Kansalaisnavigointi teatterin keinoin metropolialuetta kehittämässä. Tutkimuskysymyksiä turvattomuudesta ja asukkaiden arjesta

Samankaltaiset tiedostot
Draaman ja soveltavan teatterin menetelmien luonne! Laadullisen osion toteutus!

Itsearviointi- ja kehityskyselyn laadullisen osion toteutus. Itsearviointi- ja kehityskyselyn laadullisen osion kysymykset olivat seuraavat:

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

Erätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta Nastolassa

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Yhdessä Kotikulmilla -hankkeen esittely Kotka. Jukka Murto suunnittelija-koordinaattori Ikäinstituutti

VALINTATALON KORTTELI 43

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Strategiakysely sidosryhmille 2018

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

Alkukartoituksen yhteenvetoa Tämän tiedämme teistä Ulla & Heli. Osallisuutta, elämänhallintaa ja hyvää arkea järjestöjen yhteistyöllä

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Seniori-Vamos Etsivää ja osallistavaa seniorityötä Vanhusneuvoston seminaari Tampere

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista

Asiakaslähtöiset, yhdenvertaiset ja ajantasaiset palvelut kaikille

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS. Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö

Vertaisuus vuorovaikutuksessa. IDEA Tampere Onni Westlund

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

Kuulemista vai kumppanuutta - miten kuntien työntekijöiden ja johdon toimintatavat muuttuvat?

Punaisen lapun ruokia ja ihmisennälkää

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Normit ja naapurusto Metropolialueella:

Yhteinen koti maalla hanke. Yhteisöllisen senioriasumisen suunnittelupäivä

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251

Työpaja 7: Yhteisöllisyydestä tukea yksilöllisiin polkuihin

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Toimiva kaupunki. Anni Sinnemäki

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

1. Miten seuraavat väittämät kuvaavat omaa suhtautumistasi digitaaliseen mediaan ja teknologiaan? Osin. Täysin. Osin eri. eri. samaa. mieltä.

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Miten julkista sektoria voidaan muuttaa osallisuuden keinoin?

Asiakkaiden työpajat. 2. työpaja Minä päätöksentekijänä Miten teen päätöksiä arjessa ja elämässä? Mitä toivon tulevaisuudelta?

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Arvosta ja innosta vaikuttamaan! Hanna Lilja Yhteisöllisyyskoordinaattori 4V-hanke/Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana

Sijaishuoltopaikkaan tulo

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI -TYÖPAJAT Mikkeli Kati Honkanen, THL & Esa Iivonen, MLL

Luottamuksesta osallisuutta nuorille. Eija Raatikainen, KT Twitter:

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Perhearviointi. Perheen voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmä

HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi

YHDESSÄ EI OLLA YKSIN

KOTOTAKUU- Kaikki jatkoon. Merja Korkiakoski

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

VOIMA VAIKUTTAA! 5 KÄRKEÄ: N U O R T E N K O K E M U S A S I A N T U N T I J O I D E N V E R K O S T O L A K L O M U K A N A :

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto Sivu 1 / Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

Asiakkaan osallisuus palveluissa. Minna Laitila

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

Johdanto päivän teemoihin. Osallistuva kaupunkisuunnittelu Joensuu

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Haastavat ryhmät vapaaehtoistyössä Nuoret aikuiset päihdekuntoutujat. YAD Youth Against Drugs ry / EXP2 -hanke

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI , Muistiinpanot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta?

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff

Vastaamo 2 hanke Espoo-Helsinki-Vantaa

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali

Somalien ja venäläisten näkökulma

Sukupuoli ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

SOVELTAVAN TEATTERIN JA YLEISÖTYÖN TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET SEMINAARI , Muistiinpanot

Kaijonharjun päiväkodin toimintasuunnitelma

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

YHDEKSÄN ON ENEMMÄN KUIN YKSI. Tiimit seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittäjinä

Teema 1: Tiedonkulku. Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet. Luonnos 1/2019

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

KeKo-kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen Syyskuu 2017 Mari Toivonen Hankepäällikkö

Transkriptio:

Kansalaisnavigointi teatterin keinoin metropolialuetta kehittämässä Tutkimuskysymyksiä turvattomuudesta ja asukkaiden arjesta Rami Ratvio Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin yliopisto Studia Generalia 14.10.2011 Maantieteen ydinkysymykset ovat alueellisia n Mikä ilmiö on kyseessä? Missä se sijaitsee? Miksi se esiintyy siellä? n Mitä vaikutuksia ilmiöllä on? Mitä asialle pitäisi tehdä? Fyysinen rakenne: tieverkko, rakennukset, luonnonympäristö Toiminnallinen rakenne: palvelut, joukkoliikenne, koulut Sosiaalinen rakenne: alueen asujaimisto 10v 36v 40v 70v 65v 80v Asukkaiden kokemukset ja toiveet Yksittäisen asukkaan arki: esimerkiksi päivittäinen liikkuminen, muuttopäätökset 1

