OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 Sivu 1 / 26 3.3. SOSIAALITOIMI Toiminta-ajatus ja taloudelliset tavoitteet Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä arjen turvallisuutta järjestämällä ja tuottamalla laadukkaita sekä kustannustehokkaita palveluja. Sosiaalitoimi vastaa kuntalaisten palvelutarpeisiin asiakaslähtöisesti ja joustavasti kehittäen palveluja toimivaksi kokonaisuudeksi eri yhteistyötahojen kanssa. Taloudellisena tavoitteena on perusturvan kustannusten hillitseminen suhteessa kunnan kokonaistalouden resursseihin. Toiminnan kehittäminen ja muutosten ennakointi tähtää ajanmukaisiin ja kustannustehokkaisiin rakenteisiin ja palveluratkaisuihin. Strategiset tavoitteet Väestön ikääntyminen asettaa haasteita koko palvelutuotannolle. Painopisteinä käytäntöjä kehitettäessä ovat varhainen ennakointi, uudet toimintamallit, hyvinvointiteknologian käyttöönotto ja yhteistyön tiivistäminen yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Hyvinvointiteknologian käyttöönottoa kehitetään maakunnallisessa hankkeessa. Ikäihmisten palveluissa vahvistetaan erityisesti kotihoitoa ja muita kotiin annettavia palveluja ja tämä nostaa kotihoidon kustannuksia aikaisempaan verrattuna. Asumis- ja hoivapaikkatarve selvitetään vuoden 2016 aikana ja luovutaan tarpeettomista kiinteistöistä. Tehdään tiivistä yhteistyötä seututerveyskeskuksen kanssa perusterveydenhuollon kustannusten nousun hillitsemiseksi ja kustannusten leikkaamiseksi. Varhaisen tuen onnistuminen edellyttää tiivistä hallintokuntien välistä yhteistyötä. Lisäksi tarvitaan uusia yhteistyön toimintamalleja ja uudenlaisia palveluratkaisuja, joita ovat mm. laitoshoitoa kevyemmät asumispalveluratkaisut, kuntouttavan työotteen juurruttaminen kaikkiin palveluihin sekä palvelusetelin käyttöönotto ja hoivayrittäjyyden edistäminen. Perusterveydenhuollon palvelut tuottaa Keski-Suomen seututerveyskeskus. Mielenterveyspalvelut sekä mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen ovat siirtyneet Keski-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian vastuualueen järjestämiksi. Erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä. Terveydenhuolto- ja vanhuspalvelulain sekä sosiaalihuoltolain lainsäädännön tuomat muutokset huomioidaan palvelutuotannossa. Kunnanhallituksen nimeämä nuorten ohjaus- ja palveluverkosto edistää nuorten hyvinvointia. Joutsan kunta on saanut valtionapua etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajan toimintaan. Nuorten ennaltaehkäisevän toiminnan tehostamiseksi liityttiin vuonna 2014 Nuorisotakuun kuntakokeiluun, mikä jatkuu edelleen. Valtuustokausittain tehtävä sähköinen laaja hyvinvointikertomus on vahvistettu kunnanvaltuustossa 8.6.2015 ja siihen asetettuja tavoitteita arvioidaan vuosittain ja tavoitteiden saavuttaminen huomioidaan palvelutuotannossa. Sosiaali- ja terveystoimen integraatiota vahvistetaan edelleen vuonna 2016. Yhteistyön keskeisiä alueita ovat hoidonporrastuksen kehittäminen sosiaali- ja terveystoimen kesken, päihde- ja mielenterveyspalvelujen palvelustrategian ja lastensuojelusuunnitelman mukainen yhteistyö sekä lapsiperheiden hyvinvoinnin kehittäminen. Tavoitteena on myös hyvinvointikertomuksen tavoitteiden jalkauttaminen. Lisäksi osallistutaan aktiivisesti Keski-Suomen yhteiseen sosiaalija terveydenhuollon integraation valmisteluun. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön on tullut lukuisia muutoksia 1.1.2015 alkaen. Mm. sosiaalihuoltolaki (1301/2014) tuli voimaan 1.4.2015, mutta lain kotipalvelua koskevat pykälät ovat tulleet sovellettaviksi jo 1.1.2015 lukien. 1.4.2015 on tullut voimaan ja sovellettaviksi myös olennaisia muutoksia muuhun lainsäädäntöön, mm. lastensuojelu- ja terveydenhoitolakiin, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksusta annettuun lakiin sekä lapsen elatuksesta annettuun lakiin, johon siirtyivät säännökset kunnan oikeudesta käyttää lapsen puhevaltaa elatusapua koskevassa asiassa. Suurin osa sosiaalihuoltolain mukaisista sosiaalipalveluista on ns. määrärahasidonnaisia palveluja, joiden myöntämisessä kunta voi käyttää harkintaa. Myös näiden palvelujen myöntämisen pitää kuitenkin aina perustua yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin, eikä mitään asiakasryhmää voida sulkea palvelun piiristä kunnan ohjeistuksen perusteella.
OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 Sivu 2 / 26 Pienten lasten ja heidän perheiden ennaltaehkäisevien palvelujen tukemiseksi on palkattu perhetyöntekijä ennaltaehkäisevään perhetyöhön. Työskentely tapahtuu tiiviissä yhteistyössä lastensuojelun perhetyöntekijän kanssa. Uuden sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan lapsiperheelle on järjestettävä välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista laissa mainittujen syiden vuoksi. Kotipalvelua on järjestettävä yleisenä perhepalveluna. Myös lastensuojelun asiakkailla on vastaava oikeus kotipalvelun saamiseen. Vuoden 2016 talousarviossa on varaus lapsiperheiden kotipalvelun järjestämiseksi. Liikkumista tukevina palveluina uuden sosiaalihuoltolain mukaan järjestetään: 1) julkisten liikennevälineiden käytön ohjausta ja ohjattua harjoittelua, 2) saattajapalvelua, 3) ryhmäkuljetuksia, 4) korvataan taksilla, invataksilla tai muulla vastaavalla ajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, 5) muulla soveltuvalla tavalla. 1.8.2015 kunnassa käynnistyi henkilökuljetusten kehittämishanke, mihin palkattiin kuljetussuunnittelija. Kustannuksista 50 % saadaan valtionavustuksena Keski-Suomen ELY -keskukselta. Eri hallintokuntien (mm. koulukuljetukset, SHL:n, VPL:n) kuljetustarpeiden käsittely yhtenä kokonaisuutena tarkoittaa mm. tiedonhallintaa, suunnittelua, hankintaa ja seurantaa. Tämän kokonaisuuden selvittämiseksi ja kuljetussuunnittelijan tueksi on perustettu työryhmä, koostuen niistä henkilöistä, jotka ovat hallintokuntansa henkilökuljetuksia järjestäneet sekä luottamushenkilöistä. Tavoitteena on, että kuljetukset hoituvat mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti käytössä olevia kuljetuskapasiteetteja hyödyntäen. Seuraavan henkilökuljetusten hankintakilpailutuksen valmistelu ja toteutus on vuoden 2016 aikana, joten hankkeen jatkorahoitus vuodelle 2016 tulee varmistaa talousarviossa. Liikuntatoimi järjestää ikäihmisille ennaltaehkäisevänä toimena uimahallivuoroja ja ohjattua vesivoimistelua Leivonmäellä. Lisäksi seniorikeskuksen yhteydessä toimiva kuntosali on erilaisten ryhmien ja ikäihmisten käytössä kaikille yli 65-vuotiaille joutsalaisille. Keski-Suomen seututerveyskeskuksen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä perusterveydenhuollon palvelujen optimoimiseksi. Lisäksi käynnistetään yhteistyö seututerveyskeskuksen Joutsan yksikön kanssa henkilöstön työnvaihdosta. Vanhuspalveluiden koko henkilökunnalle järjestetään laajamittainen työyhteisön kehittämis- ja työnohjausprosessi. Ikäihmisten palveluissa on koko vuoden aikana ollut haasteita henkilökunnan saannissa ja henkilökunta on joutunut joustamaan, jotta palvelut on saatu toteutettua. Sijaishankinta on työllistänyt esimiehiä aikaisempaa enemmän. Asumispalvelujen henkilökuntamitoitusta on korjattu palkkaamalla määräaikaisia työntekijöitä. Yhteistyö Seututerveyskeskuksen ja ensihoidon kanssa on ollut tiivistä. Valmistelussa olevaa palvelurakenne -esitystä ei ole saatu tehtyä monien väliin tulevien tekijöiden vuoksi (valtakunnalliset sote-linjaukset ja maakunnallinen sote-valmistelu, tk -sairaalan peruskorjauksen käynnistyminen, kehitysvammaisten asumisen järjestäminen palvelusetelillä). Aluehallintovirasto on arvioinut kuntien hyvinvointikertomukset ja hyvinvointikertomusta kehitetään saadun palautteen mukaan. Henkilökuljetusten kehittämishanke päättyi kesäkuussa ja sen tuloksia hyödynnetään syksyllä 2016 käynnistyneessä kuljetusten kilpailutuksessa, jolloin kunnan järjestämät kuljetukset kilpailutetaan yhtenä kokonaisuutena. Vanhuspalvelujen laajamittainen työyhteisön kehittämis- ja työnohjausprosessi jatkuu edelleen. Kunnan kotisivuja on sosiaalitoimen osalta päivitetty ja muokattu sivujen sisältöä entistä paremmin palvelemaan eri asiakasryhmiä. Ikäihmisten palveluiden osalta mm. tietoa on lisätty ja otsikoinneilla selkeytetty. Kehitysvammaisten palveluista löytyy ajankohtaisia asioita myös Facebookista. 3.3.1. SOSIAALITOIMEN HALLINTO Sosiaalitoimen hallintoon kuuluvat lautakunnan sekä peruspalvelujohtajan (50 %), kanslistin (50 %) ja toimistosihteerin (80 %) toimintakulut. Toimialan yleiskuluprosentti on 1,4 %.
OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 Sivu 3 / 26 Palvelualueen kulut sisältyvät tuotehintoihin. Toiminta on ollut talousarvion mukaista. Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja Päivi Hakulinen Sosiaalitoimen hallinto Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 1.1. 30.9.16 Toimintatuotot 128 829 105 270 118 170 88 627 75,0 % Toimintakulut -128 710-105 270-118 170-91 103 77,1 % Poistot -119 0 0 Tilikauden tulos 0 0 0-2 475-100,0 % 3.3.2. SOSIAALITYÖ Sosiaalityöntekijät Sosiaalityössä tavoitteena on vastata asiakkaan tuentarpeeseen sosiaalitakuun mukaisesti. Toimeentulotukilain, vammaispalvelulain, lastensuojelulain ja sosiaalihuoltolain asettamien vaatimusten mukaisesti asiakkaan tuen tarve on otettava käsittelyyn seitsemän arkipäivän aikana. Sosiaalityössä on johtava sosiaalityöntekijä, vastuualueena lastensuojelu ja lastenvalvojan tehtävät, vammaispalvelut sekä johtavan sosiaalityöntekijän tehtävät, yksi sosiaalityöntekijä, vastuualueena aikuissosiaalityö sekä toinen sosiaalityöntekijä, jonka vastuualueena on koulukuraattorin tehtävät. Molempien sosiaalityöntekijöiden vastuualueena on yhdennetty sosiaalityö, johon kuuluvat mm. lastensuojelun ja toimeentulotuen tehtävät. Lisäksi sosiaalitoimiston henkilökuntaan kuuluvat lastensuojelun perhetyöntekijä ja kesällä 2015 valittu toinen perhetyöntekijä, jonka työ painottuu ennaltaehkäisevään perhetyöhön. Sosiaalityön talousarvioon on varattu sosiaalityöntekijöiden palkka- ym. kulujen lisäksi sosiaalipäivystyksen, poliisin sosiaalityön, Jyvässeudun kriisikeskus Mobilen kriisipäivystyksen ja etupäivystyksen kustannukset, ensi- ja turvakodin, sosiaaliasiamiehen ja Sosiaalialan kehittämiskeskuksen (Kosken) asiakaspalveluiden ostojen kustannukset Joutsan perusturvaan kohdistuen. Perusturva ostaa perheneuvolan palveluja Jyväskylän perheneuvolalta ja sijaishuoltoyksikön palveluja Keski-Suomen sijaishuoltoyksiköltä sekä virka-ajan ulkopuolisen sosiaalipäivystyksen Jyväskylän kaupungilta. Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus on vireillä, jonka muutokset huomioidaan toiminnassa. Sosiaalihuoltolain uudistamisen lisäksi uudistetaan sosiaalihuollon erityislainsäädäntöä. Isoimmat uudistukset tulevat vammais-, päihde- ja perhehoitoa sekä työtoimintaa ohjaavaan lainsäädäntöön. Pienempiä tarkistuksia tulee mm. lastensuojelua ja toimeentulotukea ohjaavaan lainsäädäntöön. Strategiset tavoitteet Toiminnalla vaikutetaan ennen kaikkea väestön sosiaaliseen hyvinvointiin ja turvallisuuteen sekä toimintakykyyn ja osallisuuteen. Hyvinvoinnin edistämisellä vähennetään eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnan painopisteenä on hyvinvoinnin tuottaminen huomioiden kuntalaisten tuentarpeet. Asiakkaiden voimavaroja vahvistetaan ja tuetaan arjessa sujumista. Toiminnan tavoitteena on siirtää sosiaalihuollon painopistettä ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen. Avohuollon tukitoimilla, perhekeskeisellä työllä ja riittävien tukiverkostojen sekä sijaishuollon avulla tuetaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja toimintakykyä. Lisäksi toiminnalla puututaan lähisuhde- ja perheväkivaltaan, äkillisiin kriisitilanteisiin, sosiaaliseen syrjäytymiseen ja asumisen epäkohtiin. Lastensuojelun määräaikojen toteutumista seuraavat tiedonkeruujärjestelmät otetaan käyttöön. Pro Consona sosiaalityön tietojärjestelmään hankitaan määräaikoja seuraava tilasto-osio.
OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 Sivu 4 / 26 Toiminta on ollut talousarvion mukaista. Kasvatus- ja perheneuvolan ostopalvelut alittavat talousarvion (toimintakate 47,2 %). Kasvatus- ja perheneuvontaan asiakkaat voivat hakeutua itsenäisesti. Sosiaalityöntekijöiden osalta on pysytty talousarviossa (toimintakate 70,8 %). Hankkeista uutena elokuussa 2016 on alkanut Kansa-koulu hanke, jonka tarkoitus on yhdenmukainen kirjaaminen ja sosiaalitoimen kirjausten siirtyminen asiakkaiden saataville valtakunnalliseen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Kansa-koulu hankkeen kirjaamiskouluttajana toimii sosiaalityöntekijä, joka käy kouluttajille tarkoitetuissa koulutuksissa syksyllä 2016. Suunta -hanke painottuu nuorten ryhmätoimintaan ja on järjestetty Jyväskylästä käsin, josta saadaan mm. psykoterapeutin ammattitaitoa joutsalaisten nuorten ryhmän vetämiseen. Vahvuutta vanhemmuuteen hanke on käynnissä ja sen ryhmätoiminta järjestetään Joutsassa hankkeen kautta koulututusta saaneiden perhetyöntekijöiden vetämänä heti, kun asiakkaita ryhmään löytyy tarpeeksi. Sosiaalihuollon asiakkaiden palveluista ei ole tullut muistutuksia vuoden 2016 syyskuun loppuun mennessä. Vastuuhenkilö: Johtava sosiaalityöntekijä Leena Seppälä Sosiaalityöntekijät Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 1.1. 30.9.16 Toimintatuotot 2 335 0 0 0 % Toimintakulut -228 446-237 970-239 280-170 452 71,2 % Toimintakate -226 112-237 970-239 280-170 452 71,2 % Tuotantomäärät ja yksikköhinnat: Menoarviot Tot 2014 TA 2015 Tot 2015 TA 2016 Sosiaalityön tunti tunnit, lkm 2800 2800 2 800 à-hinta 71,33 75,17 75,10 Yhteensä 199 735 210 470 210 280 Erillismäärärahat: Sosiaalipäivystys, sosiaaliasiamies, sosiaalialan kehittämiskeskus 28 711 27 500 29 000 Yhteensä 228 446 237 970 239 280 Tuotekuvaukset: Sosiaalityön tunti Yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä edistävä ja ylläpitävä toiminta sekä asiakkaiden tukeminen omatoimisessa sosiaalisten epäkohtien ehkäisemisessä ja korjaamisessa sekä hyvinvointia tukevien ja edistävien olosuhteiden ylläpitämisessä ja kehittämisessä mm. toimeentulotuen, päihdehuollon, vammaispalvelun, lastensuojelun kuntouttavan työtoiminnan ja lastenvalvojan toimenpiteiden avulla. Sosiaalityö, lasten ja perheiden palvelut Lastensuojelulain (417/2007) mukaan kunnan on turvattava lapselle oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelun on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia sekä tarjottava perheelle ja muille huoltajille riittävä tuki lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lasten ja perheiden palvelut koostuvat lastensuojelun perhetyöstä, avohuollon tukitoimenpiteistä, kasvatus- ja perheneuvonnan, lapsiperheiden kotipalvelun ja sijaishuollon palveluista. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on päivitetty valtuustokaudelle 2013 2016. Tulevana toimikautena seurataan lasten ja nuorten tilannetta ja hyvinvointia sekä suunnitelmien toteutumista.
OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 Sivu 5 / 26 Kunnanhallitus on nimennyt nuorisolain mukaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston työryhmän, joka edistää monialaisella toiminnalla nuorten hyvinvointia. Lastensuojelulain tärkeimmät tavoitteet ovat mm. tuen ja avun tarjoaminen varhaisessa vaiheessa, lasten osallisuuden vahvistaminen sekä viranomaisten välisen yhteistyön tehostaminen. Lastensuojelussa on käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia. Sijaishuoltoa on järjestettävä viivytyksettä silloin, kun se lapsen edun kannalta on tarpeen. Lastensuojelulain mukaan lapsi ja nuori pitää ensisijaisesti sijoittaa perheeseen. Kustannusten lisääntyminen johtuu lainsäädännön muutoksista, perhekuntoutusten sekä ammatillisten perhekotien vuorokausihintojen kalleudesta. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on tavattava lasta henkilökohtaisesti ja lapsen asiakassuunnitelmaan tulee kirjata, kuinka usein tapaamiset toteutetaan. Perhetyö: Perhetyö on lastensuojelun avohuollon tukitoimenpide. Perhetyöllä tarkoitetaan perheen kotona tehtävää perhetyötä, joka voi olla perhetyöntekijän antamaa keskusteluapua ja tukea erilaisissa arjen toiminnoissa. Perhetyöllä voidaan mm. tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään, tehdä vanhemmuuden arviointia ja järjestää lapselle hänen hyvinvointiaan tukevaa toimintaa. Vahvuutta vanhemmuuteen toiminnan aloittaminen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa suunniteltiin ehkäisevänä lastensuojelullisena työnä lapsiperheiden ryhmäohjausta. Tarkoituksena on järjestää perheryhmäohjausta vauvaperheille sekä perheille, joissa on pieniä lapsia. Perheryhmä kokoontuu noin 10 kertaa. Perheryhmiin olisi hyvä saada osallistumaan molemmat vanhemmat. Sen vuoksi ryhmien kokoontumisaikojen tulisi olla sellaisia, että myös työssäkäyvät vanhemmat voivat niihin osallistua. Mannerheimin lastensuojeluliitto järjestää Vahvuutta vanhemmuuteen ohjaajakoulutusta. Syksyllä 2015 alkava koulutus kestää noin vuoden. Perusturvalautakunta on tehnyt jo päätöksen, jonka mukaan toiminnan kustannuksiin voidaan käyttää rahastovaroja. Koululaisten päivätoiminta Vuonna 2015 on Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden mukaisesti käynnistetty koululaisten päivätoiminta kesä-heinäkuun ajaksi. Toiminta on tarkoitettu lähinnä alakoululaisille arkipäivisin klo 9-15 välisenä aikana. Toimintaympäristönä on urheilukenttä ja liikuntahallin sekä yhtenäiskoulun alue. Käytännön toiminnasta vastaa ohjaaja ja kaksi apuohjaajaa. Toiminta painottuu leikkiin ja liikuntaan pääosin ulkona. Tarvittaessa liikuntahalli ja koulun tilat ovat käytössä, jos toiminta siirretään esim. sateen vuoksi sisätiloihin. Päivän ohjelmaan kuuluu lounas. Yhtä ohjaajaa kohti lapsia ryhmässä voi olla enintään 10 ja lapsiryhmissä kerrallaan 30 lasta. Yhtenäiskoulun vakuutus kattaa koululaisten päivätoiminnan myös kesäaikaan. Toimintaa on kokeiltu kesällä 2015 ja sitä on tarkoitus jatkaa tulevina vuosina, jos kokemukset osoittavat toiminnan hyväksi. Tarkoituksena on tukea lapsiperheiden arkea, mikä on erityisen tärkeää työssäkäyvien vanhempien perheissä. Muuten lapset joutuisivat olemaan yksin kotona vanhempien ollessa töissä. Kesätoiminta on maksullista, maksu on 20 euroa/vko joutsalaisilta lapsilta. Ulkopaikkakuntalaisia lapsia voidaan ottaa ryhmään, mikäli ryhmässä on tilaa, eikä se aiheuta lisäkustannuksia. Ulkokuntalaisten lasten maksu 30 euroa/viikko. Toimintaan on vuonna 2015 käytetty rahastovaroja, joiden käytöstä on erilliset määräykset. Jos toiminta vakinaistetaan, se voidaan ottaa huomioon jatkossa talousarviossa. Perheretki kesällä Jatketaan perhetyön ja lastensuojelun asiakasperheille järjestettävän perheretken järjestämistä. Vuonna 2013 ja 2015 retki järjestettiin Tykkimäen huvipuistoon ja vuonna 2014 Linnanmäelle. Retkiin osallistuneita on ollut 20-30 henkilöä. Kustannukset on maksettu rahastovaroista perusturvalautakunnan päätöksen mukaisesti. Kustannuksiin sisältyvät rannekkeet, ruokailu ja bussimatkat perille. Kasvatus- ja perheneuvonta Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan asiantuntija-avun antamista kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa.
OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 Sivu 6 / 26 Lasten sijaishuolto Elokuussa 2015 jälkihuollossa oli 12 lasta, sijoitettuna yhdeksän (9) lasta, joista kuusi (6) perhehoidossa. Uudet sijoitukset pyritään järjestämään perhehoitona. Perhetyöntekijöistä toisen työ painottuu sosiaalihuoltolain mukaiseen (entiseen ennaltaehkäisevään) perhetyöhön ja toisen tehostettuun perhetyöhön (entinen lastensuojelun perhetyö). Työskentely perhetyöntekijöiden kesken tapahtuu tiiviissä yhteistyössä. Heinäkuusta syyskuun loppuun välisenä aikana oli huostaan otettuina kymmenen (10) lasta, joista laitossijoituksessa neljä (4) ja perhehoidossa kuusi (6). Yksi pitkäaikainen laitoshuollon sijoitus purettiin kesäkuussa, minkä takia alkuvuoden lukemiin nähden huostaan otettuja oli yksi vähemmän. Yksi avohuollon sijoitus tehtiin heinäkuussa ja myös purettiin heinäkuussa, joten se kesti noin 1 kk ajan. Toinen avohuollon sijoitus alkoi pidempiaikaisena ja jatkui edelleen syyskuussa. Elokuussa aloitettiin uudelleen myös kolmas avohuollon sijoitus koulujen alkaessa. Näistä avohuollon sijoituksista kaksi jatkuvat edelleen. Molemmat lapset ovat perhehoidossa. Lasten sijaishuolto on perhehoidon osalta pysynyt talousarviossa ja alittanut sen (toimintakate 72,3 %), mutta muut lasten ja perheiden palvelut (toimintakate 92,9 %) ja laitoshoito ja ammatilliset perhekodit (toimintakate 87,5 %) ovat menneet yli talousarvion kolmannella vuosineljänneksellä. Lastensuojelut uusimmat sijoitukset ovat tehty perhehoitoon, eivät laitoshoitoon, mikä on voimassa olevan lastensuojelulain, lastensuojelun valtakunnallisten ohjeiden ja talousarvion mukaista. Yhden laitossijoituksen päättyminen kesäkuussa ja jatkossa painopisteen siirtyminen perhehoitoon voivat muuttaa toteutumaa vuoden loppuun mennessä. Vastuuhenkilö: Johtava sosiaalityöntekijä Leena Seppälä Sosiaalityö, lapset ja perheet Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 1.1. 30.9.16 Toimintatuotot 18 380 22 800 31 900 26 221 82,2% Toimintakulut -523 804-549 140-609 360-521 979 85,7% Toimintakate -505 424-526 340-577 460-495 757 85,9% Tunnusluvut: Perhehoidossa olevien määrä 31.12. 6 6 6 Laitoshoidossa olevien määrä 31.12. 4 4 4 Jälkihoidossa 31.12. 12 12 13 Tuotantomäärät ja yksikköhinnat: Menoarviot Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Perhetyön tunti tunnit, lkm 1 200 2 000 2 400 à-hinta 51,55 50,34 42,69 Yhteensä 61 865 100 670 102 450 Erillismäärärahat: Kasvatus ja perheneuvonta 22 913 31 860 27 190 Lasten ja nuorten perhehoito 118 926 101 250 127 670 Perhetyön ostopalvelut 49 710 15 000 20 000 Lastensuojelun laitoshoito 262 863 300 360 332 050 Lasten ja perheiden kotipalvelu 7 528 0 0 Yhteensä 523 804 549 140 609 360
OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 Sivu 7 / 26 Perhetyön tunti Perhetyö on lastensuojelun avohuollon tukitoimenpide. Perhetyöllä tarkoitetaan perheen kotona tehtävää perhetyötä, joka voi olla perhetyöntekijän antamaa keskusteluapua ja tukea erilaisissa arjen toiminnoissa. Perhetyöllä voidaan mm. tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään, tehdä vanhemmuuden arviointia ja järjestää lapselle hänen hyvinvointiaan tukevaa toimintaa. Lastensuojelun avohoidon tukitoimena järjestettävästä perhetyöstä tehdään aina päätös, joka kirjataan asiakassuunnitelmaan. Kasvatus- ja perheneuvonta Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan asiantuntija-avun antamista kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa. Lasten sijaishuolto Lastensuojeluyksiköitä, joissa voidaan järjestää lapsen sijaishuoltoa ja laitoshuoltoa ovat ammatilliset perhekodit, perhekuntoutuskeskukset ja nuorisokodit ja koulukodit. Vanhempien lasten osalta ja silloin kun lapsen tai nuoren sijoitus on lyhytaikaista, lastensuojeluyksikkö on tarkoituksenmukainen sijoituspaikka. Perhehoito on ensisijainen pienten lasten osalta pitkäaikaisissa sijoituksissa. Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö on aikuisille suunnattua, suunnitelmallista ja tavoitteellista sosiaalityötä. Tavoitteena on asiakkaan kuntoutumisen ja elämänhallinnan edistäminen. Aikuissosiaalityö keskittyy aikuisten ongelmatilanteisiin, erityisesti työttömyyteen, talouteen, päihteisiin, mielenterveyteen sekä laajemmin elämänhallintaan liittyviin kysymyksiin. Aikuissosiaalityö sisältää mm. toimeentulotuen, kuntouttavan työtoiminnan, pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työhön aktivoinnin, päihdehuollon sekä kotouttamistyön. TyöVarikko 1.3.2012 Joutsan TyöVarikon toiminta on vakinaistettu kunnan omaksi toiminnaksi ja sinne on palkattu vastaava työja yksilövalmentaja sekä työvalmentaja. Toiminnan tavoitteena on tukea pitkäaikaistyöttömien arjen hallintaa ja vahvistaa heidän työmarkkinavalmiuksiaan paikallisesti yhdessä muiden viranomaisten ja yritysten kanssa. TyöVarikon talousarviossa on velvoitetyöllistettävien palkkauskustannukset. TyöVarikolla on tällä hetkellä kaksi palkattua työntekijää, kaksi palkkatuella olevaa työntekijää ja yksi velvoitetyöllistetty työntekijä. TyöVarikon talousarvioon on palkkakulujen lisäksi lisätty asiantuntijapalvelut ja rakennusmateriaalikulut. Nykyisillä työntekijäresursseilla TyöVarikko pystyy tarjoamaan vuosittain noin 30 pitkäaikaistyöttömälle valmennuspaikan. Palkkaamalla työllisyysvaroin yksi työntekijä lisää, pystytään TyöVarikolle ottamaan vuosittain noin 40 valmennettavaa. Nuorten Työpaja Nuorten Työpaja -hanke jatkaa toimintaansa tulevana toimintakautena Joutsan TyöVarikon yhteydessä. Nuorten Työpaja -hanke sai jatkorahoitusta 30 000 ajalle 1.7.2015-30.6.2016. Toiminnan tavoitteena on vastata nuorten yhteiskuntatakuun tuomiin haasteisiin yhteistyössä etsivän nuorisotyön sekä muiden nuorisotyötoimijoiden kanssa. Valmennusmenetelminä ovat yksilö-, ryhmä- ja työvalmennus sekä starttivalmennus, joka on tarkoitettu haasteellisemmassa asemassa oleville nuorille. Nuorten Työpajalla on yksi hankerahalla palkattu työntekijä. Joutsan kunnassa kokoontuu nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen työryhmä, jossa arvioidaan työpajatoimintaa ja suunnitellaan etsivän nuorisotyön toimintaa sekä muuta nuorille suunnattua toimintaa. Nuorisotakuun kuntakokeilu Joutsan kunta on mukana valtakunnallisessa nuorisotakuun kuntakokeilussa ja on laatinut sitä varten oman mallin. Mallin mukaan paikalliset toimijat (Nuorten työpaja, etsivä nuorisotyöntekijä ja yksi sosiaalityöntekijä) toimivat tiiviissä yhteistyössä selvittääkseen nuorten tilannetta. Asiakkaaksi voivat ohjautua koulunsa keskeyttäneet, työttömät, ym. nuoret. Työtä tehdään yhteistyössä TE -toimiston ja TYP -järjestelmän kanssa. Malli on vasta muotoutumassa. Koulutukset ovat menossa TYP:n ja Jyväskylän kaupungin sekä nuorisotakuun valtakunnallisen kuntakokeilun järjestäminä. Joutsan paikalliset toimijat osallistuvat koulutuksiin, osin Jyväskylässä ja osin nettikoulutuksina.
OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 Sivu 8 / 26 Päihdehuolto Vahvistetaan ehkäisevää päihdetyötä ja varhaista puuttumista avohuollossa. Lisäksi tuetaan yksilöä päihdekierteen katkaisemisessa sekä normaalin päihteettömän arjen ja elämänhallinnan saavuttamisessa. Osallistutaan mielenterveys- ja päihde-palveluiden seudulliseen kehittämiseen. Osallistutaan yhteistyössä terveys- ja koulutoimen järjestämään Päihdeputki -tempaukseen valtakunnallisella päihdetyön viikolla. Polikliininen päihdehuolto: Päihdesairaanhoitaja Timo Ervastilta ostetaan päihdetyön avovastaanottotoimintaa yksi (1) päivä viikossa. Päihdeongelmaisten laitoshoitoa ostetaan 1-2 henkilölle. Jyväskylän a-klinikalta ostetaan käyntejä satunnaisesti. Perusturvalautakunta hankkii päihde- ja mielenterveyskuntoutujien päivätoimintaa avustamalla Joutsan päiväkeskusyhdistys ry:tä Opintolan vuokrakustannuksissa. Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut Mielenterveysongelmaisten hoivaa ja asumispalveluja järjestetään Palvelukoti Leivossa seitsemälle joutsalaiselle ja asumispalveluja kahdelle sekä yhdelle kehitysvammahuollon asiakkaalle ja yhdelle vammaispalvelujen asiakkaalle. Toimeentulotuki Aikuissosiaalityön kustannukset ovat osin pysyneet talousarviossa. Täydentävä toimeentulotuki alittaa talousarvion (toimintakate 63,5 %). Perustoimeentulotuki (toimintakulut 86 %) ja ehkäisevä toimeentulotuki (toimintakate 83 %) on ylittänyt talousarvion kolmella vuosineljänneksellä. Perustoimeentulotuen menoihin ei juuri voida vaikuttaa, koska se on lakisääteinen etuus. Asiakkaita on ollut arvioitua enemmän ja tukisummat arvioitua suurempia vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Syynä tähän on lisääntyvä työttömyys ja maahanmuuttajien etuudet. Perustoimeentulotuen valtionosuuksia ei vielä ole kokonaan maksettu vuodelta 2016. Valtionosuuksia ei enää makseta perustoimeentulotukeen vuoden 2017 alusta lähtien. Maahanmuuttajien etuuksia vuodelta 2016 ei ole vielä laskutettu maahanmuuttovirastolta, mikä vääristää toimeentulotuen tilastoja. Työmarkkinatuen kuntaosuus on ylittänyt talousarviossa arvioidun (toimintakate 85,6 %). Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut on ylittänyt talousarvion (toimintakate 87,8 %). Syynä on se, että arvioidut menot eivät ole olleet alun perin riittäviä. Osa mielenterveysongelmaisista on sijoitettu asumispalveluihin suoraan ja osa sairaanhoitopiirin arviolla ja päätöksellä. Suoraan Joutsan Kartanokotiin sijoitettuja on neljä, joista yksi vuonna 2015 ja yksi vuonna 2016. Suoraan sijoitetuista osa oli aikaisemmin ikäihmisten asumispalvelujen piirissä. Uusia sijoituksia ei ole näköpiirissä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sijoittamia asiakkaita on vaihdellen 4-8 asiakasta, koska osalla asumispalvelu on lyhytaikaista. Joutsan TyöVarikko Joutsan TyöVarikolla on ollut vuoden 2016 aikana kuusi työntekijää. Vastaavan työ- ja yksilövalmentajan sekä työvalmentajan lisäksi työsuhteessa on ollut kaksi palkkatuella palkattua työnohjaajaa, toinen puuverstaalla ja toinen tekstiilipuolella. Heidän lisäkseen TyöVarikolle on ohjattu kaksi velvoitetyöllistettyä, joista toisen työsuhde alkoi vuoden 2015 puolella ja päättyi maaliskuun 2016 lopussa. Toisen velvoitetyöllistettävän työsuhde päättyy lokakuussa 2016. TyöVarikolla on ollut heinäkuussa yhteensä 19 asiakasta (vuoden alusta lukien 28). Kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut 14 asiakasta (vuoden alusta 22) ja sosiaalisessa kuntoutuksessa 5 asiakasta (vuoden alusta 7). Toimintapäiviä varikolle on kertynyt heinä-syyskuussa 41 (vuoden alusta 140) ja käyttöpäiviä yhteensä 239 (vuoden alusta 1090). TyöVarikon talous on pysynyt talousarviossa eikä tiedossa ole suurempia, talousarvion ylittäviä, hankintoja. Palkkoihin varatut määrärahat tulevat ylittymään velvoitetyöllistettyjen palkkakustannuksista johtuen. Nuorten Työpaja Nuorten työpajalla on ollut asiakkaita vuoden 2016 kolmannella vuosineljänneksellä 2 (vuoden alusta asiakkaita yhteensä 9). Heinä- syyskuussa kaikki nuoret ovat olleet kuntouttavassa työtoiminnassa (vuoden alusta 7 kuntouttavassa ja kaksi työkokeilussa). Nuorten työpajalla toimintapäiviä on ollut 41, käyttöpäiviä 31 (vuoden alusta toimintapäiviä
OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 Sivu 9 / 26 140 ja käyttöpäiviä 231). Nuorten ohjautuminen nuorten työpajalle on ollut haasteellista TE-toimiston asiantuntijan ja sosiaalityöntekijän vaihtumisen takia. Pajajakson jälkeen osa nuorista on siirtynyt jaksolle asetettujen tavoitteiden mukaisesti jatkopoluille (opiskelut, työkokeilu) ja osa nuorista jatkaa työpajajaksoa. Nuorten työpajajakso on suunniteltu henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisesti yhteistyössä nuoren ja hänen yhteistyöverkoston kanssa. Nuorten työpajalla olevat nuoret ovat osallistuneet yksilö -, työ- ja/tai starttivalmennukseen. Nuorten työpaja on pysynyt kolmannen vuosineljänneksen talousarviossa. Nuorten työpajalle ei ole varattu vuoden 2016 talousarviossa 1.7. -31.12.2016 kuntaosuutta, joten talousarvio tulee ylittymään toimintakulujen takia. Hankkeelle on myönnetty jatkorahoitusta työpajatoimintaan (AVI) 1.7.2016-30.6.2017, 30 000. Kuntakokeilu Kuntakokeilun raportointi on työntekijöiden mukaan ollut turhan työlästä asiakkaiden määrään nähden. Jyväskylän kanssa yhtenäinen kirjaamis- ja raportointimalli tuntuu sopivan paremmin kaupungin suuriin asiakasmääriin. Asiakkaita on kirjattu järjestelmään noin viisi (5). Kuntakokeilun myötä on ollut mm. etsivän nuorisotyöntekijän vetämää ryhmätoimintaa nuorille, jotka eivät