelijan harjoittelupaikan ja ajanjakson on tietoinen harjoitteluyksikön toiminnasta ja hoitotyön sisällöstä tekee yhteistyötä osastonhoitajan tai opiskelijavastaavan kanssa harjoittelun ohjauksen suunnittelussa tiedottaa opiskelijan opetussuunnitelmasta, opintojen vaiheesta ja opintojaksosta harjoittelupaikassa vähintään 1-2 viikkoa ennen harjoittelun alkua varmistaa, että opiskelija on hyväksytysti suorittanut harjoittelun aloittamiseen vaaditut opinnot varmistaa, että harjoittelunohjaus on näyttöön perustuvaa sisällöllisesti ja menetelmällisesti 9.2 Harjoittelujakson aikana toimii harjoitteluyksikössä ohjausprosessin pedagogisena asiantuntijana ja ohjaa opiskelijaa ja ohjaajaa näyttöön perustuvaan hoitotyöhön ohjaa ja tukee opiskelijaa harjoitteluun liittyvissä tavoitteiden asettelussa rohkaisee opiskelijaa itsearviointiin ja kriittiseen ajatteluun tukee opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymistä arvioi ja hyväksyy yhteistyössä harjoittelupaikan henkilökunnan kanssa opiskelijan kehittämis- ja oppimistehtävät sekä näyttösuunnitelman (Sedu) toimii oppimisen/ohjauksen ongelmatilanteiden tukihenkilönä järjestää tarvittaessa väliarviointikeskustelun (Seamk) tai ohjauskeskustelun (Sedu) opiskelijan ja ohjaajan kanssa

20 (42) 9.3 Harjoittelujakson päättyessä: sopii ja pitää arviointi-, ohjaus- (Seamk) sekä näyttöarviointikeskustelut (Sedu) vastaa harjoittelun hyväksymisestä tai täydentämisestä (Seamk) tai ammattiosaamisen näytön arvioinnista (Sedu) yhdessä ohjaajan kanssa sekä vie suorituksen opintorekisteriin

21 (42) 10. Lähteet Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto, http://www.vete.fi/, Rouvala C. 2011. Hoitotyön toimintaohjelma vuosille 2011 2018 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. http://www.epshp.fi/1/ammattilaiset_ja_opiskelijat/hoitotyo/hoitotyon_toimintaohjelma 11. Oheismateriaali ja kirjallisuus Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin www-sivut opiskelijoille. http://www.epshp.fi/1/ammattilaiset_ja_opiskelijat/opiskelijat Harjoittelun ja työssä oppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit sosiaali- ja terveysalalla.2011. Pohjois-Karjalan alueellinen työryhmä (PKSSK, P-K Ammattikorkeakoulu, PKKY Ammatti ja Aikuisopisto, Joensuun kaupunki perusterveydenhuolto ja vanhuspalvelut) Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. http://www.vete.fi/julkaisut.html Koulutuskeskus Sedu 2011. Opetussuunnitelma 2011. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja. Koulutuskeskus Sedu:n koulutusohjelmien kuvaukset. www.sedu.fi Luojus K. 2011. Ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjauksen toimintamalli. Ohjaajien näkökulma. Tampereen yliopisto. Väitöskirja. Meretoja R. & Saarikoski M. 2009. CLES-mittari mahdollistaa vertaiskehittämisen. Pro Terveys 2, 7. Meretoja R., Höggman-Laitila A., Lankinen I., Sillanpää K., Rekola L. & Eriksson E. 2006. Lähiohjaaja sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjatussa harjoittelussa. Tutkiva Hoitotyö Vol. 4 (2), 2006. Opiskelijaohjauksen laatusuositukset. 2010. Kuopion yliopistollinen sairaala. Pohjois-Savon alueellinen opiskelijaohjauksen yhteistyöverkosto. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. http://www.vete.fi/julkaisut.html Saarikoski M., Meretoja R. & Leino Kilpi H. 2008. Arviointimittari kuvaa käytännön oppimisympäristön ohjauksen laatua. Suomen Lääkärilehti vol. 63 no. 24 s. 2257 2259 Saarikoski M. & Leino-Kilpi H. 2004. Millainen on hyvä hoitotyön kliininen oppimisympäristö ja millaista laadukas opiskelijaohjaus? Teoksessa: Salminen L. & Hupli M. (toim.) Terveysalan opettajan 2000-luvulla, osa 1. Turun yliopisto. Hoitotieteenlaitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja. A:44/2004. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. 2011. Opetussuunnitelmat 2011 2012. Luettavissa internetissä osoitteessa: http://ops.seamk.fi/fi/index.php?category=2011-2012&page=koulutusohjelmat Sosiaali- ja terveysministeriö 2009. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma vuosille 2009-2011. STM:n julkaisu 2009:18. Sosiaali- ja terveysministeriö 2004. Terveysalan koulutuksen työssäoppiminen ja ohjattu harjoittelu. Monisteita 2003:22.

