MUISTIO 11.6.2008 INARIJÄRVEN SEURANTARYHMÄN KOKOUS Aika 26.2. 2008 klo 13.30 16.45 Paikka Saariselän Tunturihotelli, Inari Läsnä Pentti Munne MMM/kala-ja riistaosasto Erno Salonen RKTL/Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Mika Marttunen Suomen ympäristökeskus Mikko Kirjarinta Inarin kunta Markku Ahonen Inarin kunta Markku Seppänen Metsähallitus Martti Kangasniemi Inarin kalastusalue Hannu Paananen Inarin kalastusalue Matti Hepola, pj. Lapin ympäristökeskus Liisa Viitala Lapin ympäristökeskus Annukka Puro-Tahvanainen, siht. Lapin ympäristökeskus 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Matti Hepola avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. 2. Asialistan hyväksyminen Kokouksen asialista hyväksyttiin. Sovittiin, että muissa asioissa Mika Marttunen esittelee Inarijärvellä käytettyä mittaristoa ja sen kehittämistarvetta. Matti Hepola esitteli muissa asioissa myös maa- ja metsätalousministeriön kanssa sovittuja Inarijärveen liittyviä tulostavoitteita vuonna 2008. 3. Edellisen kokouksen muistio Kenelläkään ei ollut huomauttamista edellisen kokouksen muistioon ja se hyväksyttiin. 4. Inarijärven käytön ja hoidon kehittäminen Toimintasuunnitelma vuosille 2008 2012 Annukka Puro-Tahvanainen kertoi, että syyskuussa 2007 pidetyn seurantaryhmän kokouksen jälkeen Inarilaisessa tiedotettiin Inarijärven käyttöä ja hoitoa koskevien toimenpidesuositusten tarkistamisesta ja pyydettiin kommentteja uusista suosituksista. Kommentteja saatiin vähän, ainoastaan viisi, ja niistäkin valtaosa tuli seurantaryhmän jäseniä edustavilta tahoilta. Annettujen kommenttien perusteella suosituksia on tarkistettu yhteistyössä vastuutahojen kanssa. Mika Marttunen toi esille, että säännöstelyä koskevassa toimenpidesuosituksissa tulisi ottaa huomioon ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioiminen. Sovittiin, että Inarijärven käytön ja hoidon kehittämistä koskeva toimintasuunnitelma vuosille 2008 2012 hyväksytään ilmastonmuutosta koskeva tarkennus huomioon ottaen (tarkennettu toimintasuunnitelma liitteenä 1).
2 5. Inarijärven säännöstelyyn liittyvät ajankohtaiset asiat Matti Hepola kertoi Inarijärven säännöstelyyn liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tammikuussa 2008 oli ns. Inari-ryhmän kokous, jossa sovittiin pääpiirteet juoksutussuunnitelmasta kevättalvelle 2008. Inarijärven seurantaryhmän kokousta edeltävällä viikolla oli säännöstelyvaltuutettujen kokous, jossa vahvistettiin juoksutussuunnitelma keväälle 2008. Säännöstelyvaltuutettujen kokouksessa oli todettu, että ns. säännöstelyputkessa pysyminen on yhteinen tavoite ja suomalainen osapuoli oli tuonut esille paikallisten ihmisten huolen kanavan rakentamisen osalta. Venäläinen osapuoli oli selvittänyt asian taustoja: Kaitakosken voimalaitos on ongelmallinen, koska putoushäviön vuoksi voimalaitokselta ei saa menemään riittävästi vettä tulva-aikaan. Tulvakanavan