Ympäristötietokeskuksen toimintamalli

Ympäristötietokeskuksen toimintamalli

2 Ympäristöviestintää yhteistyönä Hämeessä HÄMY-hanke Riihimäen kaupunki ympäristölautakunta 2005 Kannen kuva Juha Ilkka SISÄLLYS Johdannoksi 1. PERUSTIEDOT YMPÄRISTÖTIETOKESKUKSESTA... 3 1.1. Ympäristötietokeskuksen visio... 3 1.2. Pohjatyönä Riihimäen seudun ympäristötalon hankesuunnitelma... 5 1.3 Yhteistyö Suomen Ympäristöopisto Syklin ja yritysten ympäristöpalvelun kanssa... 5 2. PERUSTELUT KESKUKSEN PERUSTAMISELLE... 6 2.1 Kestävä kehitys tiennäyttäjänä maailmalla... 6 2.2 ja Suomessa... 6 2.3 Aalborgin sopimus ja kuntatason kestävän kehityksen työ... 7 2.4 Tiedonsaanti ympäristöasioissa... 7 2.5 Lainsäädäntö... 8 2.6 Riihimäen kaupungin ympäristötyö... 8 2.7 Kestävä kehitys opetussuunnitelmissa... 9 2.8 Ympäristötietokeskukselle mallia muilta toimijoilta... 11 2.8.1 Ympäristötietokeskus Moreenia... 11 2.8.2 Suomen luontokoulut, esimerkkinä Nuorten luontotalo... 11 2.8.3 Paikallisagendatoimistoja... 12 2.8.4 Hämeen luontokeskus... 13 3. KESKUKSEN TEHTÄVÄ JA PALVELUKOKONAISUUDET... 14 3.1 YMPÄRISTÖVIESTINNÄLLÄ JA -KASVATUKSELLA ASENTEIDEN JA TOIMINNAN MUUTOKSEEN... 14 3.2 LUONTOKOULUTOIMINTA... 15 3.2.1 Toiminnan tavoitteet... 15 3.2.2 Luontokoulupalvelujen kuvaukset... 15 3.2.3 Resurssit ja rahoitus... 18 3.2.4 SWOT-analyysi... 19 3.3 YRITYSTEN YMPÄRISTÖPALVELU... 20 3.3.1 Toiminnan tavoitteet... 20 3.3.2 Yritysten ympäristöpalvelujen kuvaukset... 20 3.3.3 Resurssit ja rahoitus... 21 3.3.4 SWOT-analyysi... 21 3.4 VIESTINTÄ- JA TIETOPALVELU... 22 3.4.1 Toiminnan tavoitteet... 22 3.4.2 Viestintä ja tietopalvelujen kuvaukset... 22 3.4.3 Resurssit ja rahoitus... 23 3.5 KOULUTUSTOIMINTA... 23 3.5.1 Toiminnan tavoitteet... 23 3.5.2 Koulutustoiminnan kuvaus... 24 3.5.3 Resurssit ja rahoitus... 25 3.6 TALON YHTEISET TOIMINNOT... 25 4. TOIMINNAN TOTEUTTAMISMAHDOLLISUUDET... 26

3 JOHDANNOKSI Ympäristöviestintään keskittyvän ja viestinnän keinoin kaupungin ympäristöpolitiikan mukaisia päämääriä tukevan ympäristötalon perustamista Riihimäelle on suunniteltu useita vuosia. Ympäristöviestintää yhteistyönä Hämeessä HÄMY -hanke (1.1.2003 31.12.2005) on jatkanut vuosina 2000 2002 toteutetun Ympäristötietoisuuden parantaminen ja ympäristöviestinnän kehittäminen Riihimäellä, Ryti-hankkeen, myötä aloitettua ympäristöviestinnän kehittämistyötä. HÄMY-hankkeessa on tuotteistettu Riihimäen seudun ympäristötalon ympäristöviestintäpalveluja tehdyn hankesuunnitelman ja siitä yhteistyökumppaneilta saatujen lausuntojen mukaisesti. Hankkeessa ovat Riihimäen seudulla mukana Riihimäen kaupunki, Lopen kunta ja Suomen ympäristöopisto Sykli. Hämeen ympäristökeskus rahoitti hanketta EU:n Etelä-Suomen tavoite 2-ohjelman EAKR-rahastolla. Ympäristöviestintäpalvelujen tuotteistamiseksi on tehty malli Ympäristötietokeskuksesta, joka tuottaa luontokoulu-, ympäristöviestintäja ympäristökoulutuspalveluita sekä palvelee paikallisia yrityksiä ympäristöasioissa. Riihimäellä työ pohjautuu vuonna 2002 tehtyyn ympäristötalon hankesuunnitelmaan. Tässä ympäristötietokeskuksen toimintamallissa on huomioitu lisäksi Suomen Ympäristöopisto Syklin syksyllä 2002 Riihimäellä käynnistynyt toiminta, YKY - Ympäristöyhteistyöllä kohti ympäristöriskien hallintaa, yritysten ja kaupungin ympäristöyhteistyö Riihimäellä -hankkeessa käynnistetty yritysten ympäristöpalvelu sekä kokemukset Hämy-hankkeessa käynnistetyn Riihimäen seudun Luontokoulu Sinitiaisen toiminnasta. Tätä ympäristötietokeskuksen toimintamallia on työstetty yhdessä Luonto- Aulanko -hankkeen kanssa. Luonto-Aulanko -hankkeessa (2004 2006) kehitetään seudullista luontokoulu- ja kaupunkiluontokeskustoimintaa Hämeenlinnan seudulla. Tavoitteena on luoda toimintamalli uudenlaiselle kaupunkiluontokeskukselle, Aulankokeskukselle, sekä vakinaistaa seudullisen luontokoulu Ilveksen toiminta pysyväksi. Toimintamallien suunnittelussa yhteistyön tavoitteena on ollut vähentää turhaa päällekkäisyyttä toiminnoissa, parantaa tiedon kulkua ja tuoda vaikuttavuutta ympäristökasvatukseen, -valistukseen ja -tiedotukseen. Hankkeissa toimivat Luontokoulu Ilves ja Sinitiainen ovatkin tehneet jo yhteistyötä. Taustaksi tähän selvitykseen on koottu perusteluja sille, kuinka ympäristöviestinnällä voidaan edistää ympäristötietoisuutta ja - vastuullisuutta. Ympäristönäkökulman ja kestävän kehityksen huomioonottaminen yhteiskunnan eri tasojen päätöksenteossa ja toiminnoissa vaatii asenteiden ja elämäntavan muutoksia ja sitoutumista tehtyihin päätöksiin. Kasvatuksen, koulutuksen ja viestinnän avulla kaikenikäiset kansalaiset saavat tietoja, taitoja ja valmiuksia ymmärtää ihmisen ja ympäristön vuorovaikutussuhdetta, tehdä muutoksia omissa arkikäytännöissään ja näin sitoutua kestävään elämäntapaan. Olemme myös kuvanneet esimerkkejä erilaisista luonto- ja ympäristötietokeskuksista. Ympäristötietokeskuksen toiminta on kuvattu palvelukokonaisuuksina ja lopuksi pohditaan eri toteuttamismahdollisuuksia. 1. PERUSTIEDOT YMPÄRISTÖTIETOKESKUKSESTA 1.1. Ympäristötietokeskuksen visio Riihimäen seudun Ympäristötietokeskus on seudun asukkaita, ammattikasvattajia, yrityksiä ja muita toimijoita palveleva ympäristö- ja luontotietoon erikoistunut toiminta-, neuvonta- ja koulutuskeskus. Ympäristötietokeskuksen päätoiminta-aluetta on Hyvinkään Riihimäen seutu. Ympäristökoulutukseen keskittyvän erityisoppilaitoksen, Suomen Ympäristöopisto Syklin, sijoittuminen Ympäristötietokeskukseen tuo sille myös maanlaajuista näkyvyyttä. Toimintojen tavoitteena on parantaa seudun asukkaiden, yritysten ja muiden toimijoiden ympäristötietoisuutta ja vakiinnuttaa ympäristömyötäiset elämänkäytännöt ja toimintatavat osaksi kestävää elämäntapaa ja yritysten toimintaa. Ympäristötietoisuuden lisääntyessä

4 ihmiset tekevät ympäristön kannalta parempia valintoja ja toimivat ympäristövastuullisesti ja näin omalta osaltaan edistävät kestävää kehitystä kotona, työssä, vapaa-aikana ja yhteiskunnan eri toiminnoissa. ympäristökeskus vastaa myös tiedon käyttäjien tarpeisiin ja on osaltaan edistämässä kestävän elämäntavan haltuunottoa koko yhteiskunnassa. Ympäristötietokeskus neuvoo ja opastaa, välittää ja tuottaa ympäristö- ja luontotietoa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen keskuuteen sekä kehittää ja toteuttaa monipuolista ympäristöviestintää, -kasvatusta ja -koulutusta. Se toimii koulutuksien ja tapahtumien keskuksena ja tarjoaa mahdollisuuden omakohtaisiin luontoelämyksiin ja oppimiskokemuksiin luontokoulutoiminnan, näyttelyiden, retkien, kurssien ja tapahtumien kautta. Keskus myös tukee paikallisten koulujen opetussuunnitelmien toteuttamista ja auttaa seudun yrityksiä toimimaan ympäristöystävällisemmin. Ympäristötietokeskuksen toiminnot voidaan jakaa neljään palvelukokonaisuuteen: 1. Luontokoulutoiminta 2. Yritysten ympäristöpalvelu 3. Ympäristöviestintä- ja tietopalvelu 4. Ympäristökoulutus Toiminnat on kuvattu tarkemmin luvussa 3. Keskus tarjoaa toimitilat Suomen Ympäristöopisto Syklille, seudun yritysten ympäristöpalvelulle, Riihimäen seudun Luontokoulu Sinitiaiselle sekä toimijoiden yhteisille ympäristöviestintä- ja tietopalvelulle. Kaiken kaikkiaan ympäristötietokeskus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden toteuttaa käytännössä niitä kestävää kehitystä edistäviä toimenpiteitä, joihin eri toimintaohjelmissa on sitouduttu niin valtion kuin kuntienkin tasolla. Ympäristötietokeskus mahdollistaa kuntien lakisääteisten tehtävien hoitamisen ympäristötiedotuksen ja -kasvatuksen osalta. Ympäristötiedon, -valistuksen, -koulutuksen ja -toiminnan kokoaminen yhteen solmupisteeseen tekee tiedon hankkimisen helpommaksi ja syventää tietoisuutta ympäristöasioiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Tarjoamalla tietoa ja toimintaa lapsille, koululaisryhmille, opiskelijoille, kotitalouksille, yksittäisille kuntalaisille, päättäjille ja yrityksille