22 (42) 12. Keuhkosairauksien poliklinikan toiminta Keuhkosairauksien poliklinikka toimii lähetepoliklinikkana aikuispotilaille. Poliklinikan vastaanotolle tullaan terveyskeskuksen tai yksityispuolen lähettämällä lähetteellä. Lähetteitä saapuu poliklinikalle perusterveydenhuollosta, yksityiseltä sektorilta tai keskussairaalan toisista yksiköistä. Keuhkosairauksien erikoislääkärit ohjelmoivat tutkimukset ja arvioivat kiireellisyyden. Tavoiteajat ovat 1- jonon osalta alle 4 viikkoa ja II- jonon osalta 3kk, huomioidaan hoitotakuu. Kiireettömän hoidon tulee alkaa viimeistään 6 kuukaudessa. Keuhkosairauksien poliklinikka toimii arkipäivisin, viikonloppuisin poliklinikka on suljettu. Keuhkosairauksien poliklinikalla tehdään vastaanottotoiminnan lisäksi keuhkoputkentähystyksiä tiistaisin ja torstaisin. Lisäksi tehdään pleuroskopioita tarvittaessa keskiviikkoisin. Päivystysluontoisia tähystyksiä tehdään tarvittaessa mm. teho-osastolle. Lisäksi toteutetaan aikuisten siedätyshoidot, CPAP- aloitukset ja kontrollit, kotihappihoito- ja kaksoispaineventilaattoripotilaiden seurantakäynnit. 12.1 Keuhkosairauksien poliklinikan toiminta-ajatus Toiminta-ajatuksemme on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin väestön terveyden edistäminen ja sairauksien hoito keuhkosairauksien erikoisalalla. Hoitotyömme perustuu ihmisarvon kunnioittamiseen ja vastuullisuuteen. Ihmisarvon kunnioittaminen ja vastuullisuus arvoina tarkoittaa, että jokaiselle hoidon tarpeessa olevalla ihmisellä on oikeus saada laadultaan samanarvoista hoitoa ja kohtelua. Henkilökunta sitoutuu työhönsä arvostaen työssään hyvää ammatillista osaamista ja yhteistyökykyä potilaan, omaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on että potilas kokee hoitohenkilökunnan kohtelun arvomaailmaansa kunnioittavana.

23 (42) 13. Keuhkosairauksien poliklinikan henkilökunta Ylilääkäri: Professori Hannu Kankaanranta Keuhkosairauksien- ja allergologian erikoislääkäri Ylihoitaja: Liisa Panula Osastonhoitaja: Anne Suvanto Apulaisosatonhoitaja: Sari Häyhä Lääkärit: Keuhkosairauksien erikoislääkäri, osastonlääkäri ja osaston A31 vastuulääkäri: Leena Tuomisto Keuhkosairauksien erikoislääkäri: Maher Haj Hussain Keuhkosairauksien erikoislääkäri: Erkki Perämäki 1-2 erikoistuvan vaiheen lääkäriä ja työlääketieteeseen erikoistuvia lääkäreitä Sairaanhoitajia: kuusi sairaanhoitajaa Asiantuntijasairaanhoitaja: Erja Lehtinen Asiantuntijasairaanhoitaja: Annu Kamila Kuntoutusohjaaja: Tiina Alanko-Luopa Osastonsihteeriä: viisi osastonsihteeriä, joista yksi REKRY:n henkilökuntaa Klinikkasihteeri: Sari Ylirintala

24 (42) 14. Hoitotyön periaatteita 14.1 Vaitiolovelvollisuus ja salassapito Vaitiolovelvollisuus koskee sairaalan henkilökuntaa ja sitoo sairaalan palveluksesta poistumisen jälkeenkin. Luottamuksellisista asioista ei saa puhua myöskään niille sairaalan henkilökuntaan kuuluville tai opiskelijoille, jotka eivät kyseisen ihmisen/asian kanssa joudu tekemisiin. Lain ja virkasäännön mukaan henkilökunnan on pidettävä salassa potilaiden henkilöllisyys ja sairauden laatu. Salassa on pidettävä viran tai tehtävän hoitamisessa tietoon saadut yksityiset asiat. Salassapito koskee asiakirjasalaisuutta ja vaitiolovelvollisuutta. Potilastiedot ovat salassa pidettäviä. Potilaiden terveydentilatietojen lisäksi salassa pidettäviä ovat mm. arkaluontoiset henkilötiedot, sekä liike- ja ammattisalaisuudet. Palvelussuhteen tai