rakentaminen parantaisi tulvatilanteiden hallintaa. Toisena vaihtoehtona on tarkasteltu ruoppausta, mutta tulvakanavan rakentamista pidetään teknisesti toteuttamiskelpoisempana vaihtoehtona. Matti Hepola kertoi, että venäläiset eivät vielä ole tehneet sitovia päätöksiä asian suhteen eikä heillä ole rahoitusta, mutta kyseessä on 2-3 vuoden työ, joka voisi toteutua aikaisintaan vuodesta 2010-2011 alkaen. Mikko Kirjarinta totesi, että Inarin kunnalla oli syksyllä 2007 kokous venäläisen energiayhtiön TGK:n kanssa, ja silloin he esittelivät hieman erilaisia tulvakanavan mittasuhteita. Tulvakanavan rakentamisen yhteydessä he aikoisivat myös lisätä voimalaitosten tehoja uudistamalla turbiineja. Hannu Paananen toi esille paikallisten asukkaiden huolen siitä, että pörssiyhtiö TGK pyrkii kanavan rakentamisen avulla maksimoimaan hyödyn ja ajamaan Inarijärven valtiosopimuksen mukaiselle alarajalle. Matti Hepola totesi, että säännöstelyvaltuutettujen edustajana Venäjän puolelta on ministeriön edustaja ja ns. tavoiteputki on sovittu säännöstelyvaltuutettujen kesken. Matti Hepola lupasi selvittää, kuinka vahva paperi tämä säännöstelyvaltuutettujen tekemä sopimus käytännössä on. 6. Inarijärven kalastuksen sosioekonominen tutkimus Erno Salonen esitteli ajatuksia Inarijärven kalastuksen sosioekonomisesta tutkimuksesta (liite 2). Erno Salonen kertoi, että aiemmat aihepiiriin liittyvät tutkimukset ovat tarkastelleet pääasiassa kalastuksen taloudellisia merkitystä. Inarijärven kotitarve- ja virkistyskalastuksella on taloudellisen merkityksen lisäksi huomattavia virkistys- ja kulttuuriarvoja, mutta näiden arvojen mittaaminen on vaikeaa. Erno Salonen kertoi, että parasta aikaa on käynnissä haastattelututkimus, jossa haastatellaan noin 20 Inarijärven ammattikalastajaa ja kysytään mm. kalastajien ikä sekä kalastussuunnitelmat seuraavien 5-10 vuoden aikana pyyntimuodoittain. Erno Salonen kertoi, että huhtikuun lopulla järjestetään Rovaniemellä erillinen kokous kalastuksen sosioekonomisesta tutkimuksesta, johon osallistuu todennäköisesti Lapin yliopiston, RKTL:n, SYKE:n ja Lapin ympäristökeskuksen edustajat. Sosioekonomiseen tutkimukseen liittyvässä keskustelussa Mika Marttunen toi esille, että taloudellisten arvojen tarkastelussa voidaan käyttää hyväksi aiemmassa tutkimuksessa kehitettyä kustannus/hyöty laskentatyökalua. Pentti Munne kertoi, että etelässä kotitarvekalastus on määritelty tarkemmin, osa Inarin kotitarvekalastajista lienee virkistyskalastajia. Markku Seppänen sanoi, että kaikki Inarin kuntalaiset luokitellaan kotitarvekalastajiksi ja heillä on ilmainen kalastusoikeus. Hannu Paananen toi esille, että kulttuuri- ja virkistysarvot Inarijärven kalastuksessa ovat merkittäviä. Keskusteltiin myös maa- ja metsätalousministeriön sekä TE-keskuksen rahoittamasta mestari-kisälli järjestelmästä, jonka avulla pyritään elvyttämään ammattikalastusta.