5 1.2. Pohjatyönä Riihimäen seudun ympäristötalon hankesuunnitelma Ympäristöviestintään keskittyvän ja viestinnän keinoin kaupungin ympäristöpolitiikan mukaisia päämääriä tukevan ympäristötalon perustamista Riihimäelle on jo suunniteltu useita vuosia. Ympäristötalon viestinnän yhtenä tärkeimpänä tehtävänä on tukea muiden ympäristöpoliittisten keinojen toimivuutta. Ympäristöpolitiikan keinona viestintä, sisältäen tiedotuksen, neuvonnan ja koulutuksen eri muodot, näkee kansalaiset aktiivisina ja tietoisina toimijoina, jotka toiminnallaan ja päätöksillään voivat vaikuttaa ympäristön tilaan. Luontokoulun tarvekartoituksen (Kapulainen ja Sieppi 1999) ja selvityksen Riihimäen kaupungin ympäristötiedottamisesta (Rummukainen 2000) tulokset osoittavat ympäristöviestinnän tehostamistarpeen. Luontokoulun tarvekartoituksen tulosten mukaan riihimäkeläiset koulut tarvitsevat tukea ympäristökasvatukseen ja ne näkevät luontokouluopetuksen olevan hyvä tapa toteuttaa ympäristökasvatusta. Selvitys Riihimäen kaupungin ympäristötiedottamisesta nosti esiin tarpeen erityisesti alle 25-vuotiaille suunnattuun ympäristöviestintään. Lisää tietoa kokivat tarvitsevansa myös alle 45-vuotiaat. Riihimäen seudun ympäristötalon hankesuunnitelma valmistui keväällä 2002 osana ympäristötietoisuuden parantamiseksi ja ympäristöviestinnän kehittämiseksi käynnistettyä Ryti-hanketta (2000 2002). Hanketta rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto, Hämeen liitto, Hausjärven kunta, Lopen kunta ja Riihimäen kaupunki. Hankesuunnitelmassa ympäristötalon toiminnot jakautuvat luontokouluun ja ympäristötietotaloon. Ympäristötalon ydinajatuksena on laajaan yhteistyöhön tukeutuva toiminta seudullisena ympäristö- ja luontotoiminnan keskuksena. Ympäristötalon vuotuiseksi kävijämääräksi arvioitiin 5000 10000 henkilöä. Hankesuunnittelutyöryhmä esitti talon toteuttamista Tehtaankadun näyttelypuistoon ekologisin rakentamisen periaattein toteutettuna uudisrakennuksena ja suunnittelun ja rakentamisen ajoittamista vuosille 2002 2004. Laajan lausuntokierroksen, lisäselvityksien ja keskustelujen jälkeen hanke ei saanut kaupungissa tarpeeksi laajaa poliittista kannatusta eikä ympäristötalon rakentamista ole aloitettu. 1.3 Yhteistyö Suomen Ympäristöopisto Syklin ja yritysten ympäristöpalvelun kanssa Riihimäellä aloitti syksyllä 2002 toimintansa valtakunnallisesti toimiva ympäristöalan ammatillinen erikoisoppilaitos Suomen ympäristöopisto Sykli, joka tarjoaa koulutus- ja kehittämispalveluita ympäristöjohtamisen, ympäristöhuollon ja ympäristölogistiikan aloilla. Koulutuksiin osallistui vuonna 2004 lähes 1500 opiskelijaa. Koulutusta toteutetaan lähi-, etä- ja monimuoto-opetuksena ja työpaikoilla työssä oppimisena tai oppisopimuskoulutuksena. Opistolla on toimitilat Riihimäen Kauppaoppilaitoksella sekä Helsingissä Malmilla. Riihimäellä on ympäristöyhteistyötä yritysten kanssa tehty pitkään. Riihimäen seudulla vuosina 2000 2004 toiminut YKY-hanke Yhteistyöllä ympäristöriskien hallintaan, yritysten ja kaupungin ympäristöyhteistyö Riihimäellä -hanke käynnisti yritysten ympäristöpalvelukeskuksen suunnittelun ja toiminnan testauksen. Yritysten ympäristöpalveluista tarpeelliseksi osoittautui erityisesti sähköpostitse toimiva tietopalvelu, jota on jatkettu hankkeen päättymisen jälkeen Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön toimesta. Hämy-hankkeessa on käynnistetty Luontokoulu Sinitiaisen toiminta ympäristötalon hankesuunnitelman mukaisesti. Luontokoulu on toiminut kiertävänä eli jalkautunut asiakkaan toivomaan paikkaan Riihimäellä tai Lopella. Luontokouluohjelmia on suunniteltu, toteutettu ja testattu sekä opetusmateriaaleja ja -välineitä hankittu. Riihimäen kaupungin ympäristölautakunta on esittänyt vuoden 2006 talousarvioesityksessään ympäristökasvattajan toimen perustamista luontokoulutoiminnan jatkamiseksi. Riihimäen seudun ympäristötalon, Suomen Ympäristöopisto Syklin ja yritysten ympäristöpalvelukeskuksen toiminta-ajatuksen yhteisenä nimittäjänä on ympäristöviestintä ja tarve kohderyhmittäin räätälöidyn ympäristötiedon tuottamiseen. Tämän Ympäristötietokeskuksen toimintamallin luomisen tavoitteena onkin ollut selvittää mahdollisuudet saavuttaa synergiaetuja yhdistämällä toimintoja niin tilaratkaisujen kuin yhteisten ja toisiaan tukevien viestintätuotteiden ja niiden tuottamisessa tarvittavien palvelujen suunnittelun avulla. Saman katon alla toimimisessa onkin selvästi etuja niin palvelujen sisältöjen tuottamisen kuin ulkoistenkin

6 tekijöiden suhteen. Näitä ovat esimerkiksi tietopalvelut, taloushallinto, atk, projektinhallinta ja markkinointi. 2. PERUSTELUT KESKUKSEN PERUSTAMISELLE 2.1 Kestävä kehitys tiennäyttäjänä maailmalla Kestävä kehitys mainitaan nykyään lähes jokaisen toimijan tavoitteena yhteiskunnassa. Käsitteenä kestävä kehitys otettiin käyttöön vuonna 1980. Monimerkityksellisen käsitteen yleisin määritelmä on se, että nykyisten sukupolvien tarpeet tulisi tyydyttää siten, että ei heikennetä tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan. Kestävä kehitys on vastuun ottamista luonnosta, ihmiskunnasta ja tulevaisuudesta, jotta elämä voi jatkua. Kestävän kehityksen eri ulottuvuuksina pidetään ekologista, sosiaalista/kulttuurista sekä taloudellista kestävyyttä. Kestävän kehityksen keskeisistä periaatteista sovittiin kansainvälisesti YK:n vuonna 1992 Rio de Janeirossa järjestämässä ympäristö- ja kehityskonferenssissa. Siellä myös hyväksyttiin laaja kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 21, jonka tavoitteena oli kestävän kehityksen toteuttaminen käytännössä. Agenda 21 on toiminut hyväksymisensä jälkeen yhteiskunnan eri tasojen tekemien lukuisten kestävän kehityksen toimintaohjelmien taustana ja perusteena. Johannesburgissa pidettiin vuonna 2002 YK:n kestävän kehityksen huippukokous, joka jatkoi Rion konferenssin ja Agenda 21:n vauhdittamaa kestävän kehityksen tavoittelua. Johannesburgin kokouksessa hyväksyttiin toimintaohjelma, joka käsittää sitoumuksia ja konkreettisia toimenpiteitä kestävän kehityksen edistämiseksi. Johannesburgin toimintaohjelmassa maat velvoitetaan muun muassa lisäämään tietoisuutta kestävästä elämäntavasta (kestävät tuotanto- ja kulutustavat) esimerkiksi kasvatuksen ja tiedon avulla, erityisesti nuorten ja muiden tärkeiden kansalaisryhmien kohdalla. Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi sekä Agenda 21 -toimintaohjelma vaikuttivat siihen, että eri tahot yhteiskunnassa alkoivat sisällyttämään kestävän kehityksen tavoitetta omaan toimintaansa ja suunnitelmiinsa. Ympäristöviestintä ja -kasvatus esiintyvät usein näissä suunnitelmissa yhtenä keinona kestävän kehityksen toteuttamiseen. Nykyään puhutaan myös kestävän kehityksen kasvatuksesta. Parhaillaan onkin meneillään YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen (vuosina 2005 2014). Ympäristökasvatus on keskeinen osa kestävän kehityksen kasvatusta, ja sen avulla voidaan edistää ekologisen kestävyyden lisäksi myös muiden kestävän kehityksen ulottuvuuksien toteutumista. 2.2 ja Suomessa Suomessa kestävän kehityksen yleiskehyksenä on toiminut hallituksen vuonna 1998 hyväksymä kestävän kehityksen ohjelma eli valtioneuvoston periaatepäätös ekologisen kestävyyden edistämisestä. Suomi oli ensimmäisten maiden joukossa, jotka ovat laatineet oman kestävän kehityksen ohjelman Agenda 21 -toimintaohjelman kehotuksen mukaisesti. Jo vuonna 1993 perustettiin Suomen kestävän kehityksen toimikunta, jonka työhön maan poliittinen johto on sitoutunut. Toimikunnan tehtävänä on edistää kestävää kehitystä Suomessa. Myös Johannesburgin huippukokouksen sitoumuksiin on reagoitu Suomessa. Esimerkiksi Vanhasen hallituksen hallitusohjelmassa vuodelta 2003 todetaan seuraavasti: YK:n kestävän kehityksen Johannesburgin kokouksen toimenpideohjelman käytännön toteuttamista edistetään. Laaditaan kansallinen, hallinnonalat ylittävä ohjelma ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävistä tuotanto- ja kulutustavoista. Osana ohjelmaa edistetään ympäristökasvatusta. Suomen kestävän kehityksen toimikunta päätti vuonna 2004 aloittaa kansallisen kestävän kehityksen strategian valmistelun. Strategia valmistuu 2006, ja se tulee ohjaamaan kansallista kestävän kehityksen työtä ajankohtaisesti. Kestävän kehityksen toimikunnan alaisuuteen perustettiin 2004 myös koulutusjaosto, joka tuo kansallisen kestävän kehityksen strategian valmisteluun koulutusta ja kasvatusta korostavan näkökulman. Koulutusjaosto myös valmistelee kansallista kestävän kehityksen kasvatuksen strategiaa.

