Ekoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä?

Samankaltaiset tiedostot
Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta

Zonation merialuesuunnittelussa

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

coherence of the Natura 2000 network in

Tervetuloa Zonation-koulutukseen. Moduuli

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

Zonation Esimerkkejä eri analyysityypeistä. Zonation-koulutus Suomen ympäristökeskus

Käytännön näkökulmia Zonationin hyödyntämiseen

Zonation Työkalu suojelusuunnitteluun

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Zonation-menetelmä TURVA-hankeen soiden arvottamisessa

Johanna Kuusterä Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

onation-analyysi soidensuojelun täydentämisen apuna Santtu Kareksela Metsähallitus, luontopalvelut Jyväskylän yliopisto

NATURA VERKOSTO

Anni Arponen PerinneELOn pyöreän pöydän tutkimusseminaari

VELMU. Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi. Markku Viitasalo SYKE merikeskus

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

NATNET LIFE+ Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South-west Lapland. Kuva: E.

Karttakuvat raportista

METSO-ohjelma :

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South-west Lapland NATNET

Elinympäristöjen tilan edistäminen, uudet biotalousinvestoinnit ja metsien kestävä käyttö

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään ( ) työpajasta

NATNET Life Lapin ELY-keskus, Noora Raasakka, luonnonsuojeluyksikkö

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Soiden monikäyttö ja Zonation

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Karttatuotanto ja mallinnus osaprojekti

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Askel riistametsään -luonnon rikkautta metsistä, soilta ja vaihettumisvyöhykkeiltä

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

EKOLOGINEN KOMPENSAATIO JA MAHDOLLINEN SÄÄNTELY SUOMESSA

Karttakuvat raportista

Zonation-menetelmä METSO-ohjelman tukena nyt ja tulevaisuudessa

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Kuva: Seppo Tuominen

Kymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010

Maakuntakaavoituksen tarpeet. Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS

METSO-ohjelma

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Soidensuojelu Suomessa

Suomessa vallitsee vahva usko biotalouden mahdollisuuksiin.

Soidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

Zonation ja luonnonhoidon tilatason suunnittelu yksityismetsissä

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Suomen ympäristökeskuksen ajankohtaiset. Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus, BD-keskus LS-neuvottelupäivät Kuhmo

Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki

EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

ELINYMPÄRISTÖJEN HEIKENNYKSEN PYSÄYTTÄMINEN VAATII EKOLOGISTEN KOMPENSAATIOIDEN VELVOITTAMISTA

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suoluonto ennen ja nyt. Rauno Ruuhijärvi Professori emeritus Luontotyyppien uhanalaisuus

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Atte Moilanen Helsingin yliopisto, Biotieteiden laitos

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Konfliktinen soiden käyttö - vinoutunut luontotiedon käytön, osallistumisen ja politiikan toimeenpanon vyyhti

Miksi luonnonsuojelu on tärkeää?

ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

Paikkatiedon hyödyntäminen liito-oravien esiintymistä selittävien tekijöiden ja maiseman käytön tutkimuksessa

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

BIODIVERSITEETTI JA VALTION KIINTESITÖLIIKETOIMINTA

ELITE: Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Ekologisiin kompensaatioihin vaikuttavia tekijöitä ja kompensaatioiden riskit. Atte Moilanen Helsingin yliopisto, Biotieteiden laitos

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet?

Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa: esimerkkejä riistanhoitoon

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

Monikäyttönäkökulma Metsähallituksen organisaatiouudistukseen

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

ELYt ja merialueiden suunnittelu

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Metsäsuunnitelman kehittäminen TIKO-hankkeessa tutkittua

Transkriptio:

Paikkatietoa käyttävä ekologinen päätösanalyysi: menetelmiä ja sovelluksia Ekoinformatiikka Ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä ja päätöksenteon tukena Ekologiaan pohjaava luonnonsuojelun päätösanalyysi Geoinformatiikan valtakunnallinen tutkimuspäivä 22.5.2013 Atte Moilanen Päätökset: Suojelu, elinympäristöjen hoito tai ennallistaminen, kaavoitus, ympäristövaikutusten välttäminen, jne. Helsingin yliopisto, Biotieteiden laitos Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Lajien ja ekosysteemien esiintyminen Ekosysteemipalveluiden esiintyminen Levinneisyysmallinnuksen taustamuuttujat Ihmisvaikutus Luontoa uhkaavat maankäytön muutokset Maan hinta Geoinformatiikka = missä? Muita priorisointeja Mitä: luonnonhoidon ja ennallistamisen toimenpiteitä pitäisi tehdä? (Kuka?) Milloin: ja missä järjestyksessä pitäisi toimia? Miksi: pitäisi tehdä mitä tehdään? Miten: esim tehdä ennallistaminen parhaiten? Maankäytön rajoitteet Zonation - Spatial Conservation Prioritization Saatavilla: http://cbig.it.helsinki.fi/ Tärkeimmät tekijät Kustannukset Elinympäristöjen määrä ja laatu Monia lajeja ja elinympäristöjä Ekologinen arvo 2006 2008 2012 Kytkeytyvyys 1

