EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ TELA 24.01.2014 Jaakko Kiander
W-TAANTUMA JA SUOMEN JULKINEN TALOUS Finanssikriisi ja suuri taantuma 2008-2009 Suomessa jyrkkä viennin ja bkt:n pudotus, työllisyyden lasku Seurauksena julkisen talouden alijäämäisyys Euroalueen velkakriisi 2010-> Elpyminen katkeaa velkakriisin seuraavaan vaiheeseen Euroopan toinen taantuma 2012-2013 Euroalue ja Suomi joutuu uudelleen taantumaan Julkinen talous heikentyy uudelleen Riskinä uusien eurooppalaisten kriisirajojen rikkoontuminen Velka < 60 %, rakennejäämä > -0,5 %
ELÄKEJÄRJESTELMÄ OSANA JULKISTA TALOUTTA Eläkejärjestelmän vahva talous on parantanut Suomen julkisen talouden indikaattoreita Alijäämäluvut näyttävät liian hyviltä Eläkejärjestelmä on kuitenkin kärsinyt finanssikriisistä Negatiiviset sijoitustuotot 2008 ja 2011 Palkkasumman heikko kehitys Sosiaalitupo turvannut kohtuullisen maksutulokehityksen Eläkejärjestelmän rooli julkisen talouden kestävyysvajeen ratkaisemassa on korostunut Hallituksen rakenneohjelmassa tärkein osa työurien pidentämisellä, joka on määrä saavuttaa eläkeuudistuksen avulla
KOHTI YHTEISTÄ FINANSSIPOLITIIKKAA JA VALVONTAA Euroopan kriisi on vahvistanut talouspolitiikan koordinaatiota ja euromaiden finanssipolitiikan keskitettyä valvontaa ja raportointia Entinen vakaus- ja kasvusopimus saanut seurakseen moniulotteisen tavoitteenasettelun ja seurannan Koskee makrotalouden tasapainoa ja koko julkista taloutta, ja siten välillisesti myös työeläkejärjestelmää julkisen talouden osana ja kansantalouden suurimpana säästäjänä
ELÄKEJÄRJESTELMÄ JA JÄSENYYSSOPIMUS Suomen EU-jäsenyyssopimukseen sisältyvä poikkeussääntö on lähtökohta kansalliselle itsemääräämisoikeudelle työeläkejärjestelmän suhteen Ilman jäsenyyssopimusta Eurooppa-tason säätelyä olisi paljon enemmän eläkejärjestelmässä tai sitten koko järjestelmän arkkitehtuuri olisi pitänyt muuttaa
KOORDINAATIOMEKANISMIT Julkisen talouden ohjauksen uudet välineet: European Semester, Six-Pack, Fiscal Compact, Two-Pack Seurataan makrotaloudellisia epätasapainoja Komissio voi varoittaa mutta keinot vaikuttaa ovat vähäiset Seurataan budjetteja, julkisen talouden alijäämää ja rakennejäämää sekä julkista velkaa (mutta ei julkisia varoja kuten eläkesijoituksia) Pienten valtioiden hallitukset tulevat käytännössä tili- ja raportointivelvollisiksi komissiolle Komissio arvioi itse rakennejäämät ja talouden kestävyyden Komissio esittää vaatimuksia
FINANSSIPOLITIIKAN TAVOITTEET JA OHJAUS Tavoitteena rakenteellisen alijäämän poistaminen Ja samalla käytännössä myös todellisen alijäämän poistaminen Tavoitteena kestävyysvajeen poistaminen Suuret epävarmuudet tulevaisuuden suhteen vaikeuttavat Välineinä säästöt ja rakenneuudistukset Lähtökohtana usko rakennetekijöiden ratkaisevaan rooliin Ohjaajina komission lisäksi jatkossa myös kotimainen riippumaton finanssipolitiikan arvioitsija (VTV) sekä VM Luultavasti samansuuntaisia suosituksia kaikilta pelaajilta Työeläkejärjestelmä saanee osansa suosituksista Asetelma antaa vauhtia eläkeuudistukselle
EIOPA European Insurance and Occupational Pension Authority Uusi toimija Osa uutta finanssikriisin jälkeistä eurooppalaista finanssialan viranomaisjoukkoa Haluaa laajentaa valvontaansa eläkejärjestelmiin Ei suoraa toimivaltaa työeläkejärjestelmään, mutta vaikuttamishalu kasvanee ajan myötä
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Työeläkejärjestelmä on edelleen kansallisen autonomian saareke keskellä federalistista kehitystä EU-toimijoiden halua laajentaa kompetenssiaan myös suomalaiselle työeläkealalle on odotettavissa Toistaiseksi komission ymmärrys suomalaisen järjestelmän paremmuudesta on ollut puutteellista Vertailun vuoksi: kaikki ovat vakuuttuneita siitä, että Ruotsin eläkejärjestelmä on maailman paras Työeläkealan on alettava valmistautua itsensä markkinointiin kestävänä ja älykkäänä järjestelmänä, josta muutkin voisivat ottaa oppia