muun työtehtävän aikana tai sen päätyttyä sivulliselle ei saa ilmaista työn vuoksi tietoon saatuja sairaanhoitopiiriä tai sen asiakkaita, sopimuskumppaneita tai muita yhteistyötahoja koskevia salassa pidettäviä tietoja. Sivullisella hoitosuhteessa tarkoitetaan muita kuin potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvia henkilöitä (PotL 13 ). Rekisterien, esim. potilastietojen, katselu- tai käyttöoikeutta ei ole muihin kuin työtehtävien edellyttämiin tietoihin. Ilman rekisteristä vastaavan kirjallista lupaa ei saa luovuttaa tai siirtää salassa pidettäviä asiakastietoja tai muuta salassa pidettävää tietoa, eikä tallentaa niitä toisiin rekistereihin, työaseman kiintolevylle, levykkeelle tai muille tallennuslaitteille. Potilastietojen luovuttamisesta on annettu erilliset ohjeet (johtajaylilääkärin tiedote 10/1999). Salassapito- ja tietosuojaohjeet löytyvät intranetistä. Miksi vaitiolovelvollisuus? potilaan etu potilas uskaltaa hakeutua hoitoon ja kertoa sairauden hoidon kannalta tärkeät asiat totuuden mukaisesti turvataan potilaan yksityisyys ja tietosuoja henkilökunnan ja sairaalan edut säilytetään potilaan luottamus vältytään riita- ja oikeusasioilta

25 (42) 15. Työskentely poliklinikalla Keuhkosairauksien poliklinikalla työaikamuotona on muodollinen jaksotyö ja työaika on 7.30 15.00 (15.15). Keuhkosairauksien poliklinikka toimii lähetepoliklinikkana, joka toimii ajanvarausperiaatteella eli potilaat kutsutaan poliklinikkakäynnille lähetteen tai konsultaatiopyynnön perusteella. Poliklinikka vastaa erikoisalansa polikliinisista palveluista ja toimii arkisin klo. 7.00 15.00. Lähetteitä saapuu poliklinikalle perusterveydenhuollosta, yksityiseltä sektorilta tai keskussairaalan muista yksiköistä Poliklinikalla on vastaanottoja uusille-, seuranta- ja osastokontrollipotilaille Poliklinikalla hoidetaan sovittujen porrastus- ja hoitoonohjausperiaatteiden mukaan potilaita, joiden tutkimus ja hoito eivät edellytä vuodeosastohoitoa. Poliklinikan tilat, henkilöresurssit ja toiminta on pyritty organisoimaan niin, että potilaskäyntiin liittyvät toimenpiteet ja dokumentointi voidaan tehdä tehokkaasti. Tavoitteena on oikea ja oikeaan aikaan tehty diagnoosi sekä diagnoosinmukainen hoito Keuhkosairauksien poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan ammattitaudit liittyen keuhkoihin mm. homepölykeuhko ja asbestille altistuneet potilaat. Lisäksi sarkoidoosi, astma, tuberkuloosi, keuhkotuumorit, keuhkoahtaumatauti, uniapnea, siedätyshoitoa vaativat allergiat ja fibrotisoivat keuhkosairaudet Polikliinisessa hoitotyössä painottuu ohjaus ja neuvonta. Poliklinikan näkökulmasta potilaan hoitoprosessi alkaa siitä kun lähete saapuu yksikköön ja loppuu jatkohoidon järjestämiseen. Poliklinikkakäyntiin keskeisenä kuuluu lääkärin vastaanotto. Ennen lääkärin vastaanottoa potilas on voinut käydä tutkimuksissa lääkärin tekemien suunnitelmien mukaan. Potilaan tullessa poliklinikalle hän ilmoittautuu, henkilötiedot tarkastetaan ja tiedot tietojen luovuttamiseksi kysytään potilaalta Ennen lääkärin vastaanottoa potilas käy sairaanhoitajan vastaanotolla, jossa tarkistetaan lääkitys ja allergiat ym. Lääkärin vastaanoton jälkeen potilas tulee uudelleen sairaanhoitajan vastaanotolle, jossa käydään läpi lääkärin tekemä jatkosuunnitelma ja annetaan tarpeellinen suullinen sekä kirjallinen ohjaus tutkimuksista, mahdollisesta diagnoosista sekä muusta jatkohoidosta.