7 Vuoden 2003 hallitusohjelmassa lausuttujen Johannesburgin toimintaohjelman mukaisten päämäärien saavuttamiseksi perustettiin Ympäristöministeriön sekä Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteinen kestävän kulutuksen ja tuotannon toimikunta (KULTU-toimikunta), joka tuotti ehdotuksen kansalliseksi kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelmaksi. Toimikunnan yhtenä tehtävänä oli edistää ympäristökasvatusta. KULTU-toimikunnan julkaisussa Vähemmästä enemmän ja paremmin. Kestävän kulutuksen ja tuotannon toimikunnan (KULTU) ehdotus kansalliseksi ohjelmaksi (2005) todetaan muun muassa seuraavasti: Kasvatus ja koulutus ovat keskeisiä mahdollisuuksia muuttaa nyky-yhteiskunnan toimintaa kestävämpään suuntaan. Kaikenikäiset tarvitseva tietoja ja valmiuksia ymmärtää yhteiskunnan toimintaa voidakseen osallistua ja vaikuttaa tulevaisuuden rakentamiseen kriittisesti ja vastuullisesti. Kansalaiset saavat kasvatuksen, koulutuksen ja viestinnän myötä tietoja, taitoja ja motivaatiota, joita he tarvitsevat päätöksentekijöinä ja yhteiskunnan vastuullisina jäseninä. Näin saadaan aikaan muutoksia arkikäytännöissä ja sitoutumista kestävään elämäntapaan. Kestävää kehitystä ja sen osana kestävää kulutusta ja tuotantoa edistävän kasvatuksen, koulutuksen ja viestinnän päämääränä on erityisesti tietoisuuden lisääminen ympäristösuojelun, talouden ja hyvinvoinnin välisestä yhteydestä sekä valmiuksien ja motivaation lisääminen osallistumiseen ja vaikuttamiseen. 2.3 Aalborgin sopimus ja kuntatason kestävän kehityksen työ Monissa kunnissa kestävän kehityksen työ käynnistyi Rion ympäristö- ja kehityskonferenssin Agenda 21 -toimintaohjelman innoittamana. Siinä suositellaan paikallisten kestävän kehityksen toimintaohjelmien, eli paikallisagendojen, laatimista: "Kaikkien kuntien tulisi vuorovaikutuksessa kuntalaisten, paikallisten yhteisöjen ja yritysten kanssa hyväksyä paikallinen Agenda 21. Neuvotellen, yhteisymmärryksessä sekä oppien kansalaisjärjestöiltä ja elinkeinoelämän järjestöiltä kunnat saavat sen tiedon, joka on tarpeen parhaiden strategioiden muotoilemiseksi. Tällainen toimintatapa lisää kotitalouksien tietoisuutta kestävän kehityksen periaatteista." Kuntatasolla toteutettavan kestävän kehityksen työn taustalla on myös Aalborgin sopimus (julistus), joka allekirjoitettiin 1994 Euroopan kestävän kehityksen kaupungit -kokouksessa Tanskan Aalborgissa. Sopimus velvoittaa kuntia laatimaan paikallisen Agenda 21 -toimintaohjelman yhteistyössä kuntalaisten, yritysten ja muiden intressiryhmien kanssa ja takaamaan ohjelman toimeenpano kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Sopimus velvoitti myös varmistamaan, että kaikilla kuntalaisilla on mahdollisuus saada tietoa ja osallistua paikalliseen päätöksentekoon: Varmistamme sen, että kaikilla kuntalaisilla ja intressipiireillä on mahdollisuus saada tietoa ja osallistua paikalliseen päätöksentekoprosessiin. Tutkimme mahdollisuuksia tarjota kasvatusta ja koulutusta kestävään kehitykseen, ei ainoastaan laajalle yleisölle vaan myös kaupungin luottamuselimissä toimiville edustajille ja virkamiehille. (Aalborgin sopimus 1994) Vuonna 2004 järjestettiin Aalborg+10 -konferenssi, jossa kuntien kestävän kehityksen linjauksia päivitettiin vastaamaan esimerkiksi Johannesburgin toimintaohjelmaa. Konferenssissa muotoiltiin Aalborgin sitoumukset, jotka velvoittavat konkreettisiin tavoitteisiin ja toimintaan kestävän kehityksen edistämiseksi paikallisella tasolla. Sitoumuksissa korostetaan kuntien vastuuta kuntalaistensa kestävän kehityksen koulutuksessa ja valistuksessa: Me olemme se hallinnon taso, jolla on läheisin kosketus eurooppalaisten jokapäiväiseen elämään. Meillä on ainutlaatuinen tilaisuus koulutuksella ja valistuksella muuttaa yksilön käyttäytymistä kestävän kehityksen suuntaan. (Aalborgin sitoumukset 2004) 2.4 Tiedonsaanti ympäristöasioissa Ympäristöviestinnän tehostamista tukee myös Århusin yleissopimus, joka koskee kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumisoikeutta ympäristöasioissa. Sen tarkoitus on lisätä kansalaisten tietoisuutta ympäristöasioista ja edistää osallistumista ympäristöasioihin sekä parantaa ympäristölainsäädännön soveltamista. Århusin sopimus tuli kansainvälisesti voimaan vuonna 2001. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 2004.

8 EU:ssa direktiivi ympäristötiedon saatavuudesta (2003/4/EY) toteuttaa Århusin sopimuksen ympäristötiedon saatavuuden osalta. Siinä todetaan, että Ympäristötiedon entistä laajemmalla julkisella saatavuudella ja tällaisen tiedon levittämisellä edistetään osaltaan tietoisuuden lisääntymistä ympäristökysymyksistä, vapaata keskustelua ja kansalaisten aktiivisempaa osallistumista ympäristöä koskevaan päätöksentekoon sekä viime kädessä parempaa ympäristöä. Direktiivin 7. artikla velvoittaa, että Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että viranomaiset järjestävät toimintansa kannalta olennaisen, niiden hallussa olevan tai niitä varten toisen hallussa pidetyn ympäristötiedon siten, että tietoa voidaan aktiivisesti ja järjestelmällisesti levittää yleisölle erityisesti tietoverkkojen ja/tai sähköisten välineiden avulla, jos sellaisia on käytettävissä. Direktiivin velvoitteet koskevat esimerkiksi tietoa ympäristön tilasta ja ympäristövaikutuksista. Tietoa pitää levittää myös ympäristöä koskevista sopimuksista, lainsäädännöstä ja suunnitelmista. 2.5 Lainsäädäntö Suomen perustuslaissa (11.6.1999/731) todetaan, että Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. (20 ) Myös kuntien vastuu ympäristöstä on lakisääteinen velvoite. Kuntalaissa (17.3.1995/365) on määrätty kunnalle velvollisuus edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa kestävää kehitystä (1 ). Kunta voi lisätä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia esimerkiksi tiedottamalla (29 ). Laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta (24.1.1986/64) todetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäväksi muun muassa huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelua koskevasta tiedottamisesta, valistuksesta ja koulutuksesta kunnassa (6 ). Ympäristönsuojelun neuvonnan ja valistuksen järjestämiseksi eräät kunnat ovat perustaneet luontokouluja ja ympäristötietokeskuksia, minkä lisäksi peruskoulut ja päivähoito ovat useissa kunnissa ottaneet ympäristönsuojelun keskeiseksi osaksi kasvatus- ja opetusohjelmiaan. Ympäristötietoisuuden edistäminen on mainittu laissa myös alueellisten ympäristökeskusten tehtäväksi. Laissa ympäristöhallinnosta (24.1.1995/55) nimittäin mainitaan, että alueellisen ympäristökeskuksen tehtäviin kuuluu tuottaa ja jakaa tietoa sekä parantaa ympäristötietoisuutta (4 ). 2.6 Riihimäen kaupungin ympäristötyö Riihimäellä kestävän kehityksen ohjelman laadinta käynnistyi Aalborgin sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen vuonna 1994. Riihimäen kestävän kehityksen ohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 1997 ja Riihimäen kaupungin omat hankkeet sisältävä kestävän kehityksen toimenpideohjelma seuraavana vuonna. Ohjelman tavoitteet oli kirjattu vuosille 1997 2000. Tämän jälkeen kestävän kehityksen työtä Riihimäellä on jatkettu muun muassa erilaisten hankkeiden (RYTI, YKY, HÄMY) avulla. Riihimäkistrategiassa ympäristövastuullisuus on tunnistettu kaupungin yhdeksi vahvuudeksi. Tätä on korostettu myös ympäristönsuojelun kehittämishankkeissa. Kuntalaisten osallistumista tuetaan strategian mukaan avoimella ja palveluhenkisellä tiedottamisella. Yritysten ympäristöpalvelun tavoitteena on vastata kysynnän luomiin ympäristöpalvelutarpeisiin. Riihimäen ympäristöpolitiikan tarkoituksena on huolehtia ympäristön tilasta. Yhtenä kuudesta ympäristöpäämäärästä on ympäristökasvatus ja - tiedotus. Tavoitteena on Riihimäen kaupungin hallinnon ja myös ympäristön tilaan vaikuttavien muiden tahojen kuten asukkaiden, järjestöjen ja yritysten hyvä tietämys ja yhteisvastuu ympäristöasioista. Ympäristökasvatus on osa koulujen ja päivähoidon oppisisältöä, ja Riihimäen kaupungin henkilöstöä koulutetaan ympäristöasioissa sekä kaupunkilaisille tiedotetaan heidän ympäristönsä laatuun ja vastuullisen kuluttamisen teemoihin liittyvistä asioista. Myös koko kaupungin