Markku Seppänen sanoi, että useimmat nuoret kokevat kalastuksen liian työlääksi ammatiksi; saman elintason saa helpommalla muista ammateista. 3 7. Inarijärvellä kesällä 2008 tehtävät tutkimukset Annukka Puro-Tahvanainen kertoi kesällä 2008 Inarijärvellä tehtävistä tutkimuksista. Tulevana kesänä Inarijärvellä toteutetaan pienimuotoinen tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää veden laadun ja rehevyystason alueellista vaihtelua sekä löytää ranta-alueen lievää rehevöitymistä kuvaavia seurantamenetelmiä, jotka voidaan ottaa käyttöön seurannassa ja velvoitetarkkailussa. Tutkimuksen lähtökohtana on ollut erityisesti Ivalojokisuussa ja Juutuanvuonossa havaitut lievät rehevöitymisen merkit kuten rantakivien ja pyydysten limoittuminen. Osaltaan nämä havaitut ilmiöt voivat johtua 2000-luvun lämpimistä kesistä. Tutkimus toteutetaan Lapin ympäristökeskuksen ja Inarin kunnan kalatalouden kehittämisrahaston yhteistyönä (liite 3). Vuonna 2008 toteutetaan myös säännöstelyn vaikutuksia rantavyöhykkeen kasvillisuuteen ja pohjaeläimistöön koskeva seurantatutkimus ja samalla tehdään vesipuitedirektiivin mukainen kasvillisuusseuranta. Seurannan avulla saadaan tietoa järven ekologisesta tilasta sekä säännöstelyn vaikutuksista järven tilaan. Kasvillisuusseuranta toteutetaan siten, että vertailtavuus aiempiin tuloksiin säilyy. Menetelmää kuitenkin kehitetään niin, että se vastaa mahdollisimman pitkälle vesipuitedirektiivissä käytettyä menetelmää. Inarijärven ekologisen tilan arvioinnissa on käytetty hyödyksi aiempia seurantatuloksia. Kasvillisuuden vuoden 1998 vertailuaineiston perusteella arvioituna Inarijärven ekologinen tila on erinomainen ja pohjaeläimistön vuoden 2003 tulosten perusteella keskimäärin hyvä. 8. Viestintäasiat Liisa Viitala esitteli ehdotusta uusien Inarijärven www-sivujen rakenteesta ja sisällöstä sekä viestintäsuunnitelmaa vuosille 2008-2009 (liite 4). Inarijärven wwwsivusto -suunnitelmaan lisättiin linkkejä yhteistyötahojen, mm. Metsähallituksen sivuille. Uusien www-sivujen tekeminen vaatii asiantuntijoiden työpanosta tekstin tuottamisessa ja/tai tarkistamisessa. Sivujen vastuuhenkilönä toimii Liisa Viitala, jolle voi lähettää palautetta sähköpostilla tai www-sivuilla olevan palautetoiminnon kautta. Viestintäsuunnitelmaan lisättiin ydinviestit eli ne keskeiset asiat, joiden tulisi sisältyä Inarijärven hoidon ja käytön kehittämistä koskevaan viestintään. Ydinviesteiksi sovittiin keskustelun jälkeen seuraavat asiat: - säännöstely hoidetaan vastuullisesti - kalatalousvelvoite hoidetaan tuloksellisesti - kalakantoja ja kalastusta hoidetaan kestävästi - ihmisten ja luonnon tarpeet sovitetaan yhteen Annukka Puro-Tahvanainen kertoi alustavia suunnitelmia kesäkuussa 2009 järjestettävästä Inarijärvi-seminaarista (liite 5). Seminaarin ajankohdaksi on sovittu 10.- 11.6.2009 ja paikaksi Siida Inarissa. Seminaarin tavoitteena tai teemana olisi antaa tietoa Inarijärven nykytilasta sekä käytön ja hoidon suuntaviivoista ja näkymistä. Käyttö voisi sisältää myös virkistyskäytön ja maankäytön. Seminaarin kohderyhmä olisi melko laaja, seminaari olisi suunnattu sekä paikallisille tahoille että järven käytöstä ja hoidosta vastaaville ja tutkijoille. Seminaarin kieli olisi ainakin pääasiassa suomi. Keskusteltiin seminaarin sisällöstä ja rakenteesta, ja sovittiin seminaarin järjestelyryhmän perustamisesta. Sovittiin, että järjestelyryhmä miettii tarkemmin se-