26 (42) 16. Keuhkosairauksien poliklinikalla toimivat uni- ja siedätyshoito vastaanotot Unipoliklinikka ja asiantuntijasairaanhoitajan vastaanotto: CPAP- hoidon aloitukset ja kontrollit. Apuvälineiden hankinta yhteistyössä alueellisen apuvalinekeskuksen kanssa ( lääkeainesumuttajat noin 100 kpl-, happirikastimia noin 120-140kpl-, 2PV-laitteita alle 100 kpl- ja CPAP-leitteita noin 2000 kpl lainassa). Toimenpide: Bronkoskopiat ja pleuroskopiat. Siedätyshoidot ovat sairaanhoitajien toteuttamaa itsenäistä toimintaa. 17. Käyntityypit keuhkosairauksien poliklinikalla Käyntityyppi Selite 0 Potilaiden asioiden hoitoa (Ei laskutusta) - tutkimuksen käyntityyppi jonka jälkeen ensikäynti / uusintakäynti (potilas maksaa tutkimusten jälkeisen vastaanottokäynnin yhteydessä poliklinikkamaksun) 1 Ensikäynti - potilas ensikertaa poliklinikalla vastaanottokäynnillä - potilas maksaa poliklinikkamaksun - lääkäri tekee kuntalaskutuksen ja sairauskertomusmerkinnän 2 Uusintakäynti - Uusintakäynti poliklinikalla - kuntoutusohjaajan / asiantuntijasairaanhoitajan lääkärin vastaanottokäyntiä vastaava käynti - potilas maksaa poliklinikkamaksun - lääkäri / kuntoutusohjaaja / asiantuntijasairaanhoitaja tekee kuntalaskutuksen ja sairauskertomusmerkinnän 4 Kuntoutus, maksuton - kuntoutusohjaaja / asiantuntijasairaanhoitajan kuntoutusohjauskäynti - kuntoutusohjaaja / asiantuntijasairaanhoitaja tekee kuntalaskutuksen ja sairauskertomusmerkinnän 6 Ensikäynti osastohoidon jälkeen - osastojakson jälkeen potilas vastaanottokäynnillä poliklinikalla - potilas maksaa poliklinikkamaksun

27 (42) - lääkäri tekee kuntalaskutuksen ja sairauskertomusmerkinnän 8 Ajanvaraus osastolle - potilaasta tehdään hoidonvaraus keuhko- ja infektiosairauksien osastolle A31 K L M S T V Organisaatioiden välinen konsultaatio - terveyskeskuskonsultaatiot - lähetteellä tuleva konsultaatio - lääkäri tekee sairauskertomusmerkinnän - kertakonsultaation hinta 71 euroa, hinnat päivittyvät vuosittain Lisäkäynti - erityistyöntekijöiden ajanvarauksen käyntityyppi (ft, tt, sos.tt jne..) - sairaanhoitaja tekee ajanvarauksen sh-kirjalle tilastointia / hoitoisuutta varten - ei laskutusta Lisäkäynti, kuntoutus - potilaalla samana päivänä lääkärin vastaanotto tai maksullinen tutkimuskäynti - kuntoutusohjaaja / asiantuntijasairaanhoitaja käy osastolla ohjaamassa potilasta Sarjakäynti - siedätyshoidot, Xolair-injektiot - potilas maksaa sarjakäyntimaksun 7,50 euroa (hinnat päivittyvät vuosittain) Tutkimuskäynti - potilas käy tutkimuksissa, jonka jälkeen puhelinkontakti / kirjevastaus - potilas maksaa tutkimuskäynnistä poliklinikkamaksun Vastauskäynti - puhelinkontakti / kirjevastaus - ennalta tehty tutkimuksia esim. labra- / rtg- / knf- / kfi - tutkimuksia ja potilas maksanut tutkimuskäynnin yhteydessä poliklinikkamaksun - lääkäri tekee kuntalaskutuksen ja sairauskertomusmerkinnän - kuntoutusohjaajan / asiantuntijasairaanhoitajan puhelinkontakti / kirjevastaus ennalta otetuista laboratoriotutkimuksista - kuntoutusohjaaja / asiantuntijasairaanhoitaja tekee kuntalaskutuksen ja sairauskertomus merkinnän