9 organisaatio on Riihimäellä sitoutunut noudattamaan yhteisesti hyväksyttyä ympäristöpolitiikkaa ja parantaa toimintatapojaan määrätietoisesti ympäristöjärjestelmätyön avulla. Riihimäen kaupunki on ollut vuodesta 1998 mukana kuntien ilmastonsuojelukampanjassa, ja Riihimäen kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävä toimenpideohjelma hyväksyttiin alkuvuodesta 2003. Riihimäen kaupungilla ja kauppa- ja teollisuusministeriöllä (KTM) on ollut vuodesta 2000 vapaaehtoinen yhteistoimintasopimus energiansäästön edistämisestä. 2.7 Kestävä kehitys opetussuunnitelmissa Myös koulujen opetussuunnitelmat toimivat pohjana ympäristökasvatukselle ja kestävän kehityksen kasvatukselle. Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2004) sisältyy aihekokonaisuus, jonka nimi on Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Sen päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena onkin kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Opetushallituksen opetussuunnitelmassa aihekokonaisuuksien yleisistä piirteistä kerrotaan seuraavanlaisesti. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Lisäksi aihekokonaisuuksien toteutumisesta sanotaan, että niitä tulee sisällyttää yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja niiden tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa. Ympäristökasvatukseen perehtyneet ammattilaiset ja luontokoulut voivat tarjota kouluille arvokasta tukea näiden laajojen ja haastavien tavoitteiden saavuttamisessa. Luontokoulujen toiminnassa ympäristökasvatus voidaan opetussuunnitelman edellyttämällä tavalla yhdistää eheyttävästi moniin aineisiin: biologian, kemian, fysiikan ja maantiedon lisäksi vaikkapa kuvaamataitoon, käsityöhön, äidinkieleen ja vieraisiin kieliin, historiaan, yhteiskuntaoppiin tai liikuntaan. Ympäristökasvatuksessa voidaan toteuttaa edellä mainitun aihekokonaisuuden lisäksi myös aihekokonaisuuden Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys mukaisia tavoitteita. Sen tavoitteena on, että: Oppilas oppii osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä. Ympäristökasvatuksen yhtenä päämääränä on nimenomaan saada lapset ja nuoret osallistumaan aktiivisesti yhteisten asioiden hoitamiseen. Tukea siihen tarjoaa esimerkiksi Vihreä lippu - ohjelma. Näiden aihekokonaisuuksien lisäksi ympäristökasvatus ja luontokoulutoiminta pystyvät vastaamaan erittäin hyvin myös opetussuunnitelmien moniin vaatimuksiin erillisten aineiden opetuksesta, ainakin ympäristö- ja luonnontiedon sekä biologian, mutta myös maantiedon, fysiikan ja kemian kohdalla. Opetussuunnitelmia voidaankin käyttää luontokoulun toiminnan suunnittelussa, jolloin luontokoulun toiminta pystyy mahdollisimman hyvin vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin. Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) todetaan oppimisympäristöstä, että: Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Luontokoulut voivat antaa kouluille tukea ja ideoita siinä, miten luokasta voidaan lähteä ulos oppimaan, ja kuinka luontoa tai rakennettua ympäristöä voidaan käyttää opetuksessa. Luontokoulujen opetusmenetelmät ovat parhaimmillaan myös erittäin monipuolisia. Työtavoista perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainitaan, että työtapojen tulee muun muassa kehittää aktiivista osallistumista sekä antaa mahdollisuuksia eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Luontokoulujen toimintatavat ovat usein juuri näiden tavoitteiden mukaisia.

10 Ympäristötietokeskuksella onkin hyvät edellytykset auttaa kouluja Opetushallituksen asettamien tavoitteiden toteuttamisessa. Tämä koskee sekä yksittäisten oppiaineiden (esim. ympäristö- ja luonnontieto, biologia, maantiede, historia, terveysoppi) tavoitteita, että eheyttävään opetukseen pyrkivää aihekokonaisuuksien toteuttamista. Riihimäen kuntakohtaisessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa kestävän kehityksen aihekokonaisuutta on tarkennettu seuraavasti: Koulut toteuttavat tätä aihepiiriä eheyttäen ja integroiden eri oppiaineissa. Aihepiiri on lähellä ympäristötietoa, biologiaa ja maantietoa, mutta yhteyksiä löytyy lähes kaikkiin oppiaineisiin. Koulujen omat opetussuunnitelmat viimekädessä määräävät, miten kukin koulu huomioi tämän aihepiirin omien erityispiirteidensä, sijaintinsa, resurssiensa ja painotuksiensa mukaan. Koulujen kestävän kehityksen ohjelma esitellään henkilökunnalle ja oppilaille vuosittain ja sitä päivitetään sekä arvioidaan. Koulut voivat järjestää teemapäiviä. Riihimäen kuntakohtaiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan on kirjattu, että koulut voivat tehdä yhteistyötä luontokoulujen kanssa. Ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa painotetaan toiminnallisuutta, havainnointia ja tutkimista sekä asioiden liittämistä oppilaan arkielämään. Lähiympäristöön kohdistuvien retkien avulla oppilas saa kokemuksia ja elämyksiä. Hämy-hankkeen toteuttama luontokoulu Sinitiainen onkin antanut kouluille paljon tukea luonto- ja ympäristökasvatuksen toteuttamisessa ja kehittämisessä. että hänen omilla eettisillä, käytännöllisillä, taloudellisilla, yhteiskunnallisilla ja ammatillisilla valinnoillaan on merkitystä. Lukion opetussuunnitelman perusteissa on myös aihekokonaisuus aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, jonka tavoitteita voidaan saavuttaa ympäristökasvatuksen avulla. Luontokoulut voivat tukea lukion opetussuunnitelmien toteuttamista myös monissa aineissa. Esimerkiksi biologian opetuksen tavoitteena mainitaan tutkimukset ja kokeiden tekeminen. Luontokouluilla on usein käytössään tutkimusvälineitä sekä tietoa ja kokemusta niiden käyttämisestä. Myös Opetushallituksen Lukion opetuksen opetussuunnitelman perusteet (2003) sisältää arvoperustan, jossa korostetaan kestävän kehityksen periaatteita ja halutaan antaa oppilaille valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Lisäksi Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteet lukion opetukselle sisältävät vastaavan aihekokonaisuuden kuin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteetkin. Kestävän kehityksen aihekokonaisuudessa opetuksen tavoitteena mm. on, että oppilas osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan, lukiolaisena, kuluttajana ja aktiivisena kansalaisena. Lisäksi aihekokonaisuuteen kuuluu, että harjoitellaan kestävän elämäntavan käytäntöjä ja selvitetään niiden rakenteellisia edellytyksiä. Opetukseen ja lukion arkeen tuodaan esimerkkejä onnistuneista käytännöistä. Rohkaistuakseen aktiiviseksi kestävän kehityksen edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä,

11 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Stakes 2005) pidetään lasten omaa lähiympäristöä ja luontoa tärkeinä kasvatusympäristöinä. Luonnon havainnointi, tutkiminen ja kokeileminen mainitaan keskeisinä toimintatapoina luonnontieteellisen orientaation kehittymisessä. Kuntien omissa varhaiskasvatussuunnitelmissa voidaan tarkemmin määritellä luontoon ja ympäristöön liittyvää toimintaa. Opetushallituksen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2000) varhaiskasvatukseen liittyvän esiopetuksen yhtenä keskeisenä sisältöalueena on ympäristö- ja luonnontieto. Tämän sisältöalueen tavoitteena on muun muassa: vahvistaa elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja muuhun ympäristöön. Oppimisen lähtökohtana on lapsen monimuotoinen elinympäristö, jonka tunteminen luo pohjaa laajemmalle ymmärrykselle ympäröivästä maailmasta. Esiopetuksen tavoitteena ympäristö- ja luonnontiedossa on, että lapsi oppii ymmärtämään ja arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä, erilaisia ihmisiä ja kulttuureja sekä tuntemaan oman toimintansa vaikutuksen lähiympäristöönsä. Lapsi oppii ottamaan omassa toiminnassaan huomioon luonnon monimuotoisuuden, ympäristön viihtyisyyden ja kauneuden sekä toimimaan ympäristöä säästävällä tavalla ja sitä hoitaen. Lapsen ympäristöopiskelu tukeutuu ongelmakeskeiseen tutkivaan lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat ympäristöön liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat. Havaintojen avulla, kaikkia aisteja käyttäen, hän saa tietoa ympäröivästä maailmasta, ja siksi häntä myös ohjataan havaintojen teossa erilaisin apukeinoin, kuten mittauksin. 2.8 Ympäristötietokeskukselle mallia muilta toimijoilta 2.8.1 Ympäristötietokeskus Moreenia Ympäristötietokeskus Moreenia Tampereella on tiedon, koulutuksen ja tapahtumien keskus, joka neuvoo, opastaa ja välittää ajankohtaista ympäristötietoutta. Se sijaitsee kaupungin keskustassa vanhan vesivoimalan tiloissa. Moreenia on perustettu vuoden 2003 alussa. Sen omistaa Ekokumppanit Oy, jonka ovat perustaneet Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Mukana ovat myös Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Vesi, Tampereen kaupungin liikennelaitos ja Ympäristövalvonta. Ympäristötietokeskuksen tehtävänä on lisätä yksityisten ihmisten ja ryhmien tietoutta kestävästä kehityksestä Pirkanmaan alueella. Moreenia tuottaa ympäristöhuoltoon, yhdyskuntasuunnitteluun ja teknisiin palveluihin kuuluvia tiedotus-, neuvonta-, koulutus- ja asiantuntijapalveluja. Lisäksi se myy ja välittää ympäristöhuoltoon, yhdyskuntasuunnitteluun ja teknisiin palveluihin kuuluvia tuotteita, joilla edistetään kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa ja yritystoimintaa. Yksityiset ihmiset voivat vierailla maksutta kestävän kehityksen näyttelyssä ja saada vinkkejä ympäristöaiheisiin pulmiinsa. Vuonna 2004 näyttelyyn tutustui 6000 henkilöä. Keskus oli tällöin auki kolmena päivänä viikossa. Kouluille ja muille ryhmille Moreenia järjestää sopimuksen mukaan opastettuja kierroksia. Yrityksille on Paremmat käytännöt -tietokanta, jossa on pk-yrityksille tarkoitettuja esimerkkejä ympäristöasioiden hyvästä hoidosta. Koulutusta päiväkodeille ja kouluille tarjotaan Tampereen luontokoulussa, joka on Tampereen kaupungin ympäristövalvonnan toimintaa. Ympäristötietokeskus Moreeniassa työskenteli vuonna 2004 viisi vakituista työntekijää sekä useita työharjoittelijoita. Toiminta on pääosin rahoitettu omistajien maksamilla osuuksilla. Hankkeille on haettu rahoitusta myös ympäristöministeriöstä. 2.8.2 Suomen luontokoulut, esimerkkinä Nuorten luontotalo Suomessa toimii nykyään parikymmentä luontokoulua. Lisäksi on muutama luontokoulunomainen ympäristökasvatusta tarjoava taho, joita nimitetään ympäristökouluiksi. Luontokoulut (ja ympäristökoulut) toteuttavat ja kehittävät ympäristökasvatusta. Keskeinen osa niiden työtä on kouluille ja päiväkodeille tarjoama tuki ympäristökasvatuksen toteuttamisessa, mutta luontokoulut järjestävät toimintaa myös ns. suurelle yleisölle. Luontokoulujen toiminta sisältää kaikki ympäristökasvatuksen kolme osa-aluetta, eli kokemuksia ja toimintaa luonnossa/ympäristössä,