minaarin sisältöä ja rakennetta sekä tarvittavaa rahoitusta. Järjestelyryhmä kokoontuu syksyllä 2008. 4 9. Muut asiat Mika Marttunen kertoi ajatuksia Inarijärven tilaa ja käyttöä kuvaavien mittareiden kehittämisestä. Lähtökohtana on ollut säännöstelyn toteutuksen ja sen vaikutusten monipuolinen kuvaaminen vuosittain tehtävää arviota varten. Nykyisin on käytössä mittareita, jotka kuvaavat vain vedenkorkeuden vaikutuksia. Käytössä olevat mittarit perustuvat useissa eri järvisäännöstelytutkimuksissa tunnistettuihin riippuvuussuhteisiin. Järven tilaan vaikuttavat kuitenkin vedenkorkeuden vaihtelun lisäksi monet muut tekijät. Mika Marttunen esitti, että Inarijärvelle pyrittäisiin kehittämään mittareita, jotka kuvaisivat nykyistä paremmin ja kokonaisvaltaisemmin järven todellista tilaa ja käyttöä. Ajatusta kannatettiin, ja sovittiin, että ehdotus uusiksi mittareiksi esitellään seuraavassa Inarijärven seurantaryhmän kokouksessa. Liitteenä 6 on alustava ehdotus Inarijärven uusiksi mittareiksi. Niihin liittyvät kommentit ovat tervetulleita. Matti Hepola esitteli vielä lyhyesti keskeisiä maa- ja metsätalousministeriön ja Lapin ympäristökeskuksen välillä sovittuja Inarijärven säännöstelyyn liittyviä tulostavoitteita vuodelle 2008. Inarijärven ja Ivalojoen rantasuojauksia sekä rantojen raivaustöitä toteutetaan yleissuunnitelman mukaisesti. Inarin kalanviljelylaitoksen laajennustyö käynnistyy vuonna 2008 siten, että Inarin ja Sarmijärven kalanviljelylaitosten tuotanto on yhdistettävissä syksyllä 2009. Lapin ympäristökeskus tekee saneeraustyöhön liittyvät vesistöjärjestelyt. Vuoden 2008 aikana tehdään suunnitelma Inarijärven säännöstelyluvan ja siihen liittyvien tehtävien hoidon siirtämiseksi Lapin ympäristökeskukselle yhteistyössä MMM:n ja SYKE:n kanssa. 10. Seuraavan kokouksen ajankohta Seuraava kokous sovittiin pidettävän loka-marraskuussa 2008. 11. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja Matti Hepola kiitti läsnäolijoita kokoukseen osallistumisesta ja päätti kokouksen. Matti Hepola Puheenjohtaja Annukka Puro-Tahvanainen Sihteeri LIITTEET Liite 1. Inarijärven käytön ja hoidon kehittäminen. Toimintasuunnitelma vuosille 2008-2012. Liite 2. Inarijärven kalastuksen sosioekonominen tutkimus. Erno Salonen 18.1.2008. Ajatuksia aihepiiristä.
Liite 3. Viestintäsuunnitelma - Inarijärven käytön ja hoidon kehittäminen. 26.2.2008 5 Liite 4. Inarijärvi-seminaari 2009. Alustavia ajatuksia Inarijärvi-seminaarista. 26.2.2008. Liite 5. Inarijärven käyttöä ja tilaa kuvaavat mittarit. Mika Marttunen ja Annukka Puro-Tahvanainen 22.5.2008. PowerPoint tiedosto. JAKELU Kokouksen osallistujat Jaakko Sierla, MMM Petri Heinimaa, RKTL Erkki, A. Järvinen, SYKE Pirjo Seurujärvi, Metsähallitus Kare Koivisto, TE-keskus Väinö Seurujärvi, Saamelaiskäräjät Veikko Aikio, Lapin kalamiespiiri Yrjö Mattila, Kalastuskunnat Kari Porsanger, LAP Miikka Halonen, LAP