28 (42) 18. Hyvän hoidon periaatteet Hyvä hoito määritellään Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä eri näkökulmista, joista keskeisimmät ovat potilaan, hänen läheistensä ja hoitoa tarjoavien ammattilaisten näkökulmat. Hyvän hoidon kokonaisuus muodostuu seuraavista asioista: potilas kokee tulleensa hyvin kohdelluksi ja saaneensa apua siihen vaivaan, jonka vuoksi on tullut hoitopaikkaan, jatkohoito on järjestetty potilaan ja tarvittaessa hänen läheistensä kanssa yhteistyössä ja hoitoa antaneet ovat tehneet ammatillisesti ja muutoin parhaansa. Hyvä hoito koostuu moniammatillisesta yhteistyöstä ja interventioista, jota kukin ammattiryhmä tekee oman ammattinsa ja tieteenalansa lähtökohdista ajatellen potilaan parasta ja yhteistyössä hänen kanssaan. Hyvässä hoidossa sen sisältö ja siihen kuuluvat prosessit on kuvattu ja niiden eteneminen on moniammatillisten ryhmien tiedossa. Hyvä hoito koostuu lisäksi potilaan ja läheisten hyvästä ja asiallisesta kohtelusta, potilaan ja läheisten ohjaamisesta sekä heidän hoitoon osallistumisensa tukemisesta. Hyvän hoidon toteuttamisen lähtökohtia ovat erityisvastuualueella ja terveydenhuollon yksikössä yhteisesti sovitut hoidon periaatteet, hoidon perustuminen tutkittuun tietoon eli tutkimusnäyttöön ja potilaslähtöisyys. Potilaslähtöisyys sisältää aina myös perhekeskeisyyden. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä hyvä hoito tarkoittaa sitä, että potilaan läheiset ja perheenjäsenet ovat mukana hoidossa potilaan tarpeiden mukaisesti ja tilanteen mahdollistamalla tavalla. On tärkeää potilaita hoitaessa muistaa, että he tulevat jostakin ja menevät takaisin johonkin. Tällöin on mahdollista ottaa huomioon heidän taustansa ja perheensä, jolloin esimerkiksi kotona selviytymistä tukevat ohjeet ja neuvot voidaan soveltaa sellaiseksi, että potilas voi toteuttaa hoitoaan myös kotona yhdessä perheenjäsentensä kanssa tarkoituksenmukaisella tavalla. Perinteisesti on painotettu yksilökeskeisyyttä eikä ole otettu riittävästi huomioon potilaan lähipiiriä ja perhettä, potilaan voinnin ja toipumisen edistäjänä. Polikliiniset hyvät hoidon periaatteet perustuvat yksikön työntekijöiden yhteiseen näkemykseen arvoistaan, hyvän hoidon elementeistä ja hoitotyön toiminnasta omassa työyksikössään. Hyvän hoidon periaatteissa huomioidaan hoitoisuuden kaikki kuusi osa-aluetta, jolloin poliklinikalla tehtävä välillinen työ tulee kirjattua. Periaatteisiin kirjataan ne hoitotyön toiminnot, mitä edellytetään toteutuneeksi, jotta potilaat ovat saaneet optimaalisesti hyvää hoitoa. Potilaan kohtaamisessa aito kuuntelu, rohkaiseminen, motivointi ja ymmärtäminen, emotionaalinen tuki ja läheisten huomiointi sekä lähtökohtana yksilöllisyys ovat hoitotyön perusteita. Hyvä hoito on potilaan tarpeista lähtevää, suunnitelmallista toimintaa yhteistyössä potilaan ja kaikkien hänen hoitoonsa osallistuvien henkilöiden kanssa. Tarvittaessa potilaan läheinen ote-

29 (42) taan mukaan hoidon suunnitteluun ja toteutukseen. Ohjauksessa ja neuvonnassa potilaalle ja hänen läheiselleen annetaan rehellistä ja asiallista tietoa. 18.1 Hoitotyön suunnittelu ja koordinointi Keuhkosairauksien poliklinikalla lähtökohtana on, että potilaan lähetteet käsitellään ja kirjataan hoitotakuun puitteissa. Hoidon kiireellisyys arvioidaan ja kartoitetaan sekä ohjelmoidaan tarvittavat tutkimukset ennen vastaanottoa. Lähetetään ajoissa ajanvarauskirjeet sisältäen selkeät ohjeet vastaanottokäynnille ja tutkimuksiin. Tutkimukset ja vastaanotto suunnitellaan vastaten lääkärin määräyksiä sekä mahdollisuuksien mukaan potilaan tarpeita ja toiveita. Tutkimustulosten ja muun tarpeellisen tiedon kerääminen vastaanottokäynnin pohjaksi tehdään ennakoidusti. Aamuisin vastaanottohuoneissa tarkistetaan tutkimusvälineet ja vastaanottohuoneet sekä huolehditaan välineiden täydentämisestä ja huollosta. Sairauskertomukset viedään joka aamu lääkäreiden vastaanottohuoneisiin. Lääkäri - hoitaja työparit sovitaan viikkosuunnitelman mukaisesti. Ilmoittautumisen