Pohjois-Pohjanmaan kuntapäivä 12.3.2013 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto
Kuntarakenneuudistuksen aikataulu 2012 2013 2014 2015 2016 Rakennelakityöryhmä Lakiluonnos ja HE eduskunnalle Kuntarakennelaki voimaan kesällä 2013 / x.x.2013 Kesäkuu kriteerit Metropoliselvitys 28.2.2013 Arvio Uudistuksen etenemisestä Aluekierros ja kuntien kuuleminen Kuntien toinen kuulemiskierros 7.3.2013 Kuntien ilmoitus selvityskumppaneista 30.11.2013 Kuntien yhdistymiset voimaan 2015 2017, kuitenkin viimeistään 1.1.2017 Selvitysalueesta poikkeaminen Selvitysalueiden muodostaminen ja kuntien selvitykset Kuntien esitykset uusista kunnista 1.4.2014 Tuki yhdistymiseen päättyy Mahdolliset valtion käynnistämät erityisselvitykset 2
Uudistusten aikataulut 2012 2013 2014 2015 2016 Kuntalain kokonaisuudistus Luonnos laista 15.4.2014 mennessä HE + eduskuntakäsittely Uusi kuntalaki voimaan Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen selvityshenkilön esitys 2013 loppuun mennessä HE + eduskuntakäsittely Uusi kuntien valtionosuusjärjestelmä voimaan Sote Palvelurakennetyöryhmä 31.12.2012 Sote-selvityshenkilöt 28.2.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen HE + eduskuntakäsittely Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaan 3 3
Uudistuksen palvelutavoite Kunnat ja sote-alueet pystyvät laajasti ja pääosin vastaamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä tuloksekkaasta kehittämistyöstä Yksityinen ja kolmas sektori täydentävät kuntien palveluja Vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon sisäistä sekä kunnan muun päätöksenteon välistä integraatiota Parannetaan väestön yhdenvertaista pääsyä oikea-aikaisiin ja tarpeenmukaisiin palveluihin Vahvistetaan palvelu- ja hoitopolkujen toimivuutta Vähennetään tarpeetonta päällekkäisyyttä Turvataan kielelliset perusoikeudet 4
Järjestämisvastuun sisältö Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu:» Väestön hyvinvoinnista ja terveydestä, sen seurannasta ja edistämisestä» Julkisen vallan käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa» Palvelutarpeen selvittämisestä» Yhdenvertaisesta saatavuudesta» Tuotantotavasta päättämisestä» Tuotannon laadusta, seurannasta ja valvonnasta» Järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta» Voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta» Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä 5
Järjestämisvastuun toteuttamisen edellytykset Järjestämisvastuussa olevalla taholla on oltava:» Itsenäinen valmistelu-, päätöksenteko- ja toimeenpanokyky» Mahdollisuus tuotantotapojen valintaan» Mahdollisuus poliittisesti arvotettuihin linjausvalintoihin» Kyky vertikaaliseen ja horisontaaliseen yhteistyöhön» Kyky rahoittaa merkittävä osa sotesta omalla tulorahoituksellaan» Riittävä väestöpohja ennustettavuuden kannalta» Kyky ohjata kokonaisuutta 6 12.3.2013 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Sosiaali- ja terveystoimen ratkaisun väestöluokittelu 1.1.2013 Kunnan ratkaisun väestöpohja on alle 20 000 asukasta, 98 kuntaa Kunnan ratkaisun väestöpohja on yli 20 000 asukasta, mutta alle 50 000 asukasta, 153 kuntaa Kunnan ratkaisun väestöpohja on yli 50 000 asukasta, 53 kuntaa Ahvenanmaa, 16 kuntaa Kuntien välinen yhteistoiminta MML, 2012 7