12 tietoa ympäristöstä sekä toimintaa ympäristön hyväksi. Eri luontokoulut painottavat toimintaansa eri tavoin. Luontokouluja on eniten Etelä-Suomessa. Ne toimivat usein asutuskeskusten läheisyydessä lähellä kohderyhmiään, mutta silti luonnonläheisessä ympäristössä, sillä luonto on niiden tärkeintä opetus- ja toiminta-aluetta. Monet luontokoulut toimivat jonkinlaisen luontotalon/keskuksen yhteydessä, ja niissä on usein myös opetusta ja ympäristökasvatusta tukevia näyttelyitä. Osalla luontokouluista ei ole toimitiloja, vaan niiden opettajat kiertävät kouluissa ja päiväkodeissa järjestämässä luontokoulupäiviä. Muutama luontokoulu keskittyy leirikoulutoimintaan. Luontokoulujen taustat vaihtelevat paljon ja niitä hallinnoivat ja ylläpitävät eri tahot. Moni luontokoulu toimii kunnan ympäristöhallinnon alaisuudessa, mutta ne voivat olla myös muiden hallintokuntien alaisia (koulu- tai nuorisotoimi). Kaksi luontokoulua toimii nuorisokeskusten yhteydessä. Luontokouluja pyöritetään myös yhdistysten toimesta. Ympäristökouluja on esimerkiksi Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksella sekä Allergia- ja astmaliitolla. Myös Luontokoulujen rahoitus vaihtelee paljon. Noin puolet on pysyvästi rahoitettu kuntien taholta, osa toimii hankerahoituksella ja muutama yrityksenä. Nuorisokeskuksissa toimivat luontokoulut saavat rahoitusta valtiolta (OPM). Nuorten luontotalo Helsingissä on yksi Suomen luontokouluista. Se on perustettu vuonna 1991 ja se toimii Helsingin Töölössä Sibelius-puiston vieressä sijaitsevassa Pauligin huvilassa, 1800-luvulla rakennetussa suojellussa puutalossa. Nuorten luontotalo on yksi Helsingin nuorisotaloista, joten se toimii Helsingin kaupungin nuorisotoimen alaisuudessa. Muista nuorisotaloista sen erottaa erikoistuminen luonto- ja ympäristöasioihin. Nuorten luontotalo järjestää luonto- ja ympäristöpainotteista toimintaa lähinnä alakouluikäisille lapsille ja nuorille. Alakoululuokille tarjotaan elämyksellisiä luontokouluohjelmia, jotka toteutetaan luontotalossa ja sen lähiluonnossa. Nuorille järjestetään myös kerhoja, kursseja ja leirejä. Talossa on kaupunkiluontonäyttely, joka tutustuttaa oman toiminnan kautta havainnollisesti ja mielenkiintoisesti kaupunkiympäristöön sekä kestävän elämäntavan mukaisiin periaatteisiin ja valintoihin. Koko talon arjessa näkyy ympäristöystävällisyys toimivan jätteiden lajittelun ja kompostoinnin muodossa sekä siinä, että kertakäyttöastioita ei käytetä. Kierrätyshuoneessa tavarat vaihtavat omistajaa. Wempaimistosta puolestaan voi lainata retkeily- ja tutkimusvälineitä, ja talon kirjastossa ja lehtisalissa voi lukea ympäristöaiheisia lehtiä ja kirjoja. Nuorten luontotalossa on töissä kolme kokopäiväistä työntekijää sekä neljäs työntekijä puolet vuodesta. Käyntikertoja koko talossa on noin 10000 13000 vuodessa. Näistä noin 6000 on luontokoulun toiminnassa ja loput talon iltakäyttäjiä tai mukana talossa vuokralaisena toimivien järjestöjen toiminnassa. 2.8.3 Paikallisagendatoimistoja Varsinais-Suomen Agendatoimisto koordinoi maakunnallista kestävän kehityksen hanketta. Sen tehtävänä on tukea kuntia niiden omassa paikallisagendatyössä sekä suunnitella ja toteuttaa kestävän kehityksen projekteja yhdessä eri tahoista koottujen työryhmien kanssa. Varsinais-Suomen Agendatoimisto luo yhteistyöverkostoja eri tahojen välille ja järjestää seminaareja, koulutusta ja tapahtumia kuntalaisille, kunnan työntekijöille ja yrityksille. Se julkaisee kestävään kehitykseen liittyviä oppaita, tutkimusraportteja, esitteitä ja tiedotelehteä sekä tiedottaa infopisteiden, ekovinkkien ja erilaisten tiedotteiden avulla. Varsinais-Suomen Agendatoimisto palvelee 26 kunnan alueella. Toimistossa on tänä vuonna työskennellyt yhteensä kymmenen henkeä, joista kuusi työntekijää on vakituisia ja loput projektihenkilöitä. Kaksi työntekijää vastaa alueen ympäristökasvatuksesta. Toiminta on rahoitettu pääosin erilaisilla projektirahoilla, joita saadaan esimerkiksi EU:sta ja ympäristöministeriöltä. Kunnat maksavat asukaslukuun suhteutetun osuuden hankkeelle ja kuntarahoitus kattaa noin kahden ihmisen palkan. Lisäksi hanke saa erilaisia pienempiä avustuksia esimerkiksi oppaiden tekoon.

13 Vanamo - Päijät-Hämeen kestävän kehityksen keskus edistää ja tukee Päijät-Hämeen asukkaiden, kuntien ja yritysten kestävän kehityksen työtä. Tarkoituksena on lisätä kestävän kehityksen käytännön työn toteuttamista ympäristöneuvonnan, ympäristökasvatuksen, asukastoiminnan, ekokumppanuuden sekä ympäristöasioiden hallinnan ja energiatehokkuuden avulla. Tavoitteena on ympäristön merkityksen lisääminen ihmisten arkipäivässä sekä ympäristön tilan paraneminen. Vanamo-hanke (2004 2007) saa pääosan rahoituksesta EU:n aluekehitysrahastosta sekä Hämeen ympäristökeskukselta. Muu rahoitus tulee alueen kunnilta ja yrityksiltä. Koko hanketta hallinnoi Lahden valvonta- ja ympäristökeskus. Muita hankekumppaneita ovat: Lahti Energia Oy, Lahti Vesi Oy, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Motiva Oy, Lahden seurakuntayhtymä sekä Asikkalan, Hartolan Heinolan, Nastolan ja Padasjoen kunnat. Vanamo-hanke toimii Valvonta- ja ympäristökeskuksen ympäristöneuvontakeskuksessa. Patina Vesku 27 on ympäristöneuvontakeskus, josta saa neuvontaa ja ohjausta ympäristöön liittyvissä asioissa. Toiminnan tavoitteena on kestävän kehityksen edistäminen, ympäristön merkityksen lisääminen ihmisen arkipäivässä, ympäristökasvatuksen ja -valistuksen edistäminen, ympäristövastuullisuuden ja -tietoisuuden lisääminen sekä osallisuuden ja yhteistyön lisääminen. Vanamo-hankkeen toimintaa on myös Ympäristökoulu Ekoteko. Vanamo hankkeessa työskentelee kuusi päätoimista projektityöntekijää, kaksi osa-aikaista työntekijää sekä harjoittelijoita ja työssäoppijoita eri oppilaitoksista. 2.8.4 Hämeen luontokeskus Metsähallituksella on kuusitoista luontokeskusta ja kuusi hieman pienempää luontotaloa eri puolilla Suomea. Luontokeskukset sijaitsevat yleensä kansallispuistojen yhteydessä ja niissä esitellään alueen luontoa erilaisilla näyttelyillä sekä annetaan tietoa retkeilymahdollisuuksista ja luontomatkailupalveluista. Luontokeskukset ovat siis luonnossa liikkujien palvelupaikkoja, joissa voi tutustua alueen mahdollisuuksiin, saada tietoa luonnosta tai syödä eväitä ja juoda kupin kahvia. Tammelassa sijaitseva Hämeen luontokeskus on perustettu vuonna 2000. Se tutustuttaa eteläsuomalaiseen suoluontoon, tarjoaa tietoa Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistoista sekä Hämeen Järviylängön alueesta. Hämeen luontokeskuksessa on pysyvänä näyttelynä Kurjen huuto - näyttely, jossa esitellään soiden luontoa kuvin, tekstein, äänin ja esinein. Näyttely tuo suoluonnon erittäin elävästi sisätiloihin, ja siinä voi myös itse tehdä ja kokeilla asioita. Luontokeskuksessa on myös vaihtuvia näyttelyitä, sekä luontoaiheisia dia- ja elokuvaesityksiä. Tarjolla on myös paljon esitteitä muista kansallispuistoista ja luontokohteista. Lapsille on puuhahuone. Luontokeskuksen lähimaastossa kiertävät hyönteisten maailmaan sekä metsään tutustuttavat luontopolut. Hämeen luontokeskuksessa käy noin 17000 kävijää vuodessa, ja niistä suurin osa on lapsiperheitä sekä koululaisryhmiä keskuksen lähialueilta. Lisäksi luontokeskuksessa käy erilaisia aikuisryhmiä, kuten retkeilyn harrastajia, eläkeläisiä ja työpaikkojen ryhmiä sekä yksittäisiä retkeilijöitä. Valtaosa Hämeen luontokeskuksen kävijöistä on lapsia. Luontokeskuksessa on suunniteltu luonto-ohjelmia alakouluikäisille sekä päiväkotilapsille. Nämä luonto-ohjelmat (esim. Ilvestellään ja Suon salaisuudet) tarjoavat luontoelämyksiä sekä tietoa luonnosta hauskoilla tavoilla. Keskuksessa käykin noin 80 100 koululaisryhmää vuodessa. Lisäksi keskuksessa järjestetään esimerkiksi luontoaiheisia tapahtumia koko perheelle sekä kesäisin luontokerho Leppis 5 11 -vuotiaille. Tällainen luontokasvatustoiminta ei kuitenkaan ole kovin yleistä Metsähallituksen luontokeskuksissa. Hämeen luontokeskuksessa on kaksi vakituista työntekijää sekä muutamia kesätyöntekijöitä sesonkiaikana. Metsähallituksen lisäksi lähialueen kunnat rahoittavat osan keskuksen toiminnasta, koska keskuksessa esitellään niiden matkailukohteita. Tällainen järjestely on poikkeus Metsähallituksen luontokeskusten joukossa.