yhteydessä ennen vastaanottokäyntiä potilas allekirjoittaa suostumus tietojen luovuttamiseen - lomakkeen. Hoitajan vastaanotolla tarkistetaan kotilääkitys ja allergiat sekä arvioidaan potilaan vointi ja toimintakykyisyys. Suullisen sekä kirjallisen ohjauksen annossa huomioidaan potilaan erityispiirteet ja potilaan kyky vastaanottaa tietoa. Jatkohoitovarauksia tehtäessä laitetaan riittävästi tietoa jatkosuunnitelmasta lääkärin määräyksen mukaan ajanvaraajalle. Potilasta informoidaan tutkimusten jonotilanteesta. Ohjauksessa huomioidaan myös vastaanotolla mukana olevat läheiset. 18.2 Terveydentila Ennen vastaanottokäyntiä sairaanhoitaja tutustuu potilaan tietoihin oireista ja sairaudesta. Arvioidaan ja seurataan potilaan tilaa vastaanottokäynnillä havainnoimalla, kuuntelemalla ja keskustelemalla. Tulohaastattelussa huomioidaan potilaan vointi, oireet ja pahenemisvaiheet. Selvitetään potilaan tarkka tupakointi anamneesi ja tarvittaessa tuetaan tupakoinnin lopettamista. Potilaalle tarjotaan keinoja tupakasta vieroutumiseen. Keskustellaan voinnista ja terveyden edistämiseen liittyvistä tekijöistä suullisen ohjauksen muodossa ja tarvittaessa annetaan kirjallista ohjeistusta. Tarvittaessa ollaan yhteydessä yhteistyötahoihin ja huomioidaan moniammatillisuus potilaan hoidossa. Oireet ja vointi kirjataan potilaan kertomana sekä hoitajan havainnoimana KEUHOI-lehdelle.

30 (42) 18.3 Lääkehoito ja ravitsemus Keuhkosairauksien poliklinikalla ennen lääkärin vastaanottokäyntiä kirjataan huolellisesti lääketiedot ja allergiat Efficaan. Potilaalle ja läheiselle annetaan tarvittaessa ohjausta lääkkeestä, niiden käytöstä kotona, lääkkeen aloittamisesta, annoslisäyksestä, vähentämisestä ja sivuvaikutuksista. Jos mukaan annetaan lääkkeitä, varmistetaan, että potilas tai hänen läheisensä on ymmärtänyt lääkkeen käyttötarkoituksen, - tavan sekä annostuksen. Ohjataan myös oikein tapahtuvaan reseptien uusimiseen sekä vastaanottokäynnillä että puhelimessa. Huomioidaan suullinen ja kirjallinen ohjaus sekä tarkistetaan ohjeiden ymmärrettävyys huomioiden potilaan erityispiirteet. Tarvittaessa tulostetaan lääkelista kirjallisena potilaalle mukaan. Asiat kirjataan KEU- HOI-lehdelle. 18.4 Hygienia ja eritystoiminta Keuhkosairauksien poliklinikalla kartoitetaan potilaan selviytyminen päivittäisissä toiminnoissa ja tarvittaessa ohjataan apuvälineiden tai hoitovälineiden hankinnassa. Ohjataan potilasta ja läheistä päivittäiseen toimintakykyyn liittyvistä asioista sekä tarpeen mukaan hyödynnetään moniammatillista yhteistyötä. Huomioidaan sairauden tai lääkityksen tuomat ongelmat ihon hoidossa. Lisäksi vastaanottokäynnillä kartoitetaan mahdollisia suolentoiminnan ongelmia huomioiden sairaus, lääkitys ja ruokavalio. Annetaan potilaalle ja läheiselle suullinen sekä kirjallinen ohjaus hygieniasta, ihon hoidosta, eritystoiminnasta ja mahdollisista apuvälineistä. Asiat kirjataan KEUHOI-lehdelle. 18.5 Liikkuminen, toiminnallisuus ja lepo Keuhkosairauksien poliklinikalla kartoitetaan potilaan liikkuminen, käytössä olevat apuvälineet sekä vireystila. Korostetaan ohjauksessa terveellisiin elämäntapoihin liittyvä turvallinen liikunta ja arvioidaan tarvittavien apuvälineiden tarve sekä ohjataan apuvälineiden hankinnassa. Kannustetaan, ohjataan ja tuetaan potilasta omatoimisuuteen. Uniapneapotilaalle annetaan suullista ja kirjallista ohjausta uniapnean hoitovaihtoehdoista. Kannustetaan liikkumiseen, toiminnallisuuteen, painonhallintaan, sosiaalisiin suhteisiin ja lepoon. Asiat kirjataan KEUHOI-lehdelle.