Maantieteen ydinkysymykset ovat alueellisia n Mikä ilmiö on kyseessä? Missä se sijaitsee? Miksi se esiintyy siellä? n Mitä vaikutuksia ilmiöllä on? Mitä asialle pitäisi tehdä? Fyysinen rakenne: tieverkko, rakennukset, luonnonympäristö Toiminnallinen rakenne: palvelut, joukkoliikenne, koulut Sosiaalinen rakenne: alueen asujaimisto 10v 36v 40v 70v 65v 80v Asukkaiden kokemukset ja toiveet Yksittäisen asukkaan arki: esimerkiksi päivittäinen liikkuminen, muuttopäätökset Prof. Mari Vaattovaara, Matti Kortteinen & tutkimusryhmä, HY Miksi urbaaneissa sivukeskuksissa koetaan turvattomuutta ja minne turvattomuuden kokemukset paikantuvat? Kuinka urbaaneja sivukeskuksia tulisi kehittää niin, ettei niistä muodostu erityisiä turvallisuus- ja järjestysongelmien keskittymiä? Tutkimuskohteina Tikkurila, Leppävaara ja Itäkeskus 2

16.10.2011 Helsingin seudun alueellinen eriytyminen turvattomuuden kokemusten rakenteellisista taustoista Tuloluokitus suht. PKS:n keskiarvoon v. 2000 köyhä - tulot 1/2 Pks:n keskitulosta AA - keskitulo suuri - köyhien osuus pieni (AB - keskitulo suuri - köyhien osuus suuri) BA - keskitulo pieni - köyhien osuus pieni BB - keskitulo pieni - köyhien osuus suuri Prof. Mari Vaattovaara & Matti Kortteinen Tuloluokitus suhteeessa PKS:n keskiarvoon v.2000 Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 036/2003 Tutkimus ja keskustelu jatkuvat Turvattomuuden kokemukset näyttävät olevan luonteeltaan sosiaalisia ja paikantuvan yhtenevästi. Tikkurila eroaa rakenteellisesti muista tutkimusalueista. Miten tavoittaa ja ymmärtää koettu kaupunki? Miten kehittää kaupunkikeskusta? 3

Kansalaisnavigointi teatterin keinoin metropolialuetta kehittämässä Oletin, että kaikkia ei saa mukaan [ ] mutta toisin kävi. Julkiset toimijat ja yhteisöt draaman ja soveltavan teatterin menetelmien käyttöä arvioimassa Rami Ratvio Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin yliopisto Studia Generalia 14.10.2011 Itsearviointi- ja kehityskyselyn laadullisen osion toteutus n Huhtikuussa 2011 sähköpostitse 55:lle hankkeen työpajaan osallistuneelle tai sitä suunnitelleelle henkilölle Julkiset toimijat: kaupunki 5 kpl (sosiaali- ja kulttuuripalvelut, kaupunkisuunnittelu, koulu) Julkiset toimijat: yliopistot ja korkeakoulut 2 kpl Yksityiset toimijat: yritykset 2kpl (tutkimus- ja konsultointi, vähittäiskauppa) Kolmas sektori: yhdistykset ja säätiöt 5 kpl (asukas- ja muut yhdistykset, kasvatus ja koulutus) Vastaajia yhteensä 14 kpl n Alueellisesti vastaajien organisaatiot ovat Helsingistä, Vantaalta ja Espoosta n Vastauksia analysoitu aineistolähtöisesti teemoittelemalla 4

Maankäyttö ja rakennuslaki 6 Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. 1. Mikä mielestäsi on draaman tai soveltavan teatterin menetelmien hyöty ja mahdollisuus kohdeyhteisöissänne? 5

hyöty ja mahdollisuudet kohdeyhteisössä n Vastauksissa vaihtelevat aluetaso sekä kohdeyhteisön yksilöjen rooli toimijana. Yksilö Yhteisö Kaupunginosa Yhteiskunta Asukas, kansalainen, asiakas..tiedonlähteenä aktiivisena toimijana asiantuntijana hyöty ja mahdollisuudet kohdeyhteisössä 1. Lisäävät asukkaiden osallisuutta: mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnan ja asuin- ja elinympäristönsä kehittämiseen ja päätöksentekoon. a) Syventävät ja lisäävät asukkaiden, asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden välistä vuorovaikutusta b) Voimaannuttavat yksilöä aktiiviseksi toimijaksi Draaman ja soveltavan teatterin pohjalta voi kehittyä uusia muotoja -- malli syvempään vuorovaikutukseen kaupunginosien kehittämisessä. - Vastaaja, julkinen sektori, tutkimus Kohderyhmänä ikääntyvät somalimiehet: Antaa miehille mahdollisuuden osallistua siten, että heidän omat resurssit ja osaamiset tulevat esiin. Luku- ja kirjoitustaidolla tai suomen kielen osaamisasteella ei ole merkitystä. Miehet pääsevät näyttämään omia taitojaan ja omaa persoonallisuuttaan. Rohkaisee heitä toimimaan suomalaisessa yhteiskunnassa, antaa heille uusia elämyksiä, ihmissuhteita, kontakteja suomalaiseen todellisuuteen. Vastaaja, kolmas sektori, järjestö, sosiaalityö 6