14 3. KESKUKSEN TEHTÄVÄ JA PALVELUKOKONAISUUDET 3.1 YMPÄRISTÖVIESTINNÄLLÄ JA -KASVATUKSELLA ASENTEIDEN JA TOIMINNAN MUUTOKSEEN Riihimäen seudun Ympäristötietokeskuksen toiminnan tavoitteena on ympäristötietoisuuden edistäminen yhteiskunnassa ympäristöviestinnän avulla. Ympäristöviestinnässä kyse on asenteiden ja toiminnan muuttamisesta tiedon ja viestinnän avulla. Ympäristötiedon ja valistuksen kokoaminen yhteen solmupisteeseen tekee tiedon hankkimisen helpommaksi ja syventää tietoisuutta ympäristöasioiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta. omalla toiminnalla voidaan vaikuttaa ympäristön tilaan myönteisesti, oltiin kiinnostuneita. Ympäristötietokeskuksen ympäristöviestinnän toiminta- ja tehtäväkenttä on laaja, sillä se sisältää ympäristötiedotuksen, yritysten ja niiden työntekijöiden ympäristökoulutuksen, ympäristövalistuksen sekä ympäristökasvatuksen. Siksi Ympäristötietokeskuksen toiminta voidaan jakaa neljään palvelukokonaisuuteen: LUONTOKOULU SINITIAINEN Kohderyhmänä ammattikasvattajat, koulut ja päivähoito Kestävän kehityksen toteutumien edellyttää laajaa oppimisprosessia, jossa lopputuloksena on ympäristötekijöiden huomioiminen jokapäiväisessä elämässä, yritystoiminnassa ja hallinnon ratkaisuissa. Halu ja kyky tiedostaa ja ottaa huomioon ympäristönäkökohdat päätöksissä ja kulutusvalinnoissa sekä yritysten ympäristövaikutusten huomioonottaminen on ympäristötietoisuutta. Se on kestävän kehityksen periaatteisiin pohjautuva tahto ja kyky elää ja toimia kotona, työssä, vapaaaikana ja yhteiskunnan eri toiminnoissa. YMPÄRISTÖVIESTINTÄ- JA TIETOPALVELU Kohderyhmänä suuri yleisö, yritykset, yhteisöt, päättäjät YMPÄRISTÖ- TIETO- KESKUS YRITYSTEN YMPÄRISTÖPALVELU Kohderyhmänä pk-yritykset Monien tutkimusten mukaan suurempi tietoisuus ympäristöasioista ja mahdollisuus niihin osallistumiseen johtaa parempaan ympäristönsuojelun tasoon. Ympäristötietokeskus antaa mahdollisuuden kehittää ja parantaa toiminta-alueensa kuntien ympäristöviestintää. Riihimäellä tutkittiin vuonna 2000 kaupungin ympäristötiedottamista. Tutkimuksen mukaan riihimäkeläiset ovat itse sitä mieltä, että ympäristöasioista tiedottaminen on vaikuttanut joihinkin heidän toimintoihinsa ja saanut heidät muuttamaan toimintaansa ympäristöystävällisempään suuntaan. Tiedottamisen sanoi vaikuttaneen esimerkiksi jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen 76 %, ja ylimääräisen sähkön kulutuksen välttämiseen 57 % ihmisistä. Riihimäkeläisistä 7 % oli tyytyväisiä tiedottamiseen, kun taas 32 % oli sitä mieltä, että tiedottamista tarvitaan enemmän. Alle 25-vuotiailla esiintyi suurin tiedontarve ympäristöasioista, samoin 25 44-vuotiailla. Riihimäkeläiset ovat kiinnostuneita ympäristöasioista. Myös siitä, miten KOULUTUSTOIMINTA Kohderyhmänä suuri yleisö, oppilaitokset, yritykset ja yhteisöt Yhdistämällä palvelut ja eri toimijat Suomen Ympäristöopisto Sykli, Riihimäen seudun Luontokoulu Sintiainen sekä yritysten ympäristöpalvelu - saman katon alle sekä tuottamalla kaikkia näitä toimijoita sekä suurta yleisöä palveleva yhteinen ympäristäviestintintä- ja -tietopalvelu, saavutetaan sekä toiminnoissa että tilaratkaisussa merkittäviä synergiaetuja. Eri palvelukokonaisuuksien toiminnot tukevat toisiaan ja menevät osin päällekkäin.

15 Osa palveluista on päällekäisiä, mutta ne on kuvattu siinä osiossa, johon ne luontevimmin kuuluvat. 3.2 LUONTOKOULUTOIMINTA 3.2.1 Toiminnan tavoitteet Luontokoulun toteuttaman ympäristökasvatuksen päämäärä on ihmisen ja ympäristön vuorovaikutussuhteiden ymmärtäminen kestävän kehityksen toteuttamiseksi. Luontokoulu tukee ja täydentää koulujen ja päivähoidon ympäristökasvatustyötä. Se järjestää luontokoulupäiviä lapsille sekä kursseja ja retkiä aikuisille. Pääkohderyhmänä ovat varhais-, esi- ja perusopetuksen ammattikasvattajat ja oppilaat. Toiminnan tavoitteena on elinikäinen oppiminen, joten luontokoulutoimintaa järjestetään myös päivähoidon ja koulumaailman ulkopuolelle ns. suurelle yleisölle. Luontokouluopetuksen päätehtävä on tutustuttaa kasvavia ja kasvattajia luonnonilmiöihin ja edistää koulutoimintaa luonnossa. Pääosa opetuksesta tapahtuu ulkona luonnossa, mutta ympäristötietokeskuksen tarjoamat tilat muodostavat tärkeän tukikohdan toiminnalle. Luontokoulupäivään voidaan siten liittää työskentelyä esimerkiksi laboratoriossa, työpajassa tai näyttelyssä. Luontoa tarkastellaan poikkitieteellisesti sekä taiteen ja mielikuvituksen keinoin. Luontokiinnostuksen ja ympäristöherkkyyden herättäminen sekä vastuullisen elämäntavan edistäminen ovat tärkeitä päämääriä. Luontokoulu tarjoaa erilaisia opetusohjelmia, jotka perustuvat eri kouluasteiden kansallisiin opetussuunnitelman perusteisiin sekä kuntakohtaisiin tarkennuksiin. Opetuksessa työstetään aihekokonaisuuksia yhdistelemällä eri oppiaineiden sisältöjä. Osa luontokoulun ohjelmista on ympäristö- ja kulutusteemoihin liittyviä oppimistapahtumia ja ohjelmia. Tällöin oppijan arvopohjan vahvistaminen ja ympäristötiedon ja - tietoisuuden lisääminen ovat toiminnan päämäärinä. 3.2.2 Luontokoulupalvelujen kuvaukset Luontokoulu Sinitiaisen toiminta käynnistettiin Riihimäen seudulla vuonna 2003 osana Hämy -hanketta. Hankkeen aikana luontokoulu toimi kaksi kokonaista lukuvuotta (2003 04 ja 2004 05). Näitä kahta lukuvuotta voidaan pitää luontokoulun testausaikana, jolloin saatiin kokemuksia luontokoulutoiminnasta tällä alueella. Erityisen tärkeää oli kummiluokkatoiminnan kehittäminen ja testaus. Luontokoulu toimi kiertävänä eli hankkeessa toteutettiin Ympäristötalon hankesuunnitelmassa kuvattua Luontokoulu jalkautuu -mallia. Luontokoulun tukikohta oli Yritystalo osoitteessa Eteläinen Asemakatu 2, jossa sijaitsee myös kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö. Hämyhankkeella oli työhuoneet ja työvälineet projektihenkilöstölle sekä varasto luontokoulun tavaroille. Kuljetukset hoituivat leasing-autolla. Hankeaikana Luontokoulu Sinitiainen on toiminut Riihimäen kaupungin ja Lopen kunnan alueella. Luontokoulun palvelut olivat kouluille ja päiväkodeille ilmaisia. Seuraavassa kuvattavat luontokoulupalvelujen sisältö ja kohderyhmät perustuvat pitkälti testausaikana saatuihin kokemuksiin. Taustalla on lisäksi muiden luontokoulujen kokemuksia. Palvelu Kohderyhmä Luonto- ja koulupäivät alakoulujen opettajat ja oppilaat Luontokoulutunnit yläkoulujen opettajat ja oppilaat Kummiluokkatoiminta alakoulujen opettajat ja oppilaat Satuseikkailut päivähoito, lapsiryhmät ohjaajineen, perheet Ympäristökoulu koulut, päivähoito, aikuisryhmät, opiskelijat Opettajien koulutus koko kouluaste Vinkki-iltapäivät päivähoidon henkilöstö Oppimateriaalien tuottaminen koulut, päivähoito, suuri yleisö Vihreän lipun alueellinen edistäjä koulut, päivähoito Vihreä lippu startti- ja jatkokurssi oppilaitokset ja päivähoito Yleisötilaisuudet kohderyhmittäin, suuri yleisö Metsämörri ohjaajakoulutukset päivähoidon ja esiopetuksen henkilöstö Metsämörriohjaajien tapaamiset päivähoidon ja esiopetuksen henkilöstö Leirikoulut ja luokkaretket koululuokat ohjaajineen Päiväleirit ja kesäleirit alakoulujen oppilaat (koulujen loma-aikoina) Opinto-ohjaus opettaja- ja ympäristöalan opiskelijat Varusteiden lainaus koulut ja päivähoito www-sivut kohderyhmittäin, suuri yleisö