31 (42) 18.6 Jatkohoito ja emotionaalinen tuki Jatkohoitovaraukset ohjelmoidaan huomioiden lääkärin määräykset ja potilaan tarpeet sekä toiveet. Potilasta ja läheistä kuunnellaan sekä tuetaan sairauden ja tarpeiden edellyttämällä tavalla. Potilaalle ja läheiselle annetaan suullista ja kirjallista ohjausta tulevista tutkimuksista, jatkohoidoista, jonotilanteesta, kotona selviytymisestä sekä tietoa siitä kuinka potilas saa tutkimustulokset. Poliklinikan yhteystiedot annetaan potilaalle tai läheiselle mukaan. Tarkistetaan, että annetut ohjeet ovat ymmärrettäviä. Asiat kirjataan KEUHOI-lehdelle. Sairauskertomustiedot lähetetään potilaan suostumuksen mukaan. 19. Hoitoisuusluokitus keuhkosairauksien poliklinikalla Hoitoisuudella tarkoitetaan sairaanhoitajan arviota potilaan yksilöllisestä hoidon tarpeesta suhteessa hoidon vaatimaan työpanokseen. Potilaan hoitoisuuden arvio tapahtuu sitä varten kehitetyn POLIHOIq - mittarin avulla. Polikliinisen hoitoisuusluokituksen avulla saadaan poliklinikoilla sairaanhoitajien tekemä näkymätön hoitotyö näkyväksi. Polikliinisessa hoitoisuusluokituksessa korostuu ohjaus hoitotyön auttamismenetelmänä. Tehtäessä hoitoisuusluokitusta sairaanhoitajat arvioivat potilaalle annettua ohjausta ja siihen käytettyä työpanosta jokaisen hoitoisuusmittarin kuuden hoitotyön osa-alueen kohdalla erikseen. Poliklinikalla luokitellaan kaikki ne potilaat, joita ovat hoitaneet henkilöstöresursseihin kuuluvat sairaanhoitajat. Hoitotyön auttamismenetelminä polikliiniseen hoitoisuusluokitukseen on lisätty auttaminen ja tukeminen kaikkiin kuuteen osa-alueeseen. Lisäksi huomioidaan myös potilaan läheinen, koska myös läheinen voi tarvita poliklinikkakäynnillä ohjausta ja tukea. Poliklinikalla hoitoisuusluokitus kuvaa potilaan yksilöllisten tarpeiden mittaamista ja niitä hoitotoimintoja, joita sairaanhoitajat näiden hoidon tarpeiden tyydyttämiseksi ja täyttämiseksi poliklinikkakäynnin aikana suorittaa. Luokittelu tapahtuu ennakoivasta työstä ja toteutuneesta poliklinikkakäynnin aikaisesta hoidosta luokitukseen kirjattujen kriteerien perusteella. 19.1 Hoitoisuusluokituksen kuusi osa-aluetta Hoitoisuus tarkoittaa hoidon aiheuttamaa kuormaa eli hoidon raskautta. Hoitoisuudella tarkoitetaan hoitajien arviota potilaan yksilöllisestä hoidon tarpeesta suhteessa hoidon vaatimaan työpanokseen.

