Parkanon Kirvesniemennevan kunnostussuunnitelma

Parkanon Kirvesniemennevan kunnostussuunnitelma Askel Riistametsään -hanke: Timo Vesanto, Suomen metsäkeskus Timo Niemelä, Suomen riistakeskus

SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden yleiskuvaus ja tavoitteet... 1 1.2 Ennallistettavan suon sijainti... 1 1.3 Suunnittelu-, toteutus-, työnjohto- ja rahoitusvastuut... 2 1.4 Hankkeen toteutusta varten hankitut suostumukset... 3 1.5 Osallistaminen... 3 2 Suunnittelualueen tila... 3 2.1 Alueen yleiskuvaus... 3 2.2 Suojelualueet ja muut luontoarvot... 4 2.3 Pohjavesialueet... 4 2.4 Muinaisjäännökset... 4 3 Toteutus... 5 3.1 Puuston käsittely... 5 3.2 Suon vesitaloudellinen kunnostus... 7 4 Hankkeen vaikutusten arviointi... 8 4.1 Suokunnostuksen vaikutukset vesi- ja ympäristönsuojelulain näkökulmasta... 8 4.2 Suokunnostuksen vaikutukset lähiympäristön muun maankäytön kannalta... 8 4.3 Natura-arvioinnin tarveharkinta... 8 5 Vaikutusten seuranta... 9 5. 1 Riekon reviirikartoitukset... 9 6 Hankkeen toteuttamisaikataulu... 10 7 Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat viranomaisluvat... 11 7.1 Paikallisen ELY-keskuksen lausunto hankkeesta... 11 7.2 Hankkeen luvanvaraisuus... 11 7.3 Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maisematyölupa... 11

1 1 Hankkeen perustiedot 1.1 Toimenpiteiden yleiskuvaus ja tavoitteet Parkanon kaupungissa sijaitsevalla Kirvesniemennevalla toteutetaan kunnostustoimenpiteitä (karttakuvat 1 2), joiden tavoitteena on palauttaa suoalueen vesitaloutta sekä kohteen alkuperäiselle suomaisemalle ominaisen puuston ja kasvillisuuden rakennetta. Kunnostetut suot lisäävät luonnon monimuotoisuutta tarjoten arvokkaita elinympäristöjä monille luonnontilaisilla tai luonnontilaisen kaltaisilla soilla viihtyville lajeille. Esimerkiksi avosuon ja kangasmaiden välisten vaihettumisvyöhykkeiden laadun paraneminen lisää alueen arvoa metsäkanalintujen poikue-elinympäristönä. Kunnostustoimenpiteet edistävät myös vesien- ja tulvasuojelun kannalta tärkeää valuma-alueen vedenpidätyskykyä sekä palauttavat monia muita suoluonnon arvokkaita ekosysteemipalveluja. Kirvesniemenneva on Suomen metsäkeskuksen ja Suomen riistakeskuksen hallinnoiman Askel Riistametsään -hankkeen mallikohde ja sen käytännön kunnostustyöt rahoitetaan kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisena KEMERA -luonnonhoitohankkeena. 1.2 Ennallistettavan suon sijainti Lääni: Länsi-Suomi Maakunta: Pirkanmaa Kunta: Parkano Kylä: Kuivasjärvi Kiinteistöt: Korteslahti (581-407-30-8) Keskipisteen koordinaatit (ETRS-TM35FIN) N: 6897913, E:293721 Kuva 1. Kirvesniemennevan kunnostettavan suoalueen sijainti, kartta mittakaavassa 1:100 000, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 053/MML/13.

2 Kuva 2. Kirvesniemennevan kunnostettavan suoalueen sijainti maastokartalla sekä alueen kiinteistöjaotus, kartta mittakaavassa 1:8000, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 053/MML/13. 1.3 Suunnittelu-, toteutus-, työnjohto- ja rahoitusvastuut Luonnonhoitohankkeen suunnittelu: Suomen metsäkeskus, luonnonhoidon asiantuntija Timo Vesanto Suomen riistakeskus, riistasuunnittelija Timo Niemelä Luonnonhoitotöiden toteuttaja: Työmaan työnjohto: Työn tilaaja ja rahoitusvastuu: Suomen metsäkeskus valitsee työn toteuttajaksi toimijan, joka saa eniten pisteitä tarjouskilpailun perusteella Tarjouskilpailun perusteella valituksi tullut toimija yhdessä luonnonhoitohankkeen suunnittelusta vastanneiden organisaatioiden kanssa Suomen metsäkeskus, Kemera -luonnonhoitovarat Kirvesniemennevan luonnonhoitohankkeen toteutukseen liittyvät käytännön kunnostustyöt (esim. puunkorjuu sekä ojien täyttäminen ja patoaminen) toteutetaan Suomen metsäkeskuksen rahoittamana luonnonhoitohankkeena valtion varoilla. Maanomistajilta ei edellytetä omaa työpanosta kunnostustöiden toteuttamiseksi, eikä luonnonhoidosta aiheudu myöskään kustannuksia maanomistajille. Metsätaloudellisia menetyksiä kompensoidaan maanomistajille mahdollisuuksien mukaan tarjoamalla heille ympäristötukea.