hyöty ja mahdollisuudet kohdeyhteisössä 2. Lisäävät yhteisöllisyyttä alueella tai organisaatiossa 3. Tuottavat moniarvoisempaa ja moniäänisempää tietoa Olisi tärkeää, että asukkailla olisi paikka saada ilmaista ja perustella näkemyksiään ja saada niistä myös (positiivista) palautetta. Draamamenetelmät voivat tuottaa myös sellaisia osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia, joita muilla konstein on vaikea saavuttaa. Positiivinen yhteisöllisyys on kuitenkin voima, jolle kaupunginosan hyvä henki paljolti rakentuu. Vastaaja, kolmas sektori, asukasyhdistys Tavanomainen asukasilta tuottaa usein äänekkäiden kellokkaiden mielipiteitä, jotka saattavat toisinaan olla hyvinkin triviaaleja alueen kehittämisen kannalta (ja muut kuulijat turhautuvat). Vastaaja, kolmas sektori, asukasyhdistys hyöty ja mahdollisuudet kohdeyhteisössä 1. Lisäävät asukkaiden osallisuutta: a) Syventävät ja lisäävät asukkaiden, asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden välistä vuorovaikutusta b) Voimaannuttavat yksilöä aktiiviseksi toimijaksi 2. Lisäävät yhteisöllisyyttä alueella tai organisaatiossa 3. Tuottavat moniarvoisempaa ja moniäänisempää tietoa 4. Virkistävät ja rentouttavat Draaman tekeminen myös rentouttaa ja virkistää näin yhteisöllisessä käytössä. Työyhteisön yhteistyön paraneminen ja työntekijöiden tutustuminen toisiinsa. Työyhteisön virkistyspäivä. Vastaaja, julkinen sektori, sosiaali- ja kulttuurityö 7

2. Mikä haastaa draaman ja soveltavan teatterin käyttämistä kohdeyhteisöissänne? käytön haasteet kohdeyhteisössä 1. Osallistujien löytäminen ja motivoiminen 2. Menetelmät vaativat järjestäjältä kykyjä ja resursseja Epäilevä ennakkoasenne draamaan voi vaikeuttaa mukaan tulemista, varsinkin jos potentiaaliset osallistujat ovat entuudestaan vieraita toisilleen. Näin meillä usein onkin asian laita. Vastaaja, kolmas sektori, kasvatus ja koulutus Oletin, että kaikkia ei saa mukaan, erityisesti oletin senioreiden ja nuorten vastustavan menetelmiä. Mutta toisin kävi. Vastaaja, julkinen sektori, kaupunki Menetelmä vaatisi toimiakseen ammattilaisen tai sitten jonkun yhdistystoimijan kouluttautumisen, mikä voi olla vapaaehtoistyössä erittäin haastavaa. Olisi hienoa, jos esim. kaupungin vuorovaikutussuunnittelijoilla olisi tällaista osaamista, tai heillä olisi mahdollisuus käyttää alan osaajia työssään. Vastaaja, kolmas sektori, asukasyhdistys 8

käytön haasteet kohdeyhteisössä 3. Menetelmät vaativat osallistujilta kykyjä ja resursseja 4. Menetelmien pysyvässä hyödyntämisessä on haasteita Em. seikka, että useimmat vain tulevat ja lähtevät kiireellä pois. Ryhmiä on päivittäin useita ja eläkeläisten päivät ovat kiireisiä. Vastaaja, julkinen sektori, sosiaali- ja kulttuurityö Monet asiakkaistamme, joiden kanssa toimintakeskuksessa työskennellään ja on työskennelty ovat osattomia, syrjässä monesta olevia ihmisiä, mielenterveyskuntoutujia, pitkäaikaistyöttömiä ja ikäihmisiä. Heille teatterin teke-minen on uutta ja uskomatonta ( minä näyttelen, teen teatteria). Mitä tähän sanoisi, no vaikka seuraavaa, saada ihmiset uskomaan, että voi heittäytyä draaman pyörteisiin eli rohkaista ihmisiä mukaan. Vastaaja, julkinen sektori, sosiaali- ja kulttuurityö Seuraava haaste on kuinka edetä onnistuneen alun jälkeen -- kuinka juurruttaa onnistumisia, hyviä käytäntöjä? Vastaaja, julkinen sektori, tutkimus 3. Millaista tietoa draaman ja soveltavan teatterin menetelmin mielestänne saa? 9