32 (42) Hoitoisuus ilmaistaan matemaattisina pistelukuina, joiden kautta saadaan arvio yksittäisen potilaan hoidon raskaudesta ja siitä, kuinka paljon henkilöresursseja potilaan hoito edellyttää. Jokainen potilas luokitellaan hoitoisuusmittarin kuudella hoitotyön osa-alueella, joissa on vaativuustasot A-D, ja tästä muodostuu potilaan hoitoisuusluokka. Hoitoisuusluokituksessa on siis kyse potilaan hoitoisuudesta, joka kuvaa hoitotyöhön käytettyä aikaa tai työpanosta. Hoitoisuusluokitus muodostuu potilasta hoitaneiden hoitajien arviosta toteutuneesta välittömästä ja välillisestä hoidosta määrättynä ajanjaksona. Hoitoisuusluokituksessa mitattavaan hoidon tarpeeseen sisältyvät potilaan tarpeiden lisäksi se, millaista hoitoa potilas tarvitsee ja kuinka usein sekä hoitajien määrä. Arvionsa potilaan avun ja hoidon tarpeesta hoitajat tekevät haastatteluun, havainnointiin ja asiantuntijuuteensa perustuen. POLIHOIq - hoitoisuusmittari muodostuu kuudesta hoitotyön osa-alueesta, jotka ovat: 1. hoitotyön suunnittelu ja koordinointi, 2. terveydentila, 3. lääkehoito ja ravitsemus, 4. hygienia ja eritystoiminta, 5. liikkuminen, toiminnallisuus ja lepo sekä 6. jatkohoito ja emotionaalinen tuki. Jokainen potilas luokitellaan näillä kuudella osa-alueella, joissa on vaativuustasot A-D. Vaativuustasojen pisteet ovat: A on yksi piste, B kaksi pistettä, C kolme pistettä ja D neljä pistettä. Vaativuustasot A-D osa-alueella yksi: A:ssa hoitosuunnitelman arvioiminen ja tarkastaminen on helppoa, yksikertaista ja vähäistä. B:ssä hoitosuunnitelman laatiminen, arvioiminen ja tarkastaminen on melko vaativaa. C:ssä hoitosuunnitelman laatiminen, arvioiminen ja tarkastaminen on vaativaa. D:ssä hoitosuunnitelman laatiminen, arvioiminen ja tarkastaminen on erittäin vaativaa. Vaativuustasot A-D osa-alueilla kaksi kuusi : A on suhteellisen omatoiminen potilas ja potilaan hoidon tarve on vähäinen, apusanoina: vähäinen, omatoiminen ja itsenäinen. B:ssä potilaan hoidon tarve on ajoittaista ja lyhytaikaista, apusanoina: ajoittain, lyhytaikainen, ajoittain autettava, silloin tällöin autettava. C:ssä potilaan hoidon tarve on toistuvaa ja vaativaa, apusanoina: toistuvasti, vaativa, toistuvasti autettava sekä aikaa vievä. D:ssä potilaan hoidon tarve on jatkuvaa tai erittäin vaativaa, apusanoina: toistuvasti, erittäin vaativaa, jatkuvasti autettava sekä yhtäjaksoinen. Kun hoitoisuusluokitusta tehdään poliklinikalla, niin valittaessa vaativuustasoa kullekin osa-alueelle, lähdetään niistä hoitotoimenpiteistä, jotka on toteutettu potilaan hoidon tarpeiden tyydyttämiseksi. POLIHOIq hoitoisuusmittarissa hoitoisuusluokkia on viisi. Luokka I:ssä on vähimmäishoidon tarve eli 6-8 pistettä, jolloin potilas selviytyy omatoimisesti tai avun, ohjauksen sekä tuen tarve on vähäistä. Luokka II:ssa on keskimääräinen hoidon tarve eli 9 12 pistettä, jolloin hoidon tarve muodostuu tarvittaessa auttamisesta ja / tai ajoittaisesta tai lyhytaikaisesta ohjauksesta sekä tuesta. Luokka III:ssa on keskimääräistä suurempi hoidon tarve eli 13 15 pistettä, jolloin hoidon tarve muodostuu tarvittaessa avustamisesta, huolehtimisesta ja melko vaativasta ohjauksesta sekä tuesta. Luokka IV:ssä on vaativan hoidon tarve eli 16 20 pistettä, jolloin hoidon tarve muodostuu toistuvasta tai vaativasta hoidosta, seurannasta, ohjauksesta sekä tuesta. Luokka V:ssä