16 Luontokoulupäivät ja -tunnit Luontokoulupäivät toteutetaan ja suunnitellaan yhdessä ryhmän opettajan tai ohjaajan kanssa. Yksi luontokoulupäivä kestää 2 4 tuntia kohderyhmän iästä riippuen. Luontokoulutoiminta sisältää varsinaisen kohderyhmän kanssa toteutettavan luontokoulupäivän tai tuntien lisäksi suunnittelu- ja valmistelutyötä, välinehuoltoa sekä matkustamista asiakkaan toivomaan kohteeseen. Tällaisia päiviä voi yksi luontokoulunopettaja toteuttaa vuodessa sata. Luontokoulupäivä muodostaa kokonaisuuden eikä koostu irrallisista oppitunneista, vaikkakin opetuksen sisältö liittyy moneen oppiaineeseen. Luontokouluohjelmia muunnellaan aina ryhmän toiveiden mukaan, jotta luontokoulu nivoutuu mahdollisimman hyvin koulun arkipäivään ja sen opetuksen ajankohtaisiin sisältöihin. Luontokoulu Sinitiaisen luontokouluohjelmia muunnellaan ryhmän toiveiden mukaan tarjotaan ensisijaisesti alle 13-vuotiaille lapsille toteutetaan ympäristötietokeskus tukikohtana tai asiakkaan toivomalla paikalla toteutetaan myös kiertueina, jolloin samalla teemalla kierretään eri kouluja ja päivähoidon ryhmiä.

17 Luontokoulu Sinitiaisen jo kehitettyjä luontokouluohjelmia ovat: SYKSYN SALAT Teema: Syksy Paikka: Koulun lähiympäristö tai muu retkikohde Ajankohta: Syksyllä Ikäsuositus: 1-6. luokkalaiset Kesto: 2-4 tuntia Ohjelman kuvaus: Syksyisen luonnon tutkimista kaikilla aisteilla. Ihaillaan syksyn värejä ja perehdytään mm. siihen, miten kasvit ja eläimet valmistautuvat talven tuloon. TALVEN TAIAT Teema: Talvi Paikka: Koulun lähiympäristö tai muu retkikohde Ajankohta: Talvella Ikäsuositus: 1-6. luokkalaiset Kesto: 2-4 tuntia Ohjelman kuvaus: Ratkaistaan Tapio metsän kuninkaan arvoitus. Talvisen luonnon tutkimista kaikilla aisteilla. Tutkitaan lunta ja etsitään eläinten jälkiä. Pohditaan, miten eläimet ja kasvit selviytyvät talvesta. Leikitään Talven turma hippaa ja muita aiheeseen liittyviä leikkejä KEVÄÄN KUTKUTUKSET Teema: Kevät Paikka: Koulun lähiympäristö tai muu retkikohde Ajankohta: Keväällä Ikäsuositus: 1-6. luokkalaiset Kesto: 2-4 tuntia Ohjelman kuvaus: Keväisen luonnon tutkimista kaikilla aisteilla. Ryhmä valitsee teemaksi joko lintu- tai ötökkärallin. Linturalli: lintujen tarkkailua kiikareilla ja kaukoputkella, tehtävävihkon tekemistä. Ötökkäralli: etsitään ja tutkitaan maa- ja/tai vesiötököitä, välineinä imupyydystimet, luupit ja kannettava mikroskooppi. YMPÄRI ÄMPÄRI Teema: Aineiden kiertokulku, ravintoketjut, eliöiden perustarpeet Paikka: Koulun lähiympäristö tai muu retkikohde Ajankohta: Kaikki vuodenajat Ikäsuositus: 4-5. luokkalaiset Kesto: 2-4 tuntia Ohjelman kuvaus: Ekologian peruskäsitteiden käsittelyä leikkien avulla. Perehdytään mm. aineiden kiertokulkuun (ilma, vesi ja maa) ja ravintoketjuihin sekä eliöiden perustarpeisiin. Sisältää pienen ennakkotehtävän, joka oppilaiden tulisi tehdä ennen luontokoulupäivää. Voidaan lämmittää mehua retkikeittimillä evästauolla. SOKERIPUU Teema: Puut ja yhteyttäminen Paikka: Koulun lähiympäristö tai muu retkikohde Ajankohta: Kevät, kesä ja syksy Ikäsuositus: 4-5. luokkalaiset Kesto: 3-4 tuntia Ohjelman kuvaus: Rakennetaan sokeria (yhteyttäminen): Oy Sokeritehdas Fotosynteesi Ab:n passilla saa jokainen tehdä yhden sokerin puuhelmistä ja etsitään todisteita luonnossa tapahtuvasta yhteyttämisestä. Lisäksi etsintäkuulutetaan ja haastatellaan puita ja tehdään puista runoja tai lauluja EKOELÄMÄÄ Teema: Ekologinen elämäntapa, arvokasvatus ja kestävä kehitys Paikka: Luokka tai muu tila koulun sisällä sekä koulun lähiympäristö Ajankohta: Kaikki vuodenajat Ikäsuositus: 5-6. luokkalaiset Kesto: 3-4 tuntia Ohjelman kuvaus: Neuvokkaat -elämäntaparoolipelikorttien avulla perehdytään erilaisiin elämäntapoihin ja pohditaan myös samalla omaa elämäntapaa ja omia arvoja. Tehdään mahdollisesti tavaran tarina ja mietitään aineettomia lahjoja. KARTAN KEPPOSET Teema: Maaston hahmottaminen, kartat, ilmansuunnat Paikka: Koulun lähiympäristö tai muu retkikohde Ajankohta: Kevät, kesä ja syksy Ikäsuositus: 3-4. luokkalaiset Kesto: 3-4 tuntia Ohjelman kuvaus: Ryhmätyö, jossa ensin rajataan pieni alue. Alue on minimaailma, jossa on omat asukit. Ryhmä keksii mitä siellä tapahtuu, minimaailmaa voi myös rakentaa. Siitä tehdään muistiinpanot ja piirretään kartta. Jälkityöskentelyyn voi kuulua kartan tekoa luokassa ja pohdintaa siitä, miten ihmisen toiminta vaikuttaa minimaailmaan. OMA OHJELMA Teema: Mikä tahansa Paikka: Koulun lähiympäristö tai muu retkikohde Ajankohta: Kaikki vuodenajat Ikäsuositus: - Kesto: 2-4 tuntia Ohjelman kuvaus: Luontokoulunopettaja voi suunnitella koulun tai päiväkodin kanssa yhdessä juuri sopivan ohjelman, joka voidaan toteuttaa esim. teemapäivänä tms. Voi olla myös yksittäinen oppitunti jostakin ryhmälle ajankohtaisesta aiheesta.