Kunnostettavalta suoalueelta poistettava puusto on pääosin pienikokoista ja tämä puusto korjataan karsimattomina kokorunkoina energiapuuksi tienvarteen. Suuremmasta ainespuusta karsiutumattomat latvukset korjataan energiapuuksi ja karsiutunut tyviosa katkotaan erilleen ja rungot kuljetetaan tien varteen erilleen energiapuusta. Alueelta korjattu ainespuun kasataan puutavaralajeittain tien varteen. Maanomistajilla on oikeus käyttää hyödyksi omalta maalta kaadetut ja kuljetut puut joko itse tai myydä ne edelleen puuta ostaville yhtiöille. Työmaan työnjohto vastaa siitä, että työt toteutetaan maanomistajien hyväksymän kunnostussuunnitelman mukaan ja siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vahinkoa hankkeen ulkopuolisten maanomistajien maille. Ennen kunnostustöiden aloittamista pidetään vielä vastuullisen työnjohdon maastopalaveri, jossa käydään yhteisesti läpi kunnostustyön tavoitteet ja toimenpiteiden käytännön toteutus. 3 1.4 Hankkeen toteutusta varten hankitut suostumukset Kirvesniemennevan alueen maanomistajat ovat tutustuneet laadittuun suon kunnostussuunnitelmaan ja hyväksyneet siinä esitetyt toimenpiteet omistamillaan mailla. Toimenpiteistä aiheutuva kuivatushaitta kohdistuu yksinomaan suunnitelman hyväksyneiden maanomistajien maihin. Tilakohtaiset maanomistajasuostumukset ovat tämän suunnitelman liitteenä. 1.5 Osallistaminen Kirvesniemennevan kunnostushankkeen selvittely käynnistyi maanomistajien näkemyksiä kartoittavalla soittokierroksella. Sittemmin luonnonhoitohankkeen tavoitteista ja suunnittelutyön etenemisestä on tiedotettu maanomistajille puhelimitse ja myös maastokäynnin yhteydessä kesäkuussa 2014. Kirvesniemennevan kunnostussuunnitelma on postitettu maanomistajille tutustuttavaksi ja hyväksyttäväksi 15.10.2014. 2 Suunnittelualueen tila 2.1 Alueen yleiskuvaus Kirvesniemennevan suoalueen melko luonnontilaisena säilynyt puuton keskiosa on pääosiltaan karua rahkarämettä. Suoalueen länsiosalla esiintyy yleisimmin isovarpurämeitä. Alueen ojitushistoriatietojen perusteella Kirvesniemennevan eteläisimmät osat on ojitettu vuonna 1984 ja pohjoisosat vuonna 1961. Ennallistettavan ojikkoalueen valuma-alue on vain noin 20 hehtaaria ja se on esitetty kuvassa 3. Ennallistettavan suoalueen vedet laskevat Kunnostettavan suoalueen vedet laskevat alueen pohjoispuolella olevaa ojaa pitkin Kuivasjärveen.

4 Kuva 3. Kirvesniemennevan noin 20 hehtaarin suuruisen valuma-alueen rajaus maastokartalla 1:8000, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 053/MML/13. 2.2 Suojelualueet ja muut luontoarvot Kunnostettavalla suoalueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei ole sellaisia suojeltavia luontoarvoja, joita suunnitelluilla toimenpiteillä voitaisiin vaarantaa tai heikentää. Kunnostustoimet parantavat alueen suoluonnon ekologista tilaa ja niillä on positiivinen vaikutus alueen linnuston ja eläimistön monimuotoisuuteen. 2.3 Pohjavesialueet Kirvesniemennevan kunnostettava suoalue ei sijaitse pohjavesialueella, eikä kunnostettavalta suolta virtaa vesiä pohjavesialueelle. Suunnitelluilla kunnostustoimenpiteillä ei ole siten vaikutusta pohjavesiesiintymien laatuun tai riittoisuuteen. 2.4 Muinaisjäännökset Toimenpidealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole muinaismuistolain (295/1963) perusteella rauhoitettuja suojelukohteita.