8 Aluerajat: Tilastokeskus KL/JAH 13.09.2012 Aluerajat: Tilastokeskus KL/JAH 13.09.2012 Aluerajat: Tilastokeskus KL/JAH 13.09.2012-15 45-35 - 45 25-35 - 25 % 1-hengen asuntokuntien prosenttiosuus kaikista asuntokunnista vuosina 1985, 2004 ja 2011 1985 2004 2011 Lähde: Tilastokeskus 2012
Uusi perustaso?» Riittävä väestöpohja on vähintään 50 000 100 000» Sote-integraatio mahdollista sekä laajempi perustaso» 20 000 asukkaan kunnilla olisi osittainen järjestämisvastuu» Lakisääteinen velvollisuus kuulua sotealueeseen» Vaativampiin palveluihin tarvitaan sopimusyhteistyötä ja erva-yhteistyötä» Tavoitteena alueellinen eheys 9
Viisi sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualuetta (erva) Pääsääntöisesti ei omaa palvelutuotantoa» Keskitettävien erityisen vaativien palvelujen tuottamisesta erva-alueittain sovittaisiin tarvittaessa Työryhmän näkemyksen mukaan järjestämisvastuu on kaksiportaisessa järjestelmässä sama maan kaikissa osissa 10
Valtionosuusuudistus Perustuslaillinen selvittäminen, miten rahoitusperiaate toteutuu (valtionosuusleikkaukset) ei kuulunut toimeksiantoon/puuttuu Selvitysmiehen ehdotus mm. Laskennallisuus Kustannustenjaon tarkistusten nopeutus Määräytymistekijöiden vähennys Yleiskatteellisuus, selkeä ei korvamerkityille valtionosuuksille Askel kuntaliitosneutraalimpaan suuntaan Toisen asteen koulutus mahdollisesti yhden putken malliin Ammattikorkeakoulujen rahoitus valtiolle leikkaamalla OKM:n valtionosuuksista Tasausrajan nosto kannustavasti Työpaikkaomavaraisuus korvaa taajamarakennekorotuksen (22 kuntaa) Harkinnanvaraisesta rahoitusavustuksesta ei mainintaa Sairastavuuskerroin ja ikäluokkapainot ovat vielä valmisteltavina 11
Kuntien laskennallinen tuloveroprosentti v. 1999 kun mitään tasausta tai VOS -järjestelmää ei ole käytössä (kuntajako 2011) Pienin: Suurin: Kauniainen 16,18 Ranua 49,02 16,69 Utsjoki 48,38 Espoo 16,90 Kinnula 47,96 Uusikaupunki 18,10 Merijärvi 47,49 Kerava 18,22 Yli-Ii 46,98 Kirkkonummi 18,51 Perho 46,62 Vantaa 18,90 Enontekiö 46,60 Masku 18,94 Kivijärvi 45,73 Siuntio 19,22 Rautavaara 45,61 Nurmijärvi 19,59 Lestijärvi 45,01 Tuusula 19,60 Kärsämäki 44,77 Säkylä 19,83 Pudasjärvi 44,31 Naantali 19,88 Reisjärvi 44,20 Raisio 20,02 Ristijärvi 43,88 Pyhäranta 20,04 Lavia 43,32 Järvenpää 20,19 Isojoki 43,09 Taipalsaari 20,50 Salla 43,07 Kaarina 20,50 Taivalkoski 42,79 Kaskinen 20,57 Soini 42,71 Valkeakoski 20,58 Vesanto 42,70 Pirkkala 20,60 Valtimo 42,56 Sipoo 20,80 Hyrynsalmi 41,85 Oripää 20,90 Puolanka 41,65 Eurajoki 20,94 Polvijärvi 41,60 Ruokolahti 21,14 Rääkkylä 41,34 Laskennallinen tulovero-% 1999 40 - (32) 30-40 (131) 20-30 (144) - 20 (13) Manner-Suomessa Keskimäärin 23,32 MML, 2012 Lähde: Verohallinto, Tilastokeskus ja Kuntaliitto KL/JAH 17.4.2012 12
Kuntien laskennallinen tuloveroprosentti v. 2011 kun mitään tasausta tai VOS-järjestelmää ei ole käytössä (2011) Pienin: Suurin: Kauniainen 17,46 Ranua 70,33 Espoo 18,19 Rautavaara 64,50 20,64 Puolanka 62,60 Kaskinen 20,66 Kivijärvi 61,99 Tuusula 21,44 Pudasjärvi 61,46 Kerava 21,78 Salla 60,37 Naantali 22,14 Utsjoki 60,33 Kirkkonummi 22,21 Rääkkylä 60,30 Järvenpää 22,41 Kinnula 60,06 Vantaa 22,56 Enontekiö 59,77 Eurajoki 22,86 Vesanto 59,51 Nurmijärvi 22,90 Ristijärvi 58,68 Raisio 23,22 Utajärvi 58,01 Masku 23,55 Taivalkoski 57,55 Kaarina 23,78 Lestijärvi 57,49 Sipoo 23,88 Posio 56,89 Pirkkala 24,42 Merijärvi 56,78 Rauma 24,47 Hyrynsalmi 56,25 Vihti 24,59 Kannonkoski 56,22 Rusko 24,80 Kaavi 56,22 Porvoo 24,91 Perho 56,05 Lieto 25,03 Soini 55,81 25,05 Kärsämäki 55,81 Hyvinkää 25,26 Valtimo 54,94 25,26 Jalasjärvi 54,86 Laskennallinen tulvoero-% 2011 60 - (9) 50-60 (43) 40-50 (93) 30-40 (105) 20-30 (68) - 20 (2) Manner-Suomessa Keskimäärin 28,19 13