tuottaman tiedon luonne 1. Jaettua tietoa 2. Kokemuksellista tietoa Olennaista on paikallisten asukkaiden kokemuksellisen tiedon tekeminen läpinäkyväksi. Jos asukkailta vain kysytään mielipiteitä, niin saadaan kirjava joukko vastauksia, mutta draaman ja soveltavan teatterin keinoin (ryhmähaastatteluissa voi olla sama tavoite) on mahdollista päästä pidemmälle. Vastaaja, julkinen sektori, tutkimus. - Aitoja, sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia, tuntemuksia ja toiveita, herkkiä ja vaikeita asioita, epäkohtia ja huolenaiheita, kokemuksellista tietoa näkyväksi, näkymättömiä ja piiloteltujakin tietoja, heikkoja signaaleita, kehollista tietoa, poistaa turhia ennakkoluuloja ja pelkoja. tuottaman tiedon luonne 3. Moniarvoista, moniäänistä ja tasa-arvoisempaa tietoa 4. Parempaa ymmärrystä osallistujista ja heidän taustoistaan sekä asukkaille että asiantuntijoille. Työtapa, jossa asiantuntijat ja päättäjät eivät istu muusta yleisöstä erillään tuottaa monipuolista tietoa: myös päättäjä on asukas, joten hän voi draamatyöpajassa toimia myös tässä roolissa. Kynnys kommentoida ja kertoa mielipiteitä on näissä menetelmissä niin matala kuin voi olla - tietoa ja näkemyksiä tulee varmasti paljon, koska puheenvuoroihin perustuvan kommunikoinnin lisäksi voi kommunikoida muillakin tavoilla: kirjoittamalla, pantomiimina, yksilönä, ryhmän jäsenenä etc. Työtapa on varmasti tasa-arvoinen kaikille Vastaaja, kolmas sektori, kasvatus ja koulutus. Esitys muistoista, [ ] antoi hyvän kuvan esim. siitä miten asiakkaat ovat aikoinaan tänne tulleet ja mitä talon toiminta on heille antanut oli mielenkiintoista kuultavaa ja antoi myös tietoa siitä miten kannattaa tiedottaa ja millaiset asiat ihmisiä yhdistävät. Vastaaja, julkinen sektori, sosiaali- ja kulttuurityö 10

4. Onko teillä joitakin oivalluksia tai toiveita ko. menetelmien käytöstä toimialallanne tai edelleen jossakin aivan uudessa yhteydessä? Toiveet ja oivallukset draaman ja soveltavan teatterin menetelmien käytöstä 1. Erityisryhmien tiedon ja tarpeiden esiin nostajana 2. Yhteisöllisyyden ja yhteistoiminnan herättäjänä Erilaiset erityisryhmät kannattaa pitää mielessä. Hyvin toimeentuleva keskiluokka osaa muutenkin hoitaa asiansa ja etunsa. He osaavat käyttää nykyisiä, tavanomaisempia vuorovaikutuksen keinoja ja välineitä. Toinen mieleen tuleva asia on yhteisöllisyys. Draama ja soveltava teatteri voi soveltua tuomaan esiin mikä voisi yhdistää erilaisia porukoita. Ylipäätään olisi tärkeää, että ymmärtäisimme toisiamme, vaikka emme olisi aina samaa mieltä. Vastaaja, julkinen sektori, tutkimus. Mitä paremmin asukas tai alueella muuten liikkuva havaitsee ympäristönsä, sitä paremmin viihtyvyys alueella kohenee. Henkilössä itsessään tapahtuneet pienetkin oivallukset ja sitoutumiset alueeseen voivat vähentää mm. roskaamista, ilkivaltaa ja turvattomuuden tunnetta, samalla suhtautuminen kanssaihmisiin muuttuu positiivisemmaksi. Vastaaja, kolmas sektori, asukasyhdistys 11

Toiveet ja oivallukset draaman ja soveltavan teatterin menetelmien käytöstä 3. Menetelmien kehittäminen ja käytön levittäminen organisaatioissa 4. Menetelmien tuominen uusiin paikkoihin ja tilanteisiin - Uusia vetäjiä ja osaajapankkeja, toimintaa useisiin kaupunginosiin - Kurssien organisointi - Yhdistetään draamaa, roolipeliä ja simulointipeliä asuinalueiden kehittämiseen - Menetelmät mukaan sosiaalialan koulutukseen - Kehittäminen tutkimusmenetelmänä - Asukastilaisuuksiin - Sinne missä ihmiset ovat - Kauppakeskuksiin - Toreille kansan pariin - Työpaikoille Kiitokset! Rami.Ratvio@helsinki.fi 12