5 3 Toteutus 3.1 Puuston käsittely Puuston noin 11 hehtaarin suuruinen käsittelyalue on rajattu alueen ilmakuvaan sinisellä viivalla (kuva 4) sekä maastoon oranssilla kuitunauhoituksella. Kuva 4. Puuston käsittelyalueen (n. 11 ha) maastorajaus. Puuston käsittelyalue on rajattu ilmakuvaan sinisellä viivalla, Pohjakartta 1:4000, Maanmittauslaitos lupa nro 053/MML/13. Alueella toteuttavien hakkuiden tavoitteena on jäljitellä suon alkuperäistä puustorakennetta. Lähtökohtaisesti olisi pyrittävä palauttamaan ennen ojitusta vallinnut suon avoimempi yleisilme, mikä edellyttää puuston määrän vähentämistä käsittelyalueen sisältä. Jätettävän puuston valintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota säästämällä hakkuissa kelot sekä kasvuvoimaltaan heikentyneet ja vankkaoksaiset suon alkuperäismännyt. Yksittäisten puiden lisäksi säästettäviksi valitaan edustavimpia ja monikerroksellisia puuryhmiä, jotka lisäävät suomaiseman moni-ilmeisyyttä. Käsittelyalueelta ei saa pääsääntöisesti kaataa myöskään elinvoimaisia koivuja niitä puuyksilöitä lukuun ottamatta, jotka vaikeuttavat vesitalouden palauttamistoimenpiteitä. Käsittelyalueen reunoja kohti siirryttäessä hakkuutapaa tulee muuttaa yhä selvemmin yksittäisten hyväkuntoisten puiden poiminnaksi, jolla pyritään jäljittelemään suon ja kankaan väliselle vaihettumisvyöhykkkeelle tunnusomaista epätasaista ja luontaisen kasvupaikkavaihtelun perusteella määräytyvää puuston koko- ja tiheysvaihteluita. Vaihettumisvyöhykkeiden käsittelyn tavoitteena on saada aikaan suon laiteista mahdollisimman polveilevat ja vyöhykkeiset siten, että avosuon puoleisilla laiteilla säästetään merkittävämmin matalampaa pienpuustoa pehmentämään liukumaa kangasmaita kohti nousevaa korkeampaa metsänreunaa vasten (ks. kuvat 5 ja 6). Vaihettumisvyöhykkeiltä ei saa raivata suojaa antavaa

alikasvospuustoa (huom. erityisesti kuuset) niitä maastonkohtia lukuun ottamatta, joissa puuston poisto on välttämätöntä vesitalouden palauttamistoimenpiteiden kannalta! 6 Kuva 5. Piirroskuva suon ja kankaan välisellä vaihettumisvyöhykkeellä tavoiteltavasta puuston rakenteesta. Alikasvospuustoa ei raivata lainkaan ja vaihettumisvyöhykkeen poimintahakkuissa keskitytään ojituksen jälkeen kasvuun lähteneiden elinvoimaisimpien puuyksilöiden poistamiseen Jari Kostet. Kuva 6. Vaihettumisvyöhykkeen käsittelyä mieshakkuuna Parkanon Liesinevalla. Vaihettumisvyöhykkeiden hakkuissa on syytä välttää kaavamaista käsittelyä. Tavoitteena tulee olla puustorakenteeltaan vaihtelevat ja polveilevat suonlaiteet. Timo Niemelä.

Puuston poisto tulee toteuttaa siten, että järeät, oksattomat rungon osat kasataan varastolle erilleen kokopuukorjuuna korjattavista oksaisista latvuksista ja pienpuustosta. Tavoitteena on, että oksamassaa jää suolle mahdollisimman vähän. Kaadetut puut latvoineen lähikuljetetaan läheisen metsäautotien vieressä sijaitsevalle varastopaikalle tilan Silomäki 581-407-27-0 alueella. Alueelta korjattavan ainespuun määrä ja laatu on eriteltävä siten, että puista saatavat myyntitulot voidaan tilittää maanomistajalle. Osa korjatusta järeästä puustosta jää maanomistajalle polttopuuksi. 7 3.2 Suon vesitaloudellinen kunnostus Suon vesitalouden palauttamisen tärkeimpänä tavoitteena on estää veden virtaus nykyisissä ojissa pois kunnostettavalta suoalueelta. Suurin osa ojien tukkimisesta voidaan tehdä patoamalla. Niiltä osin, kun ojien penkoilla on riittävästi vanhoja kaivumaita, täytetään ojat kokonaan. Ojien tukkimistavasta riippumatta on tärkeää, että ojavedet saadaan ohjattua kohti sarkojen keskiosia. Veden tasaisempaa levittäytymistä voidaan edistää rakentamalla täytettäviin ojiin ja padon yhteyteen matalia pintavallirakenteita, jotka ovat noin 50 cm:ä suon pintatasoa ylempänä ja ulottuvat molemmin puolin vähintään 5 10 metrin päähän toimenpiteiden kohteena olevasta ojauomasta. Pintavalleja rakennetaan noin 30 50 metrin välein. Pintavallin yhteyteen rakennetaan aina tiivis maapato rahkaturpeesta, jonka tarkoituksena on estää veden virtaus ojassa sekä parantaa kiintoaineen ja ravinteiden pidättymistä. Maapadot tulee rakentaa lietteestä puhdistetun ojauoman pohjalta paljastuvaa homogeenistä suon rahkaturvetta vasten. Maanvaihtoa tulee toteuttaa ojan pituussuunnassa useamman metrin matkalta. Ojia täytettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ettei tukittavan ojauoman viereen pääse syntymään uutta vesikanavaa oikovirtauksia aiheuttamaan. Kuva 7. Kirvesniemennevan vesitalouden kunnostussuunnitelma., Pohjakartta 1:8000, Maanmittauslaitos lupa nro 053/MML/13.