Kuntaliiton aiemmat linjaukset Linjaus 20.4.2011» vuosina 2013 2016 tarvitaan kokoava rakenneuudistus.» uudistuksen lähtökohtana alueelliset erot huomioon ottava vahvan peruskunnan malli» kunnilla tulee olla kuntauudistusprosessissa keskeinen rooli. Linjaus 16.8.2012» tavoitteena vahvat, toimintakykyiset kunnat.» liitosten tulee perustua kuntien omaan harkintaan» toisen asteen koulutus sekä sosiaali- ja terveydenhuolto vaativat tulevaisuudessakin kuntien yhteistoimintaa» maankäyttöä, liikennettä ja asumista koskevassa päätöksenteossa tarvitaan vahvojen kuntien ohella toimivat rakenteet muuallakin kuin metropolialueella.» kuntarajat ylittävät palvelut sekä palvelujen turvaaminen ruotsinkielisillä alueilla vaativat räätälöidyt ratkaisunsa 14
Selkeyttä hallinnon rakenteisiin Liitto pitää tärkeänä, että kunta- ja palvelurakenneuudistus etenee ja että hankkeen lopputuloksena ovat nykyistä selkeämmät hallinnon rakenteet. Kuntaliiton keskeisenä tavoitteena kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on se, että kunnilla on jatkossakin järjestämis- ja rahoitusvastuu hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluista.» Valtion linjauksissa on sovitettava yhteen kuntarakenne- ja sote-linjaukset.» Eri toimijoiden ja hallinnon tasojen määrää on vähennettävä ja toimijoiden vastuusuhteita selkeytettävä. 15
Aikataulut haasteellinen Kuntajakoselvitysten aikataulun on arvioitava, kun tiedossa maan hallituksen linjaukset. Kunnilla tulee olla riittävä aika rakennejärjestelyjen valmisteluun ja toimeenpanoon. 1.4.2014 päivämäärä on asetettu 2015 alusta toteutuvia liitoksia varten. Kuntien oikeus saada avustusta yhdistymiseen tulee sovittaa uudistetun aikataulun mukaiseksi. 16
2013 2014 2015 2016 2017 1. Selvittäminen Valmistelu Toteutus 2. Selvittäminen Valmistelu Toteutus 3. Selvittäminen Valmistelu Toteutus 1.4.2014 Vaiheittainen toteutus 17
Hallitusohjelmien välille tarvitaan siltaa Toimintaa voi kehittää ilman kuntaliitostakin Kaksikielisyys tulisi kääntää voimavaraksi Demokratia ja sen vaje muuttavat muotoaan Palvelujen järjestämistavat eriytyvät moninaisuus säilyy Valtion linjauksiin kaivataan yhteneväisyyttä Liitokseen valmistuvia kuntia joudutaan paimentamaan Kunnat ovat erilaisia ja niiden ongelmat vaihtelevat 8. Ohjauksen koordinoimista 7. Strategista kehittämistä 6. Muutosten kirjavuutta Luottamus on merkittävä pääoma Yleistä optimikokoa ei voi määritellä 1. Kuntien erilaisuutta ARTTU-tutkimusohjelman oppeja kuntauudistukselle 5. Prosessilla merkitystä Henkilöstö on keskeinen voimavara Kunnan koko ja palveluyksikön koko ovat eri asioita 2. Kehityksen eriytymistä 3. Perustelujen puutteita 4. Todentamisen vaikeuksia Onko kehittämispotentiaalia ja saadaanko se käyttöön Kuntien eriytyvä kehitys jatkuu Samanlaisissa kunnissa on erilaisia kehityskulkuja Alussa fuusiokustannuksia - hyödyt pitkällä aikavälillä Uudistuksen nettohyödyt pitäisi kyetä perustelemaan Perustelut tehdään pienillä asioilla Perusteluissa tulevaisuus jätetään vähälle huomiolle Näkyvien säästöjen tuottaminen on vaikeaa 18 Lähde: Pentti Meklin & Marianne Pekola-Sjöblom (toim.) (2012). Parasta Artun mitalla II. Acta 242.