Havainnollistavia esimerkkejä Suomesta: 1. Metson soidinten paikallistaminen 2. Turpeennoston haittavaikutusten välttäminen 3. Priorisointia Natura 2000 verkoston sisällä ja lähistöllä Populaatio alas 60%+ Sateenvarjolaji Soitimet > 300 ha Silmälläpidettävä Metso ja kytkeytyvyys Saija Sirkiä, Joona Lehtomäki, Harto Lindén & Atte Moilanen Wildlife Biology 2013 Työssä huomioitua Metsän laatu Sopivan metsän ikä (60-70v, esiintyy jo 30-40v ) Puulajikoostumus (paino havupuilla; mänty 3, kuusi 1) Kykeytyvyys (4 eri vaikutusta) + soitimen / elinpiirin mittakaavassa (2km) + kausittaisten siirtymien mittakaava (10 km) + metsän sekapuustoisuus; luonnontilaisuus (200 m) asutuksen ja maatalousalueiden välttely (500 m) VMI-aineistot, 100m gridi + Paino havupuilla + kytkeytyvyys & ihmistoiminnan välttely + tunnetut soidinten paikat Soidinten osuminen: metsän ikä +painotus + positiiviset kytkeytyvyydet + ihmisen välttely korkeimmat 20% prioriteeteista Auttanut kartoituksissa 2011-> 6/7 ensiksi tarkistettua paikkaa löytyi uusi soidin 2

Zonation Mahdollista laajassa mittakaavassa korkealla tarkkuudella (Suomi ~1ha gridinä) Tuottaa prioriteettikartoituksen maiseman yli Ylläpitäen tasapainoa kaikkien luontopiirteiden, kustannusten jne. välillä Minimoidaan lajien hävintäriskit Kaavoitusta Keski-Suomessa: Turpeennoston kohdentaminen muualle 1 Arvokkaiden alueiden tunnistaminen ANALYYSIT 2 Ekologisesti vähemmän tärkeiden alueiden tunnistaminen Santtu Kareksela, Janne Kotiaho, Seppo Tuominen & Atte Moilanen 3 Olemassa olevien suojelualueiden arvioiminen 4 Suojelualueiden laajentaminen Aineistot Keski-Suomen liitto Suoluokitukset ja ojitustiedot Lintukartoitus Kasvillisuuskartoitus Turpeen syvyys (GTK) suotyypit [25m tarkkuus] 3

Mistä kaivetaan? Matalat suojeluprioriteetit (tummat värit) => negatiivisten vaikutusten välttäminen Sama turvepinta-ala on mahdollista saada 50% pienemmin ekologisin tappioin! Zonation: periaatteita Zonation: ominaisuuksia 1. Parasta olisi suojella kaikki 2. Minimoidaan tappio = maksimoidaan mitä jää 3. Elinympäristöjen määrä, laatu & kytkeytyvyys 4. Normalisointi suhteessa esiintymän kokoon auttaa huolehtimaan taantuvista lajeista 5. Prioriteettikartoitus löytää parhaat ja heikoimmat alueet samanaikaisesti 6. Kustannukset ja vaihtoehtoiset maankäytöt huomioidaan 8 tapaa huomioida kytkeytyvyys Epävarmuusanalyysi Alueelliset prioriteetit Laajan alueen ja korkean resoluution analyysi Dokumentoitu; vapaasti käytettävissä Priorisointia Natura 2000 verkoston alueella ja ympäristössä Ninni Mikkonen ja Atte Moilanen Muuttujat: Tärkeimpiä alueita 68 Natura 2000 luontotyyppiä (LT) LT esiintymän paikallinen kunto Kahden LTn välinen samankaltaisuus LTn lajirunsaus, kytkeytyvyys LTn tila (2007 EU arvio) LTn esiintymän laajuus suomessa EU prioriteetti Ninni Mikkonen, gradu 2012 Mikkonen & Moilanen: Environmental science & Policy 2012 4

rajoittamaton analyysi suojelualueiden laajennus Metsähallituksen tavoite: luonnonhoidon painopistealueiden tunnistus Analogia matkailun painopistealueille performanssikäyrät näyttävät että monet tärkeimmistä N2k alueista ovat suojelematta Vattajanniemi, 26 km 2 : ~8.8% Suomen N2k tyyppien kokonaisesiintymistä! osuus maisemasta MetZo-projekti Ekologista päätösanalyysiä METSO-ohjelmassa 1. Priorisoinnit metsissä, alueellisesti & koko maa 2. Suoanalyysit, suostrategian tueksi 3. LIFE+ NATNET Lapissa 4. N2k analyysit 5. Metso (lintu), Keski-Suomen suot 6. Merialueanalyysejä suunnitteilla Vaihe 1: 2010-2014 MetZo - osalliset Ministeriöt, SYKE, Metsähallitus, METLA, Metsäkeskukset, Tapio, yliopistoja Koordinointi MHn Luontopalvelut Haasteita Uusien menetelmien oppiminen, hyväksyminen ja käyttöönotto Aineistojensaatavuus ja yhteiskäyttö 7. Kaavoituksen tukeminen? Kiitos! MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 5