18 Kummiluokkatoiminta Yksittäistä luontokoulupäivää tehokkaampi työtapa on järjestää samalle ryhmälle useampi luontokoulupäivä. Tällaisen kummiluokan kanssa vietetään yhden lukuvuoden aikana vähintään neljä luontokoulupäivää eri vuodenaikoina. Kummiluokkia voi olla 10 / lukuvuosi, joten näitä luontokoulupäiviä kertyy yhteensä 40. Kummiopettajille järjestetään tapaamisia, joissa kerrotaan luontokoulutoiminnasta, annetaan vinkkejä ja jaetaan kokemuksia. Satuseikkailut Satuseikkailut ovat ensisijaisesti tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille. Heille voidaan myös järjestää luontokoulupäiviä aikaisemmin kuvatuin luontokouluohjelmin, mutta niihin sisällytetään enemmän tarinoita, mielikuvitusta ja seikkailua. Tämän vuoksi pienten lasten luontokouluohjelmat kulkevat satuseikkailu -nimellä. Päivähoidon ryhmien lisäksi satuseikkailuja toteutetaan perheille esimerkiksi yleisötapahtumissa. Ympäristökoulu Ympäristökoulussa opitaan ensisijaisesti ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksesta sekä kestävästä elämäntavasta. Nämä ympäristöohjelmat voivat sisältää vierailuja Ympäristötietokeskuksen läheisyydessä sijaitseviin tai muihin yhteistyöyrityksiin. Kohderyhmänä päivähoidon ja koulujen ryhmät, kerhot, ammattikasvattajat, opiskelijat ja aikuisryhmät. Opettajien ja ohjaajien koulutus, vinkki-iltapäivät Luontokoulu Sinitiainen järjestää ajankohtaisia koulutustilaisuuksia sekä koulujen että päivähoidon henkilökunnalle. Koulutus voi olla sekä teoriapohjaista että toiminnallista. Päivähoidon henkilökunnalle järjestetään toiminnallisia vinkki-iltapäiviä. Oppimateriaalin tuottaminen Koulutuksiin liittyen luontokoulu tuottaa ja kokoaa opetusmateriaalia, esimerkiksi vinkki-iltapäiviä varten. Vihreä lipun alueellinen edistäjä ja kurssit Luontokoulu Sinitiainen tekee yhteistyötä Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran kanssa toimimalla Vihreä lippu -ohjelman alueellisena edistäjänä Riihimäen seudulla. Yhteistyösopimus tehdään lukuvuosi kerrallaan. Yhteistyön tarkoitus on tiedottaa ohjelmasta kouluille ja päivähoidolle sekä tukea jo mukana olevia. Yhteistyön puitteissa järjestetään info- ja starttikursseja Vihreästä lipusta. Lisäksi järjestetään teemakursseja Vihreä lippu -ohjelman eri aiheista: jätteet, vesi, energia ja lähiympäristö. Yleosötilaisuudet Luontokoulu osallistuu yhteistyötahona ympäristökasvatuksellisella panoksellaan erilaisiin yleisötilaisuuksiin, esim. Pihamessuille, Riihimäkipäivään tai Asematapahtumaan. Metsämörritoiminta Metsämörri on tuttu satuhahmo useille Riihimäen seudun lapsille. Ympäristökasvatus on tärkeä osa päivähoidon henkilöstön ammattitaitoa ja arkea, ja metsämörritoiminta onkin siihen oiva menetelmä. Metsämörriohjaajia kouluttaa Suomen Latu ry. Peruskurssien lisäksi alueella on jatkokursseja sekä metsämörriohjaajien tapaamisia. Lisäksi luontokoulunopettaja voi tarvittaessa toimia kiertävänä, vierailevana, Metsämörrinä. Leirit ja retket Luontokoulu järjestää koululaisille koulujen lomien aikana päiväleirejä, joissa lapset osallistuvat päiväsaikaan järjestettyyn ohjelmaan. Tällaisia päiväleirejä on jo järjestetty Hatlamminsuolla koulujen kesäloman alussa. Myös ympäristötietokeskusta voi käyttää tällaisen päiväleirin tukikohtana. Varusteiden lainaus Luontokoulu lainaa myös varusteitaan, silloin kuin niitä ei tarvita luontokoulun muussa toiminnassa. Lainattavia varusteita ovat mm. kiikarit, haavit, siivilät, luupit, peilit ja kirjallisuus. 3.2.3 Resurssit ja rahoitus Hämy-hankkeessa on hankittu Luontokoulu Sinitiaisen toiminnassa tarvittava perusvälineistö. On arvioitu, että luontokoulutoiminnan käynnistämiseen, opetusvälineiden ja -materiaalien hankintaan sekä internet-sivujen luomiseen ja muuhun tiedotukseen on käytetty noin 17000 euroa. Ympäristötietokeskus toimii luontokoulun tukikohtana ja välinevarastona. Luontokoulunopettaja tarvitsee myös työpisteen ja tietokoneen.

19 Luontokoulu tarvitsee myös ajoittain koulutustilaa. Ympäristötietokeskuksen tiloja voidaan käyttää etenkin uutta viestintäteknologiaa hyödyntävässä koulu tuksessa sekä kokoontumispaikkana. Luontokoululuokan varustamista ja tarpeistoa on kuvattu Ympäristötalon hankesuunnitelmassa. Kiertävä luontokoulunopettaja tarvitsee paikasta toiseen liikkumiseen sekä tavaroiden kuljetukseen auton. Luontokoulutoiminta tarvitsee vetäjäkseen ammattitaitoisen ympäristökasvattajan. Ympäristökasvattajan perustehtävä on johtaa, kehittää ja toteuttaa luontokoulutoimintaa. Ympäristökasvattaja osallistuu myös Ympäristötietokeskuksen neuvonta-, tieto- ja näyttelytoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen. Hämy-hankkeessa saatujen kokemusten perusteella kiertävän luontokoulutoiminnan toteuttaminen henkilöstö-, toimisto- ja muine toimintakuluineen on noin 55000 euroa vuodessa. 3.2.4 SWOT-analyysi Vahvuudet oma pätevä opettaja/opettajakunta kaivattu lisäresurssi ja esimerkki koulujen ja päivähoidon arjen ympäristötyölle luontokoulutoimintaan voidaan sisällyttää laboratorio- ja työpajatyöskentelyä ympäristökasvatuksen kehittämis- ja toimintakeskus tukee ja päivittää alueen ammattikasvattajien ammattitaitoa edistää koulutoimintaa ulkona luonnossa lähestymistapa ei pelkästään luonnontieteellinen vaan poikkitieteellinen opetusmenetelmät monimuotoiset: eheyttävä ja toiminnallinen opetus Heikkoudet yksittäinen luontokoulukäynti ei välttämättä vielä muuta ihmisten omaa toimintaa ympäristöystävälliseksi vaan tarvitaan pitkäjänteisempää työtä. Luontokoulunopettajia on vain yksi: vaikea saada sijainen esim. sairastamistapauksissa tai koulutuksen ajaksi, eikä voida ottaa useampia ryhmiä kerralla (ruuhkahuippu keväällä) tai jakaa ryhmää Mahdollisuudet yhteistyö ympäristötietokeskuksen muiden toimijoiden kanssa mahdollistaa erityisen monipuolisen luontokoulutoiminnan luontokoulutoiminnassa voidaan hyödyntää ympäristötietokeskuksen näyttelyitä yhteistyö kansallisen ja kansainvälisen ympäristökasvatuksen yhteistyöverkoston kanssa - yhteistyö yritysten kanssa Uhat - raha - kaikkeen kysyntään voi olla vaikea vastata ellei ole useita luontokoulunopettajia

20 3.3 YRITYSTEN YMPÄRISTÖPALVELU 3.3.1 Toiminnan tavoitteet Alueellisten ympäristöpalvelujen toimintasuunnitelma valmistui keväällä 2003 osana YKY-hanketta eli Yhteistyöllä kohti ympäristöriskien hallintaa - hanketta. Palveluita myös testattiin hankkeessa, joka päättyi vuoden 2004 lopussa. Ympäristötietopalvelua on jatkettu kuntien ympäristötoimen ylläpitämänä. Yritysten ympäristötiedotetta on välitetty sähköpostitse Hausjärven, Lopen ja Riihimäen yrityksille. Ympäristöpalvelu löytyy nettisivuilta www.hyrinet.fi/ymparistopalvelut. Tämä yritysten ympäristöpalvelujen kuvaus perustuu YKY-hankkeen vuonna 2003 laatimaan Hyvinkää Riihimäen talousalueen Pk-yritysten ympäristöpalvelun toimintasuunnitelmaan. Ko. suunnitelmassa oli hyödynnetty muun muassa vuonna 2001 Tampereen yliopiston Liiketaloudellisessa Tutkimuskeskuksessa tehtyä Riihimäen seudun yritysten ympäristöpalvelutarpeitten kartoitusta. Ympäristöpalvelutoiminta tukee talousaluestrategiaa, johon kriittiseksi menestystekijäksi on otettu kestävän kehityksen edistäminen ja tehokas ympäristöhallinto. Hyvinkään Riihimäen talousalueen strategia 2010 koostuu visiosta, arvoista sekä kahdestatoista kriittisestä menestystekijästä toimenpiteineen. Kriittiset menestystekijät määrittelevät ne asiat, joissa talousalueella on onnistuttava visiossa kuvattuun tavoitetilaan pääsemiseksi. Ympäristöpalvelun tavoitteena on saada alueen pk-yritykset kiinnostumaan ympäristöasioista merkittävänä liiketoimintansa osana. Palvelun tavoitteena on luoda tiiviit ja hyvät yhteistyösuhteet yrityksiin. Ympäristöpalvelu on yrityksille tarkoitettuja neuvonta- ja tietopalveluja sekä ympäristökatselmuksia ja riskikartoituksia. Keskuksen ympäristöviestintäja koulutuspalvelut tukevat yritysten ympäristöpalvelua. Ympäristöpalvelun käytön tulisi näkyä mm. yritysten osallistumisessa koulutuksiin, kehityshankkeiden ja investointien määrässä. Yritysten kehityshankkeisiin käyttämää tukea voidaan seurata Tekesin ja TEkeskuksen tilastoinnin perusteella. 3.3.2 Yritysten ympäristöpalvelujen kuvaukset Ympäristöpalvelun kohderyhmänä ovat Riihimäen seudulla toimivat ja sinne sijoittumassa olevat pk-yritykset. Ympäristöpalvelu tarjoaa pk-yrityksille asiantuntija-apua ympäristöasioissa, tukea yritysten ympäristöosaamisen kehittämiseen ja toimialakohtaista ympäristötietoa internetin, sähköpostin ja koulutustilaisuuksien kautta. Yritysten ympäristöpalvelun tavoitteena on saada pk-yritykset kiinnostumaan ympäristöasioista merkittävänä liiketoimintansa osana. Yritysten kilpailukykyä parannetaan tarjoamalla monipuolisia yrityspalveluita. Ympäristöpalvelun avulla yritysten ympäristötietoisuutta lisätään ja niiden toimintaa kehitetään ympäristöystävällisempään suuntaan. Ympäristötietoisuuden lisääntyessä yritys hallitsee toimintansa ympäristöriskejä ja pystyy ennakoimaan paremmin ympäristölainsäädännön ja muiden yritystoimintaa ohjaavien normien muutokset omassa toiminnassaan. Palvelu Kohderyhmä Ympäristökatselmus yritykset Ympäristöriskikartoitus yritykset Neuvontapalvelu yritykset Tietopalvelu yritykset Ympäristökoulutus yritykset www-sivut yritykset, suuri yleisö Tutustumiskäynnit, vierailut yrityksiin Selvitykset, tutkimukset yritykset, viranhaltijat, opiskelijat viranomaisten ja yritysten yhteiset intressit Pk-yrityksen ympäristökatselmus Yritykselle tehdään alustava ympäristökatselmus, jossa yrityksen edustajan kanssa perehdytään yrityksen toimintaan ja sen ympäristövaikutuksiin. Yritys saa tiiviin katselmusraportin, johon kootaan tietoja nykytilasta ja ehdotetaan kehittämiskohteita. Pk-yrityksen ympäristöriskien alkukartoitus