Ohjauskeinot kuntalähtöistä uudistamista tukemaan Kuntalähtöinen uudistaminen vaatii uutta pohdintaa myös kuntauudistuksen ohjauskeinoista. Yhdistymisavustukset ja valtionosuuskompensaatio sopeutettava mahdollisiin aikataulumuutoksiin. Niitä ei tule sitoa liian tiukasti selvitysaluekriteereihin. Valtionosuudet kuntaliitosneutraaleiksi. Mahdolliset toimivallan laajennukset ja kehittämishankkeet vahvistuvilla kaupunkiseuduilla. 19
Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vuosikate: Mrd euroa Asukasta kohti, Vuosikate % poistoista 1,72 327 118 2,02 382 135 1,92 362 122 1,80 337 108 2,47 461 145 2,05 382 118 TPA 1,29 238 70 Vuosikate % poistonal. invest. 1) 74 81 66 69 99 73 45 Tilikauden tulos, mrd. euroa 1,02 Lainakanta: Mrd euroa 7,67 Asukasta kohti, 1 461 Kuntien lkm. (ko. vuoden kuntajaolla): 0,74 8,15 1 545 0,61 8,63 1 629 0,29 9,78 1 838 1,83 2) 10,45 1 956 0,42 10,95 2 038-0,31 12,32 2 282 Vuosikate negatiivinen 79 52 57 29 7 34 63 Vuosikate < poistot 243 181 178 117 55 143 220 Kuntien lkm yhteensä 415 400 399 332 326 320 320 Kuntien lkm. (v. 2012 kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen 39 31 30 24 6 34 63 Vuosikate < poistot 180 134 128 108 50 143 220 1) Poistonalaisten investointien omahankintamenot = Investointimenot Maa- ja vesialueiden hankinta Osakkeiden ja osuuksien hankinta Rahoitusosuudet investointeihin. 2) Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj.. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan. 20
700 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Manner-Suomen kunnat, /asukas 700 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot 1) 0 1) Investointimenot investointien rahoitusosuudet 21 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan.
Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuosina 2011 2012 Manner-Suomi: 2012* 2011 Päijät-Häme Etelä-Karjala Uusimaa Kanta-Häme Etelä-Savo Lappi Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kainuu Keski-Suomi Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa 2012* 2011-20 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan. 22
Kuntien vuosikate % poistoista kuntakoon mukaan Manner-Suomen kunnissa 2010 2012 Kunnan asukasluku 31.12.2012 (ennakkotieto) - 2000 2001-6000 6001-10000 10001-20000 20001-40000 40001-100000 2012* 2011 2010 100001- Manner-Suomi 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan. 23
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991 2012, mrd. 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Lainakanta Rahavarat 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan. 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 24
Satakunta Pohjois-Karjala Pirkanmaa Lappi Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Kainuu Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjanmaa Etelä-Savo Kanta-Häme Keski-Suomi Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Kuntien lainakanta maakunnittain vuosien 2000 ja 2012 lopussa, /asukas Manner-Suomi: 2000 2012* 2012* 2000 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan. 25
Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina 2010-2013, mrd. Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto 2010 10,90-33,85-22,95 18,35 7,43 0,19 3,02-2,15 1,06 2) 2011 11,40-35,66-24,26 19,07 7,66 0,08 2,55-2,23 0,12 2012* 11,62-37,45-25,83 19,33 8,07 0,17 1,74-2,36 0,27 2013** 12,02-38,88-26,86 20,19 8,31 0,16 1,80-2,65 1) 0,20 Tilikauden tulos 1,93 2) 0,44-0,35-0,65 Muutosprosentti: Toimintatulot 8,2 4,6 2,0 3,4 Toimintamenot 4,2 5,4 5,0 3,8 Verotulot 4,2 3,9 1,4 4,4 Valtionosuudet 7,5 3,1 5,4 3,0 1) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 200 milj. ) 2) Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. 26 Lähteet: Vuodet 2010 2011 Tilastokeskus. Vuosi 2012 Tilastokeskus ja Kuntaliitto Vuoden 2013 arviot Kuntaliitto