osallistu Nuorten työpajan toimintaan. Syksyllä 2016 kuntakokeilu on loppumassa ja siitä tehdään loppuraportti. Muut Päihdeongelmaisten laitoshoito ylittää hieman talousarvion (toimintakate 85 %), päihdeongelmaisten asumispalvelut ja polikliininen päihdehuolto (toimintakate 49,3 %) alittavat reilusti talousarvion ja raittiustyö alittaa jonkin verran talousarvion (67,3 %). Asumispalveluiden kaikkia laskuja ei ole vielä kirjattu ja tilanne voi muuttua vuoden loppupuolella, koska elo-syyskuun aikana on ostettu päihdehuollon asumispalveluja. Päiväkeskusyhdistyksen toiminnan tukeminen on raittiustyötä. Polikliininen päihdehuolto on toteutunut ostamalla päihdesairaanhoitajan palveluita asiakkaille. Joutsan Päiväkeskusyhdistys on muuttanut vuodenvaihteessa Opintolan tiloista Kuntalan tiloihin. Samoissa tiloissa on tarkoitus käynnistyä kaikille kuntalaisille tarkoitettu Hyvinvointitupa -hanke. Vastuuhenkilö: Johtava sosiaalityöntekijä Leena Seppälä Aikuissosiaalityö Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 1.1. 30.9.16 Toimintatuotot 312 694 285 600 284 900 220 602 77,4% Toimintakulut -1 096 682-1 294 110-1 263 920-1 070 160 84,7% Toimintakate -783 988-1 008 510-979 020-849 557 86,8% Tunnusluvut: TyöVarikossa valmennettavien lkm 43 15 30 Tuotantomäärät ja yksikköhinnat: Menoarviot Tot 2014 TA 2015 TA 2016 TyöVarikon toiminta valmennuspäivät lkm 2020 3 000 3 000 à-hinta 74,78 66,24 68,95 Yhteensä 151 049 198 710 206 840 Erillismäärärahat Perustoimeentulotuki 332 770 352 930 321 220 Ehkäisevä toimeentulotuki 10 228 5 160 5 100 Täydentävä toimeentulotuki 48 980 40 860 40 670 Kuntouttava työtoiminta 5 496 4 760 4 750 Työmarkkinatuen kuntaosuus 222 911 350 040 340 040 Nuorten Työpaja -hanke 39 029 23 810 42 030 Päihdehuolto 31 482 44 670 42 270 Mielenterv.ong. asumispalvelut 251 736 273 170 261 000
OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 Sivu 10 / 26 Elatustutki, talous-velkaneuv. 3 001 0 0 Yhteensä 1 096 682 1 294 110 1 263 920 SOSIAALITYÖ YHTEENSÄ Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 1.1. 30.9.16 Toimintatuotot 333 409 308 400 316 800 246 823 77,9% Toimintakulut -1 848 933-2 081 220-2 112 560-1 762 591 83,4% Toimintakate -1 515 524-1 772 820-1 795 760-1 515 768 84,4% 3.3.3. VANHUSTEN PALVELUT Strategiset tavoitteet Kuntastrategian tavoitteena on, että 75 vuotta täyttäneistä kuntalaisista noin 91-92 % asuu kotona tai palveluasunnoissa, tehostetussa palveluasumisessa 6-7 %, omaishoidontuen piirissä 6-7 % ja säännöllisen kotihoidon piirissä olisi 13-14 %. Valtakunnallinen tavoite on, että vain 2-3 % ikäihmisistä asuisi laitoksissa. Vuoden 2015 alusta lukien tuli voimaan lakiuudistus, minkä mukaan iäkkään henkilön palveluntarpeeseen vastataan pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet. Iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito on turvattava ensisijaisesti hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla. Palvelukeskus Jousessa kehitetään toiminta- ja hoivakulttuuria, ikäihmisen itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta tukevaksi sekä toimintakykyä ylläpitäväksi toiminnaksi. Ikäihmisen arjen rikastuttaminen ja kotona asumisen tunteen lisääminen ovat keskeisiä asioita laadukkaan hoivan ja huolenpidon toteuttamisessa. Asumispalvelujen myötä ikäihmisten palvelustrategian tavoitteiden mukaisesti laitospaikkojen vähentäminen on toteutunut. Palvelukeskus Huuponhovissa on pitkäaikaisessa laitoshoidossa 10 asiakasta ja lyhytaikaista kuntouttavaa hoitoa tarjotaan kuudelle (6) asiakkaalle kerrallaan. Tarkoituksena on, että luonnollisten muutosten kautta vuoteen 2016 mennessä pitkäaikaisessa laitoshoidossa olisi 3-4 henkilöä ja lyhytaikaista kuntouttavaa laitoshoitoa vahvistetaan. Vanhuspalveluissa kehitetään matalan kynnyksen palveluohjausta, jossa tavoitteena on palvelujen helppo ja nopea saatavuus. Palveluihin ohjautumisen kriteereillä varmistetaan, että oikea ihminen on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Vanhuspalvelujen sähköistä kirjaamista vahvistetaan edelleen ja toimintaprosesseja sujuvoitetaan hyödyntämällä olemassa olevia tietojärjestelmiä tehokkaammin. Vuoden 2014 lopussa ja 2015 alkupuolella käyttöönotetun toiminnanohjausjärjestelmän avulla voidaan tukea kotihoidon keskinäistä työnjakoa ja reititystä. Järjestelmän käyttö tasoittaa palvelun ruuhkahuippuja ja tehtävien jakautumista. Tehostetun kotihoidon rinnalla kartoitetaan yöpartiotoiminnan tarve ja mahdollisuus. Seniorikeskuksen toiminta jatkuu. Toiminta sisältää 75 vuotiaiden ennaltaehkäisevät kotikäynnit. Jatkossa on tarkoitus toteuttaa ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä myös 80 ja 85 -vuotiaille. Seniorikeskuksen toiminnassa korostuu ikäihmisten palveluohjaus, kuntosalitoiminta ja erilaiset ryhmätoiminnot (mm. muistiongelmista kärsivien tukeminen). Toiminta tähtää toimintakyvyn ylläpitämiseen, sosiaaliseen osallistumiseen ja kotona asumisen tukemiseen. Vanhuspalvelulain mukaiset sijoitukset tehostettuun palveluasumiseen, valvottuun palveluasumiseen sekä laitoshoitoon arvioidaan palveluohjausryhmässä. Lisäksi työryhmä käsittelee ikääntyneiden asumiseen ja lyhytaikaiseen hoitoon liittyvät hakemukset ja sijoitukset. Ikääntyneen henkilön asumispalveluhakemuksen käsittelyprosessista Joutsan kunnassa laaditaan yksityiskohtainen kuvaus ja vuokaavio, mitkä tullaan käsittelemään ja hyväksymään perusturvalautakunnassa. Vanhuspalveluissa on otettu koekäyttöön mittari toimintakyvyn arviointiin sekä asiakkaiden hoitoisuuden mittaamiseen. Palveluseteliä on valmisteltu ja sääntökirja tulee hyväksyntään syksyn aikana.
OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 Sivu 11 / 26 Kolmikanta yhteistyö asumispalveluiden, kotihoidon ja Seututerveyskeskuksen kanssa on tiivistetty ja kehittämistyö jatkuu kuluvan vuoden aikana. Tarkoituksena on lisätä henkilöstön osaamista, tietoisuutta eri yksiköiden tehtäväkentästä ja sujuvoittaa asiakassegmentointia palveluketjussa. Työkierto käynnistyi lokakuussa kotihoidon ja Huuponhovin välillä. Kuluvan vuoden aikana on noussut merkittäväksi haasteeksi koulutetun henkilöstön saaminen avoimiin työsuhteisiin sekä niin pitkiin kuin lyhyisiin sijaisuuksiin. Perusturvalautakunta hyväksyi toukokuussa neljän varahenkilön vakanssin perustamisen vanhuspalveluihin. Kotihoidon yöpartiotoiminnan aloittamiseksi henkilökuntaa on vahvistettu kahdella lähihoitajan vakanssilla. Yöhoitoon osallistuvien henkilöiden osaamista vahvistetaan Keskussairaalan päivystys- ja infektio-osastolla tapahtuvalla työnvarjostamisella sekä yhteisellä koulutuksella ensihoidon kanssa syksyn aikana. Yöpartiotoiminta alkaa joulukuussa. Vanhuspalveluiden koko henkilöstölle on järjestetty koulutusta toimintakyvyn arvioinnista sekä haittatapahtumien raportointiprosessista (Haipro). Lääkehoidon tenttien (LOVE-LOP) suorittaminen alkaa olla loppuvaiheessa. Palveluohjaustyöryhmän työtä on jäntevöitetty ja työryhmään on tullut mukaan lääkäri ja vuodeosaston sairaanhoitaja. Palveluprosessi ja päätöksenteko ovat selkeytyneet. Vanhuspalveluiden työntekijöiden perustyönkuvat on laadittu ja ne on käyty henkilöstön kanssa läpi. Henkilökohtaiset työnkuvat käydään läpi loppuvuoden aikana. Työnohjaus Palvelukeskus Jousen ja kotihoidon henkilöstölle on jatkunut. Vanhuspalveluissa ei ole tehty sosiaalihuoltolain mukaisia muistutuksia kuluneen vuoden aikana. Hyvinvointitupa hanke on hyväksytty Maaseutukehitys ry:ssä ja se on tällä hetkellä ELY keskuksen laillisuustarkastelussa. Päätöstä hankkeen rahoituksesta ei ole tullut vielä. Kunnan tulee varata hankkeelle väliaikaisrahoitus. Joutsan kunta on osallistunut Kotihoidon kärkihankkeen valmisteluun. Päätöstä hankerahoituksesta ei ole vielä tullut. 3.3.3.1. VANHUSTEN ASUMISPALVELUT Vanhusten asumispalvelut sisältävät ostopalveluna seututerveyskeskuksen sairaalassa ja kunnan omana toimintana Palvelukeskus Huuponhovissa toteutettavan laitoshoidon, tehostetun palveluasumisen Palvelukeskus Jousessa ja Kirkkokankaalla olevan palveluasumisen. Lisäksi vanhusten palveluasumiseen kuuluu yksityisiltä ostettava palvelu. Asumispalveluiden henkilökunta muodostuu sairaanhoitajien ja lähihoitajien toteuttamasta hoitotyöstä sekä laitoshuoltajien tarjoamista tukipalveluista. Henkilöstömitoituksessa otetaan huomioon hoitotyön mitoitukselle asetetut suositukset. Kliinistä osaamista vahvistetaan muuttamalla vapautuvia laitoshuoltajien työsuhteita lähihoitajan ja sairaanhoitajan työsuhteiksi. Osaamisen vahvistamiseksi työntekijöitä velvoitetaan osallistumaan täydennyskoulutukseen (minimi 3 päivää/vuosi) sekä kehittämään osaltaan hoitotyön laatua. Täydennyskoulutuksia järjestetään pääsääntöisesti koko henkilökunnan yhteisinä koulutuksina. Lisäksi hoitohenkilöstön osaamisen vahvistamisen keinona käytetään työnvaihtoa eri toimintayksiköiden kesken. Uusien työntekijöiden rekrytoinnissa kiinnitetään huomiota hakijan suorittamaan täydennyskoulutukseen ja osaamistasoon ikälain suositusten mukaisesti. Henkilökunnalle järjestetään hoiva- ja hoitotyön kirkastamiseksi yhteistä työyhteisökonsultaatiota ja työnohjausta. Ikäihmisten asumispalveluja kehitetään asiakaslähtöiseksi, ottamalla huomioon asiakkaan mielipiteet ja itsemääräämisoikeus. Asumispalveluissa toteutettavaa hoitotyötä tullaan kehittämään sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen, vanhuspalvelulain ja käypä hoito -suositusten mukaiseksi. Asumispalveluissa kehitetään toimintamalli ikäihmisten muistisairauksien ennakointiin ja päihde ongelmien hallintaan. Asumispalveluihin ohjaavan palveluohjaustyöryhmän kokoonpanoa ja toimintaa tullaan muuttamaan niin, että asumispalvelupäätöksien perusteet sisältävät asiakkaan toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnin ennen ja jälkeen lyhytaikaisjakson sekä moniammatillisen hoitotyön näkemyksen. Palvelutarpeenarviointi tulee perustua asiakkaan hoidolliseen tarpeeseen. Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnin toteuttamisessa sekä lyhytaikaishoitojakson tavoitteiden ja ajankohdan asettamisessa vastuu on kotiutushoitajalla.
OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 Sivu 12 / 26 Vanhusten laitoshoito Palvelukeskus Huuponhovi Terveyskeskussairaalan pitkäaikaista laitoshoitoa ostetaan 1-2 paikkaa henkilöille, jotka tarvitsevat pitkäaikaista laitoshoitoa lääketieteellisin perustein sairaalassa. Tämän lisäksi laitoshoitoa järjestetään Palvelukeskus Huuponhovissa, Pitkäaikaishoitoa tarjotaan asiakkaille, jotka eivät palvelutarpeen arvioinnin perusteella pysty asumaan tehostetussa palveluasumisessa. Huuponhovissa on käytössä 16 laitospaikkaa, joista 1-3 voidaan käyttää lyhytaikaishoidon tarpeeseen. Lyhytaikaishoitoa kehitetään niin, että asukkailla on hoitosuunnitelmassa asetetut tavoitteet lyhytaikaishoidolle ja tavoitteiden saavuttaminen on arvioitu asukkaan lyhytaikaishoidon päättymisen jälkeen tehtävässä yhteenvedossa. Vastuuhenkilö: Asumispalvelujen- ja hoitotyön esimies Terhi Kallio Vanhusten laitoshoito, Huuponhovi Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 1.1. 30.9.16 Toimintatuotot 182 206 163 550 167 500 165 219 98,6% Toimintakulut -925 757-931 690-873 420-683 735 78,3% Toimintakate -743 550-768 140-705 920-518 516 73,5% Tuotantomäärät ja yksikköhinnat: Menoarviot Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Huuponhovin laitoshoito - hoitopäivät lkm 3 949 5 620 5 585 - à-hinta 234,43 165,78 156,39 Yhteensä 925 757 931 690 873 420 Hoitopäivän nettohinta 188,29 136,68 126,40 Tuotekuvaus: Palvelukeskus Huuponhovi on tarkoitettu niille vanhuksille ja pitkäaikaissairaille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista tukea kuntoutumiseen, sairaanhoitoa ja hoivaa. Huoneet ovat yhden tai kahden asukkaan huoneita. Laitoshoito sisältää kuntoutuksen, sairaanhoidon, ravinnon, lääkkeet, asumisen ja hoivan. Huuponhovissa on ollut alkuvuoden aikana kaikki 16 laitoshoidon paikkaa pitkäaikaishoidon käytössä. Vanhuspalveluiden lyhytaikainen hoito on keskitetty Palvelukeskus Jouseen. Viriketoimintaa ja ulkoilutusta on tehostettu kesän aikana. Yhteistyötä on tehty seututerveyskeskuksen hammashoidon syyhygienistin kanssa asukkaiden suunterveyteen liittyvissä asioissa. Henkilöstön työtehtävien sisältöä on tarkistettu ja jatkossa on päädyttyä ratkaisuun, että Huuponhovissa ei enää valmisteta ruokaa, vaan ruoka tulee Joutsan kunnan teknisen toimen terveysaseman keittiöltä. Yhteistyötä teknisen toimen kanssa on tiivistetty ja Huuponhovin laitoshuoltajista kaksi on siirtynyt tekemään joitakin työvuoroja Huuponhovin keittiöön syyskuusta lähtien. Hoitajamitoituksen turvaamiseksi Huuponhoviin on saatu lautakunnalta täyttölupa kahden määräaikaisen lähihoitajan palkkaamiseksi. Tehostettu palveluasuminen Palvelukeskus Jousi Palvelukeskus Jousessa on käytössä tehostettuun palveluasumiseen 34 huonetta. Asukas maksaa vuokran, hoivamaksun, ateriat, lääkkeet, turvamaksun, vaatehuollon ja siivouksen. Omahoitaja tekee asukkaalleen hoito- ja palvelusuunnitelman yhdessä asukkaan ja hänen läheisensä kanssa, joka tarkistetaan puolivuosittain tai tarpeen niin vaatiessa. Lisäksi asukkaan jokapäiväistä hoitoa ohjaa hoitosuunnitelma. Säännöllisiä ja toistuvia lyhytaikaisasiakkaita on lyhytaikaisjaksopaikoilla, joita on käytössä kolmessa huoneessa yhteensä viisi paikkaa. Lisäksi lyhytaikaispaikat vastaavat akuuttiin tarpeeseen mm. omaishoitajien jakamisen tukemiseen ja ei lääketieteellistä hoitoa tarvitsevaan kuntoutustarpeeseen. Lisäksi osastolta otetaan asiakkaita suunnitellusti palvelutarpeenarviointiin. Lyhytaikaishoitoa kehitetään erityisesti hoitotyön suunnitelmien osalta. Lyhytaikaisasiakkail-
OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 Sivu 13 / 26 le pyritään tekemään kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma, joka kattaa sekä kotona asumisjaksot ja lyhytaikaishoidon jaksot. Tämä tukee asiakkaiden hoidon jatkuvuutta, tavoitteellista toimintaa ja palvelee asiakasta paremmin. Vastuuhenkilö: Asumispalvelujen- ja hoitotyön esimies Terhi Kallio Tehostettu palveluasuminen, Jousi Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 1.1. 30.9.16 Toimintatuotot 600 294 569 000 624 000 439 504 70,4% Toimintakulut -1 916 891-1 843 000-1 904 460-1 418 182 74,5% Toimintakate -1 316 597-1 274 000-1 280 460-978 677 76,4% Tuotantomäärät ja yksikköhinnat: Menoarviot Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Palvelukeskus Jousi - asumispäivät lkm 13 722 13 505 13 505 - à -hinta 139,69 136,47 141,02 Yhteensä 1 916 891 1 843 000 1 904 460 Hoitopäivän nettohinta 95,95 94,34 94,81 Tuotekuvaus: Tehostetun palveluasumisen hoitopäivä Palveluasumisen hoitopäivä sisältää asukkaan päivittäisen hoivan, terveyden- ja sairaanhoidon sekä toimintakyvyn tukemisen kuntouttavalla työotteella. Asiakas maksaa erikseen hoivan, lääkkeet, asumiskustannukset (vuokra, vesi, sähkö), ravinnon, vaatehuollon, siivouksen, tarvikkeet ja turvapalvelun. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa määritellään asiakkaan tarvitsema hoito ja palvelut. Palvelukeskus Jousessa on ensimmäisen puolen vuoden aikana ollut 35 huonetta pitkäaikaishoidon käytössä. Lyha - jaksolaisia (lyhytaikainen hoiva- ja hoito) on hoidettu kahdessa huoneessa (yhteensä neljä paikkaa). Lisäksi käytössä on ollut arviointihuone äkillistä hoidontarvetta varten tai hoidontarpeenarviointia varten. Lyha -jaksojen ja arviointihuoneen käyttöä on tehostettu, millä on pystytty tukemaan asiakkaiden selviämistä kotona ja tukemaan kotihoidon työtä. Edellä mainittujen toimenpiteiden ja henkilöstön mitoituksen varmistamiseksi on palkattu kaksi määräaikaista lähihoitajaa. Viriketoimintaa ja ulkoilutusta on tehostettu kevään aikana. Yhteistyötä on tehty seututerveyskeskuksen hammashoidon syyhygienistin kanssa palvelukeskuksen asiakkaiden suunterveyteen liittyvissä asioissa. Jousen kodinomaisuuteen on kiinnitetty huomiota asukasviihtyisyyden lisäämiseksi. Seinien maalauksesta sekä kalusteiden ja tekstiilien hankinnasta on olemassa suunnitelmat. Hankinnassa on myös asukashuoneisiin uudet patjat ja tyynyt sekä liikkumisen apuvälineitä on uusittu. Valvottu palveluasuminen Mäntypirtti Mäntypirtti sijaitsee Palvelukeskus Huuponhovin yhteydessä, joka on vuokrattu Joutsan kunnalle Leivonmäen vanhustenkotiyhdistykseltä. Toiminta on tehostettua palveluasumista. Yksikössä on kahdeksan (8) asuntoa ja yhteiset toimitilat. Työskentelyssä korostuu yhteisöllisyys, omatoimisuuden tukeminen ja itsenäinen asuminen. Asukkaat saavat päivittäisen hoivan, huolenpidon ja sairaanhoidon Palvelukeskus Huuponhovin henkilökunnalta. Vastuuhenkilö: Asumispalvelujen- ja hoitotyön esimies Terhi Kallio Tehostettu palveluas. Mäntypirtti Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 1.1. 30.9.16 Toimintatuotot 98 114 104 000 106 600 76 761 72,0% Toimintakulut -172 240-173 880-268 220-226 944 84,6% Toimintakate -74 126-69 880-161 620-150 183 92,9%
OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 Sivu 14 / 26 Tuotantomäärät ja yksikköhinnat: Menoarviot Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Mäntypirtti - asumispäivät lkm 2 920 2 920 2 836 - à-hinta 58,99 59,55 94,58 Yhteensä 172 240 173 880 268 220 Hoitopäivän nettohinta 25,39 23,93 56,99 Tuotekuvaus: Mäntypirtin valvotun palveluasumisen hoitopäivä Mäntypirtin asukkaina on henkilöitä, jotka eivät selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti. Asiakas maksaa asiakasmaksun, asumiskustannukset (vuokra, vesi, sähkö), aterioinnin, vaatehuollon, siivouksen, turvapalvelun sekä lääkehoitonsa itse. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa määritellään asiakkaan tarvitsema hoito ja palvelut. Mäntypirtin kaikki asunnot ovat olleet täynnä. Asukkaat osallistuvat yhteisesti Huuponhovin kaikkeen toimintaan. Valvottu palveluasuminen Kirkkokangas Kirkkokangas sisältää kahdeksanpaikkaisen palvelutalon, sen läheisyydessä olevan pihapiirin asunnot sekä yhteisöasumisen mahdollistavan huoneiston. Kirkkokankaalla tehtävästä hoitotyöstä vastaa kotihoidon työntekijät. Kirkkokankaan kahdeksanpaikkainen palvelutalo on valvotun palveluasumisen yksikkö, jossa henkilökunta työskentelee klo 7-21 päivittäin. Pihapiirissä on yhteisöasumiseen tarkoitettu koti, jossa on asumismahdollisuus kolmelle asukkaalle. Asukkailla on käytössä yöaikainen kulunvalvonta ja turvapuhelin. Kirkkokankaan palvelutalon toiminta tukee pihapiirin asukkaiden selviytymistä ja toimintakykyä. Asukkailla on mahdollisuus saada apua ja tukea, sekä niin halutessaan, osallistua palvelutalon virikkeelliseen toimintaan. Valvotun palveluasumisen toiminnassa tullaan vahvistamaan asukkaiden yksilöllistä hoitoa niin, että kaikille asukkaille on päivittäistä hoitoa ohjaava hoitosuunnitelma. Asukkaiden yksilöllisen ja kuntouttavan hoitotyön toteuttamista pyritään tukemaan sillä, että kaikilla siellä työskentelevillä on sosiaali- tai terveydenhuollon ammattitutkinto. Vastuuhenkilö: Kotihoidon esimies Marjatta Virtanen Valvottu palveluasuminen, Kirkkokangas Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 1.1. 30.9.16 Toimintatuotot 89 660 96 950 96 950 41 681 43,0% Toimintakulut -318 222-292 630-302 250-164 731 54,5% Toimintakate -228 562-195 680-205 300-123 049 59,9% Tuotantomäärät ja yksikköhinnat: Menoarviot Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Valvottu palv.asuminen Kirkkokangas - asumispäivät lkm 2 017 2 920 2 920 - à-hinta 157,77 100,22 103,51 Yht. 318 222 292 630 302 250 Kirkkokankaan hoitopäivän hinta nt 112,32 67,01 70,31 Tuotekuvaus: Kirkkokankaan valvotun palveluasumisen hoitopäivä Kirkkokankaan palvelutalon asukkaina on henkilöitä, jotka eivät selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti. Henkilökunta on paikalla klo 7-21 ja yöaikaan asukkailla on käytössä turvapuhelin ja kulunvalvonta. Asiakas maksaa erikseen hoivan, lääkkeet, asumiskustannukset (vuokra, vesi, sähkö), ravinnon, vaatehuollon, siivouksen, tarvikkeet ja turvapalvelut.