8 4 Hankkeen vaikutusten arviointi 4.1 Suokunnostuksen vaikutukset vesi- ja ympäristönsuojelulain näkökulmasta Suon kunnostamisesta seuraavat vesiympäristön muutokset eivät aiheuta sellaisia vesilain yleisessä luvanvaraisuussäännöksessä (VL 3:2) tarkoitettuja seurauksia, josta aiheutuisi hankkeen toteuttamiseksi hankittuja suostumuksia laajempi yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Tässä suunnitelmassa tarkoitetut ojien täyttö- ja patoamistyöt voida tehdä pääosin kuivakaivuna, jolloin rakentamisvaiheen aikana syntyvät lyhytaikaiset ja väistyvät vesistövaikutukset jäävät erittäin vähämerkityksellisiksi. Vaikutusten luonne ja vähäisyys huomioon ottaen on selvää, etteivät suunnitellut toimenpiteet aiheuta ympäristönsuojelulain 4 luvun 28 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua vesistön pilaantumista, eikä kyse ole siten ympäristölupaa vaativasta hankkeesta. 4.2 Suokunnostuksen vaikutukset lähiympäristön muun maankäytön kannalta Käytännön kunnostustyöt voidaan toteuttaa kohteella aiheuttamatta kohtuutonta haittaa lähiympäristön muulle maankäytölle. Suon vesitaloudellisesta kunnostuksesta aiheutuva kuivatushaitta koskee vain niitä maanomistajia, jotka ovat antaneet suostumuksensa tässä suunnitelmassa esitettyihin toimenpiteisiin. 4.3 Natura-arvioinnin tarveharkinta Alueen läheisyydessä ei ole Natura 2000 verkostoon kuuluvia suojelualueita, joten perusteita Naturaarvioinnin tarveharkinnalle ei ole.

9 5 Vaikutusten seuranta 5. 1 Linnustoselvitykset Potentiaalisilla riekkosuokohteilla tehdään kevättalvella ääniatrappia soittamalla lajin reviirikartoituksia, joiden avulla pyritään saamaan kokonaiskäsitys kunnostettujen suoalueiden asuttamisesta ja niiden soveltuvuudesta riekon elinympäristöiksi. Yksittäisen suoalueen asutustilanteen selvittäminen edellyttää vähintään kahtena eri maastotyöpäivänä toteutettua reviirikartoitusta, jolloin voidaan vähentää mm. sääolosuhteiden vaihteluista aiheutuvia laskentavirheitä. Riekon reviirikartoitusten yhteydessä kirjataan muistiin myös kaikki muut alueelta tehdyt lintuhavainnot. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää suolinnuston kartoittamiseen. Linnustoselvitysten vastuu- ja yhteyshenkilönä toimii Ilpo Lahtinen.

10 6 Hankkeen toteutusaikataulu Kirvesniemennevan kunnostustoimenpiteet on tarkoitus toteuttaa vuosien 2014 ja 2015 aikana. Käytännön kunnostustyöt käynnistetään mahdollisuuksien mukaan puuston poistolla jo syksyn tai alkutalven aikana 2014. Alueen vesitaloudellista kunnostamista jatketaan keväällä 2015, mikäli loppuvuoden vaikea lumitilanne tai muu toteutuksen siirtämistä edellyttävä tekijä sitä vaatii.

11 7 Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat viranomaisluvat 7.1 Paikallisen ELY-keskuksen lausunto hankkeesta Vuorennevan vesitaloudellisesta kunnostamisesta pyydetään Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto, kunhan kaikki alueen omistajat ovat antaneet suostumuksensa suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamiselle. 7.2 Hankkeen luvanvaraisuus Hankkeen oikeudellisia edellytyksiä on arvioitu tarkemmin tämän suunnitelman kohdassa 4.1. 7.3 Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maisematyölupa Kunnostettava suokohde ei sijaitse sellaisella kaava-alueella, jossa tapahtuvaan toimintaan edellytettäisiin maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 128 :ssä tarkoitettua maisematyölupaa.