Kuntaliiton sopeutusohjelma 2013: Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen kasvu, %) Erä/muuttuja 2013 2017 Perus Hidas Ripeä BKT:n määrä 1,5 0,4 2,5 Kuluttajahinnat 2,0 1,8 2,2 Ansiotaso 3,0 2,4 3,4 Palkkasumma 3,0 2,0 3,8 Työlliset 0,0 Tuottavuus 1,3 Työttömyysaste kauden lopussa, % 7,7 (v. 2012) 7,5-0,3 1,0 9,0 0,5 1,6 6,0 27
3,5 3,0 Kuntaliiton sopeutusohjelma 2013: Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate eri vaihtoehdoissa ilman sopeutusta, mrd. 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 1,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Poistot (= tavoiteura 2013-17) Vuosikate, ripeä kasvu Vuosikate, perusura Vuosikate, hidas kasvu 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* 13a 14a 15a 16a 17a 1,0 0,5 0,0 Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka juoksevien menojen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainanlyhennyksiin ja sijoituksiin. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, mikäli vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen. Lähde: Vuodet 2000 2011 Tilastokeskus. Vuodet 2012 2017 Peruspalvelubudjetin/Kuntaliiton painelaskelma. 28
30 Kuntaliiton sopeutusohjelma 2013: Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta eri vaihtoehdoissa ilman sopeutusta, mrd. 30 25 20 Lainakanta, hidas kasvu Lainakanta, perusura Lainakanta, ripeä kasvu Lainakanta/BKT nykytasolla 1) 25 20 15 15 10 10 5 5 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* 13a 14a 15a 16a 17a 0 1) Lainakannan ura, jos lainakanta/bkt säilyy likimain nykyisellä tasolla. Lähde: Vuodet 2000 2011 Tilastokeskus. Vuodet 2012 2017 Peruspalvelubudjetin/Kuntaliiton painelaskelma. 29
Kuntaliiton sopeutusohjelma 2013: Sopeutustarpeet 2014 2017 eri vaihtoehdoissa Sopeutustarve, mrd. : Tarkastelujakson lopussa Perusvaihtoehto Hitaan kasvun vaihtoehto Ripeän kasvun vaihtoehto 2,2 3,2 1,2 Keskimäärin vuodessa Sopeutustarve vastaa esimerkiksi: Keskim. tuloveroprosentin nostoa, prosenttiyksikköä vuodessa tai Menojen kasvun hidastamista oletetusta, prosenttiyksikköä vuodessa 0,5 0,8 0,3 0,50 0,75 0,25 1,3 2,0 0,7 30
Kuntaliiton esitykset tilanteen korjaamiseksi/sopeutusohjelma Kuntien veropohjan laajentaminen Valtionosuuksiin ei enää uusia leikkauksia. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Kunnat tehostavat toimintaansa ja uudistavat rakenteitaan Valtion ja kuntien työnjaon läpikäynti, normiohjauksen joustavoittaminen Kuntien tehtävät saatetaan vastaamaan rahoitusmahdollisuuksia. Mikäli valtio lisää kuntien tehtäviä tulee sen vastata niiden kustannuksista täysimääräisesti Elvytys: 1) kosteusvaurioista kärsivien rakennusten korjaukseen valtiolta 200 milj. 20 % rakennusaikaisena avustuksena tämän vuoden lisäbudjettiin sekä 2) valtion ja kuntien yhteisen toimintalinjan hakeminen infra- ja asuntoinvestointien tason turvaamiseksi 31
% 250 200 Kuntien vuosikate % poistoista 1997 2012 Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa pl. n sk Koko maa 150 100 50 0-50 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan. 32
3 200 3 000 2 800 2 600 2 400 2 200 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Kuntien lainakanta sekä rahavarat 31.12.1997 2012, /as. Pohjois-Pohjanmaa Rahavarat, Pohjois-Pohjanmaa Rahavarat, koko maa Lainakanta, Pohjois-Pohjanmaa Lainakanta, koko maa 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan 33
Kuntaliitto tukee kuntia» Edunvalvonta» Neuvontapalvelut» Verkostotuki» Koulutus ja konsultointi» Tutkimukset ja oppaat» Sähköiset uutiskirjeet» www.kunnat.net Kiitos mielenkiinnosta! Materiaalit: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 34